Osaamispohjainen opetussuunnitelma. INSSI-hanke , Espoo Outi Kallioinen

Transkriptio

1 Osaamispohjainen opetussuunnitelma INSSI-hanke , Espoo Outi Kallioinen

2 Arvot, visio ja pedagoginen strategia lähtökohtina Opetussuunnitelmatyö käynnistyy amk:n arvoista ja visiosta Toimintaa johdetaan strategisesti tässä suunnassa Opetussuunnitelmatyötä linjaa pedagoginen strategia, joka sisältää käsityksen oppimisesta ja tiedosta sekä kuvaa sen, miten hyvään oppimiseen pyritään (opettajan ja opiskelijan roolit, ohjaus, osaamisen arviointi, oppimisympäristöt, jne.) Strategian toteuttamista seurataan kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden avulla Opetussuunnitelmien suunnittelu, arviointi ja kehittäminen mukana laadunvarmistusjärjestelmässä

3 Bologna viitoittaa tietä Vuonna 1998 käynnistyneen Bolognan prosessin perimmäisenä tavoitteena on muodostaa vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen korkeakoulutusalue. Samanaikaisesti lisätään eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tutkintorakenteiden ymmärrettävyys ja yhdenmukaisuus, opintojen mitoitusjärjestelmä, liikkuvuuden lisääminen sekä korkeakoulujen laadunarviointi ovat niitä keinoja, joilla tähän tavoitteeseen ensisijaisesti pyritään. Bolognan prosessiin osallistuvissa maissa korkeakoulututkintojen järjestelmiä on kehitetty voimakkaasti ja tämän työn tuloksena tutkintorakenteiden osalta on siirrytty kahden syklin malliin. EQF, level 6 Bachelor-taso, level 7 Master-taso -> heijastukset opetussuunnitelmissa kuvattuihin oppimistuloksiin, Learning outcomes

4 Laurean osaamispohjainen opetussuunnitelma Muuttuvan toimintaympäristön analyysiin ja työmarkkinoiden muutosten ennakointiin perustuva opetussuunnitelma takaa sen, että ammattikorkeakoulusta valmistuneilla opiskelijoilla on tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista Opetussuunnitelmien rakenteiden joustavuutta lisäämällä työelämälähtöinen ja Laurean strategisiin valintoihin perustuva tutkimus- ja kehittämistoiminta saadaan keskeiseksi osaksi opiskelijan opiskelua. Ops on osaamisen kehittymisen prosessin kuvaus kohti asiantuntijuutta

5 Osaamispohjaisen opetussuunnitelman logiikka Toimintaympäristön kuvaus tulevaisuuden näkökulmasta, laaja-alaisesti, max 1 sivu Edellytti laajaa ennakointityötä (skenaariot, selvitykset, työelämähaastattelut, väitöskirjat, ym..) asiantuntijuuden kuvaus työelämän kvalifikaatioiden näkökulmasta, max 1 sivu asiantuntijuuden kuvaus koulutuksen kautta tavoiteltavan osaamisen näkökulmasta, osaamisalueet esim. kuviona asiantuntijuuden kasvuprosessi osaamisalueista teemat (yleensä op), teemoissa opintojaksot (yleensä 10 op)

6 Toimintaympäristön kuvaus, esim. tietojenkäsittelyn ko Tietojenkäsittelyn tulevaisuuden toimintaympäristössä korostuu teknologian soveltaminen. Muutos ilmenee mm. yritysten investoinneissa, jotka suuntautuvat entistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, organisaation kehittämiseen, asiakkaiden hallintaan, markkinointiin ja ohjelmistoihin. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään entistä laajemmin ja tietojenkäsittelyn innovaatiot nousevat avainasemaan. Tietojenkäsittelyn toimintaympäristö edellyttää taitoja hallita ja kehittää yrityksen toimintoja ja prosesseja tietoteknisten palvelujen ja ratkaisujen avulla. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on soveltava tutkimustoiminta ja sen realisoiminen kehitystoiminnalla. Tehtävien yhtymäkohta ja rajapinta on tuotekehitys. Verkottuneessa yhteiskunnassa tietoverkkoja tarvitaan ja käytetään yhä enemmän. Tietoteollisuuden alalla työskentelevät rakentavat ja kehittävät verkossa tarjottavia palveluja sekä tietoverkkoratkaisuja. Uudet mobiilit ratkaisut tuovat lisää haasteita verkkojen ja niiden palveluiden kehittäjille. Tietotekniikan avulla tuotettavien uusien palvelujen ja järjestelmien kokoaminen jo kehitetyistä teknologioista ja ohjelmistoista innovatiivisella tavalla edellyttää muutoskykyisyyttä ja uusien asioiden omaksumiskykyä.

7 Kompetenssit opetussuunnitelmassa Laurean ammattispesifit kompetenssit ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen ts. alan teoriaperusta ja käytännön toiminnallinen osaaminen työelämässä tarvittava asiantuntijuusalueen osaaminen arvioidaan numeraalisesti opintojaksoittain asteikolla 1-5 Laurean yleiset kompetenssit eettinen osaaminen, reflektio-osaaminen, verkosto-osaaminen, innovaatio-osaaminen, globalisaatio-osaaminen Arvioidaan laadullisesti asteikolla henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation kehittämisen taso, yhteiskunnallisen uudistamisen taso Kansalliset yleiset kompetenssit sekä eurooppalaiset määritykset taustalla vertailuaineistoina

8 Laurean yleiset kompetenssit Yleiset kompetenssit ymmärretään osaamis- ja tulevaisuus-näkökulmasta Yleisillä kompetensseilla tarkoitetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia ydinosaamisia. Laureassa nimettiin yleisten kompetenssien määrittelyyn asiantuntijat vastaavien ydinosaamisten aloista väitelleistä tohtoreista. Yleiset kompetenssit kuvattiin syksyn 2005 aikana heidän toimestaan kolmena eri tasoisena osaamisena, joista perustason on jokaisen laurealaisen opiskelijan saavutettava.

9 Asiantuntijan osaaminen Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta ammatillistiedollisesta osaamisesta, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden hallintakyvyistä. Kehittämishankkeessa opiskelija oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa. Tätä soveltaen kehittämispohjaisen oppimisen tavoitteena on tuottaa ammatillistiedollista osaamista, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtämistä, tekemisen ja kehittämisen osaamista ja erilaisten tilanteiden hallintakykyä.

10 Esim. Tietoverkot toiminnassa 10 op opintojakso, tietojenkäsittelyn ko Opetussuunnitelma kirjoitetaan osaamisen kielellä laajoina osaamiskokonaisuuksina. Opiskelija osaa: rakentaa tai laajentaa tietoverkkoja suunnitelmien pohjalta hallita ja ylläpitää tietoverkon laitteita ja palveluja hyödyntää verkonhallinnan tarjoamia etuja yritysten eri toimipisteiden verkkojen liittämisen tekniikat ajankohtaisimpien langattomien tekniikoiden tarjoamat mahdollisuudet ja uhkat ip-puhelimiin ja niiden hallintaan liittyvän käytännön ja teorian ratkaista itsenäisesti ja ryhmissä työskennellen verkon rakentamiseen, laajentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä ongelmia

11 Esim. Tietoverkot toiminnassa 10 op opintojakso, tietojenkäsittelyn ko OPINTOJAKSON SISÄLTÖ: tietoverkon rakentaminen tai laajentaminen verkon ja verkkopalvelimien hallinta- ja ylläpitotoimet keskitetty verkonhallinta, teoria ja käytäntö keskeisimmät verkkoliitäntätekniikat ja niiden teoria langattomat verkkoliityntätekniikat voip (voice over ip) -tekniikan perusteet verkon rakentamiseen, laajentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyvien ongelmien ratkaisu itsenäisesti ja ryhmissä työskennellen (diagnostiikat) verkkotekniikoiden käytännön testaus verkkotekniikoiden toteutus autenttisissa hankkeissa ja laboratoriossa LÄHTÖTASO: Tietoverkkoarkkitehtuuri-opintojakso tai vastaavat tiedot.

12

13

14 Oppimisen ja osaamisen arvioiminen Oppimisen ja osaamisen arviointia tarkastellaan osaamisen kehittymisen, opiskelijan oppimisen ja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Arvioinnin menetelmiä ovat mm. itse-, vertais- ja ryhmäarvioinnit sekä työelämäedustajien antama palaute opiskelijoiden osaamisesta. Suunnittelutyön alla parhaillaan korkeakoulumaiset näytöt osaamisen arvioinnissa

15 Innovatiiviset oppimisympäristöt Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen, henkinen ja virtuaalinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä. Se muodostaa osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen toimintaympäristön. Oppimisympäristön tavoitteena on korkeatasoisen uuden osaamisen luominen ja kehittäminen sekä vuorovaikutus toimintaympäristön kanssa.

16 Laurean profiilit: 1. Palveluinnovaatiot, 2. Kv-osaamisen siirto, 3. LbD Laurean painoalat: 1. Palveluliiketoiminta 2. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen 3. Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu 4. Opiskelijayrittäjyys

17 Osaamispohjainen opetussuunnitelma ja aluekehitys verkostossa kehittäminen on sitoutumista klusterikehitykseen oppimisympäristön vaikuttavuus on sen asema arvoketjussa oppiminen, kehittäminen, innovaatioiden mahdollistaminen jäsentäminen ja kehittäminen klusterikehityksen näkökulmasta, jolloin vaikuttavuutta syntyy prosessuaalinen t&k-pohjainen aluekehitys jatkuva opetussuunnitelman kehitystyö ja arviointi keskeistä Vuosittaiset opetutussuunnitelma-arvioinnit Uusien opetussuunnitelmien puoltolausunnot työelämältä

18 LbD toiminnallisena oppimisprosessina Osaamispohjaista opetussuunnitelmaa toteutetaan työelämäläheisesti mahdollistaa laajojen osaamisten kehittämisen Learning by Developing tarkoittaa yhteistyöprosessia työelämän kanssa, jossa oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan ammattikorkeakoulun oppimiseen integroidulla tutkimus- ja kehittämistyöllä. Learning by Developing -mallissa haetaan järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista.

19