Hyvällä mallilla II. -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille

Transkriptio

1 Hyvällä mallilla II -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille

2

3 Hyvällä mallilla -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II

4 Sisältö... Johdanto 7 I Nuoren elämänhallinnan tukeminen 8 1 Ohjaus- ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta Kyl määki - oppilaanohjauksen teoriaa ja käytäntöä Materiaalia yläkoulujen oppilaanohjaukseen Ohjaamo - turkulaisnuorten tukiverkko Pajatyö motivoi jo perusopetuksessa Ohjausta läpi nivelvaiheen Tiedonsiirto perusopetuksen ja toisen asteen välillä Suomen kielen testaus perusopetuksen päättöluokalla Maahanmuuttajien valmistavien koulutusten yhteinen haku Omakieliset vanhempainillat maahanmuuttajille Kysyntä loi koulutusta 19 2 Ohjaus- ja tukitoimet toisella asteella Orientaatiojakso opintojen alussa Vertaistuesta voimaa Maahanmuuttajan erityistarpeet näyttötutkintosuorituksessa S2-opettajien ja ammattiopettajien yhteistyö maahanmuuttajien ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Samanaikaisopetuksella tehokkaampaa oppimista Työssäoppimiseen luotsaten Oppilaitoksen tuki kesällä 29 3 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa Oppimista uudessa ympäristössä ATTO-aineiden opiskelu työpajalla Pajaopintojen sopimusmalli Oppimisympäristön tunnistaminen Opiskelua omalla polulla Työpajalta oppisopimukseen PLP - Pehmeä lasku perustutkintoon Avoin ammattiopisto 38 4 Siirtyminen työelämään Urasoppi ja teemaviikot Kesä tulee, oletko valmis Pelisilmää työelämän pelikädestä Erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden ohjaus työelämään Turun ammatti- instituutissa Työpaikkayhteistyön välinekokonaisuus 44 4

5 ...Sisältö II Opettajan ja ohjaajan osaamisen kehittäminen 45 1 Ohjauksen kehittäminen Valmistuvien ryhmien ryhmänohjaajien koulutus Yhteisöpalvelut ohjauksen apuna Mun reitti valmentaa jaksamaan Nuori tekee, ohjaaja tukee - opas asuntolaohjaajalle Kymmenen porrasta toimivaan asuntolaan Keskeyttämisen ehkäisymalli 52 2 Verkostoyhteistyö Miten verkostot saadaan toimimaan? Ammattiosaamisen näyttöjen vertaisarviointi Työkalu hankkeiden vertaisarviointiin Moniammatillinen yhteistyö käytännössä 58 3 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit Tyvestä puuhun noustaan Työssäoppimiseen malleja verkosta Opettajien työelämäjakso Materiaalia suomen kielen itseopiskeluun Riittävän kielitaidon määrittäminen Koulutustakuu.fi 65 III Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen Juurtuvatko käytännöt? Miten mitata koulutuksen kustannustehokkuutta? Hankkeen vaikuttavuuden kuvaaminen Hankkeiden välinen yhteistyö Näkökulmia Hallitusohjelma haltuun 76 IV Aakkosellinen sanasto toimialat ylittävään yhteistyöhön 78 5

6 Hyvällä mallilla Tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II Toimitus: Matti Mäkelä, Mika Salonen Ulkoasu ja taitto: Kimmo Säikkä Kuvat: Iidastiina Jalo, Timo Laitakari, Jarmo Linkosaari, Kimmo Säikkä Julkaisija: Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Rahoittaja: Opetushallitus Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, 2011 ISBN (nid.) ISBN (pdf) 6

7 JOHDANTO Tukitoimien työkalupakki II on opettajille, ohjaajille, koulutussuunnittelijoille ja muille nuorten kanssa työskenteleville toimijoille suunnattu ohjekirja. Kirjaan on koottu perus- ja toisella asteella opiskelevien nuorten polkua koulusta työelämään tukevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita on kehitetty ja kokeiltu hankkeissa eri puolilla Suomea. Julkaisu on tarkoitettu käsikirjaksi tilanteissa, joissa pohditaan eri tapoja tukea nuorten opintopolkuja. Siitä toivotaan olevan apua myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä kehittämistoiminnassa. Julkaisun ensimmäinen osa keskittyy esittelemään eri kouluasteilla kehitettyjä ohjaus- ja tukitoimia. Toiseen osaan on kerätty erilaisia hyväksi koettuja malleja opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen. Julkaisun loppuun on koottu hanketulosten levittämiseen ja juurruttamiseen liittyviä vinkkejä ja näkökulmia. Tämä julkaisu on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Hyvällä mallilla -hanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut löytää, levittää ja ottaa käyttöön eri hankkeissa ja organisaatioissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tukitoimien työkalupakki II on jatkoa vuonna 2007 julkaistulle Tukitoimien työkalupakille, jonka tuottamisesta vastasi EQUAL-yhteisöaloiteohjelmaan liittynyt kansallisen teematyön Työelämään integroituminen -hanke. Julkaisun sähköinen versio linkkeineen löytyy osoitteesta: 7

8 I Nuoren elämänhallinnan tukeminen

9 1 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta Koulutustakuun toteutumisen kannalta on tärkeää, että perusopetuksen aikainen ohjaus tavoittaa kaikki oppilaat ja että ohjaus on tehokasta ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Tiedonsiirron perusopetuksesta toiselle asteelle on oltava toimivaa kaikkien oppilaiden kohdalla samalla kun muilla tukitoimilla madalletaan kouluasteelta toiseen siirtymisen kynnystä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määritellään oppilaan oppimisprosessia tukevat tukitoimet, joita ovat muun muassa: Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen vastuu nuoren kasvatuksesta, jota koulu tukee. Eri yhteistyömuotoja tarvitaan kodin ja koulun välillä. Näitä ovat esimerkiksi vanhempainillat koko ikäluokalle. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan yksilökohtaisia nuoren ja vanhempien tapaamisia oppilaan lähtökohdista käsin. Vanhemmuuden tukeminen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän lisääntyminen edellyttää opettajilta ja ohjaajilta osaamista, lisäkoulutusta ja tahtoa. Ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta sekä tukea persoonallisuuden kasvua. Ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Tukitoimet tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa. Positiivisen palautteen antaminen sekä realistisen kuvan luominen jatko-opinnoista on tukitoimien keskeisimpiä tehtäviä. Perusopetuksessa toimii moniammatillinen oppilashuolto, johon kuuluu mm. terveydenhoitaja, kuraattori ja oppilaanohjaaja. Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia nuoren oppimisen perusedellytyksistä; niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisestakin hyvinvoinnista. Nivelvaiheessa siirryttäessä koulumuodosta toiseen ohjaustoimien tulisi valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan olla jatkumo. Oppilaalle tulisi taata turvallinen siirtyminen uuteen oppimisympäristöön. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyö on tässä avainasemassa. Tämän ensimmäisen nivelvaiheen tukitoimia luotaessa tärkeää on myös seutukunnallinen moniammatillinen yhteistyö eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Jokaisella hallintokunnalla on erityisosaamisensa, jotka yhdistämällä edistetään nuorten hyvinvointia. Oppilaanohjaajan tehtävänä on tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti. Varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa nuorta ohjataan uranvalinnanohjauksen lisäksi käyttämään opetus- ja työhallinnon ohjaus-, neuvonta- ja tiedotuspalveluita. 9

10 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.1 Kyl määki - oppilaanohjauksen teoriaa ja käytäntöä Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan (OKE-hanke) Turun osahankkeessa tuotettu Kyl määki - Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja on nimestään huolimatta käyttökelpoinen muuallakin kuin Turussa, sillä siihen on koottu paljon OKE-hankkeen aikana kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Vaikka osa käsikirjan esimerkeistä koskee oppilaanohjausta Turussa, on sen teoreettinen viitekehys ja toimintamallit toteutettavissa missä päin maata tahansa. Käsikirja on jaettu neljään eri päälukuun, joista ensimmäinen esittelee peruskoulun oppilaanohjauksen strategian ja sen, miten ohjausta opuksessa käsitellään. Toisessa luvussa käydään läpi käsikirjan teoreettinen viitekehys. Käsikirjan kolmas luku, Ohjaus yläkoulussa, siirtää edellisen luvun teoreettisen viitekehyksen käytäntöön ja esittelee jo käytännön esimerkkejä yläkoulussa tapahtuvasta ohjauksesta. Luvussa pohditaan esimerkiksi, mitä tarkoittaa turvallinen oppimisympäristö ja esitetään muutamin tapausesimerkein, millä tavoin turvallista oppimisympäristöä voi kehittää. Luvussa käydään läpi myös TET-ohjausta, moniammatillista yhteistyötä ja nivelvaiheyhteistyötä sekä esitetään malli koulun ohjaussuunnitelman kehittämiseksi. Kyl määki -käsikirjan liitteenä on esitelty varhaisen puuttumisen toimintamalli, luokanvalvojan tehtävät sekä koulun ohjaussuunnitelman runko. Teoksen lopussa on vielä laajempi artikkeli, joka käsittelee yläkoulussa tapahtuvaa oppimaan ohjaamista. Kyl määki - Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja on saatavilla pdf-muodossa Oppilaanohjaus-internetsivustosta materiaalipankki.php. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi / OKE-hanke Petri Niemi, oppilaanohjaaja petri.niemi@turku.fi Neljännessä luvussa kerrotaan enemmän perusopetuksessa käytettävistä oppilaanohjaukseen liittyvistä menetelmistä. Luvussa esitellään myös oppilaanohjauksen käytäntöjä koulutuspolun eri nivelvaiheissa: siirtyminen alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Lisäksi luvussa käsitellään oppilaanohjauksen arviointia ja kehittämistä. 10

11 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.2 Materiaalia yläkoulujen oppilaanohjaukseen Tieto- ja viestintätekniikan avulla oppilaanohjausta ja oman tulevaisuuden suunnittelua voidaan tehostaa. Verkkomateriaalin käytön ongelmana on se, että ammatteja ja koulutusvaihtoehtoja koskevaa materiaalia on runsaasti ja se on hajallaan ympäri virtuaalimaailmaa. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan (OKE-hanke) tuloksena on syntynyt sivusto ( johon on koottu keskeisiä yläkoulun oppilaanohjaukseen liittyviä linkkejä, tehtäviä ja muuta materiaalia. Sivustossa on materiaaleja oppilaanohjauksen keskeisistä teemoista niin oppilaille kuin opettajillekin. Oppilaan linkit -osioon on oppilaanohjauksen keskeisten sisältöjen mukaisten otsikoiden alla linkkejä ja materiaaleja. Niiden lisäksi materiaalipankkiin on talletettu linkkeihin tukeutuvia tehtäväkokonaisuuksia. Koulutus- ja työelämälinkkien lisäksi osiosta löytyy tietoa oppimisesta, lukion ainevalinnoista sekä yhteisvalinnasta. Opettajille suunnatussa osiossa löytyy materiaalia ohjauksen suunnittelu- ja kehittämistyön tueksi. Sivuille on koottu esimerkiksi laaja tietopaketti seuraamusjärjestelmistä sekä oppilaanohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Oppilaanohjaus.fi-sivuston rinnalle on rakennettu myös Turun kaupungin oppilaanohjauksen sivusto ( jonne on koottu materiaalia opettajille, oppilaille ja huoltajille. Sivuilla on esimerkiksi tietoa työharjoittelusta (www. turku.fi/tet-tori), oppilaan päätöksentekoa tukevaa materiaalia ( sekä kuvaus ohjauksen keskeisimmisstä vaiheista ja sisällöistä ( fi/ohjauspolku). Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/ OKE-hanke Petri Niemi, oppilaanohjaaja Yläkoulujen oppilaanohjaukseen löydät materiaalia esimerkiksi seuraavilta sivuilta: - Malleja ja käytäntöjä yrityisyhteistyöhön - Mm. Kysy opolta -sivu, jossa opinto-ohjaajat vastaavat nuorten kysymyksiin ammatinvalinnasta, opiskelusta, kesätöistä, TET-harjoittelusta tai yleensä työelämästä - Tietoa opiskelusta, ammateista ja työelämästä myös selkokielellä ja viittoen - Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustietopalvelu - Opetushallituksen koulutustietopalvelu - Vasemman palkin linkeistä pääsee hankkeissa kehitettyihin ohjauksen hyviin käytäntöihin sekä oppilaanohjauksen verkkomateriaaleihin - Koottua tietoa ammatillisesta koulutuksesta peda.net/veraja/tori - TET-tori on työelämään tutustumisen kohtauspaikka Kaikkiin näihin ja moniin muihin sivustoihin löytyy linkit 11

12 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.3 Ohjaamo - turkulaisnuorten tukiverkko Ilman koulutuspaikkaa jääneiden vuotiaiden turkulaisnuorten opastajana toimivasta Ohjaamosta on muodostunut tärkeä osa nuorten palveluketjua. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteessä tuetaan nuorten siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen sekä järjestetään ohjausta peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille. Heidän lisäkseen Ohjaamon asiakkaiksi siirtyvät toisen asteen oppilaitoksista keskeyttäneet turkulaisnuoret. Opintonsa keskeyttänyt nuori siirtyy oppilaitoksesta Ohjaamon asiakkaaksi usein uraohjaajan lähettämänä, toisinaan myös saattamana. Yhdessä nuoren ja uraohjaajan kanssa keskustellaan tulevaisuuden opiskelu- ja työharjoitteluvaihtoehdoista. Yhteistyö ja ajatusten vaihto uraohjaajien kanssa saattaa jatkua, ja usein jatkuukin, nuoren siirryttyä Ohjaamon asiakkaaksi. Täydennyshakua kesällä Ohjaamon antama apu on käytännössä realististen opiskelupaikkojen etsimistä ja hakemusten täyttämisen tukemista. Täydennyshaun jälkeen Ohjaamo on yhteydessä niihin nuoriin, jotka tämänkin hakukierroksen jälkeen ovat ilman ammatillisen tai valmistavan koulutuksen paikkaa. Heitä autetaan etsimään vielä syksyllä oppilaitosten jälkihakupaikkoja. Jälkihaun jälkeiset tukitoimet Ne nuoret, jotka eivät ole onnistuneet saamaan opiskelupaikkaa täydennys- tai jälkihaussa, jäävät automaattisesti Ohjaamon asiakkaiksi. Heidät voidaan tarpeen mukaan ohjata muiden, heitä parhaiten tukevien palveluiden piiriin. Näitä voivat olla vaikkapa työvoimapoliittiset kurssit tai HARA-harjoittelu. Samoja tukitoimia käytetään myös opintonsa keskeyttäneiden nuorten ohjauksessa. Usein tavoitteet ovat jakson alussa pieniä ja konkreettisia: saapuminen työpaikalle ajoissa, sairauspoissaoloista ilmoittaminen ja annettujen työtehtävien hoitaminen. Toisilla harjoitteluun osallistuvilla tavoitteena voi olla itsenäisen elämän harjoittelu tai kesätyöpaikan saaminen. Harjoittelun päätyttyä nuori saa arvioinnin sekä todistuksen tehdystä työstä. Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Ohjaamo Ilona Varjonen, suunnittelija ilona.varjonen@turku.fi 12 Yksi Ohjaamon palveluista on kesällä tapahtuva täydennys- ja jälkihakuohjaus, jossa nuoren kanssa käydään läpi hänen sen hetkisen tilanteensa, ammatinvalintatoiveensa sekä ammatinvalintatoiveiden ja tavoitteiden realistisuus. Ohjaaja kertoo nuorelle erilaisista hänelle sopivista opiskeluvaihtoehdoista. Jos nuoren pisteet ovat olleet liian alhaiset haettuun opiskelupaikkaan, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta opiskella ammattistartissa tai perusopetuksen lisäopetuksessa, jotta pisteitä kertyisi tarvittava määrä seuraavaan yhteishakuun. Alle 17-vuotiailla Ohjaamon asiakkailla on mahdollisuus aloittaa Ohjaamoharjoittelu Turun kaupungin eri hallintokunnissa. Harjoittelupaikat valikoituvat nuoren oman kiinnostuksen sekä ammatinvalintatoiveiden kautta. Tavoitteena on, että nuori tutustuu haluamaansa alaan ja työelämän pelisääntöihin. Ohjaaja tapaa ja tukee nuorta hänen harjoittelujakson aikana. Tuki voi olla tutustumista työharjoittelupaikkaan yhdessä nuoren kanssa ja harjoittelujakson sujumisen seuraamista. Nuoren tarvitsema tuki on aina tapauskohtaista. Harjoittelun alussa nuorelle asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

13 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.4 Pajatyö motivoi jo perusopetuksessa Turun Luolavuoren koulussa on kokeiltu käytännönläheistä opiskelua uudella tavalla: koulun sisäisissä työpajoissa. Yläkoulun pienluokkien oppilaat ovat pajatyöskentelyn myötä saaneet vaihtelua luokassa istumiseen. Käytännöllinen opiskelu on myös täydentänyt ja syventänyt luokassa opittuja asioita. Luolavuoren koulussa toimii kolme erilaista pajaa: pultti-, kone- ja taidepajat. Pulttipajassa tehdään yksinkertaisia lajittelu- ja pakkaustöitä. Konepajassa puolestaan kunnostetaan polkupyöriä, mopoja ja pienkoneita. Taidepajassa oppilailla on mahdollisuus esimerkiksi kutoa kangaspuilla, kokeilla kankaanpainantaa ja tehdä savitöitä. Yhteistyökumppaneiksi on löytynyt eri alojen yrityksiä, joilla on ollut tarjota yksinkertaisia avustavia tehtäviä, joissa nuoret saavat ensimmäisen kosketuksen oikeaan työelämään. Pysyviä pajoja täydennetään syksyisin ja keväisin pajaviikoilla, jolloin kaikki yläkoulun oppilaat työskentelevät edellä mainittujen pajojen lisäksi mm. puutarhatöissä lähialueen omakotiasukkaiden apuna, vaihtavat autojen renkaita, pitävät kahvilaa ja niin edelleen. Pajojen lisäksi koulussa on oppilaiden ylläpitämä kirpputori, jossa oppilaat hoitavat tuotteiden hinnoittelun, esille asettamisen, myynnin ja kirjanpidon. Kirpputorin tuottoa on käytetty erilaisten tarvikkeiden, kuten lamppujen, työkalujen ja vaatetankojen hankintaan. Luolavuoren koulu on yhtenäiskoulu, jossa koulua käyvät sekä yleisopetuksen oppilaat että oppimiseensa erityistä tukea tarvitsevat pienluokkien oppilaat. Peruskoulun jälkeen suurin osa heistä siirtyy valmentavaan koulutukseen. Opiskelu ja työskentely koulun työpajoissa auttaa nuoria menestymään tulevassa koulutuksessa. Monelle oppilaalle pajatyöskentely on myös avannut uuden suunnan tulevaisuuden ammattitoiveille. Joidenkin oppilaiden on vaikeaa löytää tutustumispaikkaa TET-jaksolle tai työskentely koulun ulkopuolella voi aluksi tuntua liian haastavalta. Heille koulun sisäiset työpajat ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua työelämään. Osalle oppilaista pajalla tapahtuva opiskelu on helpottanut siirtymistä TET-harjoitteluun koulun ulkopuolelle ja myöhemmin koulutuksen jälkeen työelämään. Luolavuoren koulu Hannu Lampi, erityisluokanopettaja 13

14 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.5 Ohjausta läpi nivelvaiheen 14 Siirtyminen perusopetuksesta opiskelemaan toiselle asteelle on nuorille suuri muutos. Osalle nuorista hyppäys on haastavaa valintojen vaikeuden, tulevaisuuden epäselvyyden tai motivaation puutteen vuoksi. Toiset nuoret tarvitsevat lisää tukea elämänhallinnallisten taitojensa ja opiskeluvalmiuksiensa kehittämiseen ennen siirtymistään koulutuspolullaan eteenpäin. Uraohjaajan merkitys perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä on tärkeä erityisesti niiden nuorten apuna, joille koulunkäynti on syystä tai toisesta hankalaa. MAST-hankkeen myötä Turussa aloittanut nivelvaiheen uraohjaaja toimii nuorten tukena aina perusopetuksen viimeiseltä luokalta toisen asteen koulutuksen alkutaipaleelle. Uraohjaajan antama ohjaus koostuu pääsääntöisesti henkilökohtaisista tapaamisista, joissa oppilaan tilannetta sekä tulevaisuuden suunnitelmia kartoitetaan yhdessä oppilaan ja mahdollisesti myös huoltajien kanssa. Tavoitteena on löytää sellaisia opiskelualoja, jotka kiinnostavat nuorta ja joihin hänellä on myös realistiset mahdollisuudet päästä. Tarvittaessa ohjaaja järjestää tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja käy niissä nuoren kanssa. Uraohjaaja voi lähteä nuoren kanssa myös pääsykokeisiin, mikäli sinne yksin meneminen on liian haasteellista. Yhteydenotto uraohjaajaan tulee yhdeksännellä luokalla pääsääntöisesti oppilaanohjaajalta tai erityisopettajalta, jolla on noussut erityinen huoli päättöluokkansa oppilaasta. Huolta ovat voineet aiheuttaa esimerkiksi heikko opintomenestys, koulusta pinnaaminen tai nuoren hyvin epärealistiset tulevaisuuden suunnitelmat. Ennen kuin uraohjaaja tapaa nuoren, on tähän pyydetty lupa sekä nuorelta että hänen perheeltään. Uraohjaaja käy myös koulussa tapaamassa häneen yhteyden ottanutta oppilaanohjaajaa tai erityisopettajaa, jonka kanssa hän käy läpi nuoren tilanteen ja selvittää mitä ja millaista apua ja tukea nuori tarvitsee. Keväisin uraohjaaja kiertää yhdessä Turun kaupungin nuorten ohjauspalvelu Ohjaamon työntekijän kanssa kertomassa Ohjaamon palveluista sekä täydennys- ja jälkihausta. Kesällä uraohjaaja työskentelee Ohjaamon ohjaajan työparina auttaen turkulaisia nuoria täydennys- ja jälkihakuprosesseissa. Uraohjaajan tehtävänä on ennen täydennyshakua ottaa yhteyttä kaikkiin niihin nuoriin, jotka eivät ole saaneet koulupaikkaa yhteishaun ensimmäisellä kierroksella. Nuori kutsutaan haastatteluun, jossa hänen kanssaan käydään läpi täydennyshaun tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja tarvittaessa autetaan hakemusten täyttämisessä. Tavoitteena on, että kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille löytyisi jatko-opiskelupaikka joko toiselta asteelta tai eri nivelvaiheen koulutuksista. Toisen asteen alkaessa nivelvaiheen uraohjaaja siirtää tukea tarvitsevan nuoren opetuksen ja ohjauksen kannalta merkityksellisen tiedon perusopetuksesta toiselle asteelle. Tiedon siirtämiseen on pyydetty lupa sekä nuorelta että hänen huoltajaltaan jo peruskouluaikana. Lisäksi uraohjaaja seuraa ja tukee nuoren kiinnittymistä toisen asteen opintoihin esimerkiksi tapaamalla nuoren kanssa opinto-ohjaajaa ja luokanvalvojaa. Tapaamisissa suunnitellaan yhdessä, miten opinnot ja niiden suorittamiseen tarvittava tuki toteutuisivat parhaiten. Syksyn kuluessa uraohjaajan vuosikello pyörähtää perusopetuksen päättöluokalla olevien kanssa uudelleen käyntiin, joten toisella asteella aloittaneet nuoret siirtyvät joustavasti uuden koulunsa ohjaushenkilöstön asiakkaaksi. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Sari Ahanen, uraohjaaja

15 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.6 Tiedonsiirto perusopetuksen ja toisen asteen välillä Perusopetuksessa erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta tuetaan ja ohjataan monin eri tavoin, mutta tieto näistä toimivista malleista ei valitettavasti aina siirry seuraavan oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Turussa haasteeseen on tartuttu sopimalla perusopetuksen ja Turun ammattiinstituutin välisestä tiedonsiirrosta, jossa työvälineitä ovat tiedonsiirtoon liittyvät lomakkeet, ohjaushenkilöstön yhteistyötapaamiset sekä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Tavoitteena tiedonsiirrossa on, että hyödyntämällä perusopetuksen aikana kertynyttä tietoa ja kokemusta nuoren toisen asteen opinnot alkaisivat mahdollisimman suotuisissa merkeissä. Kun perusopetuksessa koetaan, että opintonsa päättävällä nuorella on tarvetta erityiseen tukeen toisella asteella, luokanvalvoja, oppilaanohjaaja, erityisopettaja tai muu erikseen sovittu opetus- tai ohjaushenkilöstöön kuuluva täyttää yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa Kuvaus oppilaan tilanteesta peruskoulun päättyessä -lomakkeen. Lomakkeeseen kirjataan mahdollinen tuen tarve ja perusopetuksessa hyviksi todetut tuki- ja ohjausmallit sekä myös erityinen osaaminen, jota nuo- rella on. Kun nuoren jatko-opintopaikka on varmistunut, joko nivelvaiheen uraohjaaja tai perusopetuksen oppilaanohjaaja siirtää lomakkeen toisen asteen opinto-ohjaajalle uuden lukuvuoden alkaessa. Jos tarve perusopetuksen aikaiseen tietoon ja kokemukseen ilmenee vasta toisen asteen opintojen alettua, opinto-ohjaaja on yhteydessä peruskoulun oppilaanohjaajaan. Kaikilta Turun perusopetuksen päättäviltä nuorilta ja heidän huoltajiltaan pyydetään kirjallinen lupa tiedonsiirtämiseen jo peruskoulun päättöluokalla. Näin on haluttu varmistaa, että tiedon siirtäminen on mahdollista myös myöhemmässä vaiheessa. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/ MAST-hanke Anu Parantainen, projektikoordinaattori Toimintamalli Kirjallinen lupa tiedonsiirtoon päättöluokkalaisilta ja heidän huoltajiltaan. Lupa tiedon siirtämiseen kirjataan perusopetuksen oppilastietokantaan. Kuvaus oppilaan tilanteesta peruskoulun päättyessä -lomake täytetään erityistä tukea tarvitsevien nuorten jatkotuen ja -ohjauksen varmistamiseksi Uuden lukuvuoden alussa joko nivelvaiheen uraohjaaja tai oppilaanohjaaja siirtää lomakkeen toisen asteen opinto-ohjaajalle. Lomake sekä muu mahdollinen tieto toimitetaan nuoren luokanvalvojalle/tutoropettajalle sekä muulle tarvittavalle opiskelijahuoltohenkilöstölle, jotta he saavat tiedon tuenja/tai erityisopetuksen tarpeesta mahdollisimman varhain. Opiskelijan etenemistä sekä siihen liittyvää tuen tarvetta ja sen muutoksia seurataan riittävän pitkään, mahdollisesti koko opiskeluajan. 15

16 1.7 Suomen kielen testaus perusopetuksen päättöluokalla Opetusministeriön vuonna 2002 antaman asetuksen mukaan koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus varmistaa ennen ammatilliseen peruskoulutukseen hyväksymistä kielikokeella sellaisten opiskelijoiden kielitaito, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli. Riittävä opetuskielen taito voidaan kuitenkin varmistaa myös muulla tavoin. Salon seudun ammattiopisto ja kaupungin yläkoulut toteuttavat yhteistyönä ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuvien vieraskielisten kielitaidon arviointia. Tavoitteena on, että näin voidaan hyödyntää paremmin sitä tietoa, jota perusopetuksen opettajilla on 9. luokan oppilaiden kielitaidosta. Ensisijaisesti siirretään oppilaan suomi toisena kielenä -päättöarviointitietoa. Perusopetuksen opettajilta saadun tiedon perusteella niiden oppilaiden, joiden arvosana tulee olemaan 8 tai enemmän, ei tarvitse osallistua erilliseen testiin. Muille maahanmuuttajataustaisille oppilaille ylä- koulujen suomi toisena kielenä -opettajat tai erityisopettajat teettävät Suomi hallussa -testistöstä kokeen, johon kuuluu rakennetestin lisäksi puheen ja tekstin ymmärtämisen osiot ja kirjoitelma. Testit arvioidaan Salon seudun ammattiopistossa. Jos testin kokonaisarvio ylittää B1-kielitaitorajan, ei nuoren tarvitse enää osallistua ammattiopiston kielikokeeseen. Vuosittain kuvattu toiminta kohdistuu vain nuoreen, joten yläkoulun ja ammattiopiston henkilöstöllä on tarvittaessa mahdollisuus käydä oppilaiden testit ja hakutilanne läpi yksilöllisesti ennen kielitaidon kokonaisarviointia. Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun ammattiopisto Riitta Hyytiäinen, lehtori riitta.hyytiainen@sskky.fi 16

17 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.8 Maahanmuuttajien valmistavien koulutusten yhteinen haku Monella maahanmuuttajanuorella ja heidän vanhemmillaan on luja usko koulutukseen. Tämä on ohjaushenkilöstön työn kuormitusta keventävä asia. Koska koulutuspaikkoja on kuitenkin rajallisesti, johti tilanne Turun seudulla siihen, että hakijat hakivat kaikkiin olemassa oleviin valmistaviin koulutuksiin. Näin he toivoivat saavansa opiskelupaikan edes jostain. Oppilaitosten kannalta tilanne oli haastava. Jokainen oppilaitos järjesti omat pääsykokeensa ja ikävimmässä tapauksessa valitsivat samat hakijat opiskelemaan. Kukaan ei kouluvuoden alkaessa tiennyt, missä oppilaitoksessa valituksi tullut nuori aloitti opintonsa, aina ei edes nuori itse. Jokasyksyiseen kaoottiseen rumbaan kyllästyneinä opettajilla syntyi ajatus maahanmuuttajien valmistavien koulutusten yhteisestä hausta. Ja kun Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke tarjosi vielä suunnitteluun riittävät resurssit, päätettiin kokeilla yhteiseen hakuprosessiin liittyen myös yhteistä pääsykoetta. Yhteisen haun lähtökohtana oli se, että siinä olivat mukana kaikki alueen maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja maahanmuuttajien perusopetusta tarjoavat oppilaitokset. Itse prosessin suunnittelun alkuun päästiin ottamalla mallia yhteishakujärjestelmästä: yhteiset hakuajat ja mahdollisuus hakea rajoitettuun määrään tarjolla olleista koulutuksista yhteishaun tapaan. Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen ja perusopetuksen yhteisessä haussa on käytössä yhteinen hakulomake, johon hakija merkitsee hakujärjestyksessä kolme koulutusta. Lomake lähetetään siihen oppilaitokseen, jonka hakija on valinnut ensimmäiseksi vaihtoehdokseen. Eri oppilaitosten opettajat suunnittelevat yhdessä kielikokeen ja haastattelurungon, jota käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Pääsykokeet ovat samaan aikaan kaikissa oppilaitoksissa ja hakija osallistuu kokeeseen siinä oppilaitoksessa, johon hän on ensisijaisesti hakenut. Jos hakija ei tule valituksi ensimmäiseen hakutoiveeseensa, hänet ohjataan lomakkeella toisena hakutoiveena olleeseen koulutukseen. Hakijan ei tarvitse enää osallistua uudelleen kielitestiin, sillä jo suoritettu testi siirtyy hakupapereiden yhteydessä oppilaitoksesta toiseen. Heti ensimmäisenä kokeiluvuonna malli osoittautui niin toimivaksi, että käytäntöä on päätetty jatkaa. Seuraavana vuonna hakumalli otettiin käyttöön Turun alueella myös maahanmuuttajien vuoden kestävissä alkeiskoulutuksissa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavissa ja kuntouttavissa koulutuksissa. Turun kristillinen opisto Johanna Piirainen, suomen kielen opettaja 17

18 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.9 Omakieliset vanhempainillat maahanmuuttajille Toimintamalli Maahanmuuttajataustaisen nuoren kodin ja koulun välistä yhteistyötä on Turun alueella pyritty vahvistamaan järjestämällä omakielisiä vanhempainiltoja. Vanhempainilloilla pyritään tukemaan vanhempien roolia nuorten koulu-uran tukijoina ja kasvattajina antamalle heille tarvittavaa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen mahdollisuuksista. Keskeisenä tavoitteena tiedon lisäämisessä on ennaltaehkäistä maahanmuuttajanuorten opintojen keskeytymisiä. Vanhempainillat toteutetaan yhteistyönä, jossa toimijoina ovat maahanmuuttajayhdistykset ja niiden jäsenet, oppilaitokset sekä kaupungin tulkkipalvelut. Tapaamisten järjestämisessä hyödynnetään maahanmuuttajayhdistyksiä ja niiden sisäistä tiedottamista: kutsu vanhempainiltaan lähtee yhdistykseltä. Tilaisuudessa Turun ammatti-instituutin opinto-ohjaaja tai urasuunnittelija kertoo toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelusta yleensä ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukion opinto-ohjaaja puolestaan esittelee lukio-opetuksen. Lisäksi vanhemmille annetaan tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, yhteishausta ja muista koulutusvaihtoehdoista. Koska tilaisuudessa on läsnä omakieliset tulkit, vanhemmat voivat esittää kysymyksiä omalla äidinkielellään. Omakielisen tulkkauksen ansiosta paikalle on saatu myös niitä vanhempia, jotka eivät normaalisti osallistu koulujen ja oppilaitosten vanhempainiltoihin. neet kaipaamaansa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, toisen asteen koulutustarjonnasta ja opintojen sisällöistä. Kun vanhemmat pystyvät osallistumaan nuortensa koulutusvalintojen tekoon, heillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tukea nuoria myös opintojen aikana. Turun ammatti-instituutti Emma Nylund, opinto-ohjaaja Oppilaitos on yhteydessä maahanmuuttajayhdistykseen ja sopii vanhempainillan järjestämisestä. Oppilaitos tai yhdistys sopii tulkkipalveluista. Maahanmuuttajayhdistys lähettää vanhemmille kutsun tilaisuuteen. Vanhempainillassa paikalla ovat vanhempien ja tulkkien lisäksi perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksien edustajat (opettaja, opintoohjaaja, rehtori jne.). Illan aikana eri toimijat kertovat lyhyesti suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, yhteisvalintajärjestelmästä, opiskelusta toisella asteella ja jatko-opintovaihtoehdoista. Vanhemmilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä illan aiheisiin liittyen. Illan päätteeksi vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta illasta ja sen annista sekä antaa mahdollisia kehittämisajatuksia. 18 Vanhempainillat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Yhteys maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhempiin on vanhempainiltojen myötä parantunut ja saadun palautteen mukaan vanhemmat ovat saa-

19 Ohjaus ja tukitoimet ennen toisen asteen koulutusta 1.10 Kysyntä loi koulutusta Turun ammatti-instituutissa käynnistyi vuonna 2009 maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava ryhmä, joka sisällöltään ja tavoitteiltaan tähtää yhdelle tietylle alalle. Sosiaali- ja terveysalalle valmistavan ryhmän (sotevalma) päämääränä on antaa opiskelijoille entistä paremmat lähtökohdat ylittää toiselle asteelle siirtymisen nivelvaihe menestyksekkäästi. Tarve uudenlaiselle koulutukselle tuli kolmelta eri suunnalta: työelämä tarvitsi tekijöitä Turun ammatti-instituutissa tammikuussa alkavassa lähihoitajakoulutuksessa oli vuosittain vapaita paikkoja maahanmuuttajataustaiset nuoret oli vat erityisen kiinnostuneita lähihoitajakoulutuksesta, mutta heidän kielitaitonsa ei riittänyt suoraan perustutkinto-opintoihin Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen resursseilla sotevalma-koulutuksessa oli mahdollisuus kokeilla uusia oppimisympäristöjä ja opetuskäytäntöjä, joista monet ovat juurtuneet maahanmuuttajien valmistavien koulutusten arkeen. Päiväkodeissa järjestettyjen satuhetkien ja sukkien kutomisen yhteydessä toteutetun suomen kielen harjoittelun lisäksi opiskelijat ovat perehtyneet käytännön kielitaitoon oikeissa työpaikoissa. Ryhmän opiskelijat tutustuvat sosiaali- ja terveysalojen töihin oikeissa työpaikoissa yhden aamupäivän joka viikko. Työssäoppimiseen valmentautuminen aloitetaan heti opintojen alussa ja se jatkuu koko koulutuksen ajan. Tarkoituksena on ollut linkittää työharjoittelu kielenopiskeluun niin, että opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella suomen kieltä käytännössä ja oppia samalla lisää ammatti- ja muuta sanastoa. Turun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalalle pyrkivän on läpäistävä valintakoe, joka mittaa kokelaan soveltuvuutta alalle. Monelle maahanmuuttajataustaiselle valintakoe on kuitenkin kielellisesti niin vaativa, että se mittaa enemmän kielitaitoa kuin soveltuvuutta. Sotevalman opiskelijoiden motivaatiota ja soveltuvuutta alalle tarkkaillaan ja mitataan koko valmistavan koulutuksen ajan. Valmistavan koulutuksen opettajan ja työpaikkaohjaajan lisäksi soveltuvuutta arvioi sosiaali- ja terveysalan ammatillisten opintojen opettaja, jonka pitämillä tunneilla opiskelijat ovat opiskelleet ammatillisten aineiden perusteita koko lukuvuoden ajan. Sisällöllisesti selkeästi suunnattu valmistava koulutus tuottaa toiselle asteelle motivoituneita opiskelijoita, joilla on jo jonkinlainen käsitys alasta ja sen vaatimuksista. Opiskelijoille koulutuksen selkeä päämäärä luo uskoa omaan tulevaisuuteen ja tarjoaa hyvät eväät toiselle asteelle siirtymiseen. Turun ammatti-instituutti Sari Rautiainen, suomen kielen opettaja 19

20 2 Ohjaus- ja tukitoimet toisella asteella V aikka ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti viime vuosina, on se yhä opiskelijahuollon tukitoimien päätavoite. Keskeyttämisen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu laajasti muun muassa kehittämällä opinto-ohjausta sekä erilaisia opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluita erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Vaikka nuorten ohjaus- ja tukitoimia järjestetään enenevässä määrin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ovat oppilaitokset vielä palvelukartan keskiössä. Yhteistyö oppilaitosten sisällä ja toimivat kontaktit muihin nuorten ohjausta toteuttaviin toimijoihin on osoittautunut toimivaksi paketiksi. Laajennetun koulutustakuun periaatteen mukaisesti opiskelijoiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota koko ammatillisen peruskoulutuksen ajan. Opinnoissa viihtyminen paitsi laskee keskeyttämisriskiä myös lisää tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä. 20

21 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.1 Orientaatiojakso opintojen alussa Nitoja-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tehostaa perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtymistä. Tuloksena syntyi orientaatiomalli, joka otettiin käyttöön lähes kaikissa Espoon ammattiopisto Omnian toimipisteissä uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa syksyllä Kolmipäiväisen orientaatiojakson aikana on tarkoitus perehdyttää uudet opiskelijat koulutusalan ja oppilaitoksen käytäntöihin. Jakson aikana ryhmänohjaajalla on mahdollisuus teettää opiskelijoille taso- ja kielitestit tulevan opetuksen suunnittelun tueksi. Jakson aikana ryhmänohjaajan on mahdollisuus tehdä myös yksilöhaastatteluja samaan aikaan kun toinen opettaja voi vetää esimerkiksi tutustumisharjoituksia. Mallin ajatuksena on, että ryhmänohjaajalla ei ole orientaatiojakson aikana muita tehtäviä, joten hän voi tutustua uuteen ryhmäänsä rauhassa. Orientaatiojakson järjestämisessä on tärkeää, että se on suunniteltu tarkasti ja suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki jaksolle osallistuvat opettajat. Näin kaikille on selvää, mitkä ovat heidän tehtävänsä orientaatiojakson aikana. Orientaatiomallia ei voi järjestää pelkästään ryhmänohjaajien työpanoksella. Tämä edellyttää, että myös muille kuin vain ryhmänohjaajille on sovittu resurssit ja vastuut jakson ajaksi. On hyvä, jos muut mukana olevat opettajat ovat sellaisia, jotka tulevat opettamaan alkavia ryhmiä, jotta hekin pääsevät tutustumaan uusiin opiskelijoihin. Orientaatiopäivien ohjelmaa ja lukujärjestystä suunniteltaessa on tietenkin mietittävä, mitä jatkavat ryhmät tekevät kyseisinä päivinä. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi etätyöskentely oman HOPS:n kanssa tai opiskelu järjestetyssä tukipajassa. Vanhat opiskelijat voivat osallistua myös orientaatiojakson järjestämiseen ja toimia sen aikana uusien tutoreina. Omnian ammattiopistossa on kokeiltu myös mallia, jossa jatkavat opiskelijat ovat aloittaneet opiskelun pari päivää aloittavien jälkeen. Orientaatiojaksosta on tärkeää kerätä palautetta, jotta seuraavan vuoden järjestelyt sujuisivat entistä joustavammin. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/Nitoja-hanke Marja Riitta Lygdman, projektipäällikkö 21

22 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.2 Vertaistuesta voimaa Turun ammatti-instituutin opiskelijahuollossa on osin hankkeiden tuella kehitetty opiskelijoiden vertaistukiryhmiä, joissa on käsitelty nuoren elämään liittyviä aiheita rahankäytöstä jännittämiseen ja sukupuolirooleista työnhaun haasteisiin. Seuraavassa on esitelty neljä erilaista oppilaitoksessa toimivaa vertaistukiryhmää. Mielialataidot-koulutus Vuonna 2007 päättyneessä VaSkoolihankkeessa syntynyt Mielialataidotkoulutus on hyvä esimerkki siitä, miten projektissa kehitetty käytäntö on juurtunut oppilaitoksen arkeen. Kurssi on todettu toimivaksi tukitoimeksi ja nykyisin se järjestetään Turun ammatti-instituutissa kaksi kertaa lukuvuodessa. Mielialataidot-kurssi on Depressiokoulutyökirjaan pohjautuva psykoedukatiivinen kurssi, jossa opiskellaan pienryhmässä masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja. Kurssille ohjataan pääosin nuoria, joilla on riski sairastua masennukseen, mutta joita ei ole ohjattu vielä muihin kunnan mielenterveyspalveluihin. Heille kurssi antaa eväitä tunnistaa ja säädellä masennusoireita. Toisena tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään masennukseen liittyvää sosiaalista eristäytymistä. Kurssilla opiskellaan sosiaalisia taitoja ja vaikeidenkin asioiden jakamista. Se on vaihtoehto tai jatko oppilaitoksen psykologin vastaanoton yksilökäynneille. Kaikille nuorille yksilökäynnit eivät sovi ja heidän on vaikea sitoutua niihin. Muilta nuorilta saatu vertaistuki on helpottanut näitä nuoria sitoutumaan kurssin työskentelyyn. Työskentelymotivaatiota parantaa myös se, että kurssista saa vapaasti valittaviin opintoihin kaksi opintoviikkoa. Yhden kurssin pituus on 10 viikkoa, jolloin tapaamisia on kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Turun ammatti-instituutissa kurssin ohjaajat ovat työskennelleet työpareittain (esim. psykologi ja terveydenhoitaja). Toimintamallin toteuttaminen vaatii, että ohjaajat ovat käyneet Depressiokouluryhmänohjaajakoulutuksen. Koulutuksia järjestää Suomen Mielenterveysseura. Turun ammatti-instituutti Miia Lappalainen, psykologi Jännittäminen hallintaan Joillakin opiskelijoilla esiintymiseen ja muihin sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä jännitys on niin suurta, että se vaikeuttaa opintojen sujumista ja jokapäiväistä elämää. Jännittäjien ryhmän tavoitteena on löytää keinoja jännittämisen hallintaan. Ryhmä kokoontuu joka syksy viikoittain kahdeksan viikon ajan. Ryhmään valitaan haastattelun kautta 6 8 osallistujaa ammatti-instituutin eri koulutaloista. oppia hallitsemaan. Itsetuntemus-, rentoutus- ja muiden harjoitusten avulla pyritään löytämään erilaisia selviytymiskeinoja jännittäviin tilanteisiin. Jännittämisen hallinnassa tärkeää on myös vertaistuki, joka toteutuu hyvin jännittäjien ryhmässä. Opiskelijat ovat helpottuneita, kun huomaavat että eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Lisäksi he oppivat toinen toisiltaan. Monilla ryhmäläisillä jännittäminen on vähentynyt selvästi ryhmäkokemuksen myötä. Ryhmässä käytetään apuna Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön julkaisemaa opasta Jännittäminen osana elämää - opiskelijan opas. Opas on luettavissa verkossa osoitteessa osana.pdf. Turun ammatti-instituutti Anne Syvälahti, psykologi anne.syvalahti@turku.fi 22 Ryhmätapaamiset kestävät kerrallaan puolitoista tuntia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä jännittämisestä, jotta sitä voi

23 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella Kotiovesta apua itsenäistymiseen Kotiovi-kurssi on Turun ammatti-instituutin sosiaalikuraattorin ja opiskelijatoiminnan koordinaattorin suunnittelema elämänhallinnan kurssi niille opiskelijoille, joille itsenäisen elämän suunnittelu on ajankohtaista. Kurssilla käydään läpi itsenäistymiseen ja yksin asumiseen liittyviä asioita ja sen suorittamalla saa yhden opintoviikon vapaasti valittaviin opintoihin. Kymmenen tapaamiskerran aikana ryhmäläiset käyvät läpi muun muassa rahankäyttöön, ravitsemukseen ja nuoren aikuisen velvollisuuksiin ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Keskustelun lisäksi tapaamiset voidaan järjestää tutustumiskäynteinä tai vaikkapa kokkaamisen ohessa keskustellen. Perustutkinto-opiskelijoille suunniteltu kurssi on räätälöity myös maahanmuuttajien valmistavalle ryhmälle soveltuvaksi. Yhteisiä tapaamisia on tällöin vähemmän, sillä ryhmäyttämiseen ei tarvitse varata yhtä paljon aikaa kuin monista eri koulutaloista tulevien perustutkinto-opiskelijoiden ryhmissä. Tunnekorttien ja toiminnallisuuden avulla pyritään luomaan keskusteleva ja rento ilmapiiri, jossa voidaan käsitellä joskus tylsiäkin aiheita. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla kielitaito vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä ja materiaaleja kurssilla käytetään. Suunnittelussa on otettu huomioon myös maahanmuuttajien tukimuotojen erilaisuus sekä opiskelijoiden erilaiset kulttuuritaustat. Opetustilanteessa on lisäksi tiedettävä jotakin opiskelijoiden taustasta: esimerkiksi se, onko heillä sukulaisia Suomessa, vaikuttaa käsiteltäviin asioihin. Kotiovi-kurssin teemat: raha ja sen käyttö ravinto sosiaalinen ympäristö työnhaku aktiivisuus omassa ympäristössä oma koti Turun ammatti-instituutti Satu Hovi, opiskelijatoiminnan koordinaattori Kati Länsiö, sosiaalikuraattori Kun miehisyys askarruttaa Vain pojille tarkoitetun ryhmän perustamisen ajatus syntyi huomiosta, että oppilaitoksessa pyöriville mielialataitojen kursseille pojat eivät mielellään osallistuneet. Tarvetta vertaistukea antavalle ryhmälle kuitenkin oli myös poikien keskuudessa. Ennen ensimmäisen ryhmän kokoamista suunnittelijoilla oli sellainen käsitys, että toiminnallisuudella myös pojat saataisiin ryhmätoimintaan mukaan. Keskustelun ja toiminnallisuuden oli tarkoitus lomittua yhteen niin, että joka toinen kokoontumis- kerta painottuisi toiminnallisuuteen ja joka toinen olisi varattu keskustelulle. Turun ammatti-instituutin eri koulutaloista valikoituneet osallistujat yllättivät ohjaajat sillä, että ryhmässä käyty keskustelu olikin se, mitä he kaipasivat. Tarve puhua ja tulla kuulluksi oli niin voimakas, että nuoret usein pyysivät toiminnallisten kertojenkin lopuksi mahdollisuutta istua alas keskustelemaan. Kerran viikossa kokoontuneen poikaryhmän keskustelunaiheet liikkuivat yhteisten mielenkiinnon kohteiden lisäksi miehenä olemisen teemojen ympärillä. Pieni ryhmä ja entuudestaan tuntemattomien osallistujien samanlaiset kokemukset loivat ryhmään ilmapiirin, joka rohkaisi kaikkia keskustelemaan vaikeimmistakin asioista. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja osallistumisesta opiskelijat saivat vapaasti valittaviin opintoihin yhden opintoviikon suorituksen. Saatu opintosuoritus taisi olla kuitenkin sivuseikka, sillä ryhmäläiset kokoontuivat yhteen vapaa-aikanaan usein vielä varsinaisen ryhmätoiminnan päätyttyä. Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Sami Renberg, nuorisotyöntekijä 23

24 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.3 Maahanmuuttajan erityistarpeet näyttötutkintosuorituksessa Vuosina toiminut Manu-hanke kehitti ammatillisen tutkintotilaisuuden suunnittelua, toteutusta ja arviointia erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeista lähtien. Tuloksena syntyi tietoa ja materiaalia niin näyttötutkintojen kehittäjille, työyhteisöille kuin näyttötutkintoihin osallistuvillekin. Tutkinnon suorittamiseen liittyvien asioiden käsittely tulee aloittaa jo koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja vielä syvällisemmin heti koulutuksen alkaessa. Käsittelyn tukena on hyvä käyttää selkokielistä esitemateriaalia ja muuta näyttötutkintoihin liittyvää aineistoa. Tärkeää on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen näyttötutkinnon ja työtehtävien olevan laaja-alaisia ja vaativan monenlaista osaamista. Myös työtehtävissä tarvittava kielitaito on syytä selvittää: riittääkö kyseisessä työssä pelkkä puhuminen ja ymmärtäminen vai tarvitaanko kirjallista tekstin tuottamista ja ymmärtämistä. Näyttöympäristön valinnassa on selvitettävä, sisältääkö työ esimerkiksi pukeutumisen, asiakaskontaktien tai käsiteltävien raaka-aineiden osalta tekijöitä, jotka voivat olla ristiriidassa maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kulttuurin tai uskonnon kanssa. Työpaikkaohjaajia ja tutkintotilaisuuden arviointiin osallistuvia henkilöitä tulee valmentaa monikulttuuriseen yhteistyöhön. Tiedonkulun oppilaitoksen ja työpaikan välillä on oltava avointa ja luottamuksellista, jotta mahdollisesti havaittuihin ongelmiin päästään tarttumaan nopeasti. tutkinnon suorittajaa voidaan arvioida objektiivisesti. Tutkintotilaisuuksien ja arviointikriteerien ohjeistus annetaan tutkinnon suorittajalle sekä kirjallisesti että suullisesti. Näyttöympäristöön tutustumiseen tulee varata riittävästi aikaa. Sekä ohjeistuksessa että tutustumisvaiheessa voidaan käyttää tulkkia, mutta itse tutkintotilaisuudesta tutkinnon suorittajan on selvittävä itsenäisesti ilman tulkkausta. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on tärkeä osa tutkintosuoritusta. Tähän tutkinnon suorittajaa tulee valmentaa heti alusta lähtien, sillä erilaisesta oppimiskulttuurista tulleelle oman toiminnan arviointi voi olla vierasta. Arvioijien palaute tutkintosuorituksesta annetaan yksiselitteisesti ja tässä tilaisuudessa myös tulkki voi olla paikalla. Projektin kestäessä huomattiin, että tutkintotilaisuuksien järjestämisessä tärkeintä on näyttötutkintoprosessin henkilökohtais- taminen. Suurena haasteena oli myös tutkinnon suorittajien ammatillisen kielitaidon puute, johon tartuttiin hankkeen eräänlaisena jatkona olevassa VERSOT - verkkosuomea maahanmuuttajille -hankkeessa. Tutkintotilaisuuksiin liittyviä tukitoimia on kuvattu yksityiskohtaisemmin hankkeessa tuotetussa Näyttöjen kehittäjälle -julkaisussa, joka on ladattavissa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:n dynamowikista osoitteesta pages/viewpage.action?pageid= Aike International Oy Marja Suomaa, kansainvälisten asioiden päällikkö marja.suomaa@amke.fi Tuki maahanmuuttajataustaisen opiskelijan näyttötilanteessa MAAHANMUUTTAJA osaaminen työ- ja koulutushistoria tarpeet ja kiinnostukset valmiudet motivaatio kotoutumisen vaihe elämäntilanne OPPILAITOS koulutukseen pääsyvaatimukset opiskeltavan ammatin vaatimukset opiskeluvalmiudet motivaatio tutkintojärjestelmä 24 Tutkintotilaisuutta arvioivat työelämän edustajat valmennetaan niin, että he tuntevat näyttötutkintojärjestelmän, oman vastuunsa ja tutkinnon perusteissa esitetyt arvioinnin kohteet ja kriteerit. Lisäksi arvioijan on kyettävä erottamaan toisistaan ammatissa vaadittava suomen kielen taito ja ammatillinen osaaminen niin, että TYÖVOIMATOIMISTO maahanmuuttajan osaamisen kartoittaminen tiedottaminen eri vaihtoehtojen tarjoaminen SISÄINEN TIEDOTUS maahanmuuttajan koulutuspolku oppilaitoksessa opintomenestys vahvuudet ja kehittämiskohteet suomen kielen taito toiveet ja tarpeet motivaatio

25 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.4 S2-opettajien ja ammattiopettajien yhteistyö maahanmuuttajien ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Opettajien yhteistyö minkä tahansa alan koulutuksessa on oppimistulosten kannalta sekä hedelmällistä että tarkoituksenmukaista. Kukaan ei varmaan kyseenalaista tätä tosiseikkaa, mutta yhteistyöhalun lisäksi tarvitaan myös aikaa ja sen vähäisyys tuntuu vaivaavan nykyään hyvin monia työyhteisöjä. Kun puhutaan maahanmuuttajien opettamisesta, ajan löytäminen yhteistyön tekemiseen olisi kuitenkin äärettömän tärkeää. Yhteistyöhön varattu aika säästää yleensä jatkossa monilta ongelmilta. Koulutuksen tavoitteisiin liittyvän tiedon vaihtaminen ja opiskelijan taustoihin tutustuminen on hyvin tärkeää jo opiskelun alkuvaiheessa. Ammatinopettajien ja S2-opettajien yhteistyö toimii yleensä mainiosti, jos koko ryhmä koostuu pääasiassa maahanmuuttajista. Tällöin kunkin koulutuksen valintaprosessin aikana ammatinopettajat arvioivat, onko maahanmuuttajalla edellytyksiä opiskella vanhan ammatin pohjalta vai joutuuko hän opiskelemaan kokonaan uuden ammatin. Teettämällä opiskelijoiksi pyrkivillä pieniä testejä he melko nopeasti näkevät, onko henkilöllä tarvittavaa ammatillista taipumusta ja kyvykkyyttä. Samassa yhteydessä S2-opettaja arvioi heidän suomen kielen taitonsa ja selvittää, onko heillä kielellisiä edellytyksiä ammattitutkinnon suorittamiseen tai realistinen mahdollisuus kartuttaa kielitaitonsa tarvittavalle tasolle koulutuksen aikana. Jokaisen opiskelijaksi pyrkivän maahanmuuttajan opiskelumotivaatiota pohdiskellaan myös testauksen aikana ja arvioidaan heidän opiskelutaitonsa. Toimiva valintamenettely on etu kaikille osapuolille: opiskelijalle itselleen, muille opiskelijoille ja koulutuksen opettajille. Jos enemmistö opiskeluryhmästä on suomalaisia, yhteistyö S2-opettajien kanssa jää valitettavasti usein vähäisemmäksi. Opiskelija on tällöin usein oman aktiivisuutensa varassa varsinkin kielitaidon kehityksen suhteen. Koulutuksen alusta lähtien S2-opettajat ja ammatinopettajat ovat monella tapaa avuksi toisilleen. Kun esimerkiksi ammatillinen teksti osoittautuu opiskelijoille haastavaksi, S2-opettaja pystyy avaamaan vaikeat kielen rakenteet helpommin ymmärrettävään muotoon. Sen jälkeen hän osaa valita opiskeltavaksi kyseisessä ammatissa tarvittavia kielioppiasioita ja selittää yksittäisten sanojen ehkä yleiskielestä poikkeavan merkityksen kussakin asiayhteydessä. Mikäli taas oppimateriaali on valtavan laaja, S2-opettaja kykenee näyttämään opiskelijoille tärkeimmät lauseet ja osat. Ammatinopettajan oma kokemus maahanmuuttajien kanssa työskentelystä on hyödyllistä ja toivottavaa, mutta jos hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta, S2-opettaja voi monella tapaa olla hänelle avuksi selitettäessä ammattiasioita teoria- tai käytännön oppituntien aikana. Ammatinopettaja saa kokemusta ja vinkkejä omaan työskentelyynsä esimerkiksi siinä, miten opetusmateriaalia ja omaa puhetta on mahdollista muokata selkokielisempään suuntaan. Toisaalta ammatinopettaja voi selittää S2- opettajalle, mitkä osiot tai tehtävät eri ammattiasiassa ovat kaikkein olennaisimpia, jotta tämä ymmärtää vahvistaa opiskelijan kielitaitoa juuri näillä osa-alueilla. Hän saa lisäksi tietoa opiskeltavan ammatin käsitteistä ja kielenkäyttötavoista, jotka ainakin yhteistyön alkuvaiheessa ovat hänelle todennäköisesti vieraampia. Ammatinopettaja tietää parhaiten, millaista kielitaitoa opiskelija oikeasti tarvitsee pystyäkseen työskentelemään tulevassa ammatissaan, joten S2-opettaja saa hänen avullaan hyvän käsityksen siitä, millaiset asiat saattavat osoittautua haasteellisiksi opiskelijalle kielitaidon kannalta. Ammatinopettajan, S2-opettajan ja opiskelijan itsensä tavoitteet ovatkin yhteiset: opiskelijan yleis- ja ammattiin liittyvän kielitaidon kehittyminen ja opetettavien asioiden ymmärtäminen sekä hallitseminen. Opiskelijan valmistuminen ammattiin suorittamalla näyttötutkinto tai sen osia ja lopulta työllistyminen ovat luonnollisesti päätavoite. S2-opettajien ja ammatinopettajien yhteistyötä on kehitetty Kympit - Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi -hankkeessa. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoiman hankkeen päätavoitteena on edistää maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Riitta Mielonen, osastovastaava riitta.mielonen@ekami.fi 25

26 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.5 Samanaikaisopetuksella tehokkaampaa oppimista 26 Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan sitä, että opetustilanteessa on samassa tilassa kaksi tai useampi opettaja. Samanaikaisopetus liitetään usein erityisopetukseen, vaikka sitä voidaan järjestää myös ryhmässä, jossa ei ole erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Esimerkiksi maahanmuuttajien opetuksessa on käytetty mallia, jossa suomalaisen opettajan lisäksi ryhmää ohjaa maahanmuuttajataustainen opettaja, ohjaaja tai muu soveltuva henkilö. Turun ammatti-instituutin kotityö- ja puhdistuspalvelujen alalla samanaikaisopetusta on kokeiltu jo muutaman vuoden. Käytännön myötä opiskelijat ovat kokeneet samanaikaisopetuksen mielekkääksi ja oppimistulosten on nähty parantuvan niin, että sitä käytetään yhä enenevässä määrin. Samanaikaisopetusta hyödyntämällä voi kahta ainetta opettaa samanaikaisesti eri tavoin: ryhmä voidaan jakaa kahtia tai opettajat voivat vuorotella koko ryhmän kanssa, ikään kuin nousta esille vuorotellen. Eriyttäminen ja heikompien opiskelijoiden tukeminen on helpompaa, kun ryhmässä on useampi aikuinen. Turun ammatti-instituutissa on käytetty kaikkia näitä tapoja ryhmästä riippuen. Samanaikaisopettajuus tukee opiskelijan arviointia, sillä arviointikeskusteluja voi käydä samassa opetustilanteessa olleen kollegan kanssa. Malli vaatiikin opettajien väliseltä yhteistyöltä vähän eri asioita kuin normaalissa pedagogisessa mallissa. Perinteisiä kokeita ei tarvitse pitää yhtä usein kuin ennen, koska opiskelijan osaamista voidaan arvioida käytännössä eri oppiaineiden tavoitteiden kautta. Esimerkiksi matematiikan taitoja voi arvioida työsuorituksen yhteydessä: sujuuko opiskelijalta jauhojen mittaaminen, jos kakun kokoa kasvatetaankin reseptistä kaksinkertaiseksi? Opettajan omaa ammattitaitoa samanaikaisopetus lisää siten, että esimerkiksi ATTO-aineen opettaja oppii yhdistämään oppiaineensa sisältöä konkreettiseen työskentelytilanteeseen. Ammattiaineen opettajalla on myös mahdollisuus oppia tai muistuttaa mieleensä käytännön ilmiöiden takana olevaa teoriaa. Opetusmalli, jossa opinnot suoritetaan jakson mittaisina kursseina ja osaaminen testataan kokeilla, on kotityö- ja puhdistuspalvelujen samanaikaisopetuksen mallissa pääosin hylätty. Toki tiettyjä asiasisältöjä opetetaan ja on syytäkin opettaa perinteisesti luokassa ja päättää kurssi kokeisiin. Monissa aineissa opintojen sisältö antaa kuitenkin mahdollisuuden tarvittaessa joustaa asioiden opiskelujärjestyksessä ja yhdistää kahden aineen opinnot toisiinsa. Siivousalan ja matematiikan opetus luonnistuu hyvin samaan aikaan, kun aiheena on pesuaineiden annostelu. Ruuanvalmistuksen ja äidinkielen opetus taas nivoutuu yhteen keittiössä reseptien kautta. Avoimesti keskustellen ja yhdessä suunnitellen sisällöistä löytyy yhtymäkohtia, joissa teorian ja käytännön yhdistäminen onnistuu oppimista tehostavalla tavalla. Aikataulullisesti ratkaiseva tekijä samanaikaisopetuksen suunnittelussa on lukujärjestyksen tekijä. Turussa samanaikaisopetuksen suunnittelu alkaa jo keväällä, jolloin vuosisuunnitelmassa esitetään toive, että tiettyjen aineiden opetus järjestetään jonkin tietyn jakson aikana samaan aikaan. Opiskelijoita samanaikaisopetus voi joskus hämmentää, jos siihen ei ole aiemmin tottunut. Samanaikaisopetusta enemmän opiskelijoita kummastuttaa kuitenkin kokeiden vähyys ja toiminnalliset tavat osoittaa osaamisensa. Opiskelijat kun ovat tottuneet siihen, että osaaminen näytetään kokeessa ja asiaan ei sittemmin palata. Esitellyssä mallissa perinteisiä kokeita pidetään mahdollisimman vähän ja jo opittuun asiaan palataan uudelleen opintojen aikana syventäen ja kerraten eri näkökulmista, aivan kuten työelämässäkin. Turun ammatti-instituutin kotityö- ja puhdistuspalvelujen samanaikaisopetuksen mallin toteuttaminen ei ole tuonut oppilaitokselle lisäkustannuksia, sillä opettajien tuntiresurssit ovat pysyneet samoina. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden viikoittainen tuntimäärä on vähän laskenut. Kahden opettajan malli on kuitenkin tehostanut oppimista ja parantanut opiskelijoiden taitoa yhdistää opintojen sisältöä toisiinsa. Turun ammatti-instituutti Juha Pusa, opettaja Lisätietoa samanaikaisopetuksesta: Samanaikaisopetus_ammatillisessa_ koulutuksessa.pdf

27 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella Samanaikaisopetus-malli I Alkuvalmistelut Opettajat ovat tietoisia muiden opintojen pääsisällöistä ja -tavoitteista Opinnot ovat mahdollisimman laajoja (tavoite) Opetuksen kehämalli käytössä (tavoite) II Suunnittelu Esimiehen lupa ja tuki Opintojen sisällöistä nostetaan yhdessä esiin keskeisimmät Suunnittelu kohdistetaan keskeisimpiin sisältöihin Sisällöt ajoitetaan opetettavaksi samaan aikaan vuosisuunnitelmassa Opetushetket suunnitellaan yhdessä käytännön tasolle saakka Yhteistyössä lukujärjestyksen tekijöiden kanssa III Toteutus Opetushetkessä voidaan noudattaa opettaja/asia periaatetta tai toisiaan täydentävää vuoropuhelua Toinen seuraa ryhmän toimintaa ja neuvoo opiskelijoita toisen opettaessa tiettyä asiaa Molemmat seuraavat ja ohjaavat opiskelijoita tuntityöskentelyssä Eriyttäminen, käydään pienryhmässä läpi jokin yksityiskohta toisen opettajan johdolla, vaihto HOPS/oppimisen arviointi keskustelut toisen opettajan kanssa IV Arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan ohjaamalla häntä yhdistämään opintojen sisältöjä toisiinsa työtilanteen avulla Oppimista voidaan myös arvioida opetushetkiin järjestetyillä työkokeilla, jossa yhdistyy molempien opintojen sisältöjä Arviointia tehdään yhdessä kollegan kanssa. Hyötynä arvioinnin pohjan laajeneminen ja avautuminen paremmin myös opiskelijalle 27

28 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella 2.6 Työssäoppimiseen luotsaten Vaasan ammattiopistossa on kehitetty toimintamalli, jossa koko työssäoppimisprosessista vastaa TO-luotsi. Luotsin tehtävät on mallinnettu TO-koordinaattorin tehtävistä. Mallissa luotsi on mukana kaikkien opiskelijoiden työssäoppimisprosessissa, joten luotseja voi opiskelijamäärästä riippuen olla koulutusalalla useampiakin. TO-luotsin tehtäväkenttä on laaja sisältäen työssäoppimispaikkojen verkoston luomisen ja ylläpidon lisäksi niiden laadunvarmistuksen ja opiskelijoiden luotsaamisen opintojen läpi niin, että opiskelijalla on aina tiettyjen tutkinnon osan tavoitteiden mukaiset työssäoppimisjaksot. Hyvin valitut TO-jaksot vahvistavat opiskelijan ammattitaitoa ja tukevat tulevaa työnhakua. 28 Lähtökohtana on, että työssäoppimispaikassa voidaan suorittaa myös ammattiosaamisen näytöt. Laadun varmistaminen toimii käytännössä niin, että TO-luotsi käy yrityksessä läpi tutkinnon osat ja työssäoppimisen sekä näyttöjen toteutuksen. Näin varmistetaan, että yrityksen työtehtävät vastaavat kunkin tutkinnon osan tavoitteita. Samalla tarkistetaan, että yrityksessä on koulutettuja työpaikkaohjaajia. Tämä varmistetaan todistuksella. Työkalunaan TO-luotsilla on Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen CRM-ympäristössä toimiva yhteinen yritysasiakasrekisteri, jonka päivittämisestä luotsi myös osaltaan vastaa. Yhteisiä tietoja rekisterissä ovat yritystiedot ja yhteyshenkilöt kuten työpaikkaohjaajat. Näiden tietojen lisäksi Vaasan ammattiopistolla on rekisterissä omia tietoja. Asiakasrekisteriin tallennetaan tutkinnot ja tutkinnon osat, joiden työssäoppimista ja näyttöjä yrityksessä on mahdollista suorittaa. Yritysten tietojen yhteyteen on tallennettu myös muita asioita, kuten puitesopimustiedot ja yrityksen työpaikkaohjaajien koulutustiedot. Myös opiskelijasopimukset liitetään yrityksen tietojen yhteyteen. Opiskelijasopimukset työssäoppimis- ja näyttösuunnitelmineen voidaan tulostaa esitäytettyinä suoraan järjestelmästä. Yritysasiakasrekisteri palvelee työssäoppimis- ja näyttöprosessien lisäksi laadunvalvontaa ja seurantaa, sillä järjestelmästä on helppo saada erilaisia tietoja ja tilastoja yritykseen ja siellä suoritettuihin TO-jaksoihin tai näyttöihin liittyen. TO-luotsi on tällä hetkellä käytössä oppilaitoksen hoiva- ja palvelualalla. Luotsin työkalu, yritysrekisteri CRM-ympäristössä, on otettu käyttöön koko oppilaitoksessa. Vaasan ammattiopisto Hillevi Kivelä, kehittämispäällikkö luotsi

29 Ohjaus ja tukitoimet toisella asteella Kesä on ammattiin opiskelevalle tärkeää työkokemuksen hankkimisen aikaa. Yrityksistään huolimatta kaikki eivät kuitenkaan löydä kesäksi työtä. Oppilaitokset voivat tukea opiskelijoitaan monin tavoin myös loma-aikana ja antaa näin mahdollisuuden opintojen edistämiseen opetuksettomana aikana. Majakka loistaa kesälläkin Salon seudun ammattiopiston rästipaja Majakan ovet pysyvät auki vielä koko kesäkuun antaen opiskelijoille mahdollisuuden käydä suorittamassa rästiin jääneitä opintojaan. Osalle kesätehtävien suorittaminen voi olla seuraavalle vuosikurssille pääsyn ehto, osalle vapaaehtoinen tapa edistää opintojaan. Rästipaja Majakassa opiskelija voi tehdä opettajan antamia tehtäviä ja saada ohjausta, jos tehtäviä on jäänyt suorittamatta. Ennen lukuvuoden päättymistä opiskelija ja ryhmänohjaaja sopivat kesällä suoritettavista rästitehtävistä. Tämän jälkeen ryhmänohjaaja ilmoittaa Kesämajakkaan ilmoittautuneet opiskelijat rästipajan ohjaajalle ja toimittaa tehtävät Majakkaan. Opiskelija voi tulla tekemään tehtäviä ohjatusti itselleen sopivana aikana Kesämajakan ollessa auki. Mahdollisuus suorittaa opintoja vielä kesäkuun aikana tukee opiskelijoiden valmistumista. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus hakea opintotukea kesäkuuksi. Ohjaaja valvoo näiden opiskelijoiden läsnäoloa tiiviisti, mikä tarkoittaa sitä, että ohjaaja soittaa tarvittaessa opiskelijan perään muistuttaakseen opintotuen nostamisen mukanaan tuomasta vastuusta hoitaa opintonsa kunnolla. Työtä tarjolla kesätyöpajoissa Turun ammatti-instituutin eri koulutaloissa on vuodesta 2010 lähtien toiminut useita kesätyöpajoja, jotka ovat työllistäneet vuosittain lähes 100 ilman kesätyöpaikkaa jäänyttä opiskelijaa oman alan töihin. Kesäkuun ajan toimivissa kesätyöpajoissa voi vaikkapa käydä värjäämässä hiuksensa, ostaa juhannuksen grilliherkut tai teettää pikkuremontin autoonsa. Opiskelijoille kesätyöpaja on hyödyllinen paitsi ammatillisesti myös rahallisesti. Liekö palkalla sitten merkitystä, mutta opiskelijoiden ahkeruus kesätyöpajoilla on ollut joidenkin opettajien mielestä jopa silmiinpistävää. Asiakkaiden kommenteista on paistanut tyytyväisyys siihen, että tutut ostos- ja ruokapaikat ovat olleet auki kesäkuunkin. Moni olisi toivonut kesätyöpajojen olevan avoinna koko kesän. Osa työpajoista oli niin suosittuja, että tilauksia ei enää voitu ottaa toukokuun jälkeen. Kesätyöpajojen järjestämisessä on tärkeää toiminnan huolellinen suunnittelu, markkinointi ja opettajien työvuorojen jakaminen niin, että vastuu jakautuu usealle opettajalle. Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun ammattiopisto Piia Hämäläinen, ohjaaja Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Anu Parantainen, projektikoordinaattori 29

30 3 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa Yhteiskunnassamme laajalti hyväksytty tavoite koko ikäluokan kouluttamisesta sekä yleisesti vallitseva integraatioperiaate ovat tuoneet ammatilliseen peruskoulutukseen kasvavan määrän erilaisia opiskelijoita. Osalle nuorista perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on erityisen tuen tarpeen tai muiden syiden vuoksi liian haastavaa. Näille nuorille ratkaisu saattaa löytyä työvaltaisesta opiskelusta oppilaitoksessa tai työpaikoilla. Työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välinen yhteistyö vastaa yhä kasvavaan joustavampien koulutusväylien haasteeseen. Toiminnallisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja ammatillisten opintojen suorittamista työpajoilla on kehitetty eri hankkeissa. Työpajatoiminnan opinnollistamiseen eli työtehtävien suorittamiseen työpajalle rakennetun opetussuunnitelman mukaisesti on kiinnitetty viime aikoina erityistä huomiota. Kun työpajalla suoritetut tehtävät ja toiminta voidaan arvioida opetussuunnitelman sisältöjen mukaisesti, luo se mahdollisuuden suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa hyväksiluettavia opintokokonaisuuksia myös toiminnallisissa oppimisympäristöissä. Opintojen tukemiseen liittyvät olennaisesti myös muut opintojen edistämiseksi kehitetyt mallit, kuten joustavat tavat suorittaa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja tuetun oppisopimuksen käytännöt. 30 Joustavien opintopolkujen käyttö ei rajoitu ainoastaan erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin, vaan kehittämistyössä on otettava huomioon myös nopeasti etenevät opiskelijat ja heidän tarpeensa. Tulevina vuosina onkin yhä tärkeämpää etsiä vastausta kysymykseen: Millä tavoin opinnot voivat joustaa niin, että ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joustavasti entistä nopeammin?

31 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.1 Oppimista uudessa ympäristössä Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajaympäristössä on vaihtoehtoinen oppimisen väylä nuorille, joille perinteinen luokkamuotoinen ammattiin opiskelu ei sovellu. Yhtenäistä kaikille oppilaitoksille ja nuorten työpajoille soveltuvaa pajaopintojen toimintamallia on vaikea luoda, sillä toimijat ovat toiminta- ja ohjauskäytännöiltään hyvinkin erilaisia. Seuraavassa on esitetty esimerkkeinä MAST-hankkeessa kehitetty työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli (katso myös s. 33) sekä Ammattiopisto Luovin ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteisessä Tuotantokoulussa käytettävä ATTO-aineiden opiskelumalli. MAST-pajaopinnot Työpajalla suoritettavien ammatillisten opintojen edellytys on, että perustutkintojen opetussuunnitelma on avattu eli konkretisoitu niin, että voidaan tunnistaa ne tutkinnon osat, joita työpajalla on mahdollista opiskella. Oppimisympäristöjen tunnistamisesta lisää tämän julkaisun sivulla 34. Kun oppilaitoksessa herää huoli siitä, että nuoren opinnot eivät suju suunnitellusti, opiskelijahuoltohenkilöstö keskustelee opiskelijan ja mahdollisesti hänen huoltajansa kanssa mahdollisuudesta suorittaa ammatillisia opintoja työpajaympäristössä. Jos opiskelija päätyy kokeilemaan tätä ratkaisua, oppilaitoksen pajayhteyshenkilö sopii ensimmäisestä vierailusta sopivan työpajan kanssa. Tutustumiskäynnin jälkeen opiskelija päättää, ovatko pajaopinnot hänelle sopiva ratkaisu. Mikäli hän tähän ratkaisuun päätyy, oppilaitos ja työpaja solmivat koulutussopimuksen, jossa on tarkemmat tiedot vastuuhenkilöistä ja rahaliikenteestä. Ennen pajaopintoihin siirtymistä opiskelija täyttää myös luvan tiedonsiirtoon pajaopintoja varten. MAST-hankkeen toimintamallissa nuori pysyy pajaopintojen aikanakin oppilaitoksen opiskelijana, joten hän on oikeutettu myös pajaopintojaksolla normaaleihin oppilaitoksen tarjoamiin tuki- ja muihin palveluihin. Pajaopintojen aikana ammatillinen vastuuopettaja käy työpajalla seuraamassa nuoren opintoja ja osallistuu ainakin ensimmäiseen VAT-arviointikeskusteluun. Kun opiskelija on suorittanut sovitut opinnot työpajalla, hänellä on mahdollisuus palata takaisin oppilaitokseen. Tällöin sovitaan siitä, miten siirtyminen takaisin tapahtuu käytännössä ja mitä mahdollisia tukitoimia siirtymisen jälkeen tarvitaan. Ennen paluuta on lisäksi syytä sopia, mihin ryhmään opiskelija palaa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun työpajalla, mikäli näin on oppilai- toksen kanssa sovittu. Tällöin on yleensä sovittu myös, millä tavalla ATTO-aineiden suoritus hoidetaan. MAST-hankkeessa tuotettu Oppimista tavalla tai toisella ammatillisten opintojen suorittaminen nuorten työpajoilla -opas on tehty selventämään sekä opettajille että ohjaajille, mitä opintojen suorittaminen työpajalla tarkoittaa käytännössä. Sähköinen versio pajaoppaasta, pajaopintoihin liittyvä lomakkeisto ja esimerkit avatuista opetussuunnitelmista on saatavana MAST-hankkeen www-sivuilta osoitteesta Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Taina Laaksonen, Varsinais-Suomen työpajakoordinaattori 31

32 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.2 ATTO-aineiden opiskelu työpajalla Ammattiopisto Luovin ja Silta-Valmennusyhdistyksen Tuotantokoulussa on kokeiltu, miten ATTO-aineiden opiskelua voi toteuttaa työpajaympäristössä. Tuotantokoulun periaatteena on edetä tekemällä oppimisesta kohti teoriaa, joten ATTO-aineiden opiskelu totutusta poikkeavassa ympäristössä sopii hyvin Tuotantokouluun. Uusien opetussuunnitelmien myötä äidinkielen ja englannin opintoja on kehitetty niin, että opintoja on suoritettu työtiloissa. Kehitystyö aloitettiin ajoneuvoasentajien perustutkinnosta, jolloin lähijaksoilla on käytetty autenttista materiaalia: äidinkielen tunneilla paljon autoalaan linkittyviä tekstejä ja englannin tunneilla esimerkiksi erilaisia käyttöohjeita, joita opetuskorjaamolle saapuu runsaasti. Asiakaspalvelua ja työyhteisön viestintää koskevissa kokonaisuuksissa opetuskorjaamo on todella hyvä oppimisympäristö, sillä siellä opiskelijat oppivat myös havainnoimalla työpaikan jokapäiväisiä tilanteita. Opetuskorjaamon työpäivät alkavat yhteisillä palavereilla ja työ on tiimityötä, joten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan. Käytännön työympäristön etuna onkin näiden asioiden yhdistäminen opetukseen. Kun oppilaitoksessa halutaan kokeilla ATTO-aineiden opiskelua oikeassa työympäristössä, on ensin syytä istua alas miettimään, millaisia harjoituksia ja sovelluksia tiettyjen aineiden opiskeluun voisi rakentaa. Opintoja suunnitellessa on syytä muistaa, että oppimisympäristön vaihdolla tulee aina olla jokin pedagoginen tarkoitus ja päämäärä. Oppimisympäristön siirtämisellä luokasta käytännön työympäristöön voi esimerkiksi englannin kielen opinnoissa monipuolistaa sanaston oppimista. Työpajalla opiskelun etuna on myös se, että oppiaines on fyysisesti läsnä: pihdit on konkreettisesti silmien edessä ja samalla voi opiskella englanniksi, mitä niillä tehdään. 32 Ammattiopisto Luovi ja Silta-Valmennusyhdistys ry/tuotantokoulu Henni Huttu-Hiltunen, ATTO-aineiden opettaja

33 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.3 Pajaopintojen sopimusmalli Oppilaitosten ja työpajojen välinen toimintamalli perustuu seuraaviin kaikkien sopijaosapuolten hyväksymiin ehtoihin: Varsinais-Suomen maakunnallisen MASThankkeen yhtenä toiminnallisena painopisteenä on alueen ammatillisten oppilaitosten sekä nuorten työpajojen yhteistyön lisääminen ja vakiinnuttaminen. Hankkeessa syntyneen toimintamallin yhtenä konkreettisena tuotteena on Varsinais-Suomen suurimpien ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välinen yhteistyösopimus. Sopimuksen lähtökohtana on, että laajempaa yksilöllistä tukea ja ohjausta tarvitseville opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella työvaltaisesti työpajalla myös muita ammatillisia opintoja kuin työssäoppimista. Sopimuksessa on määritelty opintojakson järjestämisen ehdot ja vastuut. Muista yhteistyömalleista poiketen sopimuksessa on määritelty, että oppilaitos maksaa työpajalle korvauksen pajaopintojen opiskelijatyöpäivistä. Työpajalla opiskelun päämääränä on opiskelijan valmistuminen. Opiskelijat pysyvät pajaopintojen aikana oppilaitoksen opiskelijoina ja pajajakson jälkeen he voivat jatkaa opiskelua omassa oppilaitoksessa. Työvaltainen oppiminen sopii hyvin opiskelijoille, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai joille opiskelu erilaisessa ympäristössä soveltuu tavallista kouluopetusta paremmin. työpajalla on mahdollista suorittaa. Tärkeää on ollut myös määritellä, mitkä asiat kuuluvat työpajan ja mitkä oppilaitoksen tehtäviin. Mallin sujuvuutta on tehostanut se, että sopimuksessa mukana olevissa työpajoissa ja oppilaitoksissa on nimetty yhteyshenkilö, joka vie asioita eteenpäin omassa organisaatiossaan. Opettajan rooli on kuitenkin myös pajalla suoritettavissa opinnoissa tärkeä, sillä hän on mukana pajaopintojen toteuttamissuunnitelman teossa ja hänen vastuullaan on opintokokonaisuuden arviointi. Käyttöön otettu toimintamalli on tiivistänyt ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen yhteistyötä entisestään. Yhteistyösopimus on tuonut työpajat lähemmäksi oppilaitosta kuitenkin niin, että työpajat ovat säilyttäneet toiminnan yksilöllisen ja ohjaavan luonteen. Ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välinen yhteistyösopimus ja muut toimintamalliin liittyvät julkaisut ja lomakkeet löytyvät internetistä osoitteesta www. mastohjaus.fi/pajamateriaali.html Opintojaksoon osallistuvan opiskelijan on aina oltava oppilaitoksen kirjoilla Toimeksiannon työpajalle siirtymisestä antaa oppilaitos Työpajalla suoritettavista opinnoista tehdään erillinen suunnitelma ja sopimus, jonka hyväksyvät sekä oppilaitos, työpaja että opiskelija Opintojakson käytännön järjestelyistä vastaa työpaja Opintojakso toteutetaan työpajalla opiskelijan oppimiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti Opiskelija saa aina sekä ammatillista ohjausta että yksilövalmennusta Työpajalla suoritettujen opintojen tunnustamisesta vastaa se oppilaitos, jonka kirjoilla opiskelija on Opiskelija kuuluu oppilaitoksen järjestämän opiskelijaterveydenhuollon piiriin Opiskelijalla on normaalit oikeudet opintososiaalisiin etuuksiin (ml. matkakustannukset) työpajajakson aikana Opiskelija voi itse keskeyttää opintojakson niin halutessaan Oppilaitos vastaa opiskelijan ruokailusta Oppilaitos vastaa opiskelijoiden vakuutuksista Työpaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta ohjeiden ja normien mukaisesti Opiskelija jatkaa työpajalla suoritetun opintojakson jälkeen opintojaan ammatillisessa oppilaitoksessa Oppilaitoksella on oikeus keskeyttää opintojakso esimerkiksi poissaolojen vuoksi Työpaja voi keskeyttää pajajakson esim. poissaolojen, häiriökäyttäytymisen, päihdeongelman tms. takia Työssäoppimisjaksot eivät kuulu tämän toiminnon piiriin Oppilaitos korvaa tämän toimintamallin puitteissa toteutettujen työpajajaksojen kustannukset työpajalle sopimuksessa erikseen sovitulla tavalla Opetussuunnitelmat auki Sopimuksen solmineiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijat voivat suorittaa opetussuunnitelman mukaisia opintokokonaisuuksia työpaikalla. Mallin luominen on vaatinut paljon suunnittelua, pohjatyötä ja prosessien kuvausta. Eri alojen opetussuunnitelmia on avattu, jotta on voitu miettiä, mitä ammatillisia opintoja kullakin Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Taina Laaksonen, Varsinais-Suomen työpajakoordinaattori Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi MAST-hanke Anu Parantainen, projektikoordinaattori 33

34 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.4 Oppimisympäristön tunnistaminen Ammatilliseen perustutkintoon kuuluvia tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia voi suorittaa myös oppilaitoksen ulkopuolella, kuten esimerkiksi sivulla 31 kerrotaan. Ennen opintojen suorittamista on oppimisympäristö tunnistettava eli määriteltävä, mitä opetussuunnitelmat vaativat ja mitä opintojen osia kyseisessä oppimisympäristössä on mahdollisuus suorittaa. Oppimisympäristön tunnistaminen luo mihin tahansa ympäristöön hallittavan tiedon siitä, mitä opetussuunnitelman vaatimusten mukaista osaamista tässä ympäristössä voidaan yksilölle suunnitelmallisesti, seurattavasti ja arvioitavasti kehittää. Oppimisympäristö voi olla yksityinen yritys, työpaja, organisaation osa tai lähes mikä tahansa paikka. Perusajatus on, että tunnistetun oppimisympäristön avulla pystytään kertomaan koulutuksen ja työnantajien yhteisellä kielellä yksilön saavuttamasta osaamisesta sekä yksilölle itselleen että ulospäin. Yhteinen kieli on kaiken yhteisen toiminnan perusta. Bovallius-ammattiopisto Kalle Vastamäki, erityisasiantuntija Kun oppimisympäristöanalyysiä tarkastellaan oppimisen näkökulmasta, tekee prosessi näkyviksi kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat ympäristön yksilölle tuottamaan osaamisen kehittymiseen. Se myös mahdollistaa hyvän yhteistyön luomalla yhteisen osaamisen käsitteistöön pohjautuvan kielen toimijoiden välille. Yksinkertaisimmillaan oppimisympäristön tunnistaminen tuottaa keinot kirjata yksilön osaaminen näytettäväksi työnantajalle tai oppilaitokselle. Tunnistamisen prosessiin perehtyminen niin, että ohjaus- tai muu henkilöstö osaa ylläpitää ja päivittää tunnistettua oppimisympäristöä ja siihen liittyvää laadunhallintaa sekä hallitsee tarvittavat työkalut, kestää noin puoli vuotta. Tunnistaminen tehdään osastoittain tai esimerkiksi koulutusaloittain. Tunnistusprosesseja voi organisaatiossa olla meneillään useita samanaikaisesti. Puoli vuotta tuntuu olevan sopivan mittainen aika siihen, että ulkoisen oppimisympäristön henkilöstö omaksuu osaamisnäkökulman toimintaansa ja kykenee tuottamaan oman toimintamallinsa tunnistamistyön hyödyntämiseksi. Tunnistaminen voidaan mieltää niin, että se ei tuo toimintaan mitään uutta, mutta toimintaa ja tuloksia voidaan jäsentää uudella tavalla ja niiden esittelyyn voidaan lisätä uusi näkökulma Oppimisympäristön tunnistamisprosessi etenee seuraavan perusmallin mukaan: Alustus 3 4 h Paikalla: Organisaation johto mahdollisimman ylhäältä, työnjohtaja/ohjaaja (ammattilainen, joka hallitsee perustyön). Mahdollisimman laajasti muuta henkilöstöä. Ei kuitenkaan yli yhdeksän henkilöä Tavoite: luodaan yhteinen perusta, opitaan yhteinen kieli, luodaan tavoitteet ja voidaan sitoutua niihin Vaatimukset: Kahvia ja fläppitaulu sekä toimivia tusseja Tunnistaminen 2 4h/kerta (kerrat määräytyvät tunnistettavan toiminnan laajuuden mukaan) Paikalla: Työnjohtaja (joku, joka tuntee työtehtävät ja työpaikan mahdollisimman hyvin, ja joka on jo alustuksessa sitoutunut), voi olla useampikin Tavoite: Tunnistaa ympäristö. Mukana oleva henkilöstö pätevöityy samalla toiminnan perusteisiin Vaatimukset: Mukava tila, paljon kahvia, tietokone Väliraportti 2 4h (kun yksi ala/toiminta on tunnistettu ja viety työkaluun) Paikalla: Kohdissa 1 ja 2 mukana olleet Tavoite: Käydä läpi mitä on tehty, kerätä tarpeita jatkoon ja suunnitella eteneminen Vaatimukset: Kahvia, fläppitaulu, toimivia tusseja Työstö jatkosuunnitelman mukaan Jatkossa voidaan tunnistamisen laajentamisen ohella toteuttaa asian tiimoilta henkilöstökoulutusta, pajaohjaajaksi valmentautumisen prosessia (perustutkintojen perusteiden mukaan) ja perehdyttämisohjelman valmistamista

35 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.5 Opiskelua omalla polulla Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Oma polku -hankkeessa on kehitetty ammatillisen koulutuksen työvaltainen opiskelumalli, jossa opiskelijalle räätälöidään oma opintopolku tarvittaessa opintojen alusta valmistumiseen saakka. Opiskelumallin kohderyhminä ovat ensisijaisesti opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Opiskelumalli jakautuu kolmeen toisiaan tukevaan palvelukokonaisuuteen: Koutsitoimintamalliin, Erityisopetus-toimintamalliin sekä Loiste-konseptiin. Palvelut vaativat toimiakseen alueen opistojen sekä yritysten, TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön tiivistä yhteistyötä. Oma polku -mallissa koutsi on TE-toimistoon palkattu henkilö, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa opintojen aikana. Koutsi toimii eräänlaisena rinnallakulkijana, joka tukee opiskelijan elämänhallintaa tämän yksilöllisen ohjaustarpeen mukaisesti. Koutsi on myös opettajan apuna työssäoppimispaikkoja etsittäessä sekä yhteydenpidossa yrityksiin. Lisäksi hän toimii linkkinä erilaisten verkostojen ja opistojen opiskelijahuoltoryhmän välillä. Erityisopetus-toiminnassa erityisopettaja toimii yhdyshenkilönä työssäoppimispaikan ja opettajan välillä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat työssäoppimispaikan sopivuuden varmistaminen, opetussuunnitelmiin liittyvien asioiden selvittely työssäoppimispaikalla sekä opintojen ohjausta. Erityisopettaja voi olla itse läsnä tukemassa ja ohjaamassa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita näyttöjen antamisessa ja järjestämisessä. Loiste-konseptin tavoitteena on, että opiskelijoilla on ohjattu mahdollisuus suorittaa ATTO-aineiden T1-tason kursseja yksilöllisesti. Palveluun ohjataan sellaisia nuoria, jotka ovat keskeyttämisvaarassa ja joiden valmistuminen voi riippua puuttuvista ATTO-aineiden kursseista. Opiskelija voi suorittaa ATTO-aineita tuetusti joko Kokkolan ammattiopiston Loistepajalla, jossa häntä auttavat joko luokanopettaja, erityisopettaja tai koutsi, tai vaikkapa kotona omaan tahtiin verkkokurssina. Vaikka tavoitteena on vain kurssin hyväksytty suorittaminen, opiskelija voi halutessaan lisätehtävien avulla saavuttaa jopa kiitettävän arvosanan. Oma polku -mallissa korostuu opiskelijalähtöisyys ja joustavuus. Ohjauksen pitkäjänteisyyteen on mallissa kiinnitetty paljon huomiota. Nuorta ei jätetä oman onnensa nojaan. Hankkeessa on ollut mukana 61 opiskelijaa. Kokkolan ammattiopisto Jukka Tegelberg, lehtori Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Marika Ahola, koutsi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori Oma polku-opiskelu TAUSTATIEDOT 1 h haastattelu Saattaen vaihto, aiempi koulunkäynti, oppimisvaikeudet Vahvuudet, osaaminen NYKYTILANNE ½-1 h haastattelu ja kartoitus Opintomenestys, poissaolot, täydennettävät opinnot Rajoitteet ATTO-AINEIDEN KARTOITUS JA TUKI 1-6h Puuttuvat ja Ohjaaminen täydennettävät Antaa tehtävät, ohjeistaa ATTO-AINE OPETTAJA 3 h Arviointi Ammatillisten aineiden kartoitus tutkinnon osittain Ammatillisten, vapaasti valittavien opintojen kartoitus työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ajatellen TUTKINNON OSA, OPINTOJAKSO OV 1-5 h, 10 ov jaksoja 5, 20 ov jaksoja 1, ov jaksoja 1 Sopivan työssäoppimispaikan etsintä, käynti työpaikalla, sopiminen Tutkinnon osien opinnollistaminen Tehtävät NÄYTÖT JA ARVIOINTI 1-7 H OPINNÄYTETYÖ 3h Ohjaaminen Soveltaminen työpaikan ympäristöön MUU JATKUVA YHTEYDENPITO TARVITTAESSA 1-10 h Tekstiviestit, käynnit, puhelut KOUTSI, ERITYISOPETTAJA h Rinnallakulkeminen, tukikäynnit, puhelut, viranomaisyhteistyö 35

36 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.6 Työpajalta oppisopimukseen 36 Osalle nuorista työvaltainen oppisopimuskoulutus on parempi opiskeluvaihtoehto kuin oppilaitosmuotoinen koulutus. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleville nuorille on suunnattu erilaisia tukitoimia, joiden avulla voidaan tukea opintojen loppuun suorittamista. Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorten työpajojen ja Oulun seudun ammattiopiston Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön toteuttamassa Työpajalta oppisopimukseen -mallissa nuoria tuetaan sekä ennen oppisopimuskoulutukseen siirtymistä että sen aikana. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä: oppisopimusten purkautumisia on tullut erittäin vähän. Oppisopimuskoulutukseen siirtyminen aloitetaan pajajakson aikana toteutettavalla valmennuksella, jonka yhtenä tehtävänä on löytää tarjokkaista ne nuoret, joille oppisopimuskoulutus soveltuu. Toisena päämääränä on kehittää nuorten omia valmiuksia siirtyä oppisopimuskoulutukseen. Valmennus toteutetaan pajan yksilövalmentajan ja oppisopimuskoulutusta järjestävän yksikön koulutussuunnittelijan yhteistyönä. Valmennusjakso aloitetaan lähtötilanteen selvittämisellä, jolloin kartoitetaan nuoren tavoitteet, vahvuudet ja mahdollinen palveluohjauksen tarve. Nuorella on mahdollisuus osallistua joko ryhmä- tai yksilömuotoiseen ammatinvalinnan ohjaukseen, johon voi sisältyä esimerkiksi koulutuskokeiluja ja työharjoittelu pajan ulkopuolisessa yrityksessä. Valmennusjakson alussa arvioidaan lisäksi nuoren opiskeluvalmiuksia ja tarjotaan tukea niiden kehittämiseksi. Näiden vaiheiden jälkeen yhdessä nuoren kanssa mietitään, soveltuuko oppisopimuskoulutus juuri hänelle. Samassa yhteydessä avataan oppisopimusprosessi; nuorelle kerrotaan tarkemmin, mitä op- pisopimuskoulutus pitää sisällään ja mitä se vaatii. Kun nuori on päättänyt hakea oppisopimuskoulutukseen, häntä voidaan tukea suunnitelmaa vastaavan oppisopimustyöpaikan etsimisessä ja siihen hakemisessa. Koulutussuunnittelija hoitaa neuvottelut oppisopimukseen siirtymisestä työnantajien kanssa ja perehdyttää heidät tarvittaessa oppisopimuksen saloihin. Opinnoissa tukemisessa keskeistä on opintojen jatkuvuuden turvaaminen. Nuoren siirryttyä oppisopimuskoulutukseen on hänelle taattava riittävä henkilökohtainen tuki niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin. Yksilövalmentaja on tarvittaessa opiskelijan tukena koulutuksen aikana, jos tuen tarve ei liity suoraan opintoihin. Opintoihin liittyvää tukea nuori saa oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. Oulun tuetun oppisopimuksen mallissa opiskelijalla on mahdollisuus levähdysjaksoihin. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuori tulee määrätyksi ajaksi työpajalle töihin sen sijaan, että menisi oppisopimustyöpaikkaansa. Tätä voi käyttää silloin, kun tilanne on tavalla tai toisella kärjistynyt ja nuori miettii esimerkiksi keskeyttämistä. Tältä ajalta hänelle voidaan maksaa opintososiaalisia etuuksia eli samaa korvausta kuin tietopuolisen opintojen päiviltäkin. Oulun kaupunki, Nuorisoasiainkeskus Anu Anttila, johtava yksilövalmentaja OSAO, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Anu Ronkainen, va. koulutuspäällikkö Tuetun oppisopimuksen prosessi: Valmennusjakso järjestetään koulutuksen järjestäjän ja työpajan yhteistyönä tavoitteena löytää ne nuoret, joille oppisopimuskoulutus soveltuu sisältää tarvittaessa mm. koulutuskokeiluja ja työharjoittelua opiskeluvalmiuksien arviointi ja kehittäminen Siirtymävaihe tavoitteena sopivan oppisopimuspaikan löytäminen alan työharjoittelu tulevassa oppisopimuspaikassa joko pajajakson aikana tai sen jälkeen harjoittelun aikainen ohjaus ja arviointi Oppisopimuskoulutus koulutuksen järjestäjän ja työpaikan tuki tarvittaessa yksilövalmentajan ohjausta mahdollisuus levähdysjaksoihin

37 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.7 PLP - Pehmeä lasku perustutkintoon Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän tukea ja yksilöllistä ohjausta kuin isossa perustutkintoryhmässä on mahdollisuus antaa. Tällaisen tuen piirissä voivat olla sellaiset nuoret, jotka tarvitsevat enemmän huomiota ja tukea, etenkin opintojen alkuvaiheessa. Kolmen kirjaimen taakse sisältyy koulutusmalli, jonka tavoitteena on tukea ammatilliseen perustutkintoon siirtyneitä nuoria erityisesti opintojen alussa. Tästä tavoitteesta on syntynyt mallin nimikin: pehmeä lasku perustutkintoon. Salon seudun ammattiopistossa Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen ja ammattistartin kehittämishankkeen yhteistyössä pilotoima malli rakennettiin siten, että se palvelisi maahanmuuttajataustaisten ja erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden lisäksi myös ammattistartin auto-, metalli- ja sähköaloihin tutustujia. PLP-koulutusmallia toteutettiin ammatillisen perustutkinnon viidellä ensimmäisellä jaksolla, jonka jälkeen opiskelijat siirtyivät perustutkintoryhmään. Mallia kokeiltiin ensimmäisen kerran lukuvuonna Ryhmään ohjattiin edellisen kesän aikana sellaisia nuoria, jotka peruskoulun oppilaanohjaajien mukaan tarvitsivat lisätukea. Perusopetuksesta tulleiden lisäksi PLP-ryhmään ohjattiin ammatilliset perusopintonsa aloittaneita opiskelijoita, joiden huomattiin tarvitsevan erityistä tukea. PLP-ryhmän etuna oli pieni ryhmäkoko: enintään kymmenen opiskelijaa. Opiskelijat suorittivat mahdollisuuksiensa mukaan ensimmäisen vuoden perustutkinto-opintoja ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Puutteellisen kielitaidon omaavilla oli mahdollisuus saada tehostetusti suomi toisena kielenä -opetusta. Ensimmäisen ryhmän aloittaessa sekä opiskelijoilla että kotiväellä oli huoli siitä, että hitaamman aloituksen vuoksi heidän opintonsa venyisivät mahdollisesti neljännelle opintovuodelle. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä opiskelijat saivat suoritettua lähes kaikki ensimmäisen vuoden opinnot. Henkilökohtaisella tuella ja ohjauksella päinvastoin vältyttiin alkuvaiheen epäonnistumisilta sekä suurelta määrältä keskeneräisiä kursseja. Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun ammattiopisto Mervi Leino, projektisuunnittelija mervi.leino@sskky.fi Pehmeä lasku perustutkintoon: ryhmäkoko enintään 10 opiskelijaa opetusta 32 h/viikko ensimmäisen vuoden perustutkinto-opintoja ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja suomi toisena kielenä -opintoja PLP-koulutusmallia toteutetaan ammatillisen perustutkinnon viidellä ensimmäisellä jaksolla siirtyminen perustutkintoryhmään tapahtuu 6. jaksolla 37

38 Joustavat tavat suorittaa tutkinto tai sen osa 3.8 Avoin ammattiopisto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän avoin ammattiopisto on vuotiaille työttömille suunnattu tukimuoto. Avoin ammattiopisto tarjoaa joustavia opintopolkuja nuorille, jotka ovat keskeyttäneet ammatilliset opintonsa, eivät ole päässeet haluamaansa koulutukseen tai eivät ole vielä löytäneet omaa koulutusalaansa. Avoimessa ammattiopistossa on mahdollisuus suorittaa valmentavaa koulutusta, jonka sisältö ja laajuus voi vaihdella nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen aikana nuori voi suorittaa kaikille ammatillisille perustutkinnoille yhteisiä sisältöjä, korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä saada ohjausta ammatinvalintaan, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sosiaalisiin taitoihin ja oppimisstrategioihin. Avoimen ammattiopiston opinnot on mahdollista aloittaa myös tutkintotavoitteisena joko työvaltaisessa oppimisympäristössä tai eri oppilaitoksissa. Jos kokonaisen tutkinnon suorittaminen on tavoitteena liian haastava, avoin ammattiopisto on tarjonnut mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osia. Tutustuminen ammattiin ja koulutusalaan tällä tavoin on madaltanut nuoren kynnystä hakeutua oppilaitokseen varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi ja samalla luonut uskoa omiin mahdollisuuksiin selviytyä tutkinnon vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeudutaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamojen kautta, joita on viidellä eri paikkakunnalla. Avoimen ammattiopiston opinnot ovat työvoimapoliittista koulutusta ja koulutuksen järjestämistä koordinoi Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Avoin ammattiopisto on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tavoittanut jo yli 100 pohjoiskarjalaista, joista kolme neljäsosaa on löytänyt itselleen sopivan koulutusalan ja aloittanut ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Nuorilta saadun palautteen mukaan toiminta on vastannut hyvin oppimiseen liittyviin tarpeisiin ja joustanut elämäntilanteen mukaan. Pohjois-Karjalan aikuisopisto avoin ammattiopisto Kristiina Sallinen, koulutussuunnittelija Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Nuorten tuki -hanke Anne-Mari Souto, hankepäällikkö Valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelma Opintojen laajuus voi vaihdella henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Opinnot voivat sisältää seuraavia osia: ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittaminen peruskoulun arvosanojen korottaminen ammatinvalinta Minä oppijana -kurssi ammattiosaajan työkykypassi vuorovaikutustaidot tutustumisia oppilaitoksiin ja yrityksiin korttikoulutukset, esimerkiksi ensiapu hygieniapassi anniskelupassi 38

39 4 Siirtyminen työelämään Maikille ammattiin valmistuville siirtyminen työelämään ei onnistu ilman tukea. Työvoimahallinnon toimenpiteet yksinään eivät aina riitä, vaan valmistuvien opiskelijoiden tukemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa oppilaitoksilla on suuri rooli. Oppilaitoksissa tämä edellyttää, että tähän toisen nivelvaiheen tukemiseen liittyvän ohjaustyön tarpeellisuus tunnustetaan ja tarpeisiin halutaan vastata. Tämä vaatii tähtäimen siirtämistä tutkinnon suorittamisesta työelämään pääsemiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan nuori osaa toimia omalla alallaan työyhteisön jäsenenä. Koulutus tähtää siis työelämässä toimimiseen, mutta työuran aloittamiseen ei aina ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ammatillisella peruskoulutuksella on perinteisesti ollut kiinteät yhteydet paikalliseen elinkeinoelämään niin opettaja- kuin laajemmallakin tasolla. Hyvät kontaktit tehostavat huomattavasti opiskelijoiden työssäoppimisprosessia, mutta työelämäyhteistyötä voi tehdä monilla muillakin tavoilla, joista tässä luvussa on mainittu muutamia. Työelämään siirtymisen nivelvaiheeseen kehitetyt toimintamallit eivät ole taloudellisesti raskaita koulutuksen järjestäjille tai viranomaisverkostolle. Tehtävänjakoa määrittelemällä ja järjestelmällisellä yhteistyöllä yhteiskunnalle syntyvä säästö on helposti osoitettavissa. Nuoren kannalta onnistunut siirtyminen työelämään on tärkein lopputulos. 39

40 Siirtyminen työelämään 4.1 Urasoppi ja teemaviikot Urasoppi on opiskelijoille tarkoitettu tila, jossa voi perehtyä jatko-opintotarjontaan sekä työnhakuun liittyviin asioihin. Tavoitteena on tuoda työelämän asiat osaksi opiskelijoiden arkipäivää. Urasoppi on sijoitettu oppilaitokseen keskeiselle paikalle, esimerkiksi aulatilaan tai kirjastoon, jossa opiskelijat useasti viettävät välituntejaan. Opinto-ohjaajien huoneet sekä rästipaja Majakka ovat lähellä Urasoppea, jotta lähettyvillä on myös opiskelijahuollon henkilökuntaa, joka osaa auttaa mieleen tulevissa kysymyksissä. Näin ohjaus on helposti opiskelijan saatavilla. Urasopessa on opiskelijoiden ulottuvilla oppilaitosten esitteitä, hakuoppaita ja -ohjeita, yhteishakuihin liittyvää materiaalia, esitteitä työ- ja elinkeinotoimiston palveluista sekä ammatinvalintaan, yrittäjyyteen ja työelämän pelisääntöihin liittyviä julkaisuja. Urasopessa on internetyhteys esimerkiksi työpaikkatilanteen tarkistamista varten sekä ammatinvalintaohjelmien käyttämiseen. Urasopen ilmoitustaululle toimitetaan tietoa ajankohtaisista koulutus- ja työmarkkina-asioista, avoimista työpaikoista ja tapahtumista. Työkkärisoppi on kesätyönhaun ja valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi järjestetty tapahtuma. Työkkärisopessa päivystävät työvoimatoimiston nuorten osaston neuvojat, lisäksi paikalla ovat opinto-ohjaajat.työ- ja elinkeinotoimiston edustajat antavat tietoa ja tukea työelämään siirtymiseen ja ohjaavat työnhakuun liittyvissä asioissa. Tavoitteena on työvoimatoimiston palveluiden tunnettuuden lisääminen ja käyttökynnyksen madaltaminen. olevista infopisteistä sekä -tilaisuuksista. Työelämän ja ammattiliittojen edustajat esittelevät toimintaansa ja tuovat terveisensä työelämästä omilla infopisteillään. Jatko-opintoja suunnittelevat voivat käydä kuuntelemassa tietoja erilaisista oman alan jatko-opintomahdollisuuksista infotilaisuuksissa. Työ- ja elinkeinotoimiston työkkärisoppi on sulautunut osaksi teemaviikkojen ohjelmaa niin, että TE-toimistot esittelevät omaa palvelutarjontaansa omalla infopisteellään. Kevät tulee, oletko valmis -teemaviikkojen tarkoituksena on paitsi tarjota tietoa valmistumisen jälkeistä elämää silmällä pitäen myös kannustaa opiskelijaa varmistamaan valmistumisensa. Teemaviikkojen aikana eri koulutaloja kiertää Varmistathan valmistumisesi -infopiste, josta voi hakea neuvoja omaan valmistumiseensa liittyen. Salon seudun koulutuskuntayhtymä MAST-hanke Mervi Leino, projektisuunnittelija 40 Työkkärisoppi-tapahtumasta on Salossa jatkokehitetty Kevät tulee, oletko valmis - teemaviikot. Kaikissa koulutaloissa toteutettavat teemaviikot koostuvat erillisen aikataulun mukaisesti eri koulutaloissa

41 Siirtyminen työelämään 4.2 Kesä tulee, oletko valmis Salossa kehitettyä Kevät tulee, oletko valmis -teemaviikkoja on Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa kehitetty oman oppilaitoksen näköiseksi. Tilaisuuden kesto on lyhennetty yhdeksi infopäiväksi, mutta sisältö on pidetty monipuolisena. Tarkoitus molemmilla tilaisuuksilla on sama: esitellä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuville jatko-opintovaihtoehtoja ja viranomaispalveluja. Myös työnantajille tällaiset tilaisuudet ovat hyvä paikka rekrytoida uutta työvoimaa tai vain esittäytyä. Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta valmistuville opiskelijoille järjestettiin keväällä 2011 ensimmäinen infopäivä, jossa nuorille oli järjestetty perinteisen messutyyppisen esittelytilaisuuden lisäksi luentosessiot auditoriossa. Luennoitsijoina olivat työelämän ja puolustusvoimien edustajat. Liikuntasalissa järjestetyssä messutilaisuudessa toimintaansa ja palvelujaan esittelivät seutukunnallinen nuorisotoimi, Kela, Turun AMK, työvoimahallinto, sosiaalitoimi, työntekijöiden ammatilliset keskusjärjestöt, verohallinto ja puolustusvoimat. Pienenä porkkana nuorten tiedonhankinnalle oli tapahtumassa järjestetty kilpailu. Jokaiselle nuorelle jaettiin infopassi, jonka oikein täyttämällä ja palauttamalla osallistui tablet PC:n arvontaan. Passi sisälsi yhdeksän kysymystä, jotka liittyivät messutapahtuman organisaatioiden toimintaan. Vastaukset löytyivät joko esittelypisteiden materiaaleista tai kysymällä messuedustajilta. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Arja-Maija Ojanen, kuraattori Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Tiina Lähteenmäki, ammattistartin ohjaaja 41

42 Siirtyminen työelämään 4.3 Pelisilmää työelämän pelikädestä Varsinais-Suomen maakunnallisessa MAST-hankkeessa huomattiin, että kaikilla vastavalmistuneilla ei ollut riittävästi eväitä menestyksekkääseen työnhakuun. Työpaikan metsästyksen yhtenä haasteena oli sekin, että hyvää opetusmateriaalia ei ollut kootusti saatavilla. Tähän tarpeeseen syntyi työelämän pelikäsi. Työelämän pelikäsi koostuu kahdesta osasta, sähköisestä materiaalista ja työkirjasta, joita voi käyttää yhdessä ja erikseen. Tavoitteena on ollut tuottaa helposti ymmärrettävää materiaalia, joka on suunnattu nuorille ammatillisesta koulutuksesta valmistuville, joilla ei välttämättä ole muuta työkokemusta kuin opintoihin liittyvä työssäoppiminen. Materiaali on järjestetty niin, että se kattaa koko työnhaun prosessin. Näin sitä voi käyttää yhden opintoviikon mittaisen työnhakukurssin runkona. Materiaali on jaettu yhdeksään kokonaisuuteen: Tunne itsesi opiskelijan orientoiminen ammatti-identiteetin ja itsetuntemuksen aiheisiin Työnhaku on taidetta työnhaun valmistavat toimet ja tuloksellisen työnhaun perusedellytykset mutta myös tekniikkaa työnhaun strategiat ja oman ympäristön hyödyntäminen Sana hallussa? työnhaun asiakirjat Vuorovaikutusta työhaastattelu vuorovaikutustilanteena Tyvestä puuhun työuran suunnitteleminen ja oman osaamisen kartoittaminen Pelisääntöjä työelämän pelisäännöt työsopimuksesta työlainsäädäntöön Muuttuvat markkinat rekrytoinnin vanhat ja uudet väylät Työttömyyden varalle ohjeita työttömyyden varalle Sekä sähköinen materiaali että opiskelijan työkirja ovat rakenteeltaan samanlaiset. Työkirjan tekstit on tyylillisesti pyritty kirjoittamaan nuorille niin, että asiat ovat ymmärrettäviä ja hauskojakin. Materiaalin ohjeet ovat mahdollisimman konkreettisia ja suoria. Tarkoituksena on ollut lisätä materiaalin houkuttelevuutta faktoista tinkimättä. Työelämän pelikäden taustalla on ajatus, että nuori ymmärtää, että tutkintotodistus ei ole automaattinen tie tähtiin, vaan työuran on aina käynnistyttävä jostain. Koko materiaalin punaisena lankana onkin realistisen ajattelun korostaminen koko työnhakuprosessissa. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/ MAST-hanke Vesa Malinen, projektikoordinaattori vesa.malinen@turku.fi 42

43 Siirtyminen työelämään 4.4 Erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden ohjaus työelämään Turun ammatti-instituutissa Turun ammatti-instituutissa tarjotaan apua erityistukea tarvitseville valmistuville opiskelijoille. Tuki kohdistuu lähinnä pienryhmissä opiskelleille sekä yksittäisille nuorille, joille on tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Vuosittain ohjaus on kohdistunut nuoreen. Toimintaprosessi: Opettajat yhdessä urasuunnittelijoiden kanssa kartoittavat erityistuen tarpeessa olevien valmistuvien opiskelijoiden määrän sekä työelämään siirtymisessä tarvittavan tuen. Opettaja ja urasuunnittelija keskustelevat opiskelijan kanssa työelämään siirtymisestä ja selvittävät opiskelijan näkemyksen tuen tarpeesta. Keskustelun pohjana on olemassa oleva HOJKS sekä kehityskeskustelulomake. Urasuunnittelijat kutsuvat Turun TEtoimiston palvelukeskuksen johtavan työvoimaneuvojan koululle kertomaan TE-toimiston palveluista. Samalla varataan opiskelijoille henkilökohtainen aika työvoimaneuvojalle. Juuri ennen opiskelijoiden valmistumista urasuunnittelijat auttavat nuorta ilmoittautumaan työnhakijaksi TE-toimistoon sekä selvittävät kaikki tarvittavat lausunnot (esim. lääkärin b-lausunto). Urasuunnittelijat menevät nuoren kanssa TE-toimistoon, jossa yhdessä pohditaan nuoren tulevaisuudensuunnitelmia ja suunnitellaan vaihtoehtoisia työllistymiskeinoja (työelämävalmennus, työkokeilu tai muu tuettu työtoiminta) mikäli sijoittuminen avoimille työmarkkinoille on epävarmaa. Urasuunnittelijat auttavat tarvittaessa tuetun työtoimintapaikan saamisessa. Mikäli nuori ei kuulu Turun TE-toimiston palveluiden piiriin, ohjataan nuori saman prosessin mukaan oman paikkakunnan TEtoimistoon. Tässä tehdään paljon yhteistyötä nuoren oman verkoston kanssa (esim. sosiaalityöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä, pajahenkilökunta). Tämän toiminnan edellytyksenä on alueella toimivien viranomaisten yhteistyö, verkostoituminen ja alueella toimivien palveluiden tuntemus. Tarjolla tulee olla riittävästi tuetun työllistymisen keinoja sekä yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan tuettuja työharjoittelumahdollisuuksia. Turun ammatti-instituutti Sari Jansson, urasuunnittelija sari.jansson@turku.fi Kehityskeskustelulomake tiedonsiirrossa Turun ammatti-instituutissa on oppilaitoksen ja TE-toimiston välisessä tiedonsiirrossa käytetty MAST-hankkeessa tuotettua kehityskeskustelulomaketta. Lomakkeen käyttö on helpottanut varsinkin erityisopiskelijan asioimista TE-toimistossa, sillä virkailijan ei tarvitse enää käydä läpi opiskelijan tilannetta alusta alkaen. Aiemmin oppilaitoksen ja TE-toimiston välinen tiedonsiirto riippui ohjaajan aktiivisuudesta. Lomakkeen myötä tiedonsiirto on nyt organisoidumpaa. Ennen valmistumista erityisopettajat ovat täyttäneet lomakkeen yhdessä opiskelijan kanssa ja urasuunnittelijat ovat käyttäneet sitä keskustelujen pohjana HOJKS:n ohella. Lomake tietoineen on siirretty TE-toimistoon ensimmäisen käynnin yhteydessä, jos opiskelija on antanut siihen luvan. Kehityskeskustelulomaketta voi käyttää mahdollisten tukitarpeiden tunnistamiseksi sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole diagnosoituja ongelmia ja joille ei ole tehty HOJKS:aa. Opiskelijalla voi olla vaikkapa niin heikot vuorovaikutustaidot, että ne vaikuttavat olennaisesti työllistymiseen. Kun tukitarve huomataan riittävän aikaisin, on myös helpompi järjestää tehokasta tukea. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/ MAST-hanke Anu Parantainen, projektikoordinaattori anu.parantainen@turku.fi MAST-hankkeen tuottama lomakkeisto: Kuvaus oppilaan tilanteesta peruskoulun päättyessä jatko-opintoja varten Kuvaus oppilaan tilanteesta siirtymisiä varten Joustavan valinnan liitelomake Kehityskeskustelulomake toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi Kehityskeskustelulomake lukion keskeyttäville MAST-hankkeessa tuotettuja nivelvaiheen lomakkeita voi ladata käyttöönsä internetosoitteesta html. 43

44 Siirtyminen työelämään 4.5 Työpaikkayhteistyön välinekokonaisuus Oppilaitosten ja yksittäisten koulutusohjelmien tekemän yritysyhteistyön on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Kiipulasäätiön hallinnoimassa Koutsi-projektissa kehitettiin ja testattiin koulutusprosessin eri vaiheisiin kiinnittyvän yritysyhteistyön kokonaisuutta, jolla yritykset ja työnantajat saatetaan osallisiksi ammatilliseen koulutusprosessiin. Yritysten ottaminen mukaan koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen parantaa etenkin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Välinekokonaisuus tarjoaa malleja koulutusten yritysyhteistyöhön ammatillisesta koulutuksesta yleissivistävään koulutukseen. Koutsi-projektin jatkona toimivassa KoutsiHäme-projektissa yritysyhteistyötä ja sen malleja kehitetään edelleen. Koutsi- Hämeen tavoitteena on kehittää erityistä tukea tarvitsevien pitkään työttöminä olleiden työvoimapoliittista koulutusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti oman alan työpaikalla aidoissa työtehtävissä. Mallissa työnantajalla on jatkuvasti käytössään työhönvalmentajan tuki ja opiskelijoita tuetaan moniammatillisen yhteistyöverkoston kautta. KoutsiHäme-projektissa kehitettävässä mallissa laajennetaan vielä työhönvalmentajan tehtäviä työpaikkalähtöisempään suuntaan. Työhönvalmentajan tehtävänä on opiskelijan tukemisen lisäksi tarkastella, onko työsopimus räätälöitävissä ja voidaanko työtehtäviä yrityksessä jakaa uudelleen. Työhönvalmentaja voi toimia osaltaan myös työhön perehdyttäjänä ja toimia yrityksen rekrytointiapuna Välinekokonaisuuden osat: Alustavat selvitykset ennen koulutuksen alkua Tässä vaiheessa selvitetään esimerkiksi kyselyllä, ovatko toimialueen yritykset kiinnostuneita tai kykeneviä työllistämään erityistä tukea työllistämisessään tarvitsevia työnhakijoita. Ohjausryhmätyöskentely Kootaan koulutuksen tueksi moniammatillinen ohjausryhmä, jossa on mm. työnantajia, kouluttajia ja työhallinnon sekä mahdollisesti opiskelijan moniammatillisen tiimin edustajia. Työpaikkojen tunnustelu Ensin tutustutaan sovitun koulutusalan yrittäjien tilanteeseen ja mielipiteisiin. Kun koulutettavat on valittu, jatketaan tunnusteluja yritysten kanssa ja etsitään tekemätöntä työtä ja motivaatiota yhteistyöhön. Työpaikkaohjaajakoulutus Motivoimalla työnantajat ja työyhteisöjen edustajat mukaan saadaan työnantajat ymmärtämään erityistä tukea tarvitsevien tarpeet ja toisaalta osaaminen. Samalla kehitetään työssäoppimisen ohjausta. Yritysvierailut Tutustutetaan opiskelijat erilaisiin työpaikkoihin ja työprosesseihin ja linkitetään opinnot osaksi käytäntöä. Oppimistehtävät Työpaikoilla tehtävät oppimistehtävät suunnitellaan kunkin opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. Työssäoppiminen Työammattikoulutuksessa opiskelija oppii vaiheittain niitä taitoja, joita kunkin työpaikan tehtävissä tarvitaan. Työssäoppimista tuetaan säännöllisillä työpaikkakäynneillä, jotka työhönvalmentaja ja kouluttaja ovat sopineet yrittäjän kanssa etukäteen. Työnantajat kouluttajina Tavoitteena on hyödyntää työnantajien osaamista osana opintoja sekä linkittää opintoja käytännön töihin ja työpaikkojen osaamisvaatimuksiin. Kouluttaminen myös motivoi työnantajan edustajia. Jatkosuunitelmat Tavoitteena on varmistaa, että kullekin työammattikoulutettavalle on suunniteltuna jatkopolku: ensisijaisesti tavoitteena on työllistyminen, mutta myös muut tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ovat mahdollisia. Palaute Kerätään työnantajien kokemuksia työammattikoulutusprosessin aikana. 44 Kiipulasäätiö/KoutsiHäme Jukka Kemppi, projektipäällikkö Suhdetoiminta työnantajiin päin Suhdetoiminta työnantajiin päin varmistaa yhteistyön monimuotoisuuden ja jatkuvuuden. Suhdetoimintana voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapaamisia tai antaa huomionosoituksia. Kumppanuussopimus Kehittyvä kumppanuussopimus on Kiipulan tapa synnyttää kahden tai useamman organisaation välistä tiivistä yhteistyötä, joka tähtää henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteistyön suuntaviivoja antamaan muokataan kirjallinen sopimus.

45 II Opettajan ja ohjaajan osaamisen kehittäminen

46 1 Ohjauksen kehittäminen Yhä nopeammin muuttuva yhteiskunta on haaste ohjaukselle ja ohjaustyötä tekeville; tulevaisuus ei ole enää ennustettavaa ja työelämän muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti. Opettajien ja muiden ohjaustyötä tekevien työ ja sen sisällöt muuttuvat samaa vauhtia yhteiskunnan kanssa. Myös ohjauksen muodot ja kanavat ovat muuttuneet tai muuttumassa. Kasvotusten toimiva ohjaus on saanut rinnalleen sähköiset yhteydenpitovälineet ja sosiaalisen median. Verkko-ohjaus ei korvaa perinteistä kasvokkain tapahtuvaa ohjaustyötä, mutta antaa mahdollisuuksia monipuolistaa ohjausprosessia. Kasvavalle ja elämänpolkuaan etsivälle nuorelle yhteiskunnan vaatimukset tuovat eteen tilanteita, joista ei vanhoin opein selviäkään niin helposti. Voimaantumisen tukeminen sekä Ohjaus- ja tukitoimet toisella asteella -luvussa esitetyt ryhmämuotoiset tukitoimet tähtäävät nuoren elämänhallinnan ja jaksamisen tukemiseen. Samalla, kun kehitetään ohjaajien osaamista ja tuetaan nuorten aikuistumista, on syytä laajentaa näkökulmaa myös koko organisaation toimintatapoihin. Oppilaitoksen ohjausprosessin suunnittelulla ja henkilöstön selkeillä rooleilla voidaan ohjaus- ja tukitoimien vaikuttavuutta tehostaa pienin kustannuksin. 46

47 Ohjauksen kehittäminen 1.1 Valmistuvien ryhmien ryhmänohjaajien koulutus Ammatillisen koulutuksen tulee kantaa vastuuta myös koulutuksesta valmistuvien nuorten jatkosta. Jatko-ohjaukseen tarvitaan kuitenkin ajanmukaisia tietoja ja malleja. Nitoja-hankkeen kehittämässä valmistuvien ryhmien ryhmänohjaajakoulutuksessa tehostetaan opiskelijoiden työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisen valmiuksia koulutuspäivän avulla. Koulutukset järjestetään päivän mittaisena tapahtumana, jossa sekä ryhmänohjaajille että opiskelijahuoltohenkilöstölle esitellään ohjauksen ja tuen hyviä käytäntöjä, ajankohtaista tietoa alueen työmarkkinatilanteesta, TE-toimiston palveluja sekä päivitettyä tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Samassa yhteydessä ryhmänohjaajat saavat tietoa mahdollisista uusista ohjausja tukipalveluista tai niissä tapahtuneista muutoksista. Koulutuspäivä kannattaa järjestää lukuvuoden alussa, jolloin ryhmänohjaajilla on koko vuosi aikaa käyttää oppimaansa opiskelijoiden ohjaamiseen. Samalla uudet ryhmänohjaajat saavat hyvän paketin päättävän luokan ryhmänohjaajien tehtävistä. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/Nitoja-hanke Marja Riitta Lygdman, projektipäällikkö Ryhmänohjaajakoulutuksissa on yhdessä pohdittu valmistuvien opiskelijoiden tukitarpeita ja -tarjontaa sekä kolmannen vuoden ryhmänohjaajien tehtäviä. Tärkeä osa koulutusta onkin ollut vertaisoppiminen ja mahdollisuus kehittää valmistuvien ryhmien ohjausta oman työn ja koko koulutusorganisaation näkökulmasta. Koulutuspäivä toimii näin ollen myös tilaisuutena, jossa ryhmänohjaajilla on mahdollisuus verkostoitua ja yhdessä miettiä, millä tavoin päättävien ryhmien ohjaustarpeisiin voidaan vastata. 47

48 Ohjauksen kehittäminen 1.2 Yhteisöpalvelut ohjauksen apuna Verkko ja erityisesti sosiaalisen median yhteisöpalvelut ovat yhä kasvavassa määrin nuorten toimintaympäristöjä, joissa myös nuorten kanssa toimivien tahojen tulee olla läsnä ja tavoitettavissa. Nuorten tuki -hankkeessa haluttiin alusta alkaen kehittää verkko-ohjauksen ympäristöjä, menetelmiä ja käytäntöjä. eohjaamo on nuorille suunnattua tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä internetissä. Koulutukseen ja työelämään liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan nuorille verkkosivujen välityksellä ja ohjaussuhteissa olevien nuorten kanssa käydään ohjauskeskusteluja Facebookin, Messengerin ja Skypen välityksellä. Nuoret voivat myös ottaa ensimmäisen yhteydenottonsa ohjaajiin verkon kautta. eohjaamo on sekä markkinoinnin että ohjaamisen väline. Verkon yhteisöpalvelimista Facebook osoittautui nopeasti hyväksi tavaksi pitää yhteyttä Nuorten tuki -hankkeessa ohjauksessa olevien nuorten kanssa. Nuoren voi olla sitä kautta helpompi ilmoittaa menemisistään, esittää kysymyksiä ja rupatella kuin kasvotusten tapahtuvassa ohjaustilanteessa. Facebook on ympäristönä nuorille luonteva tapa olla vuorovaikutuksessa, kynnys yhteydenottoon on matalampi ja usein edullisempi kuin esimerkiksi puhelimitse. Nuorten kanssa on verkossa käyty ohjauskeskusteluja esimerkiksi velkajärjestelyihin, mielenterveyspalveluihin, lomakkeiden täyttämiseen, virastoasiointiin ja ystäviin sekä vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Puheenaiheet voivat siis vaihdella aina päihdepalveluista lemmikkieläimiin. Myös tapaamisajoista sopimiseen Facebook on kätevä työkalu. Ohjaajilla voi myös olla Facebook-kavereina potentiaalisia asiakkaita, eli nuoria, joita on tavattu esim. esittelykäynneillä, mutta jotka eivät ole kuitenkaan hakeutuneet varsinaisesti ohjaussuhteeseen. Hankkeen varsinaiset verkkosivut on luotu Ning-verkostoon, joka mahdollistaa helpon ja nopean päivityksen. Tämän lisäksi tarjolla on yhteisöllisiä ominaisuuksia (esim. blogi, profiilit) ja tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää nuorten omaa sisällöntuotantoa Ningin kautta. Ningiin on helppo liittää muita sosiaalisen median palveluita, joita hankkeessa on käytössä - esimerkiksi Slideshare- ja Delicious-palvelut on yhdistetty Avoimen ammattiopiston ja ohjaamon Ning-verkostoon. Työntekijöiden yhteydenpitoa varten käytössä on Moodle (tärkeät asiakirjat, linkkivinkit ym.), Google Docs (asiakirjojen yhteisen työstämisen alusta) sekä Adobe Connect Pro (etäkokoukset). Sosiaalista mediaa työvälineenä käytettäessä on hyvä huomioida tietyt nettietikettiin kuuluvat pelisäännöt. Verkko-ohjausta on hyvä tarkastella mediakasvatuksellisesta näkökulmasta. Ohjaajan on esimerkiksi pohdittava tietoturvaan liittyviä kysymyksiä ja osoitettava esimerkillään nuorelle se, mistä asioista on turvallisempaa keskustella esimerkiksi kasvokkain kuin verkon yhteisöpalvelimessa. Verkko-ohjaus ei siis korvaa kasvokkain tehtävää ohjaustyötä, mutta antaa mahdollisuuden monipuolistaa ohjaustyön menetelmiä ja välineitä. Sosiaalinen media edellyttää sitä käyttäviltä halua ja aikaa panostaa verkko-ohjaukseen ja erilaisiin palveluihin tutustumiseen ja käyttöönottoon. Verkossa ohjaustyötä tekevän olisi hyvä olla mahdollisimman hyvin nuorten tavoitettavissa ja palveluun tulee tuottaa sisältöä aktiivisesti. Verkko-ohjausta voidaan tehdä päivystämällä tiettynä aikana tai olemalla tavoitettavissa silloin kun siihen on aikaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Nuorten tuki -hanke Anne-Mari Souto, hankepäällikkö anne-mari.souto@pkky.fi avoinammattiopisto.ning.com 48

49 Ohjauksen kehittäminen 1.3 Mun reitti valmentaa jaksamaan Kukaan työntekijä tai mikään ohjaustaho ei yksin pysty vastaamaan asiakkaan moninaisiin ohjaustarpeisiin. Koulutusta koskeva säädöstausta antaa mahdollisuuden tarkastella ohjausta poikkihallinnollisena, moniammatillisena yhteistyönä. Tältä pohjalta laadittiin ohjausmalli, jossa ohjausta arvioidaan asiakkaille näkyvinä palveluina, alueellisina ohjauksen palvelujärjestelyinä ja julkisena päätöksentekona. Mallia voi käyttää organisaatioiden ja alueiden ohjauspalveluiden sekä ohjausta koskevan julkisen päätöksenteon arvioinnissa. Malli on johdettu ohjauksen moniammatillisen ja poikkihallinnollisen verkoston tutkimustiedosta. Sen avulla voidaan arvioida, visioida, suunnitella ja kehittää ohjauksen alueellista tai eri organisaatioiden moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä. Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCEShankkeessa tarkasteltiin ohjauksen palvelujärjestelyjä systeemisenä kokonaisuutena. Näin syntyi Verkostomaisesti tuotettujen Ohjauksen Palvelujärjestelyjen Malli (VOPmalli). Sen avulla voidaan kuvata ohjauksen systeemiset tasot, analysoida alueellisen ohjauksen palvelujärjestelyjen tila strategisen oppimisen kehän avulla ja kehittää alueellisia ohjauspalveluja. Huolella laaditusta henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta huolimatta myös erityisopiskelijan opintojen varrelle muodostuu jossain vaiheessa kriittisiä ja haasteellisia tilanteita. Siinä vaiheessa, kun opiskelija kokee motivaation puutetta, väsymystä tai opiskelu tuntuu jostain muusta syystä ylivoimaiselta, punnitaan oppilaitoksen tarjoaman ohjauksen ja palvelujen toimivuus. Ammattiopisto Luovin Mun reitti -hankkeessa kehitetty valmennusohjelma tukee opiskelijan voimaantumista erityisesti hojkstyöskentelyssä. Omien taitojen tunnistaminen ja onnistumisen kokemukset siivittävät nuorta kohti työelämässäkin vaadittavaa itsenäisyyttä ja ammatillista kasvua. Mun reitti -valmennusohjelma perustuu voimaantumisen mahdollistavaan dialogiseen ohjaustyöhön sekä opiskelijan toiminta- ja työkykyä vahvistaviin yksilö- ja ryhmäharjoituksiin. Tämän lisäksi Luovissa on arjentaitoja ja itsetuntemusta vahvistavia opintoja sisällytetty oppilaitoksen opetussuunnitelmien ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yhden opintoviikon laajuiset opinnot esimerkiksi asiointitaidoissa, stressinhallinnassa tai ihmissuhdetaidoissa. Valmennusohjelman toteutus aloitetaan lukuvuoden alussa. Ensimmäisenä opiskelijoille avataan käsite voimaantuminen ja sen eri osa-alueet. Tähän voi varata aikaa yhden oppitunnin verran. Käsitteet ovat sellaisinaan melko hankalia ymmärtää, joten niiden avaamiseen voi tarvittaessa käyttää enemmänkin aikaa. Opiskelijoiden kanssa yhdessä keskustellen ja konkreettisin esimerkein on helpointa sisäistää abstrakteiltakin tuntuvat käsitteet. Voimaantumisen itsearvioinnin opiskelija suorittaa täyttämällä sähköisen lomakkeen, jossa hän vastaa omiin ajatuksiinsa, kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa koskeviin kysymyksiin. Täyttämiseen kuluu aikaa yleensä puolesta tunnista tuntiin ja sen voi tehdä ryhmässä tai tarvittaessa opiskelijan kanssa kahden kesken. Vastausten perusteella arviointiohjelma laatii opiskelijan voimaantumisprofiilin, joka toimii ohjauskeskustelun pohjana. Tässä mallissa ohjauskeskusteluun on varattu aikaa noin tunti ja siihen voivat osallistua opiskelijan lisäksi opettaja, ohjaaja, opintoneuvoja tai joku muu henkilö, joka on mukana opiskelijan arjessa ja joka hallitsee valmennusohjelman kokonaisuuden. Tehty itsearviointi kirjataan hojks:aan yhdessä keskustelussa esiin nousseiden vahvuuksien ja sovittujen opiskelutavoitteiden kanssa. Sovittujen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opiskelijan kanssa määritellyn aikataulun mukaisesti. Itsearviointi tehdään seuraavan kerran lukukauden lopussa, jonka perusteella arvioidaan tukitoimien ja opintojen tuloksellisuutta. Tarvittaessa ohjauskeskustelussa voidaan tarkentaa opiskelijan opintosuunnitelmaa. Valmennusohjelman pilotointijakson kokemukset ovat olleet hyviä ja ryhmien luokanvalvojat ovat ottaneet voimaantumisen itsearvioinnin luonnolliseksi osaksi hojks:n laadintaa. Palautteen mukaan ohjauskeskusteluissa on viimein päästy tärkeiden asioiden äärelle ja opiskelijan ääni on saatu kuuluvaksi. Ammattiopisto Luovi Riina Karvonen, opiskelija-asiain päällikkö 49 Sanna Häkkilä, ohjaaja

50 Ohjauksen kehittäminen 1.4 Nuori tekee, ohjaaja tukee - opas asuntolaohjaajalle Nuorten Akatemian Amikset asuntoloiden kehittäjinä ja Etelä-Pohjanmaan Opiston Yhdessä asuen ja oppien -hankkeiden yhteistyönä on tuotettu asuntolaohjaajan opas, jonka tarkoituksena on paitsi perehdyttää ohjaajaa osallistavaan toimintaan myös tukea asuntolatoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Oppaan kantavana ajatuksena on nuorten oma toiminta. Asuntolaohjaajan tehtävänä on luoda sellainen ilmapiiri, jossa uusia kehittämisideoita syntyy. Ohjaaja auttaa löytämään nuorten ideoille toteuttamiskanavia ja -malleja, mutta toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen on nuorten käsissä. Osallistavan toiminnan lähtökohtana onkin se, että toiminta on nuorten itsensä näköistä. Asuntolaohjaajan oppaan alkuluvut keskittyvät ohjaajan työhön ja toiminnan aloittamiseen. Konkreettisine muistilistoineen opas onkin hyvä työväline, jonka avulla aloitteleva ohjaaja pääsee työhönsä käsiksi. Ohjaajan oman jaksamisen ylläpitämiseen on oppaassa kiinnitetty myös huomiota. liittyvät taidot kantavat hedelmää vielä pitkään asuntolaelämän jälkeen. Osaa nuorista ei kerhotoiminta tai muu yhdessä tekeminen kiinnosta. Oppaassa on toimintaesimerkkejä siitä, miten näiden nuorten asumisviihtyvyyttä voidaan lisätä. Itsenäistymiseen ja aikuiseksi kasvamiseen liittyy itsensä tunteminen ja elämänhallinnallisten taitojen kehittyminen. Oppaassa on esitelty teemoja ja harjoitteita, jotka tähtäävät toimivaan arjenhallintaan ja minäkuvan vahvistamiseen. Asuntola ei ole yksinäinen saareke, vaan jatkuvassa yhteistoiminnassa oppilaitoksen, kotien, toisten asuntoloiden ja monien muiden tahojen kanssa. Yhteistyölle on oppaassa varattu oma lukunsa, jossa esitellään malleja ja esimerkkejä, joita voi kokeilla omassa asuntolassa. Nuori tekee, ohjaaja tukee -oppaan suurin hyöty lienee sen konkreettisuus. Harjoituksia ja esimerkkejä on koottu eri puolilta maata erityyppisistä asuntoloista ja niitä on runsaasti. Parhaimmatkaan mallit eivät silti korvaa asuntolaohjaajan oman toiminnan antamaa esimerkkiä ja sitä turvallista ilmapiiriä, jonka ohjaaja luo. 50 Opas on tarkoitettu ennen kaikkea avuksi siihen, miten nuoria voi innostaa tekemään asioita. Sisällössä on keskitytty esittelemään toimivia työkaluja niin ryhmäyttämiseen kuin uuden toiminnan aloittamiseen. Projektimainen toiminta soveltuu monen erilaisen tapahtuman järjestämiseen ja kerhotoiminnan kehittämiseen. Ideoimista tukevat oppaassa esitetyt esimerkit eri puolella maata toteutetuista asuntolaprojekteista, joita soveltamalla löytyy varmasti ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Nuorten aktiivisuuden lisäämisen ja asuntolatoiminnan kehittämisen tavoitteena ei ole vain se, että asuntolasta saadaan kiva paikka tai keittiön seinän väri on kaikkien mieleen. Oman toiminnan kautta nuori oppii monia elämässä ja yhdessä asumisessa tarvittavia taitoja. Ryhmätyö- ja asumiseen Nuorten Akatemia Anu Iivanainen, koulutoiminnan päällikkö anu.iivanainen@nuortenakatemia.fi asuntotoiminta

51 Ohjauksen kehittäminen 1.5 Kymmenen porrasta toimivaan asuntolaan Amikset asuntoloiden kehittäjänä -hankkeessa nuorten oman aktiivisuuden lisäämiseksi tuotettiin malli, jonka tarkoituksena oli tukea asuntoloita kehittämään omaa toimintaansa entistä paremmin nuorten omaa toimintaa tukevaksi. Mallissa kehitystyön lähtökohtana olivat nuorten tarpeet ja osallistaminen. Nuorten oma toiminta käsitetään mallissa kokonaisvaltaisena osallistamisena hankkeen tavoitteiden määrittelystä sen toteutukseen ja arviointiin. Toiminnan yhtenä tuloksena on varsinaisen kehittämiskohteen toiminnan parantumisen lisäksi asuntoloiden yhteisöllisyyden ja nuorten yksilöllisen oppimisen lisääntyminen. Aikuisten rooli on pysytellä taustalla ja toimia nuorten aktiivisuuden tukena ja mahdollistajana. Aina nuorten vahvempi osallisuus ei rakennu hetkessä, jolloin aikuiset voivat olla luomassa rakenteita ja motivoimassa nuoria hankkeen eteenpäin viemisessä. Asuntolan kehittäminen alkaa kehittämistyöstä sopimalla. Jo tässä vaiheessa kolmikantaneuvotteluissa on syytä olla mukana kaikki asianosaiset tahot: asuntolan nuoret, ohjaajat ja johto. Näin luodaan yhteinen ymmärrys sille, mitä ollaan tekemässä. Kartoitusvaiheessa kerätään ensin asuntolassa asuvilta nuorilta tietoa asuntolan hyvistä ja huonoista puolista. Kartoituksen toisessa vaiheessa asuntolan ohjaajat ja johto kommentoivat nuorten ajatuksia ja esittävät omia mielipiteitään mahdollisista kehittämiskohteista. Suunnitteluvaiheessa nuorten ja työntekijöiden haastatteluista tehdään yhteenveto ja selvitetään, mitä erilaisia kehittämiskohteita ja toiveita keskusteluissa on noussut esiin. Kehityskohteen valitsemista varten kootaan työryhmä, jossa on mukana sekä henkilökunnan, johdon että nuorten edustajat. Ryhmän tehtävänä on keskustella mahdollisista kehittämiskohteista ja valita niistä 1 2 tarkemman toimintasuunnitelman tekoa varten. Kun nuoret, asuntolan johto ja ohjaajat ovat päättäneet toimintasuunnitelmasta, laaditaan toiminnan arviointisuunnitelma. Tarkoituksena on, että tässä vaiheessa kaikille on selvää, mitkä ovat kehittämisen tavoitteet ja onnistumisen kriteerit. Toiminnan etenemistä on syytä arvioida koko ajan, sillä se toimii samalla oppimisen välineenä. Toimintavaiheessa projektia viedään eteenpäin sovitun suunnitelman mukaisesti. On tärkeää, että toiminnan etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa, joissa tehdyt päätökset kirjataan muistiin. Tässä vaiheessa voidaan myös välillä juhlistaa välitavoitteiden saavuttamista. Kun kehittämisprojekti on saatu päätökseen, on aika arvioida ennalta laaditun arviointisuunnitelman mukaisesti, onko projekti ollut onnistunut. Esimerkiksi tutustumispäivän onnistumista voi arvioida sen perusteella, paljonko väkeä siihen osallistui, millainen tunnelma oli ja herättikö tapahtuma keskustelua. Päätösvaiheessa projektin tulokset koostetaan näkyviksi, jotta tuloksista on helpompi kertoa myös muille. Nuorten Akatemia Anu Iivanainen, koulutoiminnan päällikkö anu.iivanainen@nuortenakatemia.fi Malli on ladattavissa osoitteesta Nuoret, ohjaajat ja johto sopivat, lähdetäänkö kehittämistyöhön osallistumisesta ja työtavoista. Kerätään asuntolassa asuvilta nuorilta tietoa asuntolan hyvistä ja huonoista puolista sekä heidän toiveistaan. Pyydetään asuntolaohjaajia ja johtoa kommentoimaan nuorten ajatuksia ja kerätään tietoa asuntolan hyvistä ja huonoista puolista sekä kehittämistoiveista. Koostetaan esille nousseet näkökulmat ja annetaan asianomaisten tarkistaa ne. Nuoret, ohjaajat ja johto valitsevat yhdessä kehityskohteen ja tekevät karkean suunnitelman. Päätetään toteutuksesta ja sovitaan käytettävissä olevista resursseista. Arvioinnin suunnittelu: ryhmä miettii toiminnan tavoitteet ja onnistumisen kriteerit itselleen selväksi. Toimintavaihe: toimitaan suunnitelman mukaan ja tarvittaessa muutetaan suunnitelmaa. Arviointivaihe Päätösvaihe: kootaan työn tulokset näkyviksi ja juhlistetaan hyvin tehtyä työtä. 51

52 Ohjauksen kehittäminen 1.6 Keskeyttämisen ehkäisymalli Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidassa on kehitetty keskeyttämisen ehkäisymalli, joka koostuu kolmesta eri osa-alueesta: ennalta ehkäisevien toimenpiteiden koonnista, varhaisen puuttumisen mallista ja keskeyttävien opiskelijoiden jatkoohjauksesta. Novidassa kehitettyä mallia on kristallisoitu yhdessä maakunnallisen MASThankkeen kanssa. Novida on osa Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymää ja keskeyttämisen ehkäisymallia on tarkoitus levittää jatkossa muihin kuntayhtymän kouluihin. Se on tarkoitus kirjata esimerkiksi opiskelijahuoltosuunnitelman yhteiseen osaan. Ennalta ehkäisevässä opiskelijahuoltotyössä korostuu yhteisöllisyys sekä avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin synnyttäminen. Opiskelijahuoltotyö alkaa opiskelijoiden tuen tarpeen kartoittamisella, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä lähialueen perusasteen koulujen kanssa jo hakeutumisvaiheessa. Tukitarpeiden kartoitus jatkuu syksyn aloitusviikolla, jolloin luokanvalvoja haastattelee kaikki opiskelijansa ja heille tehdään matematiikan ja kielten lähtötasotestit. Aloitusviikolla keskitytään myös uusien luokkien ryhmäyttämiseen, jonka tavoitteena on erilaisin vuorovaikutteisin ja toiminnallisin menetelmin tuottaa nuorille positiivisia kokemuksia yhdessäolosta. Harjoitteina ovat esimerkiksi erilaiset sovelletut seikkailu- tai elämyspedagogiikan menetelmät, jolloin Novidan lähimaastoon rakennetaan erillinen toimintarata, jossa luokat tekevät ryhmäytymisharjoituksia ensimmäisen viikon aikana. Varhaisen puuttumisen mallin tarkoituksena on ehkäistä opiskelijan ongelmien kerääntymistä liian vaikeasti käsiteltäväksi vyyhdeksi. Tähän on kehitetty nelivaiheinen prosessimalli, jossa on kuvattu tapahtumaketjua huolen heräämisestä ja mahdollisista interventioista huolen kasvaessa. Malli on selkeyttänyt oppilaitoksen toimijoiden rooleja puuttumisen eri vaiheissa ja sen tueksi on tehty erilaisia peruskaavakemalleja opiskelijahuollon apuvälineiksi. Opiskelijalle suunnatun tehokkaamman tuen lisäksi malli on antanut organisaatiolle mahdollisuuden nuorten ohjausprosessin laadunvarmennukseen ja systemaattiseen dokumentointiin. Tämä palvelee sekä nuorta että tukitoimien kehittämistä jatkossa. Joskus valitettavasti kuitenkin ajaudutaan tilanteeseen, jossa opintojen keskeyttäminen on nuorelle paras vaihtoehto. Tässä vaiheessa tulee varmistaa, että nuoren jatko-ohjaus toimii niin, että nuori ei missään vaiheessa jää tyhjän päälle. Tämä toteutuu saattaen vaihtamalla. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei kaikille toimivaa yksikanavaista ohjausmallia voi rakentaa. Jatko-ohjauksen kannalta tärkeää on tunnistaa keskeyttäjätyypit ja miettiä heidän ohjaustaan alueen tarjonta huomioiden. Seuraavassa mallissa opintojen keskeyttäjätyypit on kategorisoitu seuraavasti: Hallittu keskeytys = Opinnot keskeytyvät hyvässä yhteisymmärryksessä opiskelijan, vanhempien, oppilaitoksen tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Prosessin aikana on yhdessä kartoitettu erilaisten vaihtoehtojen mahdollisuus ja mahdollisten tukitoimien tarpeellisuus ja saatavuus koulun jälkeen. Salamakeskeytys = Opiskelijan keskeytys tapahtuu nopeasti ja yllätyksellisesti, eikä hänen kanssaan kyetä kartoittamaan eri mahdollisuuksia koulun jatkamisen tai jatkoohjauksen suhteen. Hallitsematon keskeytys = Opiskelija keskeyttää opinnot, mutta ei ole halukas yhteistyöhön tai ota vastaan tarjottua tukea. Tuen tarve on silti ilmeinen. Ei ota vastaan opiskelupaikkaa = Opiskelija saa opiskelupaikan oppilaitoksesta, mutta ei vastaanota sitä. 52 Ennalta ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä nivelvaiheessa, mutta niitä on syytä jatkaa koko opiskelun ajan. Ryhmäyttämisen areenoina toimivat erilaiset yhteiset oppimisja juhlapäivät. Mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi käytetään ratkaisukeskeisiä ilmapiiripäiviä, joissa nuoret itse ratkaisevat opettajan tai kuraattorin avustuksella omassa ryhmässään olevia ristiriitoja. Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida/MAST-hanke Hannu Ketonen, kuraattori hannu.ketonen@novida.fi

53 2 Verkostoyhteistyö Kun asiakkaiden ohjaustarpeet ovat moninaiset, on yhteistyö paras tapa toimia ja auttaa asiakasta. Vuoden 2011 alusta voimaan tullessa nuorisolain muutoksessa painotetaankin alueellisen monialaisen yhteistyön merkitystä. Verkostoyhteistyö toimintamuotona on useimmille tuttu. Kaikilla ei kuitenkaan ole selkeää käsitystä siitä, mitä verkostoyhteistyö vaatii sekä itseltä että organisaatiolta. Toimivan verkoston tunnuspiirteitä ovat joustavuus, tasa-arvoisuus, ennakkoluulottomuus ja asiakaslähtöisyys. Verkoston toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota, jotta yhteistyö on kaikille antoisaa ja hyödyllistä. Verkostoyhteistyö on myös oppimista ja osaamisen jakamista. Tässä mielessä vertaisarviointi voidaan nähdä verkostoyhteistyön yhtenä ilmenemismuotona. Verkostoyhteistyön ei aina tarvitse olla eri hallinnonrajoja ylittävää yhteistyötä. Erityisesti toimintamallien kehittämisessä vertaisarviointi ja vertaisoppiminen voivat olla tehokkaampia kuin liian laajojen verkostojen käyttö. Etsivä nuorisotyö lisättiin nuorisolakiin edellä mainitussa vuoden 2011 nuorisolain muutoksessa. Oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä on monin paikoin kehitetty tuloksekkaasti. Silti yhteistyössä on monia uusia toimintamalleja, jotka odottavat kehittäjiään. 53

54 Verkostoyhteistyö 2.1 Miten verkostot saadaan toimimaan? Verkostot ovat osa jokaisen elämää niin työssä kuin vapaa-aikana. Usein emme ajattele toimivamme verkoston jäseninä, vaikka juuri niin teemmekin. Ajattelemme verkostojen olevan vain joukko toisiaan seuraavia kokouksia, joiden välillä verkostot uinuvat. Näin toimivat verkostot eivät ehkä pyöri tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Projekteissa, joissa tavoitteena on toiminnan kehittäminen, verkostotyö on toimiva instrumentti. Verkoston toimivuuden kannalta tulisi huomioida ainakin seuraavat seikat: 1. Toiminnan perustana on luottamus. 2. Toiminnan tavoitteet ja myös siitä saatavat hyödyt ovat kaikkien toimijoiden tiedossa. 3. Verkostotyön on oltava kaikilta osin avointa ja tiedonkulun toimivuuteen on satsattava. 4. Verkostolla tulee olla yhteiset pelisäännöt ja selkeä vastuunjako. Verkoston toimijat ovat sitoutuneita ja heille on varattu tarpeelliset resurssit. 6. Myös organisaatiot ja niiden johto ovat sitoutuneet verkoston päämääriin. Verkostolla on tarmokas koordinaattori, jolla on myös motivoimisen taito. 8. Verkostotapaamisia järjestetään säännöllisesti, jotta toimijoilla on riittävästi mahdollisuuksia kohtaamiselle ja kokemusten vaihdolle. 9. Verkoston toiminta on uudistuvaa ja sen toimintaa kehitetään. 10. Myös verkoston tunnettavuuteen kiinnitetään huomiota. 54 Verkoston toimijoilla on oltava luottamus paitsi muihin toimijoihin myös verkostoon. Luottamuksen saavuttamiseksi toimijoilla on oltava käsitys siitä, mitä hyötyä verkostosta on. Luottamus siihen, että verkosto tuottaa sellaisia tietoja ja resursseja, joita muuten olisi hankala saavuttaa, lisää uskoa ja luottamusta itse verkostoon. Keskeistä verkostotyössä on avoin vuorovaikutus, jolloin tietojen ja ajatusten leviämiselle on tilaa. Kaikkien toimijoiden on ymmärrettävä, että jakamalla omaa tai organisaationsa osaamista myös saa jotain. Verkostotyö vaatiikin aktiivisia, tiedon- ja oppimishaluisia toimijoita, jotka ymmärtävät, että tiedon jakaminen ei vähennä omaa osaamista. Parhaimmassa tapauksessa se jalostuu uudeksi tuotteeksi, joka on myös oman organisaation käytössä. Kaiken vuorovaikutuksen perustana on toimiva monikanavainen tiedonkulku. Verkostolla tulee olla yhteiset pelisäännöt siitä, miten verkostossa esimerkiksi tehdään päätöksiä, jaetaan tietoa tai ratkaistaan mahdollisia ongelmatilanteita. Jokaisen verkostossa toimivan on tunnettava vastuunsa oman osuutensa hoitamisesta sekä tiedostettava muiden toimijoiden asiantuntijaroolit. Todellista oppimista näet syntyy silloin, kun verkostojen toiminnassa pystytään ylittämään aidosti organisatoriset raja-aidat. Verkostojen toimivuus on sitä parempi mitä tasa-arvoisempi verkostorakenne on. Tämä ei kuitenkaan vähennä koordinaattorin keskeistä merkitystä. Verkostoissa johtamista tarvitaan verkostojen kokoamiseen, tavoitteiden ja strategian luomiseen sekä käytännön toimien organisointiin. Erityistä huomiota koordinaattorin on syytä kiinnittää toimijoiden ja taustaorganisaatioiden motivointiin sekä kommunikaatioverkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen. Vaikka tietoa voi sähköisesti levittää laajallekin verkostolle, oppiminen on tehokkainta kasvokkain kohdatessa. Vertaisoppimi- sen ja erityisesti verkostoon kiinnittymisen näkökulmasta on tärkeää, että toimijoilla on mahdollisuus tavata toisiaan riittävän usein. Tällöin on varattava aikaa myös muiden kuin esityslistalla olevien asioiden käsittelyyn. Verkostojen elinehtona on, että sen on osattava muokata toimintansa kulloisiakin tarpeita vastaavaksi. Jos verkoston puheenaiheet ovat joka kerta samat, on siitä saatava hyöty panoksia heikompi ja tapaamisista muodostuu helposti yhteisiä kahvitteluhetkiä. Verkostojen on siis muututtava toimintaympäristönsä mukana niin sisällöllisesti kuin tarvittaessa kokoonpanollisestikin. Verkostojen tunnettavuuden lisääminen ei ole yksinkertainen asia. Kaikkia toimivia verkostoja ei ole tarve markkinoita messuilla ja kabineteissa, mutta kun verkosto on tunnettu, vaikuttaa se toimijoiden ryhmähenkeen sekä helpottaa verkostossa syntyneiden tulosten eteenpäin viemistä.

55 Verkostoyhteistyö Verkoston uhkakuvien nelikenttä - eli miten välttää yleisimmät sudenkuopat Aikapula Taloudellisten resurssien puute Usein kuulee, ettei verkostojen kehittämiseen, eikä aina oikein osallistumiseenkaan, ole tarpeeksi aikaa. Tähän ratkaisuna voisi olla se, että verkostoon on organisaatiossa nimetty henkilö, jolle on varattu myös resurssit - ajalliset ja taloudelliset - verkostossa toimimiseen. Verkostot nähdään joskus toimintana, johon organisaatiolla ei ole taloudellisia resursseja. Tässä kohdin on syytä ymmärtää, että verkostoituminen on tapa lisätä oman organisaation tietämystä edullisesti. Erityisesti pienet oppilaitokset hyötyvät verkostoyhteistyöstä puhtaasti taloudellisesti, sillä verkostojen kautta niillä on mahdollisuus osallistua toimintaan, johon niillä ei yksin olisi varaa. Organisaatioiden vähäinen kiinnostus Organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit Organisaatioilla voi olla vähäinen kiinnostus verkostoitumiseen, jos siitä saatavia hyötyjä ei täysin tiedosteta. Tässä on tärkeää, että verkostolla on selkeät tavoitteet, jolloin toimintaan osallistumiselle on vahva pohja. Verkostot ovat myös oppimisen ja osaamisen leviämisen instrumentteja, joista löytyy varmasti uusia ajatuksia organisaatioiden oman toiminnan kehittämiseksi. Yhteistyön eri osapuolilla voi olla hyvinkin erilaiset tavat toimia. Erilaiset toimintamallit voivat pahimmillaan haitata verkostojen täysipainoista toimintaa. Tärkeää onkin, että verkostoilla on selkeästi määritellyt toimintatavat, jotka eivät ole ristiriidassa sen jäsenorganisaatioiden kulttuurien kanssa. Yhteistyö vaatii aina omien asenteiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia, niin myös verkostoissa toimiminen. Mika Salonen Lähteet: Hailikari, Milla & Immonen, Stina & Kokko, Niina & Herrala, Merituuli & Salminen, Antti & Ahola, Marika: Osaamiskeskusmallin kehittäminen - kuinka osaaminen saadaan leviämään. Euroopan sosiaalirahasto Husu Sanna & Silvennoinen Anna: Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Omakolo-projektin verkostotyöstä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Korkala, Siru: Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa. Turun yliopisto Korkala, Siru: Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. CIMO 2010.

56 Verkostoyhteistyö 2.2 Ammattiosaamisen näyttöjen vertaisarviointi Vertaisarviointi poikkeaa perinteisestä ulkoisesta arvioinnista siinä, että arvioijat ovat vastaavalla alalla toimivia asiantuntijoita ja ammattilaisia. Vertaisarviointi onkin vastavuoroista oppimista ja osaamisen jakamista, siis verkostotyötä parhaimmillaan. Ammattiosaamisen näyttöjen vertaisarviointia on kehitetty useissa hankkeissa. Yhtenä esimerkkinä on Opetushallituksen koordinoima kansallista oppimistulosten arviointia koskeva kehittämishanke Koppi, jonka tulokset on koottu Arvioi, opi ja kehity -julkaisuun. Julkaisu on saatavana pdf-muodossa Opetushallituksen verkkosivuilta ( Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Turun ammatti-instituutin yhteisessä hankkeessa kokeiltiin ammattiosaamisen näyttöjen vertaisarvioinnin toteuttamista neljällä eri koulutusalalla ja tuloksena on syntynyt malli, joka on toimiva ja yksinkertainen. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteita on neljä, jotka muodostavat vertaisarvioinnin laatuvaatimukset: 1. tutkinnon perusteiden mukaisuus Vertaisarvioinnin toteuttaminen alkaa asianosaisten perehdyttämisellä ja kouluttamisella. Sekä vertaisarvioijat että arvioitavat perehtyvät tahoillaan vertaisarviointiprosessiin. Tärkeää on, että arvioijat koulutetaan vertaisarvioijina toimimiseen. Samalla arvioitavan organisaation edustajat täyttävät itsearviointiraportin, joka toimitetaan arvioijataholle etukäteistutustumista varten. Monesta vertaisarviointimallista poiketen ennen itse arviointikäyntiä järjestetään tutustumiskäynti arvioitavaan yksikköön. Tutustumiskäynnillä perehdytään kohdeorganisaation tai -yksikön tapaan toteuttaa ammattiosaamisen näyttöjä ja allekirjoitetaan vertaisarviointia koskevat sopimukset. Vierailulle on voinut osallistua arvioijien lisäksi muitakin opettajia, jolloin tilaisuus toimii myös koulutuksena. Huolellisen valmistelun jälkeen toteutetaan itse vertaisarviointikäynti. Hankkeessa tuotetun resurssimallin mukaisesti käynnin yhteydessä tapahtuvaan haastatteluun osallistuu kohdeorganisaatiosta neljä opettajaa ja kaksi johdon edustajaa. Arviointikäynnin jälkeen haastattelijat laativat valmiille pohjalle loppuraportin, jonka perusteella kohdeorganisaatio päättää mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Turun ammatti-instituutti Rolf Holmberg, projektipäällikkö Salon seudun koulutuskuntayhtymä Elise Anttalainen-Kulmala, laatukoordinaattori Lisätietoa vertaisarvioinnista: työelämälähtöisyys ohjeiden ja määräysten mukainen arviointi näyttöprosessin kehittäminen 56

57 Verkostoyhteistyö 2.3 Työkalu hankkeiden vertaisarviointiin Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee kehittämistyötä ja laadun varmistamista. Viime aikoina vertaisarviointia on ryhdytty lisääntyvässä määrin hyödyntämään myös ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, erityisesti erilaisissa hankkeissa. Euroopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittamat hankkeet - Osaaminen käyttöön, Nitoja ja Maahanmuuttajanuorten VaSkooli - ovat yhdessä kehittäneet vertaisarvioinnin työkalun, joka sisältää selkeän ohjeistuksen vertaisarvioinnin valmistelusta, käytännön toteutuksesta, eri toimijoiden rooleista ja kehittävän palautteen antamisesta. Ajatuksena on ollut tuottaa vertaisarviointimalli, joka on paitsi helppo omaksua myös taloudellisesti järkevä tapa arvioida hankkeissa tehtävää kehitystyötä. Hanketoiminnan vertaisarviointi ja siihen kehitetty työkalu on tarkoitettu yksittäisten hankkeiden tai poikkeustapauksissa hankekokonaisuuksien tai -perheiden laadun varmistukseen ja kehittämiseen. Tällä mallilla ei ole tarkoitus arvioida esimerkiksi organisaation koko hanketoimintaa tai kehittämistyötä. Hanketoiminnan vertaisarvioinnin työkalussa on arvioinnin käytännön toteutuksen esittelyn lisäksi malli vertaisarviointisopimuksesta sekä ohjeet, miten vertaisarvioinnin lomakkeistoa käytetään ja mitkä ovat arvioinnin kriteerit. Työkalun aikataulun avulla hankkeiden vertaisarviointia on helppo suunnitella. Mallissa on myös määritelty selkeästi, mitkä ovat arvioijien ja arvioitavien vastuut ja tehtävät prosessin eri vaiheissa. Vertaisarviointiin kehitettyä lomakkeistoa ja materiaalia voi mainiosti käyttää myös hankkeen itsearviointiin esimerkiksi siinä tapauksessa, että kyse on pienestä projektista. Itse- ja vertaisarviointimateriaali sisältää hankkeen eri vaiheet suunnittelusta ja toteutuksesta valorisaatioon (tulosten tuotteis- taminen, juurruttaminen ja levittäminen) ja hankkeen toiminnan arviointiin ja palautteen keräämiseen. Hankkeiden vertaisarviointimallia suunniteltaessa ajatuksena oli, että sekä mallin että siihen liittyvän muun materiaalin pitää olla helposti muokattavassa muodossa, jotta sitä voisi käyttää erilaisten projektien arvioinnissa. Arviointityökalun lomakkeet löytyvätkin muokattavina worddokumentteina työkalun kehittäneiden hankkeiden internetsivuilta: osaaminenkayttoon Keskuspuiston ammattiopisto/ Osaaminen käyttöön -hanke Miika Keijonen, kehityspäällikkö miika.keijonen@keskuspuisto.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/Nitoja-hanke Marja Riitta Lygdman, projektipäällikkö marja-riitta.lygdman@omnia.fi Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/ Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke Matti Mäkelä, projektipäällikkö matti.makela@turku.fi Salon seudun koulutuskuntayhtymä/ Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke Mervi Leino, projektisuunnittelija mervi.leino@sskky.fi 57

58 Verkostoyhteistyö 2.4 Moniammatillinen yhteistyö käytännössä 58 Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen etsivän nuorisotyön ja alkuvaiheen maahanmuuttajakoulutusten välisen yhteistyön malli on esimerkki siitä, miten moniammatillinen toiminta auttaa suoraan opiskelijoita. Toimintamallin tavoitteena on ollut nuoren maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen sekä oppilaitoksen että nuorisotyön keinoin. Yhteistyö alkoi etsivän nuorisotyön kokeiluhankkeessa syntyneestä ajatuksesta ennalta ehkäisevän nuorisotyön laajentamisesta katutyöstä oppilaitoksiin. Yhteistyökumppanit löytyivät Turun iltalukion ja Turun kristillisen opiston alkeisopetusryhmistä. Oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on saada kontakti nuoriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin hätä on käsillä. Ennalta ehkäisevä työ on myös mielekkäämpää ja tehokkaampaa kuin kriisien jälkien korjaaminen. Nuorilla maahanmuuttajilla - erityisesti yksin maahan saapuneilla - on usein monia erilaisia tarpeita aina käytännön asioiden hoitamisesta painostavan yksinäisyyden lievittämiseen. Oppilaitoksissa ei aina ole riittävästi resursseja nuoren kaipaamaan opetuksen ulkopuoliseen ohjaamiseen. Etsivän nuorisotyön tarjoamat palvelut vastaavat näihin tarpeisiin täydellisesti. Turun iltalukion vieraskielisten nuorten opetuksen ryhmissä etsivät nuorisotyöntekijät ovat mukana koulun arjessa koko lukuvuoden, ja lukuvuoteen mahtuu paljon. Nuorisotyöntekijät vierailevat ryhmissä pitämässä erilaisia ryhmäyttämis- ja tutustumisharjoituksia sekä käyvät kertomassa nuorten palveluista huoltajille koulun infotilaisuuksissa. He osallistuvat myös koulun tutustumisretkiin ja juhliin sekä ohjaavat koulussa Friends-tunteja. Nuorisotyöstä onkin tullut osa oppilaitoksen arkea. Friends on mielen hyvinvointia tukeva ja ahdistusta lievittävä ohjelma, joka on suunniteltu käytettäväksi muun muassa ala- ja yläkouluissa. Etsivän nuorisotyön nuorisotyöntekijät ovat muokanneet ohjelmaa toiminnallisempaan suuntaan, jotta se sopii paremmin käytettäväksi ryhmissä, joissa opiskelijoiden kielitaito ei riitä tunteiden analysoimiseen suomeksi. Turun kristillisessä opistossa etsivä nuorisotyö kokeili myös viikoittaisia päivystyksiä, jolloin opiskelijoilla on omassa oppilaitoksessa mahdollisuus vapaasti keskustella nuorisotyöntekijöiden kanssa. Se, että nuorisotyöntekijät ovat jo entuudestaan tuttuja, laski opiskelijoiden kynnystä tulla keskustelemaan. Kokeilu osoittautui niin hyväksi, että käytäntö muotoutui osaksi etsivän nuorisotyön normaalia toimintaa. Oppilaitosten ja etsivän työn yhteistyömallin yksi tärkeimmistä osioista on niiden maahanmuuttajataustaisten nuorten, jotka vielä kesän jälkeen ovat opiskelupaikkaa vailla, jatko-ohjaus. Opettajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyön myötä ohjaukseen on saatu enemmän tehokkuutta ja löydetty nuorille enemmän sijoittumismahdollisuuksia. Aidon yhteistyön lähtökohta on, että nuorisotyöntekijät on otettu oppilaitoksissa vastaan nuorisotyön ammattilaisina, ei avustajina. Oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö on auttanut opiskelijoiden ja opettajien lisäksi myös nuorisotyöntekijöitä. Nuoria on ollut helpompi ohjata erilaisiin palveluihin ja opintoihin, kun nuorisotyöntekijä tietää, mitä kaikkea on tarjolla. Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Riikka Pirilä, etsivän nuorisotyön ohjaaja riikka.pirila@turku.fi Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Anu-Mari Janhonen, monikulttuurisen opetuksen suunnittelija anu-mari.janhonen@turku.fi Turun kristillinen opisto Johanna Piirainen, suomen kielen opettaja johanna.piirainen@tk-opisto.fi Friends-ohjelma:

59 3 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit Opetuksen kehittäminen vaatii opetushenkilöstöltä jatkuvaa taitojen päivittämistä. Tehtäväkentän laajentuminen, opetussuunnitelmien muutokset ja yhteiskunnan muutokset ovat muokanneet myös opettajien täydennyskoulutuksen tavoitteita ja sisältöjä. Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmassa opetushenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutuksen painopisteitä ovat osallistuvien, aktiivisten ja toiminnallisten työtapojen sekä erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottamisen valmiuksien luominen opetushenkilöstön erilaisten oppijoiden kohtaamiseen tähtäävien valmiuksien parantaminen monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tarvittavien valmiuksien ja maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen verkko-opetustaitojen kehittäminen Oppilaitosten monikulttuurisuuden lisääntyminen on tuonut ryhmiin opiskelijoita, joiden lähtökohdat oppimiselle poikkeavat totutusta. Uudessa tilanteessa kaikkien on täytynyt pysähtyä miettimään, mitkä todella ovat työelämän vaatimukset esimerkiksi kielitaidon suhteen ja miten voimme tukea myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista. 59 Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koulutuksen lisäksi uusia materiaaleja sekä opettajien että opiskelijoiden koulutukseen. Hyviä materiaaleja on eri hankkeissa ja projekteissa kehitetty jo pitkään, mutta omaa tarvetta palvelevan materiaalin löytäminen on kuin sen kuuluisan neulan löytäminen heinäsuovasta: se on työlästä, mutta ei mahdotonta.

60 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.1 Tyvestä puuhun noustaan Varsinais-Suomen malli työpaikkaohjaajakoulutusten uusien vetäjien kouluttamiseksi 60 Ammatillisten oppilaitosten velvollisuutena on valmentaa työpaikoilla työssäoppijoita sekä oppisopimusopiskelijoita ohjaavat ja arvioivat työntekijät tehtäväänsä. Käytännössä valmennus usein hoidetaan tarjoamalla ohjaajille tilaisuus osallistua maksuttomaan kahden opintoviikon laajuiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen. Varsinais-Suomessa on Turun ammatti-instituutin vetovastuulla toteutetuissa hankkeissa koulutettu muutaman hengen kouluttajatiimin voimin 2000-luvulla lähes 5000 eri alojen työpaikkaohjaajaa. Tarve koulutukselle on edelleen suuri työpaikalla tapahtuvan oppimisen ollessa entistä keskeisempi osa ammatillista koulutusta. LAAKERI - työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -hankkeen yhtenä tavoitteena on juurruttaa vuosien kehittämistyön tuloksena syntynyt työpaikkaohjaajien koulutusmalli alueen ammatillisten oppilaitosten yhteiseksi toimintatavaksi. Tehtävää varten kokeneet työpaikkaohjaajien kouluttajat ovat sekä mallintaneet että kuvanneet kukin omien vastuualueidensa toteutuksen. Vastuualueet ovat työpaikkaohjaajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti ammatillinen koulutus ja työelämä, opiskelijalähtöinen ohjaus sekä oppimisen ja osaamisen arviointi. Käytännössä toimintatavan juurruttaminen tapahtuu niin, että kouluttajatiimi perehdyttää sovitun toteutusmallin mukaisen koulutuksen vetäjiksi työssäoppijoita ohjaavia opettajia. Perehdyttäminen voi alkaa, kun riittävän kokoinen ryhmä opettajia, jotka sekä haluavat että käytännössä voivat toimia oppilaitoksessaan alansa työpaikkaohjaajien kouluttajina, on saatu kokoon. Ideaalitilanteessa uudet kouluttajat toteuttavat koulutuksen työpareina. Työparina toimiminen parantaa koulutuksen laatua, antaa mahdollisuuden vastuun ja tehtävien jakamiseen sekä tarjoaa kouluttajalle kaivattua vertaistukea. Uudet kouluttajat perehdytetään työpaikkaohjaajakoulutuksen vetämiseen yhteisissä tilaisuuksissa, joissa kokeneet kouluttajat kertovat yksityiskohtaisesti oman vastuualueensa sisällön ja toteutusmallin unohtamatta aikatauluja ja koulutusmateriaaleja. Lisäksi he kertovat kokemuksistaan ja antavat vinkkejä mahdollisesti vastaan tulevien tilanteiden varalle. Varsinaisen koulutuksen toteuttamisen ohella uudet kouluttajat perehdytetään koulutusten markkinointiin ja muihin käytännön järjestelyihin, kuten vaikkapa koulutusristeilyllä matkanjohtajana toimimiseen, koulutustilojen ja -tarjoilujen järjestämiseen sekä hankkeen myötä tulevista paperitöistä huolehtimiseen. Uusilla kouluttajilla on tehtävään perehtymisen osana mahdollisuus myös osallistua kokeneiden kouluttajien vetämiin koulutuksiin kuunteluoppilaina ennen oman koulutuksen toteuttamista. Mahdollisimman pian perehdyttämisen jälkeen uusien kouluttajien kanssa sovitaan heidän vetämiensä koulutusten ajankohdat. Tarkoituksena on, että kokeneet kouluttajat ovat tarvittaessa puhelinsoiton päässä apuna ja tukena uusien tarttuessa ohjaimiin. Uudet työpaikkaohjaajien kouluttajat kutsutaan säännöllisin väliajoin palautepalavereihin, joissa keskustellaan saaduista kokemuksista. Tavoitteena on kokemusten jakamisen ohella koulutusten toteutuksen ja käytettävien materiaalien kehittäminen. Turun ammatti-instituutti/laakeri-hanke Jarmo Linkosaari, koulutuskoordinaattori jarmo.linkosaari@turku.fi Haaste! Työpaikkaohjaajat ohjaavat työpaikoilla sekä nuoria ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppijoita että aikuisia näyttötutkintojen suorittajia. Siksi työpaikkaohjaajien kouluttajien tulee olla hyvin perillä sekä oppilaitosmuotoisen että näyttöperusteisen koulutuksen käytännöistä ja eroista omalla alallaan. Vinkki Varsinais-Suomesta! Työpaikkaohjaajakoulutuksia on vuosia järjestetty niin kaupan takahuoneissa kuin oppilaitosten luokkahuoneissakin. Varsinais- Suomessa hyväksi koettu tapa kiittää työpaikkaohjaajia arkisen puurtamisen keskellä on ollut viedä heidät ensimmäisenä koulutuspäivänä merellisiin tunnelmiin piknikristeilylle Turusta Maarianhaminaan asianmukaisine tarjoiluineen.

61 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.2 Työssäoppimiseen malleja verkosta Educa-Instituutti Oy:n KOONTA hanke tuottaa kuvauksia Opetushallituksen rahoittamien Osaajana työmarkkinoille -hankkeiden, opettajien työelämäosaamisen kehittämisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen, käytännöistä ja niiden käyttöönotosta. Tarkoituksena on hyvien käytäntöjen kokoamisen avulla levittää tietoa ja sitä kautta tukea ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantamista ja työelämäyhteistyön kehittämistä. Kuvaukset levitetään ammatillisen koulutuksen viranomaisille, kehittäjille ja koulutuksen järjestäjille sekä oppilaitoksissa työssäoppimisesta vastaaville henkilöille ja opettajille. Kuvaukset kirjoitetaan niin, että niistä saa konkreettisesti esille erilaisten käytäntöjen toteutustavat. Hyvien käytäntöjen sähköiset kuvaukset julkaistaan Educa-Instituutin internetsivuilla. Vuonna 2012 hanke julkaisee kaksi painettua julkaisua, joihin on koottu keskeiset asiat työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen hyvistä käytännöistä. KOONTA hanke on jatkoa vuonna 2007 päättyneelle KOONTA 2 -projektille, jossa koottiin OPH:n ESR-rahoitteisten työssäoppimisprojektien kokemuksia ja niissä kehitettyjä käytäntöjä. Hankkeen tulokset on luettavissa ja ladattavissa Educa- Instituutin internetsivuilta. Educa-Instituutti Oy/KOONTA Tarja Frisk, projektipäällikkö tarja.frisk@educa-instituutti.fi KOONTA

62 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.3 Opettajien työelämäjakso Opettajien työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen (perusteet OPH 2009) kuuluu olennaisena osana vähintään kahden kuukauden mittainen työelämäjakso, johon liittyy tavoitteellista ja ohjattua opiskelua ja työelämäyhteistyön kehittämistä. Yhteistyön kehittämisen lisäksi työelämäjaksot antavat opettajille mahdollisuuden verkostoitua sekä pysyä mukana oman alansa työelämän vaatimuksissa. LAAKERI- työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen ammatillisten oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Opettajien työelämäosaamisen kehittämiseksi 90 opettajalla on ollut mahdollisuus osallistua kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon, johon on kuulunut työpaikalla suoritettava kehitystehtävä. Työelämäjakson on voinut suorittaa kuukauden mittaisena yhdessä paikassa tai vaikkapa neljänä viikon pituisena jaksona neljässä eri työpaikassa. Kehitystehtävä voi olla mikä tahansa työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöprosessiin liittyvä tehtävä. Työelämäjaksolla oleva voi esimerkiksi tuottaa työpaikoille opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvää tukimateriaalia tai kehittää työpaikkaohjaajien arviointiosaamista. Työelämäjaksolle osallistuva opettaja etsii itse työpaikan ja neuvottelee samalla siitä, millaiselle kehittämiselle työpaikalla on tarvetta. Ennen työelämäjaksoa opettajille järjestetään perehdytystilaisuus, jossa käydään läpi jaksolle osallistuvan tehtävät ja velvollisuudet sekä jaksoon liittyvät paperityöt. Työelämäjaksolle osallistuvan yksi velvollisuus on levittää kokemuksiaan esimerkiksi opettajankokouksissa tai edellä mainitussa perehdytystilaisuudessa. Mikään ei estä opettajaa myöskään esittelemästä kokemuksiaan oman alan opettajille laajemmin alueen muissa oppilaitoksissa. Opettajalla on työelämäjakson jälkeen raportointivelvoite, jolloin hän käy läpi esimerkiksi työelämäjakson hyödyt oman, oppilaitoksen ja työpaikan kannalta sekä pohtii, miten kehitystehtävän tuloksia voisi levittää. Koska tämän kaltainen tuottaminen ei ole kaikille opettajille tuttua, on hankkeessa järjestetty muutaman tunnin tilaisuuksia, joissa on yhdessä tehty raportteja ja siihen kuuluvia työajanseurantoja. Työelämäjaksojen lähtökohta on hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen ollut se, että opettajat eivät mene työpaikalle vain tutustumaan, vaan toimimaan aktiivisesti. Vaatimus kehitystehtävän suorittamisesta oli alussa opettajille hieman vieras ja pelottavakin. Vastustus hävisi kuitenkin nopeasti heidän huomattuaan, että kyse on vain yksinkertaisesta tehtävästä, jonka tarkoitus on tukea sekä yritystä että oppilaitosta. 62 Turun ammatti-instituutti/laakeri-hanke Rolf Holmberg, projektipäällikkö

63 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.5 Materiaalia suomen kielen itseopiskeluun Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajien valmistavien koulutusten käyttöön on kehitetty itseopiskelukansio, jonka avulla opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella itsenäisesti suomen kieltä tulevia ammatillisen toisen asteen kielitestejä silmällä pitäen. Itseopiskelukansioon on koottu tehtäviä useilta suomen kielen osa-alueilta: luetun ymmärtäminen, rakenne ja kirjoittaminen. Osa-alueet ja tehtävätyypit ovat samanlaisia, joita toisen asteen kielikokeessa voi olla, joten materiaali toimii myös tulevan kielitestin harjoituksena. Harjoitusten aiheet ovat monelta eri alalta painottuen kuitenkin nuorten elämänpiiriin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Itseopiskelukansio sisältää harjoituksia, joita opiskelijat voivat tehdä oman aikataulunsa ja ahkeruutensa mukaan. Luetun ymmärtämisen ja kielen rakenteen tehtävissä kansiossa on tarkistusliuskat, joista opiskelijat voivat itse tarkistaa oikeat vastaukset. Suomen kielen opettajat tarkistavat ainoastaan kirjoitustehtävät. Turun ammatti-instituutissa itseopiskelun porkkanana on mahdollisuus korottaa Alan sanasto 2 -kurssin arvosanaa tekemällä kaikki kansion tehtävät. Tämä vaatii sen, että tehdyt harjoitukset on aina näytettävä opettajalle, joka merkitsee suorituksen muistiin. Harjoitusten suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on ollut valmistavan koulutuksen opiskelijoiden kielitaso (A.2.2. B.1.). Heikomman kielitaidon omaaville tehtävät voivat olla liian vaikeita, joten itseopiskelukansiota on käytetty vasta viimeisen puolen vuoden aikana. Tällä on pyritty siihen, että opiskelijalla on jo kokemusta vastaavista tehtävätyypeistä ja mahdollisuus suorittaa tehtävät niin, etteivät ne tunnu ylivoimaisilta. Tarkoituksena on, että harjoitukset ovat sen tasoisia, että niiden tekeminen on motivoivaa ja palkitsevaa. Kansion materiaaleja voi käyttää myös opetuksen lisämateriaaleina esimerkiksi silloin, kun opiskelijalle jää luppoaikaa muiden tehtävien jälkeen. Ahkerimmat ovat tehneet tehtäviä kotona varsinaisten kotitehtävien lisäksi. Tarkoituksena onkin, että itseopiskelukansio valmentaisi nuoria aktiiviseen kielenopiskeluun. Lisäksi tehtäviä tekemällä opiskelija saa hyvän kuvan sen hetkisestä kielitaidon tasostaan. Itseopiskelukansiota täydennetään syksyllä 2011 kolmen eri tason matematiikan tehtävillä. Turun ammatti-instituutti Sari Rautiainen, suomen kielen opettaja sari.rautiainen@turku.fi Taina Mäenpää, suomen kielen opettaja taina.maenpaa@turku.fi 63

64 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.6 Riittävän kielitaidon määrittäminen 64 Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisen esteenä sanotaan usein olevan riittämätön kielitaito. Työtehtävissä vaadittava kielitaito vaihtelee eri tehtävissä. Kympit-hankkeessa selvitettiin, mikä kielitaitotaso on riittävä kuljetus-, metallija terveydenhoitoaloilla. Riittävän kielitaidon määrittelyn lähtökohtana oli työntekijän suoriutuminen työtehtävistä, toimiminen työyhteisön jäsenenä sekä tätä edeltävä kouluttautuminen alalle ja perehtyminen suomalaiseen työelämään. Riittävä kielitaito suhteutettiin tavoitteisiin ja kielenkäyttötilanteisiin. Selvityksessä kielitaito määriteltiin eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti kuullun ymmärtämisen, luetun ymmärtämisen, suullisen vuorovaikutuksen, puheen tuottamisen ja kirjoittamisen taitojen mukaan. Kielitaito voidaan määritellä myös vuorovaikutustilanteiden mukaan. Kielikoulutuksessa opitun peruskielitaidon lisäksi työyhteisössä tarvitaan puhekielen ymmärtämistä ja sosiaalista kielitaitoa eli kykyä käyttää kieltä sujuvasti tavallisissa arkitilanteissa. Työssä tarvittavaan kielitaitoon kuuluu lisäksi erikoisosaamista vaativa ammattisanasto sekä alati uudistuva ammattislangi. Selvityksen tuloksena on määritelty kolmella alalla, mikä kielitaitotaso on riittävä opinnoissa ja mikä työelämässä selviytymiseksi. Tarkastellut alat poikkeavat toisistaan kielitaidon osalta. Esimerkiksi kuljetusalan opinnoissa tarvittava kielitaito on keskimäärin tasoa B.1., kun taas ammatissa - ainakin työuran alkuvaiheessa - pärjää tasolla A.2. Sairaanhoitajaopiskelijaksi haluavan puolestaan on omattava B.2.-tason kielitaito opinnoista selviytyäkseen. Työelämässä kielitaitovaatimukset ovat tätäkin korkeammat. Riittävän kielitaidon kuvauksissa on esitelty kielenkäyttötilanteet kielten eri osaalueiden mukaisesti ja annettu suositukset siitä, mikä on riittävä kielitaidon taso. Esimerkiksi metallialan työtehtävissä luetun ymmärtämistä vaativat kielenkäyttötilanteet on esitetty seuraavasti: työohjeet annetaan enemmän kuvina kuin teksteinä, jolloin visuaalinen ymmärtäminen ja metakielen taju korostuu työvuorolistat ovat aluksi hankalia monikaan ei ymmärrä omasta työsopimuksestaan muuta kuin työsuhteen pituuden, työajan sekä palkan suuruuden ja tietysti omat henkilötietonsa kirjalliset dokumentit ovat vähäisiä Tästä johtaen on vaaditun kielitaidon taso arvioitu olevan A.2. B.2. Riittävän kielitaidon kuvauksista on opettajien lisäksi hyötyä muille maahanmuuttajia ohjaaville tahoille. Sitä voivat käyttää myös maahanmuuttajat itse. Vertaamalla omaa kielitaitoaan selvityksen kielitaitokuvauksiin, he voivat miettiä, riittääkö oma kielitaito esimerkiksi tietyn alan opiskeluun. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia/ Kympit-projekti Anu Kilpinen, projektipäällikkö anu.kilpinen@helsinki.fi

65 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit 3.4 Koulutustakuu.fi - Kaikki mitä olet aina halunnut tietää koulutustakuusta Hyvällä mallilla -hankkeen tavoitteena oli koota yhteen eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja materiaaleja. Hankkeen tuotteita ovat nyt kädessäsi oleva julkaisu sekä Koulutustakuu.fi-internetsivusto. Kokoamistyön myötä on huomattu, kuinka paljon hyvää ja käyttökelpoista materiaalia projekteissa ja hankkeissa on vuosien varrella tuotettu. Internetaikana hankkeissa kehitettyjen materiaalien julkaisu on yksinkertaista ja edullista. Ongelmaksi onkin muodostunut se, että hyödyllisiä sivustoja on jo niin runsaasti, että omiin tarpeisiin liittyvien materiaalien löytäminen on vaivalloista, joskin mielenkiintoista ja avartavaakin. Hyvällä mallilla -hankkeen yhtenä tuotteena syntyneelle Koulutustakuu.fi-sivustolle on koottu hankkeissa eri puolilla Suomea tuotettua tutkimus- ja muuta tietoa, erilaisia julkaisuja sekä hyviä käytäntöjä ja muita arkipäivän työssä hyödyllisiä materiaaleja. Tarkoituksena on, että yhdeltä internetsivustolta löytyy mahdollisimman paljon käyttökelpoista materiaalia ja taustatietoa. Edellä mainitusta runsauden pulasta johtuen Koulutustakuu.fi-sivustonkin aihepiiriä on rajattu koskemaan nimenomaisesti koulutustakuun toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyvää materiaalia. Koulutustakuu on kuitenkin haluttu nähdä perinteistä laajempana jatkumona, jolloin sen piiriin kuuluvat erilaisten perus- ja toisen asteen välisen siirtymävaiheen toimintojen lisäksi myös toisella asteella toteutettavat tukitoimet aina työelämään siirtymisen nivelvaiheeseen asti. Kaiken tämän lisäksi Koulutustakuu.fisivusto on Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimen hallinnoimien koulutustakuuseen liittyvien ESR-hankkeiden yhteinen kotisivusto, johon tulevien vuosien aikana lisätään hankkeissa tuotettuja materiaaleja ja esitellään niissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Koulutustakuu. fi-sivusto on jatkuvasti kehittyvä internetsivusto, josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi / Hyvällä mallilla -hanke Mika Salonen, projektikoordinaattori mika.salonen@turku.fi Materiaalipankin lisäksi Koulutustakuu.fisivuston Muut hankkeet -painikkeen takaa löytyy linkkejä muiden koulutustakuuseen liittyvien eri puolilla maata toimineiden ja toimivien hankkeiden kotisivuille. 65

66 Täydennyskoulutus ja koulutusmateriaalit Toimituksen valinnat Olemme valinneet muutamia internetistä löytyviä opetusta ja ohjausta tukevia julkaisuja ja sivustoja, joihin kannattaa tutustua. Opetushallitus Vain muutamia linkkejä opetuksen ja ohjauksen tueksi. Opetushallituksen sivuille on tulossa vuonna 2012 hyviä käytäntöjä kokoavat sivustot. Oppilaanohjaus.fi Erittäin monipuolinen materiaalipankki perusopetuksen oppilaanohjaukseen. Ks. artikkeli sivulla 11. evokes-tietokanta evokes-tietokannasta voit hakea ajantasaista tietoa ohjauksen ja urasuunnittelun tutkimuksesta, projekteista, lupaavista käytännöistä, strategisista linjauksista sekä tapahtumista. Peda.net-kouluverkko Erittäin monipuolinen kokoamis- ja jakelualusta. Ei kiireisille. Nuorten Akatemia Hyviä materiaaleja ja linkkejä nuorten elämänhallinnan taitojen kehittämiseen. Myös toiminnallisia materiaaleja. Vieraile ehdottomasti Opettajalle- ja Ohjaajalle-sivuilla. Laajennettu työssäoppiminen toplaaja.wikispaces.com Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen yhteinen työskentelyalue. Hankesivuilta löytyy hyviä työssäoppimiseen liittyviä materiaaleja. Nuorisokanuuna Kanuuna - kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston ylläpitämä sivusto, josta löytyy runsaasti laajemminkin nuorisotyöhön liittyvää tietoutta. Valtikka Valtikka on erityisesti nuorisotiedotukseen keskittynyt verkkosivusto, jonka Käytäntöpakki-linkin kautta löytyy paljon esimerkiksi nivelvaiheen tukemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Ammatillisen erityisopetuksen verkosto Tietoa ammatillisesta erityisopetuksesta. Leena Nikander & Elisa Tuominen (toim.), Hyvät käytännöt - Innovatiivisissa hankkeissa kehiteltyjä hyviä käytäntöjä portal.hamk.fi/portal/page/portal/hamk/yleisopalvelut/julkaisut/kirjat/opetus_ohjaus_ja_osaaminen_e-kirjat Hyviä käytäntöjä ammatilliseen koulutukseen aktivoimiseksi 2 -projektin julkaisu, jossa hyvät käytännöt on esitetty lyhyesti ja selkeästi. 66 Nina Kaiser (toim.), Ohjauksen hyvät käytännöt Second chance - yksilölliset ura- ja oppimispolut projektin hyviä käytäntöjä esittelevä pdf-julkaisu. Linkit löytyvät kirjan sähköisestä versiosta osoitteesta

67 III Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen

68 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen 1.1 Juurtuvatko käytännöt? levittämisen ja tuotteistamisen ABC Usein kuulee väitettävän, että monissa projekteissa saadaan kyllä aikaan hyviä tuloksia, mutta kehitetty toiminta lakkaa kuitenkin samalla hetkellä kuin projektirahoituskin. Joskus tämä on totta, toisinaan taas ei. Selvää on kuitenkin, että yhä edelleen projektitulosten levittämiseen ja juurruttamiseen kiinnitetään liian vähän huomiota. Seuraavassa muutamia perusasioita, joiden huomioiminen hankkeen alusta saakka helpottaa tulosten levittämistä ja juurruttamista. Käsitteitä: levittäminen = hyvien käytäntöjen aktiivinen siirtäminen eri keinoja käyttäen valtavirtaistaminen = ennalta määrätty kohde (esim. organisaatio) tai kohderyhmä (esim. opettajat) ottaa käyttöön hyvän käytännön vaikuttaminen = lobbaus (esim. organisaation johto tai poliittiset päättäjät) juurruttaminen = muodostuu levittämisestä, vaikuttamisesta ja valtavirtaistamisesta Onnistuneen levittämis-/juurruttamisprosessin edellytykset: sitoutuminen (sekä toimijoiden että johdon tasolla) riittävät resurssit levitettävä tuote ei saa olla hankkeesta tai kohde-organisaatiosta/-ryhmästä irrallinen hyödyn osoittaminen (kehitetyn toimintamallin tai hyvän käytännön täytyy tuottaa organisaatiolle/toimijoille hyötyä kustannussäästöinä ja/tai toiminnan tehostumisena) suunnitelmallisuus (hankkeen alusta saakka) kohderyhmän huomioiminen ongelmien tunnistaminen (projektisuunnitelma) ja ratkaisujen löytäminen (tulos/tuote) prosessin etenemisen seuranta ja valmius korjaaviin toimenpiteisiin Levittämisen hyödyt: mahdollisuus siirtää osaamista muiden käyttöön (mahdollistaa palautteen saamisen sekä omien hyvien käytäntöjen edelleen jalostumisen) hankkeen tulokset saavat konkreettisen muodon lisää keskustelua hankkeen tuloksista sekä niistä haasteista, joihin etsitään ratkaisuja tulos/tuote on konkreettinen lähtökohta jatkokehitykselle Levittämisen esteet: ei ole aitoa halua levittää omaa osaamista/ omia innovaatioita hankkeessa ei ole sisäistetty, mihin ongelmaan haetaan ratkaisua sitoutumisen puute toteuttajilla (organisaatio, työntekijät) ei ole aiempaa kokemusta ko. toiminnasta tai kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia levitettävät tuotteet/tulokset on suunniteltu pelkästään hankkeen omasta näkökulmasta kehitetyn käytännön kustannustehottomuus kohderyhmää ei ole määritelty tai sen tarpeita ei tunneta resurssien puute (taloudelliset tai ajalliset) 68

69 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen Millainen on hyvä projektituote/-tulos? hyvin dokumentoitu vastaa selkeään ongelmaan ja kohderyhmän tarpeisiin konkreettinen persoonallinen sen hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus on todennettavissa helppo levittää ja ottaa käyttöön Esimerkkejä projektituotteista: kirjat ja muut julkaisut ohjeet ja käsikirjat lomakkeet ja mallit prosessikuvaukset seminaarit, kurssit, valmennukset, koulutukset koulutus- ja muut materiaalit kouluttajien koulutusmateriaalit erilaiset verkostot Esimerkki levittämissuunnitelman pohjasta Projektitulos Tuote/tuotteet Kohderyhmä Toimenpiteet ja Arviointi ja mittarit aikataulu Matti Mäkelä Tämän osion artikkelien kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa 69

70 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen 1.2 Miten mitata koulutuksen kustannustehokkuutta? Ammatillisen koulutuksen tai opetuksen yleensä kustannustehokkuutta ei ole mahdollista mitata suoraviivaisesti esimerkiksi opiskelijatyöpäivälle laskennallisesti saatavan euromääräisen hinnan perusteella. Syynä tähän on se, että säästäminen vaikkapa opetus- ja ohjaushenkilöstön määrässä ryhmäkokoja kasvattamalla tai opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluja karsimalla tuottaa helposti huomattavasti säästöjä suurempia kuluja sekä oppilaitokselle että yhteiskunnalle yleensä. CASE-esimerkki: Turun ammatti-instituutti Turun ammatti-instituutissa on viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana panostettu huomattavasti oppilaitoksen ohjaus- ja tukitoiminnan sekä opetuksen toteuttamismallien kehittämiseen uusia toimintamalleja luomalla ja lisäämällä toimintaan osoitettuja resursseja. Samaan aikaan oppilaitoksen keskeyttämisprosentti on ollut selvässä laskussa ja läpäisyaste vastaavasti nousussa, kuten seuraava taulukko osoittaa: Keskeyttämisprosentti 4,7 4,6 2,8 3,7 Läpäisyaste 65,2 63,0 72,0 71,0 Keskeyttämisten vähentämiseen liittyvien toimien kustannustehokkuuden esimerkiksi vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 voi laskea seuraavalla kaavalla: (A B) x C D = E A = Keskeyttäneiden määrä tarkasteluvuonna (tässä esimerkissä 2009) vertailuvuoden (tässä esimerkissä 2003) keskeyttämisprosentilla laskettuna B = Keskeyttäneiden todellinen määrä vuonna 2009 C = Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Turun ammatti-instituutissa vuonna 2009 D = Ohjaukseen ja tukitoimiin osoitetun rahallisen lisäresurssin määrä vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 (laskettu vuoden 2009 palkkatasolla) E = Saavutettu säästö ( ) X 8 880, = ,24 Välillinen kustannustehokkuus Koulutus on yksi tehokkaimmista nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelman mukaan jokainen pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60. Lyhytaikaisemmankin syrjäytymisen hinta on kova: arvion mukaan jokainen koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäänyt nuori tuottaa yhteiskunnalle vuosittain euron laskun. Toiminnan tuloksellisuuden huippuvuoden luvuilla (tarkasteluvuosi 2008, vertailuvuosi edelleen 2003) laskettuna säästö on vielä huomattavampi: ( ) X 8 880, = ,60 Lisäksi Turun ammatti-instituutti on alhaisen keskeyttämisprosenttinsa ja korkean läpäisyasteen ansiosta menestynyt jatkuvasti erittäin hyvin Opetushallituksen tuloksellisuusmittauksissa. Tämä on tuonut koulutuksen järjestäjälle (Turun kaupunki) tuloksellisuusrahaa viime vuosina seuraavasti: : : Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkaaseen ja laadukkaaseen opetukseen sekä riittäviin ohjaus- ja tukitoimiin satsaaminen tuotti vuonna 2008 voittoa lähes kaksi miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 1,25 miljoonaa euroa.

71 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen 1.3 Hankkeen vaikuttavuuden kuvaaminen Hankkeiden vaikuttavuutta voi mitata monin eri tavoin. Mittareita voivat olla esimerkiksi palveluiden laadun parantuminen, toiminnan tehostuminen sekä hyvien käytäntöjen juurtuminen ja leviäminen. Tässä CASE-esimerkkinä olevassa Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeessa vaikuttavuutta on analysoitu sekä saavutettujen tulosten että kohderyhmän tilanteessa tapahtuneiden muutosten kautta. Tarkastelu osoittaa eri organisaatioiden palveluiden parantuneen, mistä kertovat esimerkiksi laskeneet keskeyttämisluvut ja maahanmuuttajanuorten parempi sijoittuminen toisen asteen koulutuksiin. Oppilaitosten ja yhteiskunnan näkökulmasta tämä tuottaa syrjäytymisen vähenemisen ja koulutustakuun paremman toteutumisen vuoksi selvää säästöä. Kohderyhmän osalta vaikuttavuus näkyy mahdollisuutena päästä eteenpäin koulutuspolulla ja elämässä. Vaikuttavia lukuja eri oppilaitoksista Maahanmuuttajanuorten koulutusten kehittämiseen panostaminen näkyi nopeasti eri oppilaitoksissa Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen toiminta-aikana vuosina : Turun ammatti-instituutti yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 7,4 % (2009: 6,0 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 75,0 % (2008: 35 %) toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 66,7 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista (2008: 32 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84,7 % perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on lähes puolittunut vuoden 2006 jälkeen Turun kaupungin opetustoimi ja Turun normaalikoulu lukion aloittaneista vieraskielisiä 5,6 % (2009: 4,5 %) Turun kristillinen opisto maahanmuuttajakoulutuksissa keskeyttäneitä 10,6 % (2008: 26,7 %) negatiivisia keskeyttämisiä maahanmuuttajakoulutuksissa 2,2 % (2008: 3,3 % Salon seudun koulutuskuntayhtymä yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 3,6 % (2009: 2,5 %) valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 90 % toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 70 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 100 % perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on pienentynyt, lukuvuonna negatiiviset keskeyttämiset: 2,7 % 71

72 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli - hankkeen vaikutukset Nuorten syrjäytyminen vähenee Yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy Verotulot kasvavat tulokset vaikutukset Koulutusten tarjonta vastaa kysyntään aiempaa paremmin koulutusten välisen yhteistyön lisääntyminen koulutusten profiloituminen kohderyhmän tavoitteiden mukaisesti uusien joustavien koulutuksien käyttöönotto Nuoret ohjautuvat entistä tehokkaammin heille sopiviin koulutuksiin ja muihin palveluihin valmistavien koulutusten yhteinen haku uudet tiedonsiirtokäytännöt seurantajärjestelmien rakentaminen kielikoejärjestelyjen yhtenäistäminen ja kielikokeen kehittäminen ohjauksen työkaluksi Koulutustakuun toteutuminen Maahanmuuttajanuorten koulutusten keskeyttäminen vähenee uudet ohjaus- ja tukimallit sekä -materiaalit tuki- ja konsultaatiopalvelut opettajille työelämä- ja ammatillisesti suuntautuneiden koulutuksien käyttöönotto uudet toimintamallit opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena Suurempi määrä maahanmuuttajanuoria sijoittuu toisen asteen koulutukseen ammattialoille suuntaavat valmistavat koulutukset työelämäyhteistyön lisääntyminen opiskelijalähtöisen ohjauksen kehittyminen Oppilaitosten ja muiden toimijoiden toiminta kehittyy uusien oppimateriaalien ja opetusmenetelmien käyttöönotto opettajien koulutukset uusien toimintamallien käyttöönotto koulutuksien suunnittelu- ja toteutustyössä vertaisarviointi ja vertaiskehittäminen organisaatioiden kehittämistyön tukena 72

73 Hanketulosten levittäminen ja juurruttaminen 1.4 Hankkeiden välinen yhteistyö Hankkeiden välinen yhteistyö toimii parhaiten silloin, kun hankkeissa on riittävästi yhtymäkohtia ja hankkeet ovat siinä vaiheessa, että niillä on tarve joko saada uusia ideoita tai jakaa niitä. Seuraava esimerkki näyttää, miten alku- ja loppuvaiheessa olevat hankkeet voivat tehdä hedelmällistä yhteistyötä. Turun mallit käyttöön Oulussa Oulun kaupungissa käynnistyi maaliskuussa 2010 kolmevuotinen Maahanmuuttajanuorten ohjaushanke (MANO), jonka keskeisenä tavoitteena on luoda Oulun kaupunkiin maahanmuuttajanuorten ohjauksen palvelumalli ja tiivistää yhteistyötä oppilaitosten välillä erityisesti koulutusten nivelvaiheissa. Hankkeessa parannetaan nuorten valmiuksia suoriutua opinnoista sekä yksilö- että ryhmänohjauksen avulla ja heitä kannustetaan tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Keväällä 2010 hankkeen juuri alettua Oulussa järjestettiin valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen, jossa esiteltiin Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanketta ja sen tuloksia. Huomasimme, että hankkeissamme oli hyvin paljon yhtymäkohtia. MANOn toimintaa ei ollut vielä suunniteltu tarkasti, joten lähdimme tutustumaan, mitä Turussa oli tehty. Ymmärsimme, ettei ole järkeä keksiä samaa pyörää yhä uudelleen, vaan lähdimme tarkastelemaan muiden toimijoiden hyviä käytänteitä ja suunnittelemaan omia näiden kokemusten pohjalta. Maahanmuuttajanuorten ohjaushanke on luomassa Ouluun uudenlaista tiedonsiirtokäytäntöä niiden toisen asteen oppilaitosten välille, jotka tarjoavat opetusta maahanmuuttajanuorille. Tähän tiedonsiirtokäytäntöön Turun hanke on tarjonnut MANOlle tiedonsiirtolomakkeistot, käytänteet sekä mallin vastuutahojen määrittelemisestä. Ouluun on myös perustettu toisen asteen nivelvaihetiimi, jonka malli on otettu Turusta. Nivelvaihetiimin tehtävänä on kehittää ja tehostaa koulutuksen nivelvaiheen ohjaustyötä siten, että opintojen keskeyttämisen ja opiskelijoiden syrjäytymisen riski pienenee. Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen tuloksien avulla on luotu havainnollinen laskentamalli siitä, kuinka paljon oppilaitos hyötyy taloudellisesti kun ohjaus- ja tukitoimiin satsataan riittävästi resursseja, jotta keskeyttämiset vähenevät ja koulutuksen läpäisyaste kasvaa. MANO -hanke tarjoaa tätä tietoa muun muassa paikallisille oppilaitoksille, jotta ohjausresurssin riittävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta siirtyneestä käytänteestä on Turussa luotu sosiaali- ja terveyspuolelle suunnattu maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Varsinaisen idean lisäksi oululainen MANOn yhteistyökumppani sai Turusta konkreettista konsultaatiota ja sparrausta siitä, miten kyseinen koulutus kannattaa toteuttaa. Nyt syksyllä 2011 kyseisessä oppilaitoksessa on aloittanut ensimmäinen sotevalmalaisten ryhmä. Me säästimme hankkeessa todella paljon aikaa perehtymällä muualla Suomessa kehitettyihin käytänteisiin, toimintamalleihin ja projekteihin. Saimme myös heti alkuvaiheessa ideoita, joita emme olisi itse ehkä keksineet tai rohjenneet kokeilla käytännössä. Olemme kokeneet, että verkostoituminen ja toimijoiden tekemisiin tutustuminen on avainasemassa hanketoiminnassa. Näkisin projektien yhteistyössä ja tulosten siirtämisessä keskeisenä vain sen haasteen, että monessa hyvässä hankkeessa tuloksia ei ole dokumentoitu ja aukikirjoitettu riittävän tarkasti. Maahanmuuttajanuorten VaSkoolissa kokemuksia ja materiaalia oli saatettu kirjalliseen muotoon, jota on ollut helppo arvioida oman hankkeen näkökulmasta ja ottaa näin myös käyttöön. Maria Karppinen Kirjoittaja on MANO-hankkeen projektipäällikkö 73

74 1.5 Näkökulmia "Näin ihan mututuntumalla voin sanoa..." Viimeaikaiset maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin pureutuvat selvitykset kertovat, että maahanmuuttajanuoret ovat vähintään yhtä heterogeeninen ryhmä ja heidän koulutusongelmansa yhtä moni-ilmeisiä kuin valtaväestönkin. Maahanmuuttajatausta sinänsä on harvemmin esimerkiksi keskeyttämisen syynä. Ne ovat niitä tavallisia, vaikkapa väärä alavalinta, kuten muillakin. Kun katsotaan maahanmuuttajia kokonaisuutena, nähdään kuitenkin syrjäytymisen yleiset mekanismit ja sellainen huono-osaisuuden kasautuminen, joka saa maahanmuuttajataustaiset tippumaan koulutusjärjestelmän eri nivelvaiheissa muita todennäköisemmin. Aluksi nähdään vieraskielisten (se ainoa tapa määritellä maahanmuuttajataustaiset tilastoissa) heikompi koulumenestys peruskoulussa. Huonoimmassa asemassa ovat EU-maiden ulkopuolelta tulevat ensimmäisen polven maahanmuuttajat, joiden omakin peruskoulutus on puutteellinen. 74 Maahanmuuttajataustaisten koulutusjärjestelmässä valikoitumisen kokokuvan voi tarkistaa Opetushallituksen raportista Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus. Ensimmäisessä vaiheessa riski jäädä peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle on kantaväestöön verrattuna kaksinkertainen. Noin kaksi viidestä maahanmuuttajataustaisesta nuoresta suorittaa myöhemmässä vaiheessa ammatillisen tutkinnon tai kirjoittaa ylioppilaaksi. Kantaväestöllä osuus on reilu puolet. Jos maahanmuuttajanuori aloittaa heti peruskoulun jälkeen ammattiopinnot, ennuste on jo parempi. Tutkintoon yltää 74 prosenttia kantaväestön luvun ollessa 82 prosenttia. Lukioon yltäneillä maahanmuuttajataustaisten ja muiden ero tutkinnon suorittamisessa on enää vain pari prosenttiyksikköä. Tämä kertoo siitä, että he ovat jo lähtökohtaisesti suurin piirtein samalla viivalla supisuomalaisten ikätoveriensa kanssa. Tämänkaltaisten tilastoaineistojen yksi ongelma on se, että niissä tulevaisuutta yritetään arvata tuijottamalla peruutuspeiliin. Vaikka mainittu raportti on suhteellisen tuore, vuodelta 2008, kuvaa sen tilastoaineisto vuonna 1996 peruskoulun päättöluokalla olleiden tutkinnonsuorittamista vuoden 2004 loppuun mennessä. Kukaan ei tarkkaan tiedäkään, mikä tilanne on tänä päivänä elämme ikään kuin mututuntumalla. Maahanmuuttajataustaisten tilannetta on yritetty selvittää myös koulutuksen järjestäjille suunnatuilla kyselyillä, mutta niiden ongelmana on tietämättömyys ja vastaamattomuus. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ruohonjuuritasolla (opot, uraohjaajat, mamu-vastaavat jne.) ongelmien luonne ja syyt tiedetään varsin hyvin, ja erilaisissa projekteissa kehitetyt nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimet purevat entistä paremmin myös maahanmuuttajiin. Sakari Ahola erityistutkija Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE

75 Miten sosiaalista mediaa voisi käyttää x:ssä, y:ssä tai z:ssa? Kun luennoin sosiaalisesta mediasta (tai pikemminkin uusista verkkokanavista), yleisin kysymys on juuri se: Miten käyttää sitä x, y tai z -tarkoituksessa? Yksinkertaisin ratkaisu on se, että korvaat sanaparin sosiaalinen media asiakaspalvelu-sanalla, niin ymmärrät paremmin sen mahdollisuudet käyttäjäryhmässäsi. Kyse on nimittäin (lähes) reaaliaikaisesta vanhasta kunnon asiakaspalvelusta. Muistatko vielä puhelinpalvelun? Ajattele jos soittamastasi numerosta vastaisi heti ihminen, ilman robottia ja odotusmusiikkia? Joku vastaisi heti ja saisit avun heti. Mitä jos tavoittelemasi opettaja tai ohjaaja vastaisi sähköpostikysymykseesi heti, eikä viikon kuluttua kun asia on jo unohtunut? Uusien verkkokanavien kautta jokaisella on mahdollisuus hyvään asiakaspalveluun. Tarttumiseen tarvitaan vain tahtoa. Kuluttajakeskeisessä yrityksessä mahdollisimman hyvä asiakaspalvelu on koko toiminnan kulmakivi. Mutta entä koulu tai oppilaitos? Myös oppilaitoksissa voi miettiä, mitä palveluita ja yhteydenpitoa olisi helpompi hoitaa esimerkiksi Twitterin tai Facebookin kautta. Voisiko opintosuoritusten sanallisia arviointeja lähettää sähköpostitse? Toimisiko Facebookiin perustettu ryhmä vertaistukena? Tavoittaisiko sosiaalinen media tiedotettaessa nuoret paremmin kuin ilmoitustaululla oleva mustavalkoinen esite? Nuorille sosiaalisen median käyttäminen on arkipäivää. Onko se sitä myös oppilaitoksille ja muille ohjaaville tahoille? Sosiaalisen median käyttö vaatii muutamaa asiaa: sosiaalisia taitoja ja kirjoitustaitoa. Se on asiakaspalvelua, ymmärtämistä. Sinun pitää siis olla psykologisesti hereillä, ystävällinen ja kohtelias. Ja ennen kaikkea, ole rehellinen. Ja jotta sinusta jää nuo hyvät kuvat, sinun pitää osata kirjoittaa. Kirjoittaessa on liian helppoa olla liian suora, jopa töykeä, vaikkei sitä haluaisikaan. Ymmärrä vastaanottajaa. Tue ja auta häntä. Jari Liitola toimitusjohtaja ja kouluttaja 75

76 1.7 Hallitusohjelma haltuun Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, jotka toteutuessaan helpottavat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sijoittumista koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Haasteena on tietysti varmistaa, että hallitusohjelman linjaukset todella muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Hallitusohjelman tavoitteena olevan työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi käynnistetään muun muassa seuraaviin tavoitteisiin liittyviä toimia: nuorten syrjäytymisen ehkäisy opintojen tiivistäminen aikuiskoulutuksen kehittäminen vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla Seuraavassa on edellä mainittuihin tavoitteisiin liittyviä konkreettisia toimenpiteitä, joiden toteutumista nuorten kanssa työskentelevien eri toimijoiden kannattaa seurata: Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallitus käynnistää TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisen hankkeen, jossa valmistellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Hanketta varten asetetaan erillinen näiden kolmen ministeriön työryhmä, jossa ovat edustettuina työelämäosapuolet, kunnat ja muut keskeiset toimijat. Nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Selvitetään uusia toimia nuorten työelämään kiinnittymisen parantamiseksi yhdistämällä työtä ja koulutusta. Edistetään sellaisia ammatillisen koulutuksen toimintamalleja, jotka tukevat tätä tavoitetta ja nopeaa työllistymistä. Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Etsivän nuorisotyön toiminta laajennetaan koko maahan ja kehitetään nuorten työpajatoimintaa. Perusopetuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa, vakiinnuttamalla kerhotoiminta, vahvistamalla opintojen ohjausta ja opiskeluhuoltoa sekä edistämällä opettajien täydennyskoulutusta. Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opintoohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti. 76

77 Kehitetään opiskelijahuoltoa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Moniammatillinen oppilashuolto ennaltaehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä kaikilla koulutusasteilla. Erityis- ja tukiopetuksen riittävä tarjonta turvataan. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Nuorisoikäluokan koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perus-asteelta aikuiskoulutukseen. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Erityisesti kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä kotiäitien kielikoulutukseen ja riittävän monitasoiseen kielikoulutuksen tarjontaan. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus. Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa edistetään koko koulutusjärjestelmässä. 77

78 IV Aakkosellinen sanasto toimialat ylittävään yhteistyöhön Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu on yliopistoihin rinnastettava korkeakoulutusta antava oppilaitos. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja niiden kehittämiseen valmentava ammattikorkeakoulututkinto. Opintojen tavoitteissa korostuvat työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset. Ammattistartti: Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Koulutus on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille, joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatinvalinnasta tai riittäviä valmiuksia koulutukseen hakeutumiseen. Koulutukseen voivat hakeutua nuoret, jotka ovat jääneet vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Opintojen pääpaino on ammatillisissa opinnoissa, mutta opintoihin voi sisältyä myös peruskouluaineita. Ammattistarttilaisilla on oman edistymisen mukaan mahdollisuus siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Laajuus opintoviikkoa. Atto-aineet Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ent. yhteiset opinnot). Yhteisiä ammattitaitoa täydentäviä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri. Erityinen tuki Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan tai opiskelijan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai muussa soveltuvassa paikassa. HARA-harjoittelu Työharjoittelu tai työelämävalmennus, jonka tarkoituksena on perehdyttää työelämään sekä edistää työhönsijoittumista ja palaamista työelämään sekä parantaa ammattitaitoa. Harjoittelu- ja valmennusajalta maksetaan taloudellista tukea. HOJKS: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. Vanhemmat kutsutaan mukaan laatimaan HOJKSia. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää muun muassa seuraavia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista; opetuksen ja oppimisen tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt; opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta; opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit; henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa; oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen. HOPS: Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelijan henkilökohtaisten lähtökohtien pohjalta laadittu suunnitelma, joka sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, oppimisen tavoitteet, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. HOPS on opiskelijan työväline opintojen suunnittelua ja opintojen edistymisen seuraamista sekä jatkosuunnitelmia varten. Joustava valinta Joustavaa valintaa voidaan soveltaa siitä riippumatta, onko ammatillinen koulutus mukana yhteishaussa vai ei. Hakija voi hakea joustavan valinnan kautta kaikkiin ammatillisen koulutuksen hakutoiveisiin. Koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista otetaan aina huomioon, kun pistejärjestyksestä poiketaan. Perusteet hakea joustavalla valinnalla ovat: terveydelliset syyt oppimisvaikeudet ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen koulutodistusten vertailuvaikeudet harrastustoimintaan liittyvät syyt urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen sosiaaliset syyt työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt jokin muu syy Jälkiohjaus Jälkiohjaus on vaille koulutuspaikkaa jääneiden tai koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamista edellytysten mukaiseen koulutukseen. 78 ERVA Erityisopetuksen vastuuopettaja, jonka tehtävänä on koordinoida oppilaitoksen erityisopetusta ja sitä koskevia järjestelyjä.

79 Kaksoistutkinto Ammatillisten opintojen rinnalla voi opiskella myös lukio-opintoja. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon, puhutaan kaksoistutkinnosta. Lukion osalta opiskelija suorittaa tällöin ylioppilastutkintoon vaaditun oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakolliset ja syventävät kurssit. Kolmoistutkinto Kolmoistutkinto tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Koulukokeilu Koulukokeilu on perusasteen, yleensä päättöluokan, oppilaalle tarjottu mahdollisuus tutustua ammatillisiin opintoihin alan oppilaitoksissa. Jaksot ovat kestoltaan päivästä viiteen päivään. Koulukokeilu on tarkoitettu niille oppilaille, joille tulevan alan valinta on vaikeaa tai jotka kaipaavat lisätietoa valintansa tueksi. Koulukokeilu toteutetaan perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä. Lukiokoulutus Lukion oppimäärä on laajuudeltaan lähtökohtaisesti kolmivuotinen. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakoulututkintoihin johtavaan koulutukseen. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävät kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on opintoviikkoa, joista suomen kielen opintojen osuus on noin puolet. Koulutuksesta puhuttaessa käytetään koulutuksen järjestäjästä riippuen erilaisia lyhenteitä, kuten mava tai valma. Mukautettu yksilöllistetty oppimäärä Mukautettu yksilöllistetty oppimäärä tarkoittaa, että oppilas voi opiskella omien oppimisedellytystensä mukaan. Oppimäärät yksilöllistetään yleisopetuksen oppimääristä, kun oppiminen on vaikeaa muun muassa muistiin, kognitiivisiin taitoihin (ajattelu, kieli, havainnot), hahmottamiseen tai motoriikkaan liittyvien ongelmien vuoksi. Nivelvaihe Koulutuksen nivelvaiheella tarkoitetaan yleensä nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatkoopintoihin. Nivelvaiheita voi olla muitakin ja aina ne ovat opiskelijan kannalta kriittisiä siirtymiä. Laajemman näkemyksen mukaan nivelvaiheessa nuori alkaa asteittain selkiyttää omaa suuntautumistaan ja pyrkimyksiään ja päätyy vähitellen jonkinasteiseen varmuuteen elämänsä suunnasta (Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio 2007). Nivelvaiheen koulutus Nivelvaiheen koulutuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulun jälkeisiä opintoja, joissa nuoret voivat selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan ja parantaa opiskeluvalmiuksiaan ennen siirtymistään toisen asteen opintoihin. Nivelvaiheen koulutuksen suorittamisesta opiskelija saa lisäpisteitä yhteishaussa. Nivelvaiheen koulutuksia ovat: ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus perusopetuksen lisäopetus valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus kotitalousopetus Näyttö Nuorten koulutuksessa näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävällä tietopuolisella koulutuksella. Osallistava menetelmä Osallistavat menetelmät ovat työkaluja osallisuuden edistämisessä ja tähtäävät ihmisten valtaistamiseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. 79

80 IV Aakkosellinen sanasto toimialat ylittävään yhteistyöhön Perusopetuksen lisäopetus, kymppiluokka Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille järjestettävä yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus. Lisäopetuksen tavoitteena on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen jatkokoulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Lisäopetuksessa voi muun muassa korottaa päättötodistuksen arvosanoja ja saada ohjausta oman ammattiuran valinnassa. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetus on tehostetun tuen järjestämismuoto, jossa kaksi opettajaa opettaa samanaikaisesti jotakin luokkaa tai ryhmää samassa tilassa. Pelkästään kahden opettajan läsnäolo samassa tilassa ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi kyse samanaikaisopetuksesta. Samanaikaisopetuksen kriteereitä ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisvastuullisuus. Tämä tarkoittaa yhteistä päätöksentekoa koskien opetuksen suunnittelua, toteutusta ja oppilaiden arviointia. Siirto-HOJKS Siirto-HOJKS on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tiivistelmä, joka laaditaan tarvittaessa erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille perusopetuksen päättyessä. Siirto-HOJKS auttaa toiselle asteelle siirtyvien opiskelijoiden opetuksen suunnittelussa ja erityisten tarpeiden huomioinnissa. Siirto-HOJKS toimitetaan oppilaan vastaanottaneeseen kouluun oppilaan aloittaessa opinnot. TET TET eli työelämään tutustuminen on työharjoittelujakso, jonka oppilaat suorittavat 8. ja 9. luokalla sekä lukiossa. Myös lisäopetuksen (ns. kymppiluokan) oppilaat tutustuvat työelämään. Jakson tarkoituksena on auttaa oppilasta uravalinnan pohdinnassa, parantaa oppilaan työelämän tuntemusta sekä lisätä koulun ja työelämän yhteyksiä. Jaksolla oppilaat saavat kokea käytännössä, mitä merkitystä koulussa opetettavilla asioilla on työelämässä. Harjoittelujakson pituus vaihtelee luokkatasosta riippuen muutamasta päivästä kahteen viikkoon. TehoTET TehoTET tarkoittaa tehokkaita työelämään tutustumisjaksoja, joita toteutetaan peruskouluissa ja lukioissa. Se on kehitetty ammatinvalinnan ohjauksen tueksi ja sen tavoitteena on auttaa nuorta tekemään oikeaan osunut koulutusalavalinta. TehoTETissä oppilas on esimerkiksi kaksi päivää kiinnostavassa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa, kaksi päivää alan yrityksissä ja yhden päivän ammattikorkeakoulussa. Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen. Työpaja ja työpajatoiminta Työpajat ja työpajatoiminta ovat osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa ja välityömarkkinoita. Työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien työ- ja yksilövalmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajatoiminta tarjoaa eri-ikäisille, yksilöllistä tukea tarvitseville asiakkaille mahdollisuuden saada työkokemusta ja tukea arjenhallinnan eri osa-alueisiin. Työpajojen asiakkaita ovat muun muassa ammattitaidottomat, opintonsa keskeyttäneet tai työkokemusta kaipaavat nuoret, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet aikuiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Työssäoppiminen (TO) Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimiseen valmentautuminen Työssäoppimiseen valmentautuminen on nivelvaiheen koulutuksiin sisältyvä jakso, jossa opiskelija hankkii valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Työssäoppimiseen valmentautumisessa noudatetaan soveltuvin osin ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita. Tehostettu tuki Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea. Tehostetulla tuella tarkoitetaan eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa. 80

81 Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn edistämistä. Työvalmennuksessa annetaan päivittäistä tukea vaikeusasteeltaan erilaisten töiden ja konkreettisten taitojen opettelussa sekä muiden työelämässä tarpeellisten tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimisessa. Täydennyshaku Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille voi hakea kesällä järjestettävässä täydennyshaussa.täydennyshaun tarkan aikataulun löytää mm. osoitteesta ja oppilaitosten omilta sivuilta. Valmentava ja kuntouttava koulutus Koulutus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tavallista enemmän aikaa ammatinvalintaan ja peruskoulutaitojen vahvistamiseen. Koulutus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä pienryhmäopetuksena ja sen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Laajuus 40 opintoviikkoa. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä VAT Menetelmä, jonka avulla saadaan tietoa niistä tekijöistä, jotka estävät tai rajoittavat asiakkaan (kuntoutujan, valmentautujan) etenemistä omalla henkilökohtaisella kuntoutumispolullaan. VATarviointimenetelmä perustuu kolmeen erilliseen arviointitapahtumaan: asiakkaan tekemään itsearviointiin, työvalmentajan tekemään havainnointiin ja niiden kirjaamiseen siinä toimintaympäristössä, jossa toimintakykyä halutaan kuvata sekä yksilövalmentajan tekemään havaintojen kirjaamiseen. Vertaisarviointi Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee toiminnan kehittämistä sekä laadunvarmistamista ja -parantamista arvioitavissa oppilaitoksissa. Vertaisarvioijat ovat oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa. Yhteishaku Järjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti oppilaitoksiin. Yhteishakujärjestelmä kattaa ammatilliset perustutkinnot, päivälukiot ja osan kansanopistojen koulutusta. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on oma erillinen hakujärjestelmänsä. Yksilöllistetty mukautettu oppimäärä kts. Mukautettu yksilöllistetty oppimäärä. Yksilövalmennus Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tarjotaan moniammatillista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi. Yksilövalmennusta voidaan tarjota joko kahdenkeskisesti tai ryhmässä. Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee asiakkaan oman tarpeen mukaan päivittäisestä valmennuksesta kausittaisesti tarjottavaan tukeen. 81

82

83

84 Tukitoimien työkalupakki II on opettajille, ohjaajille, koulutussuunnittelijoille ja muille nuorten kanssa työskenteleville toimijoille suunnattu ohjekirja. Kirjaan on koottu perus- ja toisella asteella opiskelevien nuorten polkua koulusta työelämään tukevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita on kehitetty ja kokeiltu hankkeissa eri puolilla Suomea. Tämä julkaisu on tuotettu osana OPH:n rahoittamaa Hyvällä mallilla -hanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut löytää, levittää ja ottaa käyttöön eri hankkeissa ja organisaatioissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tukitoimien työkalupakki II on jatkoa vuonna 2007 julkaistulle Tukitoimien työkalupakille. Julkaisun sähköinen versio löytyy osoitteesta: