SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖJEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖJEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIONOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF SOSIAL SERVICES 90 op 2019

2 Opetussuunnitelma 2(8) Sisällys Laurean toiminta-ajatus Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa Tutkintorakenne ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa Tutkinnon laajuus ja mitoitus Tutkintorakenne Oppimisen ja osaamisen arviointi Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus Sosiaalialan toimintaympäristö Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen -koulutuksen rakenne Ydinosaaminen: Sosiaalialan asiantuntijuus 30 op Opinnäytetyö 30 op Täydentävä osaaminen 30 op... 8

3 Opetussuunnitelma 3(8) Laurean toiminta-ajatus Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu, jonka tehtävä on kouluttaa, tutkia, kehittää, innovoida ja tuottaa uudenlaista osaamista soveltamalla kehittämispohjaisen oppimisen periaatteita (Learning by Developing, LbD). Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen sekä turvallisuus ja yhteiskuntavastuu. Näihin vahvoihin painoaloihin perustuu Laurean tarjoama koulutussekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys. yrittäjyys näkyy toiminnassa yrittäjämäisenä asenteena, yritysyhteistyönä sekä opiskelijoiden perustamina uusina yrityksinä, joiden perustamista tuetaan opintojen aikana. 1.2 Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa Laurean kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -mallin lähtökohtana ovat aidot kohtaamiset työelämän kanssa. LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. YAMK-koulutuksessa oppimisprosessi on tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prosessi, jonka aikana osaamista kehitetään tuottamalla uutta tietoa ja osaamista sellaisiin kysymyksiin, joita ei voida ratkaista pelkästään aikaisemmin hankitun tiedon ja osaamisen varassa. Oppiminen on uuden tiedon ja osaamisen luomisen tapa, joka liittää oppimisen osaksi alan ja alueen innovaatiotoimintaa. Koulutusaika on henkilökohtainen ja kollektiivinen asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä kehittämisen ja ylittämisen projekti, jossa haetaan relevanttia ja käyttökelpoista osaamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta. Osaamisen kehittymisen perustana toimii osaamista rikastava yhteisö. Yhteisö on jaetun asiantuntijuuden ympäristö, jossa oppijan rooli on toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. Oppija kehittää osaamistaan toimien vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja toimialaansa. Osaamisen kehittymisen voimavaroja ovat luovuutta ja tavoitteellisuutta suosiva oppimiskulttuuri, asiantunteva ohjaus ja opetus sekä osaamisen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Osaamisen ohjaus on osallistuvaa. Jokainen opettaja on ohjaaja, joka asiantuntijuudellaan ja toimintatavoillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimis-ympäristön muodostaa osaamisen verkosto, innovaatioympäristö, osaamisen kehittymisen kehitysalusta ja oppimista tukevat rakenteet. Oppimisympäristöjen rakentamisessa painotetaan ihmisten, heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksensa mahdollistamista luovuuden aikaansaamiseksi. Opetuksessa ei keskitytä tietojen esittämiseen, toistamiseen ja kontrollointiin, vaan pyritään oppimisprosessiin, joka ilmenee progressiivisena ongelman-ratkaisuna, jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä. Tavoitteena on saavuttaa osaaminen, joka on käyttökelpoista osaamisintensiivisissä palveluorganisaatioissa, joissa työ on yhä enemmän luovuuden funktio ja joiden johtamisen edellytyksenä on kyky luoda vastuullinen tulosorientoitunut johtamiskulttuuri, joka perustuu tilan antamisena yksilön luovuudelle. Osaaminen ilmene vaikuttavuutena ja kehittämisosaamisena.

4 Opetussuunnitelma 4(8) 2 Tutkintorakenne ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 2.1 Tutkinnon laajuus ja mitoitus Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 30 op. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 1,5 2,5 vuotta. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia keskiverto-opiskelijan tekemää työtä. 2.2 Tutkintorakenne Ylemmän amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen moduulista, täydentävän osaamisen moduuleista ja opinnäytetyöstä. Moduulit ovat tutkintoon kuuluvia osaamiskokonaisuuksia. Pakollinen ydinosaamisen moduuli on YAMK-koulutuksessa laajuudeltaan 30 opintopistettä. Täydentävät osaamisen moduulit mahdollistavat osaamisen syventämisen tai laajentamisen. Täydentävän osaamisen moduulit yksilöllistävät opiskelijan opintopolun ja osaamisen. Täydentävän osaamisen moduuleja tarjotaan Laurean eri kampuksilla ja ne ovat vapaasti valittavia. Täydentävän osaamisen laajuus YAMK-tutkinnossa on 30 opintopistettä. 3 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto, taito- ja arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. 4 Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty. Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7. 5 Sosiaalialan toimintaympäristö Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Globalisaatio, talouden haasteet sekä teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luovat väestön ikääntyminen, sosio-ekonomiset erot, pakolaisuus ja monikulttuurisuus sekä erilaiset lapsiperheiden arkeen liittyvät kysymykset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa ollaan siirtymässä uudenlaisiin palvelurakenteisiin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa, ja asiakaslähtöinen ja ennaltaehkäisevä toimintatapa korostuu. Edelleen hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, vaikka ihmiseltä ihmiselle -työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös uudenlaisia palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä. 6 Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen -koulutuksen rakenne Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen, kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Sosiaalialan

5 Opetussuunnitelma 5(8) arvopohja lähtee ihmisen kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Keskeisenä lähtökohtana on asiakkaiden osallisuus palveluissa ja niiden kehittämisessä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat sosiaalialan arvopohjasta ja viitekehyksestä lähtevän kehittämistoiminnan ja johtamisen asiantuntijoita. Sosiaalialan asiantuntijuus edellyttää sekä sosiaalialan ammatillisten työmenetelmien hallintaa että laajempaa yhteiskunnallista osaamista. Koulutus etenee hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen analyysistä, sosiaalityön merkityksen tarkasteluun ja käytettyjen asiakastyön menetelmien analysointiin. Myös tutkiva ja kehittävä työote on keskeinen osa kaikkea sosiaalialan työtä. Erityisesti Sosionomi (ylempi AMK) saa valmiuksia uudistaa sosiaalialan käytäntöjä systemaattisesti ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa. Koulutukseen on mahdollista sisällyttää monipuolisia johtamisosaamisopintoja. Koulutus muodostuu ydinosaamisesta (30 op), täydentävästä osaamisesta (30 op) sekä opinnäytetyöstä (30 op). Ydinosaaminen sisältää sosiaalialan asiantuntemukseen ja kehittämiseen liittyviä opintoja (ks. taulukko 1).

6 Opetussuunnitelma 6(8) Taulukko 1. Koulutuksen rakenne YDINOSAAMINEN 30 op SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS -MODUULI 30 op: ZY00BL14 Hyvinvointivaltio muuttuvassa maailmassa 5 op ZY00BL15 Sosiaaliset ongelmat 5 op V1568 Palvelun käyttäjät kehittäjinä 5 op TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 30 op TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN -MO- DUULI Sisältää 4 x 5 op opintojaksoa ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN -MO- DUULI Sisältää 4 x 5 op opintojaksoa KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU - MODUULI Sisältää 3 opintojaksoa MUU TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN V1569 Sosiaalialan käytäntötutkimus ja sen menetelmät 5op V1511 Sosiaalityö yhteiskunnallisena toimintana 5 op V1570 Sosiaalialan ammatilliset työmenetelmät 5 op OPINNÄYTETYÖ 30 op Opinnäytetyön tekeminen kestää koko koulutuksen ajan. Se alkaa aiheen ideoinnilla ja kehittämisen tarpeen analyysillä ensimmäisenä lukukautena ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan.

7 Opetussuunnitelma 7(8) 6.1 Ydinosaaminen: Sosiaalialan asiantuntijuus 30 op Pakollinen 30 opintopisteen ydinosaamismoduuli sisältää seuraavat opintojaksot: ZY00BL14 Hyvinvointivaltio muuttuvassa maailmassa 5 op osaa analysoida hyvinvointivaltioon ja hyvinvointiyhteiskuntaan liittyviä keskeisiä haasteita ja muutossuuntia, osaa analysoida hyvinvointipolitiikan ja talouden suhdetta sekä vertailla erilaisia hyvinvointivaltiomalleja ja niiden keskeisiä lähtökohtia ja tuntee sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen keskeiset periaatteet. ZY00BL15 Sosiaaliset ongelmat 5 op ymmärtää sosiaalisten ongelmien konstruktiivisen luonteen, osaa analysoida sosiaalisten ongelmien historiallista ja kulttuurista rakentumista ja osaa analysoida sosiaalisia ongelmia koskevien keskustelujen arvolähtökohtia. V1568 Palvelun käyttäjät kehittäjinä 5 op ymmärtää asiakas- ja kansalaisnäkökulman merkityksen sosiaalipalvelujen kehittämisessä, osaa tunnistaa kansalaisten tarpeista lähteviä sosiaalialan työn kehittämistarpeita ja hallitsee käyttäjälähtöisiä sosiaalipalveluiden kehittämis- ja arviointimenetelmiä sekä yhteiskunnallisen osallistamisen, valtaistamisen ja vaikuttamistyön menetelmiä. V1569 Sosiaalialan käytäntötutkimus ja sen menetelmät 5 op ymmärtää tutkimus- ja kehittämistoiminnan metodisen pohjan sekä tutkimus- ja kehittämisprosessin luonteen, tuntee sosiaalityön käytäntötutkimuksen peruslähtökohdat ja ymmärtää tiedontuotannon merkityksen osana kehittämistoimintaa ja hallitsee erilaisia tutkimusaineistojen analysoinnin lähestymistapoja. V1511 Sosiaalityö yhteiskunnallisena toimintana 5 op ymmärtää sosiaalialan yhteiskunnallisen paikan ja reunaehdot sekä osaa jäsentää sosiaalityön yksilö- ja yhteiskuntatasoisia tehtäviä, tuntee erilaisia sosiaalityön työorientaatioita ja perinteitä ja osaa pohtia asiakkaan osallisuuden ja valinnanvapauden toteutumista sosiaalialalla.

8 Opetussuunnitelma 8(8) V1570 Sosiaalialan ammatilliset työmenetelmät 5 op ymmärtää työmenetelmien merkityksen sosiaalialan työssä, tuntee erilaisia sosiaalialan työmenetelmiä ja ymmärtää niiden merkityksen sosiaalialan asiakassuhteen kokonaisprosessin näkökulmasta ja osaa hankkia sosiaalialan ammatillisia työmenetelmiä ja niiden vaikuttavuutta koskevaa systemaattista tietoa. 6.2 Opinnäytetyö 30 op Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn. Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemiensa teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. osaa tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä hakea itsenäisesti tietoa sekä seurata, eritellä ja arvioida kriittisesti oman alansa ammattikäytäntöjen ja tutkimustiedon kehittymistä tuottaa ja soveltaa tietoa itsenäisesti 6.3 Täydentävä osaaminen 30 op Täydentävän osaamisen opintojaksot on jaoteltu neljään moduuliin: tutkimus- ja kehittämisosaaminen, asiantuntijayhteisöjen johtaminen, käyttäjäkeskeinen palvelusuunnittelu sekä muu täydentävä osaaminen. Tarjontaa kehitetään jatkuvasti, täydentävän osaamisen ajankohtaisen tarjonnan voit tarkistaa Pakkijärjestelmästä. Kokonaisuuteen voi myös sisällyttää projektiopintoja, joita voi suorittaa Laurean hankkeissa tai oman työn kehittämisprojektina.