Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus s.6. Vaihto-opettajana Pietarissa s. 20. Melonta on ympärivuotinen harrastus s. 30

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus s.6. Vaihto-opettajana Pietarissa s. 20. Melonta on ympärivuotinen harrastus s. 30"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 2/2013 Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus s.6 Vaihto-opettajana Pietarissa s. 20 Melonta on ympärivuotinen harrastus s. 30

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus... 6 CAVE muuttaa rakennussuunnittelua... 8 Terveisiä Kajaanista Innostavassa työilmapiirissä hullutkin ideat jalostuvat Neuvottelutilanteesta Työvoimakoulutusta JAMKissa MAMKin ympäristöteknologian koulutuksen työelämälähtöiset projektit Tiimioppimista ja yrittäjyyttä tietotekniikan koulutuksessa Kesätunnelmissa Vaihto-opettajana Pietarissa SITEB-projekti VAMK osallistuu oppimiskumppanuusohjelmiin TOOLin senioreiden syysmatka Avoin lähdekoodi Melonta on ympärivuotinen harrastus BB-Dance Pakina Vuokon kulttuuripalsta Yhteys- ja jäsentietojen muutoskaavake CAVE muuttaa rakennussuunnittelua. s. 8 Suomen kielen opettajana Pietarin polyteknisessä yliopistossa, s. 20 s Toolilainen 2/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Itsenäinen TOOL on AKAVAN ja OAJ:n etu TOOL on toiminut koko historiansa ajan tekniikan opettajien edunvalvojana. Ensin itsenäisenä omalla neuvottelumandaatillaan KTM:n kanssa, joka luonnollisesti halusi taata tasokkaan insinöörikoulutuksen. Vuodesta 1988 lähtien on OAJ edustanut meitä ammattikorkeakoulurakenteen uudistuksesta johtuen palkkaneuvotteluissa ja vastapuolikin on vaihtunut. Muutos oli osa suurempaa yhteiskunnallista myllerrystä, jossa ensin sosiaaliturvaa uudistettiin, luotiin peruskoulu ja yliopistoverkosto ympäri Suomen. Hallituksessa tietyt voimat tahtoivat myös yhtenäistää opistot ja muodostaa näistä maanlaajuisen ammattikorkeakouluverkoston tiedekorkeakouluverkon rinnalle nostaakseen monin osin opistotasoisen koulutuksen arvostusta sekä luodakseen koulutukselle yhteisen leiman alasta riippumatta. Näin tapahtuikin. OAJ:öön liittymisemme yhteydessä on sovittu tekniikan opettajien palkkakehityksen turvaamisesta yhtäläisesti muiden ryhmien kanssa, mutta suurien muutosten aikana olemme jääneet pienenä organisaationa enemmän tai vähemmän jalkoihin. Yhteiskunnallinen vastuumme ei kuitenkaan ole mihinkään muuttunut. Suomi elää teknologiaviennistä ja sen olennaisen tärkeänä tukipilarina on laadukas insinöörikoulutus. Tällöin on luonnollisesti tärkeää, että opettajakunnalla on vahva ammatillinen osaaminen ja ymmärrys teollisuuden tarpeista. Tällöin on olennaista, että palkkamme ovat kilpailukykyisiä teollisuuden verrokkiryhmien kanssa, jotta tasokas koulutus voitaisiin mahdollistaa tulevaisuudessakin. Uskomme, että palkkakehityksemme jälkeenjääneisyys tullaan seuraavilla neuvottelukierroksilla tarkistamaan sovitun kehityksen mukaiseksi. T oolilaisten taustat ja työympäristö poikkeavat pääsääntöisesti oajläisten vastaavista hyvin paljon, jolloin TOOLilla on oma selkeä sa ja pitää tietysti ollakin. Muuten on vaikeaa toimia erityisluonteen- luottamustehtävissä ja ymmärtää arjen käytäntöä. TOOLin toimisto on keskittynyt tuntemaan jäsenistönsä ja pyrkii palvelemaan mahdollisimman hyvin jokaista jäsentään. Omat neuvottelupäivät ja vastaavat tapahtumat kuten oma lehtikin tuo asioita tutuksi. Luottamusmiehet tuntevat ongelmatiikan parhaalla mahdollisella tavalla ja voivat auttaa asioiden selvityksessä. Ehkä tuntematta näitä seikkoja valitettavasti on kuulunut esityksiä, että toolilaisten maksamat jäsenmaksut menisivätkin tulevaisuudessa käytännössä kokonaan OAJ:lle ja järjestömme käytännön toiminta ajettaisiin alas. On tietysti ymmärrettävää nähdä helppona ratkaisuna kaikille sama formaatti, mutta taustamme ja nykyinen käytäntömme on niin erilainen muihin järjestöihin nähden, ettei samaan sabluunaan valettu palvelu varmastikaan sovi TOOLille. Mutta nämä sinänsä huolestuttavat esitykset varmastikin kuihtuvat kunhan oikea tieto tarpeista kulkeutuu riittävän laajalle. OAJ puolestaan varmasti kunnioittaa jäsenjärjestönsä itsenäistä asemaa ja sen tarpeita sekä ymmärtää avarasti eri jäseniensä moniarvoisia tarpeita yhdenvertaisesti ja antaa kaikkien kukkien kukkia. Muuten varmastikin hyvin moni toolilainen analysoisi vakavasti kuulumistaan OAJ:öön sekä tilanne voisi herättää voimakasta ja kuuluvaa keskustelua, mikä ei olisi varmasti kenenkään etu vaan parhaita tuloksia saadaan keskittymällä olennaiseen. Toolilainen 2/2013 3

4 LEDAREN Ett självständigt TOOL är en fördel för AKAVA och OAJ TOOL har fungerat som tekniklärarnas intressebevakare under hela sin historia. Först som självständig med eget förhandlingsmandat med HIM, som naturligt ville garantera en högtstående ingenjörsutbildning. Från år 1988 har OAJ representerat oss på grund av yrkeshögskolestrukturens förnyande i löneförhandlingarna och även motparten har bytts ut. Förändringen var en del av en större samhällsomvälvning, där man först förnyade socialskyddet, sedan skapade grundskolan och ett universitetsnätverk över hela landet. I regeringen ville vissa instanser också förenhetliga instituten och av dessa bilda ett riksomfattande yrkeshögskolenät parallellt med vetenskapshögskolorna för att till många delar höja institutsutbildningens status och skapa en gemensam stämpel för utbildningen oberoende av bransch. Så skedde också. I samband med att vi anslutit oss till OAJ har man kommit överens om att garantera tekniklärarnas löneutveckling på samma grunder som övriga grupperingars, men under de stora förändringarnas tid har vi som liten organisation mer eller mindre blivit i fötterna på andra. Vårt samhällsansvar har dock inte förändrats. Finland lever av teknologiexport och en väsentlig och viktig grundpelare för detta är kvalitetsmässig ingenjörsutbildning. Då är det naturligtvis viktigt, att lärarkåren har stark yrkeskunskap och insikt i industrins behov. I så fall är det väsentligt att våra löner är konkurrenskraftiga jämfört med våra referensgrupper i industrin, så att man kunde möjliggöra högklassig utbildning också i framtiden. Vi tror att vår löneutvecklings eftersläpning blir korrigerad i de följande förhandlingsrundorna i enlighet med den överenskomna ramen. T OOL-medlemmarnas bakgrund och arbetsmiljö avviker i regel mycket från övriga lemmars, och därför har TOOL sin egen tydliga pro- OAJ-medfil och så skall det också vara. I annat fall är det svårt att fungera i förtroendeuppdrag och förstå den vardagliga praxisen. TOOLs byrå har fokuserat på att känna sin medlemskår och försöker betjäna varje medlem så bra som möjligt. Egna förhandlingsdagar och motsvarande tillfällen liksom en egen tidning gör saker och ting bekanta. Förtroendemännen känner allra bäst problematiken och kan hjälpa till att utreda saker och ting. Utan att eventuellt känna till dessa faktorer har det tyvärr hörts förslag om att TOOL-medlemmarnas medlemsavgift skulle i sin helhet gå till OAJ och vår förenings verksamhet skulle läggas ner. Det är naturligtvis förståeligt att se samma format för alla som enkelt, men vår bakgrund och nuvarande praxis är så annorlunda jämfört med andra organisationers, att en service gjuten i samma schablon säkert inte passar TOOL. Men dessa i sig oroväckande förslag torkar säkert in bara rätt information om behoven sprids tillräckligt. OAJ å sin sida respekterar säkert sin underförenings självständiga ställning och dess behov och förstår i bredare perspektiv demokratiskt sina olika medlemmars mångfacetterade behov och låter alla blommor blomma. Annars skulle säkert väldigt många TOOL-medlemmar allvarligt analysera sitt medlemskap i OAJ och situationen kunde väcka en stark och hörbar debatt, som säkert inte skulle gagna någon, utan bästa resultaten uppnås genom att fokusera på det väsentliga. 4 Toolilainen 2/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 Osaamisen ulosmyynti-into hirvittää PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala Suomen sinivalkoiset liput liehuvat saloissa, kun tämä lehti jaetaan teille lukijoille, ainakin suunnilleen silloin lehden pitäisi olla käsissänne. Viime aikoina on tullut useamman kuin kerran mieleen, onko suomalaisuus meillä riittävän korkealle arvostettu asia. Haluammeko ihan oikeasti olla suomalaisia ja antaa sille sen arvon, miten sen toivon koettavan? Tällä en tarkoita mitään yltiönationalismia enkä toisten kansallisuuksien vinoon katsomista tai syrjintää. Vähiten tarkoitan sitä, että pitäisi illan kuhjeessa lätkiä turpiin jokaista vähän eriväristä tai erinäköistä vastaantulijaa. Tarkoitan sitä, että olisimme hieman enemmän huolissamme suomalaisuuden ja suomalaisen työn arvostamisesta. Ja Suomen pärjäämisestä. Haluaisin, että suomalaisuus olisi meilläkin suurempi itseisarvo ja asia, josta ihan oikeasti haluamme olla ylpeitä. Vähän niin kuin ranskalaiset, britit, italialaiset ja monet muut kansat niin Euroopassa kuin ympäri maailmaa. Kun kulkee noissa maissa, siellä ihan oikeasti arvostetaan omia asioita: tavaroita, ruokaa, juomaa, kansallista perintöä, historiaa ja kulttuuria. Se on siellä sisään rakennettu ominaisuus, imeväisenä opittu ja kouluissa juurrutettu. Jos me emme ymmärrä arvostaa suomalaisuutta, jäämme toisten jalkoihin niin kansana, kulttuurina kuin taloudellisesti toimeen tulevana yhteisönä. Me emme yksinkertaisesti pärjää tällä menolla. Se ei kuitenkaan estä toimimasta tyylikkäästi ja kansainvälisesti. Eräs kollegani kävi hiljattain Saksanmaalla ja totesi palattuaan, että siellä oli aivan hillitön työn tekemisen tahti ja halu. He haluavat tehdä omat tuotteensa itse ja kilpailukykyisesti. Keinot siihen kuulemma ovat olemassa. Saksa näyttää pärjäävän. Suorastaan jurppii niin peevelisti, kun kuulee kerran toisensa perään, että se ja se yritys on myyty ulkomaalaiselle toimijalle tai tuotanto on siirretty pienempipalkkaiseen maahan. Jopa tuotekehitys ulkoistetaan, kun jossakin insinöörin palkka on puolet suomalaisten saamasta. Onko varma, että tulokset ovat vertailukelpoisia? Ei näytä olevan likimainkaan aina. Raakaan, lyhytjänteiseen kvartaalituottoon tähtääminen on valitettavasti päivän mantra. Nopeita pikavoittoja poimitaan yhä herkemmin. Pitemmällä tähtäimellä jokaisen kaupan ja siirron mukana kadotamme kansallista osaamista. Usein jopa sellaista, mitä kenelläkään muulla ei vielä ole. Osaaminen on tuotettu kansallisella pääomalla ja työllä. Suomalainen koulutus ja innovatiivisuus ovat maailman huippua. Koulutus on meille kullekin lähes ilmaista, maksettu kansalaisilta kerätyillä verotuotoilla. Miksi sen tuotto pitää lahjoittaa noin vain muualle? Odottaisin jämerämpää vastuun ottoa vastineeksi saadulle koulutukselle ja oikeudelle nauttia yhteiskuntamme palveluista. Odottaisin, että kansallisylpeys koettaisiin nykyistä tärkeämpänä, pitkäjänteisen tuloksen ja menestymisen takaajana. Toivotan kaikille lukijoillemme suomalaista ja mielellään aurinkoista kesää ja aivan upeita nautintoja uuden sadon kotimaisten mansikoiden, porkkanoiden, puikulaperunoiden ja vaikkapa korvasienien parissa! Kauko TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2013 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Mirka Airesvuo TAKAKANSI: Kauko Kallio Toolilainen 2/2013 5

6 Marja Lehto Lehtori Metropolia ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus kestoprosessina Ammattikorkeakouluja perustettiin kaksikymmentä vuotta sitten aivan liikaa, vaikka ikäluokkien pienentyminen oli jo silloin tiedossa luvun alussa silloinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen lukumäärän tulisi olla korkeintaan yhdeksän, mutta lyhyellä aikavälillä niitä syntyikin kolmekymmentä. Ei siis ole ihme, että jo useamman vuoden ajan on pohdittu, kuinka saataisiin toteutettua ammattikorkeakoulujen lukumäärän karsiminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan niitä yrityksiä, joita vuodesta 2005 alkaen on tehty tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2005 aloitettiin nopealla aikataululla selvittää ammattikorkeakoulujen siirtämistä valtion ylläpitämiksi. Valtiollistamiskeskustelun taustalla oli halu karsia paisunutta korkeakouluverkkoa. Silloisen opetusministerin Tuula Haataisen mielestä valtiollistaminen lisäisi korkeakoulutuksen suunnitelmallisuutta ja korkeakouluverkkoa voitaisiin pitää aidosti valtakunnallisena kokonaisuutena. Seuraavan opetusministerin Antti Kalliomäen mukaan amk-verkko oli niin ikään liian hajanainen ja toimipisteitä liian paljon, mutta siitä huolimatta ei yhdenkään oppilaitoksen lopettamisesta ollut suunnitelmia. Kalliomäki tarjosi ratkaisuksi suurempia korkeakouluyksiköitä. Helsingin Sanomat esitti 17. marraskuuta 2005 oman mallinsa, jossa maan noin 50 korkeakoulua korvattaisiin seitsemällä ns. superyliopistolla ja kuudella keskusammattikorkeakoululla. Opetusministeri Kalliomäki piti esitystä sinänsä oikeansuuntaisena, mutta ei ryhtynyt kuitenkaan mihinkään toimenpiteisiin, vaan totesi aluepoliittisen itsemurhan tekemiseen ministerillekin olevan tarjolla vähemmän tuskallisia tapoja (HS ). Suurimmat linjaukset jäivät siis seuraaviin hallitusneuvotteluihin kevääseen Alkuvuonna 2007 käynnistettiin korkeakouluverkon harvennus siten, että Haaga ja Helia yhdistyivät, ja seuraavan vuoden elokuussa syntyi Metropolia Evtekistä ja Stadiasta. Opetusministeriö patisti lisäksi korkeakouluja karsimaan pienimpiä yksiköitään, koska esimerkiksi ammattikorkeakouluilla oli havaittu olevan 60 elinkelvottomalta vaikuttavaa toimipistettä. Vuoden 2008 alussa julkistettiin opetusministeriön tavoite vähentää ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaa koko maassa vuoteen 2020 mennessä. Saman vuoden tavoitteeksi silloinen opetusministeri Sari Sarkomaa asetti enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua. Tähän määrään sisältyisi 4-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittoumaa. Vuoden 2009 syksyllä Suomen hajanaista ja kotikutoista korkeakouluverkkoa kritisoitiin sekä kansainvälisessä että Akatemian arvioinnissa: yksikköjä oli yhä liikaa, ja ne olivat liian pieniä. Vuoden 2010 alussa yliopistojen määrä oli saatu jo karsittua 16:een eli lähelle vuonna 2008 asetettua tavoitetta. Ammattikorkeakoulujen määrä oli sitä vastoin edelleen 25. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry laati helmikuussa 2010 autonomisen helmikuun manifestin, jossa rehtorit esittivät omana ratkaisunaan perustettavaksi aluekorkeakouluja turvaamaan korkeakoulujen tulevaisuus pienemmillä paikkakunnilla. Aluekorkeakouluissa olisi sekä yliopistoyksikkö että ammattikorkeakouluyksikkö, ja niiden tutkinnot säilyisivät erilaisina, vaikka korkeakoulun hallinto yhtenäistyisi. Arenen mukaan pelkkään korkeakoulujen määrään tuijottaminen johtaisi helposti keinotekoisiin pakkoratkaisuihin, jotka luovat vain hallinnollisia himmeleitä. Selvitysraportti ja sen seuraukset Jos jokin koulutuspoliittinen tavoite ei tunnu etenevän toivotulla tavalla, sitä on usein pyritty nopeuttamaan asiantuntijoiden laatimalla selvitysraportilla. Näin kävi myös ammattikorkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä. Opetusministeriksi Sari Sarkomaan jälkeen noussut Henna Virkkunen pyysi keväällä 2010 selvityshenkilöitä tekemään raportin ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Raportin laativat selvityshenkilöt KT Hannele Salminen ja KTL Pekka Ylä-Anttila, ja se valmistui loppuvuonna Selvitysraportti lienee ensimmäinen virallinen ulkopuolisten tekemä selvitys, joka pohtii syvällisesti ammattikorkeakoulun ongelmia ja sen nykytilaa. Tähän asti ammattikorkeakouluja koskevia lausuntoja on opetusministeriön ohella antanut ensisijaisesti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Selvitysraporttia varten haastateltiin kattavasti keskeisiä amk-sidosryhmiä. Mielenkiintoista oli havaita, että Arene ry:n ja muiden sidosryhmien haastattelutulokset olivat usein ristiriidassa keskenään. Selvitysraportista ilmeni, että Suomessa vielä vuonna 2010 oli 25 ammattikorkeakoulua, joilla oli noin 160 toimipistettä. Opiskelijoita oli yhteensä noin Raportissa todettiin amk-sektorin kasvaneen tuntuvasti suuremmaksi kuin 1990-luvun alkupuolella oli arvioitu. Tällöin tulevaksi opiskelijamääräksi oli kaavailtu opiske- 6 Toolilainen 2/2013

7 lijaa, joten nykyinen opiskelijamäärä ylittää arvioidun maksimimääränkin :lla! Seurauksena opiskelijamäärän kasvusta todettiin koulutustarjontaa olevan liikaa sekä koulutuksen kysyntään että työmarkkinoiden tarpeeseen nähden. Selvitysraportista kävi myös ilmi, että ammattikorkeakoulujen yli 170 koulutusohjelmasta yli 40:n vetovoimakerroin on 1,5 tai vähemmän eli kutakin aloituspaikkaa kohden on korkeintaan 1,5 hakijaa. Raportin mukaan n. 60 % amk-opinnot aloittaneista valmistuu viidessä vuodessa. Koulutusajat ovat pidentyneet, ja keskeyttämiset lisääntyneet. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat toimineet Suomessa jo kaksikymmentä vuotta, on työnjaon selkiyttäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä raportin mukaan vielä kesken. Esimerkiksi T&K-toiminnassa ammattikorkeakoulut etsivät edelleen rooliaan. Jopa ¾ haastatelluista työnantajajärjestöjen edustajista oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulut tekevät samaa T&K-työtä kuin yliopistot. Sitä vastoin merkittävä osa ammattikorkeakoulujen johdosta katsoi, että yliopistot tekevät liiaksi samankaltaista työtä kuin ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulujen rehtorit pitivät lisäksi korkeakoulujensa tutkimustoimintaa lähempänä yliopistoja olevana ja näin ollen korkeatasoisempana kuin muut innovaatiojärjestelmän toimijat, mukaan luettuna yliopistojen rehtorit. Myöskään kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä ammattikorkeakoulut eivät selvitysraportin mukaan ole vielä löytäneet asemaansa soveltavassa pkyrityksiä palvelevassa T&K&I-toiminnassa. Juuri sen piti kuitenkin olla ammattikorkeakoulujen omin sektori. Yhtenä ammattikorkeakoulujen toimintaa haittaavana tekijänä on selvitysraportissa lisäksi mainittu jännite kunnallisen ja korkeakoulupoliittisen näkökulman välillä. Esimerkkinä on mainittu, että viittä yksityistä ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta muilla ammattikorkeakouluilla on osakeyhtiössäkin kuntaomistus joko kokonaan tai enemmistönä. Strategisessa hallituksessa saattaa näin ollen olla liian vähän ulkopuolista, työelämää edustavaa asiantuntemusta. Mitä toimenpiteitä selvitysraportti sitten aiheutti amk-kentällä? Vuonna 2011 uutisoitiin, että OKM on karsimassa rankasti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja eli yhteensä jopa paikkaa. Amk-rahoitusta leikataan noin 126 miljoonaa euroa. Tästä Arene veti sen johtopäätöksen, että se tietää opettajan lähtöä, mutta joutui myöhemmin perumaan puheensa. Leikkauksia on nykyisen opetusministerin Jukka Gustafssonin mukaan tarkoitus keskittää niihin koulutusohjelmiin, joiden vetovoima on heikko. Todellisuudessa suuria leikkauksia kohdistuu uuden rahoitusmallin myötä erityisesti tekniikan koulutusalaan johtuen tämän alan suuresta opintojen keskeyttämisasteesta. Kun teollisuutemme menestymisvaikeudet ovat hyvin tiedossa, ovat insinöörikoulutukseen osuvat resurssileikkaukset erittäin epäviisaita. Nykytilanne ammattikorkeakoulujen rakenteellisessa ja hallinnollisessa uudistumisprosessissa on, että vuoden 2013 aikana ammattikorkeakoulut anovat toimilupiaan uudestaan uusien koulutusvastuiden perusteella. Rahoitusmallin muuttaminen kokonaan valtiolliseksi alkaa näillä näkymin vuoden 2015 alussa. Kaikista ammattikorkeakouluista on tarkoitus uudistuksessa tehdä osakeyhtiöitä. Kustannusperustaisesta rahoituksesta siirrytään ensi vuoden alusta tulosperustaiseen rahoitukseen. Rahoitukseen vaikuttavat tällöin ensisijaisesti suoritetut tutkinnot ja vuosittain 55 opintopistettä suorittaneiden määrä. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset vaikuttavat tulevaisuudessa amk-rahoitukseen enemmän kuin aikaisemmin. Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusmallia pidetään kuluvan hallituskauden suurimpana koulutuspoliittisena hankkeena. Hallitusohjelma lupaa, että amk-uudistus nostaa kansakunnan osaamisen maailman kärkeen. Samoja lupauksia on kuultu jo 1990-luvun alusta alkaen, ja kuitenkin vuonna 2010 laadittu selvitysraportti tuo esiin, että ammattikorkeakoulujärjestelmä on epäonnistunut lähes kaikissa keskeisissä tavoitteissaan. Se ei siis olekaan m e- nestystarina, kuten on aikaisemmin annettu ymmärtää. Siteeraan eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajaa Raija Vahasaloa, joka totesi (HS ), että nykyiset ammattikorkeakoulut eivät ole kunnolla löytäneet rooliaan. Hänen sanojensa mukaan amk-järjestelmä luotiin kesken kokeiluvaiheen, ilman asiallista arviointia. Ensin luotiin tutkinnot ja sen jälkeen on yritetty miettiä, missä työelämän tehtävissä näitä tutkintoja tarvitaan. Yhteenveto Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita koulutetaan yhteiskunnan varoilla työttömiksi tai koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin, koska työmarkkinat eivät ime määräänsä enempää korkeakoulutettuja. Koulutustarjonnan sopeuttamista työvoimatarpeeseen ei kyetä nykyisessä ohjausjärjestelmässä turvaamaan. Opiskeluajat ovat pidentyneet ja keskeyttämiset lisääntyneet entisestään. Työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on epäselvä, koska ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet omimaan niille kuulumattomia tehtäviä haastaakseen yliopistot. T&K-toiminta ei myöskään ole saavuttanut tavoitteitaan, joita sille on asetettu nimenomaan pk-yrityksiä palvelevana toimintana. Selvitysraportissa todetaan, että määrällinen koulutustavoite on ammattikorkeakouluissa saavutettu ja ylitettykin, joten nyt olisi tarpeen muuttaa painopistettä selkeästi koulutuksen laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa, ettei ammattikorkeakoulukoulutuksen laatukaan vielä ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita kahdenkymmenen vuoden kehittämisestä huolimatta, mikä käytännössä on ollut resurssien siirtämistä sen päätehtävästä eli opetuksesta muihin kohteisiin, esimerkiksi hallinnon paisuttamiseen. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Amk-uudistuksesta on kadonnut suunta ( ) todetaan seuraavaa: Ammattikorkeakouluille on epäselvää, onko opetusministerillä tai hänen ministeriöllään edes näkemystä, minne pitäisi mennä ja millä tavalla. Samaisessa pääkirjoituksessa todetaan myös, että amk-uudistuksen kokonaisuudesta ei ole muodostunut selkeää kuvaa ja että amk-uudistuksen kohtaloksi on koitumassa väsähtäminen ja unohdus. Tilanne näyttää vähintäänkin huolestuttavalta. Puheet huippuyksiköistä ovat valitettavasti jo pitkään olleet utopiaa ainakin insinöörikoulutuksen osalta. Kaavailtujen 126 miljoonan euron leikkausten avulla ei saavuteta kansainvälisiä huippuyksiköitä. Jotakin parempaa on keksittävä. Toolilainen 2/2013 7

8 Jussi Kangasoja CAVE muuttaa rakennussuunnittelua CAVE (CAVE Automatic Virtual Environment) -järjestelmät ilmestyivät 1990-luvun alussa visualisointityökaluiksi. CAVE on virtuaaliympäristö joka hyödyntää isoja projisointipintoja jotka ympäröivät käyttäjän. Ensimmäinen CAVE esiteltiin vuonna Käytettävät ohjelmistoratkaisut ovat kehittyneet kahdenkymmenen vuoden kuluessa räätälöidyistä uniikeista ohjelmista, jotka eivät kyenneet käsittelemään grafiikkaa oikeassa kuvasuhteessa eikä näyttämään kuvaa laadukkaasti tai oikein, tehokkaiksi työkaluiksi. Tämän päivän sovellukset kykenevät suoriutumaan korkealaatuisesta 3D-mallintamisesta, hyödyntävät moniydin- ja moniprosessoriarkkitehtuuria sekä klusterointia sekä niissä on rajapinnat joiden kautta voidaan käyttää muita virtuaalitodellisuuden komponentteja kuten esimerkiksi valo- ja savutehosteita tai vaikkapa lämpötila-, paikannus- tai paineantureita. Oulun ammattikorkeakoulun CAVE, eli 3D virtuaalilaboratorionimellä kulkeva mallinnustila mullistaa rakennusten ja tilojen suunnitteluun liittyviä prosesseja. Lähes kolmetoista metriä pitkälle yli kaksi ja puoli metriä korkealle puolikaaren muotoiselle kuvapinnalle voidaan heijastaa lähes todentuntuisesti rakennuksen sijoittuminen ympäristöön, realistisessa koossa olevat sisätilat ja jopa sisustuksen yksityiskohtia joko kaksi- tai kolmiulotteisesti. Virtuaalimallia hyödyntäen tulevan rakennuksen tai tilan käyttäjälle avautuu mahdollisuus kulkea tilassa sekä havainnoida ja testata miten tilat toimisivat. Virtuaalitodellisuus realistisessa koossa Virtuaalisessa ympäristössä suunnitelman mittasuhteet ovat oikeat ja koko sama kuin lopullisessa kohteessa, mikä helpottaa yksityiskohtien havainnoimista. Virtuaalimalleihin voidaan myös tarvittaessa liittää interaktiivisuutta, jolloin käyttäjä pystyy esimerkiksi avaamaan ovia tilassa. Virtuaalilaboratoriossa voidaan myös liittää käytettäviin malleihin esimerkiksi valaistuksen, vuodenaikojen tai vaikkapa säätilojen muutoksia. Tällaisella olosuhdesimuloinnilla voidaan tarkastella entistä realistisemmin vaikkapa rakennettavan tilan sopeutumista ympäristöön esimerkiksi valojen ja varjojen kannalta. Oamkin CAVE-ympäristön kehityksessä keskeisesti mukana ollut Oululainen UKI Arkkitehdit Oy on kehittänyt jo rakennussuunnittelussa käytössä olevan osallistuvan suunnitteluprosessin, VALOn. VALO on tuonut käyttäjälähtöisyyden konkreettiseksi hyödyntämällä virtuaaliympäristöä. Prosessin aikana projektin eri vaiheiden suunnitelmat käydään ohjatusti läpi tilan eri käyttäjäryhmien kanssa lähes valokuv atarkassa 3Dsimulaatiossa. Simulaatio toteutetaan parhaan todellisuustuntuman aikaansaamiseksi oikeassa mittakaavassa. Menetelmä varmistaa relevantin tiedon siirtymisen käyttäjiltä suunnittelijoille ja sitouttaa samalla käyttäjät parhaalla mahdollisella tavalla suunnitelmien tekoon sekä rakennusprosessiin. Suunnitteluprosessi paitsi antaa entistä parempia ratkaisuja, myös alentaa kustannuksia rakennuksen koko elinkaaren ajan ja tukee näin osaltaan kestävää kehitystä. Sovellusalue ei rajoitu rakennuksiin. Samaa prosessia voidaan tietyin reunaehdoin soveltaa muun muassa ainakin laivanrakennuksessa, autoteollisuudessa ja konepajateollisuudessa. (Kaisa Tiri, malli: UKI Arkkitehdit Oy) Uusi 3D virtuaalilaboratorio auttaa käyttäjiä ymmärtämään ja havainnoimaan suunnitteluvaiheessa olevat tilat ja toimintaedellytykset. Virtuaalikatselmukset vaikuttavat jo nyt mutta ennenkaikkea tulevaisuudessa suunnittelu- ja ostoprosesseihin. (Jussi Tuokkola, malli Transtech Oy) Raskas konepajateollisuus hyödyntää ammattikorkakoulun palveluksia myynti- ja suunnitteluprosessien tukena. Tarkoitus on visualisoida rakennuksia, rakennettuja ympäristöjä tai vaikkapa raskaan konepajateollisuuden tuotteita isoille joukoille. Näin eri käyttäjäryhmät pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin jo ennen kuin taloa ruvetaan rakentamaan. Mallinnuksen odotetaan tuovan säästöjä, kun mahdollisia muutos- 8 Toolilainen 2/2013

9 töitä ei tarvitse tehdä jälkikäteen, vaan käyttäjien tarpeet voidaan ottaa huomioon jo ennen varsinaisten rakennustöiden alkamista. kotimaasta että ulkomailta ja onpa vierailijoiden joukossa ollut pari suurlähettilästäkin. Nytkin varauksia on tehty jo pitkälle tulevaan syksyyn saakka ja näin ollen elinkeinoelämä sekä tutkimusyhteistyökumppanit tulevat käyttämään tilaa myöskin jatkossa monipuolisesti. (Jussi Tuokkola, malli Pöyry Oyj) Virtuaalitilassa voidaan rakenteiden lisäksi katselmoida myös talotekniikkaa. Käyttäjien osallisuus suunnitteluprosesseissa elää jälleen uuden paradigman alkuaikaa. Ennen vuosituhannen vaihetta oli suunnittelussa aikakausi joka huomioi käyttäjät, design for people. Vuosituhannen vaihteilla käynnistyi käyttäjien osallistuttaminen, design with people. Viimeisin tulokas tontille on design by people, jossa käyttäjät siirtyvät yhä lähemmäksi suunnittelun ydintä. Ajattelun takana on rajojen ylittäminen, paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Virtuaalilaboratorioa käyttämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä jopa rakennusprosessin aikana mutta ennenkaikkea rakennuksen elinkaaren aikana. Lisäksi voidaan parantaa työhyvinvointia merkittävästi. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalaisen leirikeskuksen saneerausja uudisrakennushankkeen mallinnuksen avulla on päätetty jättää yksi uudisrakennus täysin toteuttamatta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa voidaan puhua jo yli miljoonan euron säästöistä ennenkuin varsinainen rakentaminen on alkanut, kertoo toimitusjohtaja Mikko Heikkinen UKI Arkkitehdit Oy:stä. Ainutlaatuinen mallinnustila koko maailmassa Oulun ammattikorkeakoulun mallinnustilan hanke käynnistyi Oulun elinkeinoelämän tarpeista. Muun muassa paikalliset suunnittelutoimistot ja arkkitehtitoimistot kaipasivat tilaa, missä visualisoida rakennepiirroksiaan. Hankkeelle haettiin ja saatiin ulkopuolista rahoitusta EU:n rakennerahastoista Pohjois-Pohjanmaan Liiton (PPL) kautta. Projektissa selvitettiin laajasti uudenlaisen virtuaalitilan mahdollisuuksia ja soveltuvia tarjoajia. Selvityksen myötä vahvistui käsitys, että asioita tehdään perinteisillä tavoilla. Kuitenkaan ammattikorkeakoulu ei halunnut perinteistä CAVE -tilaa, johon mahtuisi vain pari-kolme henkilöä kerrallaan. Sen sijaan asiat haluttiin tehdä toisin ja toteuttaa iso virtuaalitila, joka vetää virtuaalikatselmuksiin jopa kymmenen henkilöä kerrallaan. Hankintaprosessin kilpailutuksen kautta toimittajaksi valikoitui Kaukomarkkinat Oy. Tämä on ollut hyvä ja laaja-alainen pilottikohde meille. Asiat, jotka ajateltiin olevan helppoja, ovatkin olleet vaikeita ja päinvastoin. Kaarevaa muotoa, missä on yhtenäinen 3D-kuva, on tähän asti pidetty niin haastavana muun muassa geometriakorjausten osalta, että toteutuksia ei ole käytännössä ollut juuri lainkaan. Sitä vastoin toteutustavaksi on muotoutunut perinteinen puskusaumattu formaatti suorine pintoineen. Show- ja näyttelytekniikassa on useita vuosia toteutettu useilla projektoreilla erilaisille epäsäännöllisille pinnoille yhtenäisiä kuvia ja tätä tekniikkaa me hyödynsimme tämän kaarevan seinän yhteydessä. Olemme onnistuneet toteuttamaan uudenlaisen ja ainutlaatuisen 3Dmallinnustilan, missä kuvat on sovitettu yhteen ja tilasta saatu saumaton, kertoo projektipäällikkö Tony Lindqvist Kaukomarkkinat Oy:stä. Virtuaalilaboratorio aktiivisessa käytössä muokkaamassa tulevaisuuden ostoprosessia Oulun ammattikorkeakoulun 3D virtuaalilaboratorio avattiin syksyllä Uuden tilan vastaanotto on ollut paljon parempi kuin alussa osattiin kuvitella. Vierailijoita ja asiakaskäyntejä on ollut sekä (Jussi Tuokkola) Suurlähettiläät Galymzhan Koishybayev ja Mikko Kinnunen tutustuivat virtuaalilaboratorioon. Ammattikorkeakoululla uskotaan että käyttäjät haluavat jatkossa olla yhä enenevässä määrin mukana isojen hankintojen, kuten kodin ja julkisten rakennusten suunnittelussa. Kodin lisäksi jopa merkittäviä muita kuluttajatuotteita autosta vapaa-ajan asuntoihin tullaan jatkossa suunnittelemaan ja testaamaan tällaisissa ympäristöissä. Virtuaalikatselmuksista ja käyttäjälähtöisestä suunnitteluprosessista tulee tulevaisuudessa merkittävä osa ostopäätösprosessia, tuumaa laboratorion käytöstä vastaava laboratorioinsinööri Janne Kumpuoja. Virtuaalirakennus-työmaa Erilaisten käyttäjälähtöisten menetelmien ja fyysisiin rakennuksiin vaikuttamisen lisäksi oppilaitoksen on luonnollisesti ajateltava myös oppimista ja sen prosesseja. Voidaan syyllä sanoa, että tekniikan koulutuksessa yhdessä oppimisen määrää tulisi kasvattaa. Yhdessä oppiminen voi parhaimmillaan olla hyvin työelämätarvelähtöisesti aseteltu prosessimalli, joka tuottaa osaavia eri alojen ammattilaisia, joilla on valmiudet työskennellä yhdessä. Suurinta konkretiaa opintojen aikana tuskin voidaan liian helposti saavuttaa oikealla rakennustyömaalla, oikeiden talojen rakentamiseen ei ole olemassa riittäviä rahallisia tai ajallisia mahdollistajia. Sen sijaan tarjolla on mahdollisuus liittää opiskelijoiden oppimisen aikaiset suoritteet, kuten harjoitustyöt, kiinteästi toisiinsa ja tutkia tuloksia yhteismitallisina virtuaaliympäristössä. (Jussi Tuokkola, malli: UKI Arkkitehdit Oy) Virtuaalirakennustyömaakohde konkretisoituu opintojen edetessä. Toolilainen 2/2013 9

10 Arja Sirviö puheenjohtaja TOOL Kajaani ry Terveisiä Kajaanista! Kajaanin ammattikorkeakoulu on sisukas pieni ammattikorkeakoulu Kainuussa. Kaikki rakennukset ja siten koulutusalat sijaitsevat tiiviisti samalla Vimpelin kampusalueella. Kanssakäyntiä toisten alojen kanssa on päivittäin. Kajaanin Tool ry:ssä on nykyisin 22 jäsentä. Riviämme on viimeisen vuoden aikana supistanut eläkkeelle jäämiset ja luonnollinen - vaikkakin yllättävä - poistuma. Päätösruokailut Mitäs me yhdessä tehdään? Vuosittain ohjelmassamme on viralliset kevät- ja syyskokoukset sekä lukukauden päätösruokailut. Päätösruokailut ovat tärkeä osa arkeamme, onhan se hetki ennen lomaa jolloin voimme purkaa keskenämme päättyvän lukukauden - hyvän ruuan merkissä. Päivittäiset kahvitunnit ovat meidän tapamme toimia. Arkipäivisin klo 9.45 ja marssivat tekniikan opettajat kohti henkilökunnan taukotilaa. Opettajan työ on paljon yksin tekemistä opiskelijoiden kanssa - kahvitauot ovatkin hyvä paikka purkaa päivittäin eteen tulevia tilanteita tai muuten päivittää tietojaan. Yritysvierailut Olemme pyrkineet vuosittain vierailemaan eri teollisuuslaitoksissa tai yrityksissä. Tämä toiminta on osa yhteistyötä, jota teemme paikallisten yritysten kanssa. Meiltähän tulee yrityksiin uudet työntekijät. Moni paikallinen yrittäjäkin on lähtenyt työuralleen Kajaanin ammattikorkeakoulun tekniikan kautta. Vierailut ovat olleet varsinkin yhteisaineiden opettajille silmiä avaavia kokemuksia - näitä asioita tehdään tässä lähellä. Yhdistyspuolella toimimme Kajaanin OAJP:ssä ja OAJ Kainuussa. Molemmissa yhdistyksissä on meidän edustaja hallituksessa - vaikka olemmekin näin pieni yhdistys. Onhan meitä kosiskeltu liittymään muihin yhdistyksiin, mutta olemme tähän asti pitäneet päämme ja näin myös itsenäisyytemme. Kajaanin toolilaiset kahvitauolla Toolilainen 2/2013

11 Mirka Airesvuo Innostavassa työilmapiirissä hullutkin ideat jalostuvat Minkään yrittäminen on ensimmäinen askel kohti epäonnistumista. (Homer Simpson) Hullut vie maailmaa eteenpäin, viisaat koettaa pitää sitä pystyssä. (Mato Valtonen) Olen tullut kuuntelemaan Sleepy Sleeperseistä ja Lenin-grad Cowboyseista tuttua, nykyisin luovuuden asiamiehenä esitelmöivää Mato Valtosta. Hän puhuu innostavan työilmapiirin puolesta muutosten maailmassa. Onko täällä joku, joka ei ole koskaan tehnyt mitään hullua? Yksikään käsi ei nouse, ja Valtonen on siitä iloinen. Hän kehottaa kuulijoita miettimään tähänastisen elämän kohokohtia, sellaisia hetkiä ja hulluja kokemuksia, joista kerrotaan vieruskaverille vanhainkodissa. Ja ne jutut eivät sitten ole sellaisia, että sitten minusta tuli ylioppilas. Johan se vieruskaveri lakkaa tahallaan hengittämästä, jotta pääsee kuuntelemasta. Ajatus, luova hulluus, rohkeus = kehitys Seuraavaksi Valtonen kysyy, onko kuulijoiden joukossa ketään, jonka päähän ei koskaan ole tullut yhtään ajatusta. Käsiä ei taaskaan nouse. Ajatuksesta on lyhyt matka kehitykseen! iloitsee Valtonen. Tutkimuksen mukaan kuitenkin 24 prosenttia suomalaista ei haluaisi minkään muuttuvan. Mutta eihän niin voi elää, tai kilpailijat menevät ohi vasemmalta ja oikealta, sanoo Valtonen ja alkaa sitten pohtia, mitkä seikat jarruttavat työpaikoilla viitsimisen ja tekemisen meininkiä. Yksi jarru on kiire. Vaikuttaa siltä, että työelämässä et ole mitään, jos ei ole koko ajan hirveä hässäkkä päällä. Mutta kun ihminen valittaa kiirettään, hän lähettää samalla piiloviestin: Olen erittäin kysytty henkilö. Sinä, jolla ei ole kiire, et ole yhtä tärkeä kuin minä. Toinen jarru on elämän pinnallisuus. Ihmiset puhuvat dingeldongelasioista, joihin aiheet saadaan tv:n tanssikisoista ja kohulehdistä. Tämän korkeasti koulutetun kansan viime vuoden klikatuin uutinen oli se, että Johanna Tukiainen harkitsee muuttoa ulkomaille. Kolmas jarru on suomalaisten heikko itsetunto. Kun pari vuotta sitten Newsweekin kansijuttu oli, että Suomi on maailman paras paikka elää, mitä tekivät suomalaiset? Ottivatko he kaiken markkinointivaltin tästä upeasta uutisesta? Eivät, vaan soittivat toimitukseen, että tutkimuksessa on virhe! Neljäs jarru ja kaikkien jarrujen äiti on peilistä katsova minä. Joillekin ei ihmisikä riitä sen Luovuuden kolme tyyppiä Briljantti: poikkeuksellisen fiksu, mutta ei jätä kulttuuriin jälkiä erinomaisuudestaan. Esimerkiksi ihminen, joka on teknisesti äärettömän taitava, mutta ei itse luo mitään uutta. Henkilökohtaisesti luova: kokee asiat persoonallisella tavalla, mutta ei kommunikoi ympäristön kanssa. Esimerkiksi ihminen, joka ratkaisee ilmastonmuutokseen, mutta ei kerro siitä kenellekään. Työyhteisön ilmapiiri ratkaisee, saadaanko ajatus ulos hänen päästään vai ei. Varauksettomasti luova: synnyttää uutta. Ihminen, joka uskaltaa ottaa riskejä, koska ilman riskejä ei tule kehitystä. Mutta liian isoja riskejä ei kannata ottaa tai kaikki luhistuu, jos meneekin pieleen, varoittaa Mato Valtonen. selvittämiseen, kuka minä oikein olen. Sitä paitsi jokaisessa on monta minää: minä on erilainen töissä, anoppilassa, autonratissa ja viinapäissään. Osa meistä uskaltaa olla joka tilanteessa suunnilleen oma itsensä ja heitä me kutsumme kylähulluiksi. Muutoksen jarruja ovat myös laiskuus, epäonnistumisen pelko ja liiallinen rutiineihin tarrautuminen. Valtonen ihmettelee, miksi suomalainen ei uskalla ottaa riskejä työelämässä vaikka ottaa niitä siviilissä koko ajan: ajaa autolla, tupakoi ja menee naimisiin. Toki suomalaisistakin löytyy paljon luovaa hulluutta ja rohkeutta, ajatellaanpa vain vaikkapa Duudsoneita, Angy Birdsejä, ilmakitaran, suojalkapallon ja eukonkannon maailmamestaruuskisoja, Lordia, Leningrad Cowboyseja ja miksei Kokemäen Poikamiesyhdistystä, joka mainosti tarjoavansa ilmaista mammografiaa. Huonokin idea kannattaa sanoa ääneen, koska joku muu voi saada siitä hyvän uuden idean. Tipujen organisaatiokaavio Ihminen on hierarkkinen laumaeläin, ja tästä Valtonen näyttää kuvan kolmessa eri kerroksessa orsilla istuvista linnuista: kun yläorrella istuva lintu katsoo alaspäin, se näkee pelkkää paskaa. Kun alaorrella, paskan peitossa olevat linnut katsovat ylöspäin, ne näkevät vain persreikiä. Kun organisaatio on hierarkkinen, jokainen yksilö yrittää löytää oman tasonsa systeemissä miellyttäen, rehvastellen, valehdellen, juoruillen ja ilkeää huumoria viljellen. Voisiko esimerkiksi korkeakoulun hierarkia ollakin yksi pitkä tasainen orsi? Valtonen kysyy ja kertoo esimerkin Leningrad Cowboys -ajoilta: Jos jollakulla nousi kusi päähän, bussi pysäytettiin ja tämä henkilö sai jäädä pois kyydistä. Sitten jatkettiin matkaa ja keikkapaikalla tavattiin nöyrä soittaja. Liikkumatilaa ja palkitsemista Nyt Valtonen puhuu mobiiliteknologiayhtiö WapIT Oy:n toimitusjohtajan kokemuksella: Ihmisille pitää antaa liikkumatilaa työssään. Kun työstään kiinnostunut ihminen saa liikkumavaraa, kipinät alkavat sinkoilemaan. Tajusin tämän, kun WapITin koodaajanörtti ei saanut mitään aikaiseksi aamulla. Selitys oli, ettei hän ole aamuihmisiä. Kun hän ja muutama muukin ei-aamuihminen sai luvan tulla töihin kello 14, johan alkoi tulosta syntyä. Toinen tärkeä asia on palkita kaikki onnistumiset. Sanotaan kiitos. Käytökselläkin ja sanattomin viestein voi ilmaista, että arvostan työtäsi. Ongelma ja sen ratkaisu Sellaista työtä tai elämää ei olekaan, ettei ongelmia tulisi. Mato Valtosen neuvo on: Hyväksy ongelma ja käännä se projektiksi. Sen jälkeen sinulla ei ole enää ongelmaa, on vain ratkaisu tai ratkaisuja. Älä piehtaroi ongelmissa, sillä kun yksi on selätetty, toinen on jo nurkan takaa tulossa. Mieti siis edes välillä elämän hyviä puolia. Valtonen sanoo, että voisi tiivistää koko puolitoistatuntisen esitelmänsä yhteen sanaan: yllätä. Yllätä itsesi. Pysäytä itsesi viideksi tai kolmeksikymmeneksi sekunniksi. Keksi jotakin. Tee se. Toolilainen 2/

12 Pasi Repo Neuvottelutilanteesta Suomen työttömyysaste on kivunnut maaliskuussa 9 prosenttiin. Tämä on selkeästi korkeampi kuin vuosi sitten. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden viennin kehityksestä eikä ole palautunut lamasta ennalleen. Tämä on poikkeuksellista koko Suomen historiassa. Teknologiateollisuuden liikevaihto supistui viime vuodesta ja oli tämän vuoden tammikuussa neljä prosenttia alhaisempi kuin vuosi sitten tammikuussa. Teollisuuden tilauskannan vähetessä valtion ja koko julkisen sektorin rahoituspohja pettää, kuntatalouden ollessa monin paikoin jo valmiiksi kuralla. Viimeisten barometrien mukaan nyt myös kotitaloudet ovat käyneet kuluttamisessaan varovaisiksi. Hotellien, ravintoloiden ja muiden palvelujen käyttö on selvästi vähentynyt. Kotimarkkinatkaan eivät siis enää vedä. Kehysriihi keskitetty liittokohtainen? Valtion, kuntien, teknologiateollisuuden ja palkansaajien talousnäkymät ja usko tulevaan näyttävät heikoilta. Kertovatko kevään karut talousluvut vain hetkellisestä notkahduksesta vai pitempiaikaisesta pudotuksesta, sitä ei vielä tiedetä. Aika näyttää miten suomalaiset tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi niin kotimarkkinoilla kuin maamme rajojen ulkopuolella. Sen jälkeen kun valtio päätti kevään kehysriihessään tukea yrityksiä n. miljardilla eurolla, ja keskusjärjestöjen alkukevään sopimustunnustelujen kaaduttua EK:n toimitusjohtaja ilmaisi kiinnostuksensa keskitettyyn palkkaratkaisuun. Tämä sopimusosapuolien lähentyminen ei ollut lainkaan yllättävää, varsinkaan kun työnantaja on julkisuudessa tarjonnut jo vuoden ajan ns. nollaratkaisua. Kaikissa tilanteissa työnantajalle kaikkein edullisin palkkaratkaisu olisi keskitetty nollalinja tai jopa negatiivinen monivuotinen sopimus. Onko tämä silti edullisin tapa lähestyä syksyn neuvotteluja? Nythän työntekijäpuoli ei ole ottanut vakavasti tällaisia puheita. Nollan lisäksi EK:n suurin jäsen Teknologiateollisuus haluaa positiivista muutosta työmarkkinatoimintaan: TT peräänkuuluttaa joustavuutta ja yrityskohtaisuutta painottavaa työmarkkinakulttuuria. Tämä tarkoittaa Teknologiateollisuuden mukaan sitä, että paikallisella sopimisella voitaisiin turvata työpaikkoja ja tukea investointeja. Käytännössä työnantajakohtainen sopiminen tarkoittaisi sitä, että vain ne työnantajat, joilla on talous kunnossa, voisivat halutessaan korottaa joidenkin työntekijöiden palkkoja. Tällainen ns. positiivinen sopimuskulttuuri murtaisi nykyisen kolmikantaneuvotteluun perustuvan sovittelun tulonjaosta. On ristiriitaista, että positiivisella muutoksella luotaisiin työntekijöiden enemmistön kannalta negatiiviselta tuntuva palkkaratkaisu. Toteutuupa keskitetty ratkaisu, solmitaanpa liittokohtaiset sopimukset tai mentiinpä työnantajakohtaisiin paikallisesti neuvoteltaviin palkankorotuksiin, niin työntekijäpuoli haluaa turvata tulevalla palkkaratkaisulla ostovoiman säilymisen. Nollalinjalla ostovoima ei tule turvatuksi, ellei valtio osallistu voimakkaasti työmarkkinoiden sopimiseen tekemällä kesällä työntekijäpuolta tukevia uusia veroratkaisuja. Siksi valtiolta miljardi euroa työntekijätukea olisi nyt paikallaan. Säästetään kärkikohteena opetus Näyttää siltä, että tässä yleisessä talous- ja neuvottelutilanteessa valtio ei todennäköisesti voi muuta kuin tehdä päätöksiä uusista säästötoimenpiteistä ja veroratkaisuista. Eläkkeet ja työurien pidentäminen ovat olleet tarkasteluissa pitkään mukana, mutta neuvottelutulokset näissä ovat olleet laihoja. Nykyinen hallitus on päättänyt säästää lähes miljardi euroa ammatillisesta ja ammattikorkeakoulutuksesta seuraavien muutamien vuosien aikana. Koulutuksesta on tehty maan ns. kärkileikkauskohde. Valtiolle tuntuu olevan tärkeämpää yritysten taloudellinen tukeminen kuin niiden osaamiseen panostaminen. Suomi on pitkään ollut opetuksen, oppimisen ja kenties osaamisenkin kärkimaita. Näyttää siltä, että tehdyillä säästötoimenpiteillä opetuksen laatu on lähtenyt voimakkaaseen alamäkeen. Liike on päinvastaista kuin hallituksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa julistetaan: tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi painaa nyt raskaasti koulutukseen, osaamisen kasvuun ja innovointiin jarrua ja antaa näin lisää etumatkaa muille maille. Palkka-alen seurauksena osaaminen hakeutuu muualle Olemme kansana tilanteessa, jossa teknologiateollisuuden vienti ei vedä. Suomen valtion ja kuntien talous on tukevasti kuopassa. Valtio leikkaa koulutuksen määrärahoja, jolloin opetuksen resurssit ja tekijät vähenevät tuhansilla henkilötyövuosilla. Julkisen puolen työntekijöiden ansiotaso uhkaa edelleen jäädä jälkeen yksityisellä puolella maksettavista palkoista ja työelämään tähtäävään koulutukseen ei millään tahdo löytyä osaavaa ja pätevää opetushenkilöstöä. Näillä taustoilla varmistetaan, että opetuksen laatu heikkenee. Näin käynee myös oppimiselle ja osaamiselle. Jo pitkään on voitu lukea tiedotusvälineistä merkkejä suomalaisen osaamisen taantumasta, kuten suomalaisen vientiteollisuuden viennin kehityksestä ja teollisuustuotannon karkaamisesta ulkomaille osaavimpiin käsiin. Opetuskin alkaa kärsiä inflaatiota. Varsinkin ammattikorkeakoulujen Tekniikan ja liikenteen koulutusalalle on erittäin vaikea saada rekrytoitua pätevää opetushenkilöstöä. Tilannetta pahentaa se, että mm. lehtoreina toimivien diplomi-insinöörien, kielten ja viestinnän ammattilaisten sekä matemaatikkojen, kemistien ja fyysikkojen vähimmäistaulukkopalkat ja keskimääräinen ansiotaso on huomattavasti jäänyt jälkeen elinkeinoelämän vastaavasti koulutetusta väestä. Siksi korkeasti koulutetun henkilön ansiokehitystä ei tulisi kaikissa tilanteissa sitoa vain työnantajaan tai ammattiin vaan työntekijöiden verrokkiryhmän tutkintoon. Korkeasti koulutetulle kuuluu koulutustaan vastaava palkka. Työnantajajärjestöjen on huolehdittava siitä, että työnantajat kohtelevat työntekijöitään tasapuolisesti kaikissa olosuhteissa ja taloudellisissa tilanteissa. Samoin työntekijäpuolen järjestöjen on tulevilla sopimuskierroksilla huolehdittava siitä, että kaikkien työntekijöiden palkka kehittyy markkinatalouden sääntöjen, verrokkiryhmän ansiotason ja kirjallisesti sovittujen lupausten mukaisesti. Tulonjaot mm. opettajaryhmien sisällä tulee perustua faktoihin eikä fiktioon. 12 Toolilainen 2/2013

13 Antti Henell lehtori Riitta Abioqa koulutussuunnittelija JAMK Työvoimakoulutusta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Nykyiset työelämämuutokset ja jo arkipäiväksi tulleet lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet myös korkeakoulutettuihin, joiden työttömyysaste koko maassa on tällä hetkellä noin puolet yleisestä työttömyysasteesta. Samanaikaisesti koulutuksen tason jatkuva nousu edellyttää työntekijöiltä ammattitaidon ylläpitämistä ja uuden oppimista. Myös korkeakoulutettujen työttömien on pidettävä huolta työttömyysjakson aikana omasta osaamisestaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) teknologiayksikkö on vastannut työttömien tai työttömyysuhan alla olevien korkeakoulutettujen koulutustarpeeseen järjestämällä kohderyhmälle räätälöityä ammatillista työvoimakoulutusta. Tästä osoituksena ovat lukuisat viime vuosina toteutetut koulutukset, kuten Insinöörin urastartti, AMK-tutkinto valmiiksi, Korkeakoulutettujen uudet mahdollisuudet, Bioenergia-osaaja, Logiikkaohjelmointi, Konenäkö sekä CAD-koulutukset. Työvoimakoulutuksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan ammatillista osaamista, parantaa työnhakuvalmiuksia ja avata uusia mahdollisuuksia työllistymiseen. Työvoimakoulutukseen sisältyy lähi- ja monimuoto- sekä verkko-opetuksen lisäksi käytännön harjoituksia, jotka tehdään oppilaitoksen nykyaikaisissa laboratorioissa. Äskettäin JAMKiin perustettu rakennusautomaatiolaboratorio toimii hyvänä esimerkkinä autenttisesta oppimisympäristöstä, jossa rakennusautomaation ja energian tehokkaan käytön osaamista voidaan oppia ja kehittää monipuolisesti. TE-toimiston asiantuntijoiden Talvikki Tuimalan ja Arja Sutisen mukaan ammattikorkeakoulujen mukaantulo työvoimakoulutuksiin on monipuolistanut ja lisännyt koulutustarjontaa korkeakoulutetuille. CAD taipuu moneksi. Kuvassa Felipe Madiedo esittelee Simo Pönkäselle viime vuoden lopulla käyttöön otettua Virtual Reality -tilaa Elomaticilla. Työssään Simo on pystynyt hyödyntämään CAD-kurssin oppeja. Työssäoppiminen väylä työllistymiseen Kaikkiin työvoimakoulutuksiin sisältyy työssäoppimisjakso, jonka on todettu olevan erittäin hyvä keino opiskelijan työllistymiseen. JAMKin laaja työelämäyhteistyö ja -verkosto ovat auttaneet työssäoppimispaikkojen löytymiseen. Yksi pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on Elomatic Oy. Osastopäällikkö Timo Piiraisen mielestä työssäoppimisjakso mahdollistaa asiakkaiden ja Elomaticin toimintaympäristön oppimisen, jota koulutuksen lähijaksolla ei voida opettaa. Simo Pönkänen työllistyi suunnittelijaksi Elomatic Oy:lle käytyään JAMKin CAD painoitteisen työvoimakoulutuksen. Simo kertoo, että aiemmista CAD-opinnoista oli jo kulunut useita vuosia, eikä hän ollut työskennellyt koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Koulutus antoi kaikille osallistujille taustasta riippumatta hyvät valmiudet CADsuunnitteluun, sillä opinnot alkoivat aivan alkeista sekä CADillä että käsin piirtämällä koneenpiirustuksen perustehtäviä. Simon mukaan ilman tätä koulutusta olisi ollut vaikeaa löytää vastaavaa työpaikkaa. Jos aikoo vaihtaa alaa tai työttömyysjakso uhkaa pitkittyä, suosittelen ehdottomasti tätä tai jotakin vastaavaa työvoimakoulutusta. Koulutukseen sisältynyt työnhakujakso oli myös erittäin tärkeä, viimeistään silloin havaitsi, että paikan täyttäminen on mahdollista. Täytyy vain pystyä näyttämään omat vahvuudet. Kukaan ei pysty alussa kaikkiin vaatimuksiin, joita ilmoituksessa vaaditaan. Oli hyödyllistä huomata, kuinka työpaikkahakemuksiin kuuluu vastata. Pelkän edellisen hakemuksen kopiointi ei riitä. Kaikkiin hakemuksiin on keskityttävä erikseen, Simo kertoo. Tulevaisuudennäkymiä TE-toimiston asiantuntija Talvikki Tuimala arvioi, että tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen rooli muuttuu yhä tärkeämmäksi, sillä koulutuksen tason noustessa tarvitaan yhä enemmän täydennyskoulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille alasta riippumatta. Jo nyt ohjaava ja valmentava koulutus on eriytymässä omaksi osioksi valmennuspalvelun puolelle. Työvoimakoulutukselle on asetettu selvä tavoite olla ammatillista koulutusta, joko tutkintotavoitteista, osatutkintotavoitteista tai lisä- ja täydennyskoulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu haluaa olla mukana näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Toolilainen 2/

14 Pia Haapea Ympäristöteknologian yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Projektihässäkkä - Työelämälähtöiset projektit osa MAMKin ympäristöteknologian koulutusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMK) on koulutettu ympäristöalaa yli 40 vuotta. Vaikka koulutusta ja sen sisältöjä on suunniteltu ja toteutettu suhteellisen tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa, on työelämän osaamisvaatimusten integrointi opetukseen käytännössä haastavaa. Työelämäyhteyksien ylläpidon lisäksi koulutuksen vetovoima ja opiskelijoiden sitouttaminen ovat viime vuosina olleen koulutusohjelman kehittämisen päätavoitteita. Ympäristöteknologian koulutusta on aktiivisesti kehitetty teoriapainotteisuudesta kohti käytännön tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Ympäristöala tarjoaakin tähän lukuisia mahdollisuuksia; mittaukseen-monitorointiin-valvontaan löytyy kohteita itse Kasarmin kampuksen lisäksi lukemattomia. Ympäristöalan vahva TKI perinne, toimivat laboratorioympäristöt ja työelämäyhteistyö edistävät osaltaan TKI-toiminnan integrointia osaksi koulutusta. Aluevaikuttavuutta edistää lisäksi se, että ympäristöteknologia ja -turvallisuus ovat yksi alueellisista kehittämistoiminnan kärkialoista. Ammattikorkeakoulutuksen kannalta tärkeiden osa-alueiden (työelämäyhteistyö, vetovoima ja motivaatio) kehittämiseksi toteutettiin 30 pääosin kolmannen vuosikurssin opiskelijalle ja aikuisopiskelijalle osa vaihtoehtoisista ammattiopinnoista projektiopintoina yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Lukujärjestyksen yhtenäistämiseksi ja opettajien työajan resursoimiseksi projektit toteutettiin yhden lukukauden aikana. Lukujärjestykseen projektiopinnoille varattiin opiskelijoille ja opettajille noin 20 tuntia viikossa, joka mahdollisti irrottautumisen muista opinnoista ja opetuksesta useampana päivänä viikossa. Käytännössä Tammikuussa 2012 etukäteen briiffatut sidosryhmien edustajat tulivat koululle esittelemään Insinööriopiskelijat i i klij ennen jätelajittelututkimuksen jitt l t tki k alkamista Metsäsairilassa il keväällä Kuva: Minna Lindroos. toimintaansa sekä kehittämishaasteita. Sidosryhmätapaamisen jälkeen opiskelijat valitsivat itselleen soveltuvimmat aiheet ja muodostivat 2 6 hengen projektiryhmiä. Opettajien konsultoinnin jälkeen ryhmät tutustuivat aihealueeseen liittyvään teoriatietoon, joiden perusteella tekivät yksityiskohtaisemman tutkimussuunnitelman yhteistyössä toimeksiantajien ja opettajien kanssa. Suunnitelmassa tuli esittää aikataulutus ja resurssointi sekä käytettävät tutkimusmenetelmät. Suunnitelmat esitettiin kaikille yhteisissä seminaareissa. Itse selvitys toteutettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti. Väliseminaareissa opiskelijat antoivat tilannekatsauksen ja ohjaavat opettajat sekä muut opiskelijat ohjaavaa palautetta. Projektityöhön kuului luonnollisesti raportointia, sekä artikkelin ja posterin tekeminen. Tärkeinä itsearvioinnin ja kehittämisen välineenä toimivat opiskelijoiden kirjoittamat reflektoinnit, joissa opiskelijat pohtivat itsenäisesti ja projektiryhmän/tiimin kanssa yhdessä omaa osaamistaan, omia vahvuuksiaan osana projektitiimiä, kiinnostustaan ja motivaatiotaan, odotuksiaan, haasteita, tiimin vahvuuksia, valmiuksia ja roolitusta. Kokonaisuudessa opiskelijat suorittivat kevään aikana 415 op ns. TKI- integroituja opintopisteitä, joka opiskelijan työtunneiksi muutettuna on h työpanosta (+ opettajien työpanos 480 h) jotka amk-lain (2005) mukaisesti tukivat yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa amk opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Mukana olevien opettajien työaika (yhteensä 480 h) jaettiin opetusresurssien mukaisesti kolmelle toteutuksessa mukana olleelle opettajalle. 14 Toolilainen 2/2013

15 Oppimisesta Erityisen ilahduttavaa on se, että opiskelijat tunsivat todella oppineensa, ei välttämättä uusia ja ihmeellisiä tietoja, vaan sitä miten työelämässä töitä tehdään, mistä etsitään tietoa, miten ongelmia ratkaistaan ja miten toimitaan ryhmässä. Ennen kaikkea reflektoinneista paistoi itseluottamuksen lisääntyminen; haastavistakin tehtävistä ja ongelmista selvitään. Opiskelijoiden esityksiä loppuseminaareissa kuunnellessa tuli tunne, että opiskelijat olivat saavuttaneet tietyn asiantuntijuuden tason selvittämästään aiheesta. Opiskelijoiden reflektoinnista suoraan poimitut kommentit kuvannevat parhaiten oppimistuloksia: Kaiken kaikkiaan pidin projektiluontoisesta suoritustavasta, sillä se vahvisti oma-aloitteisuutta, suunnittelutaitoa sekä kykyä selviytyä itse ongelmista Projektiopintojen kautta sai myös kuvan todellisesta työstä ja siitä, ettei kaikki tosiaan aina mene suunnitelmien mukaan, jolloin täytyy osata tehdä kompromisseja ja luovia ratkaisuja. Opintojaksojen projektityylinen toteutus oli mielestäni onnistunut ratkaisu. Oikeiden töiden tekeminen oli mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa, kuin luennoilla istuminen. Projektien myötä sai myös erikoisosaamista, kun projekteihin liittyviin asioihin ja ongelmiin oli paneuduttava syvällisesti. Kaiken kaikkiaan sekä opiskelijat että me suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet opettajat olimme tyytyväisiä. Meille Opiskelijoiden lukujärjestys projektiopintojen aikana keväällä opettajille tarjoutui myös luonteva mahdollisuus tärkeään sidosryhmäyhteistyöhön sekä päivittää osaamistamme vastaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Koko opetus- ja muu henkilökunta ovat muutamista käytännön haasteista huolimatta olleet valmiita kohtamaan tulevanakin vuotena tämän haasteen. Työelämän palaute oli myös positiivista; yhteistyö jatkui myös keväällä 2013, vahvistettuna muutamalla uudella yhteistyötaholla ja opettajalla. Mukana tänä vuonna on myös englantilaisen koulutusohjelman, Environmental Engineering, opiskelijoita. Kevään projektiopinnot edistivät opiskelijoiden oppimisen lisäksi sidosryhmien kanssa käytävää vuorovaikutusta ja sen odotetaan lisäävän koulutuksen laatua ja oppimismotivaatiota sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Onnistunut yhteistyöprojekti Erittäin tärkeää lopputuloksen kannalta oli myös, että kaikki kysytyt alueelliset ympäristöalan toimijat lähtivät rohkeasti mukaan talkoisiin antamalla aikaansa ja kehittämistehtäviä opiskelijoille. Selkeästi oli nähtävissä myös, että opiskelijoiden osaaminen ja itseluottamus omiin kykyihin kehittyivät kevään aikana. Vaikka projektiopintojen ja yhteistyön työelämän kanssa pitäisi olla nykyajan insinöörikoulutuksessa itsestäänselvyys, vaatii uusien toimintatapojen käyttöönotto aina ylimääräistä työtä ja sitouttamista. Valmistahan ei tule koskaan, mutta erittäin hyväksi koettu ja kehittämiskelpoinen toimintatapa on nykyisin osa MAMKin ympäristöteknologian koulutusta. Iloksemme myös Teknologiateollisuus ja Uusi Insinööriliitto palkitsivat Projektihässäkkä tiimin stipendillä ja kunniakirjalla insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlissa opintojen onnistuneesta yhdistämisestä työelämälähtöisiin projekteihin. Stipendi käytetäänkin koko ympäristöteknologian henkilöstön yhteiseen kehittämispäivään, jonka aikana konseptista kehitetään vieläkin laadukkaampi. Tammertekniikka Uudistuu ja elää ajassa Syksyn uutuus! Kirja ilmestyy elokuussa Toolilainen 2/

16 Päivi Ovaska Yliopettaja, TkT, dosentti Tiimioppimista ja yrittäjyyttä tietotekniikan koulutuksessa - tavoitteena oppimaan oppiminen ICT alan insinöörit tarvitsevat yhä enemmän liiketoiminnan, vuorovaikutuksen ja tiimissä toimimisen taitoja. Toisaalta alan nopean kehittymisen vuoksi he eivät myöskään voi perustaa osaamistaan pelkästään korkeakoulussa opitulle, vaan heidän täytyy oppia koko ajan uutta pysyäkseen alan kärjessä. Heillä täytyy olla kykyä oppia, ja tämä on yksi ICT-insinöörin koulutuksen haaste: kuinka opettaa oppimaan tekniikoiden opettamisen sijaan. ICT-ala tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjämäisiä ominaisuuksia omaavia insinöörejä. Nämä ajatukset toimivat lähtökohtina uudenlaisen oppimisympäristön ja projektioppimisen mallin kehittämiselle, joka alkoi Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa vuonna Lähdimme kehittämään vahvasti työelämää muistuttavaa ja yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä tietotekniikan opiskelijoille. Oppimispoluilla huomio oppimisen erilaisuuteen Projekti- ja tiimioppimisen oppimisympäristössä oppiminen on jatkuva prosessi, joka tarvitsee tuekseen työkaluja. Työkalut perustuvat oppivan organisaation teorioihin ja ovat alun perin kehitetty Jyväskylän Tiimiakatemialla yrittäjyyden oppimiseen. Oppimisympäristössämme tarjoamme opiskelijoille kolme oppimispolkua, jotka antavat samankaltaisia työelämälähtöisiä taitoja oppijoiden erilaisuus, uratavoitteet ja itseohjautuvuus huomioiden. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikki opiskelijat oppivat tietotekniikan perusasioita luentojen ja harjoitusten avulla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat sitten oman oppimispolkunsa. Nämä oppimispolut ovat ICT-yrittäjyyden, Kansainvälisen tiimioppimisen ja Projektioppimisen polut. ICT-yrittäjyyden oppimispolulla opiskelijat opiskelevat tietotekniikkaa tiimiyrittäjyyden kautta. Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrityksen muodostaa useammasta henkilöstä koostuva tiimi. Tiimin jäsenillä on toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja. He ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja ovat yhteisvastuussa suorituksistaan. Tiimin tavoitteena on oppia yhdessä (tiimioppiminen). Tiimioppiminen on prosessi, jossa tiimin jäsenet pyrkivät muodostamaan tiimin yhteistä ymmärrystä, arvoja ja toimintamalleja sekä jakavat ja arvioivat kokemuksia yhdessä. Tiimioppimiseen kuuluu myös oletusten, näkemysten ja toiminnan kyseenalaistaminen. Kansainvälisen tiimioppimisen oppimispolun opiskelijat oppivat kansainvälisten vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelijoiden kanssa tietotekniikan taitoja tehden yrityksille projekteja. Tämän oppimispolun opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vuodeksi ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan ja harjoittelemaan yrityksessä. Opiskeltuaan vuoden ulkomailla menestyksekkäästi heillä on mahdollisuus saada kaksoistutkinto kyseisestä maasta. Projektioppimisen polun opiskelijat oppivat luennoilla, harjoituksissa ja projektiopinnoissa. Tällä oppimispolulla opiskelijat työskentelevät alueen yritysten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämishankkeissa osana projektiopintoja. Opiskelijat saavat näin käytännön työelämäkokemusta ja verkostoa. Tällä oppimispolulla opettajan sisällöllinen ohjaus on tiiviimpää kuin muilla oppimispoluilla. Kokemuksia neljän tiimiyrityksen kanssa Mallin kehittäminen toimivaksi kesti kaksi vuotta. Suurimmat haasteet ovat olleet Tiimiyritys Icaros treenaamassa. 16 Toolilainen 2/2013

17 Tietotekniikan koulutusohjelman oppimispolut. Tiimiyrittäjyyden oppimispolulla. Koska oppiminen poikkeaa paljon totutuista tavoista oppia, tiimiyrittäjyyden kulttuurin luominen vie oman aikansa. Kokemuksemme mukaan paras tiimi muodostuisi eri alojen opiskelijoista, jolloin tiimi pystyisi hyödyntämään toistensa erilaisia tietoja ja taitoja. Tällä hetkellä on toiminnassa neljä tiimiyritystä: kolme osuuskuntaa (Icaros, Ideatech, Aedo Group) ja yksi osakeyhtiö (Goodkind). Ensimmäiset tiimiyrittäjät valmistuvat tänä vuonna ja on mielenkiintoista nähdä jatkavatko he yrittäjinä. Ennen oppimisympäristön käyttöönottoa moni opiskelija keskeytti opintonsa motivaatiopulan vuoksi. Oppimisympäristön käyttöönoton jälkeen keskeyttämisaste putosi alle puoleen ja on pysynyt sen jälkeen pienenä. Opiskelijat ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että heille on annettu erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia oppimiseen. Saimaan ammattikorkeakoulussa ei ole mahdollista jatkaa tietotekniikan koulutusohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauspäätösten vuoksi. Meidän tavoitteenamme on valmentaa ja ohjata tämänhetkiset opiskelijamme oppimisympäristössämme insinööreiksi. Tavoitteenamme on myös levittää tietämystä tällaisen mallin mahdollisuuksista korkeakoulumme sisällä sekä muissa Toolilainen 2/

18 Nauti uusia peru mansikoita ja Tee saunaan t varpaat vete Hakkaa liiter oio nurmikol Ihastele pou siristele auring Haista kesä unohda turha Muista paljo laiturilla elämä Mieti kivoj tapaa ystäviä Älä murehdi vietä rauhallis Tuntema 18 Toolilainen 2/2013

19 runoita ja voita a makkaroita, n tuore vasta eteen kasta, eriin halkoja olla jalkoja, outapilviä ngossa silmiä, sän tuoksut hat juoksut, jon lekotella mää hekotella, oja juttuja iä ja tuttuja, di ötököitä isia kesäöitä! ematon Toolilainen 2/

20 Sirpa Ruotsalainen-Niskanen Suomen kielen opettajana Pietarin polyteknisessä yliopistossa vaihto-opettajan kokemuksia Olen lappeenrantalainen Saimaan ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori. Olen käynyt opettajavaihdossa Pietarissa maaliskuusta 2006 lähtien yhteensä 13 kertaa ja aina samassa Pietarin polyteknisessä yliopistossa eli IMOP:ssa. Pietarin Valtion Teknillinen Yliopisto on perustettu 1899 ja se on valtiollinen korkeakoulu. Yliopiston kampus sijaitsee kaupungista luoteeseen ja siihen kuuluu 15 koulutusyksikköä. IMOP eli kansainvälisten oppiohjelmien instituutti on Polyteknisen yliopiston yksikkö. Opiskelijat osaavat hyvin suomea IMOP:ssa suomea opiskelevan ryhmän koko on yleensä henkeä. Opiskelijat osaavat suomea erittäin hyvin jo 3. vuosikurssilla. Opettajat ja opiskelijat seuraavat paljon suomenkielisiä ohjelmia ja elokuvia sekä pitävät yllä kontakteja suomalaisiin opiskelijoihin ja opettajiin. Opettajat ovat hyvin innostuneita ja näkevät paljon vaivaa luentojen valmistelussa. Usein he työskentelevät samanaikaisesti useassa yliopistossa tai koulussa, koska yhdestä paikasta ei kerry riittävästi tunteja. Monet opiskelijoista työskentelevät opiskelun ohella, ja useat ovat nimenomaan sellaisessa työssä, jossa he voivat käyttää suomen kieltä. Lähes jokainen opiskelijoista on käynyt Suomessa. Kollegani lehtori Arja Matikaisen kanssa olemme opettajavaihdossa syksyisin ja keväisin viikon kerrallaan. Ennen opettajavaihtoa sovimme IMOP:n opettajien kanssa teemoista kullekin vuosikurssille, ja sitten pidämme luentoja suunnitelman mukaisesti noin 12 tuntia. Teemat vaihtelevat vuosikursseittain ja vuosittain. Aiheina ovat olleet esimerkiksi Saimaan kanava, Kalevala, Rauli Badding Somerjoki, muumit, Suomen maakunnat ja niiden erikoispiirteet tai vaikkapa Suomen koulujärjestelmä. Valmistamme opetusmateriaalin Suomessa ja jätämme sen tavallisesti Pietarin-kollegoille. Pyrimme saamaan luokassa aikaan runsaasti keskustelua ja tulemaan toimeen suomen kielellä, apukielenä käytämme venäjää. Natiivipuhujina elvytämme ja pidämme yllä ensisijaisesti opiskelijoiden puhutun suomen kielen ja puhekielen taitoa. Opiskelemme itse venäjää Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan tek- IMOP:n aulassa otetussa kuvassa henkilöt vasemmalta oikealle ovat Arja Matikainen ja Sirpa Ruotsalainen-Niskanen sekä opiskelijat Manzar Gurbanova, Olga Tuzikova, Jaana Plaksina, Konstantin Agafonov sekä Vadim Pomashov. Kohteliaat opiskelijat tulivat kantamaan matkalaukkujamme ja saattamaan meitä vaihtoviikon lopuksi. 20 Toolilainen 2/2013

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä

Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä tai siis Ajatuksista tekoihin! Mikko Markkanen Business Arena Oy 11.2.2015 Levi! 12 KESKISUOMALAINEN TORSTAINA 19.6.2014 Kotimaa Operaatio Metsonpesä -raportti:

Lisätiedot

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus.

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. 2015 2016 2.Vuosikurssi HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. Hakijalle Iloitsemme halustasi antaa kokonainen vuosi Herralle

Lisätiedot