Mielenterveyden edistäminen opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta

Transkriptio

1 Mielenterveyden edistäminen opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta Voiko opiskelija syrjäytyä entä sitten? Eija Stengård, johtava psykologi

2 Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.): kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus Eija Stengård, johtava psykologi WHO CC / Eija Stengård,

3 Syrjäytyminen Moniulotteinen yhteiskunnallinen ilmiö, jota on yhdellä kertaa mahdollista tarkastella vain joltain rajatulta näkökannalta. Suomessa syrjäytymisen käsitteellä tarkoitetaan yleensä (yksilöiden tai ryhmien) vakavaa psykososiaalista huono osaisuutta. Syrjäytyminen ymmärretään yleensä myös yhteiskunnallisesta normaalisuudesta sivuun joutumisena Eija Stengård, johtava psykologi WHO CC / Eija Stengård,

4 Syrjäytyminen yksilötasolla vaiheittainen prosessi, johon liittyy paitsi koettua myös objektiivisesti havaittavissa olevaa huono osaisuutta, ja riskien kasautumista, jonka seurauksena yksilö jää syrjään useilta elämänalueilta. (Järvinen & Jahnukainen 2001.) Eija Stengård, johtava psykologi WHO CC / Eija Stengård,

5 Yleisimmin mainitut huono osaisuuden ulottuvuudet (Blomgren 2005): Työmarkkinoilta syrjäytyminen Sosiaalinen syrjäytyminen: sosiaaliset suhteet ja perhe elämästä syrjäytyminen Taloudellinen syrjäytyminen: tulot, asuinolot Heikko terveydentila: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi Eija Stengård, johtava psykologi WHO CC / Eija Stengård,

6 Polarisoituminen ja ongelmien kasaantuminen Näyttää siltä, että suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, osalla vastaavasti entistä huonommin. Erityisesti koulutusuraan liittyvät terveys ja hyvinvointierot ovat merkittävät ns. koulupudokkaat riskiryhmänä syrjäytymiskehityksen kannalta (Lähde: Rintanen Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa) Tiedetään, että miehillä ongelmien kasautuminen on yleisempää ja ongelmat tahtovat kasautua aikaisemmassa vaiheessa kuin naisilla. Lisäksi ongelmien ketjuuntuminen ja jatkuvuus elämänvaiheesta toiseen on naisia suurempaa. Miehillä aggressiivinen käyttäytyminen tai alkoholiongelmat ovat useimmiten ongelmavyyhdin käynnistäjänä Minna Savolainen

7 Mielenterveyden edistämisen vaikuttavuus Eija Stengård, johtava psykologi

8 Mielenterveyden edistäminen (mental health promotion) Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää mielen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mielenterveysongelmien ehkäisyn mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen itsemurhien ehkäisyn Eija Stengård, johtava psykologi

9 Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 1. Yksilötaso pärjäävyyden lisääminen vahvistamalla itsetuntoa ja elämänhallintaa 2. Yhteisötaso sosiaalisen tuen ja osallisuuden lisääminen sekä lähiympäristöjen viihtyisyys ja turvallisuus 3. Rakenteet taloudellinen toimeentulo, liikenne sekä poliittiset rakenteet syrjinnän ja epätasa arvon vähentämiseksi Mielenterveyttä tulee edistää kaikilla tasoilla ja siksi se kuuluu kaikille Eija Stengård, johtava psykologi

10 Tehokkaita toimia on tarjolla On olemassa kasvavaa näyttöä mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän mielenterveystyön tehokkuudesta ja kannattavuudesta Eija Stengård, johtava psykologi

11 Ehkäisevään mielenterveystyöhön sijoitetun pääoman tuotto eri sektoreilla kymmenen vuoden seurannassa monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa, ja suurin osa alle viidessä vuodessa. monessa tapauksessa sijoitettu pääoma palautuu monenkertaisena. Lähde: Euroopan komissio 2011 A = Sijoitettu pääoma palautuu alle vuodessa B = Sijoitettu pääoma palautuu 1 5 vuodessa C = Sijoitettu pääoma palautuu 5 10 vuodessa D = Sijoitettu pääoma palautuu yli 10 vuoden jälkeen +++ Tuotto on enemmän kuin viisi kertaa sijoitettu pääoma ++ Tuotto on jopa viisi kertaa sijoitettu pääoma + Tuotto on yhtä suuri tai pienempi kuin sijoitettu pääoma, mutta toimenpide tuottaa terveyshyötyä Eija Stengård, johtava psykologi

12 Lähde: Euroopan komissio, Eija Stengård, johtava psykologi

13 Tietolähteitä (EBP Database) (NREPP Database) source.net/ Laajasalo, T. & Pirkola, S. (2012). Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 47/ URN_ISBN_ pdf?sequence= Eija Stengård, johtava psykologi

14 Kokemuksia Aikalisän tukiohjelmasta Eija Stengård, johtava psykologi

15 Aikalisä tukipalvelussa nuorelle tarjotaan oma nimetty ohjaaja, tukea elämäntilanteen selvittelyssä, apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja tietoa ja ohjausta palveluihin Eija Stengård, johtava psykologi

16 Käytännössä tukitoiminnan tavoitteena on selvittää yhdessä asianomaisen kanssa elämäntilanne, tukitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisuudet, aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveluiden ja muiden tukimuotojen käyttöä sekä seurata elämäntilannetta ja selviytymistä Eija Stengård, johtava psykologi

17 Aikalisän syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tavoitteet Psyykkisen hyvinvoinnin, voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistuminen Nuoruuteen liittyvien kehitystehtävien onnistunut ratkaisu (opiskelu, ammatinvalinta, itsenäistyminen, kotoa pois muuttaminen, seurustelu ja perheen perustaminen) Yhteiskunnallinen osallisuus, täysivaltainen kansalaisuus Eija Stengård, johtava psykologi

18 Aikalisän kaksi kohderyhmää Ei suuria ongelmia elämäntilanteessa ennalta ehkäisy ja varhainen tuki ohjaus ja neuvonta voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen tavanomaisten nuoruuteen liittyvien tavoitteiden käsittely Jo ongelmia ja niiden mahdollista kasautumista korjaava työote ajankohtaisiin ongelmiin tarttuminen ongelmien vaikeutumisen ja kasautumisen ehkäisy voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen tarvittavien palvelujen piiriin motivoiminen ja saattaminen Eija Stengård, johtava psykologi

19 Aikalisän tukipalvelu muodostuu vuorovaikutus ja yhteistyötilanteista kontakteista läheisten kanssa palveluihin ohjaamisesta ja yhteistyöstä palvelujen kanssa Eija Stengård, johtava psykologi

20 Mitä aihepiirejä selvitykset ja tukitoimet kattavat terveydellinen toiminnallinen psykologinen taloudellinen sosiaalinen Terveysnäkökulma somaattinen/fyysinen terveydentila Psykologinen näkökulma ajatukset (mm. oma elämäntilanne, toiveet, suunnitelmat), tulkinnat (mm. omista asioista, vaikeuksien syistä, mielikuvat omasta itsestä) tunteet ja mielialat (mm. omaan itseen ja oman elämän asioihin liittyvät ) Sosiaalinen näkökulma mm. suhteet oman perheeseen, ystäviin ja kavereihin sekä mahdolliseen kumppaniin. Tärkeät luottamussuhteet. ns. kuuluminen johonkin koulutus, opiskelu Taloudellinen näkökulma työ, toimeentulo Toiminnallinen näkökulma harrastukset, elämän käytännölliset järjestelyt, suunnitelmat 20

21 Missä asioissa nuoret miehet tarvitsevat tukea? Vuosina 2008 ja 2010 toteutettujen valtakunnallisten tukipalvelun arviointien mukaan tukipalveluun ohjatut miehet tarvitsivat tukea: Eniten koulutukseen, työhön ja toimeentuloon liittyvissä asioissa sekä terveyteen liittyvissä asioissa: somaattinen terveys, fyysinen kunto ja joka kolmannella mielenterveysongelmat. Lisäksi päihteiden käyttöön liittyvissä ongelmissa, ihmissuhdeongelmissa ja velkojen hoitamisessa. Suurimmalla osalla ajankohtaisia ongelmia oli enemmän kuin yksi (ongelmien kasautuminen)

22 Mihin tukipalvelusta ohjataan? Tukipalvelun arviointien mukaan asiakas ohjattiin Aikalisä tukipalvelusta: Yleisimmin työvoimapalveluihin (TE toimistot, työvoiman palvelukeskukset). Noin neljäsosa sosiaalipalveluihin. Mielenterveyspalveluihin ohjattiin noin viidennes asiakkaista. Muita käytettyjä palveluja olivat esim. liikunta, ravitsemusja velkaneuvoja, oppilaitosten kuraattorit ja sosiaalineuvojat sekä kriisikeskus. Noin joka viidettä asiakasta ei ohjattu jatkopalveluihin (ei tarvetta, asiakas katosi kesken tukisuhteen)

23 Käytännön toteutuksessa tärkeäksi ja toimivaksi osoittautunutta ohjaajan nopea yhteydenotto, aktiivisuus ja sinnikkyys kontaktin haussa ja ylläpitämisessä, kontaktinotto ja yhteydenpito joustavasti myös tekstiviestein ja sähköpostitse, tapaamiset myös epävirallisemmissa paikoissa kuten esim. asiakkaan kotona, kahvilassa, kävelyllä jne Eija Stengård, johtava psykologi

24 Palveluohjauksellinen työote Ohjaaja tietää ja tuntee olemassa olevat palvelut arvioi asiakkaan tilanteen ja palvelujen tarpeen tunnistaa oman roolinsa asiakkaan verkostojen ja palvelujen kokonaisuudessa luo kontakteja tarvittaviin palveluihin noudattaa saattaen vaihtamisen periaatetta eli järjestää tarvittaessa yhteistyöpalavereja ja siirtoneuvotteluja varmistaa, että asiakkaan prosessi käynnistyy seuraavassa palvelussa Eija Stengård, johtava psykologi

25 VoimaKoulu Voimaa, koulutusta, arjen hallintaa elämää! Tampereen kaupungin mielenterveys ja päihdepalvelut & Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

26 VoimaKoulu VoimaKoulu pilotti (4,5 kk,16 opiskelijaa kerrallaan) on tarkoitettu Mielenterveysja päihdepalveluiden hoidossa oleville nuorille aikuisille. Aloitus Rahoitus tulee terveyden edistämisen sekä nuorten palveluiden kukkarosta. VoimaKoulun tarkoituksena on tarjota edukaatiota, psykoedukaatiota sekä ryhmähoidolliset elementit yhdistävää elämänhallintaa ja ammatillisia valmiuksia vahvistavia palveluita. Palvelut muotoillaan opiskelijan tarpeiden ja toiveiden perusteella yhteistyössä.voimakoulusta on mahdollisuus edetä ammatillisiin opintoihin. VoimaKoulu yhdistää valmennuksen, ryhmähoidon, arjenhallinta taitojen sekä ammatillisten vahvuuksien kehittämisen yhteistyössä opiskelijan ja hänen verkostonsa kanssa. VoimaKoulun vastuuhenkilöt kouluttaja Petri Karoskoski, TAKK, koordinaattori Katri Pihlaja, MTPP,

27 Kenelle VoimaKoulu on tarkoitettu? Alle 29v Mielenterveys ja päihdepalveluiden potilaille Joilla on vaikeuksia oman elämän hallinnassa Joilta puuttuu arjessa tarvittavia perustaitoja Mahdollisesti vaikeuksia päihteiden käytön takia Mielenterveydellisiä ongelmia Rytmit sekaisin Vaikeuksia raha asioitten hoidossa Koulut ja kurssit jääneet kesken Nuorelle aikuiselle, joka haluaa päästä elämässä eteenpäin, joka on valmis vastaanottamaan tukea päämäärien saavuttamiseksi Nuori ei voi olla työtön työnhakija koulutuksessa ollessaan, suositellaan ammatillista kuntoutusrahaa, neuvottelut vielä kesken

28 Mitä VoimaKoulussa tapahtuu? Tarjolla on monipuolinen valikoima ryhmiä, opintojaksoja ja erilaisia työpajoja, joiden avulla opitaan ymmärtämään omaa elämää ja ratkomaan ongelmia kehitetään osaamista ja taitoja opiskelijan haluamaan suuntaan ja hänen tahtiin vertaistukea, ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä opitaan ymmärtämään mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä asioita Osassa opintojaksoista opetuksesta vastaa ammattikouluttajan ja kokemuskouluttajan muodostama työpari Hyödynnetään olemassa olevat palvelut mm. kolmas sektori Osassa jaksoista mahdollisuus opiskella osana tutkintotavoitteista opiskelijaryhmää VoimaKoulussa on psykiatrian ammattilaisen vahva tuki

29 Opintojaksojen pääteemat Elämää sairauden kanssa, miten hallitsen elämääni? Sairaus ei ole elämisen ja haaveiden este. Elämä remonttiin työkaluja uuteen alkuun Kehitä taitojasi ja osaamistasi Syventävät ammatilliset opintojaksot Lisäksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, voimaläheisiä ei unohdeta. Paljon supportiivisia menetelmiä käytössä mm. joka viikkoinen toimintasuunnitelma (kattaa myös illat ja viikonloput), motivoivat tekstiviestit päivittäin, somen käyttö (suljettu fb ryhmä) yms.

30 Tavoite Pilotoida VoimaKoulu syksyllä 2014 TAKK:n ja Mielenterveys ja päihdepalveluiden yhteistuotantona Tuottaa uusi palvelutuote, joka palvelee syrjäytymisuhan alla olevia ja syrjäytyneitä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria aikuisia Vakiinnuttaa palvelu osana kuntouttavaa edukatiivista toimintaa Tampereella Katkaista nuorten eläköityminen ja potilasura Säästää