Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Transkriptio

1

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Sivistyslautakunta hyväksynyt Voimassa alkaen Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

3 SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Muu oppilaan äidinkieli SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI A1-Ruotsi B1-Ruotsi VIERAAT KIELET Englanti A1-kielenä Englanti A2-kielenä Englanti B1-kielenä Osittain vieraskielinen opetus / Englannin opetus Ranska A1-kielenä Ranska A2-kielenä Ranska B2-kielenä Saksa A1-kielenä Saksa A2-kielenä Saksa B2-kielenä Venäjä A1-kielenä Venäjä A2-kielenä Venäjä B2-kielenä MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Islamin Uskonto HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI Musiikkiluokat KUVATAIDE Kuvataideluokat KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS

4 19 VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LIITTEET Suomen kielen taito Maahanmuuttajien äidinkieli Arabia äidinkielenä Somali äidinkielenä Venäjä äidinkielenä Vietnam äidinkielenä Albania äidinkielenä Italia äidinkielenä Viro äidinkielenä Maahanmuuttajaopetuksen rakenne Maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma Liite lukuvuositodistukseen: oma äidinkieli Tietotekniikan opetussuunnitelma Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus 482

5 5

6 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet sisältyvät yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät myös koulun toimintakulttuurissa. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Oppiainejakoista opetusta voidaan yhtenäistää ja eheyttää aihekokonaisuuksilla. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmasta rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan opetuksessa. Vuosittain voidaan myös yhteisesti valita vuosisuunnitelmaan aihekokonaisuuksia, joita ko. lukuvuonna painotetaan. 1.1 IHMISENÄ KASVAMINEN TAVOITTEET Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehittymistä. oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisen kokemuksen tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeidenmukaisuus, tasa-arvo eettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta 6

7 opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Tavoitteena on luoda turvallinen ja innostava kasvu- ja oppimisympäristö järvenpääläisille lapsille ja nuorille työskentelemällä yhteistyössä kaikkien lasten elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä laaditaan ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja, joilla tuetaan lapsen oppimista. Oppilaalla on saatavilla erilaisia tukimuotoja oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki ja oppilashuoltopalvelut järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omalla alueella. Ohjataan oppilaita eettisyyteen, toisten huomioimiseen ja ymmärtämään omien valintojen merkitys arkipäivässä mutta myös oman tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Lisäksi korostetaan kodin ja koulun yhteistyötä. 1.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS TAVOITTEET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuriidentiteetti olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saada valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys 7

8 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Edistetään järvenpääläisen identiteetin muodostumista tutustumalla kotikaupungin kulttuuriperintöön ja ympäristöön. Oppilaat tutustuvat paikkakunnan taiteilijoiden tuotantoon ja sekä vierailevat paikallisissa museoissa. Tuetaan omaehtoisen kulttuurin tekemistä. Osa tämän päivän järvenpääläisyyttä on myös kansainvälisyys. Opetuksessa huomioidaan monikulttuurisuus. Maahanmuuttajaopetuksessa tehdään yhteistyötä radanvarsikuntien kanssa. Järvenpään kouluissa maahanmuuttaja oppilailla on mahdollisuus kotikielen opetukseen ja oman kulttuurin esittelyn. Kouluja kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tutustutaan erilaisiin kulttuureihin. Järvenpään perusopetuksessa on mahdollisuus myös englanninkieliseen opetukseen koko perusopetuksen ajan. 8

9 T A S A - A R V O SU- VAIT -SE- VAI- SUU S VUO- RO- VAI- KU- TUS- TAI- DOT TOIS- TEN HUO- MIOI- MINEN HY- VÄT TA- VAT OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET OPPILAIDEN VAS- TUUTTAMINEN OPPILASKUNTA/NUO- RISOPARLAMENTTI KOULUN TAPAH- TUMAT BG, UE, TE, LI, MUUT OPPIAINEET YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JÄRVENPÄÄLÄISYYS TUTUSTUMINEN OMAAN JA VIERAISIIN KULTTUUREIHIN OPPILAAN OMA ITSE-ARVIOINTI, OPPMISUUNNI- TELMA ARVIOINTI KOULUN TOIMIN- TA-KULTTUURI IHMISENÄ KASVAMINEN JA KÄYTÄNTEET OMA KULTTUURI- TAUSTA KULTTUURI- IDENTEETTI JA KANSAINVÄLISYYS OPPILAS- HUOLTO YHTEISÖLLISYYS OPPIAINEET HUOLTAJAT KO, MU, ÄI, UE/ET, KU, HI, BG HUOLTAJAT YHTEISTYÖTAHOT ERIKULTTUURISET OPPILAAT OPPILASHUOLTO/ NIVELVAIHEITTEN YHTESI- TYÖ/TIEDONSIIRTO TERVEYDENHOITAJA SRK, VANHEMPAINYHDISTYKSET, POLIISI, URHEILUSEURAT, MUUT MAHDOLLISET 9

10 1.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO TAVOITTEET Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 10

11 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Perusopetukselle on hyväksytty oma tieto- ja viestintästrategia. Tieto- ja viestintästrategian mukaan oppimisympäristöjä uudistetaan suunnitelmallisesti. Kouluilla on käytössä nykyaikainen ja jatkuvasti päivitettävä tietojärjestelmä. Opetuskäytössä on lähiverkko ja oppimisalusta sekä internet. Oppilaille turvataan mahdollisuudet ja vähimmäistaidot tietoteknisessä osaamisessa. Viestinnän ja mediakasvatuksen rooli ja tietotekniikan mahdollisuudet tuodaan esiin kaikissa oppiaineissa. Kodin ja koulun välinen viestintä on mahdollista myös sähköisin välinen. Kaikki oppiaineet Kouluviihtyvyys Elämyksiä, tekemistä, toimintaa Arviointi Koulun toimintakulttuuri itsearviointi minäkäsityksen tuki Tavoitteet ihmisenä kasvaminen, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen koulussa viihtymisen lisääminen: ilo, omiin taitoihin luottaminen -> itsetunto Viestintä ja mediataito Muut koulut Yhteistyötahot Vanhemmat Mediakriittisyys välineet hallintaan tietoa niin paljon, että sen pilkkomista täytyy opettaa miten kohdistaa tietotulva tietoturva- Paikallinen asiat media TV, sanomalehti, kännykkä, internet Välineet ja sisällöt vuosiluokittain vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen erilaisuuden hyväksyminen/suvaitsevaisuus 11

12 1.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TAVOITTEET Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäiseksi toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuuri ja toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. oppii ymmärtämään kouluyhteisön ja julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa, ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 12

13 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa 4 Perusopetuksessa rohkaistaan ja luodaan valmiuksia oppilaiden omalle osallistumiselle koulun ja sen lähiympäristön hyväksi. Toimintaa kohdistetaan erityiset kouluympäristön viihtyisyyden ja koulunkäynnin sujuvuuden parantamiseen. Koulujen toimintakulttuuri on avointa ja näkyvää. Oppilaille korostetaan vuorovaikutustaitojen merkitystä vaikuttamisessa. Oppilaille on luotu todellisia vaikuttamiskanavia mm. nuorisoparlamentin ja muiden osallistumisjärjestelmien kautta. Kouluissa on oppilaskuntatoimintaa. Tutustutaan paikallisiin yrityksiin vierailujen ja harjoittelujaksojen kautta. Osallistutaan valtakunnallisiin yrittäjyysprojekteihin. Työelämä tutustuminen (1-6) osallistuminen (7-9) kun-- tatoiminta Kaikki oppiaineet Luokka/Ryhmäkokoukset mielipiteen ilmaisu vastuun ottaminen Koulun toimintakulttuuri Tavoite - kouluissa käytännönläheistä toimintaa - luoda pohja yrittäjämäisille toiminnoille esim. läksyistä huolehtiminen, työntekokulttuurin omaksuminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - oman työn laadunvalvonta Koulun käytänteet Yhteistyötahot Vanhemmat - vastuuntunto - luovuus - yrittäjästä onnistujaksi - tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaate leirikoulu, retket kummioppilaat, tukioppilaat osallisuus pedagogisena menetelmänä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (Comenius, kummikoulut ym.) oman kaupungin oppilaskuntaverkosto ja yhteydet nuorisoparlamenttiin, Järvenpään lasten ja nuorten ääni hanke 13

14 1.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAI- SUUDESTA TAVOITTEET Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 14

15 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Koulut tutustuvat omaan lähiympäristöön ja Järvenpään luontokohteisiin. Koulut toteuttavat päivittäisessä toiminnassaan kestävän tulevaisuuden periaatteita ja ottavat vastuuta omasta ympäristöstä. Kouluilla on ympäristösuunnitelmat, joissa on määritelty oman toiminnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla voidaan edistää elinympäristön ekologista hyvinvointia. Koulut toteuttavat omassa toiminnassaan Järvenpään kaupungin kestävän tulevaisuuden Järkevä ohjelmaa. AI ET,UE HY KIELET TN/TS Sosiaalinen & kulttuurinen kestävyys FYKE YMLU Ekologinen kestävyys Kestävä kehitys oppiaineissa BG MT MA Taloudellinen kestävyys FYKE HY KU TN/TS LI MU TT KO 1.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE TAVOITTEET Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämää väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristöön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. 15

16 KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioivat liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Turvallisuus ja hyvinvointi ovat osa koulun toimintakulttuuria ja samalla oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita. Kouluissa korostetaan terveellisiä elämäntapoja, noudatetaan työturvallisuutta ja tiedostetaan oman koulun ja sen lähiympäristön turvallisuusriskit. Kouluilla on omat turvallisuusohjeistot erilaisten kriisien kohtaamiseen. Koulujen liikennekasvatus on suunnitelmallista ja ikätason mukaista. Kaikilla luokka-asteilla korostetaan turvallista liikkumista ja turvavälineiden käyttöä. Poliisin kanssa toteutetaan yhteistyösuunnitelmaa, jonka mukaisesti poliisit käyvät kouluilla opettamassa liikenne- ja laillisuuskasvatusta. TURVALLI- SUUS JA LIIKENNE Ohjeistukset Ulkopuoliset sidosryhmät/ yhteistyötahot Koulun sisäiset sidosryhmät Järvenpääläi- -syys Oppiaineet -Kriisikansiot -Suojelusuunnitelmat -Järjestyssäännöt -Kiusaamiseen puuttumisohj. -Työturvallisuusohj. -Tietoturvallisuusohj. -Koulualueen rajat -Liikennesäännöt -Seurakunnat -Nuorisotoimi -Poliisi -Pelastuslaitos -Paikalliset järjestöt ja yritykset -TET-paikat -OH-ryhmät -Koulun eri ammattikunnat -Kouluterveydenhoito -kunnat -Tukioppilaat -Kummitoiminta -Kodin ja koulun välinen yhteistyö -Virkistysalueet (esim. Rantapuisto, Vanhankylänniemi, Janne, Lemmenlaakso) -Vesiturvallisuus -Radat, moottoritie -Julkinen liikenne -Opintoretkiturvallisuus -OPS:in mukaiset ainekohtaiset aihekokonaisuudet -Oppiainekoht. työtavat 16

17 1.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksessa tarjotaan perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opasta järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänaluilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasaarvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttötaitojen opettamisen tueksi on laadittu tietotekniikan opetussuunnitelma. Eri oppiaineissa avataan näkökulmia teknologiaan. Teknologian kehittymisen vaikutuksia tarkastellaan yhteiskunnan kehittymisen kannalta mutta myös Järvenpään kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Kotitalouden ja käsityön opetuksessa korostuu teknologian kehittämien. 17

18 IHMINEN JA TEKNO- LOGIA Ohjeistukset Oppimisympäristö Teknologian kehittyminen ja vaikutukset Ulkopuoliset sidosryhmät/ yhteistyötahot Oppiaineet Järvenpääläisyys ja kotiseutuhisto-ria -Käyttöohjeet -TVT-strategia -Välineistö ja sen hallinta -Tilat -Resurssit Historia (Lähiympäristö, Järvenpää, Suomi) -Tulevaisuuden näkymät -Etiikka -Sosiaaliset suhteet -Pelaaminen ja sen vaikutukset -Työpaikkavierailut -TET -Kotien kanssa tehtävä yhteistyö -OPS:in mukaiset ainekohtaiset aihekokonaisuudet 18

19 19

20 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Yleistä Äidinkielen asema on hyvin keskeinen, koska se on sekä opittava aine että oppimisen väline. Opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen perustuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Opetuksen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näiden avulla oppilas voi rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oman ajattelun kehittymisen kautta saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Oppimisympäristöt Äidinkieltä voidaan ja tulee opiskella riittävän monipuolisissa ympäristöissä. Tavallisten opetus- ja ryhmätyötilojen lisäksi on mahdollisuus käyttää sekä koulujen omia että kaupungin kirjastoa. Lisäksi käytössä on mahdollisuus ajan tasalla olevien Atk-välineiden ja ohjelmien, sekä internet ja sähköpostiyhteyksien käyttöön. Opiskelun aikana vieraillaan myös järvenpääläisissä kulttuurikohteissa. Työskentelytavat Oppilaan on opittava työskentelemään itsenäisesti, ryhmän jäsenenä sekä suuremman opetusryhmän yhtenä oppijana. Oppilaan on opittava kuuntelemalla, lukemalla ja kuvaa lukemalla. On myös kyettävä analysoimaan kuvallista ja äänellistä esitystä. On opittava ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään sekä pienen että suuren ryhmän keskuudessa. On opittava itsenäistä ja kriittistä tiedonhankintaa erilaisista kirjallisista, kuvallisista ja sähköisistä lähteistä. On opittava kirjoittamaan monipuolisia ja rikkaita kertomuksia ja asiatekstejä omien kokemusten, ulkoisten virikkeiden ja hankitun tiedon pohjalta. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen kirjallisuus tarjoaa runsaasti esimerkkejä moninaisista ihmissuhteista, hyvän ja pahan kamppailusta ja erilaisista inhimillisistä selviytymistarinoista Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys järvenpääläiset entiset ja nykyiset taiteilijat ja kulttuuripersoonat vierailut paikallisissa kohteissa Viestintä- ja mediataito modernit viestintävälineet; tutustuminen ja käyttö mahdollisuuksien mukaan mediakriittisyys sanoma- ja aikakausilehtiviikkojen hyödyntäminen vierailut median tuottajilla 20

21 TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niiden oppimiseen liittyviä käsitteitä kuten äänne, kirjain tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti. Hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. Äidinkielen opetuksen lähtökohdat oppiminen perustuu oppilaiden kielellisiin taitoihin ja kokemuksiin. oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa. Oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. VUOSILUOKAT luokka TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin kuuntelee keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan ja kokemuksiaan 21

22 2. LUOKKA Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ymmärtää äänteen ja kirjaimen vastaavuuden oppii ymmärtämään säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kuunnellen ja lukien kieleen, ja sanavarasto karttuu lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ilmaisua vuorovaikutustilanteissa, pari- pienryhmä- ja luokkakeskustelua keskittyvää kuuntelua kerronnan, leikin ja draaman opettelua Lukeminen ja kirjoittaminen harjoitellaan äänteen ja kirjaimen vastaavuutta lukemisen päivittäistä harjoittelua yleispuhekielen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isot ja pienet kirjaimet oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon harjoittelua oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja alustavasti lausetasolla omiin kokemuksiin ja mielikuvitukseen perustuvia juttuja, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuuteen ja asiateksteihin tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja itse lukien kirjojen lukemista, pääpaino elämyksellisyydessä ja iloisten lukukokemusten hankkimisessa koulukirjaston käytön harjoittelua TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat selviytyy luontevasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kuuntelee keskittyen oppii kertomaan ajatuksistaan ja mielipiteistään Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat varmentuvat tietotekniikan ja medialukutaidon alkeet kirjoitettua kieltä koskevat sopimukset varmentuvat sisäistää päivittäisen harjoittelun merkityksen 22

23 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kuunnellen ja lukien kieleen, sanavarasto karttuu ja mielikuvitus rikastuu opettelee valitsemaan itseään kiinnostavia kirjoja hahmottaa tekstistä käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja otsikko KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot monipuolisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua tarkkaa ja päättelevää kuuntelua esiintymisen harjoittelua improvisoinnin, kerronnan ja draaman avulla oppii kysymään ja vastaamaan Lukeminen ja kirjoittaminen lukemisen päivittäistä harjoittelua yleispuhekielen harjoittelua painettujen ja sähköisten viestien avaamista yhdessä keskustellen sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista pitkiin ja outoihin äänettömän lukemisen harjoittelua lukustrategioihin tutustumista kirjainmuotojen varmistaminen ja tyyppikirjainten opetteleminen tietokoneella kirjoittamisen alkeet oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sanavälit, sanan jakaminen, isot alkukirjaimet, lauseiden lopetusmerkit, äng-äänne omien tarinoiden kirjoittaminen Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä opettajaa kuunnellen ja itse lukien opettelee valitsemaan itseään kiinnostavia ja lukutaitoaan vastaavia kirjoja tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka, juoni kirjaston käytön harjoittelua, kaupungin kirjastoon tutustuminen Hyvän osaamisen kriteereitä 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän osaa kertoa kokemuksistaan ja havainnoistaan ryhmälle niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa kuunnella ja seurata opettajan ja oppilastovereiden kerrontaa ja toimia tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutustilanteissa kysyen ja vastaten osoittaa innostusta ja keskittyy ilmaisuharjoituksiin Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että lukeminen on niin sujuvaa, että oppilas selviää ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukemisesta oppilas osaa tarkkailla ymmärtävää lukemistaan ja osaa tehdä päätelmiä lukemastaan 23

24 3. LUOKKA oppilas selviää arkipäivän pienistä kirjoittamistilanteista ja käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan pieniä tarinoita oppilas osaa kirjoittaa myös tietokoneella omia tekstejä oppilas osaa käsin kirjoittaessaan sitoa tyyppikirjaimet toisiinsa oppilaan oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä ja oppilas osaa käyttää lauseen alussa isoa kirjainta ja lauseen lopussa pistettä sekä tutuissa erisnimissä isoa alkukirjainta Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että oppilas osaa etsiä itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa oppilas käyttää lukutaitoaan viihtymiseen oppilas osaa etsiä tietoa oppilas on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja oppilas pohdiskelee sanojen merkityksiä ja muotoja ja osaa käyttää aakkosjärjestystä oppilas osaa käyttää opetettuja kielen termejä TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ja harjoittelee käyttämään puheenvuoroa harjoittelee kertomaan mielipiteitään ja perustelemaan niitä kuuntelee keskittyen ja eläytyen osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tutustuu erilaisiin lukutapoihin harjoittelee muodostamaan lukemastaan mielipiteen tutustuu tiedonhankinnan päävaiheisiin ja harjoittelee etsimään tietoa sopivista lähteistä harjoittelee löytämään pääasiat ja erottamaan mielipiteen tosiasiasta. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy innostuu kirjoittamisesta ja kirjoittaa säännöllisesti harjoittelee rakentamaan erilaisia tekstejä osaa tekstata ja sidosteinen käsiala varmentuu tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen, ison ja pienen kirjaimen sekä lopetusmerkkien keskeiset käyttötavat, harjoittelee yhdyssanoja sekä käyttämään pilkkua luettelossa. 24

25 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee kiinnostuu kielen toiminnasta lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; positiivinen asenne lukemiseen säilyy tutustuu mediaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot kertomista, puheenvuoron käyttämistä aktiivisen ja toiset huomioonottavan kuuntelemisen harjoittelua monipuolisia ilmaisuharjoitteita ja suullisia esityksiä tutustumista viestintävälineisiin. Tekstinymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikoiden ja aikaisempien lukukokemusten perusteella ajatuskarttojen laatimisen harjoittelua pääasioiden erottamista yksityiskohdista ja väliotsikointia. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen selostamista, kuvailua, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista juonellinen kertomus, oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista palautteen pohjalta käsin otsikoinnin ja ajatuskartan laadinnan ja käytön harjoittelua selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasiat. Tiedonhallintataidot aakkostamisen harjoittelua erilaisten tietokirjojen käyttöä ja tekstien avaamisen harjoittelua kirjaston tietokirjoihin tutustumista. Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua sanaluokkiin tutustumista. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tekstien ja luokan yhteisten kokonaisteosten sekä vapaavalintaisten kirjojen lukemista ja/tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä eri tavoin keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista (esim. juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja aika) ja niiden käyttöä. 25

26 4. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ja harjaantuu käyttämään puheenvuoroa harjaantuu kertomaan mielipiteitään ja perustelemaan niitä kuuntelee keskittyen ja eläytyen, pyrkii viestinnässään ottamaan huomioon vastaanottajan ja viestintätilanteen osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii muodostamaan lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tutustuu tiedonhankinnan päävaiheisiin ja harjoittelee etsimään tietoa sopivista lähteistä harjaantuu löytämään pääasiat ja erottamaan mielipiteen tosiasiasta. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy innostuu kirjoittamisesta ja kirjoittaa säännöllisesti harjaantuu rakentamaan erilaisia tekstejä kirjoittaa selkeällä ja sujuvalla käsialalla saa kokemuksia tekstinkäsittelyohjelmista hallitsee sanatasoisen oikeinkirjoituksen, ison ja pienen kirjaimen sekä lopetus-merkkien keskeiset käyttötavat, harjoittelee yhdyssanoja ja vuorosanojen kirjoittamista sekä harjaantuu käyttämään pilkkua. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee kiinnostuu kielen toiminnasta, harjoittelee luokittelemaan sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin, tutustuu verbin persoonamuotoihin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; positiivinen asenne lukemiseen säilyy harjoittelee työstämään lukemaansa eri menetelmin oppii perustietoja mediasta ja harjoittelee viestintävälineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot kertomista, selostamista, asiointia ja puheenvuoron käyttämistä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua monipuolisia ilmaisuharjoitteita ja suullisia esityksiä tutustumista viestintävälineisiin. 26

27 5. LUOKKA Tekstinymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikoiden ja aikaisempien luku-kokemusten perusteella luetun ymmärtämistä parantavien strategioiden harjoittelua ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja vertaamista pääasioiden erottamista yksityiskohdista ja väliotsikointia. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen selostamista, kuvailua, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista kontaktin ottamista yleisöön, äänenkäytön selkeyttämistä tukisanalistan laatimisen harjoittelua otsikoinnin ja ajatuskartan laadinnan ja käytön harjoittelua juonellinen kertomus, oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista palautteen pohjalta käsin selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasiat. Tiedonhallintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöä ja tekstien avaamisen harjoittelua kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista. Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen. Kirjallisuus tekstien ja luokan yhteisten kokonaisteosten sekä vapaavalintaisten kirjojen lukemista ja/tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä eri tavoin keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista (esim. juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja aika) ja niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ja käyttää puheenvuoroa osaa kertoa ja perustella mielipiteitään sekä vertailla niitä toisten havaintoihin kuuntelee keskittyen ja eläytyen, ottaa viestinnässään huomioon vastaanottajan ja viestintätilanteen sekä välineen harjoittelee arvioimaan kuulemaansa sekä harjaantuu tekemään viestintätilannetta, nonverbaalista viestintää ja niiden sisältöä koskevia päätelmiä osallistuu ilmaisuharjoituksiin. 27

28 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjoittelee erilaisia lukutapoja arvioi itseään lukijana sekä tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tutustuu tiedonhankinnan päävaiheisiin ja harjoittelee etsimään tietoa erityyppisistä kirjallisista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy kirjoittaa säännöllisesti ja harjaantuu rakentamaan erilaisia tekstejä harjoittelee kappalejakoa osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmia hallitsee oikeinkirjoituksen. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee harjaantuu luokittelemaan sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tutustuu verbin aikamuotoihin ja lauseenjäseniin lukee paljon ja monipuolisesti nuortenkirjallisuutta sekä oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; positiivinen asenne lukemiseen säilyy harjaantuu työstämään lukemaansa eri menetelmin harjoittelee tunnistamaan puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja oppii perustietoja mediasta ja harjoittelee viestintävälineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot kertomista, selostamista, asiointia ja puheenvuoron käyttämistä tukisanalistan käytön harjoittelua harjaantumista aktiiviseen ja toiset huomioon ottavaan kuuntelemiseen monipuolisia ilmaisuharjoitteita ja suullisia esityksiä viestintävälineiden käytön harjoittelua. Tekstinymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikoiden ja aikaisempien luku-kokemusten perusteella luetun ymmärtämistä parantavien strategioiden harjoittelua ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja vertaamista pääasioiden erottamista yksityiskohdista väliotsikointia, tiivistämistä ja muistiinpanojen tekemistä. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen selostamista, kuvailua, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista kontaktin ottamista yleisöön, äänenkäytön selkeyttämistä tukisanalistan laatimista 28

29 6. LUOKKA otsikoinnin ja ajatuskartan laadintaa ja käyttöä juonellinen kertomus, oman tekstin suunnittelua ja viimeistelyä palautteen pohjalta käsin oikeinkirjoituksen perusasiat. Tiedonhallintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöä ja tekstien avaamista kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua. Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä, subjektin ja predikaatin hahmottamista puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua. Kirjallisuus tekstien ja luokan yhteisten kokonaisteosten sekä vapaavalintaisten kirjojen lukemista ja/tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä eri tavoin tutustumista kirjallisuuden lajeihin keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista (esim. juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja aika, näkökulma) ja niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat rohkaistuu ilmaisemaan omia näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia kuuntelee keskittyen ja eläytyen, ottaa viestinnässään huomioon vastaanottajan ja viestintätilanteen sekä välineen pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi kehittää tekstilajien tuntemustaan tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä. 29

30 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi harjaantuu suunnittelemaan viestintäänsä ja ottaa teksteissään huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa kirjoittaessaan. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppii perustietoja kielen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan oppii työstämään lukemaansa eri menetelmin laajentaa tietojaan mediasta ja sen mahdollisuudesta tuottaa esim. mielikuvia ja ohjata ihmisten valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Perustietoa vuorovaikutuksesta puheenvuoron käyttämistä erityyppisissä keskusteluissa, palautteen antamista ja vastaanottamista viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistamista sekä ilmaisutapojen kehittämistä. Tekstin ymmärtäminen erilaisten tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä keskeisten tekstilajien tunnistamisen harjoittelua. ymmärtävän kuuntelun harjoittelua lukuprosessien hallinnan varmistamista kirjoitukseen kätkeytyvien näkemysten etsimistä Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laadinta tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua tekstien suuntaamista eri kohderyhmille puhe-esityksiä koulussa kirjoittamista käsin (käsialalla ja tekstaten) sekä tietotekniikkaa hyödyntäen. Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä muistiinpanojen tekemisen harjoittelua aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua luetun ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamista tekstien sisällön tiivistämistä ja tekstien vertaamista eri näkökulmista. 30

31 ARVIOINTI Yleiskielen käyttö yleispuhekielen, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista. Yleissivistävä kielitieto suomen kielen vaiheisiin ja vaihteluun tutustumista verbien aikamuodot, sijamuodot. Kirjallisuustieto tutustumista nuorten kirjoihin ja kirjailijoihin sekä kansanperinteeseen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista sekä muita lyhyitä tekstejä keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteiden käyttöä (juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja aika, näkökulma). Suhde yhteisön kulttuuriin omien taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina. Kirjallinen arviointi luokilla 1-4. Kirjallinen ja numeroarviointi luokilla 5-6. Noudatetaan Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelman arviointia koskevia periaatteita ja käytäntöjä. HYVÄN OSAAMISEN KRITEEREITÄ 5. LUOKKA Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa kykenee perustelemaan mielipiteitään osaa kuunnella toisia pystyy pitämään suullisia esityksiä yleisölle Tiedonhankintataidot osaa käyttää erilaisia kirjallisia ja sähköisiä tietolähteitä osaa valmistaa kirjallisen tai suullisen esityksen hankitun tiedon pohjalta löytää pääasiat hakumateriaalista Lukutaito omaa sujuvan peruslukutaidon osaa muodostaa mielipiteen lukemastaan hahmottaa myös kuvallisia ja äänellisiä tekstejä Kirjoitustaito hallitsee kirjoittamisen perusasiat; lause ja virke, kappalejako, isot ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat, piste ja pilkku, suora esitys suunnittelee ja ideoi tekstiensä sisältöä osaa tekstata ja omaa henkilökohtaisen luettavan sidosteisen käsialan 31

32 7. LUOKKA Kielen tehtävät ja rakenne osaa etsiä ja luokitella sanoja eri perustein tietää, miten verbeillä ilmaistaan aikaa ja persoonaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa erilaiset lauseet sekä löytää subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppilas kehittyy kuuntelijana ja puhujana niin, että hän osaa tilanteeseen sopivan tavan kommunikoida. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppilaan taito tulkita ja arvioida ja lukemaansa kehittyy. oppilas oppii valitsemaan tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisen lukutavan. oppilas oppii hyödyntämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppilas suunnittelee viestintäänsä ja etenee tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään. oppilas tarkistaa kirjoitelmiensa kieliasun. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppilaan perustiedot kielen rakenteesta varmentuvat. oppilaan lukuharrastus lisääntyy ja hän oppii tuntemaan kirjallisuutta ja teatteria ja saa niistä elämyksiä ja aineksia identiteettinsä rakentamiseen. hän syventää käsitystään siitä, miten media muokkaa maailmankuvaa ja ohjaa valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT Kaikki sisällöt rakentuvat aiemmin käsitellyille asioille, joita kerrataan ja harjoitellaan edelleen. Seitsemännen luokan painopiste on nuortenkirjallisuudessa ja kerronnan keinoissa. Vuorovaikutustaidot tietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien rakenteesta palautteen antamista toisten oppilaiden tuotoksista palautteen vastaanottamista omista tuotoksista Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja tietojen soveltamista esitysten rakentamisessa muistiinpanojen tekemistä 32

33 8. LUOKKA Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelutavan varmentamista olennaisen aineksen löytämistä tekstistä silmäilevän, tarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua luetun analysointia ja lukukokemusten jakamista Tekstitieto tekstin lauserakenteen tarkastelua (mm. lauseen pääjäsenten kertaus) tekstin jaksottelun periaatteita keskeisten tekstilajien tunnistamista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen puhe-esitysten suunnittelua, toteuttamista ja arviointia kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen kirjoitetun tekstin jäsentelyn harjoittelua tekstien sisällön kehittämistä ja rikastuttamista Yleiskielen käyttö kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista kohteliasta ja kuulijan huomioon ottavaa viestintää Yleissivistävä kielitieto sanaluokkien kertaamista aikamuotojen kertaaminen ja niiden käyttö kerronnassa sijamuotojen kertausta ja niiden käyttötapoihin perehtymistä Kirjallisuustieto yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten ja muiden tekstien lukemista kaunokirjallisuuden kolmijako kirjallisuuden käsitteiden (kertoja, juoni, miljöö, pää-, sivu- ja taustahenkilöt, teema) syventämistä Suhde yhteisön kulttuuriin kaunokirjallisuus elämysten antajana omien mediankäyttötottumusten ja taitojen arviointia teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppilas kehittyy edelleen kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana niin, että hän osaa tilanteeseen sopivan tavan kommunikoida. oppilas tottuu siihen, että on erilaisia tapoja osallistua vuorovaikutukseen. 33

34 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppilaan taito tulkita ja arvioida kuulemaansa ja lukemaansa kehittyy. oppilas oppii valitsemaan tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisen lukutavan. oppilaan tiedonhankintataidot kehittyvät edelleen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppilas osaa rakentaa tekstin tarkoituksenmukaiseksi ja tilanteeseen sopivaksi kokonaisuudeksi. oppilas harjaantuu tuomaan esille kirjallisesti omia mielipiteitään ja perustelemaan niitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppilas laajentaa tietoaan äidinkielensä rakenteesta. oppilaan lukuharrastus lisääntyy ja hän oppii tuntemaan kirjallisuutta ja teatteria ja saa niistä elämyksiä ja aineksia identiteettinsä rakentamiseen. oppilas oppii perustietoa äidinkielestään ja sen rakenteesta. KESKEISET SISÄLLÖT Kahdeksannen luokan painospiste on kielellä vaikuttamisessa ja mielipiteen perustelemisessa sekä kirjallisuuden lajeihin tutustumisessa. Vuorovaikutustaidot vuorovaikutustietojen ja taitojen täydentämistä puheenvuorojen laatimista ja erityyppisiä keskusteluharjoituksia oman näkemyksen esittämistä ja perustelemista viestintärohkeuden vahvistamista Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia muistiinpanojen tekemistä ja aineiston ryhmittelyä sekä esitysten rakentamista Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelutavan harjoittelua olennaisen aineksen löytämistä tekstistä silmäilevän, tarkan ja päättelevän lukutavan varmentamista luetun analysointia ja lukukokemusten jakamista tekstin tekijän keinojen ja tavoitteiden tunnistamista tekstin vaikuttavuuden arviointia Tekstitieto tekstin lauserakenteen tuntemuksen syventämistä (mm. lauseenjäsennystä) erityyppisten asiatekstien ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelua tekstin kokonaisrakenteen hahmottamista, esim. asiatekstin aloittaminen, käsittely ja lopetus kieliopillisten keinojen ja sanavalintojen vaikutus tekstin merkitykseen 34

35 9. LUOKKA Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen suullisten esitysten suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä yksin että ryhmissä tekstintekoprosessien vakiinnuttamista kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tekstin jäsentelyn harjoittelua tekstien sisällön, kielen ja muodon kehittämistä eri tekstilajeja kirjoittamalla omien tekstien suunnittelua ja työskentelyaikataulujen laatimista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille erilaisiin viestintävälineisiin, esim. vastine yleisönosastokirjoitukseen Yleiskielen käyttö kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä (mm. nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet) oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista kohteliasta ja kuulijan huomioon ottavaa viestintää tilanteeseen sopivan kielimuodon valintaa Yleissivistävä kielitieto suomen kielen modukset ja niiden käyttöä äidinkielen merkityksen pohdiskelua Kirjallisuustieto yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten ja muiden tekstien lukemista kaunokirjallisuuden alalajeja esim. jännitys, fantasia kirjallisuuden käsitteiden käyttöä ja soveltamista Suhde yhteisön kulttuuriin kaunokirjallisuus elämysten antajana omien luku- ja viestintätottumusten arviointia teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppilas varmentaa taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana niin, että hän osaa tilanteeseen sopivan tavan kommunikoida. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppilaan taito tulkita ja arvioida kuulemaansa ja lukemaansa varmentuu. oppilas valitsee tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisen lukutavan. oppilaan tiedonhankintataidot kehittyvät edelleen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppilas kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa soveltaa oppimaansa kieli-tietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan. 35

36 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppilasta kannustetaan laajentamaan lukuharrastustaan. Hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja keskeisiä kirjailijoita. Hän saa kirjallisuudesta ja teatterista elämyksiä ja aineksia identiteettinsä rakentamiseen sekä tutustuu niiden välityksellä muuhunkin kulttuuriin. oppilas saa tietoa äidinkielensä rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta. oppilas saa käsityksen siitä, miten media muokkaa ihmisen maailmankuvaa ja ohjaa hänen valintojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Yhdeksännen luokan painopiste on kansanperinteessä, kirjallisuuden historiassa ja tyyli-suunnissa sekä suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin tutustumisessa. Vuorovaikutustaidot lisää tietoa vuorovaikutuksesta erityyppisiä keskusteluharjoituksia oman näkemyksen esittämistä ja perustelemista viestintärohkeuden vahvistamista tilanteeseen sopivan kielimuodon valintaa Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia muistiinpanojen tekemistä ja aineiston ryhmittelyä sekä esitysten rakentamista yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelutavan harjoittelua olennaisen aineksen löytämistä tekstistä luetun analysointia ja lukukokemusten jakamista tekstin tekijän keinojen ja tavoitteiden tunnistamista tekstin vaikuttavuuden arviointia teksteihin kätkeytyvien arvojen ja näkemysten tarkastelua Tekstitieto tekstin lauserakenteen tuntemuksen syventämistä erityyppisten asiatekstien ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelua kieliopillisten keinojen ja sanavalintojen vaikutus tekstin merkitykseen verkkotekstien verbaalisten, auditiivisten ja visuaalisten keinojen tarkastelua Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen esiintymisharjoituksia tekstintekoprosessien vakiinnuttamista kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tekstin jäsentelyn harjoittelua tekstien sisällön, kielen ja muodon kehittämistä 36

37 omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä tekstien suuntaamista eri kohderyhmille kirjoitelmien oikeakielisyyden varmentamista Yleiskielen käyttö kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä kohteliasta ja kuulijan huomioon ottavaa viestintää tilanteeseen sopivan kielimuodon valintaa suomen kielen sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön pohdintaa Yleissivistävä kielitieto suomen kielen vaiheisiin ja sanaston kehittymiseen tutustumista tietoa äidinkielen merkityksestä ja maailmankielistä suomen kielen ominaispiirteisiin tutustumista Kirjallisuustieto yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten ja muiden tekstien lukemista Kalevalaan ja muuhun kansanperinteeseen tutustumista Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin ja keskeisiin kirjailijoihin tutustumista kirjallisuuden tyylisuuntiin tutustumista, esim. romantiikan ja realismin tuntomerkkejä modernien tekstien piirteitä Suhde yhteisön kulttuuriin kaunokirjallisuus elämysten antajana mediankäyttötottumusten ja taitojen seuraamista ja median kriittistä arviointia teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintä-tilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. 37

38 B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa osaa etsiä runosta merkityksiä tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosasto-kirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. 38

39 D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 2.1 MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI Perusopetuslain 12 : nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, romaanikielen, saamen tai viittomakielen lisäksi myös muuta äidinkieltä. Tällöin mainittua kieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 1435/ : määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen kotitausta sekä ympäristön tarjoaman tuen vähyys oppilaan oman äidinkielen kehittymiselle. Maahanmuuttajien äidinkieli Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Maahanmuuttaja oppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahaanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelmat ovat liitteessä

40 40

41 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. Suomi toisena kielenä opetusta voidaan antaa tarpeen mukaan myös pitkään ulkomailla asuneelle oppilaalle. Tämä opetussuunnitelma on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä opetusta. Opetuksen järjestäminen S2-opetus toteutuu joko omassa suomi toisena kielenä -ryhmässä tai eriytettynä suomi äidinkielenä -oppitunneilla tai molempia tapoja yhdistäen. Myös luokan- ja aineenopettajat opettavat suomea toisena kielenä ja arvioivat oppilaan taitoa siinä. Lukujärjestyksellisesti suomi toisena kielenä -tunnit sijoitetaan samaan aikaan kuin äidinkieli ja kirjallisuus -oppitunnit. Suomea opitaan myös muiden oppiaineiden tunneilla eli luokan- ja aineenopettajien on varmistettava, että oppilas ymmärtää pääsisällön. Suomi toisena kielenä -ryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon oppilaan suomen kielen taito, mutta myös oppilaan ikä sekä koulu- ja kokemustausta. Ryhmäkoko ei saa ylittää 10 oppijan rajaa. S2 opettaja on asiantuntija ryhmää muodostettaessa. Opetuksen tulee olla systemaattista ja jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tällä järjestelyllä taataan oppilaalle mahdollisuus suomi toisena kielenä - oppimäärään jatko-opinnoissa. S2 oppilaalla on esimerkiksi mahdollisuus kirjoittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -koe suomi äidinkielenä - kokeen sijaan. voi siirtyä opiskelemaan suomi äidinkielenä -oppimäärää vain, jos hänen suomen kielen taitonsa on kaikilla kielen osa-alueilla lähes tai täysin suomea äidinkielenään käyttävän tasolla. Tämä on osoitettava arviointimenetelmillä, jotka on laadittu ikätasoa vastaaviksi. Siirtoprosessissa on huomioitava myös edistyminen muissa oppiaineissa. Asiasta keskustellaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajien kanssa. Rehtori tekee s2 asiantuntijan kirjallisen arvion perusteella hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtymisestä suomi äidinkielenä oppimäärän mukaiseen opetukseen. Päätöksestä tehdään merkintä oppilaskorttiin. Opetuksen tavoitteet Opetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Näin hänellä on suomea äidinkielenään puhuvan kanssa samat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. 41

42 Oppilaan oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle. Tukemalla oman äidinkielen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa kaksikielisenä ja kulttuurisena. Suomea toisena kielenä opettavan tulee ottaa selvää oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin pääpiirteistä. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat: - oppilaan ikä - oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taito - oppilaan koulutausta ennen Suomeen tuloa - oppilaan kokemusmaailma - oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja kulttuuriin Oppimisen vaiheet Suomi toisena kielenä ei etene luokka-asteittain, vaan vaiheittain. Vaiheet perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyy Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (opetussuunnitelman liite). Oppimisen vaiheita on kolme: 1. Alkeiskielitaito (noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä - opetuksen aloittamisesta) 2. Peruskielitaito (noin 3-5 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä opetuksen aloittamisesta 3. Edistynyt kielitaito (noin viidestä vuodesta eteenpäin) Kielen osa-alueet Koko opetuksen ajan seurataan oppilaan kielen kehittymistä kaikilla kielen osaalueilla, joita ovat: - kuullun ymmärtäminen - puhuminen ääntäminen - luetun ymmärtäminen - kirjoittaminen ja näihin olennaisesti liittyvät sanavarasto kielen rakenteet ja kielentuntemus Yksilöllisistä tekijöistä riippuen oppimisvaiheiden kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppilaan edistyminen on arvioitava säännöllisesti. Kaikkia s2 -oppimäärän sisällön osa-alueita on opetettava tasapuolisesti. 42

43 Keskeiset sisällöt ja suositeltava opetusjärjestys Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. Opettaja ottaa huomioon oppilaan iän sekä koulu- ja kulttuuritaustan. Kesken perusopetuksen maahan tulleille tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Opettaja voi käyttää soveltuvin osin myös suomi äidinkielenä oppimäärän sisältöjä. Opetuksessa käytetään spiraalimaisuutta, jolloin jo opittua kerrataan, syvennetään ja laajennetaan vuosittain ikä- ja taitotaso huomioiden. Suomea äidinkielenään käyttävä hallitsee kouluun tullessaan mm. suomen perussanavaraston, kielen rakenteet ja ääntämisen. Hänellä on myös suomalainen kokemuspohja, jolle hän perustaa oppimisensa. Näin ei maahanmuuttajataustaisella oppijalla yleensä ole, vaikka hän olisikin syntynyt Suomessa. Häneltä ei siis voi odottaa näiden taitojen hallitsemista. Kielen perusta on rakennettava ennen soveltamista. Oppilaalle tärkeintä on sana- ja käsitevaraston laajuus. Tekstityypistä riippuen on sanoista ymmärrettävä jopa 80-90%, jotta tekstin sisältö avautuu. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota sana- ja käsitevaraston laajentamiseen ja syventämiseen. Sanat opetellaan käyttöyhteydessään, ei yksittäisinä. Suositeltava opetusjärjestys on opettajalle tarkoitettu apuväline. Opetusjärjestysluetteloihin liittyvät taitotasotaulukot perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. (Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä.) Vaihe A Alkeiskielitaidon vaihe Opetusjärjestys äänteet, vokaalisointu, tavutus perussanastoa oppilaan jokapäiväiseen elämään liittyvistä aihepiireistä nominityypit: yksikkö ja monikko yhdyssanat arkielämän fraasit ja lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen kertominen itsestä ja lähipiiristä puhekielisyyksiä: hän-se, he-ne, me mennään, mä meen sanaluokkia: substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, demonstratiivipronominit myönteiset ja kielteiset verbien persoonamuodot aikamuotoihin tutustuminen: preesens ja imperfekti verbien käskyt ja kiellot adjektiivien perusmuodot numeraalit : perus- ja järjestysluvut yleisimmät partikkelit sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat astevaihtelu: kukka : kukan 43

44 pienimuotoiset tekstit, lyhyet kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitukset sekä kirjoittaminen peruslauseet: iso alkukirjain ja lauseen päättövälimerkit kysymykset: ko/kö- liitteillä ja kysymyssanoilla lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti, objekti suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen lorut, runot, laulut, tarinat tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku sanakirjan käyttö Alkeiskielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. Opetusjärjestys Vaihe B Peruskielitaidon vaihe synonyymit, vastakohdat, homonyymit, sanojen johtaminen lause, yhdyslause, päälause, sivulause oikeinkirjoitus, välimerkit objekti tarkemmin: nominatiiviobjekti, genetiiviobjekti, partitiiviobjekti aikamuodot; perfekti ja pluskvamperfekti verbityypit aktiivi ja passiivi 3. Infinitiivi: istumaan, syömään sijamuotojen täydennystä adjektiivien vertailumuodot ja niiden taivutus sanojen johtaminen eri oppiaineiden sanastoa: peruskäsitteitä, erikoissanaston selkokielistämistä helppolukuinen kaunokirjallisuus kuullun ja luetun ymmärtämistä eri oppiaineiden aihepiireistä, pääasioiden ja tukisanojen etsiminen, ennakointi, päättely 44

45 selkotekstiset mediatekstit, paikallisiin lehtiin tutustuminen, kuvanlukutaidon alkeet, mainokset viestintävälineet: tv, radio, lehdet, internet (tiedonhaku) tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti sanojen tyylieroja: kasvot / naama rektiot: tietty sana vaatii seurassaan olevalta sanalta tietyn sijamuodon (rakastan sinua, pidän sinusta) oppilaiden kotimaiden kulttuurien erityispiirteiden vertailua sanaluokkia: muut pronominit, partikkeleiden täydennystä koevastausten laatiminen ja suulliset esitykset asiatekstien lukeminen ja kirjoittaminen syvällisemmin ja laajemmin suomalaisia juhlia ja tapoja puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esim. kiertoilmauksella Peruskielitaito. Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TV-uutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Opetusjärjestys Vaihe C Edistyneen kielitaidon vaihe sijamuotojen käytön tarkentaminen lauseen jäsentäminen 45

46 Edistynyt kielitaito modukset lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot aineistopohjainen teksti hakemus tekstinkäsittely tietokoneella: tekninen sanasto, prosessikirjoittaminen; omien virheiden huomaaminen ja korjaaminen sidoksisuus luova kirjoittaminen äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia luokkatasoa vastaavia tekstejä tekstilajien päätyypit ikäkaudelle sopivia mediatekstejä sekä elokuva ja teatteri kirjallisuuden lajit Kalevala suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan, muita merkkihenkilöitä novellianalyysi kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely puheen pitäminen puhutun kielen vaihtelu: mm. murteita, slangia suomi maailman kielten joukossa suomen kielen ja oman äidinkielen vertailua Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahde-erot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maa- 46

47 seutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu, eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Arvioivan opettajan on muistettava, että oppilaalle, joka opiskelee suomea toisena kielenä (omassa luokassa tai pienryhmässä), suomen kielen arvosana merkitään todistukseen suomi toisena kielenä kohtaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (ks. luku 3) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä Kielenopiskelutaidot on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä opiskelussa 47

48 TOINEN KOTIMAINEN KIELI 48

49 4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Toisen kotimaisen opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on saada oppilas arvostamaan oma kielitaitoaan, totuttaa hänet käyttämään sitä rohkeasti ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. oppii ymmärtämään, että hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppimisympäristö Kielten oppimisympäristö on viihtyisä, motivoiva ja esteettisesti miellyttävä. Opetustilaa ja välineitä voidaan käyttää joustavasti siten, että ne mahdollistavat erilaiset opetusmenetelmät ja työskentelytavat. Kieliluokassa on piirtoheitin tai dokumenttikamera, äänentoistolaitteet sekä tv- ja videolaitteisto. Koulussa on mahdollisuus tietokoneiden, internetin ja muun mediatekniikan käyttöön osana kielten opiskelua. Jokaisella oppilaalla on oma oppikirja (voidaan kierrättää) sekä työkirja, joka jää oppilaalle. Lisäksi tarvitaan vihkoja, kansioita, askarteluvälineitä ja muita erilaisia työtapoja edistäviä tarvikkeita. Työtavat ja menetelmät Kieltenopiskelun työtavat ovat sopusoinnussa kohdekielen opiskelutavoitteiden kanssa. Kielen harjoittelua ja omaksumista tehostavat erilaiset työtavat, kuten yksilö-, pari- ja ryhmätyöt, esitelmät, dramatisointi, portfolio, suggestopedia, yhteistoiminnalliset työtavat ja työpisteharjoitukset yhdistettyinä kielistudion, tietokoneen ja muun mediatekniikan käyttöön. Kieltenopetus tarjoaa myös luontevia integrointimahdollisuuksia muiden oppi-aineiden kanssa. Erilaisten työtapojen kautta oppilas oppii työskentelemään määrätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuntemaan vastuuta omasta ja muiden opiskelusta. Hän oppii arvostamaan ja arvioimaan omia ja toisten opiskelutuotoksia ja kunnioittamaan ihmisten erilaisuutta. Arvioinnin periaatteet Kielten arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin oppilaan suorituksissa 49

50 tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen neljällä kielen osaalueella (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen) Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttavat erilaiset kirjalliset tuotokset tuntiosallistuminen kotitehtävien suorittaminen asennoituminen kielen opiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut asetetut tavoitteet kielessä. Päättöarvioinnin tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Kielten arvioinnin pohjaksi Opetushallitus on vahvistanut taitotasoasteikot, jotka pohjautuvat yleiseurooppalaiseen viitekehykseen. Näihin perustuen on opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa määritelty taitotasokriteerit numerolle kahdeksan (8) kielen neljällä osa-alueella (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen). Oppilaan osaaminen arvioidaan näiden kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon samat suorituksen osa-alueet kuin opintojen aikaisessa arvioinnissa. Kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämällä. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pyrkii osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. 4.1 A1-RUOTSI LUOKKA TAVOITTEET Kieli toistaa ja ymmärtää kuulemaansa harjoittelee helppoa suullista kommunikaatiota käyttää kirjoitettua kieltä suullisen harjoittelun tukena lukee ruotsin kieltä oikein ääntäen Kulttuuritaidot ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan tutustuu Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin 50

51 tutustuu ruotsinkieliseen leikki- ja lauluperinteeseen, satuihin, tarinoihin sekä juhla- ja tapaperinteeseen Oppimaan oppiminen osaa työskennellä itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä kykenee arvioimaan omaa työskentelyään arvostaa omaa kasvavaa kielitaitoaan ja käyttää sitä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit LUOKAT 3. LUOKKA Eri oppimateriaaleissa aiheet ja rakenteet ovat eri järjestyksissä eri vuosiluokilla. Siksi emme halua pilkkoa ensimmäisten luokkien A1-ruotsia yhden vuoden kokonaisuuksiin, vaan opettaja valitsee itse milloin kahden vuoden sisällä opettaa minkäkin asian. Kahden ensimmäisen vuoden aikana käsitellään nämä sisällöt tutustuminen, tervehtiminen itsestä kertominen oma perhe, lähisukulaiset oma huone, tavaroita ja tekemisiä perusluvut värit lemmikki- ja kotieläimiä ruokailu, ruokia, juomia vartalon osat kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat ajankohdasta sopiminen tunteiden ja mielipiteen ilmaiseminen kysyminen, pyytäminen, käskeminen, kieltäminen leikki- ja lauluperinnettä, satuja, tarinoita ja loruja juhla- ja tapaperinnettä, esim. Lucia, joulu ja pääsiäinen Pohjoismaat -tietoutta (mahd. integraatioon maantiedon op.) Rakenteet är ja har substantiivin suku ja luku monikoita sanastollisesti adjektiivi yksikössä preesens imperatiivi persoonapronominit possessiivipronominien yksikkö kysymyssanoja 51

52 ajan ja paikan prepositioita prepositioita keskeisten verbien ja adjektiivien yhteydessä s-genetiivi 4. LUOKKA edellisen vuoden rakenteita vahvistetaan Uusia rakenteita ovat substantiivin lyhyt ja pitkä muoto yksikössä lisää monikoita adjektiivi monikossa verbin perusmuoto ja apuverbit ska -futuuri possessiivipronominien monikko lisää pronomineja lisää prepositioita 5. JA 6. LUOKKA TAVOITTEET 5. LUOKKA Kieli ymmärtää ikäkautensa mukaista ruotsinkielistä tekstiä kommunikoi arkipäivän tilanteissä käyttäen apukeinoja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot tutustuu ruotsinkielisen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna suomenkieliseen tutustuu Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan (mahd. integraatio historian opetuksen kanssa) toimii arkitilanteissa ruotsinkieliseen kulttuuriin sopivalla tavalla Oppimaan oppiminen työskentelee vastuullisesti kehittää itsenäistä työskentelyään ja pari- ja ryhmätyötaitojaan päättelee sanojen merkityksiä aikaisemman kielitaitonsa perusteella harjoittelee käyttämään oppikirjojen lisäksi sanakirjoja ja muita tiedonhankintavälineitä soveltaa oppimiaan sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan arvostaa omaa kielitaitoaan ja käyttää sitä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 52

53 Edellisten vuosien aiheiden ja tilanteiden syventämistä. Uusina ihminen, ulkonäkö terveys ja sairaus vaatteita kortin ja kirjeen kirjoittaminen, tekstiviesti lähiympäristö: koti, suku, ystävät puhelinkeskustelu sää ostoksilla lääkärissä koulu, kouluympäristö, lukujärjestys 6. LUOKKA Rakenteet edellisen vuoden rakenteita kerrataan järjestysluvut ja päivämäärät imperfekti det finns -rakenne persoonapronominien objektimuodot adjektiivi monikossa päälauseen sanajärjestyksiä Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen tilanteiden vahvistamista ja syventämistä. Sen lisäksi ammatteja aika, päiväys, viestit matkustaminen tien neuvominen ja kysyminen aikataulut, kulkuneuvot, matkareitti asuinympäristö, julkiset rakennukset omatoimista asiointia; matkalipun osto, kahvilassa, ravintolassa kotipaikkakunta nähtävyyksien kuvailua Rakenteet edellisten luokkien rakenteita kerrataan ja vahvistetaan ett -sukuisten monikko adjektiivien vertailumuodot adverbien vertailumuodot muodollinen subjekti lisää imperfektistä 53

54 7. LUOKKA TAVOITTEET Kieli ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää selkeää yleiskielistä tekstiä ja puhetta selviytyy näitä aiheita käsittelevistä keskusteluista viestii ymmärrettävästi suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot ymmärtää ja arvostaa syitä Suomen kaksikielisyyteen tuntee lähiseudun ruotsin- tai kaksikielistä paikallishistoriaa on tutustunut Sipooseen Järvenpäätä lähinnä olevana kaksikielisenä paikkakuntana Oppimaan oppiminen arvostaa omaa ja toisten oppilaiden tuotoksia vahvistaa pari- ja ryhmätyötaitojaan käyttää oppikirjojen lisäksi luontevasti sanakirjoja ja muita tiedonhankintavälineitä on ylpeä saavuttamastaan kielitaidosta ja käyttää sitä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit ystävyys, kaveruus kouluelämä asumismuodot kotityöt ruokasanaston laajennus ostotilanteet elokuva ja video, sanastoa urheiluharrastus, sanaston laajennus kotipaikkakunnan esitteleminen tutustuminen Järvenpään pohjoismaisiin ystävyyskuntiin terveys juhlat, mm. Alla hjärtans dag, midsommar tutustuminen pohjoismaiseen kirjallisuuteen, musiikkiin ja elokuvaan Rakenteet Edellisten vuosien rakenteista kerrataan possessiivipronominit persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot päiväykset, kuukaudet, järjestysluvut substantiivin taivutus 54

55 8. LUOKKA omistussana adjektiivin ja substantiivin kanssa adjektiivien vertailu apuverbit preesens imperfekti prepositioita Uusia rakenteita ovat perfekti pluskvamperfekti att ja infinitiivi sivulauseen sanajärjestys muut relatiivipronominit kuin som pronomini sin, sitt, sina Aihekokonaisuudet järvenpääläisyys: kotipaikkakunnan esitteleminen ihminen ja teknologia: elokuva ja video ihmisenä kasvaminen: kaveruus, ystävyys mediataito: elokuva ja video TAVOITTEET Kieli ymmärtää selkeää ruotsinkielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee nuorisoa kiinnostavia asioita osaa puhua ja kirjoittaa näistä asioista ymmärrettävästi Kulttuuritaidot tuntee kielialueen nuorisokulttuuria, sen ilmiöitä ja vaikuttajia tunnistaa pohjoismaisen kulttuurin osana eurooppalaista kulttuuria (mahd. integraatio historian opetuksen kanssa) Oppimaan oppiminen hyödyntää tietotekniikkaa kieliopinnoissaan kantaa vastuuta omasta opiskelustaan on ylpeä kehittyvästä kielitaidostaan ja käyttää sitä rohkeasti Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit pankissa ja postissa asioiminen tietokoneen ja internetin käyttö musiikki ja sen harrastaminen, festivaalit 55

56 9. LUOKKA juhlat, niiden järjestäminen ja niihin osallistuminen Pohjoismaiden kansallis- ja itsenäisyyspäivät pohjoismainen kirjallisuus, musiikki ja elokuva syvennetään ja laajennetaan Pohjoismaat -tietoa Rakenteet 7. luokalla opeteltuja rakenteita kerrataan ja syvennetään aikamuodot päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys sivulauseen sanajärjestys substantiivin määräinen ja epämääräinen taivutus adjektiivi ja substantiivi yhdessä omistussana, adjektiivi ja substantiivi yhdessä pronomini sin, sitt, sina Uusia rakenteita 8. luokalla ovat muut pronominit man -rakenne substantiivin ja adjektiivin määräinen ja epämääräinen muoto refleksiiviverbit konditionaali, pää- ja sivulause tämä, nämä -pronominit s-passiivi Aihekokonaisuudet ihminen ja teknologia: tietokone ja internet osallistuva kansalaisuus: festivaalit, juhlat, kansallispäivät kulttuuri-identiteetti: pohjoismainen kirjallisuus, elokuva, musiikki TAVOITTEET Kieli ymmärtää arkikielen sanastoa sisältävää yleiskielistä ruotsinkielistä puhetta ja tekstiä keskustelee arkipäivän tilanteissa tuottaa lyhyehköjä kirjallisia tekstejä tutuista aiheista Kulttuuritaidot osaa vertailla ja arvostaa omaa ja muiden Pohjoismaiden kulttuureja toimii kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arvostaa pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä Oppimaan oppiminen käyttää erilaisia kielen opiskelulla tyypillisiä työtapoja 56

57 KESKEISET SISÄLLÖT osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä käyttää hyväksi muissa kielissä oppimaansa selittää sanoja toisin sanoin tunnistaa itselle sopivia kielenopiskelumenetelmiä käyttää kielitaitoaan rohkeasti ja on siitä ylpeä Tilanteet ja aihepiirit nuorisotapaamiset, leirit yms. kansainvälisyys monikulttuurisuus kestävä kehitys, ympäristönsuojelu eläinten oikeudet ja suojelu ammatinvalinta tulevaisuuden suunnitelmat nuorten ajatuksia elämästä nuorten ihmissuhteet ruotsinkielisten arki ja juhlat lisää pohjoismaista kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvaa Rakenteet Kieliopin perusrakenteet kerrataan Uusia rakenteita ovat epäsuora kysymyslause maantieteelliset nimet partisiipin preesens partisiipin perfekti 2. konditionaali vara- ja bli -passiivi Aihekokonaisuudet osallistuva kansalaisuus: nuorisotapaamiset, monikulttuurisuus, ympäristönsuojelu, eläinten suojelu yrittäjyys: ammatinvalinta, tulevaisuuden suunnitelmat ihmisenä kasvaminen: ajatukset elämästä, ihmissuhteet PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 saa päättöarvosanakseen kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oheisten kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Kuullun ymmärtäminen Toimiva peruskielitaito ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mu- 57

58 kaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen Kehittyvä peruskielitaito osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita. laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen Toimiva peruskielitaito pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avain-sanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avain-sanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen Kehittyvä peruskielitaito selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. osaa kirjoittaa lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäivistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). 4.2 B1-RUOTSI 7. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito kommunikoi apukeinoja käyttäen ruotsiksi arkipäivän tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa 58

59 ymmärtää keskeisimmän sisällön arkielämää tai rutiininomaisia tapahtumia käsittelevästä puheesta tai tekstistä pystyy kirjoittamaan lyhyen viestin näistä asioista lukee ruotsin kieltä oikein ääntäen Kulttuuritaidot tunnistaa kielialueen keskeisiä henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia vertailee omaa kulttuuriaan suomenruotsalaiseen ja muiden Pohjoismaiden kulttuureihin, löytää eroja ja yhtäläisyyksiä ja oppii arvostamaan niitä ymmärtää Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa (mahdollinen integraatio historian opetukseen) tutustuu johonkin kaksikieliseen alueeseen, esim. Sipooseen Opiskelustrategiat työskentelee vastuullisesti yksin, parin kanssa ja ryhmässä käyttää erilaisia tiedonhankintavälineitä arvioi omaa tuotostaan soveltaa jo oppimaansa uusissa tilanteissa arvostaa omaa kasvavaa kielitaitoaan ja käyttää sitä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit itsensä esitteleminen, tervehtiminen vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, kellonajat, numerot oma perhe, asuminen, ulkonäkö, harrastukset, koulu tunteiden ilmaiseminen puhelimessa asioiminen asiointi kahvilassa yms., ostoksilla käynti, lipun osto ruotsinkieliseen lehteen tutustuminen Pohjoismaat, paikkakuntia (esim. pohjoismaisia ystävyyskuntia), henkilöitä, kulttuurintuotteita pohjoismainen identiteetti ja ruotsinkielinen kulttuuri Rakenteet substantiivien taivutusta verbin perusmuoto, preesens ja futuuri apuverbit imperatiivi adjektiivin taivutus ja adverbit persoonapronominit (subjekti- ja omistusmuodot) s-genetiivi päälauseen sanajärjestys; väite- ja kysymyslause prepositioita Aihekokonaisuudet järvenpääläisyys oman asumisen yhteydessä 59

60 mediataito tutustuttaessa sanomalehteen kulttuuri-identiteetti opiskeltaessa Pohjoismaita ihminen ja teknologia puhelinasioinnin yhteydessä yrittäjyys tutustuttaessa pohjoismaisten yritysten ja kulttuurin tuotteisiin ARVIOINTI 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito ymmärtää selkeää ruotsinkielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee nuorisoa kiinnostavia asioita osaa puhua ja kirjoittaa näistä asioista ymmärrettävästi Kulttuuritaidot tuntee pohjoismaisen nuorisokulttuurin ilmiöitä ja vaikuttajia ymmärtää ja arvostaa syitä Suomen kaksikielisyyteen tunnistaa pohjoismaisen kulttuurin osana eurooppalaista kulttuuria Opiskelustrategiat työskentelee vastuullisesti sekä yksin että ryhmässä päättelee sanojen merkityksiä aiemmin oppimansa perusteella soveltaa oppimaansa omissa tuotoksissaan arvostaa kehittyvää kielitaitoaan ja käyttää sitä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit sää ruokailu vaatetus ja ostokset luonto ihmisen keho, sairastaminen, terveys mielipiteen ja tunteiden ilmaiseminen onnittelut, vieraan vastaanottaminen tien neuvominen ja kysyminen oman paikkakunnan ja Suomen esittely matkailu tutustuminen pohjoismaisiin nähtävyyksiin tutustuminen ruotsinkieliseen televisioon tai radioon Rakenteet järjestysluvut adjektiivien ja adverbien vertailumuodot 60

61 9. LUOKKA imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti det muodollisena subjektina man -rakenne ja tutustuminen s-passiiviin persoonapronominien objektimuodot Aihekokonaisuudet turvallisuus ja liikenne tien neuvomisen yhteydessä ja suurkaupunkiin tutustuttaessa osallistuva kansalaisuus opeteltaessa oman mielipiteen ilmaisemista ihmisenä kasvaminen opiskeltaessa omaa kehoa järvenpääläisyys omaa paikkakuntaa ja Suomea esiteltäessä ja matkailuneuvontatilanteissa mediataito televisioon ja radioon tutustuttaessa TAVOITTEET Kielitaito ymmärtää tekstiä yleisesti tunnetuista aiheista ymmärtää keskeisen sisällön arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta kommunikoi ymmärrettävästi arkipäiväisissä tilanteissa tuottaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan elämänpiiriin liittyvistä aiheista Kulttuuritaidot toimii kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arvostaa pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä arvostaa monikulttuurista Pohjolaa Opiskelustrategiat ottaa itsenäisesti vastuun omasta opiskelustaan osaa käyttää erilaisia, itselle sopivia kielenoppimismenetelmiä päättelee merkityksiä asiayhteydestä on ylpeä oppimastaan ja käyttää kieltä rohkeasti KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit monikulttuurisuus kestävä kehitys, ympäristön suojelu ammatinvalinta tulevaisuus tunteiden ilmaiseminen muut Pohjoismaat ja niiden kulttuuri (syvennetään) tutustuminen ruotsinkielisiin internet-sivuihin 61

62 ARVIOINTI Rakenteet possessiivipronomini sin, sitt, sina att + infinitiivi adjektiivi + substantiivin muodot 1. konditionaali alistuskonjunktiot, sivulauseen ja päälauseen sanajärjestys Aihekokonaisuudet kansainvälisyys monikulttuurisuutta tarkasteltaessa ympäristö ja kestävä kehitys näitä aiheita opiskeltaessa osallistuva kansalaisuus, ks. edellä yrittäjyys ammatinvalintaan liittyen Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö (puheenvuoron aloitus ja lopetus, puheenvuoron ottaminen ja sen ylläpitäminen, palautteen antaminen) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuullun ymmärtäminen Peruskielitaidon alkuvaihe pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Toimiva alkeiskielitaito osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen Peruskielitaidon alkuvaihe 62

63 ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. Kirjoittaminen Toimiva alkeiskielitaito selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 63

64 VIERAAT KIELET 64

65 5 VIERAAT KIELET Kielten opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on saada oppilas arvostamaan oma kielitaitoaan, totuttaa hänet käyttämään sitä rohkeasti ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. oppii ymmärtämään, että hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Työtavat ja menetelmät Kieltenopiskelun työtavat ovat sopusoinnussa kohdekielen opiskelutavoitteiden kanssa. Kielen harjoittelua ja omaksumista tehostavat erilaiset työtavat, kuten yksilö-, pari- ja ryhmätyöt, esitelmät, dramatisointi, portfolio, suggestopedia, yhteistoiminnalliset työtavat ja työpisteharjoitukset yhdistettyinä kielistudion, tietokoneen ja muun mediatekniikan käyttöön. Kieltenopetus tarjoaa myös luontevia integrointimahdollisuuksia muiden oppiaineiden kanssa. Erilaisten työtapojen kautta oppilas oppii työskentelemään määrätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuntemaan vastuuta omasta ja muiden opiskelusta. Hän oppii arvostamaan ja arvioimaan omia ja toisten opiskelutuotoksia ja kunnioittamaan ihmisten erilaisuutta. Arvioinnin periaatteet Kielten arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi asteikolla Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin oppilaan suorituksissa tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen neljällä kielen osaalueella (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen) Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttavat erilaiset kirjalliset tuotokset tuntiosallistuminen kotitehtävien suorittaminen asennoituminen kielen opiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky 65

66 Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut asetetut tavoitteet kielessä. Päättöarvioinnin tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Kielten arvioinnin pohjaksi Opetushallitus on vahvistanut taitotasoasteikot, jotka pohjautuvat yleiseurooppalaiseen viitekehykseen. Näihin perustuen on opetussuunnitelman valta-kunnallisissa perusteissa määritelty taitotasokriteerit numerolle kahdeksan (8) kielen neljällä osa-alueella (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen). Oppilaan osaaminen arvioidaan näiden kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon samat suorituksen osa-alueet kuin opintojen aikaisessa arvioinnissa. Kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämällä. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pyrkii osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Kunkin kielen kohdalla määritellään arvioinnin yhteydessä tarkemmin välttävän osaamisen kriteerit taitotasoluokitusten avulla. 5.1 ENGLANTI A1-KIELENÄ 3. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään ja tuottamaan rajallisen määrän tavallisia sanoja, sanontoja ja lyhyitä lauseita Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään 66

67 KESKEISET SISÄLLÖT ARVIOINTI 4. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit oppilas itse ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä itsestä kertominen harrastukset ja mieltymykset perhe ja ystävät kohtelias kielenkäyttö eri tilanteissa jokapäiväiseen elämään liittyviä sanaryhmiä (viikonpäivät, luonto ja eläimet, ruokia, värit, lukusanat 1-100, koulusanasto, kulkuneuvot, kehonosat, juhlia, soittimia, vuorokaudenajat, urheilulajeja, kodin sanastoa sekä keskeisiä verbejä ja adjektiiveja) Rakenteet yksikkö ja säännöllinen monikko epämääräinen artikkeli persoonapronominit yksikössä possessiivipronominit (my, your, his, her) tavallisimpia prepositioita (in, on, under, behind) be- ja have-verbit yksikössä can can't yksinkertainen käsky, kielto ja kehoitus kysymyssanoja ennakoiden Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön Kulttuuritaidot 67

68 tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 3lk:n aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi: kellonajat aakkoset kuukaudet ja vuodenajat sää maiden ja kielten nimiä matkustaminen Rakenteet 3lk:n rakenteita vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi: epäsäännöllinen monikko persoonapronominien omistusmuoto be + have verbit lisää prepositioita kysymyssanat Do you-kysymys s-genetiivi kestopreesens ennakoiden määräinen artikkeli ennakoiden myönteiseen ja kielteiseen yleispreesensiin tutustuminen lyhyiden adjektiivien komparatiivi ennakoiden Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa 68

69 kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa 5. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin Kulttuuritaidot tutustuu oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 3 lk:n ja 4lk:n aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi: kaupunkisanastoa kouluaineet, lisää koulusanastoa Lontoo ja Iso Britannia ammatit ilmansuunnat terveys ja sairaus Rakenteet 3 lk:n ja 4lk:n rakenteita vahvistetaan ja laajennetaan: Lisäksi: yleispreesens järjestysluvut ja päivämäärät 69

70 6. LUOKKA persoonapronominien omistus- ja objektimuodot kestopreesens lyhyiden adjektiivien vertailu there is / there are rakenne alustavasti myönteinen ja kielteinen imperfekti säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä käyttäen Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin Kulttuuritaidot tutustuu oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 70

71 KESKEISET SISÄLLÖT ARVIOINTI Tilanteet ja aihepiirit Kaikkia 3lk:n 4lk:n ja 5lk:n aihepiirejä ja sanastoa vahvistaen ja laajentaen Lisäksi: maita ja kulttuureita tietokonesanastoa Rakenteet 5lk:n rakenteiden kertaus imperfekti adjektiivien vertailu verbi + prepositio ja adjektiivi + prepositio rakenteet adverbit Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää fraaseja ja ilmauksia, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, omin kokemuksiin tai rutiinitilanteisiin. ymmärtää jonkin verran ponnistellen yksinkertaisten puhelinviestien keskeisimmän sisällön. Ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja keskeisen tiedon lyhyistä kuulutuksista. Havaitsee aihepiirin muutokset tv-uutisissa ja tunnistaa keskeisimmät sisällöt. ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Puhuminen: A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. puheessa esiintyy paljon virheitä. 71

72 7. LUOKKA Tekstin ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää muutaman kappaleen pituisia, yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). ymmärtää tekstin tarkoituksen, pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia. Pystyy toisinaan arvaamaan tuntemattoman kieliaineksen merkityksen kontekstin avulla. ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. Kirjoittaminen A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) selviytyy yksinkertaisista helposti ennustettavista kirjoitustehtävistä tutuimmissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortin, lyhyen esittelyn) todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä ja hyvin tutuista aiheista. Osaa kopioida yksittäisiä tietoja ja kirjoittaa muistiin yksinkertaista sanelua. osaa muutamia kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät oman elämän yksityiskohtiin tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa yksilauseisia virkkeitä tai rinnasteisia lauseita, joissa esiintyy perusaikamuotoja. tekstissä esiintyy hyvin paljon virheitä. Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään TAVOITTEET Kielitaito oppii ikäkaudelleen sopivia keskeisiä sanoja ja rakenteita. Niitä hyväksikäyttäen hän ymmärtää arkipäivän tavallisiin tilanteisiin liittyvää puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Hän oppii viestimään sekä suullisesti että kirjallisesti kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla. Kulttuuritaidot oppii lisää kielialueen kulttuurista, tapahtumista ja merkittävimmistä henkilöistä. 72

73 opiskelustrategiat Erilaiset kielenopiskelulle tyypilliset työtavat lisääntyvät ja hän oppii positiivista opiskeluasennetta ja itsearviointia. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit ihmisten erilaisuus, asuminen, perhe, harrastukset ja lemmikkieläimet kotiin liittyvät asiat kuten muuttaminen, juhlat, ostoksilla käynti ja ruuanlaitto tien kysyminen ja neuvominen, sään kuvailu, kuulumisten kysely sekä erilaisten tunteiden ja mielipiteiden ilmaisu Rakenteet alaluokilla opittujen rakenteiden kertaus ja vahvistaminen substantiivien yksikkö ja monikko sekä genetiivimuodot aikamuodot: preesens (kertaus), imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti adjektiivien vertailumuodot persoonapronominit there is / there are rakenne artikkelit prepositiot Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle kielenkäytölle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään jokapäiväistä, yleistietoa sisältävää, kuultua ja kirjoitettua, selvästi jäsennettyä kieltä. Hän pystyy selviytymään suullisesti ja kirjallisesti arkipäivään liittyvissä tilanteissa. 73

74 Kulttuuritaidot oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria ja ymmärtämään erilaisia kulttuuriperinteitä. opiskelustrategiat hallitsee erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan ja arvioimaan omia työskentelytapojaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koulumaailma, nuorten vapaa-aika, harrastukset, ystävyyssuhteet, terveys ja tunteet puhelimessa asiointi, tapaamisesta sopiminen, vaatteiden osto matkustaminen ja eksoottiset maat ja kulttuurit Suomen ja Järvenpää esittely ulkomaalaiselle Rakenteet 7. luokalla opittujen rakenteiden vahvistaminen futuuri ja konditionaali relatiivi- ja indefinittipronominit epäsuora kysymys adverbit ja adverbien vertailu apuverbit ja korvaavat ilmaukset sanajärjestys liitekysymykset Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle kielenkäytölle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 74

75 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito pystyy ymmärtämään myös laajempaa, yleistietoa sisältävää, kuultua ja kirjoitettua, selvästi jäsennettyä tekstiä. Hän oppii selviytymään jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa ja tuottamaan selkeää, yleiskielistä kirjallista tekstiä. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Hän oppii arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria ja saa valmiuksia kulttuurien väliseen suvaitsevaan kanssakäymiseen. opiskelustrategiat hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita. Hän osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä ja käyttää hyväksi äidinkielessä oppimiaan rakenteita. oppilas oppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. Hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit opiskelu ja työhön hakeutuminen edistys ja teknologia koulutuksessa ja työelämässä ympäristö ja kestävä kehitys eri kulttuurien erot tiedonvälitys, mainonta, musiikki ja muut taiteet Rakenteet kerrataan ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita infinitiivi ja ing-muoto II konditionaali passiivi ehtovirke artikkelit maantieteellisissä nimissä sekä artikkelittomat aine- ja abstraktisanat epäsuora esitys Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 75

76 oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle kielenkäytölle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) saa päättöarvosanakseen kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oheisten kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. pidemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen on ymmärrettävä, vaikka vieras korostus in ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampia rakenteita. laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. 76

77 osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä Kirjoittaminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Englannin opiskelu lisää oppilaan ymmärrystä omasta kasvustaan ja hän oppii myös ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan. Opiskellessaan hän oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja harjoittelee uusia opiskelutaitoja. Keskeisiä aihepiirejä tämän aihealueen kohdalla ovat esim. tunteet, ystävyys, perhe ja muut läheiset sekä lemmikkieläimet. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Järvenpään ja järvenpääläisyyden käsittely englannin tunneilla lisää kotiseudun tuntemusta. Opinnoissa tutustutaan englannin kielialueen ja myös muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin. Tutustutaan yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna oman maan kulttuuriin sekä muiden kulttuurien vaikutukseen oman maamme kulttuuriin (esim. Halloween ja Valentine s Day). 3. Viestintä ja mediataito Opitaan ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia englannin kielellä, tutustutaan kielellisiin ja kulttuurisidonnaisiin eroihin viestinnässä. Tutustutaan ja opetellaan käyttämään eri viestinnän ja median välineitä (esim. video, internet, sähköposti, sanoma- ja aikakauslehdet). 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tutustutaan yhteiskunnan perusrakenteisiin sanastollisesti. Seurataan keskeisiä tapahtumia omassa maassa ja muualla maailmassa. Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Harjoitellaan asioimista esim. kaupassa, postissa ja erilaisissa ruokapaikoissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää sanastoa ja aihepiirejä käsitellään eri vuosiluokilla oppilaan kielitaito ja kehitystaso huomioon ottaen. 6. Turvallisuus ja liikenne 77

78 Opiskellaan liikennesanastoa, opitaan kysymään tietä ja antamaan neuvoja englannin kielellä. Harjoitellaan julkisten liikennevälineiden käyttöä (aikataulujen tiedustelu ja niiden lukeminen, matkalipun ostaminen). 7. Ihminen ja teknologia Harjoitellaan eri luokilla tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvää sanastoa oppilaan kielitaidon kehityksen mukaan. Käytetään tietokonetta ja tietoverkkoja englannin opiskelussa. 5.2 ENGLANTI A2-KIELENÄ 5. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit itse ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä itsestä kertominen harrastukset ja mieltymykset, perhe ja ystävät kohtelias kielenkäyttö eri tilanteissa 78

79 6. LUOKKA jokapäiväiseen elämään liittyviä sanaryhmiä (viikonpäivät, luonto ja eläimet, ruokia, värit, lukusanat 1-100, koulusanasto, kulkuneuvot, kehonosat, juhlia, soittimia, vuorokaudenajat, urheilulajeja, kodin sanastoa) kellonajat aakkoset kuukaudet ja vuodenajat sää maiden ja kielten nimiä matkustaminen keskeisiä verbejä ja adjektiiveja Rakenteet yksikkö ja monikko epämääräinen ja määräinen artikkeli persoonapronominit possessiivipronominit prepositioita kysymyssanat be- ja have-verbit can, can't yksinkertainen käsky, kielto ja kehotus Do you-kysymys s-genetiivi kestopreesens ennakoiden myönteiseen ja kielteiseen yleispreesensiin tutustuminen lyhyiden adjektiivien komparatiivi ennakoiden Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin 79

80 Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan sekä päättelemään uusien sanojen ja sanontojen merkityksiä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 5. luokan aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan. Lisäksi kaupunkisanastoa kouluaineet, lisää koulusanastoa Lontoo ja Iso Britannia ammatit ilmansuunnat terveys ja sairaus maita ja kulttuureita tietokonesanastoa Rakenteet 5lk:n rakenteiden kertaus yleispreesens järjestysluvut ja päivämäärät persoonapronominien omistus- ja objektimuodot kestopreesens adjektiivien vertailu myönteinen ja kielteinen imperfekti säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä käyttäen there is / there are rakenne verbi + prepositio ja adjektiivi + prepositio - rakenteet ennakoiden adverbit ennakoiden Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen 80

81 rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää fraaseja ja ilmauksia, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, omin kokemuksiin tai rutiinitilanteisiin. ymmärtää jonkin verran ponnistellen yksinkertaisten puhelinviestien keskeisimmän sisällön. Ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja keskeisen tiedon lyhyistä kuulutuksista. Havaitsee aihepiirin muutokset tv-uutisissa ja tunnistaa keskeisimmät sisällöt. ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Puhuminen: A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. puheessa esiintyy paljon virheitä. Tekstin ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää muutaman kappaleen pituisia, yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). ymmärtää tekstin tarkoituksen, pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia. Pystyy toisinaan arvaamaan tuntemattoman kieliaineksen merkityksen kontekstin avulla. ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. Kirjoittaminen A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) selviytyy yksinkertaisista helposti ennustettavista kirjoitustehtävistä tutuimmissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortin, lyhyen esittelyn) todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä ja hyvin tutuista aiheista. Osaa kopioida yksittäisiä tietoja ja kirjoittaa muistiin yksinkertaista sanelua. 81

82 osaa muutamia kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät oman elämän yksityiskohtiin tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa yksilauseisia virkkeitä tai rinnasteisia lauseita, joissa esiintyy perusaikamuotoja. tekstissä esiintyy hyvin paljon virheitä. Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään LUOKKA 7. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielenopiskelulle ominaisia strategioita. Kielitaito oppii ikäkaudelleen sopivaa keskeistä sanastoa ja rakenteita. Niitä hyväksikäyttäen hän ymmärtää arkipäivän tavallisiin tilanteisiin liittyvää puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Hän oppii viestimään sekä suullisesti että kirjallisesti kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla. Kulttuuritaidot oppii lisää kielialueen kulttuurista, tapahtumista ja merkittävimmistä henkilöistä. opiskelustrategiat oppii lisää erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän oppii positiivista opiskeluasennetta ja itsearviointia. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit ihmisten erilaisuus, asuminen, perhe, harrastukset ja lemmikkieläimet 82

83 kotiin liittyvät asiat kuten muuttaminen, juhlat, ostoksilla käynti ja ruuanlaitto tien kysyminen ja neuvominen, sään kuvailu, kuulumisten kysely sekä erilaisten tunteiden ja mielipiteiden ilmaisu Rakenteet kerrataan ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita substantiivien yksikkö ja monikko sekä genetiivimuodot aikamuodot: preesens (kertaus), imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti adjektiivien vertailumuodot persoonapronominit there is / there are rakenne artikkelit prepositiot Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään jokapäiväistä, yleistietoa sisältävää kuultua ja kirjoitettua, selvästi jäsennettyä kieltä. Hän oppii selviytymään suullisesti ja kirjallisesti arkipäivään liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria ja ymmärtämään erilaisia kulttuuriperinteitä. opiskelustrategiat hallitsee erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan ja arvioimaan omia työskentelytapojaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin. 83

84 KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit koulumaailma, nuorten vapaa-aika, harrastukset, ystävyyssuhteet, terveys ja tunteet asioidaan puhelimessa, sovitaan tapaamisesta, tehdään vaateostoksia matkustaminen ja eksoottiset kulttuurit esitellään ulkomaalaiselle Suomea ja Järvenpäätä Rakenteet 7. luokalla opittujen rakenteiden vahvistaminen futuuri ja konditionaali relatiivi- ja indefiniittipronominit epäsuora kysymys adverbit ja adverbien vertailu apuverbit ja korvaavat ilmaukset sanajärjestys liitekysymykset Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö TAVOITTEET Kielitaito pystyy ymmärtämään myös laajempaa, yleistietoa sisältävää, kuultua ja kirjoitettua, selvästi jäsennettyä tekstiä. Hän oppii selviytymään jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa ha tuottamaan selkeää, yleiskielistä kirjallista tekstiä. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Hän oppii arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria ja saa valmiuksia kulttuurien väliseen suvaitsevaan kanssakäymiseen. Opiskelustrategiat hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita. Hän osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä ja käyttää hyväksi äidinkielessä oppimiaan rakenteita. oppii tekemään pienimuotoisia projektitäitä itse- 84

85 näisesti ja ryhmässä. Hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisien ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit opiskelu ja työhön hakeutuminen edistys ja teknologia koulutuksessa ja työelämässä ympäristö ja kestävä kehitys eri kulttuurien erot tiedonvälitys, mainonta, musiikki ja muut taiteet Rakenteet kerrataan ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita infinitiivi ja ing -muoto II konditionaali passiivi ehtovirke artikkelit maantieteellisissä nimissä sekä artikkelittomat aine- ja abstraktisanat epäsuora esitys Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) saa päättöarvosanakseen kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oheisten kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. 85

86 pidemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen on ymmärrettävä, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampia rakenteita. laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä Kirjoittaminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Englannin opiskelu lisää oppilaan ymmärrystä omasta kasvustaan ja hän oppii myös ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan. Opiskellessaan hän oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja harjoittelee uusia opiskelutaitoja. Keskeisiä aihe- 86

87 piirejä tämän aihealueen kohdalla ovat esim. tunteet, ystävyys, perhe ja muut läheiset sekä lemmikkieläimet. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Järvenpään ja järvenpääläisyyden käsittely englannin tunneilla lisää kotiseudun tuntemusta. Opinnoissa tutustutaan englannin kielialueen ja myös muiden maiden kulttuureihin tapoihin. Tutustutaan yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna oman maan kulttuuriin sekä muiden kulttuurien vaikutukseen oman maamme kulttuuriin (esim. Halloween ja Valentine s Day). 3. Viestintä ja mediataito Opitaan ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia englannin kielellä, tutustutaan kielellisiin ja kulttuurisidonnaisiin eroihin viestinnässä. Tutustutaan ja opetellaan käyttämään eri viestinnän ja median välineitä (esim. video, internet, sähköposti, sanoma- ja aikakauslehdet). 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tutustutaan yhteiskunnan perusrakenteisiin sanastollisesti. Seurataan keskeisiä tapahtumia omassa maassa ja maailmassa. Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Harjoitellaan asioimista esim. kaupassa, postissa ja erilaisissa ruokapaikoissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää sanastoa ja aihepiirejä käsitellään eri vuosiluokilla oppilaan kielitaito ja kehitystaso huomioon ottaen. 6. Turvallisuus ja liikenne Opiskellaan liikennesanastoa, opitaan kysymään tietä ja antamaan neuvoja englannin kielellä. Harjoitellaan julkisten liikennevälineiden käyttöä (aikataulujen tiedustelu ja niiden lukeminen, matkalipun ostaminen). 7. Ihminen ja teknologia Harjoitellaan eri luokilla tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvää sanastoa oppilaan kielitaidon kehityksen mukaan. Käytetään tietokonetta ja tietoverkkoja englannin opiskelussa. 5.3 ENGLANTI B1-KIELENÄ 7. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on englannin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä englanninkielisten maiden kulttuurista Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja. Kielitaito oppii kuuntelemaan, toistamaan, ymmärtämään ja tuottamaan suullisesti helppoa kieltä. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. 87

88 Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti kielialueen kulttuuriin, tapahtumiin ja merkittävimpiin henkilöihin. Opiskelustrategiat oppii erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja työn merkitystä oppimistuloksiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koti, perheenjäsenet ja ystävät lähiympäristö ja siitä huolehtiminen harrastukset ja vapaa-ajan vietto lemmikit maalla ja kaupungissa Rakenteet artikkelit substantiivien monikot ja genetiivimuodot persoonapronominit ja niiden objekti- ja genetiivimuodot olla / omistaa verbit aikamuodot: preesens ja imperfekti (yleis- ja kestomuodot, myönteinen, kielteinen, kysyvä ja kielteiskysyvä lause) käsky- ja kieltomuodot apuverbit can, must ja may there is / there are rakenne prepositioita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa arkitilanteissa ja ymmärtää olennaisen kuulemastaan ja lukemastaan. Osaa kirjoittaa vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin. 88

89 Kulttuuritaidot oppii tuntemaan keskeisiä kulttuurisisältöjä ja vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväkseen äidinkielessä oppimansa. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koulu, oppilastoverit ja opettajat asioiminen kaupassa, pankissa ja postissa sekä terveyskeskuksessa harrastukset ja terveys asioiden hoito ja yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostitse matkustamine ja eksoottiset eläimet vieraiden kulttuurien kohtaaminen kotikaupungissa Rakenteet kerrataan ja vahvistetaan 7. luokalla opittuja rakenteita aikamuodot: futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti indefiniittipronominit adjektiivien vertailumuodot adverbin muodostus liitekysymykset prepositioita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö 89

90 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan tavallisissa elämän tilanteissa, mahdollisesti puhekumppanilta apua saaden. Hän ymmärtää arkielämää ja tavallisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisen sisällön. Hän pystyy tuottamaan samanlaisista asioista suullisia ja kirjallisia viestejä. Kulttuuritaidot pystyy viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Hän ymmärtää ja arvostaa oman kulttuurinsa ja kohdekulttuurin erilaisia sisältöjä. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväkseen äidinkielessä oppimansa. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. oppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. Hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Suomi ja suomalaisen elämän erikoispiirteet kotikaupungista kertominen ympäristö ja ihmisen hyvinvointi kansainvälisyys ja tietotekniikka koulutus ja ammattiin valmistautuminen Rakenteet kerrataan ja vahvistetaan 8. luokalla opittuja rakenteita 1. konditionaali ja ehtovirke epäsuora esitys passiivin preesens ja imperfekti infinitiivin ja ing -muodon käyttö Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 90

91 oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmaisujen, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmaisujen käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 saa päättöarvosanakseen kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oheisten kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien ylittäminen. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen: A1.3. Toimiva alkeiskielitaito osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen: A1.3 Toimiva alkeiskielitaito selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertaisen sanelun). 91

92 osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä LUOKKA Aihesisällöt 1. Ihmisenä kasvaminen Englannin opiskelu lisää oppilaan ymmärrystä omasta kasvustaan ja hän oppii myös ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan. Opiskellessaan hän oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja harjoittelee uusia opiskelutaitoja. Keskeisiä aihepiirejä tämän aihealueen kohdalla ovat esim. tunteet, ystävyys, perhe ja muut läheiset sekä lemmikkieläimet. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Järvenpään ja järvenpääläisyyden käsittely englannin tunneilla lisää kotiseudun tuntemusta. Opinnoissa tutustutaan englannin kielialueen ja myös muiden maiden kulttuureihin tapoihin. Tutustutaan yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna oman maan kulttuuriin sekä muiden kulttuurien vaikutukseen oman maamme kulttuuriin (esim. Halloween ja Valentine s Day). 3. Viestintä ja mediataito Opitaan ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia englannin kielellä, tutustutaan kielellisiin ja kulttuurisidonnaisiin eroihin viestinnässä. Tutustutaan ja opetellaan käyttämään eri viestinnän ja median välineitä (esim. video, internet, sähköposti, sanoma- ja aikakauslehdet). 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tutustutaan yhteiskunnan perusrakenteisiin sanastollisesti. Seurataan keskeisiä tapahtumia omassa maassa ja maailmassa. Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Harjoitellaan asioimista esim. kaupassa, postissa ja erilaisissa ruokapaikoissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää sanastoa ja aihepiirejä käsitellään eri vuosiluokilla oppilaan kielitaito ja kehitystaso huomioon ottaen. 6. Turvallisuus ja liikenne Opiskellaan liikennesanastoa, opitaan kysymään tietä ja antamaan neuvoja englannin kielellä. Harjoitellaan julkisten liikennevälineiden käyttöä (aikataulujen tiedustelu ja niiden lukeminen, matkalipun ostaminen). 7. Ihminen ja teknologia Harjoitellaan eri luokilla tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvää sanastoa oppilaan kielitaidon kehityksen mukaan. Käytetään tietokonetta ja tietoverkkoja englannin opiskelussa. 5.4 OSITTAIN VIERASKIELINEN OPETUS / ENGLANNIN OPETUS 92

93 3.-6. LUOKKA Englanti A1-kielenä 3. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Mahdollisuuksien mukaan A1-englannin opetus tukee muiden oppiaineiden ja niiden sisältöjen englanninkielistä opetusta. Kielitaito oppii ymmärtämään ja tuottamaan rajallisen määrän tavallisia sanoja, sanontoja ja lyhyitä lauseita Kulttuuritaidot oppii tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään lähinnä pari ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä. käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 1-2 lk:n aihepiirejä laajennetaan ja vahvistetaan oppilas itse ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä itsestä kertominen harrastukset ja mieltymykset perhe ja ystävät kohtelias kielenkäyttö eri tilanteissa jokapäiväiseen elämään liittyviä sanaryhmiä (viikonpäivät, luonto ja eläimet, ruokia, värit, lukusanat 1-100, koulusanasto, kulkuneuvot, kehonosat, juhlia, soittimia, vuorokaudenajat, urheilulajeja, kodin sanastoa) keskeisiä verbejä ja adjektiiveja 93

94 4. LUOKKA Rakenteet yksikkö ja säännöllinen monikko epämääräinen artikkeli persoonapronominit yksikössä possessiivipronominit (my, your, his, her) tavallisimpia prepositioita (in, on, under, behind) kysymyssanoja ennakoiden be- ja have-verbit yksikössä can can't yksinkertainen käsky, kielto ja kehoitus Lisäksi opetusta voidaan syventää erityisesti sanavaraston laajentamisen ja suullisten harjoitusten osalta. Mahdollisuuksien mukaan syntyperäisen kielenpuhujan opetustuokioita. Viestintästrategiat TAVOITTEET Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään lähinnä pari ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä. käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään 94

95 KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit 1-3lk:n aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi kellonajat aakkoset kuukaudet ja vuodenajat sää maiden ja kielten nimiä matkustaminen Rakenteet 3lk:n rakenteita vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi epäsäännöllinen monikko määräinen artikkeli ennakoiden persoonapronominien omistusmuoto be + have -verbit kestopreesens ennakoiden lisää prepositioita kysymyssanat Do you-kysymys s-genetiivi myönteiseen ja kielteiseen yleispreesensiin tutustuminen lyhyiden adjektiivien komparatiivi ennakoiden Lisäksi opetusta voidaan syventää erityisesti sanavaraston laajentamisen ja suullisten harjoitusten osalta. Mahdollisuuksien mukaan syntyperäisen kielenpuhujan opetustuokioita. Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin 95

96 Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään lähinnä pari ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 1-4 lk:n aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi kaupunkisanastoa kouluaineet, lisää koulusanastoa Lontoo ja Iso Britannia ammatit ilmansuunnat terveys ja sairaus Rakenteet 3. luokan ja 4. luokan rakenteita vahvistetaan ja laajennetaan Lisäksi yleispreesens järjestysluvut ja päivämäärät persoonapronominien omistus- ja objektimuodot kestopreesens lyhyiden adjektiivien vertailu there is / there are rakenne alustavasti myönteinen ja kielteinen imperfekti säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä käyttäen Lisäksi opetusta voidaan syventää erityisesti sanavaraston laajentamisen ja suullisten harjoitusten osalta. Myös kirjallinen tuottaminen ja elaborointi lisääntyvät. Mahdollisuuksien mukaan syntyperäisen kielenpuhujan opetustuokioita. 96

97 6. LUOKKA Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään lähinnä pari ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Kaikkia 1-5lk:n aihepiirejä ja sanastoa vahvistaen ja laajentaen Lisäksi maita ja kulttuureita tietokonesanastoa Rakenteet 5lk:n rakenteiden kertaus imperfekti adjektiivien vertailu 97

98 ARVIOINTI verbi + prepositio ja adjektiivi + prepositio - rakenteet adverbit futuuri ennakoiden Lisäksi opetusta voidaan syventää erityisesti sanavaraston laajentamisen ja suullisten harjoitusten osalta. Myös kirjallista tuottamista ja elaborointia sekä englanninkieliseen lastenkirjallisuuteen tutustumista. Mahdollisuuksien mukaan syntyperäisen kielenpuhujan antamaa opetusta. Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuullun ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää fraaseja ja ilmauksia, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, omin kokemuksiin tai rutiinitilanteisiin. ymmärtää jonkin verran ponnistellen yksinkertaisten puhelinviestien keskeisimmän sisällön. Ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja keskeisen tiedon lyhyistä kuulutuksista. Havaitsee aihepiirin muutokset tv-uutisissa ja tunnistaa keskeisimmät sisällöt. ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Puhuminen: A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. puheessa esiintyy paljon virheitä. Tekstin ymmärtäminen: A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe) ymmärtää muutaman kappaleen pituisia, yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). ymmärtää tekstin tarkoituksen, pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia. Pystyy toisinaan arvaamaan tuntemattoman kieliaineksen merkityksen kontekstin avulla. ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä. Kirjoittaminen A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) 98

99 selviytyy yksinkertaisista helposti ennustettavista kirjoitustehtävistä tutuimmissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortin, lyhyen esittelyn) todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä ja hyvin tutuista aiheista. Osaa kopioida yksittäisiä tietoja ja kirjoittaa muistiin yksinkertaista sanelua. osaa muutamia kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät oman elämän yksityiskohtiin tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa yksilauseisia virkkeitä tai rinnasteisia lauseita, joissa esiintyy perusaikamuotoja. tekstissä esiintyy hyvin paljon virheitä LUOKKA Aihekokonaisuudet LUOKKA Aihekokonaisuudet toteutetaan samoin kuin muillakin englanninopiskelijoilla. Opiskelussa noudatetaan A1-kielen tavoitteita ja sisältöjä laajentaen ja syventäen. Opetus voi edetä A1-kielen suunnitelmasta poiketen esim. rakenteiden osalta, mikäli ryhmän valmiudet sen mahdollistavat. Projektitöiden ja muiden laajempien tehtävien osuus on suurempi kuin muilla ryhmillä. Englantipainotteisella luokalla on kahdeksannella luokalla pakollisena ½ vuosiviikkotunnin englannin valinnaiskurssi, muuten noudatetaan Järvenpään vahvistettua tuntijakoa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) saa päättöarvosanakseen kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oheisten kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. pidemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista 99

100 tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. ääntäminen on ymmärrettävä, vaikka vieras korostus in ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampia rakenteita. laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä Kirjoittaminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Englannin opiskelu lisää oppilaan ymmärrystä omasta kasvustaan ja hän oppii myös ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan. Opiskellessaan hän oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ja harjoittelee uusia opiskelutaitoja. Keskeisiä aihe- 100

101 piirejä tämän aihealueen kohdalla ovat esim. tunteet, ystävyys, perhe ja muut läheiset sekä lemmikkieläimet. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Järvenpään ja järvenpääläisyyden käsittely englannin tunneilla lisää kotiseudun tuntemusta. Opinnoissa tutustutaan englannin kielialueen ja myös muiden maiden kulttuureihin tapoihin. Tutustutaan yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna oman maan kulttuuriin sekä muiden kulttuurien vaikutukseen oman maamme kulttuuriin (esim. Halloween ja Valentine s Day). 3. Viestintä ja mediataito Opitaan ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia englannin kielellä, tutustutaan kielellisiin ja kulttuurisidonnaisiin eroihin viestinnässä. Tutustutaan ja opetellaan käyttämään eri viestinnän ja median välineitä (esim. video, internet, sähköposti, sanoma- ja aikakauslehdet). 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tutustutaan yhteiskunnan perusrakenteisiin sanastollisesti. Seurataan keskeisiä tapahtumia omassa maassa ja maailmassa. Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Harjoitellaan asioimista esim. kaupassa, postissa ja erilaisissa ruokapaikoissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää sanastoa ja aihepiirejä käsitellään eri vuosiluokilla oppilaan kielitaito ja kehitystaso huomioon ottaen. 6. Turvallisuus ja liikenne Opiskellaan liikennesanastoa, opitaan kysymään tietä ja antamaan neuvoja englannin kielellä. Harjoitellaan julkisten liikennevälineiden käyttöä (aikataulujen tiedustelu ja niiden lukeminen, matkalipun ostaminen). 7. Ihminen ja teknologia Harjoitellaan eri luokilla tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvää sanastoa oppilaan kielitaidon kehityksen mukaan. Käytetään tietokonetta ja tietoverkkoja englannin opiskelussa. 101

102 5.5 RANSKA A1-KIELENÄ 3. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Kielitaito oppii toistamaan ja ymmärtämään kuulemaansa harjoittelemaan helppoa suullista kommunikaatiota esittelemään itsensä lyhyesti kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii alustavasti tuntemaan joitakin keskeisiä asioita ranskalaisesta kulttuurista kuten esimerkiksi käytöstavoista omaksuu myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit itsensä ja perheen esittely, tervehtiminen kohtelias esiintyminen laulut, lorut, leikit Rakenteet substantiivin epämääräinen ja määräinen artikkeli preesens lukusanat 0-31 pronomineja kysymyssanoja ennakoiden intonaatiokysymys foneettisia merkkejä prepositioita 102

103 Viestintästrategiat rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä kiinnostuu kieltenopiskelusta ja elämästä ranskalaisessa kulttuurissa. 4. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii toistamaan ja ymmärtämään kuulemaansa harjoittelemaan helppoa suullista kommunikaatiota esittelemään itsensä lyhyesti kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii alustavasti tuntemaan joitakin keskeisiä asioita ranskalaisesta kulttuurista kuten esimerkiksi käytöstavoista omaksuu myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit perhe ja koti kohtelias esiintyminen elämää maaseudulla laulut, lorut, leikit Rakenteet lisää preesensejä lukusanat pronomineja kysymyssanoja adjektiiveja prepositioita foneettisia merkkejä Viestintästrategiat rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä 103

104 kiinnostuu kieltenopiskelusta ja elämästä ranskalaisessa kulttuurissa omien viestien suunnittelu kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen 5. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmassa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ranskalaista kulttuuria ja tutustuu alustavasti ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö, koti, perhe toimiminen erilaisissa tutuissa arkipäivän tilanteissa, esim. tervehtiminen, kaupassa asioiminen maita, kansallisuuksia mieltymyksistä kertominen 104

105 6. LUOKKA Rakenteet substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto tavallisimpien verbien preesensmuotoja pronomineja lukusanat foneettisia merkkejä kysymyslauseita prepositioita Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmassa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ranskalaista kulttuuria ja tutustuu alustavasti ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 105

106 Tilanteet ja aihepiirit Luokalla 5 tulleen lisäksi harrastukset asuminen koulu säätilat tienneuvominen Rakenteet adjektiivin taivutus ja paikka genetiivi er- verbin ja tärkeimpien epäsäännöllisten verbien preesens prepositioita kieltomuotoja pronomineja Viestintästrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito A1.3 - Kuullun ymmärtäminen ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiiniomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. A1.2 - Puhuminen osaa viestiä suppeasti ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Puheeseen syntyy taukoja ja katkoja. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. osaa niukan sanavaraston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 - Tekstin ymmärtäminen kykenee lukemaan lyhyitä tekstikappaleita, jotka käsittelevät arkielämää, rutiinitapahtumia tai yksinkertaisia ohjeita. Tekstissä voi olla tuntematto- 106

107 miakin sanoja. Lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Hän pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä (postikortti, säätiedotukset). A1.2 - Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kopioida perustietoja ohjeista ja aikatauluista ja kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot tuntee oman ja ranskalaisen kulttuurin keskeisempiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen ranskankielisen puhujien kanssa hyvin yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 7. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien ja palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii 107

108 KESKEISET SISÄLLÖT käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita. Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 5-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-aika opiskelu ja työ terveys ja hyvinvointi elämä maalla ja kaupungissa ruokakulttuuri luonto Rakenteet verbin aikamuotoja (esim. passé composé ja lähifutuuri) lisää epäsäännöllisten verbien preesenstaivutuksia adjektiivin taivutus pronomineja objekti Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 108

109 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen aihepiirien lisäksi työelämä media matkailua liikennevälineitä maantieteellistä sanastoa Rakenteet imperfekti imperatiivi lisää epäsäännöllisiä verbejä säännöllisten verbien preesens partitiivi lisää pronomineja refleksiiviverbin preesens passé composén syventämistä Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen 109

110 puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen aihepiirien lisäksi ihmissuhteet yhteiskunta juhlat Rakenteet imperfektin ja passé composén ero futuuri konditionaali pronomineja adjektiivin vertailumuodot lisää epäsäännöllisiä verbejä Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 110

111 vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9.luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan: A2.2 - Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yleistä sanastoa ja rajallisen määrän idiomeja tilannepohjaisessa puheessa, joka liittyy tuttuihin asioihin tai yleistietoon. Hän tunnistaa keskeisen tiedon arkisia asioita koskevista lyhyistä äänitteistä ja pääkohdat tvuutisista, jota kuvamateriaali tukee. tunnistaa myös ympärillään käydyn keskustelun aiheen. Ymmärtäminen edellyttää hidasta ja selkeää yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. A2.1 - Puhuminen osaa esittää yksinkertaisen kuvauksen lähipiiristään tai kertoa tapahtumaketjun lyhyin lausein. selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja, vaikka tuottaakin sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja. Ääntäminen on ymmärrettävää. hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin, mutta virheitä esiintyy. A2.2 Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan ja ymmärtämään sekä painettuja että selkeästi käsinkirjoitettuja muutaman kappaleen pituisia rutiiniluonteisia viestejä ja faktatekstejä. Hän pystyy seuraamaan pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia ja poimimaan muutaman yksittäisen tiedon vertailua varten. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksen niiden kieliasusta ja kontekstista. A2.1 - Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, tapahtumiin tai suunnitelmiin. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia, luettelonomaisia kuvauksia ja kertomuksia hyvin tutuista asioista, todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä. Osaa kirjoittaa sanelusta, joka on melko hidasta ja toistelevaa. osaa perustarpeisiin liittyvän konkreettisen sanaston ja yksinkertaisimmat sidossanat (ja, mutta, koska). tekee virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja, mutta kirjoittaa kohtuullisen oikein tavallisimpia sanoja ja kielioppirakenteita. Kulttuuritaidot tuntee suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja sekä osaa toimia ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä 111

112 tavalla viestintätilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja on oivaltanut, että kielen opiskelussa on sitouduttava pitkäjänteiseen työskentelyyn kielen oppimisen eri osa-alueilla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, järvenpääläisyys sekä viestintä toteutuvat kaikilla vuosiluokilla. Aihekokonaisuus ympäristö toteutuu 5., 6. ja 9. luokilla. Liikenneaihekokonaisuus toteutuu 6. ja 7. luokilla. 5.6 RANSKA A2-KIELENÄ 5. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmassa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ranskalaista kulttuuria ja tutustuu alustavasti ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana 112

113 KESKEISET SISÄLLÖT arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö, koti, perhe toimiminen erilaisissa tutuissa arkipäivän tilanteissa, esim. tervehtiminen, kaupassa asioiminen maita, kansallisuuksia mieltymyksistä kertominen Rakenteet substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto tavallisimpien verbien preesensmuotoja pronomineja lukusanat foneettisia merkkejä kysymyslauseita prepositioita Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. 6. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmassa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. 113

114 Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ranskalaista kulttuuria ja tutustuu alustavasti ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin myönteisen asenteen ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaa. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokalla 5 tulleen lisäksi harrastukset asuminen koulu säätilat tien neuvominen Rakenteet adjektiivin taivutus ja paikka genetiivi er -verbin ja tärkeimpien epäsäännöllisten verbien preesens prepositioita kieltomuotoja pronomineja Viestintästrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 114

115 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito A1.3 - Kuullun ymmärtäminen ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiiniomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. A1.2 - Puhuminen osaa viestiä suppeasti ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Puheeseen syntyy taukoja ja katkoja. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. osaa niukan sanavaraston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 - Tekstin ymmärtäminen kykenee lukemaan lyhyitä tekstikappaleita, jotka käsittelevät arkielämää, rutiinitapahtumia tai yksinkertaisia ohjeita. Tekstissä voi olla tuntemattomiakin sanoja. Lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Hän pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä (postikortti, säätiedotukset). A1.2 - Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kopioida perustietoja ohjeista ja aikatauluista ja kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot tuntee oman ja ranskalaisen kulttuurin keskeisempiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen ranskankielisen puhujien kanssa hyvin yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 115

116 7. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien ja palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 5-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-aika opiskelu ja työ terveys ja hyvinvointi elämä maalla ja kaupungissa ruokakulttuuri luonto Rakenteet verbin aikamuotoja (esim. passé composé ja lähifutuuri) lisää epäsäännöllisten verbien preesenstaivutuksia adjektiivin taivutus pronomineja objekti Viestintästrategiat 116

117 kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 8. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen aihepiirien lisäksi työelämä media matkailua liikennevälineitä maantieteellistä sanastoa Rakenteet imperfekti imperatiivi lisää epäsäännöllisiä verbejä säännöllisten verbien preesens 117

118 partitiivi lisää pronomineja refleksiiviverbin preesens passé composén syventämistä Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen aihepiirien lisäksi ihmissuhteet yhteiskunta juhlat 118

119 ARVIOINTI Rakenteet imperfektin ja passé composén ero futuuri konditionaali pronomineja adjektiivin vertailumuodot lisää epäsäännöllisiä verbejä Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9.luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan A2.2 - Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yleistä sanastoa ja rajallisen määrän idiomeja tilannepohjaisessa puheessa, joka liittyy tuttuihin asioihin tai yleistietoon. Hän tunnistaa keskeisen tiedon arkisia asioita koskevista lyhyistä äänitteistä ja pääkohdat tvuutisista, jota kuvamateriaali tukee. tunnistaa myös ympärillään käydyn keskustelun aiheen. Ymmärtäminen edellyttää hidasta ja selkeää yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan. A2.1 - Puhuminen osaa esittää yksinkertaisen kuvauksen lähipiiristään tai kertoa tapahtumaketjun lyhyin lausein. selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja, vaikka tuottaakin sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja. Ääntäminen on ymmärrettävää. hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin, mutta virheitä esiintyy. A2.2 Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan ja ymmärtämään sekä painettuja että selkeästi käsinkirjoitettuja muutaman kappaleen pituisia rutiiniluonteisia viestejä ja faktatekstejä. Hän pystyy seuraamaan pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia ja poimimaan muutaman yksittäisen tiedon vertailua varten. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksen niiden kieliasusta ja kontekstista. 119

120 A2.1 - Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, tapahtumiin tai suunnitelmiin. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia, luettelonomaisia kuvauksia ja kertomuksia hyvin tutuista asioista, todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä. Osaa kirjoittaa sanelusta, joka on melko hidasta ja toistelevaa. osaa perustarpeisiin liittyvän konkreettisen sanaston ja yksinkertaisimmat sidossanat (ja, mutta, koska). tekee virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja, mutta kirjoittaa kohtuullisen oikein tavallisimpia sanoja ja kielioppirakenteita. Kulttuuritaidot tuntee suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja sekä osaa toimia ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla viestintätilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja on oivaltanut, että kielen opiskelussa on sitouduttava pitkäjänteiseen työskentelyyn kielen oppimisen eri osa-alueilla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, järvenpääläisyys sekä viestintä toteutuvat kaikilla vuosiluokilla. Aihekokonaisuus ympäristö toteutuu 5., 6. ja 9. luokilla. Liikenneaihekokonaisuus toteutuu 6. ja 7. luokilla. 5.7 RANSKA B2-KIELENÄ 8. LUOKKA TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien ja palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii 120

121 ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä kertominen perhe vapaa-aika maantietoa tienneuvominen selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa asiointi ja ruokaileminen Rakenteet lukusanat substantiivin yksikkö ja monikko er-verbien ja tärkeimpien epäsäännöllisten verbien preesens pronomineja genetiivi prepositioita adjektiiveja kieltomuoto kysymyslauseita Viestintästrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 121

122 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää että selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista ja ranskalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskalaisen kulttuurin edellyttämällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 8. luokalla käsiteltyjen aihepiirien lisäksi koulu maaseutu ja kaupunki ympäristö ja luonto terveys ja hyvinvointi työelämä media liikenne Rakenne passé composé imperfekti säännöllisten verbien preesens epäsäännöllisiä verbejä refleksiiviverbejä imperatiivi lähifutuuri adjektiivin taivutus partitiivi 122

123 ARVIOINTI Viestintästrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9.luokalla taitokuvausasteikon mukaan A1.3 - Kuullun ymmärtäminen ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiiniomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. A1.2 - Puhuminen osaa viestiä suppeasti ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Puheeseen syntyy taukoja ja katkoja. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. osaa niukan sanavaraston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 - Tekstin ymmärtäminen kykenee lukemaan lyhyitä tekstikappaleita, jotka käsittelevät arkielämää, rutiinitapahtumia tai yksinkertaisia ohjeita. Tekstissä voi olla tuntemattomiakin sanoja. Lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Hän pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä (postikortti, säätiedotukset). A1.2 - Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kopioida perustietoja ohjeista ja aikatauluista ja kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot tuntee suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin joitakin eroja ja yhtäläisyyksiä. 123

124 Opiskelustrategiat käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja osaa arvioida omaa työskentelyään suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksista toteutuvat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja järvenpääläisyys molemmilla vuosiluokilla. Näiden lisäksi kahdeksannella luokalla toteutuu liikenne ja yhdeksännellä luokalla ympäristö. 124

125 5.8 SAKSA A1-KIELENÄ LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito 3. LUOKKA oppii kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa ja ymmärtää olennaisen kuulemastaan ja lukemastaan. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Hän osaa kommunikoida kohteliaasti kohdekielelle ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Oppilaita totutetaan kielenopiskelun keskeisiin opiskelutapoihin, esim. pari- ja ryhmätyöskentelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koti ja perheenjäsenet minä ja ystävät koulutavaroita asuminen; lähiympäristö tutustuminen saksalaisiin elämäntapoihin kohtelias kielenkäyttö Rakenteet yksikkö preesens, säännöllinen taivutus kysymyssanoja persoonapronominit Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistamisstrategiat. 125

126 4. LUOKKA 5. LUOKKA 6. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit koulun oppiaineita jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita, esim. ruokailu asuminen maalla ja kaupungissa; oma kotiseutu harrastuksia tutustuminen saksalaisten juhlapäivien viettoon Rakenteet kielteinen artikkeli preesens, epäsäännöllinen taivutus yleisimpiä prepositioita Viestintästrategiat rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta. Tilanteet ja aihepiirit joukkotiedotusvälineitä omasta kotimaasta kertominen tutustuminen muihin saksankielisiin maihin, esim. Itävalta kierrätys Rakenteet epäsäännöllisiä monikkoja komparatiiviin tutustuminen persoonapronominien datiivimuodot isot luvut sanajärjestys käskymuotoja modaaliapuverbejä Viestintästrategiat rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta. omien viestien suunnittelu. puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa. Tilanteet ja aihepiirit tutustuminen muihin saksankielisiin maihin, esim. Sveitsi, ja joihinkin saksalaisiin kaupunkeihin jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita, esim. ravintolassa ja ostoksilla käynti, tien neuvominen kierrätys, kestävä kehitys 126

127 Rakenteet perfekti sivulauseita lisää prepositiota objektimuotoja possessiivipronominit persoonapronominien objektimuodot ARVIOINTI Viestintästrategiat rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta. omien viestien suunnittelu. puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa. kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Joka luokka-asteella syvennetään edellisinä vuosina käsiteltyjä aihepiirejä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA (ARVOSANA 8) 6. LUOKAN PÄÄT- TYESSÄ Kuullun ymmärtäminen: A 1.3 Toimiva alkeiskielitaito ymmärtää yksinkertaisia lausumia, alkeiskielitaito (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Tekstin ymmärtäminen: A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Puhuminen: A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito osaa viestiä suppeasti jotakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. puheessa on taukoja ja muita katkoksia. ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. 127

128 7. LUOKKA osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen: A 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenalaisia virheitä. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka-asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuria. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tien neuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. TAVOITTEET Oppilaan luokilla 3-6 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. 128

129 Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3-6 käsiteltyjen sisältöjen lisäksi itsestä ja lähiympäristöstä sekä kotimaasta kertominen asuminen ja matkustaminen vaatetus tietoa saksalaisesta kielialueesta Rakenteet Vahvistetaan aiempien vuosien rakenteiden hallintaa. Lisäksi opitaan sanajärjestys, myös sivulauseet teitittely sijamuotojen vahvistaminen Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 129

130 8. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan luokilla 3-7 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit nuorten väliset suhteet loma- ja matkakokemuksista kertominen talviurheilukokemuksista kertominen kirjeenkirjoittaminen lisätietoutta Saksasta sekä Itävaltaan tutustumista Rakenteet genetiivi imperfekti ja pluskvamperfekti adjektiivin taivutus epäsuorat kysymyslauseet konditionaali imperatiivi 130

131 9. LUOKKA Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö TAVOITTEET Oppilaan luokilla 3-8 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit viestintä tulevaisuuden suunnitelmia Rakenteet maantieteelliset nimet relatiivipronominit 131

132 ARVIOINTI passiivi refleksiivipronominit verbien rektioita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen Kirjoittaminen osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Hän selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään keskustelua. Hän tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisia sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Hän kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 132

133 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Hän pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) ja faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). Hän pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Hän tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Hän tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilö-kohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän tarvitsee usein puhekumppanin apua. Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla 133

134 7.-9. LUOKKA oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka-asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristönsuojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. 5.9 SAKSA A2-KIELENÄ LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa ja ymmärtää olennaisen kuulemastaan ja lukemastaan. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Hän osaa kommunikoida kohteliaasti kohdekielelle ominaisella tavalla. 134

135 5. LUOKKA Opiskelustrategiat oppii työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Oppilaita totutetaan kielenopiskelun keskeisiin opiskelutapoihin, esim. pari- ja ryhmätyöskentelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit koti ja perheenjäsenet koulu asuminen; lähiympäristö tutustuminen saksalaisiin elämäntapoihin kohtelias kielenkäyttö Rakenteet Yksikkö Preesens Kysymyssanoja ja lauseita Persoonapronominit mein/e; dein/e Viestintästrategiat Rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta. Puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 5. luokan aihepiirien syventäminen asuminen maalla ja kaupungissa; oma kotiseutu harrastuksia tutustuminen saksalaisiin tapoihin ja perinteisiin jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita, esim. ostoksilla käynti 135

136 ARVIOINTI Rakenteet monikko sijamuodoista akkusatiivi ja datiivi perfekti apuverbejä verbin paikka lauseessa sein/e; ihr/e persoonapronominien akkusatiivi- ja datiivimuodot yleisimpiä prepositiorakenteita Viestintästrategiat rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta. omien viestien suunnittelu. puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa. kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA (ARVOSANA 8) 6. LUOKAN PÄÄT- TYESSÄ Kuullun ymmärtäminen: A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito ymmärtää yksinkertaisia lausumia, alkeiskielitaito (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Tekstin ymmärtäminen: A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Puhuminen: A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito osaa viestiä suppeasti jotakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. puheessa on taukoja ja muita katkoksia. ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. 136

137 osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen: A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään ( esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenalaisia virheitä LUOKKA Aihekokonaisuudet 7. LUOKKA 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka-asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuria. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tien neuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. TAVOITTEET Oppilaan luokilla 5-6 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä 137

138 suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 5-6 käsiteltyjen sisältöjen lisäksi itsestä ja lähiympäristöstä sekä kotimaasta kertominen asuminen ja matkustaminen vaatetus muita saksalaisen kielialueen maista Rakenteet Vahvistetaan aiempien vuosien rakenteiden hallintaa. Lisäksi opitaan modaaliapuverbit teitittely omistuspronominit sanajärjestys, myös sivulauseet kieltosanojen käyttö Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu 138

139 joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 8. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan luokilla 5-7 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit nuorten väliset suhteet suhtautuminen ulkomaalaisiin luokkaretki ympäristöasioita Rakenteet genetiivi infinitiivirakenteet imperfekti ja pluskvamperfekti adjektiivin taivutus 139

140 9. LUOKKA Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö TAVOITTEET Oppilaan luokilla 5-8 saavuttamat taidot vahvistuvat, selkeytyvät ja aktivoituvat. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääosan kohdistuessa yhä suulliseen viestintään. Kielitaito lisääntyy ja syvenee rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän pystyy selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja oppii kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavan-omaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit viestintä Saksa: osavaltiot ja historiaa 140

141 Rakenteet verbin rektiot maantieteelliset nimet relatiivipronominit vertailumuodot konditionaali ja konjunktiivin imperfekti imperatiivi refleksiiviverbit passiivi Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Hän selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Hän tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisia sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Hän kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 141

142 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Hän pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) ja faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). Hän pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Hän tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka-asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristönsuojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 142

143 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan SAKSA B2-KIELENÄ 8. LUOKKA TAVOITTEET Tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot saksan kielestä ja harjaannuttaa heitä itse aktiivisesti käyttämään kielitaitoaan tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa sekä ymmärtämään arkielämää käsittelevää tekstiä ja saamaan selville puheen keskeisen sisällön. Hän oppii myös tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Kulttuuritaidot oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla sekä tuntemaan kielialueen kulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja. Hän pystyy myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen, esittäytyminen ja anteeksipyytäminen itsestä ja lähiympäristöstä kertominen koulu ja harrastukset kaupassa asiointi ruokailu ja asuminen Rakenteet verbin preesens ja modaaliapuverbejä substantiivin artikkelit ja monikot sekä akkusatiivi persoonapronominit, omistuspronomineja kieltosanojen käyttö sanajärjestys, myös kysymyslauseet teitittely Viestintästrategiat 143

144 kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 9. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa sekä ymmärtämään arkielämää käsittelevää tekstiä ja saamaan selville puheen keskeisen sisällön. Hän oppii myös tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Kulttuuritaidot oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla sekä tuntemaan kielialueen kulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja. Hän pystyy myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit terveys ja hyvinvointi kotipaikasta ja Suomesta kertominen ympäristön suojelu juhlaperinteitä Rakenteet perfekti sivulauseet imperatiivi omistuspronominit datiivi Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 144

145 oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A1.2 Kehittyvä kielitaito Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän tarvitsee usein puhe-kumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilanne-sidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Hän osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Hän pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yksikielistä puhetta. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Hän ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. 145

146 7.-9. LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristönsuojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan VENÄJÄ A1-KIELENÄ LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kyrilliset aakkoset sekä niiden kirjoittamisen ja oikean ääntämisen. selviytyy jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa, hän ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot tutustuu venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. 146

147 Opiskelustrategiat oppii työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Oppilaita totutetaan kielenopiskelun keskeisiin työskentelytapoihin, esim. pari- ja ryhmätyöskentelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT kyrilliset aakkoset jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikävuoteen soveltuvat laulut, lorut, sadut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa 3. LUOKKA 4. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen, itsensä ja perheen esittely kohtelias kielenkäyttö asuminen, maat itsestä kertominen urheilu, harrastukset eläimet Rakenteet yksikkö ja monikko persoona- ja possessiivipronomit kysymyssanoja tavallisimpia prepositioita adverbeja ja adjektiiveja preesens lukusanat Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Tilanteet ja aihepiirit itsestä kertominen harrastukset ostoksia vihanneksia ja hedelmiä sää jokapäiväisen elämään liittyviä sanaryhmiä: kuukaudet, vuodeajat, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat, vaatteet, värit, ruokia, soittimia puhelimessa puhuminen 147

148 5. LUOKKA 6. LUOKKA Rakenteet kysymyssanoja tavallisimpia prepositioita adverbit adjektiivit verbin preteriti järjestysluvut Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Tilanteet ja aihepiirit 3. ja 4 luokan aihepiirejä vahvistetaan ja laajennetaan maaseutuelämä, eläimiä vointi ulkonäkö kulkuneuvoissa matkustaminen Rakenteet akkusatiivi genetiivi instrumentaali monikon prepositionaali imperatiivi liikeverbejä Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Tilanteet ja aihepiirit kaupunkielämä asunto Pietari tien neuvominen koulumaailma internet retkellä suomalainen joulu Rakenteet liikeverbejä aspekti 148

149 ARVIOINTI futuuri Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamisja vuorovaikutusstrategiat. ARVIOINNIN KRITEERIT 6. LUOKAN KEVÄÄLLÄ ARVOSANALLE 8 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisia keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Hän pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Hän pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeitaan lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 149

150 3.-6. LUOKKA 7. LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristöön ja luontoon liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. TAVOITTEET Vahvistetaan ja laajennetaan 5. ja 6. luokilla opittuja tietoja ja taitoja. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääpainon ollessa yhä kuitenkin suullisessa viestinnässä. Kielitaito kehittyy rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. 150

151 Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit minä ja taustani kohteliaisuudet venäläiset nimet ja tapakulttuuri harrastukset ja vapaa-aika koulu ja työ Rakenteet verbien preesensin taivutus substantiivien ja adjektiivien suku ja luku lisää verbejä Viestintästrategiat TAVOITTEET Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. 151

152 KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä. kaupunki (oma ja Pietari), nähtävyydet ja historia Venäjän tapakulttuuri harrastukset ja vapaa-aika opiskelu ja koulutus Rakenteet 9. LUOKKA etuliitteiset liikeverbit substantiivien monikko järjestysluvut verbien aspekti ja konditionaali Viestintästrategiat TAVOITTEET Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä. 152

153 ARVIOINTI elämän päätapahtumat luonto, sää ja ilmasto matkustaminen ja kulkuneuvot, tien neuvominen juhlat ja onnittelut Rakenteet verbien liittofutuuri kollektiiviluvut pronomineja imperatiivi liikeverbejä lisää pronomineja Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Hän selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään keskustelua. Hän tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Hän kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 153

154 Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Hän pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisesta viestistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) ja faktatekstistä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). Hän pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Hän tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi LUOKKA Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan VENÄJÄ A2-KIELENÄ 154

155 5. LUOKKA TAVOITTEET Kielitaito oppii kyrilliset aakkoset sekä niiden kirjoittamisen ja oikean ääntämisen. selviytyy jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa, hän ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot tutustuu venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. 155

156 Opiskelustrategiat oppii työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Oppilaita totutetaan kielenopiskelun keskeisiin työskentelytapoihin, esim. pari- ja ryhmätyöskentelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä. luonto ja ympäristö. Venäjän tapakulttuuri Rakenteet kyrilliset kirjaimet kertominen ja kysyminen nykyajassa ja menneessä kysyvä intonaatio kysymyslauseessa verbien taivutus substantiivin yksikkö ja monikko tutustutaan substantiivin ja adjektiivin sukuihin paikan ja ajan ilmaiseminen tavallisimpien prepositioiden avulla lukusanat (1-100) järjestysluvut (1-10) akkusatiivin yksikkö Viestintästrategiat TAVOITTEET Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Kielitaito selviytyy jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa, hän ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot tutustuu venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Oppilaita totutetaan kielenopiskelun keskeisiin työskentelytapoihin, esim. pari- ja ryhmätyöskentelyyn. 156

157 KESKEISET SISÄLLÖT ARVIOINTI Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä. luonto ja ympäristö. Venäjän tapakulttuuri Rakenteet liikeverbit ja etuliitteiset liikeverbit verbin aspekti (tutustuminen) imperatiivi refleksiverbit genetiivin yksikkö, genetiivi lukusanojen yhteydessä substantiivien datiivi persoonapronominien datiivi ja akkusatiivi adverbit instrumentaali prepositioiden kanssa ja ilman adjektiivien vertailumuodot futuuri Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. ARVIOINNIN KRITEERIT 6. LUOKAN KEVÄÄLLÄ ARVOSANALLE 8 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisia keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Hän pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Hän pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Puhuminen 157

158 osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen LUOKKA osaa viestiä välittömiä tarpeitaan lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Aihekokonaisuudet 7. LUOKKA 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. Vahvistetaan ja laajennetaan 5. ja 6. luokilla opittuja tietoja ja taitoja. Kirjallisen tuottamisen osuus opetuksessa kasvaa pääpainon ollessa yhä kuitenkin suulli- 158

159 TAVOITTEET sessa viestinnässä. Kielitaito kehittyy rakenteiden monipuolistuessa ja sanaston karttuessa. Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit minä ja taustani kohteliaisuudet venäläiset nimet ja tapakulttuuri harrastukset ja vapaa-aika koulu ja työ Rakenteet verbien preesensin taivutus substantiivien ja adjektiivien suku ja luku lisää verbejä Viestintästrategiat TAVOITTEET Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Kielitaito 159

160 oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. 160

161 KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä. kaupunki (oma ja Pietari), nähtävyydet ja historia Venäjän tapakulttuuri harrastukset ja vapaa-aika opiskelu ja koulutus Rakenteet etuliitteiset liikeverbit substantiivien monikko järjestysluvut verbien aspekti ja konditionaali TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä ja kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot tutustuu syvemmin venäläiseen tapakulttuuriin. Hän oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja pystyy vertailemaan omaa sekä kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteydestä. oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oppilas ja hänen asuinympäristönsä sekä jokapäiväinen elämä elämän päätapahtumat luonto, sää ja ilmasto matkustaminen ja kulkuneuvot, tien neuvominen juhlat ja onnittelut Rakenteet verbien liittofutuuri 161

162 ARVIOINTI kollektiiviluvut pronomineja imperatiivi liikeverbejä lisää pronomineja Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Hän selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään keskustelua. Hän tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Hän kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Hän pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinker- 162

163 taisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Tekstin ymmärtäminen LUOKKA ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä(mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) ja faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). Hän pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Hän tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään eri luokka asteilla minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan VENÄJÄ B2-KIELENÄ 8. LUOKKA Tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot venäjän kielestä ja kulttuurista, ja harjaannuttaa heitä itse aktiivisesti käyttämään kielitaitoaan tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. 163

164 TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa sekä ymmärtämään arkielämää käsittelevää tekstiä ja saamaan selville puheen keskeisen sisällön. Hän oppii myös tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Kulttuuritaidot oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla sekä tuntemaan kielialueen kulttuuria. Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja. Hän pystyy myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen, esittäytyminen ja teitittely nimikäytäntö kohteliaisuudet minä ja taustani: ammatit, työ, kansallisuus, kotikaupunki, perhe, kielitaito matkustaminen ateriointi puhelinfraasit Pietari Rakenteet kyrilliset kirjaimet substantiivien suku persoona- ja omistuspronominit perusluvut verbien preesensin taivutus preteriti adjektiivien sukutaivutus adverbit substantiivien prepositionaali substantiivien monikkomuodot akkusatiivi Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. 164

165 TAVOITTEET Kielitaito oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa sekä ymmärtämään arkielämää käsittelevää tekstiä ja saamaan selville puheen keskeisen sisällön. Hän oppii myös tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Kulttuuritaidot oppii viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla sekä tuntemaan kielialueen kulttuuria. 165

166 Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja. Hän pystyy myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT ARVIOINTI Tilanteet ja aihepiirit ajanilmaukset jokapäiväinen elämä vapaa-aika henkilön kuvailu hyvinvointi Rakenteet perusluvut , järjestysluvut liikeverbejä verbien aspektit genetiivi Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Hän tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. 166

167 Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kirjoittaminen LUOKKA osaa viestiä välittömiä tarpeitaan lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Käsitellään minään, kotiin ja ystäviin liittyvien aihepiirien yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Olennainen osa vieraan kielen opetusta. oppii arvostamaan myös muita kuin omaa kulttuuriaan. 3. Viestintä- ja mediataito Käsitellään eri viestintävälineisiin liittyvien aihealueiden yhteydessä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelujen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvien aihealueiden yhteydessä. Kestävän kehityksen periaate tuodaan esille. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään liikennevälineisiin ja tienneuvomiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Tämä aihekokonaisuus jää lähinnä terminologian varaan. 167

168 168

169 MATEMATIIKKA 6 169

170 MATEMATIIKKA Opetuksen lähtökohdat 1. LUOKKA Matematiikan opetus kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa. Opetus ohjaa oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Systemaattinen opetus luo kestävän pohjan matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkretia on tärkeä apuväline yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelumalleja matematiikan abstraktiin järjestelmään. Oppimisympäristö ja työtavat Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja arjesta selviytymistä. Sallivan ja rohkaisevan oppimisympäristön avulla luodaan myönteistä asennetta matematiikan oppimista kohtaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus käyttää kehitys - ja taitotasolleen sopivia havaintovälineitä ja konkreetteja malleja. Fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö riittävillä havainto- ja konkretisointivälineillä varustetut luokat mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä Matikkamaa - toimintaa kaupungissa myönteinen ja avoin ilmapiiri Työtavat ajattelun verbalisointi ratkaisujen perusteleminen ja ratkaisujen määrän etsiminen piirtäminen, mallintaminen ja konstruointi päässä laskeminen pelit, leikit vihkotyöskentely yksilöllinen työ pari- ja ryhmätyö ohjaava opetuskeskustelu opettajajohtoinen opetus TAVOITTEET oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä 170

171 ymmärtämään luonnollisen luvun käsitteen ja siihen soveltuvia peruslaskutaitoja perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreetein mallein ja välinein tekemään havaintoja arkipäivän matemaattisista ongelmista SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset lukukäsite: lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestäminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen - ja vähennyslasku, lukualueella 0-100, painopiste lukualueella 0-20 sekä laskutoimitusten väliset yhteydet eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmä- välineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista Algebra 2. LUOKKA säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja Geometria ja mittaaminen ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kuvioiden piirtäminen, jäljentäminen ja omien kuvioiden tekeminen kappaleiden rakentelu mittaamisen periaate ja monipuolisten mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi pituus, massa, aika ja hinta sekä niiden käyttämistä ja vertailua Tietojen käsittely tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina TAVOITTEET oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja huomaamaan niiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen ymmärtämään luonnollisen luvun käsitteen ja siihen soveltuvia peruslaskutaitoja perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreetein mallein ja välinein tekemään havaintoja arkipäivän matemaattisista ongelmista 171

172 SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen lukualueella yhteen - ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet kertolaskun käsite, kertotauluja jakolaskuun tutustumista konkreetein välinein murtoluvun käsite konkreetein välinein lukujen vertailu, luokittelu ja järjestäminen eri laskutapojen ja välineiden käyttöä erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista Algebra 3. LUOKKA säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja Geometria ja mittaaminen kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen kuvioiden piirtäminen, jäljentäminen ja omien kuvioiden tekeminen kappaleiden rakentelu geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia mittaamisen periaate ja mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi pituus, massa, aika, hinta, tilavuus ja pinta-ala sekä niiden käyttämistä, vertailua ja muuntamista Tietojen käsittely tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina TAVOITTEET saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa ja oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä käyttämään matemaattisia käsitteitä peruslaskutaitoja keskittymään työskentelyynsä perustelemaan toimintaansa ja esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havainnoistaan 172

173 SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä- käsitteen varmentaminen, lukualue tutustuminen 60 - järjestelmään, kellonaikoja muunnoksineen lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen, vähennys- ja kertolaskua allekkain kertolaskua, kertotaulut 0-10 jakolaskun käsite, yksinumeroinen jakaja sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus sekä murtoluvun käsite erilaisten vaihtoehtojen määrän tutkiminen laskutoimitusten tulosten arviointi, pyöristäminen ja tarkistaminen Algebra 4. LUOKKA lausekkeen käsite ja muodostaminen sulkeiden käyttö laskujärjestys lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Geometria ja mittaaminen yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys symmetrian käsite, peilauksia suoran suhteen yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen piirin käsite ja sen laskeminen mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen TAVOITTEET oppii peruslaskutaitoja tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ratkaisemaan matemaattisia ongelmia perustelemaan toimintaansa sekä esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havainnoistaan käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita 173

174 SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä, lukualue ajan yksiköt ja niiden väliset suhdeluvut lukujen luokittelua ja järjestämistä allekkain kertominen kaksinumeroisella kertojalla jakokulma ja murtolukujen eri esitysmuodot samannimisten murtolukujen yhteen - ja vähennyslasku desimaaliluvun käsite, yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys erilaisten ratkaisu-vaihtoehtojen tutkiminen laskutoimitusten tulosten arviointi, pyöristäminen ja tarkistaminen Algebra 5. LUOKKA lausekkeen muodostaminen lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Geometria ja mittaaminen kulmien luokittelu mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen TAVOITTEET oppii peruslaskutoimitukset löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset murtolukujen supistaminen ja laventaminen desimaaliluvun ja murtoluvun yhteen - ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla 174

175 prosentin käsite murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys negatiivisen kokonaisluvun käsite erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen laskutoimitusten tulosten arviointi, pyöristäminen ja tarkistaminen Algebra yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen Geometria ja mittaaminen peilauksia pisteen suhteen kulman yksikkö, mittaaminen ja piirtäminen ympyrä ja sen osia mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista pinta-alan käsite ja sen laskeminen monikulmioille suurennos, pienennös ja mittakaava mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 6. LUOKKA tilastollisen aineiston käsittely ja havainnollistaminen taulukoiden ja diagrammien avulla koordinaatiston 1. neljännes keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia todennäköisyydestä TAVOITTEET oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matemaattisia käsitteitä ja säännönmukaisuuksia näkemään reaalimaailman ja matematiikan välisiä yhteyksiä käyttämään sujuvasti peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään työskentelemään keskittyneesti ja toimimaan ryhmässä SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset peruslasku-toimitusten varmentaminen luonnollisilla luvuilla, murto- ja desimaaliluvuilla murtolukujen laventaminen ja supistaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna 175

176 kertominen ja jakaminen desimaali- ja murtoluvuilla prosenttilaskuja laskutoimitusten tulosten arviointi, pyöristäminen ja tarkistaminen aikalaskut ja aikavälit lukujen jaollisuussääntöjä suhde Algebra Funktiot Geometria lukujonojen tutkiminen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä lukupareja koordinaatistossa kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä kolmioiden ja nelikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminen kappaleiden nimeäminen ja luokittelu suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja tilavuus pinta-alan ja tilavuuden yksiköt muunnoksineen Todennäköisyys ja tilastot 7. LUOKKA todennäköisyyden käsite keskiarvo pylväs- ja viiva- diagrammien piirtäminen ja tulkinta tilastoitavien tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa TAVOITTEET oppii täsmällisiä matemaattisia käsitteitä, matemaattisten tekstien tulkintaa ja tuottamista ratkaisemaan matemaattisia ongelmia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti loogista ja luovaa ajattelua perustelemaan päätelmiään SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut lukusuora, vastaluku, itseisarvo, käänteisluku peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla laskujärjestys massan ja ajan yksiköt muunnoksineen alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä 176

177 pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö lausekkeiden sieventäminen potenssi, eksponenttina kokonaisluku Algebra Funktiot Geometria kirjainlauseke ja sen sieventäminen muuttujakäsite ja lausekkeen arvon laskeminen lukujonojen tutkimista ja muodostamista lukuparin esittäminen koordinaatistossa geometrian peruskäsitteet kulmien luokittelu, nimeäminen, piirtäminen, mittaaminen, puolittaminen sekä kulmien välisiä yhteyksiä monikulmioiden luokittelu, nimeäminen, piirtäminen ja kulmien summa ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä monikulmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä geometrista konstruointia pituuden ja pinta-alan yksiköt muunnoksineen tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen 8. LUOKKA TAVOITTEET SISÄLLÖT oppii ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintamista ja ratkaisemista loogista ja luovaa ajattelua työskentelemään pitkäjänteisesti soveltamaan erilaisia ajatusprosesseja tehtävien ratkaisuissa ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti Luvut ja laskutoimitukset prosenttikäsitteen vahvistaminen ja prosenttilasku suhde ja verrannollisuus reaaliluvut juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella pyöristyssäännöt ja merkitsevät numerot Algebra potenssilauseke ja sen sieventäminen potenssien laskusäännöt, 10-potenssi- muoto polynomin käsite, polynomien yhteen -, vähennys- ja kertolasku polynomin arvon laskeminen 177

178 ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen verranto Funktiot Geometria riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite, yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon suoran piirtäminen koordinaatistoon suoraan ja kääntäen verrannollisuus yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa Pythagoraan lause ympyrän kehän ja kaaren pituus ympyrän ja sektorin pinta-ala varmennetaan pinta-alan yksiköt muunnoksineen 9. LUOKKA TAVOITTEET SISÄLLÖT Algebra oppii erottelemaan ja hallitsemaan matematiikan eri osa-alueita käyttämään opittuja taitoja ja soveltamaan niitä ongelman ratkaisussa työskentelemään itsenäisesti ja pitkäjänteisesti loogista ja luovaa ajattelua perustelemaan ja todistamaan yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti yhtälöparin sovellukset yhtälö ja epäyhtälö, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko Funktiot funktiokäsitteen varmentaminen funktion arvon laskeminen funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen 178

179 Geometria trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen avaruuskappaleiden luokittelu, nimeäminen, piirtäminen ja rakentaminen lieriön, kartion sekä pallon pinta-alan ja tilavuuden laskeminen varmennetaan tilavuuden yksiköt muunnoksineen Todennäköisyys ja tilastot tilastotietojen esittäminen käyttökelpoisessa muodossa diagrammien tulkinta, jana-, viiva-, pylväs- ja sektoridiagrammit todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Matematiikka tukee oppilaan henkistä kasvua sekä edistää tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikka vahvistaa oppilaan itsetuntoa kasvattamalla tieto-, taito- ja osaamistasoa. Matematiikka voi parhaimmillaan lisätä pitkäjänteisyyttä, yhteistyötaitoa, ongelmien ratkaisu- ja sietokykyä sekä yritteliäisyyttä. Matematiikka kehittää oppilaan päättely- ja arviointikykyä sekä suhteellisuuden tajua. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Aihepiiri toteutuu matematiikassa väestö- ja valuuttalaskuissa sekä vieraskielisissä tehtävissä. Eri vuosiluokilla oppilaat tutustuvat matematiikan historiaan. 3. Viestintä- ja mediataito Matematiikka vahvistaa oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa. Itse tekemällä ja valmiisiin tutkimuksiin perehtymällä oppilaat oppivat vastaan ottamaan ja välittämään tietoa eri muodoissa sekä arvioimaan reaalimaailman ja matematiikan välistä yhteyttä. Lisäksi he oppivat arvioimaan lähteen luotettavuutta sekä käyttämään viestintäteknisiä välineitä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Matematiikka tukee oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Tämä toteutuu esim. tutkimusten teon yhteydessä, vaalimatematiikassa ja prosenttilaskujen sovelluksissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta toimiminen matematiikassa näkyy lähinnä tehtävien aihepiireissä, joissa käsitellään kestävää kehitystä esim. valintojen tekemistä ja kustannusvaikutuksia. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuuden ylläpitämiseen ja vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen opastetaan prosenttilaskujen ja tilastomatematiikan aihepiirien yhteydessä. 179

180 7. Ihminen ja teknologia Matemaattiset taidot ja looginen ajattelutapa luovat edellytykset sille, että teknologiaa voidaan ymmärtää ja käyttää laajasti arkielämässä. Uutta teknologiaa käytetään tutkimusten tekemisessä, tulosten analysoinnissa ja apuvälineenä matematiikan opiskelussa. Teknologian käyttöön otossa huomioidaan vastuullisuus ja terve kriittisyys. Opetuksen painotukset ja valinnaisuus Vuosiluokat 1 5 Opetuksen painotukset päätetään koulukohtaisesti vuosisuunnitelman yhteydessä. Vuosiluokat 6-9 Opetuksen valinnaisuus päätetään koulukohtaisesti vuosisuunnitelman yhteydessä. ARVIOINTI Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. Sanallista arviointiasteikkoa käytetään vuosiluokilla 1-4 ja vuosiluokilla 5-9 numeerista asteikkoa (4-10). Arvioinnin menetelmiä tuntiosaamisen seuraaminen päässälaskukokeet diagnostiset ja summatiiviset kokeet erilaiset projekti- ja tutkimustehtävät oppilaan itsearviointi kunnalliset arviointikokeet valtakunnalliset arviointikokeet Arvioinnin muotoja suullinen palaute kirjallinen arviointi oppilaan itsearviointi reppuvihko- ja kuukausiraporttipalaute väli- ja lukuvuosiarvioinnit KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti 180

181 osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti: välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla 181

182 osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; oppilas osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon 182

183 osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu -, polku - tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku, ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Funktiot osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa 183

184 käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 184

185 185

186 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 7 186

187 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO LUOKKA TAVOITTEET oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä oppii kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä LUOKKA TAVOITTEET oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä oppii kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä 187

188 Toimintaympäristö ja opetuksen painotukset tulevat esiin lähestymistavassa, työtavoissa ja oppimisympäristössä. Lähestymistapa tutkiva ja ongelmakeskeinen Lähtökohtana on oppilaan ympäristön ilmiöt ja tapahtumat. Ennen uuden asian opettelua selvitetään lapsen aikaisemmat tiedot / käsitykset /kokemukset asiasta. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppiminen on aktiivinen tapahtuma, jossa oppilas havainnoi, hankkii ja käsittelee tietoa. Työtapoja Tutkimukset ja kokeet havainnointi: ilmiön tai asian havaitseminen kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen tutkittavan ilmiön tai asian kuvailua, vertailua, luokittelua, mittaamista pohdintaa, johtopäätösten tekeminen ja tulosten arviointia Luontokokemusten ja elämysten tarjoaminen ohjataan lasta havainnoimaan ympäristöä kaikkia aisteja käyttäen Arvokeskustelut Ympäristöstä huolehtiminen Leikit, pelit, rakentelu Oppimisympäristö oppilailla tulee olla käytössä luokkakokoon nähden riittävä määrä tutkimusvälineitä pienten tutkimusten tekoa varten. kokeita ja tutkimuksia tehdessä kiinnitetään huomiota turvallisuusnäkökohtiin. koulun pihaa ja lähiympäristöä käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi opiskelussa. Luonnossa liikuttaessa otetaan huomioon luonnonsuojelullinen näkökulma. opetuksen tukena voidaan käyttää erilaisia ohjelmia esim. Globe, Vihreä lippu tehdään verkostoyhteistyötä Järvenpääläisten laitosten ja yhteisöjen kanssa esim. poliisi, pelastuslaitos, srk ja ympäristötoimisto. luokkaan pyritään luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa oppilaan on hyvä harjoitella sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta. KESKEISET SISÄLLÖT Ympäristö- ja luonnontiedon eheytetyt aihealueet luokat Oppiaineen opetettavat sisällöt on koottu eheyttäviksi aihealueiksi, joiden järjestystä opettaja voi oman harkintansa mukaan muuttaa. Kuitenkin niin, että esitetyt sisältöalueet tulevat käsitellyksi ensimmäisen ja toisen vuosiluokan aikana. 188

189 1. LUOKKA 1. Koulu alkaa tutustuminen koulun ympäristöön minä ja muut koulussa turvallinen liikkuminen 2. Syksyinen ympäristö elollinen ja eloton luonto syksyn merkkien havainnoiminen erilaisissa elinympäristöissä koulun lähiympäristön eliöihin (=kasvi-, eläin- ja sienilajeihin) tutustuminen 3. Mitä ympäriltäni löytyy esineiden ominaisuuksia esineiden alkuperä, käyttö ja kierrätys oppilaan arkielämään kuuluvia materiaaleja valo ja ääni sekä näön ja kuulon suojaaminen 4. Aika ja avaruus taivaankappaleet; maa ja aurinko aika: vuosi, vuodenajat, viikko, vuorokausi 5. Talvisia tutkimuksia sään tutkiminen; säätila, lämpötila, säämerkit veden tutkiminen; veden olomuodot 6. Minä ja ympäristöni ihmisen kehon rakenne terveelliset elämäntavat; ravinto, puhtaus, lepo, liikunta, sään mukainen pukeutuminen ympäristöstä huolehtiminen; viihtyvyys, turvallisuus 7. Kevät koittaa kasvun ihme: kasvin kasvuun vaikuttavia tekijöitä kevään vaikutusten havainnoiminen luonnossa liikkuminen luonnossa ja luontokokemusten hankkiminen 2. LUOKKA 1. Koulu alkaa taas toimimme yhdessä: omien tunteiden ilmaisu ja tunnistaminen, myönteinen vuorovaikutus turvallinen liikkuminen lähiympäristönmaisema maiseman hahmottaminen kartan alkeet 189

190 2. Maa elää ruoan alkuperä ja tuottaminen: puutarhan satoa, pellon satoa, maatalouden tuotteet maatuminen maaperä ja kallioperä 3. Tutkimuksia eri aineilla aineiden ominaisuuksia ja olomuotoja tutkimuksia ilmalla: ilman ominaisuuksia palaminen ja paloturvallisuus 4. Hei se toimii liikkeen ja liikkumisen tutkiminen lämmönlähteitä sähkölaitteet: rakentelu, turvallisuus ja sähkön säästäminen 5. Avaruuteen matkustan kuu, kuukaudet taivaankappaleiden liikkeet ajan määrittäjinä 6. Talvinen ympäristöni eliöt talvella sään tutkiminen: säähän vaikuttavat tekijät talven aiheuttamat muutokset ympäristössä 7. Ihminen oman kehon elintoimintoihin tutustuminen: sydän, keuhkot, ruoansulatus, aivot sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet ihminen ja lähiympäristö ennen ja nyt 8. Kevät saapuu eliöiden ominaisuuksiin ja eliöluokitukseen tutustuminen kevään ensimmäiset eliölajit lähiympäristössä YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO LUOKAT 3. LUOKKA 1. Eliöt ja elinympäristöt Eliöluokitukseen tutustuminen Pihan ja lähialueen kasveja ja eläimiä kasvien ja eläinten tunnistus kasvien sopeutuminen elinympäristöön eläinten elintavat ja elämänvaiheet ravinnon tuottaminen tutustutaan maanviljelyyn ja karjatalouteen 190

191 2. Suomen maantieto Kotiseutuni Järvenpää oma asuinympäristö luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö erilaisia elinkeinoja Karttataidot karttamerkit pääilmansuunnat Eri kaupunkeihin tutustuminen Suomalaisia elinkeinoja Suomen luonnonolot ja maisema alueet Suomen kartan hahmottaminen 3. Ympäristön aineita Palamiseen tutustuminen paloturvallisuus maaperän ja kallioperän koostumukseen tutustuminen 4. Ympäristön ilmiöitä Yksinkertaisten laitteiden ja rakenteiden tutkiminen vivun, pyörän ja jousen toimintaperiaatteet kolmio- ja putkirakenteiden lujuus 4. LUOKKA Magnetismiin tutustuminen kompassi 1. Eliöt ja elinympäristöt Selkärankaisryhmin tutustuminen Eliöiden sopeutuminen talveen kasvien talvehtiminen eläinten selviytymiskeinoja talviuni, talvihorros, kylmänhorros Veden elinympäristö rannan ja veden kasveja ja eläimiä eliöiden vuorovaikutus tutustutaan Tuusulanjärveen 2. Pohjoismaat ja Baltia Karttataidot janamittakaava erilaisten karttojen laatiminen Pohjois- Euroopan kartan hahmottaminen Pohjoismaihin tutustuminen Baltian maihin tutustuminen 191

192 3. Ympäristön aineita Tutustutaan veteen veden kiertokulku veden ominaisuudet vesien suojelu 4. Ympäristön ilmiöitä Sähköiset ilmiöt virtapiiriin tutustuminen hankaussähkö sähköturvallisuus 3. LUOKKA Terveystieto Valon heijastuminen ja taittuminen Sääilmiöt Tutustutaan äänen etenemiseen ja lämmön siirtymiseen Omasta ympäristöstä huolehtiminen 3. luokka ja 4. luokka koulun ja koulualueen viihtyisyydestä huolehtiminen. kierrätykseen ja jätehuoltoon tutustuminen. koulun lähialueen luontopolkuihin ja retkeilyalueisiin tutustuminen. energian ja veden säästävä kulutus. Hyvä ilmapiiri koulussa yhteistyötaidot kiusaamistilanteet ja ristiriidan ratkaisukeinoja käsitys oikeasta ja väärästä kauniit käytöstavat perheen ja läheisten ihmissuhteiden merkitys Ihminen suun terveys ja ruokaileminen oikeat työasennot ja ryhti Toimiminen hätätilanteissa avun hälyttäminen ensiaputaidot turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä liikenteessä 192

193 4. LUOKKA Terveystieto Hyvä ilmapiiri koulussa itsehillintä ja toisen kunnioitus ongelmanratkaisutaidot kielteisen painostuksen tunnistaminen vastuu omista sanoista ja teoista lasten tukiverkot lähiympäristössä liikennesäännöt ARVIOINTI Omaan terveyteen vaikuttaminen hygienia, riittävä lepo, liikunta pitkäaikaissairauksiin tutustuminen (diabetes, epilepsia, allergiat, astma) elintoimintojen tutkiminen lääkkeiden käyttö haitalliset vaikuteaineet: päihteet, tupakka, liimat, myrkyt Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. Ympäristö- ja luonnontieto mainitaan luokan todistuksessa oppiaineluettelossa, luokalla oppiaine arvioidaan sanallisesti. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon ympäristö- ja luonnontiedolle ominaiset työskentelytaidot, jotka on mainittu oppiaineen tavoitteissa ja hyvän osaamisen kuvauksessa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin. luokitella kappaleita, eliöitä ja ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön käyttää erilaisia tietolähteitä ja pohtia tiedon luotettavuutta ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen Eliöt ja ympäristöt ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja. osaa jaotella eläimet selkärangattomiin ja selkärankaisiin. tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen. 193

194 tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan. osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja. ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään. osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa. ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää avaruudessa pyörivän maapallon ihmisen elinpaikkana. osaa hahmottaa Suomea ja Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden. osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan ja osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Ympäristön aineita ja ilmiöitä osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten luuppia, kelloa, pituusmittoja ja lämpömittaria sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä. osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toiminta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita. ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti. tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon heijastuminen ja lämmön siirtyminen. Hän tuntee myös näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa. Hän ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa. tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää ensisammutusvälineitä. tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja ymmärtää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia ja tupakka- ja alkoholituotteita. osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys tunnistaa kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja. tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, suun terveys, oikeat työasennot ja ryhti, päivittäinen liikunta, pukeutuminen, hygienia sekä riittävä lepo ja uni. 194

195 osaa perussäännöt kohteliaasta käytöksestä ja ryhmässä toimimisesta; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä. Hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja ja osaa hälyttää tai hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä. Hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja ei- toivotun kosketuksen erot, tietää, miten hakea apua itselleen ja ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei. tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä. Hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 195

196 196

197 BIOLOGIA JA MAANTIETO 8 197

198 BIOLOGIA JA MAANTIETO 5. LUOKKA Biologia ja maantieto Oppisisältöjen järjestystä voi biologiassa ja maantiedossa muuttaa opettajan oman harkinnan mukaan. Kuitenkin niin, että esitetyt sisältöalueet tulevat käsitellyksi 5. ja 6. vuosiluokan aikana. Biologia oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina 6. LUOKKA Biologia oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa ymmärtää seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset. metsien kestävä hyötykäyttö elintarvikkeiden tuotanto ja jalostaminen tuotteiden elinkaari 5. LUOKKA Maantieto oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä 198

199 6. LUOKKA ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Maantieto oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy maapallon alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Lähestymistapa tutkiva ja ongelmakeskeinen lähtökohtana ovat ilmiöt, tapahtumat ja elämä maapallolla. ennen uuden asian opiskelua kartoitetaan aikaisemmat tiedot / käsitykset /kokemukset käsiteltävästä asiasta. asioita lähestytään niin, että se herättää kysymyksiä, kiinnostusta ja halua saada vastauksia. oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. oppiminen on aktiivinen tapahtuma, jossa oppilas rakentaa omaa ymmärrystään havainnoimalla, hankkimalla ja käsittelemällä tietoa. Työtapoja Tutkimukset ja kokeet havainnointi: ilmiön tai asian havaitseminen ongelmien hahmottaminen, kysymysten ja hypoteesien tekeminen tutkittavan ilmiön tai asian kuvailua, vertailua, luokittelua, mittaamista pohdintaa, johtopäätösten tekemistä ja tulosten arviointia Kasvien kerääminen opettajan ohjauksessa kerätään erilaisista elinympäristöistä keskeisiä kasveja Luontokokemusten ja elämysten tarjoaminen ohjataan havainnoimaan ympäristöä kaikkia aisteja käyttäen Arvokeskustelut Ympäristöstä huolehtiminen Leikit, pelit, rakentelu Oppimisympäristö oppilailla tulee olla käytössä luokkakokoon nähden riittävä määrä tutkimusvälineitä tutkimusten tekoa varten. 199

200 kokeita ja tutkimuksia tehdessä kiinnitetään huomiota turvallisuusnäkökohtiin. koulun lähiympäristöä käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi opiskelussa, lisäksi tutustutaan järvenpääläisiin luontokohteisiin. luonnossa liikuttaessa otetaan huomioon luonnonsuojelullinen näkökulma. opettaja ohjaa oppilaan konkreettia kokeilemista, tutkimista ja aktiivista osallistumista. opetuksen tukena voidaan käyttää erilaisia ohjelmia esim. Globe, Vihreä lippu, Lions Quest. tehdään verkostoyhteistyötä Järvenpääläisten laitosten, yhteisöjen ja yritysten kanssa luokkaan pyritään luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa oppilaan on hyvä harjoitella sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta. 5. LUOKKA Biologia SISÄLLÖT 6. LUOKKA Metsän elinympäristö ravintoketjut keskeisen eliölajiston tunnistaminen metsien hyötykäyttö jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet tutkimuksia metsässä kasvien ohjattu kerääminen Ihminen ihmisen kehon rakenne keskeiset elintoiminnot lisääntyminen murrosiän muutokset Ravinnontuotanto peruselintarvikkeiden alkuperän ja elinkaaren elintarvikkeiden tuottaminen puutarhan antimet Biologia Suon elinympäristö ravintoketjut eliölajiston tunnistaminen eläinten sopeutuminen ympäristöön eläinten ja kasvien lisääntyminen Ihminen 200

201 5. LUOKKA seksuaalinen kehitys oman kehon arvostaminen ja suojeleminen tervettä kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät ihmissuhteet tunteiden säätely ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Eliökunta eliökunnan kehittyminen ja kokonaisuus luokitteleminen tutustuminen luonnonsuojelujärjestöihin Oppisisältöjen järjestystä voi biologiassa muuttaa opettajan oman harkinnan mukaan. Kuitenkin niin, että esitetyt sisältöalueet tulevat käsitellyksi 5. ja 6. vuosiluokan aikana. Maantieto Eurooppa kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeet elinkeinot valtioita, pääkaupunkeja Euroopan karttakuvan hahmottaminen Suomen kulttuuri osana Eurooppaa 6. LUOKKA Karttataidot karttamerkit, mittakaava paikan etsiminen kartalta erilaisten karttojen tulkitseminen tilastojen, diagrammien, kuvien tulkinta sähköisten viestinten tiedon tulkinta Maantieto Afrikka tai Aasia erilaisiin ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin tutustuminen eläimistöä ihmisten elämä erilaisissa ympäristöissä ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä kulttuuri Maailma keskeinen nimistö kartalta ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden vaikutus ihmisten elämään Karttataidot maailman kartan hahmottaminen tiedon havainnollistaminen kartoilla ja diagrammeilla 201

202 Tietolähteiden kriittinen arviointi 202

203 ARVIOINTI Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. Biologia ja maantieto arvioidaan yhdellä arvosanalla sekä 5. että 6. vuosiluokalla numeerisesti. Oppiainetta arvioitaessa otetaan huomioon työskentelytaidot, jotka ovat kuvattu oppiaineen tavoitteissa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Biologia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta, ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella osaa kuvata perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia eri sukupuolilla ja antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä sekä osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä myönteisiä muutoksia osaa kuvata tunteiden ilmaisutapoja ja antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä sekä osaa tarkastella asioita myös muiden ihmisten näkö-kulmasta ja tietää omat oikeutensa ja vastuunsa. Maantieto osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja ja tulkita kartaston erilaisia karttoja sekä käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja diagrammien avulla tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua Euroopassa tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet 203

204 tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, millaisia muutoksia ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen on aiheuttanut ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä osaa suhtautua myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin LUOKKA Biologia ja maantieto Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun vaikuttavat tekijät (BG 7 9) ongelmien sietokyvyn ja selvittelytaitojen opettelua sekä vastuunottoa omasta opiskelusta ja omista tavoitteista suvaitsevampi, mutta kriittinen (BG 7 9, GE 7 9) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (GE 7 9) järvenpääläisyys suomalaisuus pohjoismaalaisuus eurooppalaisuus globalisoituvassa maailmassa kulttuurit kohtaavat kokemuksellinen oppiminen; oppilaat muista kulttuureista maahanmuuttajat ystävyyskouluvierailut, kansainväliset projektit Viestintä ja mediataito (BG 7 9, GE 7 9) rohkaistaan omien mielipiteiden muodostamiseen ja kriittiseen suhtautumiseen erilaisiin lähdemateriaaleihin tiedonhaku, tiedon ymmärtäminen ja soveltaminen ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen monipuolinen medialukutaito sekä monipuolinen viestintävälineiden käyttö. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (BG 7 9, GE 7 9) omien kykyjen ja taitojen monipuolinen ja innostunut käyttäminen ja niiden kehittäminen kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella tekemisen ilo oman työskentelyn suunnittelu, vastuullinen tekeminen ja arviointi lisää motivaatiota Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (BG 7 9, GE 7 9) ympäristövastuu: tiedollinen, toiminnallinen ja eettinen kokonaisuus luonnon kunnioitus, velvollisuuksien ja oikeuksien ymmärtäminen on ympäristövastuuta 204

205 kestävä elämäntapa myös arkikäytännöissä on osa maailmanlaajuista ympäristövastuuta terveiden elämäntapojen merkitys fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille Turvallisuus ja liikenne fyysiset ja psyykkiset uhkatekijät (BG 9) ympäristön aiheuttamat uhkat (BG 9, GE 9) ohjeistus turvalliseen liikkumiseen retkikohteiden sekä koulun ja kodin välillä Ihminen ja teknologia teknologian merkitys nykyiselle viestinnälle, terveyden- ja sairaanhoidolle, ravinnontuotannolle ja muulle elinkeinoelämälle uusi teknologia opetuksen ja oppimisen apuvälineenä Lähestymistapa havainnoiva, tutkiva ongelmakeskeinen, syy-seuraussuhteita etsivä aluksi käydään läpi oppiaineen perusasioita samalla kartoittaen oppilaiden perustiedot Työtavat maastoretket tutustuminen järvenpääläisiin luontokohteisiin kasvien kerääminen mikroskopointi ja näytteiden valmistus laborointi ja työselostukset kokeet ja pienet tutkimukset näytteiden tutkiminen luokassa, karttatehtävät, kuvatulkinnat, ilmakuvien tulkinta internetin hyväksikäyttö Työskentely tapahtuu ohjatusti keskustellen, itsenäisesti, paritöinä tai pienissä ryhmissä. Oppimiseen liittyy oleellisena osana jo opittujen asioiden esilletuonti uusissa asiayhteyksissä (syy-seuraussuhteet) eri luokka-asteilla sekä jo opittujen taitojen vahvistaminen (esim. erilaiset karttatehtävät). Oppimisympäristöt oppilasmäärän täytyy olla riittävän pieni, jotta maastotyöskentely on tehokasta ja turvallista luokassa ja luokan ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä varten täytyy olla tarpeeksi tarkoituksenmukaista välineistöä tutkimuskohteina ovat mm. Tuusulanjärvi, Vanhankylänniemi, Lemmenlaakso, puistot, kaupunkiympäristö ja lähimetsä ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta oppimistapahtuman aikana sekä kehittää oppilaan realistisia itsearviointiedellytyksiä. 205

206 Arvioinnin kohteita tuntiosallistuminen kotitehtävien tekeminen tavoitteellisuus ryhmätyöskentelyssä tavoitteellisuus itsenäisessä työskentelyssä eteneminen oppimisprosessissa töiden arviointi tuntikokeet koearvosanat Arvioinnin muotoja suullinen palaute raporttimerkinnät oppilaan itsearviointi väli- ja lukukausitodistukset 7. LUOKKA Biologia TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemin rakennetta ja toimintaa KESKEISET SISÄLLÖT Vesikoesysteemi veden kiertokulku Järvet runsasjärvisyyden syitä järvityypit järviekosysteemin rakenne ja toiminta lajintuntemusta järven vuodenajat rehevöityminen happamoituminen Tuusulanjärvi Virtaavat vedet virtaava vesi elinympäristönä 206

207 Itämeri murtovesi elinympäristönä erityispiirteet lajistoa 8. LUOKKA Biologia TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemin rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja kiinnostuu kasvien kasvattamisesta KESKEISET SISÄLLÖT Pohjoinen havumetsävyöhyke metsän kasvillisuuskerrokset / lajistoa metsätyypit metsäekosysteemin rakenne ja toiminta metsien kestävä käyttö / metsien hoito metsien ongelmia: happamoituminen kasvihuoneilmiön voimistuminen otsoni kasvien rakenne ja elintoiminnot 9. LUOKKA Biologia TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtämään biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia 207

208 KESKEISET SISÄLLÖT Ihmisen biologia rakenne ja elintoiminnot ehkäisy ja sukupuolitaudit tupakan, alkoholin ja huumeiden fysiologiset vaikutukset perinnöllisyyden perusteet mikrobit ja niiden merkitys Bioteknologia ja sen merkitys Evoluutio Luonnon ja ympäristön suojelu/kestävä kehitys PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. 208

209 Ihminen osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 7. LUOKKA Maantieto TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esim. maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT Perusteita ilmansuunnat maanosat ja mantereet korkeussuhteet asteverkko 209

210 Pohjois- ja Etelä-Amerikka pinnanmuodostus nimistöä ilmasto ja kasvillisuus väestö elinkeinot maanosien erityisongelmat 8. LUOKKA Maantieto TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutukset maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esim. maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT Maapallon planetaarisuus Maan kuoren rakenne ja liikkeet Maisemaa muokkaavat tekijät Eurooppa maan osana ilmastovyöhykkeet kasvillisuusalueet ja niiden vaikutus ihmisen toimintamahdollisuuksiin Euroopan ympäristöongelmia / kestävä kehitys Euroopan valtioita karttatietoutta kehitysmaatietoutta 210

211 9. LUOKKA Maantieto TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutukset maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä tietämään, että Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esim. maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT Suomi ja Pohjoismaat pinnanmuodostus kallioperä ja maaperä jääkausi ja sen vaikutukset Itämeri ja sen vaiheet sisävedet suot Suomen luonnon kehitys jääkauden jälkeen Suomen väestömaantiede aluesuunnittelu elinkeinot energia erilaiset kartat ja niiden tulkinta yleiskatsaus Pohjoismaihin kotiseututuntemusta 211

212 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma 212

213 kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehitys-kysymyksiä voidaan ratkaista. 213

214 214

215 FYSIIKKA JA KEMIA 9 215

216 FYSIIKKA JA KEMIA Opetuksen lähtökohdat Oppimisympäristö ja työtavat Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa, sekä kehittää opiskelussa tarpeellisia oppimisvalmiuksia. Kyseisiin tavoitteisiin pyritään mm. seuraavilla oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoilla 5. LUOKKA viihtyisä, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu fyysinen oppimisympäristö oppilaan motivaatiota, uteliaisuutta ja luovuutta tukeva avoin, rohkaiseva ja kiireetön psyykkinen oppimisympäristö opettajajohtoiset opetuskeskustelut ja sosio-konstruktiiviseen ajatteluun pohjautuva tiedon rakentaminen ryhmässä kokeellinen tutkimus, minkä lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset laboratoriotyöskentely käyttäen sekä yksinkertaisia välineitä että mahdollisuuksien mukaan moderneja tutkimus- ja mittalaitteistoja tietotekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa, mittauksissa ja tulosten käsittelyssä mahdollisuuksien mukaan TAVOITTEET Opiskelun tavoitteena on, että oppilas oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita oppii tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä oppii ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden KESKEISET SISÄLLÖT Energia ja sähkö energialähteiden luokittelua: uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat energiaa Auringosta, tuulesta ja vedestä erilaiset rakennusten lämmitysjärjestelmät energian säästäminen Aineet ympärillämme 216

217 veden ominaisuudet: happamuus, kovuus vesi liuottimena luonnonvesien tutkiminen ( Tuusulanjärvi, Keravan- ja Vantaanjoki) veden puhdistaminen vesien suojelu ilman koostumus ja ilmakehä Luonnon rakenteet Maan ja Kuun liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt: vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet ja pimennykset Aurinko, Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas 6. LUOKKA TAVOITTEET 5.luokan tavoitteet syventäen Opiskelun tavoitteena on, että oppilas oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita oppii tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä oppii ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden KESKEISET SISÄLLÖT Energia ja sähkö paristo, akku ja generaattori jännitelähteinä valoa, lämpöä ja liikettä sähkön avulla suljettu ja avoin virtapiiri kodin sähkölaitteet ja käyttöturvallisuus Aineet ympärillämme maaperän aineiden luokittelu maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä aineiden erotusmenetelmiä: suodatus, kiteytys ja seulominen ympäristön aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia (esimerkiksi happamuus) ja elinkaari 217

218 elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä sekä niiden turvallinen käyttö ja kierrätys päihde- ja huumausaineet: ominaisuudet, haitat, asennekasvatus Luonnon rakenteet vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia: painovoima, kitka, ilman- ja vedenvastus liike- ja tasapainoilmiöitä luonnontieteellisen tiedon soveltaminen liikenteen vaaratilanteisiin, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää ARVIOINTI Fysiikan ja kemian arvosanojen muodostumisen kriteerit Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. Fysiikan ja kemian arviointi perustuu erilaisten kokeiden ja testien tuloksiin kokeellisen työskentelyn taitoihin aktiivisuuteen tuntityöskentelyssä kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittamiseen oppilaan kirjallisiin ja muihin tuotoksiin Työskentelyn arviointi Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle fysiikassa ja kemiassa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee, miten noudattaa työturvallisuutta ja huolehtii ympäristöstä sekä miten oppilas toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin vaikutus oppiaineen numeroon voi olla yhden numeron verran korottava tai alentava. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä tutkittavan kohteen olennaisista piirteistä osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita osaa tehdä yksinkertaisia kokeita osaa käyttää fysiikan ja kemian käsitteitä kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa 218

219 osaa koota tietoa eri lähteistä sekä pohtia tiedon luotettavuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja toisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Energia ja sähkö tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku, sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin Luonnon rakenteet osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka ja ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja osaa soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumiseen sekä liikenteen vaaratilanteiden arvioimiseen, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet ja pimennykset; tunnistaa Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta Aineet ympärillämme tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatus, kiteytys ja seulominen tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihde- ja huumausaineista; ymmärtää, miksi ne ovat haitallisia ja osaa perustella, miksi niiden käyttö on vaarallista 219

220 7.-9. LUOKKA Fysiikka Opetuksen lähtökohdat Oppimisympäristö ja työtavat 7. LUOKKA Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa, sekä kehittää opiskelussa tarpeellisia oppimisvalmiuksia. Kyseisiin tavoitteisiin pyritään mm. seuraavilla oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoilla: viihtyisä, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu fyysinen oppimisympäristö oppilaan motivaatiota, uteliaisuutta ja luovuutta tukeva avoin, rohkaiseva ja kiireetön psyykkinen oppimisympäristö opettajajohtoiset opetuskeskustelut ja sosio-konstruktiiviseen ajatteluun pohjautuva tiedon rakentaminen ryhmässä kokeellinen tutkimus, minkä lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset laboratoriotyöskentely käyttäen sekä yksinkertaisia välineitä että mahdollisuuksien mukaan moderneja tutkimus- ja mittalaitteistoja tietotekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa, mittauksissa ja tulosten käsittelyssä yritysvierailut ja/tai yhteistyö paikallisten yritysten kanssa mahdollisuuksien mukaan TAVOITTEET oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia KESKEISET SISÄLLÖT JA AIHEALUEET Fysiikka luonnontieteenä fysiikan työtapoja mittaamisen perusteet Värähdys- ja aaltoliike erilaisia värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöitä 220

221 aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen ja havaitseminen heijastuminen ja taittuminen äänen ja valon merkitys ja sovelluksia optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä ilmiöitä sekä niiden kuvaamista tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla lämpöilmiöiden merkitys ja sovelluksia energian säilyminen ja huononeminen lämpö energiamuotona 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita KESKEISET SISÄLLÖT JA AIHEALUEET Liike ja voima Sähkö vuorovaikutuksia, niistä syntyviä voimia ja niistä aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho kappaleiden välisiä sähköisiä ja magneettisia voimia tasavirtapiiri, virtapiirin perusilmiöitä ja niiden soveltamista turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sähkön käyttö kotona 221

222 Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitäviä vuorovaikutuksia energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon säteilyltä suojautuminen ARVIOINTI Fysiikan ja kemian arvosanojen muodostumisen kriteerit Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. Fysiikan ja kemian arviointi perustuu erilaisten kokeiden ja testien tuloksiin kokeellisen työskentelyn taitoihin aktiivisuuteen tuntityöskentelyssä kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittamiseen oppilaan kirjallisiin ja muihin tuotoksiin Työskentelyn arviointi Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle fysiikassa ja kemiassa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee, miten noudattaa työturvallisuutta ja huolehtii ympäristöstä sekä miten oppilas toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin vaikutus oppiaineen numeroon voi olla yhden numeron verran korottava tai alentava. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafisten kuvaajien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede, ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. 222

223 Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tutkia niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä en- 223

224 nusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä mm. energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa LUOKKA Kemia Opetuksen lähtökohdat Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. antaa oppilaille persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista. ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään ja kestävästä tulevaisuudesta. Oppimisympäristö ja työtavat Oppimisympäristön tulee olla riittävän tilava, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu. Kemian opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuudella tuetaan oppilasta omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Omakohtainen kokeellinen työskentely kehittää oppilaan käden taitoja, kokeellisen työskentelyn sekä yhteistyön taitoja. Kokeiden tekeminen auttaa oppilasta myös hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta. Kokeellisuudella pyritään innostamaan oppilasta fysiikan ja kemian opiskeluun. 224

225 7. LUOKKA Työtapoja voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja johtopäätösten tekeminen (havainnointia, luokittelua, kuvailua, tulkitsemista, selittämistä, mallintamista) opettajan esittämät demonstraatiot opetuskeskustelut ryhmätyöskentely projektit tietokoneopetus mahdollisuuksien mukaan malleilla rakentelu, pelit yritysvierailut ja/tai yhteistyö paikallisten yritysten kanssa mahdollisuuksien mukaan TAVOITTEET oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia KESKEISET SISÄLLÖT JA AIHEALUEET Kemiaa tutkimaan, aine ja reaktio turvallinen työskentely kokeellisten tuloksien esittäminen ja tulkitseminen alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä Ilma ja vesi ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia 8. LUOKKA TAVOITTEET oppii 7. luokan tavoitteiden lisäksi käyttämään luonnontieteellisen tiedon hankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arviomaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa 225

226 KESKEISET SISÄLLÖT JA AIHEALUEET Aineiden kemiaa alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla happamuus ja emäksisyys palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä, happamoituminen reaktioyhtälöiden tutkiminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen Elollinen luonto ja yhteiskunta hiili, hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina energialähteet ja palaminen tutustutaan tuotteiden elinkaariin pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii 8. luokan tavoitteiden lisäksi ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle KESKEISET SISÄLLÖT JA AIHEALUEET Metallien kemiaa tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset ARVIOINTI Fysiikan ja kemian arvosanojen muodostumisen kriteerit Arvioinnissa noudatetaan Järvenpään kaupungin yhteisiä oppilasarvioinnin ohjeita ja hyvän osaamisen kriteereitä. 226

227 Fysiikan ja kemian arviointi perustuu erilaisten kokeiden ja testien tuloksiin kokeellisen työskentelyn taitoihin aktiivisuuteen tuntityöskentelyssä kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittamiseen oppilaan kirjallisiin ja muihin tuotoksiin Työskentelyn arviointi Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle fysiikassa ja kemiassa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee, miten noudattaa työturvallisuutta ja huolehtii ympäristöstä sekä miten oppilas toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin vaikutus oppiaineen numeroon voi olla yhden numeron verran korottava tai alentava. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja niiden tuotteita sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttajana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen 227

228 osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden palamisreaktion osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. Fysiikan ja kemian aihekokonaisuudet kutakin aihekokonaisuutta sivutaan fysiikan / kemian opetuksessa erityisesti painottuvat neljä viimeistä kohtaa 1. Ihmisenä kasvaminen fysiikan ja kemian töiden tekeminen erilaisissa ryhmissä 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kemian ja fysiikan tietoihin perustuva aineellisen kulttuuriperinnön suojelu 3. Viestintä- ja mediataito ympäristökemia, maapallon hyvinvointi 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä; kestävä kehitys oman kriittisen mielipiteen muodostaminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta koulun oma kestävän kehityksen ohjelma pyritään muodostamaan kestävän kehityksen työryhmä, johon voi kuulua myös oppilasjäseniä kemikaalien valmistaminen, tuotekehittely, kuljetus, varastointi, hävittäminen ympäristöongelmat, tuotteiden elinkaari eri energiamuotojen valinta ja käyttö 6. Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen työturvallisuus laboratoriotyöskentelyssä paloturvallisuus fysiikan lakien huomioon ottaminen liikennekäyttäytymisessä 7. Teknologia ja ihminen fysiikkaan perustuva teknologian kehitys teknologian näkökulma liikkeen, energian, sähkön sekä metallien kemian yhteydessä kemian teollisuuden merkitys arkielämässä vastuullisuus ja kriittisyys tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttö kannan ottaminen teknologisiin valintoihin tämän päivän teknologisten päätösten vaikutus tulevaisuuteen 228

229 Fysiikan ja kemian painotukset kokeellinen tutkimus fysiikan ja kemian opetuksessa kestävän kehityksen ohjelma 229

230 TERVEYSTIETO 230

231 231

232 10 TERVEYSTIETO LUOKKA alkoholi, päihteet, aihesisällöt tasaisemmi eri vuosiluokille, syvennetään Lähestymistavat Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. oppijan omista ongelmista lähtevä lähestymistapa terveystietoon rohkaistaan oppilasta oppimaan terveystietoon liittyviä asioita ottaen huomioon oppijain ominaisuudet, käytössä olevat keinot ja voimavarat sekä moraaliset ja poliittiset lähtökohdat Työtavat omista kokemuksista lähtevä ohjattu keskustelu eri aihealueisiin tutustuminen yksin, parityönä, ryhmissä asiantuntijoita oppitunnilla esim. pelastustaitos, poliisi, terveydenhoitaja, kuraattori, oppilaanohjaajat, sosiaalityöntekijät draama osallistuminen valtakunnallisiin tapahtumiin esimerkiksi 7.luokka ja 8. luokka NO Smoking-kampanjaan, 8.luokka NOU hätä-kilpailuun oppilaan itsetunnon vahvistamiseen voidaan käyttää eri vapaaehtoisjärjestöjen materiaalia terveydenhoitohenkilöiden opetusmateriaali kunnassa laadittu 232

233 Oppimisympäristön kuvaus perinteinen luokka voidaan käyttää atk-luokkaa, jos työskentelytavat ovat tiedon etsintä, mediakriittisyys, chat -tyyppiset keskustelut, projektin toteuttaminen jollakin työvälineohjelmalla vierailuilla tutustutaan Järvenpäässä oleviin sopiviin kohteisiin TAVOITTEET 7. LUOKKA SISÄLLÖT Tavoitteena on, että jokainen oppilas kokisi olevansa arvokas ja tärkeä omana itsenään. tuntee ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtää yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä Kasvu ja kehitys fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, terveys, syömishäiriöt psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito, painotetaan sosiaalisia suhteita, kuten ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen - vammaisuus nuoruuden kehityksen erityispiirteet ja tarpeet - murrosikä, kehittyvä seksuaalisuus painotetaan ehkäisyä omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito sekä hygienia tupakka, nuuska ja siihen liittyvät tekijät. Aloittamiseen vaikuttava asiat ja lopettamisen vaikeus, 7-luokkalaisilla voivat osallistua valtakunnalliseen SmokeFree -class kisaan. perusarvot, rehellisyys koulun terveyspalvelut 233

234 8. LUOKKA TAVOITTEET oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa SISÄLLÖT Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemus, ravinnon kertaus (7-luokalla kaikilla kotitaloudessa), ravinnon merkitys yleiseen hyvinvointiin sekä ravinnon ja liikunnan merkitys Yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat (Vrt. kemiassa alkoholipitoisuus laskuja) ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, sukupuolikäyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito HUOM. Biologiassa käsitellään tautien fysiologinen tausta ja vaikutukset. liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu. kriisivalmiudet (hätäensiapu). Terveystiedon tunnilla jokainen oppilas saa valmiudet hätäensiapuun ja osaa toimia hätätilanteessa. kaikilla 8-luokkallaisilla mahdollisuus ottaa osaa SmokeFree-class kilpailuun ja kansalliseen NOU HÄTÄ kilpailuun. Kyselytunti, johon vastauksia antaa koulun terveydenhoitaja 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta oppii käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi. 234

235 SISÄLLÖT Voimavarat ja selviytymisen taidot terveys voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen, mielenhäiriöt ympäristö ja terveys, työ hyvinvointi - ergonomia, työkulttuuri keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ. yhteiskunnan tukipalvelut lapsen oikeudet (vrt. yhteiskuntaoppi) liikenneturvallisuus, (mopoajokortti on ajankohtaista) oman fyysisen kunnon kehittäminen aerobisilla harjoitteilla. seurataan oman kunnon kehitystä laatimalla oma kunto-ohjelma Kunnossa läpi elämän ARVIOINTI Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia tapoja oppilaan itsearviointi jatkuva arviointi, keskustelu - dialogi vertaisarviointi portfolio, tietojen kerääminen omaan salkkuun kirjallinen koe PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 7. LUOKKA Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutukset osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään, ja perustelee tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. 235

236 8. LUOKKA Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä, osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua 9. LUOKKA Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet tietää oman koulun ja kunnan keskeiset terveys- ja hyvinvointipalvelut, osaa hakeutua niihin ja toimia tarkoituksenmukaisesti näitä palveluja käyttäessään osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankinta lähteitä. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien toteutuminen terveystiedossa 1. Ihmisenä kasvaminen Terveystiedossa 7. luokan sisällöissä käsitellään nuoren fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä niihin liittyviä tekijöitä kuten itse tuntemus. 8. luokalla sisältöihin kuuluu seksuaaliterveys sekä selviytyminen kriisitilanteistä valmiudet hätäensiapuun 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Terveystiedon 7. luokan sisällöissä toteutuu tämän aihepiirin kuuluvia asioita 236

237 3. Viestintä ja mediataito Terveystiedon työtavoissa otetaan huomioon viestintä ja mediataidot 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Terveystiedossa 9. luokalla perehdytään lapsen oikeuksiin 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveystiedossa 7. luokalla vastuu itsestä ja muista 6. Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen Terveystiedon 8. luokan oppisisällöissä käsitellään liikenneasiat 7. Teknologia ja ihminen Terveystiedon työtavoissa tulevat esille teknologia ja ihminen aihepiirin asiat 237

238 238

239 11 USKONTO 11.1 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET oppii näkemään maailman Jumalan maailmana ja oppii rohkeasti elämään ja kohtaamaan tulevaisuuden tutustuu Uuteen testamenttiin ja Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin tutustuu virsikirjaan ja hengelliseen lauluperinteeseen oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan esim. oman seurakunnan toiminnan kautta tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröivään uskonnolliseen elämään suvaitsevuutta korostaen oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus 1. LUOKKA 2. LUOKKA meidän luokka luokan yhdessäolon periaatteet, esim. kiitos, anteeksi raamatun kertomuksia, joissa korostuu Jumalan huolenpito rukous meidän koulu erilaisten ristiriitatilanteiden ratkaiseminen kristikunnan yhteiset rukoukset: Isä meidän erilaiset pelot, esim. kuolema Arvokas ja ainutlaatuinen elämä 1. LUOKKA toisen kohtaaminen; Kultainen sääntö omassa luokassa ja kaveripiirissä valintojen tekeminen; esim. rooli kiusaamistilanteessa oma suhtautumiseni ympäröivään luontoon ja eläimiin 239

240 2. LUOKKA elämän monimuotoisuuden kunnioittaminen; Luomiskertomus Jeesuksen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin Raamatun kertomusten mukaan valintojen tekeminen; esim. ajankäyttö, kuluttaminen Minun juureni 1. LUOKKA 2. LUOKKA oma perhe, erilaiset perheet tehtävät ja auttaminen kotona oma kotikirkko; mielellään tutustumisretki kirkkoon sukulaiset ja ystävät erilaiset kodin tavat roolit perheissä Luterilaisen kirkon elämä minun seurakuntani Kirkkovuoden juhlat Kirkkovuoden juhliin valmistautumisen kautta tutustutaan Jeesuksen elämänvaiheisiin. Erityisesti juhlien yhteydessä vahvistetaan yhteyttä kotiseurakuntaan. Mikkelin päivä Pyhäinpäivä; mahdollisesti tutustuminen seurakunnan siunauskappeliin (2. luokalla) Adventti Joulu Loppiainen Laskiainen Pääsiäinen; tutustuminen myös ortodoksisen kirkon tapoihin (ja mahdollisesti kirkkovierailu) Helatorstai Helluntai YHTEISET SISÄLLÖT (LUOKILLA 3-5) Seuraavia asioita käsitellään aina sopivan tilaisuuden tullen: Luottamus ja turvallisuus Jumalan huolenpito ihmisistä 240

241 Eettisyyteen kasvattaminen yhdessä elämisen säännöt; kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky, anteeksi, kiitos, oikeudenmukaisuus erilaisuus luonnon arvo ja sen kunnioittaminen Kirkkovuoden tapahtumat, käsitellään silloin kun ne ovat ajankohtaisia. Virret ja nuorten hengelliset laulut osana opetusta. LUOKKAKOHTAISET SISÄLLÖT 3. LUOKKA Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Jumalan käskyt elämää suojaamassa Raamattu pyhänä kirjana alkukertomukset (luominen, patriarkat, Egyptistä luvattuun maahan) Luterilaisen kirkon elämä oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö kirkkorakennus ja jumalanpalveluselämä kaste Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Järvenpään muut kristilliset kirkot (Ortodoksikirkko, Vapaakirkko) 4. LUOKKA arvokas ja ainutlaatuinen elämä Jeesuksen elämän merkitys meille ihminen Jumalan kuva esimerkkejä Jeesuksen opetuksista Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämä opetukset, toiminta ja erilaisten ihmisten kohtaaminen Luterilaisen kirkon elämä omaan seurakuntaan tutustuminen monipuolisesti joulu ja pääsiäinen laajasti käsiteltynä kristilliset symbolit kirkkomusiikki virsikirja Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Järvenpään muut kristilliset kirkot (Helluntaiseurakunta, Adventtikirkko) 241

242 5. LUOKKA Arvokas ja ainutlaatuinen elämä käskyt perusteellisesti käsiteltynä ja sovellettuna suvun arvot ja perinteet Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen vertaukset ja opetukset kristillisen seurakunnan synty ja Paavali Luterilaisen kirkon elämä luterilaisen kirkon omaleimaisuus Jumalakäsitys, armo- ja pelastuskäsitys, käsitys lähiömäisyydestä oman seurakunnan lähetys- ja diakoniatyö kirkkovuosi laajasti käsiteltynä kirkolliset toimitukset, sakramentit Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Järvenpään muut uskonnot (Islam, Jehovan todistajat) Uskonnon opetuksen työtavat Keskustelu Kerronta Toiminnallisuuden ja hiljaisen työskentelyn rytmittäminen ja oppimistavoitteille kulloinkin sopivan oppimisympäristön luominen ovat uskonnon opetuksessa tärkeitä. Oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehittyessä voidaan Raamattua käyttää yhä enemmän itsenäisen työskentelyn välineenä. Opetuksessa luodaan ilmapiiri, jossa avoimesti keskustellaan. Monet kysymykset ovat sellaisia, että niihin ei ole selvää oikeaa tai väärää vastausta. Yhteisestä keskustelusta oppilas saa aineksia omaan ajatteluunsa. Raamatun kertomukset ja kertomukset oppilaiden kokemusmaailmasta ovat keskeisiä, kun tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään arvojen ja tapojen kulttuuriperintöä. draama leikki retket vierailut kirkollisten esineiden tutkiminen musiikin kuuntelu, laulujen opettelu filmit 242

243 Oppimisympäristö Oppimista edistää rauhallinen ympäristö, vaihtelevat työtavat ja vanhempien tuki. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ LUOKKA tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä. ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään osaa käyttää uskonnollista tietoa oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta oppilas osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä oppilas pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineita osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässä TAVOITTEET tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 243

244 KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKKA tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan tuntee ja tunnistaa keskeiset kotiseudullaan vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja sen rajallisuus minäkuva Maailmanuskonnot islamilaisuuden synty Raamattu Kirkko sananlaskut psalmit Jobin kirja isot profeetat, Messias-ennustukset kirkkorakennustyylit merkkimiehiä kirkon elämässä (esim. Martin Luther King, Äiti Teresa, Desmond Tutu) Suomalainen katsomusperinne suomalaisten muinaisuskonto katolinen keskiaika ja ristiretket virsikirja, historia ja nykyaika Ihminen eettisenä olentona ihminen oman elämänsä ja ympäristönsä muokkaajana vuorisaarna omat valinnat ja niiden seuraukset 7. LUOKKA Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, perususkomukset ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin varhaiskantaiset uskonnot maailmanuskonnoista vaikutteita saaneiden uususkontojen ja yhteisöjen esittelyä uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin 244

245 8. LUOKKA Kirkko kristinuskon synty ja kristikunnan historian keskeiset vaiheet kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit, kirkkorakennus. Suomalainen katsomusperinne kristinuskon tulo Suomeen, katolinen keskiaika, reformaatio ja Mikael Agricola luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko, muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus. Järvenpääläinen katsomusperinne 9. LUOKKA Koko Suomea käsittelevän yleiskuvan rinnalla luodaan yleiskuva järvenpääläisestä katsomusperinteestä: miten luterilainen ja ortodoksinen kirkko ja muut keskeiset uskonnolliset yhteisöt esimerkiksi helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta näkyvät ja toimivat Järvenpäässä, lisäksi huomioidaan muut uskonnot esimerkiksi Islam. Raamattu raamatun synnyn pääpiirteet tieteellinen raamatuntutkimus vanhan testamentin keskeinen sisältö uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon ilmentäjänä raamatuntulkinta, käyttö ja kulttuurivaikutukset Maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Ihminen eettisenä olentona kristillisen etiikan keskeiset käsitteet ja peruspainotukset eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen sekä etiikan erityiskysymysten kuten eutanasian, abortin tai geenimanipulaation analysointia kristillisen etiikan näkökulmasta Uskonnon opetuksen arviointi keskeistä on jatkuva palaute, ohjaaminen ja kannustaminen. tietoja ja taitoja arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. arvioinnissa painottuu työskentely ja omien kykyjen mukainen yrittäminen. 245

246 oppilaan itsearviointi on oleellinen osa arviointia. tavoitteiden toteutumista arvioidaan suhteessa vuosiluokkien oppisisältöihin Uskonnon opetuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä opetuskeskustelu Itsenäinen tiedonhankinta esim. kirjallisuudesta, tietoverkoista, lehdistä opettajajohtoinen oppiminen eriyttäminen ja henkilökohtainen tukeminen retket ja vierailut projektit draama musiikin kuuntelu ja sen tuottaminen itse esim. laulaminen Uskonnon oppimisympäristöihin liittyviä yleisiä näkökulmia (oppilaiden vastausten pohjalta koottu) oppimisympäristön oltava rauhallinen ja kooltaan riittävän tilava ilmanvaihto toimiva ryhmäkoko riittävän pieni, niin että eriyttäminen ja henkilökohtainen tukeminen mahdollistuvat siisti tila, jossa toimivat laitteet Uskonnon oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi luokkatilat verkkopohjaiset oppimisympäristöt kirjasto auditorio vierailukohteet kirkko PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet Tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. ymmärtää uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee keskeiset maailmanuskonnot arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 246

247 osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomuksensa perussuunnan on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa laajemmin omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 11.2 ORTODOKSINEN USKONTO 1. LUOKKA Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. TAVOITTEET oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä oppii tuntemaan kirkkovuotta tutustuu oman seurakunnan toimintaan tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta osallistuu ortodoksiseen liturgiaan tutustuu alustavasti luterilaisuuteen oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset tärkeimmät kirkkovuoden juhlat oppilaan taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä paasto joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos sekä pyhittäjät Sergei ja Herman Kirkon jäsenenä ristinmerkki ja ikoni rukous seurakunnan lapsityö luterilainen kirkko 247

248 Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia Jeesuksen kotimaa Liturginen elämä kirkkomatka yleisimmät kirkkoveisut kirkko rakennuksena Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Isä, Poika ja Pyhä Henki oikea ja väärä ystävyys ja suvaitsevaisuus 2. LUOKKA TAVOITTEET syventää ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä oppii tuntemaan kirkkovuotta tutustuu oman seurakunnan toimintaan tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin osallistuu ortodoksiseen liturgiaan tutustuu alustavasti muihin uskontoihin oppii ottamaan vastuun omista teoistaan SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset tärkeimmät kirkkovuoden juhlat oppilaan nimikkopyhä paasto joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten Georgios Voittaja, pyhä Katarina, pyhä Sofia, pyhä Lucia Kirkon jäsenenä kodin siunaaminen liturgia seurakunnan lapsityö lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia Jeesuksen opetuksia 248

249 Liturginen elämä kaste ja ehtoollinen nimenanto kirkkomatka yleisimmät kirkkoveisut kirkko pyhänä paikkana Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena lähimmäisenrakkaus synti ja katumus Työtavat keskustelu, jumalanpalveluksiin osallistuminen, retket, vierailut askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opettelu, kirjalliset tehtävät kerronta 3. LUOKKA TAVOITTEET tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin osaa pohtia omaan elämäänsä liittyviä eettisiä kysymyksiä kunnioittaa Jumalan luomistyötä ymmärtää kertomusten kautta Jumalan johdatuksen ja suojeluksen elämässä SISÄLLÖT 4. LUOKKA maailman luominen, syntiinlankeemus, Kain ja Abel Nooa, Aabraham, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses erämaavaellus, saapuminen luvattuun maahan 10 käskyä, rakkauden kaksoiskäsky TAVOITTEET perehtyy evankeliumien kertomuksiin ja niiden sanomaan tutustuu evankeliumien syntyyn ja kirjoittajiin oppii pohtimaan evankeliumeista nousevia eettisiä kysymyksiä tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin 249

250 SISÄLLÖT Jeesuksen elämänvaiheet, Jeesuksen opetuksia ja ihmetekoja kärsimyshistoria, ylösnousemus ja uusi elämä evankelistat UT:n ajan historia luterilainen ja katolinen kirkko 5. LUOKKA TAVOITTEET perehtyy liturgiaan ja ortodoksiseen kristillisyyteen tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä tutustuu muihin uskontoihin SISÄLLÖT liturgia, liturginen elämä ortodoksinen perinne maailmassa luostarien toimintaa ortodoksinen ihmiskäsitys Pyhä Kolminaisuus ja persoonien erityispiirteet kirkkovuoden rakenne juutalaisuus ja islam 6. LUOKKA TAVOITTEET tuntee kuninkaiden ja profeettojen ajan VT:ssa tutustuu apostolisen ajan kirkkoon tuntee sakramentit SISÄLLÖT profeetat kuninkaiden aika Psalmit Apostolien teot sakramentit kirkkotieto 250

251 7. LUOKKA TAVOITTEET tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan apostolisesta ajasta nykypäivään perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana SISÄLLÖT 8. LUOKKA Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat sekä ekumenia TAVOITTEET tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja nykypäivää tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissään SISÄLLÖT 9. LUOKKA Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto maailmanuskonnot Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys TAVOITTEET tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä SISÄLLÖT uskonopin ja ortodoksisen etiikan keskeiset kohdat sakramentit 11.3 ISLAMIN USKONTO Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun ja identiteetin näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohda- 251

252 ta muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Muita uskontoja tarkastellaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin kasvattaa kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. Oppilaan tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa oppilas saa eri tavoin palautetta oppimisestaan ja edistymisestään. Arvioinnin keskeisiä keinoja ovat opettajan ja oppilaan käymät keskustelut, palautteet ja arvosanat oppimistehtävistä ja kokeista sekä oppilaan itsearviointitehtävät. Oppimista ja opiskelutaitoja voidaan arvioida myös yhdessä koko opetusryhmän kesken. Uskonnon opetuksen keskeisiä työtapoja ovat havaintojen tekeminen ja ilmaisu, tiedonhaku- ja tuottamistehtävät, kerronta, opetuskeskustelu, pohdinta, perustelu, tutkivat projektit sekä opitun soveltaminen eri tavoin. Uskonnon opetus liittyy valtakunnallisissa perusteissa määriteltyihin aihekokonaisuuksiin, keskeisimmin aihekokonaisuuksiin Ihmisenä kasvaminen sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. VUOSILUOKAT 1-2 Yleistavoitteet Tavoitteet Islamin opetuksessa korostetaan islamin maailmanlaajuisuutta ja pyritään tukemaan oppilaan kasvua uskonnollisesti ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. oppii islamin merkityksen ihmiskunnalle ja yksilölle. vahvistaa muslimin identiteettiään perehtymällä Allahin luoman maailman moninaisuuteen. oppii islamin peruskäsitteet. oppii muutaman luvun Koraanista: al-fātiha, al-ihlās. tutustuu keskeisten profeettojen elämään: Adam (Aatami), Nuh (Noa), ja sen kautta vahvistaa itseluottamustaan. 252

253 tutustuu profeetta Muhammadin elämään. tutustuu islamilaisiin juhlapyhiin ja ymmärtää niiden vaikutuksen islamilaisessa yhteiskunnassa. tutustuu moskeijaan ja sen keskeiseen rooliin. oppii käyttäytymistapoja muslimina: ruokailutavat, tervehdyssäännöt, puhetavat, jne. tutustuu ympäröiviin uskontoihin ja erityisesti kristinuskon asemaan Suomessa. Keskeiset sisällöt Islamin uskon merkitys muslimin elämässä Allahin ominaisuudet Koraani: al-fātiha ja lyhyet suurat (al-ihlās, al-falaq, an-nās) Islamin viisi peruspilaria, rukous ja paasto - uskontunnustus - rukoukseen kutsu ja rukoukseen valmistautuminen - perjantairukous - paastoaminen: miten ja keiden velvollisuus jne. Profeetta Muhammadin (saas) elämäkerta Profeettojen elämäkerta: Adam (Aadam), Nuh (Noa) ja Ibrāhim (Abraham) Islamilaiset juhlat / islamilainen kalenteri Moskeijan arkkitehtuuri Käyttäytyminen - luottamus - rehellisyys - kärsivällisyys - lupauksen pitäminen - hyvät puhetavat - ruokailutavat Tutustuminen oppilaiden lähipiirissä oleviin uskontoihin VUOSILUOKAT 3-5 Tavoitteet perehtyy Koraanin keskeisiin opetuksiin ja muihin lukuihin: esim. an-nasr, al- Kāfirun, al-kauthar, al-mā un ja Quraish oppii uskonnon pilarit oppii islamin viisi peruspilaria oppii tarkemmin kolme ensimmäistä pilaria: uskontunnustus, rukous ja paasto oppii lisää käyttäytymistapoja tutustuu profeetta Muhammadin elämän pääpiirteisiin saa lisää esimerkkejä profeettojen elämästä. Mikä on heidän yhteinen ja keskeinen tehtävänsä tutustuu profeetta Muhammadin Haditheihin tutustuu alustavasti suomalaiseen katsomusperinteeseen ja suuriin maailmanuskontoihin oppii halal ja haram- käsitteet 253

254 oppii esimerkkejä halalista ja haramista Keskeiset sisällöt Islamin viisi peruspilaria yleisesti (uskontunnustus, rukoussäännöt, almujen anto, paasto, pyhiinvaellus) Rukoussäännöt: tärkeys merkitykset historia vaikutus ehdot harjoittaminen Uskon pilarit (arkan al-imān) usko Allahiin usko enkeleihin usko pyhiin kirjoihin usko profeettoihin usko viimeiseen päivään usko sallimukseen (al-qadar) Koraanin opetuksiin tutustuminen: lyhyet suurat: an-nasr, al-kāfirun, al-kauthar, al- Mā un ja Quraish Profeetta Muhammadin elämäkerta profeetta Muhammadin lapsuus ja nuoruus Islamin alkuvaiheita Mekassa profeetta Muhammadin muutto Mekasta Medinaan (Al-Hijra) ja islamilaisen valtion perustaminen perimätiedon opetukset (5-10 lyhyttä hadithia) Hyvä ja arvokas käyttäytyminen vastuullisuus toisten ihmisten huomioonottaminen, vanhempien kunnioittaminen, köyhien ja heikkojen auttaminen, vieraanvaraisuus, ystävällisyys rehellisyys oppimisen kunnioittaminen uskonnolliset lausumat eri tilanteissa Sallittu ja kielletty Islamissa (Halal Haram) ruoka juomat päihteet uhkapeli Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma: islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä ja erilaisia piirteitä Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhteiskunnassa: islamilaisen kalenterin tärkeimmät tapahtumat islamin uskonnollisia juhlia esim. pyhiinvaelluksen päättymisjuhla (uhrijuhla Id al-adha), paaston päättymisen juhla ( Id al-fitr). Juhliin liittyviä sisältöjä ja tapoja perjantairukous Profeettojen Ismail, Ishāk, Yākup ja Yusuf elämäkerrat 254

255 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee keskeiset asiat Koraanista ja islamista siten, että voi käyttää oppimaansa tiedon hankkimiseen - tuntee Koraanin lyhyitä lukuja ja profeetta Muhammedin opetuksia - tietää islamin peruspilarit - ymmärtää pääpiirteissään islamin syntytapahtumat - tuntee jumalanpalvelemisen (Ibadan) merkityksen osana muslimin elämää - tuntee islamin uskonnollisia juhlia ja niiden sisältöjä ja tapoja alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä - ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta - tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia - näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. osaa käyttää uskonnollista tietoa - hahmottaa alustavasti uskonnon ja tiedon perusluonnetta - osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä - pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla - kykenee eettiseen pohdintaan - tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. VUOSILUOKAT 6-9 Tavoitteet oppii näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä oppilas vahvistaa ja syventää identiteettiään muslimina tutustuu laajemmin islamin opetuksiin tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa itseään vähemmistön edustajana sekä kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee islamin moraaliopin perusteet ja osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa tuntee Suomen uskontotilanteen ja sen juuret Keskeiset sisällöt Suomen uskontotilanne ja sen juuret 255

256 Islamin näkökulma. Islam ja itsenäinen ajattelu: Islam rohkaisee ihmistä käyttämään omaa järkeään (Islamissa ei ole papistoa) Syvät tiedot viidestä pilarista Koraani: al-fil, al-humaza, al-takāthur, al-qāri a, al-ādijāti-suurat, Ayat al-kursi, selitykset ja merkitykset Islamilainen yhteiskunta profeetta Muhammadin kuolemaan asti Profeetan opetukset (hadith) koskien yhdyskunnan kiinnevoimaa ja muslimien velvollisuus toivoa hyvää muille. Muslimien suhtautumista erilaisiin ajatuksiin ja ihmisryhmiin. - aikomus (niyya) (hadith) - hyvän tekeminen (al-ihsān) (hadith) - toden puhuminen (al-sidq) (hadith) - maailman loppu (al-kiyama) (hadith) - äitien asema (hadith) Profeetta Muhammadin neljä tärkeintä seuraajaa: (Abu Bakr, Omar Bin Al- Khattab, Osman Bin Affaan, Ali Bin Abi Taaleb) Islam ja perhe (avioliitto) Naisen asema islamissa Islam ja talouselämä Islamilainen yhteiskunta (islamilainen umma) Hyvät islamin arvot Koraanista ja sunnasta Ihmisen velvolisuudet Jumalan (Allahin) luomakuntaa kohtaan, kunnioitus kaikkia resursseja kohtaan riippumatta omistajasta (kaikki kuuluu lopulta Jumalalle) Tutustuminen maailmanuskontoihin. Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys ja kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet Islam ja taide (sallittu/kielletty) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa islamista - tuntee Koraanin keskeistä sisältöä ja profeetta Muhammedin opetuksia - tuntee islamin syntytapahtumat ja hallitsee islamin uskonnon muotoutumisen keskeisiä vaiheita - tuntee islamin opin ja elämän keskeisiä asioita - tietää suomalaisesta uskonnollisuudesta ja katsomusperinteestä ymmärtää uskontoa ilmiönä - ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta - tunnistaa uskontojen vaikutuksia Suomessa ja maailmassa - tuntee maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa - tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä 256

257 - kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla - kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. 257

258 258

259 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 259

260 1.-5. LUOKKA TAVOITTEET ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on ikäkauteen soveltuvalla tavalla edistää oppilaan pyrkimystä KESKEISET SISÄLLÖT etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppien hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettisen toimintaan oppien huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin) Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu 1. LUOKKA Minä ja muut miten tutustun toisiin? miten tulen toimeen toisten lasten kanssa? minä ja aikuiset mitä on auttaminen? toisen asemaan asettuminen 2. LUOKKA Mitä on ystävyys kuka on ystävä erilaisia ystävyyssuhteita mikä on ystävyyden merkitys elämässä? 3. LUOKKA Mitä merkitsevät hyvä ja paha? mikä on hyvää/pahaa sadussa, kertomuksessa, elokuvassa jne. mikä on hyvää/pahaa leikissä, perheessä, koulussa, luonnossa jne. mitä on ihmisen hyvyys? 260

261 4. LUOKKA Mitä merkitsevät oikeudenmukaisuus ja reiluus? oikea/väärä teko? oikeudenmukaisuus/epäoikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa mitä on reiluus? rikkaus ja köyhyys maailmassa 5. LUOKKA Millainen on hyvä elämä? onni, onnellisuus mikä ohjaa elämään? arvon ja normin käsitteet mitä arvoja toteutan omassa elämässäni? vastuu ja vapaus elämässäni millainen ihminen haluaisin olla? Ajattelun vapaus mielipide ja sen perustelu olla samaa/eri mieltä miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla? suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 1. LUOKKA Kuka olen ja mitä osaan? ihmisten ulkoiset piirteet miltä näytän? ihmisten ominaisuuksista millainen olen? mitä harrastan? erilaiset tunteet Mitä ajattelen? milloin olen iloinen, surullinen, vihainen, onnellinen jne.? 2. LUOKKA Miten kehityn ja kasvan? keho ja sen toiminta elämänkaari, elämänvaiheet vanheneminen, vanhuus sairaus ja kuolema 3. LUOKKA Miten olen samanlainen/erilainen kuin muut? ihmisiä erottavia seikkoja ihmisiä yhdistäviä seikkoja miten suhtaudun erilaisuuteen? mitä on suvaitsevaisuus? 261

262 4. LUOKKA Erilaisia elämäntapoja lasten elämää eri maissa elämäntapojen kirjo (afrikkalainen, kiinalainen, intialainen, eurooppalainen jne.) elämäntapojen kohtaaminen/monikulttuurisuus 5. LUOKKA Mitä on elämänkatsomus? uskomus/luulo/tieto/ymmärrys maailmankuva, maailmankatsomus, ja elämänkatsomus erilaisia maailmankatsomuksia (tieteellinen, uskonnollinen, teistinen, ateistinen, agnostinen) Kulttuuri kulttuurin käsite suomalainen kulttuuri suomalaiset kulttuurivähemmistöt maailman kulttuuriperintö taide kulttuurin muotona Yhteisö ja ihmisoikeudet 1. LUOKKA Perhe minun perheeni erilaisia perheitä perheen merkitys minulle perheen säännöt perheeni juhlat 2. LUOKKA Koulu mikä on koulu? miksi käyn koulua? millainen on hyvä luokka / koulu? käyvätkö kaikki lapset koulua? koulun tapa- ja juhlaperinne koulun juhlat 3. LUOKKA Yhdessä eläminen mitä teemme yhdessä, miksi? mikä on sääntö? erilaiset säännöt (leikeissä, liikenteessä, kotona, koulussa jne.) mitä ovat sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys, totuus, valehteleminen, petos jne.) kultainen sääntö 262

263 4. LUOKKA Lasten oikeudet oikeus/laki oikeus/velvollisuus lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa ja muualla tasa-arvo ja rauha väkivallan syyt, muodot ja seuraukset miten voin edistää rauhaa? 5. LUOKKA Mikä on eettinen ongelma ja miten se voitaisiin ratkaista moraalidilemmat Ihminen ja maailma 1. LUOKKA Mitä on luonto? eloton ja elävä eläimet ja kasvit erilaisia luonnonympäristöjä miten liikun luonnossa? 2. LUOKKA Elämän synty ja kehitys kertomuksia maailman synnystä elämä ja kuolema luonnossa maaplaneetta ja maailmankaikkeus 3. LUOKKA Minä ja luonto mitä voin tehdä luonnossa? kauneus luonnossa minä ja eläimet/kasvit miten voin suojella luontoa? 4. LUOKKA Tulevaisuus erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys elämässä mitä toivon? 5. LUOKKA Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta esim. humanistinen, utilistinen, mystinen ja naturalistinen minä kuluttajana, omien valintojen vaikutus ympäristöön kestävän kehityksen periaate minä ja kestävä kehitys maailmanperintö ja ympäristö 263

264 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Käsitteiden hallinta ja käyttö kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita Tiedon hankinta ja soveltaminen kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Käsitteiden hallinta ja käyttö tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) Tiedon hankinta ja soveltaminen rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta Yhteisö ja ihmisoikeudet Käsitteiden hallinta ja käyttö tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita Tiedon hankinta ja soveltaminen ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin Ihminen ja maailma 264

265 Käsitteiden hallinta ja käyttö tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä Tiedon hankinta ja soveltaminen ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita LUOKKA TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKKA Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia käsitteitä kuten oikeus ja velvollisuus, vastuu, tasa-arvo ihmisoikeuksien kehittyminen historiaa Kestävä kehitys käsitteitä omien valintojen merkitys Toimiminen kansalaisena ja politiikka käsitteitä kuten kansalaisaktivismi, kansalaistottelemattomuus, terrorismi kansalaisjärjestöjä omia vaikuttamisen mahdollisuuksia 265

266 Monikulttuurisuus Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus länsimaisen ajattelun historiaa Tieto ja tutkimus uuden ajan murros maailmankuvan kannalta teknologian merkitys Luonnollinen ja yliluonnollinen käsitteitä kuten yliluonnollisuus, pyhyys, tabut, saastaisuus, myytit ja riitit katsomus, ateismi Uskonto ja uskonnottomuus uskonto ja uskonnottomuus kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, suomalainen uskonnoton ajattelu Oma elämänkatsomus oman elämän ja arkipäivän kysymyksiä eettisiä kysymyksiä 7. LUOKKA Katsomusten maailma mitä tarkoitetaan maailmankuvalla ja maailmankatsomuksella? tutustutaan keskeisiin katsomustyyppeihin, kuten tieteelliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen maailmankatsomukseen katsomusten historiaa mm. filosofian historian keskeinen aines mitä tarkoitetaan katsomuksen ja uskonnon vapaudella? esitellään pääpiirteittäin suuret maailman uskonnot ja uskonnoton ajattelu millainen on minun maailmankuvani? 8. LUOKKA Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, esimerkiksi yhteiskuntafilosofian alkeita, ihmisoikeuksien historiaa määritellään demokratia -käsite, käydään läpi demokratian keskeinen historia, nykydemokratian piirteitä, millainen on Montesqieun kolmijako-oppi? mitä on kestävä kehitys? Miten minä voin toimia kestävän kehityksen edistämiseksi? tutustutaan nykyiseen puoluekarttaan, käydään läpi keskeiset poliittiset katsomukset, kuten liberalismi, sosialismi ja kapitalismi, nuorten poliittinen toiminta mitä tarkoitetaan kansalaisaktivismilla? Prometheusleiri esittelyä 266

267 Tulevaisuus tulevaisuuden tutkimuksen perusajatuksia UNESCON maailmanperintökohteiden esittelyä esimerkiksi Suomen kohteet, mitä tarkoitetaan maailmanperinnöllä? hahmotellaan skenaarioita liittyen luonnon tulevaisuuteen, kuinka luontoa tulisi suojella, miten voin itse vaikuttaa luonnon tulevaisuuteen? millaisessa maailmassa haluaisin elää? Millainen on tulevaisuuden maailma? Millaisia ovat tulevaisuuteen liittyvät haaveeni? Miten voin toimia paremman tulevaisuuden hyväksi? 9. LUOKKA Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, määritellään arvon, välinearvon ja itseisarvon käsitteet, kultainen sääntö ihmisoikeusetiikan keskeinen aines kuten YK:n julkilausumat ja ihmisoikeuksien lajit ympäristöetiikka, yhteisön ja yksilön vastuu monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä, suvaitsevaisuuden eettinen perusta nuorten käytännön elämän ongelmia ja nuorten moraalinen kasvu Kulttuuri eurooppalaisen kulttuurin pääpiirteitä ja historiaa kulttuuri ja yhteisön suhde, esimerkkinä vähemmistöt kulttuurin ja luonnon vuorovaikutus uskonto ja uskonnoton ajattelu Suomessa, muinaissuomalaisten kansanuskonto, kristinuskon tulo Suomeen, reformaatio ja Agricola, keskeisten suomalaisten uskonnollisten yhteisöjen esittely suomalaisen kulttuurin ulottuvuuksia, kuten suomalainen korkeakulttuuri, työväen-kulttuuri ja nykykulttuuri, uskonnoton tapakulttuuri Suomessa Elämänkatsomustiedon opetuksen arviointi keskeistä on jatkuva palaute, ohjaaminen ja kannustaminen. tietoja ja taitoja arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. arvioinnissa painottuu työskentely ja omien kykyjen mukainen yrittäminen oppilaan itsearviointi on oleellinen osa arviointia. arvioidaan tavoitteiden toteutumista suhteessa oppisisältöihin PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Käsitteiden hallinta ja käyttö osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä. tunnistaa etiikan peruskäsitteiden näkökulman kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat. kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun. 267

268 Tiedon hankinta ja soveltaminen oppilas kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta sekä muilta elämän alueilta, ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä jollakin edellä mainitulla alueella. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Käsitteiden hallinta ja käyttö tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja. kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomus-perinteisiin. ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron. Tiedon hankinta ja soveltaminen osaa tarkoituksenmukaisella tavalla käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Käsitteiden hallinta ja käyttö tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron. hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön. pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden. tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Ihminen ja luonto Tiedon hankinta ja soveltaminen tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia. Hän osaa arvioida erilaisten tasa-arvo ja oikeusvaatimusten perusteita. tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Käsitteiden hallinta ja käyttö ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita. tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia. Tiedon hankinta ja soveltaminen osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön. ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 268

269 Elämänkatsomustiedon opetuksen työtavat ja oppimisympäristöt Kirjallisuus Keskustelu Työskentely tapahtuu vaihdellen itsenäisesti tai ryhmissä. ta ohjataan ottamaan vastuuta koko ryhmää palvelevista tehtävistä. Anniltaan monitasoisten lasten- ja nuorten kirjojen yhteistä lukemista ja aiheiden käsittelyä sanoin ja kuvin. Opetuksessa luodaan ilmapiiri, jossa avoimesti keskustellaan ja muodostetaan omia mielipiteitä. Draaman ja leikin keinoin eläydytään käsiteltävään asiaan. Retket ja vierailut Projektit Käden työt ja musiikin kuuntelu Verkkopohjaiset oppimisympäristöt 269

270 HISTORIA 270

271 271

272 12 HISTORIA Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Kotiseutuun ja sen kulttuuriin liittyen historiassa käsitellään Järvenpään kehitystä: Savikylästä moderniksi kaupungiksi. 5-6.luokilla kulttuuri otetaan huomioon tutustumalla Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön vierailemalla Aholassa, Ainolassa, Villa Kokkosessa ja Galleriassa. Vuosiluokilla 7-9 tutustutaan paikalliseen kulttuurihistoriaan teemojen ja teemapäivien kautta. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa opitaan tuntemaan ihmisen käyttäytymistä ja ymmärtämään ihmisen toimintaa erilaisissa tilanteissa ja opitaan ymmärtämään niiden syy-yhteyksiä nykyajan ilmiöihin. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään toteuttamalla vierailuja, museokäyntejä esim. Kansallismuseoon ja Seurasaaren ulkoilmamuseoon, käyttämällä opiskelussa kirjastoja ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Työtavat Seuraavat opiskelumenetelmät tukevat historia ja yhteiskuntaopin tavoitteiden saavuttamista: itsenäinen tiedon hankinta, runsaaseen aineistoon liittyvä kriittinen suhtautuminen saatavilla olevaan tietoon, ryhmätyöt, yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkimustehtävät, projektityöskentely, haastattelut, väittelyt, roolipelit, draamat ja simulaatiot LUOKKA Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. 272

273 5. LUOKKA TAVOITTEET oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen tai kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen. Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään. Jokilaaksojen kulttuurit Eurooppalaisen sivilisaation synty Antiikin Ateenan, Spartan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään. 6. LUOKKA TAVOITTEET oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. 273

274 KESKEISET SISÄLLÖT Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema katolinen Eurooppa ja Bysantti Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. Ristiretket ja läänityslaitos. Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa Maailmankuvan avartuminen: tiede ja löytöretket. Suomi Ruotsin valtakunnan osana suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen. suomalaisen yhteiskunnan muotoutuminen vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset: syyt, kulku ja seuraukset. Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri kaupankäynnin kehitys kulttuurin kehitys liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys väestössä tapahtuneet muutokset. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin. 274

275 osaa käyttää historiallista tietoa osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu LUOKKA Historian opetuksen tehtävät Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä. perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Historian opetuksen tehtävät toteutuvat siten, että tehtävä yksi (1) eli oppilaan käsityksen syventäminen historiallisen tiedon luonteesta on opetuksen suoranainen taidollinen tavoite. Tämä tavoite määrää tavan, jolla historian sisältöjä käsitellään. Sisällöt puolestaan on valittu siten, että ne vahvistavat oppilaan omaa identiteettiä (2) ja perehdyttävät hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin (3). Historian opetuksen tehtävät toteutuvat siis siten, että tavoitteet ohjaavat valitsemaan sellaiset opetusmenetelmät, joiden kautta oppilaiden käsitys historiallisen tiedon luonteesta syvenee. Sisältöjen ja niiden valinnan merkitys on se, että niiden kautta vahvistetaan oppilaan omaa identiteettiä ja perehdytetään hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA TAVOITTEET Historian opetuksen tavoitteet on jaettu vuosiluokittain. Vuosiluokalla 7 voidaan kuitenkin jo harjoitella vuosiluokan 8 tavoitteita. Samaten 8-luokalla voidaan jatkaa 7-luokan tavoitteiden lisäopiskelua. Yhdeksännellä luokalla ei opiskella historiaa, vaan yhteiskuntaoppia. oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa oppilas opettelee etsimään historiallista tietoa erilaisista toisen käden lähteistä oppilas oppii historiallisen tiedon hankkimista erilaisista materiaaleista ja historiallisen tiedon käyttämistä erilaisten kysymysten tai ongelmien ratkaisemisessa. oppilas oppii käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta: oppilas tutustuu erilaisiin historiallisen tiedon lähteisiin kuten asiakirjoihin, sanomalehtiin ja muistelmiin 275

276 oppilas opettelee vertailemaan eri lähteissä esiintyviä tietoja ja arvioimaan niiden paikkansapitävyyttä oppilas opettelee oman mielipiteen muodostamista ja sen perustelua. SISÄLLÖT Käsiteltävät asiat liittyvät Suomen ja maailman historiaan Napoleonin ajan alusta ensimmäisen maailmansodan päättymiseen. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate elämää 1800-luvun Suomessa sääty-yhteiskunta ja sen rakenne ihmisten elinolot 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa Napoleonin ajan Eurooppa nationalismin ilmeneminen Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa suomalaiskansallisia ja järvenpääläisiä merkkihenkilöitä: elämä, tuotanto ja vaikutus jälkipolviin Teollinen vallankumous teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään. höyryn valjastaminen liikenteen ja teollisuuden käyttöön työväenluokan synty Suomen teollistuminen kaupungistuminen kaupunkien olot kaupungistuminen Suomessa Murrosten aika Suomessa sääty-yhteiskunnan mureneminen maaseudun olot luokkayhteiskunnan synty Suomen venäläistäminen ja sen vastustus ensimmäinen sortokausi toinen sortokausi Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille imperialismi Afrikassa tai Aasiassa. ensimmäisen maailmansodan syyt, päätapahtumat ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Suomen itsenäistyminen historiallisessa viitekehyksessään sisällissodan syyt, kulku ja seuraukset 276

277 8. LUOKKA TAVOITTEET oppii ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. oppilas tutustuu erilaisiin selityksiin yksittäisistä historiallisista tapahtumista oppilas oppii ymmärtämään, että on mahdollista tehdä erilaisia tulkintoja samasta tapahtumasta oppilas opettelee tulkitsemaan historiallisista lähteistä saamaansa tietoa oppii selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia. oppilas tutustuu erilaisiin yksittäisiin ja laajempiin tapauksiin ihmisen toiminnasta sekä toiminnan syistä ja seurauksista oppilas opettelee ihmisen toiminnan tarkoitusperien ja vaikutuksen arvioimista ja selittämistä oppilasta oppii arvioimaan ihmisen toiminnan syitä ja niiden seurauksia oppii arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. oppilas saa valmiuksia arvioida tulevaisuutta perehtymällä historialliseen muutokseen tapahtumien ja tapahtumaketjujen kautta oppilas saa tapahtumien kronologiaan perustuvan kokonaiskuvan historiallista tapahtumista sekä muutoksesta historiasta oppilas oppii näkemään historian ja sitä kautta myös tulevaisuuden vaihtoehtoisena SISÄLLÖT Käsiteltävät asiat liittyvät Suomen ja maailman historiaan ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään. Laman ja totalitarismin aika maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan New Yorkin pörssiromahdus ja New Deal laman leviäminen ja vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa oikeistolaisuuden nousu Euroopassa: Saksa 1930-luvulla, Suomi luvulla Toisen maailmansodan aika Toinen maailmasota, sen syyt, päätapahtumat ja seuraukset Suomi ja Järvenpää toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen talvisota jatkosota rauhan aikaan palaaminen 277

278 Suomi ja Järvenpää 1950-luvulta nykypäivään Suomen poliittinen asema ja sen muutokset elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutus ihmisten elämään maaltamuutto suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen talouskasvun vuodet ja lama Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota kylmän sodan kriisejä kylmän sodan päättyminen, Neuvostoliiton hajoaminen, Itä-Euroopan vapautuminen maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat siirtomaiden itsenäistymisen jälkeisiä ongelmia. Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys Lisäksi vähintään yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen kulttuurin kehitys tasa-arvoisuuden kehitys teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- kuljetusvälineiden kehitys jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa hankkia tietoa menneisyydestä oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. oppilas pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. osaa käyttää historiallista tietoa oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 278

279 279

280 YHTEISKUNTAOPPI

281 281

282 YHTEISKUNTAOPPI LUOKKA Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Yhteiskuntaoppia opetetaan 9-vuosiluokalla. TAVOITTEET oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta. oppilas oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana. oppilas oppii käyttämään julkisia palveluja. oppilas saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen. oppilas oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa. oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään. oppilas kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. oppilas oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana. oppilas tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt ja vähemmistö- ja osakulttuurit erilaiset perhemallit ja nuoren asema niissä erilaisia pienyhteisöjä nuorisokulttuurit ja muut osakulttuurit yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena Pohjoismaissa ja EU:ssa. jäsenenä kotikunnassa: järvenpääläisyys kansalaisuus eurooppalaisuus ja EU-kansalaisuus 282

283 Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet sosiaaliturva yksilön tukena sosiaalivakuutukset tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi. tasa-arvo kestävä kehitys muita keinoja hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa. media kansalaistoiminta ja kansalaistottelemattomuus poliittiset puolueet: puolueiden tarkoitus ja niiden väliset erot demokratia, vaalit ja äänestäminen. demokratian periaate ja parlamentarismi vaalit ja äänestäminen: kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, presidentin vaalit ja EU:n parlamenttivaalit päätöksenteko kunnan, Suomen ja EU:n tasolla Suomen hallintorakenne ja viranomaiselle kuuluvat tehtävät Kansalaisten turvallisuus oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu. poliisi oikeuslaitos rikosten seuraamukset turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus. Suomen ulkopolitiikka ja sen keskeiset linjaukset maanpuolustus liikenneturvallisuus vakuutukset lainsäädäntö Taloudenpito Kansantalous yksityisen taloudenpidon periaatteet. nuori ja kuluttaminen omaan talouteen siirtyminen: tulot ja menot työnteko ja yrittäjyys. nuori työntekijänä ammattijärjestöt yrittäminen ammattina yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina. kuluttaminen ja kuluttajansuoja ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Suomen ulkomaankauppa maailmankaupan vapautuminen: EU, WTO globalisoituminen 283

284 Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityis-talouksiin. suhdannevaihtelut työttömyys inflaatio julkinen talous ja verotus. julkisen talouden tulot ja menot verotus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa hankkia ja käyttää yhteiskunnallista tietoa oppilas kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä. oppilas pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista. oppilas osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. ymmärtää yhteiskunnallista tietoa oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja. oppilas ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Ihmisenä kasvaminen Toteutetaan oppiaineessa monipuolisten opetusmenetelmien, kuten keskustelujen sekä pari- ja ryhmätöiden kautta, jolloin oppilas löytää itselleen sopivimman oppimistyylin ja oppii myös toimimaan ryhmässä. Omaa kasvua ja kehitystään oppilasta autetaan ymmärtämään sopivalla mielellään kaksisuuntaisella palautteella, joka voi olla suullista tai kirjallista. Tästä kokonaisuudesta seuraavat asiat arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän (historia vuosi luokalla 8 ja yhteiskuntaoppi 9, esim. juutalaisvainot, Suomen oikeusjärjestelmä) toimimaan yhteisön jäsenenä (yhteiskuntaoppi 9) oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo (yhteiskuntaoppi 9) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutetaan oppiaineessa tutustuttamalla oppilas omaan, paikallisen, Suomen, Euroopan ja koko maailman historiaan. Muiden kulttuurien historian ja ominaispiirteiden tunteminen nähdään onnistuneen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusedellytyksenä. 284

285 Tästä kokonaisuudesta seuraavat asiat oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuri-perintöään (historia 5-8) oppii ymmärtämään omaa oman kulttuurinsa juuria (historia 5-8) tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin (historia 5-8) saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä (historia 7-8) oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, (historia 5-8) Viestintä ja mediataito Toteutetaan oppiaineessa antamalla oppilaille edellytyksiä tulkita erilaisia kuvallisia ja sanallisia viestejä kuten pilakuvia, uutiskuvia ja erilaisia tekstejä. Etenkin yhteiskuntaopissa käsitellään tarkemmin median rakennetta, välineitä sekä vaikuttamista ja sen keinoja. Tästä kokonaisuudesta seuraavat asiat mediakriittisyyttä (yhteiskuntaoppi 9) osallistuvaa vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää (yhteiskuntaoppi 9) lähdekritiikki ja tietoturva (historia 5-8 ja yhteiskuntaoppi 9) median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka (yhteiskuntaoppi 9) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys osallistuva kansalaisuus tulee aihealueena erityisesti esille yhteiskuntaopin opetuksessa, jossa se on mainittu yhdeksi opetuksen tehtäväksi. Aihealue toteutetaan siten perusopetuksen luonnollisena osana. yrittäjyys nähdään oppiaineessa, ei ole pelkästään ammattina, vaan myös ihmisen ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana. Yrittäjyyteen kasvu on kehittymistä tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Yrittäjämäinen persoonallisuus on sekä synnynnäistä että opittua. Yrittäjyyteen liitettävä ihmiskäsitys luo kuvan ainutlaatuisesta, vapaasta, kokonais-valtaisesta, uskaliaasta, riskejä ottavasta ja itseohjautuvasta toimijasta. Hän ei pelkää uusia ongelmia, ristiriitoja tai jännitteitä, vaan kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja ja etsii tilalle uusia menettelytapoja. Hänellä on kyky havainnoida ympäristöään ja yhdistää voimavaroja kohdatessaan tuntemattomia tilanteita. Yrittäjyyttä käsitellään ammattina ja yhteiskunnallisena tekijä erityisesti yhteiskuntaopissa, mutta yrittäjämäinen lähestymistapa tulee ilmi muutoinkin oppiaineessa. Tästä kokonaisuudesta seuraavat asiat oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, (yhteiskuntaoppi 9) muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen (historia 5-8) osallistumaan tarkoituksen mukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta (yhteiskuntaoppi 9) sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa 285

286 (yhteiskuntaoppi 9) perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin,, erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa, yrittäjyys ja sen merkitys (kaikki yhteiskuntaoppi 9) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Toteutetaan sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Historiassa käsitellään erityisesti tulevaisuuden valintoja ja annetaan oppilaalle kykyjä arvioida tulevaisuutta. Yhteis-kuntaopissa asiaa käsitellään oman talouden ja kulutuskäyttäytymisen sekä tuotannon näkökulmista. Tästä kokonaisuudesta seuraavat asiat oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen (yhteiskuntaoppi 9) toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta (historia 7-8) Turvallisuus ja liikenne Toteutetaan yhteiskuntaopissa, jossa käsitellään omana kokonaisuutenaan kansalaisten turvallisuutta oikeusjärjestelmän, turvallisuuspolitiikan ja liikenneturvallisuuden näkökulmista. Tämä kokonaisuus toteutetaan yhteiskuntaopissa 9 luokalla. Ihminen ja teknologia Toteutetaan historian opetuksessa, jossa käsitellään teknologian kehitystä historiallisena ilmiönä. teknologian kehittäminen ja sen vaiheet (historia 7 ja teemat) 286

287 287

288 288

289 MUSIIKKI 289

290 14 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Opetuksessa otetaan huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitellään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tuetaan myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa voidaan soveltaa teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Oppimisympäristöt 1-4 luokilla LUOKKA Musiikkiluokka on akustiikaltaan ja äänieristykseltään asianmukainen opetustila. Lisäksi luokan tulee olla riittävän suuri, jotta siellä voidaan opettaa myös tanssia ja musiikkiliikuntaa. Opetustilassa on oltava käytettävissä nuottiviivastollinen taulu, piirtoheitin sekä mahdollisuus käyttää AV-laitteita. TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja opettelee käyttämään luontevasti omaa ääntään ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin opettelee kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musiikin mukaan liikkuen ja kuunnellen opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen lauluvaraston kartuttamista lastenlauluja, laululeikkejä ja ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja laulujen ulkoa opettelua 290

291 äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja, musiikillista keksintää Soittaminen keho- ja rytmisoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia perussyketajua kehittäviä harjoituksia säestystehtäviä lauluihin ja musiikkiliikuntaan Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu monipuolista musiikkiin tutustumista, painopiste elämyksellisyydessä havaintojen tekemistä musiikillisista ominaisuuksista tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa 291

292 Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tutustumista laululeikkeihin, piirileikkeihin ja yksinkertaisiin kansantansseihin 3. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin opettelee keksimään pieniä melodia- ja rytmisommitelmia erilaisia soittimia käyttäen opettelee kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen lauluvaraston kartuttamista ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja lauluohjelmistoa, ajan-kohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja sekä suomalaisia kansanlauluja laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia nokkahuilunsoiton alkeita perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa ostinatorytmejä yksinkertaisia säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto, musiikin esitys- ja merkintätavat) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista, painopiste elämyksellisyydessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa 292

293 Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua laulu- ja piirileikkejä 4. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin opettelee käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita (esim. kaiku-, kysymys/ vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksia) musiikillisen keksinnän aineksina oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia oppii erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musisoinnin, kuuntelun ja liikunnan avulla oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen monipuolisia äänenkäytön harjoituksia lauluvaraston kartuttamista ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa, ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja, suomalaisia kansanlauluja sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittoa keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla nokkahuilun soittotaidon kehittämistä perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soitto-tekniikkaa ostinatorytmejä säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto, musiikin esitys- ja merkintätavat) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä 293

294 Kuuntelu kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista, painopiste elämyksellisyydessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua laulu- ja piirileikkejä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla LUOKKA Oppimisympäristöt 5. LUOKKA Musiikkiluokka on akustiikaltaan ja äänieristykseltään asianmukainen opetustila. Lisäksi luokan tulee olla riittävän suuri, jotta siellä voidaan opettaa myös tanssia ja musiikkiliikuntaa. Opetustilassa on oltava käytettävissä nuottiviivastollinen taulu, piirtoheitin sekä mahdollisuus käyttää AV-laitteita ja tietokonetta. TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla opettelee tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä tutustuu musiikin eri lajeihin ja tyyleihin tutustuu sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustuu musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävään musiikin rakentumisessa sekä opettelee käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT 294

295 Laulaminen äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja Soittaminen yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut soittotekniikkaa ja yhteissoittovalmiuksia kehittävää ohjelmistoa juhlaohjelmiston harjoittamista Musiikin peruskäsitteet musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) ilmaisevia käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti tutustumista sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tansseihin tutustumista 6. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla opettelee tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä tutustuu musiikin eri lajeihin ja tyyleihin tutustuu länsimaisen taidemusiikin aikakausiin tutustuu musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävään musiikin rakentumisessa sekä opettelee käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja länsimaisen taidemusiikin historiaan liittyviä lauluja 295

296 äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja Soittaminen yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut soittotekniikkaa ja yhteissoittovalmiuksia kehittävää ohjelmistoa juhlaohjelmiston harjoittamista Musiikin peruskäsitteet musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) ilmaisevia käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä 296

297 Kuuntelu monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti tutustumista länsimaiseen taidemusiikkiin tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tansseihin tutustumista TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen Kuuntelu äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta tutustumista eri musiikkityylien tansseihin percussion -harjoituksia 297

298 8. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla tutustuu näyttämömusiikin lajeihin oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä osallistuu koulun yhteisten juhlien musiikkiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen Kuuntelu äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ooppera-, operetti- ja musikaalisävelmiä erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia musisoimista bändissä eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti näyttämömusiikkia, ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti mahdollisuuksien mukaan käynti ooppera-, operetti-, baletti- tai musikaaliesityksessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja Järvenpään musiikkielämään Musiikkiliikunta tutustumista eri musiikkityylien tansseihin bodypercussionsäestyksiä ja kappaleita PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa melodian ja rytmin lähes oikein osaa soittaa perussykettä seuraten helppoja soittotehtäviä osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää omia näkemyksiään kuulemastaan 298

299 tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä tuntee keskeistä suomalaista ja järvenpääläistä musiikkia ja musiikkielämää 14.1 MUSIIKKILUOKAT 1. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja kokee yhteislaulun ja soiton riemua ja innostusta opettelee käyttämään luontevasti omaa ääntään ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin opettelee kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musiikin mukaan liikkuen ja kuunnellen opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen lauluvaraston kartuttamista lastenlauluja, laululeikkejä ja ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja suomalaisia kansanlauluja laulamisen perustekniikan opettelua laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja, musiikillista keksintää keho- ja rytmisoittimilla melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia nuotinlukutaidon alkeisharjoituksia perus- ja melodiasyketajua kehittäviä harjoituksia yksinkertaisia säestystehtäviä lähinnä rytmisoittimilla musiikillista keksintää, melodia ja rytmisommitelmia 299

300 Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu monipuolista musiikkiin tutustumista, painopiste elämyksellisyydessä havaintojen tekemistä musiikillisista ominaisuuksista tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tutustumista laululeikkeihin, piirileikkeihin ja yksinkertaisiin kansantansseihin 2. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja kokee yhteislaulun ja soiton riemua ja innostusta opettelee käyttämään luontevasti omaa ääntään ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin opettelee kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musiikin mukaan liikkuen ja kuunnellen opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä syvennetään ensimmäisen luokan tavoitteita oppilaan ja ryhmän taitojen mukaan KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen lauluvaraston kartuttamista lastenlauluja, laululeikkejä ja ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja suomalaisia kansanlauluja laulamisen perustekniikan opettelua laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja, musiikillista keksintää 300

301 Soittaminen keho- ja rytmisoittimilla melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia nuotinlukutaidon alkeisharjoituksia perus- ja melodiasyketajua kehittäviä harjoituksia yksinkertaisia säestystehtäviä lähinnä rytmisoittimilla musiikillista keksintää, melodia ja rytmisommitelmia Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu monipuolista musiikkiin tutustumista, painopiste elämyksellisyydessä havaintojen tekemistä musiikillisista ominaisuuksista tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tutustumista laululeikkeihin, piirileikkeihin ja yksinkertaisiin kansantansseihin 3. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin aloittaa orkesterisoittimen opiskelun ryhmässä yhteistyössä musiikkiopiston kanssa opettelee keksimään pieniä melodia- ja rytmisommitelmia erilaisia soittimia käyttäen opettelee kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia opettelee solmisointia opettelee nuotinlukutaitoa oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä 301

302 KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen laulamisen perustekniikan opettelua solmisaatioharjoituksia lauluvaraston kartuttamista ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja lauluohjelmistoa, ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja, suomalaisia kansanlauluja sekä moniääniseen lauluun valmentavia harjoituksia laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia nokkahuilunsoiton alkeita nuotinlukuharjoituksia perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa ostinatorytmejä yksinkertaisia säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa nokkahuiluilla sekä orkesteri- ja rytmisoittimilla Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto, musiikin esitys- ja merkintätavat) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Kuuntelu kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista, painopiste elämyksellisyydessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua laulu- ja piirileikkejä 4. LUOKKA TAVOITTEET omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin opettelee käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita (esim. kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksia) musiikillisen keksinnän aineksina 302

303 KESKEISET SISÄLLÖT oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia oppii erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musisoinnin, kuuntelun ja liikunnan avulla opettelee nuotinlukutaitoa soitto- ja laulutehtävissä oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta opettelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana kokee musiikillisia elämyksiä Laulaminen Soittaminen monipuolisia äänenkäytön harjoituksia solmisaatioharjoituksia ja säveltapailutehtäviä lauluvaraston kartuttamista ikäkauteen sopivaa yksi- ja moniäänistä lauluohjelmistoa, ajankohtaisia lauluja, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja, suomalaisia kansanlauluja laulujen ulkoa opettelua äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittoa keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla nokkahuilun soittotaidon kehittämistä perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa ostinatorytmejä säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa nokkahuiluilla sekä orkesteri- ja rytmisoittimilla Musiikin peruskäsitteet tutustumista musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto, musiikin esitys- ja merkintätavat) musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä nuotinlukutaitoa ja nuottien merkitsemistä kehittäviä harjoituksia Kuuntelu kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista, painopiste elämyksellisyydessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua laulu- ja piirileikkejä 303

304 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksi- ja moniääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon osaa soittaa ja laulaa nuoteista yksinkertaisia melodioita osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla 5. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla kehittää äänenkäyttöään ja laulutaitoaan niin, että pystyy laulamaan moniäänistä laulumusiikkia ryhmässä kehittää nuotinlukutaitoaan soitto- ja laulutehtävissä opettelee tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä tutustuu musiikin eri lajeihin ja tyyleihin tutustuu sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustuu musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävään musiikin rakentumisessa sekä opettelee käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia solmisaatioharjoituksia ja säveltapailutehtäviä moniäänisiä lauluja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja 304

305 Soittaminen yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia alttonokkahuilunsoiton alkeita tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut soittotekniikkaa kehittävää ohjelmistoa säestystehtäviä ja yhteissoittoa monipuolisilla soittimilla juhlaohjelmiston harjoittamista Musiikin peruskäsitteet musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) ilmaisevia käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä nuotinlukutaidon kehittämistä laulun ja soiton yhteydessä Kuuntelu monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti tutustumista sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tansseihin tutustumista 6. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla kehittää äänenkäyttöään ja laulutaitoaan niin, että kykenee laulamaan moniäänistä laulumusiikkia ryhmässä kehittää edelleen nuotinlukutaitoaan opettelee tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä tutustuu musiikin eri lajeihin ja tyyleihin tutustuu länsimaisen taidemusiikin aikakausiin tutustuu musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävään musiikin rakentumisessa sekä opettelee käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia solmisaatioharjoituksia ja säveltapailutehtäviä moniäänisiä lauluja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja 305

306 länsimaisen taidemusiikin historiaan liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja Soittaminen yhteissoittotaitoja ja soittotekniikkaa kehittäviä harjoituksia alttonokkahuilun soittotaidon kehittämistä nokkahuiluyhtyesoittoa orkesterisoittoa tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut juhlaohjelmiston harjoittamista Musiikin peruskäsitteet musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, muoto) ilmaisevia käsitteitä ja merkintätapoja musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä nuotinlukutaidon kehittämistä laulun ja soiton yhteydessä Kuuntelu monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti tutustumista länsimaiseen taidemusiikkiin tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan kehollista ilmaisua tansseihin tutustumista 7. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla oppii tervettä äänenkäyttöä ja ymmärtää sen merkityksen äänenmurroksen yhteydessä opettelee laulamaan moniäänisessä kokoonpanossa itsenäisesti omaa ääntään oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä kokee musiikillisia elämyksiä 306

307 KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen Kuuntelu äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia sekä äänenhuoltoa äänenmurroksen aikana erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia orkesterisoittoa tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut eri musiikkityylejä ja kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa säestystehtäviä monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja musiikkielämään Musiikkiliikunta tutustumista eri musiikkityylien tansseihin bodypercussion -harjoituksia Projektit Luciakulkue koulussa, ala-asteilla, päiväkodeissa, palvelukeskuksessa ym. sekä Lucia-juhlassa seurakuntatalossa 8. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla kehittää lauluääntään ja oppii laulamaan moniäänisessä kokoonpanossa itsenäisesti omaa ääntään tutustuu näyttämömusiikin lajeihin oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä osallistuu musiikkinäytelmän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu koulun yhteisten juhlien musiikkiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen kokee musiikillisia elämyksiä 307

308 KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen Soittaminen Kuuntelu äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ooppera-, operetti- ja musikaalisävelmiä erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia musisoimista bändissä eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa säestystehtäviä monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti näyttämömusiikkia, ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti käynti ooppera-, operetti-, baletti- tai musikaaliesityksessä tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa sekä järvenpääläiseen musiikkielämään Musiikkiliikunta tutustumista eri musiikkityylien tansseihin bodypercussion -säestyksiä ja kappaleita Projektit musiikkisatunäytelmän/lastenmusikaalin kirjoittaminen, säveltäminen, harjoitteleminen ja esittäminen järvenpääläisille päiväkodeille, ala-asteiden oppilaille ja vanhemmille 9. LUOKKA TAVOITTEET ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla kehittää lauluääntään ja oppii laulamaan moniäänisessä kokoonpanossa itsenäisesti omaa ääntään tutustuu joihinkin jazzmusiikin tyyleihin tutustuu länsimaisen taidemusiikin tyylikausiin ja niiden edustajiin oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä 308

309 KESKEISET SISÄLLÖT osallistuu historiallisen musiikkinäytelmän suunnitteluun, valmisteluun ja esittämiseen koulun itsenäisyysjuhlassa osallistuu muiden koulun yhteisten juhlien musiikkiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen kokee musiikillisia elämyksiä Laulaminen Soittaminen Kuuntelu äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia jazzsävelmiä länsimaisen taidemusiikin tyylikausien lauluja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia musisoimista bändissä ja orkesterissa eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa säestystehtäviä monipuolista kuunteluohjelmistoa, erityisesti jazzmusiikkia ja länsimaista taidemusiikkia ja niiden jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti tutustumista järvenpääläisiin säveltäjiin ja Järvenpään musiikkielämään Musiikkiliikunta tansseja yhteisiin projekteihin liittyen Projektit historiallisen musiikkinäytelmän suunnittelu, kirjoittaminen, säveltäminen ja toteuttaminen yhdessä historian ja äidinkielen kanssa koulun itsenäisyysjuhlaksi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa omaa ääntään moniäänisessä kokoonpanossa osaa soittaa yksinkertaisia säestystehtäviä bändisoittimilla pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet osaa keskittyneesti kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää omia näkemyksiään kuulemastaan tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia 309

310 osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä tuntee keskeistä suomalaista ja järvenpääläistä musiikkia ja musiikkielämää osallistuu aktiivisesti yhteisiin projekteihin 310

311 311

312 KUVATAIDE 312

313 313

314 15 KUVATAIDE LUOKKA Perusopetuksen kuvataiteen tehtävänä on tukea oppilaan visuaalis- taiteellisia kykyjä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kuvataideopetus auttaa oppilasta ymmärtämään visuaalista kulttuuria, omaa kulttuurihistoriaa ja nyky- sekä vieraita kulttuureita. Kuvataideopetuksessa pyritään pitkäjänteiseen, kiireettömään ja teemalliseen työtapaan. Kaikilla luokka-asteilla käsitellään kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita kumulatiivisesti oppiainesta laajentaen. KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA Lähtökohdat ja tavoitteet kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu media ja kuvaviestintä Opetuksen lähtökohtia leikinomainen lähestymistapa kuvallisen työskentelyn perustuminen havaintoihin ja mielikuviin kuvailmaisun perustaitojen opettelu kuvataiteen työtapojen, materiaalien ja välineiden käytön opettelu prosessinomaisuus: suunnittelu, luonnostelu, toteuttaminen ja arviointi Opetuksen tavoitteet oppii havaintojen tekoa ja mielikuvien prosessointia ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia tietoja ja taitoja kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja esteettisten valintojen tekemistä ja niiden perusteluja omien tavoitteiden asettamista tarkastelemaan kuvia ja keskustelemaan niistä myös kuvataiteen peruskäsittein tarkastelemaan omia ja toisten tuotoksia sekä keskustelemaan niistä arvostamaan ja arvioimaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä ymmärtämään ja käyttämän keskeisimpiä kuvataiteen käsitteitä 314

315 3.-6. LUOKKA Oppimisympäristöt Kuvataiteen opetustilassa tulisi olla riittävästi työskentelytilaa säilytystilaa materiaaleille, välineistölle, sekä keskeneräisille että valmiille töille hyvä valaistus paljon kiinnityspintaa ym. näyttelytilaa asianmukainen välineistö Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kuvataiteellisessa työskentelyssä opitaan arvostamaan omaa ja toisten työprosessia sekä opitaan hyväksymään omia ja toisten tekemiä töitä, jotka poikkeavat omista. Vertaamalla ja arvioimalla oppilas oppii sietämään kritiikkiä ja lisäämään itsetuntemustaan. Opitaan, että oppiminen edellyttää omaa työpanosta ja vaivannäköä. Ryhmätyössä opitaan yhteistyötä ja vaihtamaan ajatuksia Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataiteessa tutustutaan taidehistoriassa suomalaiseen kulttuurihistoriaan ja - identiteettiin sekä maailmantaiteen ilmiöihin ja kulttuurieroihin. Tutustutaan paikalliseen kulttuuriin - sen merkkihenkilöihin ja teoksiin sekä kulttuuriympäristöön. Opitaan käyttämään kulttuuripalveluja. Viestintä ja mediataito Kuvataiteessa opitaan tulkitsemaan viestintävälineiden kuvia ja sanomaa, sekä opitaan tiedostamaan kuvamedian vaikutusmekanismeja. Välineiden käyttö opitaan niitä hyödyntämällä erilaisten kuvallisten harjoitusten yhteydessä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataiteen tavoitteena on kasvattaa oppilaita luoviin ja persoonallisiin ratkaisuihin, ominaisuuksia jotka ovat tärkeitä yrittäjyydessä. Kuvataiteessa opitaan tuotesuunnittelun eri vaiheita ja opitaan ymmärtämään ihmisen merkitys tuotesuunnittelussa. Kuvataiteessa tutustutaan kuvataideammatteihin, joiden lähtökohtana on yrittäjyys. Kuvataiteen opetuksessa voidaan huomioida myös taiteen mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja keskusteluun visuaalisin keinoin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Kuvataiteessa tutustutaan kuvataiteen ja ympäristön suhteeseen. Ympäristö voi olla kuvataiteessa aiheena tai taiteen lähtökohtana ja materiaalina. Kuvataide ottaa kantaa ympäristön tilaan. Materiaalivalinnoissa otetaan huomioon ekologiset ja eettiset arvot ja kierrätyksen mahdollisuus. 315

316 Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteessa opetetaan välineiden ja materiaalien turvallisia työmenetelmiä ja käyttötapoja ja kerrotaan materiaaleihin ja välineisiin liittyvistä vaaratekijöistä ja haittavaikutuksista. Tehtävien suorittamisen ja taideretkien yhteydessä koulun ulkopuolella kiinnitetään erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen. Ihminen ja teknologia ARVIOINTI Kuvataiteessa käytetään monia teknisiä välineitä, joiden käytön oppiminen on välttämätöntä suoritusten tekemiselle. Kuvataiteen aihekokonaisuuksista korostuvat viestintä ja mediataito, kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, ihmisenä kasvaminen sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Arviointipalautteen avulla tuetaan oppilaan edistymistä sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Arvioinnilla ohjataan oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, oman työn suunnittelua ja itsenäisiä valintoja. Kuvataidetunneilla keskustellaan oppilaan kanssa sekä työprosessin aikana että valmiista tuotoksesta. ta ohjataan keskustelemaan prosessin ja tuotoksen herättämistä mielikuvista, tuntemuksista ja ajatuksista. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kuvallisen kehityksen vaihe. Arvioinnin ja palautteen tulee olla asetettujen tavoitteiden mukaista ja kannustavaa. Arvioinnin kohteet ovat luokilla 1-9 työskentelytaidot ja työprosessi asennoituminen kuvailmaisu tuotos kuvan ja ympäristön tarkastelu taiteellinen oppiminen Työskentelytaitoja ja työprosessia sekä asennoitumista arvioitaessa arvioinnin kohteita ovat aktiivisuus ja innostuneisuus ohjeiden kuuntelu ja keskittyminen uuden asian opetteluun keskittyminen ja sitoutuminen itsenäiseen ja yhteistyöskentelyyn omien ajatusten ilmaiseminen, oivallusten tekeminen, tutkiminen ja ongelmanratkaisukyky osallistuminen tehtävästä käytävään keskusteluun tiedon hankinta oman tuotokseen suhtautuminen 316

317 Kuvailmaisua arvioitaessa tarkastellaan oppilaan tuotosta. Arvioinnin kohteina ovat kyky käyttää kuvallisia ilmaisukeinoja materiaalien ja välineiden hallinta kyky muuntaa havaintoja ja kokemuksia kuvataidetuotoksiksi kuvallisen ajattelun kehittyminen omaperäisyys Tuotosta arvioitaessa tarkastellaan idean kehittely (luonnokset) ilmaisulliset valinnat omaperäisyys taitavuus Kuvan ja ympäristön tarkastelun eli taidekuvan, median ja ympäristön eettisen ja esteettisen tarkastelun osalta arvioidaan oppilaan kykyä tutkia taideteoksia, median kuvamaailmaa, rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä sekä esineitä Taiteellisen oppimisen kohdalla arvioidaan oppilaan taitoa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan, työskentelyään ja tuotostaan hyödyntää muilta saatua palautetta kuvataidetyöskentelyssään KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita sekä käyttää luonnostelua työskentelyn apuna muuntaa havaintojaan, mielikuviaan, tunteitaan ja ajatuksiaan kuvalliseen muotoon sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalien ominaisuuksia taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissa osaa työskennellä yksin ja yhteistyössä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista, käyttää keskusteluissa kuvataiteen peruskäsitteitä sekä perustella omia taidemieltymyksiään osaa toimia taidenäyttelyssä ja museossa tietää, mitä taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit tekevät ja tuntee joidenkin suomalaistaiteilijoiden teoksia ja -arkkitehtien töitä tuntee omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa 317

318 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja koulussa ja omassa lähiympäristössään tutustuu muotoilun ja arkkitehtuurin perusteisiin Media ja kuvaviestintä osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä arvioida omaa median käyttöään, tehdä valintoja ja perustella näkökantojaan osaa työskennellä yksin ja yhteistyössä muiden kanssa LUOKKA Työtavat työskentelyn pohjana on havaintojen teko, mielikuvien käyttö ja eläytyminen aiheeseen. kuvataiteen integroiminen muihin oppiaineisiin työskennellään itsenäisesti tai ryhmissä. keskustelu työn tuloksista KESKEISET SISÄLLÖT Piirtäminen Maalaaminen tutustuminen erilaisiin piirtimiin: lyijykynät, grafiittikynät, hiili, liidut, sivellin tutustuminen erilaisiin papereihin (koko, väri, muoto, karkeus) muotojen kuvaaminen: geometriset ja vapaat muodot sekä viivaimen käyttö elämyksellinen piirtäminen ja tunnelman kuvaaminen paksut - ohuet viivat, pehmeät kovat viivat, tummat vaaleat viivat sommittelutaidon kehittäminen: kuva-alueen käytön harjoittelua, symmetria, peilaus valon ja varjon kuvaaminen tila ja liike ilmaisussa värien elämyksellinen kokeminen ja havainnointi: väri ja tunnelma erilaisten maalaustapojen kokeilu: peittävä pinta kuultava pinta, maalaaminen kuivalle, kostealle pinnalle, siveltimellä piirtäminen pää- ja välivärit Muovailu ja rakentelu erilaisten muotojen havainnointia ja tutkimista ympäristössä ja kuvissa kolmiulotteisten muotojen tuottamista vaihtelevilla materiaaleilla: paperi, muovailuvaha, massat, luonnonmateriaalit 318

319 Grafiikka Valokuvaus elämyksellinen ja kokeileva välineisiin tutustuminen yksinkertaisiin painovälineisiin tutustuminen: esim. sormipainanta, erilaisilla luonnonmateriaaleilla painaminen jne. tutustuminen grafiikan ilmaisukeinoihin: tunnelma, toisto valokuvan elämyksellinen tarkastelu valokuvausvälineisiin tutustuminen Tietotekniikka piirrosohjelmiin tutustuminen sanan ja kuvan yhdistäminen Taiteen tuntemus taidekuviin ja teoksiin tutustuminen taiteilijan työhön ja museoon tutustuminen Kuvaviestintä sähköiseen ja painettuun viestintään tutustuminen ja kriittinen tarkastelu (tietokonepelit, mainokset, TV, elokuvat, videot) Ympäristökasvatus rakennetun ja luonnonympäristön elämyksellinen kokeminen ja havainnointi kestävän kehityksen näkökulmasta Eri kulttuurien myytit, kuvat ja esineet lähiympäristön ja oman mielikuvamaailman kulttuuripiirteiden havainnointi ja esittäminen LUOKKA Työtavat työskentelyn pohjana on edeltävä keskustelu, havaintojen teko konkreettisesti, mielikuvien käyttö sekä tarvittavan tekniikan harjoittelu. Opetusta eheytetään muihin oppiaineisiin. työskennellään itsenäisesti tai ryhmissä luokkatilassa ja tarvittaessa luokan ulko-puolella. työskentelyn päätyttyä pidetään arviointikeskustelu, jossa kiinnitetään huomiota työskentelyprosessiin ja työn tuloksiin. 319

320 3. LUOKKA TAVOITTEET oppii kuvallisessa ilmaisussa ja tilan rakentamisessa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelua, keksimisen ja luovan ongelman-ratkaisun taitoja, materiaalin tuntemusta sekä omien tavoitteiden asettelua tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia sekä taidekuvia ja keskustelemaan niistä tuntemaan oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnon ympäristöjä sekä arvioimaan niiden kauneusarvoja tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään käyttämään kuvaviestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaaminen Piirtäminen Grafiikka vesi- ja peitevärien käyttö maalaamisen ja värittämisen erot valöörikäsitteeseen tutustuminen tutustutaan hiilen ja pehmeiden piirtimien käyttöön fiksatiivikiinnitys harjoitellaan aiheen luonnostelua liituväritekniikan harjoittelu perunapainanta monotypia painantaa luonnonmateriaaleilla Muovailu ja rakentelu savesta kolmiulotteisia hahmoja ja korkokuvia sekatekniikkarakentelu kollaasi Sommittelu pää- ja välivärit murretut värit perusmuotojen havainnointia ympäristössä ja käyttöä sommittelussa ja luonnostelun apuna tilan ja liikkeen kuvaamisen alkeita 320

321 Kuvien tarkastelu ja arvioiminen arviointikeskustelut tehdyistä töistä Taiteen tuntemus taidenäyttelykäyntejä mahdollisuuksien mukaan taidekuvien ja nykytaiteen tarkastelua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu lähiympäristön havainnointi Media ja kuvaviestintä kuvakulmat ja kuvakoot lehtikuvien ja mainosten tarkastelu 4. LUOKKA TAVOITTEET oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja ymmärtämään, että taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä on erilaisia näkemyksiä, sekä keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaaminen Piirtäminen vesivärimaalaamisen työskentelyjärjestys luonnostelu siveltimellä maalaustekniikoita (kuiva kuivalle, kuiva kostealle, kostea kostealle) erilaisten piirtimien vertailua mallista piirtäminen mittasuhteita 321

322 Grafiikka kohopainanta (esim. pahvipainanta) materiaalipainanta Muovailu ja rakentelu savitekniikoita (liittäminen) rakentelu eri materiaaleista maataide - pihalle, metsään Sommittelu värien taittaminen sukulaisvärit vastavärit viiva (vaaka, pysty, diagonaali, murtoviiva, aaltoviiva) luonnonmuotojen ja geometristen perusmuotojen vertailua tila (syvyysvaikutelma) liike (sarjakuvassa) Kuvien tarkastelu ja arvioiminen töiden tarkastelua asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta oman ja muiden töiden arviointia Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen taidenäyttelykäynnit ja mahdolliset taiteilijavierailut Suomen kultakauden mestareita tutustutaan Järvenpään julkisiin taideteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu minun kotitaloni muotoilun osalta integrointi käsityöhön Media ja kuvaviestintä kuvakoot ja kulmat sarjakuvissa suomalaisiin kuvittajamestareihin tutustuminen oma kuvitustyö (sadut, kirjan kannet...) kuvan sanoman muuntaminen julisteet valokuvan tarkastelu 322

323 5.-9. LUOKKA Lähtökohdat ja tavoitteet Opetuksen lähtökohtia kuvallisen ilmaisun perusteiden hallinta yhdessä työskenteleminen, vuorovaikutus ja arviointi taide-elämykset kuvataiteen prosessien ymmärtäminen kuvallisen ajattelun ja taiteellisen oppimisen kehittyminen kuvan tulkinta kuvan merkitys viestinnän ja ilmaisun välineenä taiteen ja taidehistorian tuntemus Opetuksen tavoitteet oppii ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti tuntemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti kuvataiteen ja - viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä tuntemaan ja käyttämään kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ymmärtämään taiteen tapoja kuvata ja käsitellä erilaisia elämän ilmiöitä tarkastelemaan ja arvioimaan esteettisestä näkökulmasta taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä käyttämän kuvataiteen keskeisiä käsitteitä arvioimaan omaa ja toisten kuvailmaisua ja työtapoja käyttämään kulttuuripalveluita ja sähköisiä viestimiä 5. LUOKKA TAVOITTEET oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä sekä käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan ja havaintojaan kuvallisesti tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä 323

324 KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaaminen Piirtäminen Grafiikka maisemamaalaus vapaa esittävä ja abstrakti maalaaminen croquis-piirtäminen ihmisen mittasuhteet varjostaminen ruutusuurennos grafiikan menetelmiin tutustuminen pressprint - painanta passepartout kehystys ja vedosmerkinnät Muovailu ja rakentelu savitekniikoiden syventäminen vaativampien aiheiden puitteissa ja liitostekniikoiden kertaus rakennelmat, mobile, taide luonnon materiaaleilla ja kierrätysmateriaalilla (esim. taidevaate) Sommittelu väritunnelma ja -symboliikka piste ja viiva (pisteestä viivaksi, pisteestä pinnaksi) muoto - pelkistys ja rikastus tila ja sen tunnelma(tilan rakentaminen eri materiaaleilla) liike (näennäisliike ja kineettinen taide) Kuvien tarkastelu ja arvioiminen töiden tarkastelu tavoitteiden saavuttamisen kannalta omien ja muiden töiden arviointia Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen edelleen taidenäyttelykäynnit ja mahdolliset taiteilijavierailut Suomen kultakausi lähiseudun nykytaiteilijoihin tutustuminen taidesuuntauksiin tutustuminen (impressionismi) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu integrointi käsityöhön ja historiaan 324

325 Media ja kuvaviestintä kuvakoot ja - kulmat sarjakuvat juliste videoiden ja TV-ohjelmien analysointia valokuvaus videokuvaus 6. LUOKKA TAVOITTEET oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä sekä käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan ja havaintojaan kuvallisesti tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaaminen Piirtäminen Grafiikka esittävää ja abstraktia maalaamista (myös taidekuvien pohjalta) rytmi (vapaa ja sidottu) croquis-piirtäminen varjostaminen kuvan vapaa suurentaminen asetelma muotokuva ja karikatyyri grafiikan menetelmiin tutustumista kohopainanta (pressprint ja linolevy) passepartout kehystys + vedosmerkinnät Muovailu ja rakentelu kipsivalos ja - veistos savitekniikoita kollaasit tilataide 325

326 Sommittelu tasapaino asetelma perspektiivit 1-2 pakopisteen ja värin avulla Kuvien tarkastelu ja arvioiminen tuotosten tarkastelua tavoitteiden saavuttamisen kannalta omien ja muiden töiden arviointia Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen taidenäyttelykäynnit ja mahdolliset taiteilijavierailut Suomen kultakauden taiteilijoita Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu integrointi käsityöhön ja historiaan pakkausten suunnittelu ja tekstisommittelu Media ja kuvaviestintä kuvakoot ja -kulmat sarjakuvat julisteet ja mainokset videoiden ja TV-ohjelmien analysointi valokuvaus (integrointi äidinkieleen) videokuvaus (integrointi äidinkieleen) digitaalikuvauksen perusteita LUOKKA Oppimisympäristöt Kuvataideopetuksen keskeiset sisältöalueet toteutuvat vuosiluokkien 7-9 kuvataiteessa läpäisyperiaatteella - jokainen kuvataiteen tehtävä ja työprosessi edistää jonkin sisältöalueen oppimista. Vuosittain valittavat kuvataiteen lyhytkurssit tarjoavat mahdollisuuden syventää kuvallisen ajattelun ja ilmaisun taitoja tiettyyn kuvailmaisun osa-alueeseen perehtymisen kautta. Keskeisistä sisältöalueista kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu painottuu piirustus- ja maalauskursseilla, keramiikka-, grafiikka- ja valokuvauskursseilla. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen on osa kaikkia valinnaiskursseja ja niillä kohteena olevia kuvataiteen alueita. Muotoilu sisältöalueena toteutuu painotetuimmin keramiikan ja kuvanveiston valinnaiskursseilla. Median ja kuvaviestinnän sisältöalueet toteutuvat sekä valokuvaus- että liikkuvan kuvan valinnaiskursseilla. Kuvataiteen luokan tulee olla tarkoituksenmukainen, mieluiten ateljeetyyppinen valoisa tila. Luokasta on voitava vaivattomasti siirtyä työskentelemään ulkotiloihin. Kuvataiteen eri osa - alueille on oltava niihin soveltuvat tilat. Tilojen tulisi mahdollisuuksien mukaan sijaita kuvataideluokan yhteydessä tai ainakin sen läheisyydessä. Niihin kuuluvat muovailutila, grafiikkatila ja videoiden editointitila sekä atk-luokka varustettuna kuvataiteeseen soveltuvilla ohjelmilla. Atk- luokka voi olla yhteinen muiden käyttäjien kanssa. Vaihtoehtoisesti atk - laitteisto voi sijaita 326

327 kuvataideluokassa, mikäli tilaa on riittävästi. Valokuvauspimiö voi olla kuvataideluokkaan kuuluva tila, tai muussa kiinteistössä sijaitseva valokuvien kehittämiseen soveltuva tila, joka on varustettu suurennuskojeilla. Kuvataiteessa on voitava käyttää myös muita kunnan tarjoamia palveluja opetuksen tueksi. Tästä esimerkkinä AV- keskuksen laite- ja tilavuokraus. Työtavat työskentelyn pohjana on edeltävä keskustelu, havaintojen teko konkreettisesti, mielikuvien käyttö sekä tarvittavan tekniikan harjoittelu. aineen sisäinen integraatio sisältöalueiden kesken työskennellään itsenäisesti tai ryhmissä luokkatilassa ja tarvittaessa luokan ulko-puolella. työskentelyn päätyttyä pidetään arviointikeskustelu, jossa kiinnitetään huomiota työskentelyprosessiin ja työn tuloksiin. 7. LUOKKA TAVOITTEET oppii piirtämään ja maalaamaan havaintojen ja mielikuvien perusteella ja käyttämään erilaisia työmenetelmiä omassa kuvallisessa ilmaisussaan elämyksellistä ja teoreettista värienkäyttöä taidesanastoa ja modernin taiteen tyylisuuntia ymmärtämään kolmiulotteisen ilmaisun periaatteita piirustuksessa, maalauksessa ja muotoilussa suunnittelemaan arkkitehtonisia rakennelmia ja ymmärtää arkkitehtuurin perusteita käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ilmaisumuotoja nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Maalaaminen Sommittelu havainto-, muisti- ja mielikuvapiirustus ihmisen mittasuhteet valööriasteikko teoreettinen tilan kuvaaminen: keskeisperspektiivi maalaustapoja vesi- ja peiteväreillä elämyksellinen värienkäyttö pää-, väli- ja vastavärit puhtaat, murretut ja taitetut värit kuvaelementit sommittelussa kuvasommittelun tasapainoisuus 327

328 fantasiasommittelu Muovailu ja rakentelu savityöskentely tai rakentelu eri materiaaleilla Grafiikka painolajien esittely painantaa painolevyllä tai sapluunalla Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen kuvataide käsitteenä ja ilmiönä taidesanastoa modernin maalaustaiteen ismejä paikallinen kuvataide Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu tilan havainnointi, suunnittelu ja rakentaminen Media ja kuvaviestintä valokuvan ilmenemismuotoja ja käyttötarkoituksia digitaalinen kuva graafinen suunnittelu 8. LUOKKA VAIHTOEHTOINEN JA VALINNAINEN KUVATAIDE TAVOITTEET oppii käyttämään ilmaisussaan kuvataiteen keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja ja tekniikoita ilmaisemaan havaintojaan, ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti ymmärtämään värin ja sommittelun merkityksen taiteellisessa työskentelyssä arvostamaan suomalaista taidetta tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta ja ympäristöä esteettisestä näkökulmasta hyödyntämään kuvallisen viestinnän keinoja omien ajatustensa ilmaisemisessa hyödyntämään kulttuuripalveluja oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä käyttämään paikkakunnan taidepalveluja 328

329 VAIHTOEHTOINEN KUVATAIDE 8. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Maalaaminen Sommittelu viiva- ja valööripiirustus mallipiirustus kasvojen mittasuhteet aksonometria tai perspektiivioppi vesi ja peitevärimaalaus maisemamaalaustekniikka struktuuri ja tekstuuri viiva sommittelussa geometriset ja luonnon muodot Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen modernismi Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu kansanperinteiset rakennukset asuminen ja ympäristö Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan muotoja mainoskuvan keinot kuva ja sana graafisessa suunnittelussa VALINNAINEN KUVATAIDE 8. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen käsivarapiirustus viiva- ja valööripiirustus ihmisen mittasuhteet teoreettinen perspektiivi: kulmaperspektiivi 329

330 Maalaaminen Sommittelu Grafiikka Keramiikka akvarellimaalaus väriharmoniat maalauksessa kokeilevia maalaustapoja kuvan perustekijät: piste, viiva, pinta ja volyymi horisontaali, -vertikaali- ja diagonaalisommittelu tasapaino, rytmi, jännite väri ja muoto taidegrafiikan menetelmiä savesta keramiikaksi Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen suomalaisia taiteilijoita vierailu taidemuseossa taidekuva internetissä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu asumisen historia Järvenpään merkittävät rakennukset Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan muotoja valokuva digitaalinen kuva VALINNAINEN KUVATAIDE 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii tuntemaan kuvataiteen keskeisiä ilmaisutapoja materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä näkökulmasta tuntemaan länsimaisen taiteen tyylisuuntia ymmärtämään suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun estetiikkaa 330

331 KESKEISET SISÄLLÖT hyödyntämään kulttuuripalveluja ja erilaisia viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä hallitsemaan ympäröivää visuaalista kulttuuria ja suhtautumaan siihen analysoivasti ja kriittisesti ymmärtämään taiteen merkityksen tärkeänä osana omaa elämäänsä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Maalaaminen Sommittelu valööripiirustuksen syventämistä kokeilevia piirustustekniikoita teoreettinen perspektiivi: kahden tai useamman pisteen perspektiivi maalauksen ilmaisulliset ja kokeilevat keinot ilma- ja väriperspektiivi maalauksessa pastellimaalaus öljy- tai akryyliväri sommittelu taidemaalauksessa kollaasi taidekuvan analyysi Keramiikka ja kuvanveisto keramiikan työtavat kuvanveisto Grafiikka taidegrafiikka tietokonegrafiikka graafinen suunnittelu Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen länsimaisen taiteen keskeisiä tyylejä eri kulttuurien kuvamaailma vierailu taidemuseossa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu arkkitehtuurin ja muotoilun tyylipiirteitä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun merkittäviä edustajia Media ja kuvaviestintä kuvankäsittely elokuva ja videokuva 331

332 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelysään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen osaa tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää museo- ja näyttelykäyntejä sekä Internetin kulttuuripalveluja. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. Kuvaviestintä ja mediaosaaminen osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon-ympäristöä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tieto-verkkoa. 332

333 15.1 KUVATAIDELUOKAT LUOKKA Kuvataideluokalle otetaan oppilaita hakemuksen perusteella. Valintaan vaikuttavat kiinnostus ja harrastuneisuus. Luokalle valittu sitoutuu suorittamaan kaikki kuvataiteeseen kuuluvan oppiaineksen seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan. Tunteja on seitsemännellä luokalla kaksi, kahdeksannella luokalla kolme ja yhdeksännellä luokalla kaksi. Kuvataideluokan tarkoitus on toimia kokeiluluokkana, jossa voidaan luokan oppilaiden omien kiinnostusten ja suuntautumisten mukaan rakentaa sille sopiva opintokokonaisuus. Näin ollen opetusta voidaan painottaa sovitulle sisältöalueelle. Kyseisiä kuvataiteen sisältöalueita käsitellään laajemmin kuvataideluokalla verrattuna tavalliseen luokkaan. Kuvataideluokalla käytetään osittain tavallisesta luokasta poikkeavia välineitä ja materiaaleja. 7. LUOKKA TAVOITTEET oppii piirtämään ja maalaamaan havaintojen ja mielikuvien perusteella ja käyttämään erilaisia työmenetelmiä omassa kuvallisessa ilmaisussaan elämyksellistä ja teoreettista värienkäyttöä taidesanastoa ja modernin taiteen tyylisuuntia ymmärtämään kolmiulotteisen ilmaisun periaatteita piirustuksessa, maalauksessa ja plastisessa sommittelussa suunnittelemaan arkkitehtonisia rakennelmia ja ymmärtää arkkitehtuurin perusteita käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ilmaisumuotoja nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen havainto-, muisti- ja mielikuvapiirustus ihmisen mittasuhteet valööriasteikko piirtäminen ääriviivasta muotoon ja tasosta varjostukseen teoreettinen tilan kuvaaminen: keskeisperspektiivi 333

334 Maalaaminen Sommittelu vesi- ja peitevärit: maalaustapojen eroja elämyksellinen värienkäyttö pää-, väli- ja vastavärit puhtaat, murretut ja taitetut värit kuvasommittelun elementit fantasiasommittelu Muovailu ja rakentelu savityö ja rakentelun materiaalit Grafiikka painantatapoja Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen kuvataide käsitteenä ja ilmiönä taidesanastoa modernin maalaustaiteen ismejä paikallinen kuvataide Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu tilan havainnointi, suunnittelu ja kuvaaminen Media ja kuvaviestintä valokuvauksen ilmenemismuotoja ja käyttötarkoituksia digitaalinen valokuva graafisen suunnittelun perusteita 8. LUOKKA TAVOITTEET oppii käyttämään ilmaisussaan kuvataiteen keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja ja tekniikoita ilmaisemaan havaintojaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti ymmärtämään värin ja sommittelun merkityksen taiteellisessa työskentelyssä arvostamaan suomalaista taidetta tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta ja ympäristöä esteettisestä näkökulmasta hyödyntämään kuvallisen viestinnän keinoja omien ajatustensa ilmaisemisessa 334

335 KESKEISET SISÄLLÖT hyödyntämään kulttuuripalveluja oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä käyttämään paikkakunnan taidepalveluja Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Maalaaminen Sommittelu Keramiikka Grafiikka viiva- ja valööripiirustus ihmisen mittasuhteet: croquis tekninen piirustus: mittakaavapiirustus teoreettinen perspektiivi: kulmaperspektiivi akvarellimaalauksen tekniikka maalauksen jäljentäminen ja muuntaminen väriharmoniat maalauksessa kokeilevat yhdistelmätekniikat kuvan perustekijät: piste, viiva, pinta ja volyymi horisontaali, -vertikaali- ja diagonaalisommittelu tasapaino, rytmi, jännite väri ja muoto savesta keramiikaksi taidegrafiikan menetelmiä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen suomalaisia taiteilijoita vierailu taidemuseossa taidekuvat internetissä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu asumisen historia luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu asemakaava Järvenpäässä Järvenpääläisen rakentamisen ominaispiirteitä sisustus, vaatetus ja esineet 335

336 Media ja kuvaviestintä valokuvauksen historiaa ja tekniikoita valokuvien kehittäminen mahdollisuuksien mukaan digitaalinen kuva ja sen mahdollisuudet kuvan käyttötarkoitukset mediassa 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii hallitsemaan kuvataiteen keskeisiä ilmaisutapoja materiaaleja, tekniikoita ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä näkökulmasta hallitsemaan länsimaisen taiteen tyylisuuntia ymmärtämään suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun estetiikkaa hyödyntämään kulttuuripalveluja ja erilaisia viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä hallitsemaan häntä ympäröivää visuaalista kulttuuria ja suhtautumaan siihen analysoivasti ja kriittisesti ymmärtämään taiteen merkityksen tärkeänä osana omaa elämäänsä KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Maalaaminen Sommittelu valööripiirustuksen syventämistä kokeilevia piirustustekniikoita teoreettinen perspektiivi: kolmen tai useamman pisteen perspektiivi maalauksen ilmaisulliset ja kokeilevat keinot ilma- ja väriperspektiivi maalauksessa pastellimaalaustekniikka öljy- tai akryylivärimaalaus sommittelu taidemaalauksessa tila ja liike ja aika Keramiikka ja kuvanveisto keraamiset työtavat kuvanveiston materiaalit ja tekniikat 336

337 Grafiikka taidegrafiikka tietokonegrafiikka graafinen suunnittelu Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen länsimaisen taiteen tyylejä eri kulttuurien kuvamaailma taidekuvan analyysi ja tulkinta vierailu taidemuseossa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu arkkitehtuurin ja muotoilun tyylipiirteitä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun merkittäviä edustajia julkiset taideteokset Media ja kuvaviestintä kuvan käsittely/kuvamanipulaatio: kuvien yhdistely, muuntelu ja muokkaus typografia ja taitto graafisessa suunnittelussa elokuvan arviointi ja analyysi videokuvaus mahdollisuuksien mukaan PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelysään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen osaa tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää museo- ja näyttelykäyntejä sekä Internetin kulttuuripalveluja. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. 337

338 Kuvaviestintä ja mediaosaaminen osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon-ympäristöä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tieto-verkkoa. 338

339 339

340 340

341 KÄSITYÖ 341

342 16 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein (ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, ihminen ja teknologia), jotka ohjaavat työaiheiden valintaa. Käsityön oppimisympäristö on toimiva ja turvallinen ja sen varustus tukee käsityölle asetettujen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttamista. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla oppilaiden käytettävissä niin, että hän voi oppia aktiivisesti ja itsenäisesti. Toiminta-kulttuurista huolehtiminen painottuu käsityön osalta huomioiden eritoten kestävä kehitys ja työturvallisuus. Luovan ilmaisun, ongelmanratkaisun ja ohjatun suunnittelun osuutta opiskelussa lisätään vuosiluokkien karttuessa ottaen huomioon oppilaan henkilökohtaisten valmiuksien kehittyminen LUOKKA TAVOITTEET 1. LUOKKA oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita opettelee tarkastelemaan omaa työskentelyään käsityön parissa KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Kivi ja muut luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, metallilanka, paperi askartelua muovailua erilaisilla materiaaleilla Puu materiaalina hiominen 342

343 värittäminen 343

344 Tekstiilityö Lanka materiaalina ja lankatyöt erilaisten lankojen punonta, letitys ja solmeilu ketjusilmukoiden virkkaus sormin erilaisten tupsujen valmistus LUOKKA TAVOITTEET Kangas materiaalina ja kangastyöt kankaan leikkaus painaminen kankaalle pujottelu kankaalle pistoja: etu, pykä- ja luotospistot 2. LUOKKA oppii kädentaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Kivi ja muut luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, metallilanka, paperi rakentelua ja muovailua erilaisilla materiaaleilla Puu materiaalina tutustumista sahaukseen ja maalaamiseen Tekstiilityö Lanka materiaalina ja lankatyöt erilaisten lankojen punonta, letitys ja solmeilu ketjusilmukoiden virkkaus koukulla napin ompelu erilaisten tupsujen valmistus langan pujottelu- ja kudontakehyksessä Kangas materiaalina ja kangastyöt kaavan valmistus ja käyttö pujottelu kankaalle pistoja: ketjupisto 344

345 3.-4. LUOKKA 3. LUOKKA Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 3-4 on perehdyttää oppilas arkielämässä tarpeellisiin käsityöhön liittyviin tietoihin ja taitoihin sekä herättää kriittisyys, vastuu ja laatu-tietoisuus työskentelyssä. ta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja pitkäjänteistä työskentelyä kohti vähittäistä kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. ta ohjataan käyttämään peruskäsityövälineitä sekä tutustutetaan erilaisiin koneisiin ja laitteisiin ja niiden turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Pyrkimyksenä on, että oppilas taidon kehittymisen myötä kokee tekemisen iloa ja omaksuu myönteisen asenteen käsillä tekemiseen. TAVOITTEET oppii tuntemaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä oppii käsityön perustekniikoita, käsitteitä ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Puu merkitseminen ja mittaaminen halki-, poikki- ja muotosahaus naulaaminen viilaaminen Tekstiilityö Ompelu ompelukoneen osat, lankojen pujotus ja puolaus suoraommel ja siksak-ommel Tekninen työ Puu poraaminen hionta pintakäsittelynä maalaus Metalli merkitseminen ja mittaaminen sahaaminen tai leikkaaminen viilaaminen poraaminen lisäoppiaineksena: valaminen (tina) 345

346 Muovi merkitseminen ja mittaaminen muotosahaaminen poraaminen lisäoppiaineksena: kuumataivutus Elektroniikka komponentteihin tutustuminen johtimien katkaisu ja kuorinta piirilevyn poraaminen juottaminen Tekstiilityö Ompelu sauma ja päärme konekirjonnan alkeet yksinkertaisen ompelutyön suunnittelu ja valmistus ohjatusti työturvallisuus ompelukonetta käyttäessä työn viimeistely silittäminen 4. LUOKKA Koneompelun lisäksi tehdään mahdollisuuksien mukaan työ jotakin muuta käsityötekniikkaa käyttäen Vaihtoehtoisia tekniikoita ovat esimerkiksi: virkkaus solmeilu kankaanpainanta kehyskudonta huovutus TAVOITTEET oppii käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä oppii valmistamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita tai sellaisia, jotka ovat oppilaalle itselleen merkityksellisiä KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Puu vuoleminen liimaaminen talttaaminen höylääminen pintakäsittelynä lakkaaminen/petsaus Metalli pakotus pintakäsittelynä maalaus/lakkaus/emalointi 346

347 Tekstiilityö Ompelu ompelukoneen käyttötaidon varmentaminen kaavaan tutustuminen kankaan rakenteeseen tutustuminen ja kankaan leikkaaminen yksinkertaisen tekstiilituotteen suunnittelu ja valmistus työohjeita noudattaen Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kankaan koristelua tai kudontaa Tekninen työ Muovi kuumamuotoilu ja taivutus hionta ja kiillotus Elektroniikka komponentit monipuolistuvat ja niiden määrä kasvaa Tekstiilityö Koneompelun lisäksi tehdään mahdollisuuksien mukaan työ jotakin muuta käsityötekniikkaa käyttäen. Vaihtoehtoisia tekniikoita ovat esimerkiksi virkkaus solmeilu kankaanpainanta kehyskudonta huovutus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja pyrkii työskentelemään pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä ja työtilojen viihtyvyydestä arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön LUOKKA painottaa opinnoissaan joko teknistä työtä tai tekstiilityötä. Opetuksen tulee myös käsittää sisältöjä joita oppilas ei painota. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisprojektein tai vaihtokurssein. Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityö-tietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn 347

348 sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaan yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteistyöhankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineittain ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Teknisen työn ja tekstiilityön vuosiluokille 5-7 yhteinen sisältö, joka käsitellään molemmissa aineissa niille ominaisin tavoin. tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelut, värit erilaiset työjärjestykset ja työohjeet materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö käsityössä olevien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja esittelytekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista oman paikkakunnan yrittäjyyteen ja tuotantoelämään tutustuttaminen oman työskentelyn arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden tarkasteluun 5. LUOKKA TAVOITTEET oppii soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä oppii valmistamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita ja tekstiilityössä huoltamaan ja korjaamaan niitä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun ja oppii turvallisia työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyvyydestä oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Puu sorvaaminen Metalli kuumakäsittely (taonta) kovajuotos tai hitsaaminen Muovi liittäminen tai integrointi muihin materiaaleihin Elektroniikka komponentit monipuolistuvat ja niiden määrä kasvaa 348

349 Tekstiilityö Ompelu Ylä- tai alaosan vaatteen valmistaminen ompelukonetta käyttäen, sisältäen vaatteen suunnittelun perusteet mittojen ottamisen opetteleminen ja oikean koon valinta kaavan jäljentäminen kaavapaperille ja kankaalle sekä kankaan leikkaaminen vaatteen ompelu ja valmistus yhdessä kirjatun työjärjestyksen mukaisesti Neulonta neulomisen alkeet, edestakaisneule silmukoiden luominen oikea silmukka ja nurja silmukka päättely viimeistely Kirjonta käsinkirjonta kertauksena etu-, pykä-, ketju- ja luotospisto opetellaan joitakin uusia kirjontapistoja harjoitellaan värien ja mallin suunnittelua Lisäksi mahdollisuuksien mukaan virkkausta, kudontaa tai kankaan koristelua värjäämällä, painamalla tai konekirjonnalla. 6. LUOKKA TAVOITTEET oppii käsityötaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari oppii vähitellen hallitsemaan pienimuotoisen käsityöprosessin KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ Puu puuliitoksiin tutustuminen Metalli kuumakäsittely (muotoilu) niittaaminen Muovi tuotosten integroituminen muihin materiaaleihin tai elektroniikkaan ja teknologiaan Elektroniikka 349

350 komponentit monipuolistuvat ja niiden määrä kasvaa tuotosten integroituminen muihin materiaaleihin Muuta Vuosiluokkien 3-6 aikana puretaan käytöstä poistettuja koneita ja laitteita (ei kylmäkoneita tai kuvaputkilaitteita) ja kerätään talteen uusiokäytettävä materiaali toteutetaan perinnekäsityö polkupyörähuolto järvenpääläisyys Tekstiilityö Ompelu Ylä- tai alaosan vaatteen valmistaminen ompelukonetta käyttäen. Valmistukseen sisältyvät vaatteen suunnittelu opettajan ohjauksessa mittojen ottaminen kaavan ja kankaan valinta tarkoituksenmukaisella tavalla kaavan jäljentäminen kaavapaperille ja kankaalle sekä kankaan leikkaaminen vaatteen valmistaminen opettajan ohjauksessa suunnitellun työjärjestyksen mukaisesti 7. LUOKKA Neulonta suljettu neule joustinneule oman työn suunnittelu ja suunnitelman seuraaminen neulottaessa silmukoiden purkaminen silmukoiden nostaminen Virkkaus kerrataan ketjusilmukka opetellaan kiinteän silmukan ja pylvään virkkaaminen virkkaus sanallisen tai piirretyn ohjeen mukaan Kankaan kuviointi Vaihtoehtoisesti kirjonta käsin tai koneella kankaan värjäys kankaanpainanta Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kankaankudontaa kudontakehyksellä tai kangaspuilla tai pirtanauhan tekeminen. TAVOITTEET oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin oppia arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti. 350

351 KESKEISET SISÄLLÖT Käsityö jatkuu ala-asteella tehdyn valinnan mukaan (tekstiili-/ tekninen työ) Tekninen työ 1-6 luokilla saatujen pohjatietojen ja -taitojen lisäksi perus- ja pohjatietojen kertaaminen ja täydentävien tietojen hankkiminen puuja metallitöissä sekä elektroniikassa että kone- ja sähköopissa työturvallisuuden korostaminen ja huomioiminen joka tilanteessa lähdemateriaalien omatoiminen käyttö omien työideoiden suunnittelu alusta asti ympäristö- ja kuluttajatieto, materiaalien kierrättäminen teknisen piirustuksen perusteet, mittaaminen, merkitseminen, piirrottaminen Mig-hitsaus, kaasuhitsaus, kovajuottaminen puun oiko- ja tasohöyläys, vannesahaus töissä käytettävien materiaalien pintakäsittely puuliitokset ja liimalevyn valmistus kone- ja sähköopin harjoitukset sähköopin alkeiden kertaus ja harjoitukset elektroniikan alkeet, komponentit, piirikaaviot Tekstiilityö Painopistealueena perustyötapojen hallinta ja suunnittelu- ja työprosessin dokumentoinnin harjoittelu. Ompelu Vartalon ylä- ja/tai alaosan vaatteen valmistaminen oman suunnitelman avulla, jonka aikana opitaan mittojen ottaminen ja oikean kaavakoon valinta kaavamerkit ja kaava-arkin käyttö kaavan sovitus leikkuusuunnitelma työohjeen tulkitseminen ompelukoneen ja saumurin monipuolinen käyttö Neulonta Valmistetaan neuletuote, jonka yhteydessä opitaan seuraavat asiat neuletiheys neulemerkit ja yleisimmät pintaneuleet neuleohjeen tulkitseminen neuleen viimeistely neuleen hoito lankavyöte Materiaali- ja työvälinetuntemus luonnonkuitujen ja tekokuitujen luokittelu kankaan ja neuloksen rakenne perustyövälineet 351

352 Muihin tekniikoihin tutustutaan mahdollisuuksien ja oppilaiden kiinnostuksen mukaan huovutus pisto- ja konekirjonta tilkkutyöt kankaan painanta ja värjäys kudontakehys ja nauhapirta solmeilu virkkaus helmityö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT 7. LUOKAN LOPUSSA ARVOSANALLE 8 Suunnittelu pystyy ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia muodostaa realistisen kuvan sen hetkisistä taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 8. LUOKKA Käsityö valinnaisaineena joko tekstiili- tai tekninen käsityö 2 tai 4 viikkotuntia TAVOITTEET seitsemännen luokan oppisisällön kertaaminen sekä tietojen ja taitojen vahvistaminen ja laajentaminen oppia ymmärtämään valittuja käsityömenetelmiä ja materiaaleja osana omaa työprosessia itseohjautuvaan työskentelyyn painottuminen oma luova suunnittelu 352

353 KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ teknisen ongelmanratkaisukyvyn herättäminen itsenäinen ja yhteistyökykyinen työskentely metallisorvaus metallin ja puun jyrsintä metallin taonta ja muut kuumakäsittelytekniikat kone- sähköoppi, 2- ja 4- tahtimoottorit, tee se itse sähkötyöt, sähköturvallisuus sopivaksi niin, että oppilas oppii uutta ja kokee työn haastavaksi Tekstiilityö Ompelu erilaisten asujen ja sisustustekstiilien suunnittelu ja valmistaminen eri materiaaleista harjoitellaan käyttämään valmiita kaava-arkkeja ja työohjeita itsenäisesti valmistettava tuote valitaan oppilaan tasoon Tekninen työ elektroniikan harjoitukset ja laiterakentelu tietotekniikan hyväksikäyttö käsityössä mahdollisuuksien mukaan neljän viikkotunnin valinta mahdollistaa aihealueiden syventämisen ja opetuksen yksilöimisen ja kohdentamisen tarkemmin käsityöperinteeseen tutustuminen (kotiseutu, paikallisuus) Tekstiilityö Neulonta ja virkkaus neulonta käsin tai neulekoneella neulevaatteen tai asusteen suunnittelu ja valmistus erilaiset neulepinnat mm. kirjoneule, palmikko, patentti neuleohjeiden tulkitseminen neuleiden yksityiskohdat neulekoneeseen tutustuminen virkattujen töiden valmistaminen ohjeen mukaan virkkausmerkkien ja ohjeiden tulkitseminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT 8 LUOKAN LOPUSSA ARVOSANALLE 8 Suunnittelu pystyy ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. 353

354 Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 9. LUOKKA TAVOITTEET hallitsee käsityöprosessin suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen asti osaa ratkaista eteen tulevat ongelmat itsenäisesti ja hakea tietoa eri lähteistä soveltaen oppia ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja oppilaiden osallistuminen entistä enemmän itse tuotteen ja sen valmistusprosessin suunnitteluun oman työskentelyn ja taitojen arvioinnin kehittäminen käsityöperinteeseen tutustuminen oppilaiden osallistuminen entistä enemmän itse tuotteen ja sen valmistusprosessin suunnitteluun oman työskentelyn ja taitojen arvioinnin kehittäminen käsityöperinteeseen tutustuminen KESKEISET SISÄLLÖT Tekninen työ itsenäinen käsityöprosessin läpivieminen omien työprojektien muodossa teknologiakasvatus teknisen ongelmanratkaisukyvyn ja luovuuden käyttäminen omassa työsuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan oman kotiseudun yritystoimintaan ja teollisuuteen tutustuminen Tekstiilityö Ompelu erilaisten asukokonaisuuksien ja sisustustekstiilien suunnittelu ja valmistaminen eri materiaaleista osaa käyttää valmiita kaava-arkkeja ja työohjeita itsenäisesti 354

355 Kudonta kangaspuiden rakenne yksinkertaisimmat sidokset mm. palttina, ripsi, toimikas kudontakehykset, pirtanauhat Muita tekniikoita koulun mahdollisuuksien ja oppilaiden kiinnostuksen mukaan pistekirjonta suomalainen kirjontaperinne konekirjonta kankaan painanta ja -värjäys huovutus tilkkutyöt askartelu (olkityöt, kranssit, helmityöt, pehmoeläimet) silkkimaalaus marmorointi solmeilu Tekstiilitieto opetellaan tunnistamaan eri materiaaleja ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT 9. LUOKAN LOPUSSA ARVOSANALLE 8 Suunnittelu pystyy ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa 355

356 Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 356

357 LIIKUNTA 357

358 358

359 17 LIIKUNTA Koska yksilölliset myönteiset kokemukset ja elämykset ovat motorisen oppimisen ja tuloksellisen kasvatuksen edellytyksiä, tulee opetus ja harjoitus järjestää niin, että oppilas voi kokea onnistuvansa. Liikuntakasvatuksen päämäärä Tavoitteena on oppilaan kasvattaminen liikuntaan ja liikunnan avulla. Päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevuuteen. Liikunnanopetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu osin kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Koululiikunta antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittää liikuntataitojaan, jotta jatkuva liikunnan harrastaminen olisi mahdollista fyysistä toimintakykyään voidakseen kohdata jokapäiväisen elämän vaatimukset tietojaan voidakseen ymmärtää liikunnan merkitystä ja yhteyttä elämän eri alueisiin ja toimintoihin sekä pystyäkseen tekemään terveyttä edistäviä valintoja sosiaalisia taitojaan kyetäkseen tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, pystyäkseen ymmärtämään muita ja osatakseen arvostaa kanssaihmisiään arvostuksiaan ja asenteitaan osatakseen nauttia liikkumisesta ja liikunnasta itsetuntoaan voidakseen hyväksyä itsensä ja nähdäkseen omat mahdollisuutensa kauneudentajuaan ja ilmaisukykyään voidakseen nauttia liikunnasta sekä tekijänä että katsojana reilun pelin -henkeä säilyttääkseen urheilemisen leikkimielisyyden, osatakseen kilpailla oikein, pystyäkseen parhaansa tekemiseen sekä tekemisestä nauttimiseen Liikunnan tavoitteet ovat samat sekä tytöillä että pojilla, mutta sukupuolierot huomioidaan tavoitteita käytäntöön sovellettaessa ja oppisisältöjä valittaessa (kehitys-, suoritus- ja motivaatioerot ). Eri liikuntamuotojen oppisisällöt opetetaan johdonmukaisesti tiettynä kokonaisuutena systemaattisesti luokkatasolta toiselle edeten ja aiemmin opittua kerraten. Tavoittei- 359

360 1.-9. LUOKKA den toteutumisessa huomioidaan paikalliset olosuhteet ja mahdollinen tuntiresurssien vaihtelu. Tietopuolinen oppiaines kytketään konkreettisiin toiminnallisiin tilanteisiin. 1-4-luokilla opetus toteutetaan leikinomaisesti kohti lajitaitoja. 5-9-luokilla painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja toimintakuntoisuuden kehittymistä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilaan kokonaisvaltainen kasvu, yksilölliset tarpeet, edellytykset ja sosiaalinen kasvu pyritään huomioimaan kaikessa liikunnan opetuksessa. Kaikilla luokka-asteilla liikuntatuntien yhteydessä ja liikuntapaikoille siirryttäessä käsitellään mahdollisuuksien mukaan tapakasvatuksen seuraavia teemoja: asiallinen, ystävällinen ja kohtelias kielenkäyttö ja käyttäytyminen, käyttäytyminen julkisilla paikoilla ja suhtautuminen yhteiseen omaisuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Erilaisuuden kunnioitus ja toisten huomioonottaminen kuuluvat olennaisesti liikunnan opetukseen. Tätä toteutetaan esim. tanssi- ja musiikkiliikuntatunneilla valitsemalla koulussa opiskelevien erimaalaisten oppilaiden ja henkilökunnan kulttuuriperintöön liittyvää musiikkia ja tansseja. Palloilussa ja talviurheilussa huomioidaan kansallisurheilulajimme pesäpallo, hiihto ja jääpelit. Suunnistus ja retkeily kohdistetaan oman paikkakunnan luonto- ja kulttuurikohteisiin. (Lemmenlaakso, Vanhankylänniemi, Tuusulanjärvi, Rantatie jne. ). Viestintä- ja mediataito Liikunta oppiaineena kasvattaa ajatusten ja tunteiden ilmaisuun. Liikunta luo edellytyksiä aktiivisuudelle esim. luontoon suuntautuvien leirikoulujen ja retkien avulla. Retkiä voidaan toisaalta taltioida (videointi, valokuvat, netti) ja raportoida eri tavoin. Tämä on erinomainen aihekokonaisuus integroitavaksi esim. äidinkieleen: liikunnan ja median suhde, huippu- ja kuntourheilun osuus mediassa (esim. keskustelut dopingin merkityksestä urheilulle/yksilölle/yhteiskunnalle), jne. Liikunnan tunnilla oppilas oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä vuorovaikutuksessa toisten kanssa pyrkien yhteisesti sovittuihin tai yleisesti määrättyihin tavoitteisiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Liikunta oppiaineena edistää pitkäjänteisyyteen ja tavoitteellisuuteen kasvamista. ta opetetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan kohti terveempiä elämäntapoja. Oppilaalta edellytetään aktiivista osallistumista koululiikuntaan ja häntä ohjataan löytämään itselleen sopiva/sopivia liikuntamuotoja ylläpitääkseen omaa toimintakykyään ja terveyttään. Muihin liikuntajärjestöihin tutustuttaessa hyödynnetään alueellista verkottuneisuutta. 360

361 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ta opetetaan omalta osaltaan huolehtimaan liikuntapaikkojen siisteydestä ja turvallisuudesta ja ohjataan olemaan aktiivinen mahdollisten vaaratilanteiden minimoimiseksi liikunnassa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään omia vaikutusmahdollisuuksiaan esim. koulupihan ja lähiympäristön suunnittelussa palvelemaan paremmin välituntikäyttöä ja erilaisia liikuntamuotoja. ta rohkaistaan pohtimaan kriittisesti uusien liikuntalajien ja liikuntapaikkojen merkitystä ympäristölle. Häntä ohjataan liikkumaan sekä luonnossa että ihmisen rakentamassa ympäristössä sitä kunnioittaen ja arvostaen ja opetetaan ymmärtämään oman toimintansa vaikutus ympäristölle. Turvallisuus ja liikenne Teknologia Oppilaan oman turvallisuuden kannalta on tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja toimia toiset oppilaat ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden liikenteessäkin. pukeutuu asianmukaisesti liikuntatunneille ja osaa käyttää liikuntavälineitä oikein ja vastuuntuntoisesti. Hän ymmärtää hygienian merkityksen. Alkulämmittelyyn, verryttelyyn ja venyttelyyn kiinnitetään huomiota, sillä niiden avulla voidaan vähentää loukkaantumisriskejä. Palloilu: pesäpallossa suositellaan käytettävän kypärää ja annetaan selkeät syöttö- ja lyöntiohjeet. Suunnistus ja retkeily: harjaannutaan liikkumaan liikenteessä sääntöjen ja ohjeiden mukaan, koulun pyöräretkillä suositellaan käytettävän aina kypärää. Luistelu ja jääpelit: suositellaan kypärän käyttöä ta ohjataan ymmärtämään ja arvioimaan kriittisestikin teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia mm. liikkumiseen ja ympäristöön. Laadukkaat uudenaikaiset välineet ja varusteet voivat innostaa oppilaita harrastamaan liikuntaa, mutta on korostettava ihmisen oman aktiivisuuden ja innostuksen olevan yhä tärkeintä liikkumisessa. Ergonomisesti oikeanlaisten välineiden käyttö on tärkeää turvallisuuden kannalta. Oppimisympäristö ja työtavat Oppimisympäristön tulee omalta osaltaan tukea oppiaineen tavoitteita ja oppisisältöjä. Liikunnassa on tärkeää, että oppimisympäristö on turvallinen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Fyysinen turvallisuus edellyttää eri liikuntalajeihin ja -muotoihin soveltuvia tarpeeksi isoja ja toimivia koulun ja lähiympäristön tiloja. määrään nähden riittävä, monipuolinen ja ajanmukainen välineistö sekä sopivan kokoinen ryhmä, auttavat ja innostavat oppilaita tehokkaaseen harjoitteluun. Psyykkinen turvallisuus edellyttää kiireetöntä, avointa, myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä sekä oppilaiden että oppilaiden ja opettajan kesken Tunneilla noudatetaan sovittuja sääntöjä ja reilun pelin henkeä. 361

362 ARVIOINTI Mitä arvioidaan? Työtavoista leikit ja viitepelit kuuluvat oleellisena osana liikuntatunneille. Opettajajohtoisen opetuksen ja oppilaan itsenäisen harjoittelun ohella käytetään eriyttämistä, pari-, ryhmä- ja työpistetyöskentelyä. Oppilaat ohjaavat toisiaan ryhmän sisäisesti tai koulun vanhemmat oppilaat auttavat ja neuvovat nuorempia. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Liikunnan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana, itsearviointiin ja päättöarviointiin, joilla on eri tehtävät. Arviointi opintojen aikana pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta. Itsearvioinnilla kehitetään oppilaan taitoa arvioida itseään ja se keskittyy pääosin osaamisen ja toiminnan arviointiin. Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää perusopetuksensa päättävän oppilaan osaamisen taso. Päättöarviointi on pidempi prosessi, joka opastaa oppilasta hänen suuntautuessaan jatko-opintoihin ja ohjaa hänen valikoitumistaan niihin. Päättöarvioinnin on annettava monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta. Keskeisinä liikunnan arviointikohteina ovat oppilaiden oppimistulokset, joita verrataan opetussuunnitelmassa vahvistettuihin tavoitteisiin. Näitä ovat harrastuneisuus, liikuntataidot ja toimintakykyisyys. Oppilaan liikuntaharrastuksen herättäminen on keskeinen koululiikunnan tavoite. Tämän toteutumista auttaa parhaiten se, että tunneilla on kannustava ja innostava ilmapiiri ja että oppilas saa runsaasti myönteisiä liikuntakokemuksia Harrastuneisuutta liikuntaan, mikä vaikuttaa arvosanaan kohottavasti, oppilas osoittaa mm. seuraavilla tavoilla: suhtautuu myönteisesti liikuntaan on asiallisesti vaatetettu ja peseytyy tuntien jälkeen pitää tarvittavat liikuntavälineet mukanaan tekee parhaansa asetettujen oppimistulosten saavuttamiseksi pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa avustaa, neuvoo ja kannustaa muita Liikuntataitojen arvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti oppilaan perusvalmiudet ja selviytyminen eri pääliikuntamuotojen perustaidoista (tekniikka ja kyky soveltaa esim. pelitaito). Oppilaan liikuntaan liittyvien tietojen (pelisäännöt tms.) omaksumiseen ja taitojen ja tietojen soveltamiskykyyn kiinnitetään huomiota. Luovuutta arvioitaessa huomioidaan oppilaan kykyä tuottaa ja ilmaista omaperäisiä ja esteettisiä suorituksia. Oppilaan sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot näkyvät hyvin yhteisharjoituksissa, peleissä ja leikkitilanteissa. Toimintakykyisyyden osoittamisessa käytetään kasvatuksellisina välineinä mm. kuntotestejä, joiden pohjalta oppilaalle annetaan henkilökohtaista palautetta ja ohjataan toimintaa. Yleiskestävyys ja lihasvoima arvioidaan lukuvuosittain ylemmillä luokilla. Luokilla 7-9 suoritetaan lisäksi ponnistusvoiman, juoksunopeuden, ketteryyden, eteentaivutuksen ja puristusvoiman mittauksia. Em. mittausten avulla oppilas voi realistisesti arvioida ja kehittää omaa toimintakykyään. 362

363 Arvioinnissa huomioidaan myös koulun ja luokan edustustehtävät ja toiminta näissä tilanteissa. Välitodistukseen tulee arvosana syksyn toiminnasta, lukuvuositodistuksen arvosanassa huomioidaan kaikki ko. lukuvuonna läpikäydyt liikuntamuodot. Arvosanaa annettaessa käytetään koko kouluajan samoja perusteita. Oppilaiden kehitystasosta ja liikunnanopetuksen etenemisestä johtuen ne kuitenkin painottuvat eri tavoin eri kouluvuosina esim. Osa-alue/luokka-aste 5-6 lk. 7-9 lk. Harrastuneisuus 50 % 40 % Liikuntataidot ja Toimintakykyisyys 50 % 60 % Perustelluista oppilaan terveydellisistä tai muista erityisistä syistä johtuen liikuntasuorituksia voi korvata erityisjärjestelyin liikunnanopettajan kanssa sovitulla tavalla. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen ARVOSTELUPERUSTEET ARVOSANOILLE 8 LUOKILLA 5-9 Arvosana 8 täyttää liikunnan arviointikriteerien eri osa-alueet hyvin. Oppilaan fyysismotoriset kyvyt ovat hyvät. on pääsääntöisesti innostunut liikunnasta. Hän suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Jonkin osa-alueen hyvä hallitseminen voi korvata toisen osa-alueen puutteita. 363

364 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE LUOKKA osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta KESKEISET SISÄLLÖT Ryhmäytyminen tutustumisleikkejä säännöt liikuntatunneilla leikkejä me-hengen luomiseksi Järjestäytymismuodot jono, parijono, rivi, piiri, paripiiri, puolikaari, jako kahteen järjestäytymisleikkejä esim. järjestäytymistä kehon ominaisuuksien mukaan Toimintakykyisyyden harjaannuttaminen liikunnan iloa monipuolisilla harjoitteilla kestävyys; esim. pelit, hipat, viestit, ym. juoksuleikit salissa ja erilaisissa maastoissa voima; esim. kiipeily, hyppelyt, riipunnat ym. nopeus; esim. kiinniotto- ja hippaleikit, viesti, reaktioleikit ym. liikkuvuus; laajarataisia nivelten liikkuvuutta lisääviä leikkejä ja harjoitteita 364

365 Taitotekijöiden kehittäminen ja kehon tuntemus tasapaino; paikalla olevat tai liikkeessä tapahtuvat tasapainoharjoitteet rytmikyky; harjoitteet, joissa liike yhdistyy lauluihin tai loruihin Avaruudellinen suuntautumiskyky eli kyky suuntautua eteen taakse, vasemmalle ja oikealle erottelukyky; erilaiset radat erilaisin ponnistusalustoin muuntelukyky; esim. harjoitteet, jotka vaativat sopeutumista muuttuvaan alustaan, liikkuviin esineisiin tai vaihtuvaan rytmiin reaktiokyky; esim. polttopallo, hernepussihippa yms. pelit ja leikit yhdistelykyky; esim. juoksun ja heiton tai juoksun ja hypyn yhdistämistä vaativat leikit ja harjoitteet Tutustumista liikunnan eri lajeihin Yleisurheilu Juoksu juoksuleikit viestit Hypyt hyppyleikit, hyppyjä eri tavoin ponnistaen Heitot erilaiset heitot palloilla vieritys, ala- ja yläkautta heitot tarkkuusheitot Voimistelu opitaan käsitteet: perusasento, haara-asento, selin makuu, päinmakuu, kyykky, konttaus, risti-istunta käsiliikkeet: koukistukset, pyöritykset, taputukset, heilutukset jalkaliikkeet: ojennukset, koukistukset, nostot, tasapainoharjoitukset vartaloliikkeet: pyöristys, köyristys, keinunnat, niskasilta, kierrot, sivutaivutukset, eteentaivutukset hypyt: tasahyppy, haarahyppy, kinkkaus rentoutusharjoitukset Telinevoimistelu Permanto erilaiset kuperkeikat eteen ja taakse niskaseisonta silta selin makuulta kärrynpyörä penkin yli käsinseisonnan alkeisharjoitteita tasahypyt, käännöshypyt Puomi käynnit, juoksut, käännökset, alastulo Hyppy vauhti ja ponnistus, kynttilähyppy 365

366 Rekki riipunnat, myötä- ja vastaote, oikonoja Renkaat ja köydet riipunnat, heilunnat, neulansilmä Puolapuut riipunnat, kiipeilyt Välinevoimistelu esim. hernepussit, narut, vanne, yms. Tanssi Palloilu perinteisiä ja uusia laululeikkejä pallon käsittelyharjoituksia erilaisilla palloilla Maastoleikit, suunnistus, retkeily Suunnistus opitaan käsite kartta pihakartta valokuvasuunnistus Talvilajit Luistelu välineiden huolto turvallinen kaatuminen liu ut yhdellä jalalla / kahdella jalalla luisteluasento ja t-lähtö eteenpäin luistelu tasahyppy puoliaurajarrutus Hiihto välineiden huolto ja käsittely ote sauvasta käyntejä paikalla ja käännöksiä tasatyöntö alamäkeen sauvoitta hiihto oikolasku perinteinen hiihto sivuttain nousu Uinti veteen totuttautumisharjoituksia, veden pelko pois ( ks. uinnin oppisisällöt! ) Pelit ja leikit tutustumista liikunnan eri lajeihin monipuolisten ja hauskojen leikkien ja pelien avulla yksilö- pari ja ryhmäharjoittein. 366

367 3.-9. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Yleisurheilu Juoksu tutustuu yleisurheilun eri juoksu-, hyppy- ja heittolajeihin. Tavoitteena on saavuttaa taso, jossa oppilas voi tuntea voivansa hyvin. oppii pitkäjänteiseen työhön tavoitteiden saavuttamiseksi seuraamalla omien tulostensa kehittymistä ja systemaattisesti harjoittelemalla tarvittavia osa-alueita. 3. luokka juoksuleikit perusjuoksu pystylähtö erilaiset viestit nopeus - kestävyysharjoittelu leikinomaisesti 4. luokka (matalat muoviset aidat) aitajuoksun alkeet pikajuoksun kehittely 5. luokka pikajuoksu aitajuoksun alkeet kyyrylähtö 6. luokka aitajuoksu kestävyysjuoksun opetusta 7. luokka cooperin testi ja/tai 1500 m tietojen ja taitojen kartuttaminen kestävyysharjoittelussa pikajuoksu viestijuoksu 8. luokka cooperintesti ja/tai 1500 m juoksunopeutta keh. harjoitteita aitajuoksu erilaisia koordinaatiota ja tarkkuusjuoksu erilaisilla mat koilla 9. luokka cooperintesti ja/tai 1500 m erilaisia intervalliharjoitteita tasavauhtinen juoksu sykkeen merkitys harjoittelussa ja sykkeen tarkkailu juostessa 367

368 Hypyt 3. luokka loikka- ja ponnistusharjoituksia pituushyppy esteen yli ponnistusta korostaen 4. luokka korkeushypyn alkeet korkeushypyn alkeet pituushyppy ponnistusalueelta 5. luokka korkeushyppy pituushyppy (oikea kokonaissuoritus, ponnistus ponnistusalueelta) 6. luokka moniloikat kolmiloikan rytmiharjoitteitta 7. luokka pituushyppy kokonaissuorituksena askelmerkein kolmiloikan rytmiharjoitteita 8. luokka kolmiloikan kehittelyä korkeushyppy kokonaissuorituksena 9. luokka kolmiloikka kokonaissuorituksena Heitot 3. luokka vieritys-, tarkkuus-, ala- ja yläkautta heitot erilaisilla välineillä vauhditon pallonheitto turbokeihäs (kehittely) 4. luokka vauhdillinen pallonheitto kuulantyönnön kehittely 5. luokka kuulantyöntö 6. luokka turbokeihäs askelvauhdilla 7. luokka keihäänheitto askelvauhdilla 8. luokka kuulantyöntö pyörähtäen 368

369 Voimistelu 9. luokka kiekonheiton ja/tai moukarinheiton kehittelyä Tulokset hypyistä ja heitoista kirjataan ylös ainakin luokilla 5-9 oppilaan henkilökohtaisen kehityksen seuraamista varten! Voimistelun kautta pyritään kehittämään lihasvoimaa ja -kestävyyttä, kimmoisuutta, liikkuvuutta ja oman kehon hallintaa. Tavoitteena on pyrkimys taloudelliseen ja harmoniseen kokonaissuoritukseen, hyvään ryhtiin ja lihastasapainoon sekä oman toimintakyvyn kehittämisen seuraamiseen. oppii rentoutumaan, keskittymään ja kokee iloa edistymisestään. Perus- ja kuntovoimistelu 3. luokka käynti (katse eteen, selkä suorana) juoksu (jännittämätön) lihaksia vahvistavia harj.(kädet, jalat, vartalo) rentoutus (ravistelut) erilaiset hypyt rytmiharjoituksena esim. letkajenkka 4. luokka käynti päkiä edellä vartalon kallistus, päkiäaskel vartaloliikkeitä esim. käsiliikkeisiin yhdistäen jännitys-rentoutus rytmiharjoituksena esim. letkajenkka eril. hyppyjä yhdistellen ja muunnellen venyminen-rentoutus 5. luokka nivelten liikkuvuutta keh. harjoitukset (monipuolisia venytyksiä) kuntopiiri. ryhti rentoutus rauhallisin nostoin ja pudotuksin rytmiharjoituksena esim. valssin askel 6. luokka kuntopiiri kehon eri osilla painon/keveyden tunteen harj. kuntopallo (1-3kg) 7. luokka rentoutumisharjoituksia keskittymisharjoituksia venyttely ja sen merkitys (liikkuvuus) aerobic/circuit training kuminauha kuntovälineenä lihaskuntotestit 369

370 Telinevoimistelu Permanto 8. luokka lihaskuntoharjoittelun erilaiset muodot kuntopallon avulla harjoittelu lihaskuntotestit 9. luokka oman toimintakyky- ja venyttelyohjelman laadinta oman kotipaikkakunnan kuntoharjoittelumahdollisuuksien kartoitus suggestio ja itsesuggestio (mielikuvaharjoitukset) lihaskuntotestit Oman toimintakyvyn pitkäjänteinen seuranta! (Huomio turvallisuusnäkökohtiin!) Allaoleviin tavoitteisiin pyritään systemaattisesti harjoittelemalla oppilaiden yksilöllisyys huomioiden. 3. luokka pyörimisliikkeitä (esim. kuperkeikka) eteen ja taakse kärrynpyörän harjoitteita tasapainoliikkeitä (esim. vaaka ) nojaharjoitteita tukea vasten hyppyjä, erit. ponnistushyppy temppurata 4. luokka käsinseisonta tukea vasten päälläseisonta tukea vasten niskaseisonta 5. luokka jännehyppy silta, siltakaato avustettuna telinerata (esim. jumppasirkus ) 6. luokka haarakuperkeikka kärrynpyörä käsinseisonta ja päälläseisonta tuella 7. luokka kärrynpyörä molempiin suuntiin kyynärvaaka silta ja siltakaato käsinseisonta lentokuperkeikka puolivoltin kehittelyä avustamisen harjoittelu 370

371 Penkki/puomi/pukki 8. luokka flippi av. (kuperkeikka taakse päätyen käsinseisontaan) käsinseisontakuperkeikka avustaminen lyhyet liikesarjat opittuja asioita yhdistellen puolivoltti eteenpäin 9. luokka arabialainen voltti laudalta oma liikesarja ja sen esittäminen avustaminen ja liikkeen korjaaminen 3. luokka (penkillä) käynti käännökset hypyt (esim. jännehyppy ) alastulot (esim. x-hyppy ) tasapainoharjoituksia (esim. polvivaaka/vaaka) 4. luokka käynti käännökset hypyt alastulot haarahyppy pukin yli kuperkeikka eteen penkillä tasapainoharjoituksia 5. luokka käännökset puomilla 180º hypyt 6. luokka korkea vaaka 7. luokka hypyt puomille käyntiä, juoksua ja erilaisia askeleita puomilla/pavella tasapainoasentoja käänneaskel 8. luokka hyppyjä puomilla/pavella kärrynpyörä pavella käyntiin ja juoksuun yhdistäen kuperkeikat pavella tasapainoasentoja hyppyihin 371

372 Puolapuut Köydet/renkaat 9. luokka hyppysarjoja puomilla kuperkeikka puomilla avustettuna erilaiset sarjat ja niiden esittäminen oman taitotason mukaan Kiipeämis- ja riipuntaliikkeet sekä siirtymiset oppilaan taitotason mukaan luokilla luokka kiipeämis- ja riipuntaliikkeet esim. kievahdus ja pesäriipunta heilunnat oikoriipunta 4. luokka turmariipunta kiipeäminen nopeutta ja korkeutta lisäten 5. luokka heilunnat oikoriipunnassa oikonoja 6. luokka haarataittoriipunta 7. luokka pesäriipunta merimiesvoltti lihaskuntoa vahvistavia liikkeitä avustaminen 8. luokka staattinen ja dynaaminen lihastyö 9. luokka liikkeiden yhdistäminen oman kunto- ja taitotason mukaan avustaminen ja korjaaminen Nojapuut/eritasonojapuut/rekki 3. luokka heilunnat kiipeämis- ja riipuntaliikkeet, siirtymiset muut liiketehtävät esim. oikonoja 4. luokka kaarihyppy ja polvikippi 5. luokka päinsuistunta oikonojasta 372

373 6. luokka kieppi avustettuna myötäotteella 7. luokka toispolvikippi kievahdus neulansilmä avustaminen ja turvallisuuden huomioiminen 8. luokka lyhyitä sarjoja opittuja liikkeitä yhdistäen 9. luokka oma liikesarja oman taitotason mukaan avustaminen ja korjaaminen turvallisuus Hypyt Haara-, kerä-, taitto-, kyykky- ja urhonhyppy Muut mahdolliset välineet Esim. trampoliini, tasapainolauta Välinevoimistelu ( Sukupuolierot huomioiden! ) Hernepussit (3.-4. luokka ) / Keilat (5.-9. luokka ) 3. luokka heilahdus- ja pyöritysliikkeet heitot ja kiinniotot erilaiset viestit 4. luokka tarkkuus- ja tasapainoharjoitukset vieritykset ja rytmiliikkeet 5. luokka em. liikkeet keilojen avulla 6. luokka perus- ja kuntovoimisteluliikkeet keilojen avulla 7. luokka rannepyöritykset myllyt viennit ja heitot 8. luokka rytmitaputukset vieritykset vartalo ja maa 373

374 9. luokka pari- ja ryhmäliikkeet, omat esitykset Pallo Naru (nauha) 3. luokka monipuolisia pallon käsittelyharjoituksia (esim. pelit ) heitot ja kiinniotot pompotukset 4. luokka em. syventäen 5. luokka liikeyhdistelmät ja sarjat tasapaino 6. luokka perus- ja kuntovoimistelu liikkeet 7. luokka heitot ja kiinniotot vaikeusastetta lisäten pompotukset nopeutta lisäten 8. luokka viennit esim. kahdeksikko vieritykset vartaloa pitkin ja maassa 9. luokka pari- ja ryhmäliikkeet, heitot ja vieritykset yhtä aikaa 3. luokka erilaiset hypyt, pyöritykset, heitot ja kiinniotot 4. luokka em. vaikeustasoa lisäten 5. luokka liikeyhdistelmät ja sarjat 6. luokka perusvoimisteluliikkeet narulla tehostaen 7. luokka aiemmin opitun kertausta 8. luokka vartalon käyttö, liu utukset ja kierrot vartaloa pitkin 374

375 9. luokka pari- ja ryhmäliikkeet, omat esitykset Vanne 3. luokka läpimenot vieritykset pyöritykset 4. luokka heilahdukset ja heitot 5. luokka liikeyhdistelmiä 6. luokka pyöritykset kehon eri osilla 7. luokka pyöritykset eri tasoissa: horisontaali ylhäällä ja alhaalla, frontaali ja profiili heitot sekä laaka että pystysuunnassa 8. luokka viennit vieritykset kehoa pitkin 9. luokka pari- ja ryhmäliikkeet, omat esitykset Palloilu tutustuu erilaisiin palloilulajeihin. Hän kehittää fyysismotorisia taitojaan leikkien, viitepelien ja pelien kautta. Hän ymmärtää sääntöjen, ohjeiden ja hyvien vuorovaikutustaitojen merkityksen pelien toimivuuden, turvallisuuden ja nautittavuuden kannalta. Pesäpallo ( Turvallisuusnäkökohdat huomioitava! ) 3. luokka pallon käsittelyharj. tennispallolla heittotekniikka, yliolan heitto kiinniotto maasta ja ilmasta ilman räpylää heittomylly viitepelejä 4. luokka syöttö pallon kiinniotto räpylällä 375

376 5. luokka junioripallon käyttö näpylyönti peliajatuksen harjaannuttaminen, säännöt soveltaen ulkopelaajan liikkuminen (vastaantulo, perääntyminen, sivuttain ) lyöntimylly 6. luokka taittoheitto koululaispelin säännöt kysyminen 7. luokka pesäpallon säännöt tuomarina toimiminen kärkkyminen lyöntijärjestys näpyt 8. luokka ulkopelaajien sijoittuminen kiinnioton varmistaminen lyönnistä ja heitosta merkkipeli puolimailalyönti 9. luokka kauhaisu koppilyönti kierrenäpy pelitaktiikka ulko- ja sisäpelissä tuomarointi Jalkapallo/sisäjalkapallo/futsal 3. luokka pallonkäsittelyharjoituksia sisäteräpotku syöttö pallon haltuunotto pienpelit / viitepelit 4. luokka kuljetus sisäsyrjällä peliajatuksen kehittelyä 376

377 Lentopallo 5. luokka ulkoteräpotku kuljetus ulkosyrjällä sivurajaheitto pelipaikka peliajatuksen harjaannuttaminen 6. luokka pääpeli koululaispelin säännöt maalivahtityöskentely 7. luokka säännöt kuljetus syöttö ja syötön haltuunotto 8. luokka harhautukset tuomarointi maalivahtipeli 9. luokka peliajatus ja taktiikka tuomarointi 3. luokka pallonkäsittelyharjoituksia sormilyönti softpallolla valmiusasento aloitus omasta heitosta tai sormilyönnistä viitepelejä, kolmen kosketuksen idea 4. luokka em. harjoituksia kerraten 5. luokka aloitus alakautta peliajatuksen harjaannuttaminen viitepelejä 6. luokka liikkuminen hihalyönti koululaispelin säännöt 377

378 Koripallo/katukoris 7. luokka säännöt tilankäyttöpelit verkkopeli 8. luokka yhden kosketuksen peli juju ja passaus torjuntaharjoitus verkolla liikkuminen ja varmistus 9. luokka iskulyönti sormi- ja hihalyönti taakse tuomarointi 3. luokka pallonkäsittelyharjoituksia kuljetus rannesyöttö koriinheittoharjoituksia viitepelejä 4. luokka tukijalan käyttö 5. luokka yhden käden koriinheitto set up- heiton kehittely liikkuminen puolustusasennossa 6. luokka peliajatuksen harjaannuttaminen ja syventäminen koululaispelin säännöt 7. luokka lay up -heitto matala kuljetus käden vaihto kuljetuksessa pallon suojaaminen tukijalan käyttö säännöt 8. luokka pelaajavartiointi puolustuspelaaminen koriinheitto nopea vastahyökkäys tuomarointi 378

379 Salibandy Käsipallo Sähly 9. luokka pelitaktiikka levypallopeli 7. luokka puolustus- ja hyökkäyskuviot maalivahtipeli viitepelit säännöt 8. luokka tuomarointi pelitaktiikka 9. luokka kahden aallon peli harjoitteluna pelitaktiikan syventäminen 7-9 luokilla opetetaan kuljetus, syöttö ja maaliheitto sekä maalivahtipeli, pelitaktiikka ja säännöt. Sulkapallo Muut palloilulajit 7-9 luokilla opetetaan peruslyönnit, säännöt, kaksin- ja nelinpeli. 3. luokka pallon ja mailan käsittelyharjoituksia kuljetus ja syöttö pienpelejä 4. luokka syöttelyharjoituksia 5. luokka laukaisuharjoituksia 6. luokka erilaisten pelitilanteiden harjoittelua ( pelisilmä ) koululaispelin säännöt Esim.pöytätennis, lippupallo, salamapallo, ultimate, tennis, keilailu, squash, biljardi ja golf koulun resurssien mukaan ja/tai erilaisiin valinnaiskursseihin nivottuna. Palloilutestit! 379

380 Suunnistus ja retkeily ( Järvenpään luonto- ja kulttuurikohteisiin tutustuminen) oppii lukemaan karttaa ja osaa soveltaa sitä erilaisiin suunnistustapoihin lähiympäristössään ja Järvenpään eri luontokohteissa. Hän oppii liikkumaan luonnossa taloudellisesti ja luontoa kunnioittaen. saa sekä tietoa että iloa ja virkistystä tutustuessaan kulloinkin retkeilykohteena olevaan luontoon, kulttuurimaisemaan ja/tai -paikkaan. 3. luokka tavallisimmat karttamerkit ja kartanlukuharjoituksia retkeily käyttäytyminen luonnossa ja ihmisen rakentamassa ympäristössä luontopolku / retki esim. integroiden muihin aineisiin 4. luokka kartanluku ja kartan suuntaaminen katusuunnistus turvallisessa lähiympäristössä 5. luokka oman sijainnin paikantaminen kartalta erilaisia rastisuunnistuksia esim. reittiviiva-, viuhka- ja muistisuunnistukset luonnon ja rakennetun ympäristön kunnioitus 6. luokka tutustuminen kompassiin mittakaava ja askelpari 7. luokka kompassi suunnassakulkuharjoitukset paikkakunnan ulkoilu- ja kulttuurialueita, ulkoilureittejä aikaisempia suunnistusreittejä ja harjoitteita vaikeuttaen 8. luokka jokamiehen oikeudet reitinvalintaharjoitukset karttakoe 9. luokka reitinsuunnitteluharjoituksia luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön kunnioitus (korkeuskäyrien mukaan suunnistaminen) Talvilajit (Lumi- ja jäätilanne huomioiden) Talvilajeissa tähdätään hiihtämisen ja luistelun perustaitojen oppimiseen. tutustuu erilaisiin jääpeleihin ja osaa soveltaa opittuja taitoja myös pelitilanteissa. Hän oppii huoltamaan liikuntavälineitään asianmukaisesti ja osaa pukeutua olosuhteiden mukaan terveyttään vaalien. 380

381 Luistelu ja jääpelit ( Turvallisuus huomioiden! ) 3. luokka kerrataan luistimien kiinnitys ja huolto luistelu eteenpäin liu ut aura- tai sivuttaisjarrutus pienpelejä 4. luokka käännökset matkaluistelua tasahyppyjä vauhdissa kehäkierto eteenpäin 5. luokka luistelua eteen - ja taaksepäin vauhtia/matkaa lisäten musiikin mukaan luistelu, jos mahdollista toteuttaa vaaka jääpelit kuten jääpallo, jääkiekko, ringette ja niiden pelilliset harjoitteet 6. luokka jääpelien koululaissäännöt kolmoiskäännös peliajatuksen harjaannuttaminen kehäkierto taaksepäin 7. luokka kaariliu ut yhdellä jalalla vaaka eteenpäin käännökset syöttö ja syötön vastaanotto maalilaukaukset kuljetus välineistä huolehtiminen 8. luokka vaaka takaperin luistelusta pienpelit ja peliajatuksen kehittäminen tuomarointi peruspiruetti oman paikkakunnan jää- urheilupaikat ja tarjonta 9. luokka tiedonhankinta erilaisista jääurheilulajeista ja muodoista kuten pika-, retki-, pari-, taito- ja muodostelmaluistelu (esim. harrastajien kautta ) em. jääurheilumuotojen kokeileminen mahdollisuuksien mukaan turvallinen toimiminen jäällä 381

382 Hiihto 3. luokka välineiden huolto ja kiinnitys sauvoitta hiihto vuorohiihdon erilaisia harjoitteita askelkäännös paikalla haaranousu oikolasku aurajarrutus kaatuminen ja pystyyn nouseminen leikkejä ja pelejä 4. luokka luisteluhiihdon alkeet matkahiihtoa oppilaan oman kestävyyden mukaan 5. luokka luisteluhiihto sivuttaisnousu lapinkäännös 6. luokka askelkäännös vauhdissa matkahiihtoa eri tapoja vaihdellen maaston mukaan 7. luokka suksien huolto luisteluhiihto 8. luokka rytminvaihdokset intervallihiihto 9. luokka Aiemmin opittujen taitojen kokonaisvaltainen kertaaminen hiihtosuunnistus paikkakunnan hiihtomahdollisuuksien kartoitus ja hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan Laskettelu ja lumilautailu Uinti Esimerkiksi liikuntapäivinä mahdollisuus tutustua ja harrastaa ko. lajeja opetellen perustekniikkaa, turvallisuustekijöitä ja rinnekäyttäytymisen sääntöjä Uinninopetus tähtää uintitaidon saavuttamiseen. Se tarkoittaa vähintään 200 metrin yhtäjaksoista uintisuoritusta. Tavoitteena on lisäksi, että oppilas selviää itse ja osaa auttaa vastuupariaan vedessä. Opetuksen tulisi painottua erityisesti esiopetuksesta neljänteen luokkaan, jolloin lapsella on herkkyyskausi uinnin oppimisessa. 382

383 1.-2. luokka alkeisuintia 10 metriä esine vyötärön syvyydestä hyppy rintasyvyiseen veteen Selin-kellunta X-asennossa luokka alkeisuintia 50 metriä liuku pinnan alla uintisyvyisessä vedessä veden polkeminen hyppy jalat edellä uintisyvyiseen veteen luokka 50 metriä kahta eri uintitekniikkaa uiden lähtö pinnasta ja esine uintisyvyisestä vedestä kuperkeikka vedessä pohjasta ponnistaen 200 metrin uinti vapaalla uintityylillä pituus- ja syvyyssukellus pelastusuinnin ja apuvälineiden käytön harjoittelua pääedellä -hypyn kehittely luokka uintitekniikat, matka- ja aikauinti lähtöhyppy ja kylkiuinti volttikäännösharjoitteita pelastusuinti/vesipelastus apuvälineet vedessä veden alla liikkuminen Tanssi ja musiikkiliikunta Tanssin ja musiikkiliikunnan avulla kehitetään fyysistä ilmaisua, rytmitajua, sosiaalisuutta ja luovuutta. Tanssiessaan oppilas antaa liikkeen kautta muodon ajatuksilleen ja tunteilleen. Jokainen hakee oman tapansa ilmaista niitä. oppii tuntemaan sekä omaa että kansainvälistä tanssikulttuuria ennen ja nyt. 3. luokka letkajenkka luovat tanssiharjoitteet laululeikki 4. luokka jenkka pikkutanssi luovat tanssiharjoitteet erilaisin rytmein ja musiikein 5. luokka valssi pikkutanhu mahdollisesti poikien tanssi esim. hip hop 383

384 6. luokka eri maiden tansseja luovat tanssiharjoitteet paritanssiharjoituksia esim. valssi mahdollisuuksien mukaan 7. luokka valssin oikea käännös jenkkavaljakko paritansseja esim. foxtrot nuorisotansseja esim. street, disco, break dance luovaa musiikkiliikuntaa omia esityksiä 8. luokka valssin vasen käännös vakiotansseja/lattareita rivitanssia perinteisiä suomalaisia ryhmätansseja 9. luokka vanhoja tansseja mahdolliset Itsenäisyyspäivätanssit tai vastaavaa koulun omaan toimintakulttuuriin nivoutuvaa (esim. teemapäivät) ja pukeutuminen 384

385 KOTITALOUS 385

386

387 18 KOTITALOUS TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. Oppimisympäristö ja työtavat 7. LUOKKA Kotitaloudessa korostuu arkielämässä tarvittavien käytännön työtaitojen, yhteistyö- ja tiedonhankintavalmiuksien harjoittaminen tarkoitukseen suunnitellussa, ergonomisesti mitoitetussa ja turvallisessa oppimisympäristössä. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Työtavoiksi soveltuvat yksin, pareittain ja ryhmässä toimiminen oppimistilanteiden mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu koulussa opittujen taitojen harjoittelemiseksi annetuissa kotitehtävissä ja suoritusten arvioinnissa. Koulun ulkopuolista asiantuntemusta voidaan hyödyntää opintokäynneillä tai kutsumalla oppitunnille paikallisia taitajia esittämään osaamistaan. KESKEISET SISÄLLÖT Opetusta eheyttävien aihekokonaisuuksien 1= Ihmisenä kasvaminen 2= Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, 3= Viestintä ja mediataito, 4= Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, 5= Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, 6= Turvallisuus ja liikenne, 7= Ihminen ja teknologia toteutuminen kotitalouden sisällöissä on merkitty numeroin. Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat 1,2,3 sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri 1,3 tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä 1,3,4 Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka 6 ruoan laatu ja turvallisuus 5,6 perusruoanvalmistusmenetelmät 4,5,6,7 aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa 1,2,3 ruokakulttuurien muuttuminen 1,2,3 387

388 Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua 4,5,6 kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet 3,4,5 tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö 3,4,5,7 kulutuksen ympäristövaikutukset 3,5 Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito 3,4,5,6,7 kotitalouden jätehuolto 3,4,5,6,7 kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttöä 3,5,6,7 ARVIOINTI Yhteisenä oppiaineena 7. luokalla opiskeltu ennen perusopetuksen päättövaihetta päättyvä kotitalous arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaan numeroin (5 10). Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa kotitalouden tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kotitalouden kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arviointiin. Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetut tavoitteet. Parantaakseen itsetuntemustaan ja kehittääkseen opiskelutaitojaan oppilas arvioi itseään saaden myös palautetta itsearvioinnista. Arviointipalaute kohdistetaan oppilaan oppimiseen ja edistymiseen eri taitoalueilla: yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, käytännön työtaidot ja tiedon hankinta- ja käsittelytaidot. Kotitaloudessa korostetaan käytännön työtaitojen ja vuorovaikutustaitojen osaamista, mutta samalla kiinnitetään tiedonhankinnassa erityistä huomiota keskeisten käsitteiden ymmärtämiseen ja vastausten löytämiseen kysymyksiin miksi ja mihin liittyen, jotta voidaan saavuttaa uusissa tilanteissa sovellettavaa tietoa. Arviointipalaute (mm. välitodistukset, tiedotteet, arviointikeskustelut) antaa tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. KOTITALOUDEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. 388

389 Käytännön työtaidot tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja - välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja pudistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. 7 osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuoteja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa, mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet. 389

390 390

391 VALINNAISET AINEET 391

392

393 19 VALINNAISET AINEET KOTITALOUS 2VVH TAVOITTEET Syventäen ja laajentaen 7. luokalla oppimaansa oppilas oppii luokan valinnaisessa kotitaloudessa ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta vahvistamaan arjen hallinnan kannalta tarpeellisia toimintataitoja tehden ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä tehtäviä suunnittelemaan ja valmistamaan arjen ja juhlien aterioita erityisruokavaliot huomioiden ja ruokailemaan ravintolassa käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja taloudellisesti kodinkoneita ja -laitteita hyödyntäen toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana ja tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia suomalaista ruokaperinnettä sekä kansainvälisiä ruokia ja tapoja. Oppimisympäristö ja työtavat LUOKKA Kotitaloudessa korostuu arkielämässä tarvittavien käytännön työtaitojen, yhteistyö- ja tiedonhankintavalmiuksien harjoittaminen tarkoitukseen suunnitellussa, ergonomisesti mitoitetussa ja turvallisessa oppimisympäristössä. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Työtavoiksi soveltuvat yksin, pareittain ja ryhmässä toimiminen oppimistilanteiden mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu koulussa opittujen taitojen harjoittelemiseksi annetuissa kotitehtävissä ja suoritusten arvioinnissa. Koulun ulkopuolista asiantuntemusta voidaan hyödyntää opintokäynneillä tai kutsumalla oppitunnille paikallisia taitajia esittämään osaamistaan. KESKEISET SISÄLLÖT Opetusta eheyttävien aihekokonaisuuksien 1= Ihmisenä kasvaminen 2= Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, 3= Viestintä ja mediataito, 4= Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, 5= Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, 6= Turvallisuus ja liikenne, 7= Ihminen ja teknologia toteutuminen kotitalouden sisällöissä on merkitty numeroin. Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri, perhejuhlien järjestäminen ja ravintolassa ruokaileminen 1,2,3 sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri 1,3 tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä 1,3,4 393

394 Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka, erityisruokavaliot 6 ruoan laatu ja turvallisuus, elintarvikkeiden valvonta 5,6 ruoka-ainetuntemuksen ja ruoanvalmistusmenetelmien syventäminen 4,5,6,7 aterioiden suunnittelu 1,2,3 ruokakulttuurien muuttuminen, suomalainen ruokaperinne, kansainväliset ruoat ja tavat 1,2,3 Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö 3,4,5,6,7 kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet 3,5 Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito 3,4,5,6,7 kotitalouden jätehuolto 3,4,5,6,7 kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttöä 3,4,5,6,7 ARVIOINTI 8. luokan valinnaisessa kotitaloudessa (2 vvh) syvennetään leipomiseen ja ruoanvalmistukseen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä sekä kansallisen ja kansainvälisen ruokakulttuurin tuntemusta. 9. luokan valinnaisessa kotitaloudessa (2 vvh) laajennetaan elintarviketuntemusta, erityisruokavaliosovellutuksia ja kansainvälisten ruokien ja tapojen tuntemusta. Mahdollisesti järjestettävillä 8.luokan tai 9.luokan kotitalouden lyhytkursseilla (1 vvh) suunnitellaan ja valmistetaan arjen ja juhlien aterioita ja leivonnaisia kurssin tavoitteiden mukaan syventäen ja laajentaen eurooppalaisen tai kaukomaiden ruokakulttuurin tarjoamia oppimiselämyksiä. Valinnainen kotitalous, joka muodostaa yhtenäisen kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan perusopetuksen päättövaiheessa numeroin (5 10). Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa kotitalouden tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kotitalouden kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. 394

395 Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetut tavoitteet. Parantaakseen itsetuntemustaan ja kehittääkseen opiskelutaitojaan oppilas arvioi itseään saaden myös palautetta itsearvioinnista. Arviointipalaute kohdistetaan oppilaan oppimiseen ja edistymiseen eri taitoalueilla: yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, käytännön työtaidot ja tiedon hankinta- ja käsittelytaidot. Kotitaloudessa korostetaan käytännön työtaitojen ja vuorovaikutustaitojen osaamista, mutta samalla kiinnitetään tiedonhankinnassa erityistä huomiota keskeisten käsitteiden ymmärtämiseen ja vastausten löytämiseen kysymyksiin miksi ja mihin liittyen, jotta voidaan saavuttaa uusissa tilanteissa sovellettavaa tietoa. Arviointipalaute (mm. välitodistukset, tiedotteet, arviointikeskustelut) antaa tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arviointiin. Valinnaisessa kotitaloudessa kiinnitetään huomiota oppilaan omatoimisuuteen ja työn itsenäiseen loppuunsaattamiseen. VALINNAISEN KOTITALOUDEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia ja kansainvälisiä ruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriat ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot omatoimisesti huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja - välineitä turvallisesti osaa tehdä tekstiilien hoidon ja kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja pudistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuoteja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta ymmärtää pääpiirteittäin, mistä kotitalouksien menot koostuvat tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet. 395

396 396

397 OPPILAANOHJAUS 397

398 20 OPPILAANOHJAUS TAVOITTEET oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään opiskelu-, tiedonhankinta- ja arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa saa tukea ja ohjausta tulevaisuuden suunnittelussa ja ammatillisessa suuntautumisessa Oppilaanohjauksen lähtökohdat LUOKKA Oppilaanohjaus luokilla 1-2 TAVOITTEET oppilaanohjaus on oppilaan kokonaisvaltaista tukemista ja se toteutuu prosessina. Oppilaanohjaus toteutuu henkilökohtaisena ohjauksena ja luokkamuotoisena työskentelynä sekä pienryhmäohjauksena. oppilasta tuetaan opiskelutaidoissa, sosiaalisessa kypsymisessä ja elämän uran suunnittelussa. oppilaanohjauksessa pyritään antamaan ajanmukaiset tiedot yhteiskunnan ja koulutuksen muutoksista oppilaanohjauksen periaatteisiin kuuluu luottamuksellisuus, riippumattomuus ja oppilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Oppilaanohjauksen avulla luokilla 1-2 luodaan hyvä pohja opiskelulle. Alkuopetuksen aikana pyritään edistämään oppilaan kykyä oman toiminnan arviointiin, opitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, sekä opitaan vastuulliseksi koululaiseksi. Tarpeen tullen oppimis-vaikeuksia estetään myös opettajan varhaisella puuttumisella, tukemisella sekä moniammatillisen avun piiriin ohjaamisella. Esimerkkejä toimintamalleista Opitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tuetaan oppilaan itsetuntoa järjestämällä onnistumisen elämyksiä kaikille monipuolisten työtapojen avulla, sekä hyödyntämällä jokaisen vahvuuksia. suositaan työtapoja, joissa yhteistyön merkitys korostuu ja joissa harjoitellaan rakentavaa ristiriitojen ratkaisemista oppiaineiden sisällä sekä luokan yhteisissä päätöksissä ja mm. luokan sääntöihin sitoutumisessa. Näitä taitoja voidaan harjoitella koulun kerhoissa ja erilaisten kasvatusohjelmien tehtävien avulla. opettaja voi myös ohjata hyvää kasvua edistävään harrastukseen. Edistetään oppilaan kyky oman toiminnan arviointiin. oppimissuunnitelman laatiminen yhdessä oppilaan kanssa. koulussa selkeät rajat ja selkeä ei-toivottuun käytökseen puuttumisen malli sekä aikaa tilanteiden purkuun oppilaan kanssa. 398

399 Opitaan vastuulliseksi koululaiseksi. oppimissuunnitelman laadinta ja seuranta yhdessä kodin kanssa. pääsääntöisesti järjestetään oppilaille mahdollisuus tehdä tekemättömät tehtävät heti koulupäivän jälkeen. vastuu käsittää myös vastuun luokasta ja koulusta (pikku parlamentit/oppilasneuvostot, ympäristöraati). Tätä voidaan harjoitella erilaisina yhteistyöja toimintaryhminä esim. pikkuparlamentit ja ympäristöraadit. Ehkäistään oppimisvaikeuksien syntyä. oppilaan varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuki, tarvittaessa muun avun piiriin ohjaaminen. Opitaan hankkimaan tietoa eri lähteistä. ajantasainen koulukirjasto tärkeä matalan kynnyksen tietokeskus alkuopetusikäisille. kaupunginkirjaston palveluihin tutustuminen. paikallislehtiin tutustuminen ja teemaviikot. TV:n ohjelmatarjontaan tutustuminen ja luokan TV-kulttuurin kartoitus luokan mahdollisille yhteisille sopimuksille LUOKKA Painotetaan oppilaan työskentely- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä LUOKKA ta ohjataan itsenäistymiseen, vastuuseen omasta koulutyöstä sekä arvioimaan omaa suoritustaan. Opettaja täyttää yhdessä oppilaan kanssa vuosittain oppilaan suunnitelman, jonka toteutumista seurataan lukuvuoden aikana. Ohjauksen tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisvaikeuksia sekä vahvistaa oppilaan itsetuntoa. ta tuetaan aktiiviseen osallistumiseen antamalla oppilaille mahdollisuuksia harjoitella ja osallistua yhteiseen päätöksentekoprosessiin luokassa tai koulun tasolla esim. Pikku parlamentti, luokkakokoukset. Vuorovaikutustaitoja sekä osallistuvan kansalaisen taitoja harjoitetaan luokan yhteisillä projekteilla (esim. luokkalehti, auttamisprojektit). ta ja huoltajia ohjataan opiskeluun liittyvissä valinnoissa. Painotetaan oppilaan itsetuntemuksen ja tiedonhankinnan valmiuksien kehittämistä ta ohjataan kehittämään opiskelu ja tiedonhankintataitojaan käyttämällä monipuolisia työtapoja ja lähdemateriaaleja. Oppilaan kanssa suunnitellaan tavoitteita omaan koulutyöhön sekä tulevaisuuteen. Opettaja täyttää yhdessä oppilaan kanssa vuosittain oppilaan suunnitelman, jonka toteutumista seurataan lukuvuoden aikana. ta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Ohjauksen tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisvaikeuksia sekä vahvistaa oppilaan itsetuntoa. Työelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen aloitetaan oppilaan lähipiirin töistä ja ammateista. Tavoitteena on, että oppilas oppii, että kaikki työt ovat arvokkaita ja tarpeellisia yhteiskunnalle. Luokkaan voidaan kutsua eri alan ammattilaisia kertomaan työstään tai järjestää yhteistyössä vanhempien kanssa yritysvierailuja. 399

400 7.-9. LUOKKA Kuudennen luokan ohjaus painottuu yläasteelle siirtymiseen. Siirtymisvaihetta pyritään helpottamaan huolellisella tiedonsiirroilla koulujen työtekijöiden kesken, huoltajille tiedottamisella sekä oppilaan sosiaalisten taitojen vahvistamisella. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3-6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan varata oppitunteja opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmissa päätettävällä tavalla. Lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Perusopetuksen 7-9 luokkien oppilaanohjaus koostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Ohjausta tarjotaan jokaiselle oppilaalle. Oppilaat tutustutetaan työhallintoon ja opetetaan käyttämään sen ohjaus-, neuvontaja tietopalvelua. Luokkamuotoinen ohjaus TAVOITTEET saa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista harjoittelee eri opiskelumenetelmien ja tiedonhankintakanavien käyttöä oppii arvioimaan itseään oppijana ja luokkatoverina sekä kouluyhteisön jäsenenä tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja kotiseudun oppilaitokset saa perustiedot työelämästä ja ammattialoista saa tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Kouluyhteisössä toimiminen opiskelu ja käytänteet yläluokilla oppilashuolto uusi luokka ja oppilastoverit itsetuntemus Koulu työympäristönä ja osana yhteiskuntaa oppivelvollisuus perusopetuksen rakenne opinnoissa eteneminen oppilaan arviointi vastuu omasta työympäristöstä Opiskelun taidot opiskelutaitojen kartoitus oppimisen psykologiaa: oppimismallit oppiminen unohtaminen 400

401 oppimista haittaavat ja edistävät tekijät Tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot yläluokkien valinnaisaineet valintojen tekeminen 8. LUOKKA Koulutusrakenne Suomen koulutusjärjestelmä Työelämätietous työn ja ammattien muuttuminen elinkeinorakenne ja ammattialat pääpiirteittäin perehtyminen ammatteihin työelämään tutustuminen Itsetuntemus itsetunto ja sen kehittäminen 9. LUOKKA Jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen koulutusvaihtoehtojen esittely Hakeutuminen jatko-opintoihin yhteishakumenettely koulutusoppaan käyttö Oma ratkaisuni päätöksenteko nuoren elämässä Nuori työelämässä työelämään tutustuminen työpaikan haku työelämätietous ja nuorten työlainsäädäntö tasa-arvo työelämässä yrittäjyys Työvoimatoimiston palvelut alueen työvoimatoimiston tarjoamat ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut Opiskelu ja työskentely ulkomailla vaihto-oppilastoiminta kielimatkat työskentely ulkomailla ARVIOINTI Oppilaanohjaus arvioidaan osallistumismerkinnällä todistukseen. 401

402 Työelämään tutustuminen Työelämään tutustumisen tavoitteena on tukea oppilaan uranvalintaa lähentää koulua ja ympäröivää elinkeinoelämää lisätä oppilaan työelämän tuntemusta Tutustumisjaksoihin käytetään yläluokkien aikana enintään 18 työpäivää ja pääpaino on 9. luokalla. voi lisäksi tutustua kouluyhteisönsä työtehtäviin tai huoltajan kanssa sovittuun työpaikkaan 1-2 päivänä. Työelämään tutustumisjaksot järjestetään koulun säännösten mukaan. Pyritään siihen, että mahdollisimman moni oppilas hankkii tutustumispaikkansa itse. Opintoohjaajat auttavat käytännön järjestelyissä ja hoitavat yhteydet työnantajiin. Erityisopetuksessa oleville oppilaille tutustumiskohteet ja tutustumisaika järjestetään heidän erityisominaisuutensa huomioon ottaen. Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppilaanohjauksessa Ihmisenä kasvaminen Oppilaanohjauksen kokonaistavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisenä. Tavoite toteutuu henkilökohtaisissa keskusteluissa, luokkatunneilla, pienryhmäohjauksessa ja työ-elämään tutustuttaessa ja opintokäynneillä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan. Oman menneisyyden tunteminen, historiallisen kontekstin tajuaminen ja tulevaisuuden hahmottaminen ovat oppilaanohjauksen tärkeitä tavoitteita. Kansainvälisyys korostuu kun keskustellaan ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä. Viestintä ja mediataito Oppilaanohjauksessa opitaan hakemaan uutta tietoa käyttäen eri tietolähteitä. Opitaan valitsemaan itselle tärkeää tietoa tietotulvasta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Opitaan yhteiskunnassa ja työelämässä toimimisen perustietoja ja taitoja. Yrittäjyys on yksi osa-alue oppilaanohjauksen oppisisällöissä. Turvallisuus ja liikenne Oppilaanohjauksessa rohkaistaan toisten huomioon ottamiseen. Työturvallisuus tulee esiin työelämään tutustumisessa. Liikennekäyttäytyminen korostuu opintokäynneillä. Ihminen ja teknologia oppii ymmärtämään teknologian merkityksen opiskelussa ja työelämässä. 402

403 403

404 LIITTEET 21 LIITTEET 404

405 Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Erittäin hyvä Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Erittäin hyvä 21.1 SUOMEN KIELEN TAITO Oppilaan nimi: Luokka Taso Oma arvio Opettajan arvio Suomen kielen taito Kielen osa-alueet Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Ääntäminen Lukeminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Sanasto Kielen rakenne Kielioppi

406 21.2 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Maahanmuuttajaoppilaan vanhemmat määrittelevät, mikä on oppilaan äidinkieli. Oman äidinkielen opiskeleminen on vapaaehtoista, mutta jos oppilas sen valitsee, häneltä edellytetään säännöllistä osallistumista opetukseen. Opetus voidaan aloittaa, jos neljä oppilasta samasta kieliryhmästä sitä haluaa. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen aineita. Oppimisympäristö ja työtavat Maahanmuuttajien äidinkielen opetus tapahtuu usein pienryhmissä, joissa on kuitenkin eri luokka-asteiden oppilaita. Siksi opetustilaa ja -välineitä käytetään joustavasti, jotta oppilaiden erilaiset oppimisvalmiudet voitaisiin ottaa huomioon. Oppimisympäristö on kiireetön, motivoiva ja omaa äidinkieltä ja kulttuuria arvostava. Opetus järjestetään usein koulupäivän jälkeen, mutta niin, ettei oppilaan päivittäinen tuntimäärä muodostu kohtuuttomaksi. Koska eri kielillä saatavaa kirjallisuutta on tarjolla vähän, on kouluissa mahdollisuus käyttää tietokoneita, internetiä, tv- ja videolaitteita osana oman äidinkielen ja kulttuurin opiskelua. Työtapoina käytetään leikkejä, dramatisointeja, esitelmiä, yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Koulun työtapojen lisäksi olennaista on motivoida ja tukea sekä oppilas että vanhemmat oman äidinkielen aktiiviseen käyttämiseen ja opiskeluun. Oman äidinkielen opettaja on mukana vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä, oppimissuunnitelmien laadinnassa sekä tarvittaessa apuna muissa oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Menetelmät Koska kielillä on omat erityispiirteensä, kuvataan menetelmät kunkin kielen yhteydessä. Arvioinnin periaatteet Lähtökohdat kielen oppimiselle ovat erilaiset riippuen oppilaan iästä, aikaisemmasta opetuksesta, opiskelutottumuksista sekä kodin ja muun ympäristön tarjoamasta tuesta äidinkielen kehittymiselle. Näistä tekijöistä johtuen oppilaat jaetaan luokkatasosta riippumatta eri tasoille. Vastaalkajan tasolla opiskellaan noin kaksi ensimmäistä opintovuotta, keskitasolla kolmesta viiteen vuotta maahantulosta tai opintojen aloittamisesta ja edistyneiden tasolla yli viisi vuotta maahantulosta tai koulun aloittamisesta. Rajat tasojen välillä ovat kuitenkin suuntaa-antavia: eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjär- 406

407 jestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Arvioinnin tehtävänä on kuvata oppilaan osaamista sekä kannustaa ja ohjata opiskelua. Koetulosten lisäksi arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen, kotitehtävien tekeminen, asennoituminen kielen opiskeluun, opiskelutaidot ja tottumukset sekä yhteistyökyky. Kielen arvioinnin pohjaksi Opetushallitus on vahvistanut taitotasokriteerit numerolle kahdeksan (8) kielen viidellä osa-alueella (puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen ja kirjallisuus, kirjoittaminen, kielentuntemus sekä kulttuurintuntemus ja kieliidentiteetti) Oppilaan osaaminen arvioidaan näiden kriteerien pohjalta, kuitenkin eri kielten ominaisuuden huomioon ottaen ARABIA ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä arabiaa puhutaan viidenneksi eniten maailmassa. Sitä puhuu äidinkielenään yli 200 miljoonaa ihmistä 22 arabimaassa. Lisäksi se on toinen virallinen kieli monessa maassa ja yli miljardin muslimin uskonnon kieli. Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat suuresti toisistaan. Arabian kirjakielen pääpiirteet ovat seuraavat: Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Kielessä on 28 konsonanttia, joista kolmea käytetään myös pitkien vokaalien merkkeinä. Lyhyitä vokaaleja ei kirjoiteta, mutta haluttaessa käytetään niitä osoittavia merkkejä. Kielessä on yksikkö, duaali ja monikko. Persoonapronomineja on 12, koska niissä erotellaan suvut ja luvut. Kielessä on sekä nominaalis- että verbaalilause. Nominaalislauseen preesensissä ei käytetä olla-verbiä (minä iloinen = minä olen iloinen, mutta minä olin iloinen). Kielessä käytetään prepositioita. Kielessä on kolme sijamuotoa: nominatiivi ja akkusatiivi, mutta niiden käyttö poikkeaa suomen sijojen käytöstä. Verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa. Se on VSO (verbi, subjekti, objekti)-kieli 2. Menetelmät Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Äidinkielellä on merkittävä osuus oman kulttuurin säilymisessä. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella arkipäivän puhekieltä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua ja ymmärtää kielen kauneus- ja tyylitajua. Sitä kehitetään arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustutetaan oppilas samalla arabialaiseen kirjallisuuteen. 407

408 Menetelmät ja opiskelutavat valitaan siten, että ne mahdollistavat yksilöllisen sekä yhteistoiminnallisen oppimisen. Oppilaan mahdollisuuksia tutkivaan, ongelmakeskeiseen ja omaehtoiseen oppimiseen ohjataan tietoisesti. Taideaineena äidinkielen tehtävä on erityisesti kirjallisuuteen tutustuttaminen audiovisuaalisin menetelmin, esimerkiksi piirroksin, kuvin ja videoin. Niiden kautta tutustutetaan oppilasta eri kulttuureihin ja tuetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteetin muodostumista. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on arabia, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät arabian kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä arabian kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo omia tarinoita erottaa kirjakielen ja puhekielen (eri murteet) toisistaan erottaa lauseet ja sanat harjoittelee ääntämistä ja lausumista kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee toisten tarinoita Lukeminen ja kirjallisuus oppii kirjaimet ja äänne-kirjain -vastaavuuden( aloitetaan joko äänteellisesti tai kirjoitusasultaan samanlaisista kirjaimista) muodostaa tavuja ja sanoja 408

409 oppii lukemista ja luetun ymmärtämistä erottaa pitkät ja lyhyet vokaalit sekä käyttää niitä käyttää vokalisoituja lausumisessa tunnistaa kirjaimet kaikissa kirjainasuissa kertoo tarinoita ja oppii tarinoiden pääkäsitteet (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni) lisää sanavarastoa eri tarinoiden avulla tutustuu ikäkauden mukaisesti kirjallisuuteen Kirjoittaminen oppii kirjaimet, jotka kirjoitetaan erikseen (niihin ei yhdisty kirjaimia vasemmalle) harjoittelee eri kirjainmuodot vakiinnuttaa arabian kirjoitusasun erot suomen kielen kirjoitusasuun verrattuna ( 1. opintovuodesta alkaen) kirjoittaa 2. opiskeluvuodesta lähtien yksinkertaisia kirjeitä, saneluja sekä asiatekstejä Kielentuntemus oppii kirjaimet eri muodoissa ja liittää niihin fatha (a), damma (u), kasra(i) ja sukun (o) sekä pitkät vokaalit omaksuu monikon ja yksikön muodot oppii ja käyttää verbien eri muotoja Kulttuurintuntemus tutustuu arabialaiseen runouteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen saa tietoa arabialaisista perinteistä ja arvoista kotona ja kodin ulkopuolella 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja vahvistaa tarkkaa kuuntelemista puhuu erilaisista arkipäivän aiheista tekee suullisen tiedotteen ja referaatteja sekä esittää ne suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja harjoittelee kuuntelemista varmistaa ääntämistä ja lausumista ymmärtää suomen kielen vaikutuksen omaan kieleensä kertoo tarinoita tai tapahtumia keskustelee eri aiheista, käyttää aktiivisesti omaa sanavarastoa ja kertoo mielipiteitä jostain annetusta aiheesta dramatisoi käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutusja asiointitilanteissa koulussa ja ulkopuolella Lukeminen ja kirjallisuus 409

410 laajentaa sanavarastoa osaa sujuvan mekaanisen lukutaidon eri tekstien avulla erottaa runokielen ja proosakielen lukee vapaavalintaisia tekstejä lukee sanomalehtiä analysoi tarinoiden tapahtumia lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia arabiankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan improvisoi tarinoiden pohjalta, näyttelee lukee runoja ympäristöstä (perhe, ystäväpiiri, harrastukset jne.) käsittelee artikkeleita, runoja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kehittää kielen kauneus- ja tyylitajua arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustuu arabialaiseen kirjallisuuteen Kirjoittaminen hallitsee äidinkielen perussäännöt a. vahvistamalla oikeinkirjoitusta - aurinko-l ja kuu-l - sidottu t ja tavallinen t - alifin poistaminen joistakin sanoista - hamza (katkoäänne) sanan alussa - hamza keskellä ja sen poikkeustapaukset - hamza sanan alussa ja sen poikkeustapaukset - waw-gämää ja alif tafriq - alifin poisto sanoista ibn(poika) ja ibna (tyttö) - vokalisointi, vasakohdat ja yhdyssanat b. ainekirjoituksen avulla aineen rakenne: aloitus, sisältö, lopetus kirjoittaa kirjeitä, omia tarinoita ja satuja kehittää erilaisia fontteja käyttää välimerkkejä ja antaa kirjalliset vastaukset tekstin kysymyksiin tekee tekstikoosteita ja sanelutehtävät arvioi kirjallisen tuotoksensa ja tekee korjaukset ohjeitten mukaisesti Kielentuntemus erottaa sanaluokat ja osaa käyttää niitä osaa käyttää nominaali- ja verbaalilausetta nominaalilause a. feminiini, maskuliini b. määräinen ja epämääräinen c. kollektiivisanat, erisnimet d. yksikkö, duaali, monikko e. subjekti, predikatiivi f. erilaiset substantiivit g. vajavaiset verbit h. partikkelit kuten alistus- ja rinnastuskonjunktiot verbaalilause a. imperfekti b. preesens c. imperatiivi d. aktiivi, passiivi 410

411 e. vahvat ja heikot verbit tunnistaa muut kielisukulaiset ja erottaa toisistaan esim. ordun, farsin, darin Kulttuurintuntemus tutustuu arabimaihin ja saa tietoa (kaupunkeja, vaatetus, ruokailu, valuutta, taloudelliset resurssit) oppii kielen historiaa ja tutustuu arabialaisiin kirjailijoihin ja runoilijoihin omaksuu historiallisia kuvia kehittää kielen tyylitajuaan arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot osaa ääntää korrektisti keskustelee avoimesti, rakentaa mielipiteitä, kertoo omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, esittää kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja tekee esitelmän esim. sarjakuvan alalta, esittelee lasten- tai nuortenkirjailijan tai satukirjan, osallistuu ilmaisuharjoituksiin seuraa eri omanäidinkielisiä viestintävälineitä ja vahvistaa kuullun ymmärtämistään dramatisoi runon ja tekstin sekä tekee kirjailijaesittelyjä Lukeminen ja kirjallisuus lukee vapaasti tutustuu joihinkin maailmankirjallisuuden klassikkoteoksiin arabian kielellä lukee tekstin, näytteitä ja runon luokan edessä virheettömästi ja ilmeikkäästi tekee käännöstyön (lähdekieli ja kohdekieli) käsittelee moderneja runoja, novelleja, tietotekstejä sekä mediatietoa Kirjoittaminen tekee tutkielman vahvistaa muistiinpanotekniikkaa kirjoittaa aineistopohjaisesti, kuvasta, realistisesti ja fiktiivisesti tekee henkilökuvauksen, mielipidekirjoituksen, viihdekirjoituksen kirjoittaa sanomalehtiartikkelin Kielentuntemus varmistaa opiskellun kieliopin ja käyttää sitä korrektisti (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johtooppia) käyttää kaikkia aikamuotoja rakentaa lauseen käyttää verbin infinitiiviä käyttää adverbit (sana, lause, puolikas lause) arvioi kirjoituksiaan kielenhuollon näkökulmasta 411

412 Kulttuurituntemus tuntee arabialaista runoutta, kirjallisuutta ja kansanperinnettä oppii arkkitehtuuria ja taiteen historiaa (faraolainen, islamilainen ja arabialainen) oppii arabialaisia vanhoja ja nykyisiä tiedemiehiä ja heidän merkityksen oppii arabialaisen alueen ja arabiankielen historiaa 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. 412

413 etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. Kielentuntemus tietää ja tuntee perusasiat sekä tunnistaa äänne-kirjain vastaavuuden. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Kielentuntemus tuntee lauseiden välillä olevat pienet eroavuudet sekä osaa lauseen päämerkityksen. Hän osaa tiivistää asian suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuurintuntemus tietää keskeiset arabiankieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. 413

414 saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asiasta ollaan eri mieltä. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja osaa vertailla tekstiä, löytää sisällön ydinajatuksen sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt 414

415 kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita pystyy jakamaan kokemaansa muiden kanssa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajaopetus kuuluuko tämä tähän? Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan oppijaa, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Maahanmuuttajaoppilaat voivat olla taustoiltaan hyvin erilaisia: pakolaisia, paluumuuttajia, vanhempien työn tai avioliiton kautta maahan tulleita. He voivat olla myös Suomessa syntyneitä. Oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oppivelvollisuus ja oikeus saada perus-opetusta. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Järvenpäässä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ensisijaisesti heidän oman asuinalueensa lähikouluun ja oppilaiden tarvitsemat erityiset tukitoimenpiteet järjestetään ensisijaisesti heidän omassa koulussaan tai yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa. Maahanmuuton alkuvaiheessa oppilaalle pyritään järjestämään tarvittaessa valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa myös pidempään Suomessa olleille tai Suomessa syntyneille oppivelvollisuusikäisille lapsille, joiden suomen kielen taito on heikko. Täydentävä opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät voi puutteellisen suomen kielen käytön ja ymmärtämisen sekä vaillinaisten oppiaineiden tietojen 415

416 ja taitojen vuoksi opiskella perusopetuksessa edes tuettuna. Tavoitteena on peruskoulun päättötodistus. Valmistavan ja täydentävän opetuksen kesto on vähintään kouluvuoden, mutta tarvittaessa opetusta annetaan pidempään. Opetusta ohjaa valmentavan opetuksen opetussuunnitelma sekä täydentävän opetuksen opetussuunnitelma. Yksittäisiä järvenpääläisiä maahanmuuttajaoppilaita voidaan radanvarsikuntien sopimuksen mukaan sijoittaa muiden kuntien valmistavan ja täydentävän opetuksen ryhmiin. Jos valmistavan tai täydentävän opetuksen tarpeessa olevia oppilaita on runsaasti, harkitaan omien valmistavan/täydentävän koulutuksen oppilasryhmien perustamista. Maahanmuuttajaopetuksen rakenne on esitetty liitteessä 1. Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteet ja toimintamallit TAVOITTEET opetus tukee oppilaan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. opetus tukee oppilaan kasvamista oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi oppilaalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet oppilaalle annetaan tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi 416

417 kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulu-järjestelmään, koulun toimintaajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetus-menetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Toimintamallit suomi 2-kielenä opetus tukiopetus yhteistyö oman äidinkielen opettajien kanssa suomi 2 kielenä testaus koulutuksen nivelvaiheissa oman äidinkielen ja kulttuurin opetus, kun se opetusjärjestyksellisesti on mahdollista mahdollisesti oman uskonnon opetus suomi 2 kielenä opetus mahdollisesti äidinkieli ja kirjallisuus tuntien aikana myös äidinkieli ja kirjallisuus tunneilla otetaan huomioon suomi 2 kielenä oppimäärä oppimissuunnitelman mukaisesti (liite 2) yhteistyössä huoltajien ja mahdollisesti oman äidinkielen opettajan kanssa selvitetään oppilaan aikaisempi oppimishistoria ja määritellään tukitoimenpiteet valmistava opetus valtion kustantama alle 4 vuotta maassa olleiden oppilaiden tukiopetus muu tukiopetus oppimissuunnitelma oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppimisen tavoitteet ja tarvittavat tukitoimenpiteet yhteistyö oman äidinkielen opettajan kanssa keskustelut huoltajien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa tarvittaessa yhteistyö oman äidinkielen opettajan kanssa keskustelut huoltajien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajaoppilaat arvioidaan mahdollisimman pitkälti peruskoulun yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen. Oppilaalle laaditaan erillinen oppimissuunnitelma. (liite 2) Arvioinnissa otetaan huomioon Äidinkieli ja kirjallisuus oppilaalle määritellään joko suomen kielen ja/tai suomi toisena kielenä oppimäärä arviointivaiheessa suomen kielen oppimäärä vain jos oppilaan kielitaito on kaikilla oppimisen osa-alueilla äidinkielen oppimäärän tasoinen, muuten arviointi annetaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti päätöksen oppilaan suomen kielen oppimäärästä tekee suomi toisena kielenä opettaja oppilaan äidinkieli voidaan arvioida numeromerkinnällä, jos oppilas on saanut opetusta ko. aineessa 2 vuosiviikkotuntia tausta ja kielitaito huomioidaan muiden oppiaineiden arvioinnissa: 417

418 suomen kielen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä, esimerkkeinä suulliset kokeet, referaatit, mahdollisuus sanakirjan käyttöön kokeissa, selkokieliset kysymykset tai omalla äidinkielellä suoritetut kokeet, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista järjestää oppilaan äidinkieltä ei voi arvioida sekä äidinkielenä että vieraana kielenä arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan päättöarviointi numeroin arvioinnin periaatteet, tavoitteet ja menetelmät oppilaalle ja huoltajalle mieluiten omalla äidinkielellä. Todistusmerkinnät 1. Oppilaan äidinkieli on suomi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomen kieli 8 2. Oppilaan äidinkieli ei ole suomi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä 8 3. Oppilaan äidinkieli ei ole suomi, mutta hänen suomen kielen taitonsa on arvioitu äidinkielisen tasoiseksi: Äidinkieli ja kirjallisuus suomen kieli 8 Tapauksissa 2 ja 3 Lisätietoja: Oppilaan äidinkieli on Oppilaan oman äidinkielen opiskelusta annetaan erillinen todistus lukukauden päättyessä sekä myös päättötodistuksen yhteydessä SOMALI ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Somalian kielen kirjoitus vakiinnutettiin latinalaisin kirjaimin vasta vuonna Kielellisen kulttuurin perinne oli pitkään kulkenut taitavien puhujien ja lausujien kautta sukupolvelta toiselle. Puheen kuvarikkaus ja taitava sanankäyttö ovat osa somalialaista elämäntapaa ja kulttuuria. Somaliankielessä on paljon lainasanoja, joita tulee muun muassa arabiasta, ja myös englannista ja italiasta. Suomen ja somalian kielille on yhteistä ääntämis- ja kirjoitusasun yhdenmukaisuus. Somalian kieli kuluu itäkuusilaiseen kieliryhmään, eli samaan kuin Afrikan sarven alueella puhutut oromo, gallo ja afar. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Vanhojen kertomusten avulla tuetaan opetusta kirjallisuuden sijasta, koska saatavilla ei ole paljoakaan somalinkielistä kirjallisuutta. Oppilaat 418

419 kirjoittavat omia satuja, jotka luetaan ääneen luokalle. Kotitehtävänä tutustutaan vieraskieliseen tekstiin ja myöhemmin oppilas tulkitsee tekstejä suomenkielisen aineiston pohjalta suullisesti somaliaksi. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Jokaisen opiskelijan yksilöllisiä oppimis-edellytykset otetaan huomioon antamalla jokaisen edetä omaan opiskelutahtiinsa. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on somalin kieli, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät somalin kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä somalin kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kuuntelee satuja, kertomista sekä tarinoita eläimistä ja lapsista, kertoo arkipäivän tilanteista ja keskustele ( perhe, luonto, harrastukset, koulu ) laajentaa sananvarastoa ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysyy ja vastaa 419

420 kuuntelee keskittyvästi, tarkasti ja päättelevästi tiivistää luettua/ääneen kerrottua tekstiä omin sanoin ääneen Lukeminen ja kirjallisuus kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa purkaa puhetta sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi lukee mekaanisesti, kehittää lukutaitoaan ja luetun ymmärtämistä liittää luetun omaan elämään tutustuu saatavilla olevaan kirjallisuuteen Kirjoittaminen oppii kirjaimet (isot ja pienet) oppii somaliankielisten kirjainten eron suomenkielisiin äännevastineisiinsa kirjoittaa tavu- ja sanatasolla harjoittelee lauseiden kirjoittamista harjoittelee oikeinkirjoitussääntöjä: lopetusmerkki (piste) ja sen käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä oppii kertomuksen perusrakenteen Kielentuntemus havainnoi sanojen merkitystä ääntämisen perusteella tutustuu kielen rakenteisiin: tavu, sana, lause vertailee somalin kieltä ja suomen kieltä: kirjoitusjärjestelmää, äänteitä ja sanoja Kulttuurintuntemus tutustuu somalialaiseen perinteeseen ja tapakulttuuriin (mm. isän rooli, äidin rooli, tytön rooli ja pojan rooli) tutustuu juhlaperinteeseen (Id-juhlat, itsenäisyysjuhlat, valtiopäivät, sadejuhlat, syntymäpäivät) pohtii oman kielen merkitystä 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot esittää oman mielipiteen, asioi ja tekee kysymyksiä rohkeasti käyttää keskustelupuheenvuoroja, opettelee aktiivista kuuntelua sekä työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa kerronnan ja draaman avulla kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta Lukeminen ja kirjallisuus tutustuu somalinkieliseen kirjallisuuteen käsittelee lukemaansa ja jakaa lukukokemuksensa ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella 420

421 lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja ja käyttää niitä paikka) Kirjoittaminen harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa suunnittelee, tuottaa ja muokkaa erilaisia tekstejä syventää oikeinkirjoitustaitoja tekee esitelmiä luetun pohjalta Kielentuntemus laajentaa sanavarastoa harjoittelee funktiosanoja merkityksen muodostamisessa ryhmittelee sanastoa merkityksen ja äännemerkin perusteella Kulttuurintuntemus pohtii oman kielen merkitystä käyttää somalin kieltä mielellään koulussa ja koulun ulkopuolella oppii perusasioita somalin kieltä puhuvien historiasta ja asuinalueista omaksuu oman kulttuuriyhteisön tarina- ja tietoperinnettä 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot ääntää oikein somalin kieltä ja sen eri murteita harjaantuu toimimaan puhujana eri tilanteissa ja arvioi toimintaansa antaa ja vastaanottaa palautetta esittää ja puolustaa omaa näkemystään Lukeminen ja kirjallisuus osaa eri tekstityypit ja käsittelee ja tiivistää niitä tutustuu somalinkielisen kirjallisuuden päälajeihin: runoihin, satuihin ja historiallisiin kertomuksiin jakaa lukukokemusta Kirjoittaminen vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Kielentuntemus osaa perustiedot somalin kielen rakenteesta 421

422 hallitsee lauseoppia: oikea sanajärjestys tutustuu somalin kielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus tutustuu somalinkielisen kulttuurihistorian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tunnistaa äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä tutustuu somalikulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus 422

423 on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. Kielentuntemus huomioi itse sanat, jotka kirjoitetaan samalla tavalla mutta äännetään eri tavalla. Osaa erotella kuulemistaan sanoista kirjaimia kuten (q, g, h); (t, d, dh) ja (x, h). Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieliidentiteettinsä ja arvostaa sitä. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. Kielentuntemus hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-misessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. 423

424 tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. Kulttuurintuntemus tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat 424

425 on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää somalinkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen somalin viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita VENÄJÄ ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Venäjän kielen aakkosissa on 10 vokaalia ja 21 konsonanttia, joista kaksi (pehmennys- ja kovennusmerkki) eivät ilmaise äänteitä. Muut kirjaimet ilmaisevat yhden tai kaksi äännettä. Sanojen ääntämisessä on suuri merkitys oikealla painotuksella. Painon paikka sanassa vaihtelee. Joillakin venäjän kielen vokaaleilla on kaksi ääntämistapaa riippuen siitä, onko vokaali painotettu vai ei. Konsonantit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Lisäksi kielessä on vielä suhisevia äänteitä. Venäjän kielen äänimaailmalle on ominaista rikas intonaation käyttö. Intonaatio voi olla nouseva tai laskeva. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Kysymyksiä välitetään joko intonaation tai kysymyssanojen avulla. Venäjän kielessä on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. 425

426 Verbit ilmaisevat säännöllisesti toistuvaa tai tietyn ajan kestävää toimintaa. Verbeillä on kolme aikamuotoa: preesens, preteriitti ja futuuri. Verbi voi puuttua venäjän kielen lauseista. Venäjän kieli sananmuodostus on rikasta ja monipuolista. Venäläinen kirjallisuus on laajaa ja se käsittelee usein syviä inhimillisiä ja moraalisia aiheita, venäläisiä kirjailijoita tunnetaan ja luetaan ympäri maailmaa. Venäjän kielelle on myös käännetty suurin osa maailman kirjallisuutta. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Alkeiskielitaito- ja erityisessä kielitaitovaiheissa oppilas oppii leikin muodossa laulaa lauluja, tutustuu kieleen mediaviestinnän kautta keskustelee itsestään, ympäristöstään ja vuodenajoista harjoittelee lukemaan, kuuntelemaan, kertomaan, keskustelemaan ja lausumaan runoja kuuntelee kertomuksia ja keskustelee kirjojen päähahmoista ja tapahtumista keskustelee omista menoistaan ja kertoo kuulumisiaan Peruskielitaitovaiheen oppilas etenee kielitaitovaihettaan vastaavan oppimateriaalin mukaisesti keskustelee opettajan kanssa ja ryhmässä erilaisista aiheista lukee tietotekstejä tekee eriaiheisia esitelmiä suullisesti ja kirjallisesti tekee lukemastaan kirjasta arvostelun ja eritasoisista teksteistä analyyseja Edistyneen kielitaitovaiheen oppilas tekee kirjallisia töitä ja esitelmiä työskentelee tasoaan vastaavan oppimateriaalin kanssa osallistuu ja ottaa kantaa erilaisiin keskusteluihin analysoi erilaista ääni- ja kuvamateriaalia tekee helppoja käännöstöitä ja vertailee kieliopillisia seikkoja 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on venäjä, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät venäjän kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä venäjän kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä 426

427 käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventää sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kuuntelee satuja ja kertomista, tarinoita eläimistä, lapsista, lukee lyhyitä runoja sekä opettelee niitä ulkoa keskustelee (perhe, luonto, harrastukset, koulu) referoi helpon kirjan suullisesti kertoo arkipäivän tilanteista esittää kysymyksiä, hankkii suullisesti tietoa Lukeminen ja kirjallisuus kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa äänteet, tavut ja niistä sanoja erottaa toisistaan suomalaiset ja kyrilliset aakkoset (varsinkin n, m, p, b, u, i ) osaa konsonantit ja vokaalit, tavujaon, sanapainon omaksuu suullista kansanperinnettä, kertoo lyhyitä kertomuksia, satuja, loruja ja runoja tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen Kirjoittaminen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, liittää sopivan sanan lauseeseen, vastaa kysymyksiin tarinan pohjalta osaa painottomat vokaalit ja kirjoittaa ne, osaa soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittamisen kirjoittaa suhisevat äänteet ja harjoittelee niiden erottelua tuottaa omia pieniä tekstejä 427

428 Kielentuntemus havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa Kulttuurintuntemus tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustuu toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo, selostaa ja keskustelee eri tavoin, ilmaisee ja perustelee omia mielipiteitään harjoittelee aktiivisesti keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa antaa ja vastaanottaa palautetta tekee kysymyksiä Lukeminen ja kirjallisuus ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja -paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia venäjänkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin (satuja, runoja, opettavaisia kertomuksia, novelleja, venäläisen kirjallisuuden klassikoiden ja nykykirjailijoiden kertomuksia) tutustuu erilaisiin tietokirjoihin lukee kertomuksia Venäjän historiasta opettelee runoja ulkoa Kirjoittaminen syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiään (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tekee esitelmiä luetun pohjalta hallitsee keskeisiä venäjän kielen oikeinkirjoitussääntöjä 428

429 Kielentuntemus tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä Kulttuurintuntemus syventää Venäjän ja maailmanperintöön kuuluvaa kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu venäläisiin traditioihin ja historiaan hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe (6.-9. luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä harjoittelee ilmaisutapoja antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa Lukeminen ja kirjallisuus tutustuu muutamaan merkittävimpään venäläisen kirjallisuuden klassikon isompaan teokseen jakaa lukukokemusta tutustuu venäjän keskeisiin tekstilajeihin ja Venäjän kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston venäjänkielistä tarjontaa Kirjoittaminen vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erityyppisiä ainekirjoituksia, mietelmiä annetuista aiheista, kirjojen analyyseja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Kielentuntemus harjoittelee pääasioita äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta pystyy vertailemaan venäjän kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu venäjän kielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana tutustuu venäläiseen kulttuuriin, uskontoon, historiaan eri lähteitä käyttäen (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumenttifilmejä ja elokuvia, tietoverkko) erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä 429

430 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea Vuorovaikutustaidot oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa kehittää viestintärohkeutta ja varmuutta: esittää ja puolustaa omia näkemyksiään sekä harjoittelee ilmaisutapoja vahvistaa vuorovaikutustaitoja leikin, laulun, suullisen ja kirjallisen tuotannon avulla Lukeminen ja kirjallisuus opettelee aakkoset ja lukutaidon säännöt osaa erottaa suomalaisia ja kyrillisiä aakkosia toisistaan kehittää tietoisuuttaan venäjänkielisistä vokaaleista, konsonanteista, tavujaosta, sanapainosta sekä kielen nousevasta ja laskevasta intonaatiosta kehittää teknistä lukutaitoa sujuvaksi harjoittelee luetun ymmärtämistä satujen, lorujen, runojen ja lyhyiden kertomuksien avulla opetusryhmässä ja itsenäisesti tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni tutustuu kirjaston venäjänkielisen kirjallisuuden tarjontaan jakaa lukukokemuksia Kirjoittaminen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, sopivan sanan liittäminen lauseeseen, vastaaminen kysymyksiin tarinan pohjalta painottomat vokaalit ja niiden kirjoittaminen, soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittaminen suhisevien äänteiden tunnistaminen ja kirjoittaminen tuottaa omia pieniä tekstejä Kielentuntemus havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa Kulttuurintuntemus 430

431 tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustua toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) tutustuu venäläiseen kulttuuriin, historiaan ja nykypäivään eri lähteitä käyttäen (kauno- ja tietokirjallisuus, laulu ja musiikki, tarkasti mietityt mediaviestinnän otokset) kasvattaa kulttuurista tietoisuuttaan jakamalla kokemuksiaan näkemästään, lukemastaan sekä kuulemastaan ryhmän ja opettajan kanssa oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana 5. Arviointi Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. Kielentuntemus 431

432 erottaa venäjän kielen muista kielistä sekä osaa käyttää kielen rakenteita kirjoituksessa ja tunnistaa kielen ominaispiirteitä. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieliidentiteettinsä ja arvostaa sitä. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa. Kielentuntemus hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-misessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. Kulttuurintuntemus tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 432

433 5.4. Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää venäjänkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen 433

434 osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 434

435 21.6 VIETNAM ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Vietnaminkielen latinalainen kirjoitusasu on peräisin 1600 luvulla, siirtomaa- ajalta, jolloin ranskalaiset olivat maassa. monien sukupolvien ajan kieli on kehittynyt ja monet kielen sanat ovat vanhentuneet. Kielen on tullut uusia sanoja ja osa niistä on lainattu ulkomaiden kielistä, kuten englannin- ranskan ja kiinan kielistä. Kaikki nämä kielet sekoittuivat muodostaen nykyisen, virallisen vietnaminkielen. Kielen pääpiirteet ovat seuraavat: Kieli kuuluu austroaasialaiseen kieliryhmään. Se on toonikieli; Puheessa esiintyvät melodiset vaihtelut eli toonit vaikuttavat tavun eli usein siis sanan kokoisen yksikön alalla. Melodiset vaihtelut kuuluvat oleellisena osana jokaisen tavun ja tavun kokoisen sanan rakenteessa. Sanat ovat usein yksitavuisia. Tavutuskategoriat puuttuvat lähes kokonaan; Sanat eivät taivu esimerkiksi sija- ja aikamuodoissa. Sanajärjestys on merkityksellinen taivutuksen puuttuessa. Aikamuoto ilmenee joko asiayhteydessä tai sitten käytetään tarpeen vaatiessa erillisiä sanoja. Uusia sanoja luodaan olemassa olevien sanojen yhdistämisellä yhdyssanoiksi tai reduplikaatiolla eli sanan tai sanan osan toistolla. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Menetelmissä käytetään satuja, tarinoita, leikkejä, pelejä, lauluja ja loruja sekä keskusteluja, esitelmiä, kirja- arvosteluja, tiivistelmiä, saneluja ja näytelmiä. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö- tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkieltään luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikein kirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita 435

436 laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielenoppimisen osa- alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 4.1 Alkeiskielitaitovaihe (1.2 luokan tai opintovuoden aikana) VUOROVAIKUTUSTAIDOT kuuntelee satuja ja kertomista, tarinoita eläimistä, lapsista, lukee lyhyitä runoja ja opettelee niitä ulkoa kertoo arkipäivän tilanteista kertoo kuultua, nähtyä ja luettua erilaisten näytelmien, laulujen, leikkien avulla keskustelee (perhe, luonto, harrastukset, koulu) referoi helpon kertomuksen tai kirjan suullisesti esittää kysymyksiä ja hankkii tietoa suullisesti Lukeminen ja kirjallisuus kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa harjoittelee lukemista vakiinnuttaa äänne- kirjain- vastaavuutta tutustuu käsitteisiin päärooli, tapahtuma- aika- sekä paikka ja juoni vertailee luetun kirjan tapahtumia omiin kokemuksiin. KIRJOITTAMINEN kirjoittaa oikein harjoituksia, jossa keskitytään vain sanojen ja lauseiden oikein kirjoitukseen käyttää sanavälejä ja isoja alkukirjaimia lauseen alussa vakiinnuttaa äänne- kirjain- vastaavuuden tuottaa omia pieniä tekstejä erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen KIELEN TUNTEMUS havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen- ja vietnaminkieliä tutustuu kielen rakenteisiin KULTTUURIN TUNTEMUS 436

437 hankkii äidinkielistä materiaalia kirjastosta ja lukee sitä omaksuu kulttuuritapoja esim. kertomuksia, juhlia ja perinteitä 4.2 Peruskielitaitotasovaihe (3-5. luokan tai opintovuoden aikana) VUOROVAIKUTUSTAIDOT kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua sekä vuorovaikutuksen havainnointia käyttää verbaalia ja ei- verbaalia viestintää kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tieto ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta käyttää keskustelupuheenvuoroja tekee kysymyksiä kääntää vaikeita suomenkielisiä sanoja vietnamin kielelle Lukeminen ja kirjallisuus ennustaa tekstein sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella hallitsee aksenttimerkit omaksuu luetun ymmärtämisen strategioita tekee kirja-arvotteluja oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika- ja paikka) ja käyttää niitä erottaa pääasioita, sivuasioita sekä tiivistää, väliotsiksi, esittää kysymyksiä KIRJOITTAMINEN syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee oma tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tekee esitelmiä luetun pohjalta kirjoittaa kirjoitelmia annetusta aiheesta ja osaa kirjoittaa sanelusta käyttää kappalejakoa KIELEN TUNTEMUS tarkastelee sanoja tekstin yhteysmerkityksen mukaan tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä hallitsee lauseen sanajärjestyksen hallitsee sanaluokkien peruspiirteet osaa aikamuodot osaa lauseenjäsenet kuten subjekti, objekti ja predikaatti tunnistaa substantiivin, verbin, adjektiivin, adverbin ja apusanat 437

438 KULTTUURITUNTEMUS syventää kansanperinne- ja kulttuuritietoaan ja kulttuuritapojen mukaiset käyttäytymissäännöt osallistuu mahdollisuuksien mukaan vietnamilaiseen yleisötilaisuuteen tutustuu Vietnamin historiaan 4.3 Edistynyt kielitaitovaihe (6-9. luokan tai opintovuoden aikana) VUOROVAIKUTUSTAIDOT esittää omia näkemyksiä ja puolustamista niitä antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS lukee aktiivisesti ja kriittisesti analysoi lukemaansa: sanalaskut, runot, historiaan liittyvät kirjat tiivistää luetun sisältöä tekee kirja-arvosteluja jakaa lukukokemusta perehtyy Vietnamin kirjallisuuden vaiheisiin tutustutaan Vietnamin kirjallisuuden klassikoihin käyttää vapaavalintaisia tietokirjoja ja kaunokirjallisuuden teoksia KIRJOITTAMINEN vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta kirjoittaa aineistopohjaisesti ja kuvitteellisesti kirjoittaa erityyppisiä ainekirjoituksia ja kirjojen analyyseja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikka hyödyntäen Kielen tuntemus harjoittelee pääasioita äänne- muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta pystyy vertailemaan vietnaminkieltä pääpiirteittäin suomenkieleen tutustuu vietnaminkielen kehittymisen vaiheisiin hallitsee lauseenjäsenet, sanaluokat ja aikamuodot KULTTUURIN TUNTEMUS oppii pitämään itseään osana vietnamilaista kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana tutustuu vietnamilaiseen kulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä tutustuu vuosien tapahtumiin Vietnamissa ja sen vaikutuksiin nykytilanteeseen Vietnamissa 438

439 4.4 Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävä tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalaisen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistuksen merkintään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarviointi on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestään oppimisen eri osa- alueilla sekä tukea itse arviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaava ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen., miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön (tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt). 5.1 Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: VUOROVAIKUTUSTAIDOT osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteita seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana hänen vuoronsa. Osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidossa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavia olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. KIRJOITTAMINEN haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. 439

440 KIELEN TUNTEMUS osaa käyttää kaksikielisyyttä rinnakkain, joten hän voi ymmärtää perussanoja, peruslauseita ja perustekstejä vastaavassa toisessa kielessä, esim. suomenkielessä. osaa ilmaista itseään, kertoa perheestään ja ystävistään yksinkertaisilla lauseilla tai lyhyillä teksteillä. KULTTUURIN TUNTEMUS on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista. Hän tuntee myös perinteistä vietnamilaista kertomakirjallisuutta. 5.2 Peruskielitaitotasovaihe Kuvaus oppilas hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: VUOROVAIKUTUSTAIDOT ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisia tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään, hän osaa käyttää puhevuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin hän pystyy jo omassa viestinnässään jokin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia tuottaen omia näkemyksiä. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia saatavia olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. KIRJOITTAMINEN kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. KIELENTUNTEMUS hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. KULTTUURINTUNTEMUS tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli- identiteettinsä ja arvostaa sitä. tuntee myös oman maansa historian keskeisimpiä tapahtumia. 5.3 Edistynyt kielitaitovaihe 440

441 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 5.4 Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä. 5.5 Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen tai ovat vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä petusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen variantit. VUOROVAIKUTUSTAIDOT oppilas pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS on saavuttanut oman kielessä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukea myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vietnaminkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana) kirjoja ja tietoverkkoja. KIRJOITTAMINEN hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet 441

442 osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. KIELENTUNTEMUS tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. KULTTUURINTUNTEMUS tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja se asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottu tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 442

443 21.7 ALBANIA ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Albanian kieli kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin. Äidinkielenä albaniaa puhuu yhdeksän miljoonaa paikallista asukasta; Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa, Kreikassa, Italiassa, Etelä- Serbiassa ja Montenegrossa. Se on ensimmäinen virallinen kieli Albaniassa ja Kosovossa ja toinen virallinen kieli Makedoniassa. Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat suuresti toisistaan. Pohjois-Kreikassa EpiIrit käyttävät kreikkalaisia aakkosia. Italiassa arbereshit käyttävät eri sanastoa; vanhaa albanian kieltä ja italiasta lainattuja sanoja yhdistäen. Albanian kirjakielen pääpiirteet ovat seuraavat: Albanian kielessä käytetään latinalaisia aakkosia, joihin on sovitettu omat äänteitä kuvaavat merkit. Kielessä on 29 konsonanttia ja 7 vokaalia. Yksi merkki tarkoittaa yhtä äännettä, joten kielessä ei ole pitkiä vokaaleita tai kaksoiskonsonantteja. Kielessä on yksikkö ja monikko. Persoonapronominimuotoja on kahdeksan, koska niissä erotellaan suvut ja luvut. Kielessä käytetään prepositioita. Kielessä on viisi sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja ablatiivi. Sijamuodoille on olemassa maskuliini- ja feminiinimuodot, yksikkö ja monikko sekä määrätty ja epämääräinen muoto. Verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa. 2. Menetelmät Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielen käyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Äidinkielellä on merkittävä osuus oman kulttuurin säilymisessä. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella arkipäivän puhekieltä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutusta ja ymmärtää kielen kauneus- ja tyylitajua. Sitä kehitetään albanian kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustutetaan oppilas samalla albanian kirjallisuuteen. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan siten, että ne mahdollistavat yksilöllisen sekä yhteistoiminnallisen oppimisen. Oppilaan mahdollisuuksia tutkivaan ongelmakeskeiseen ja omaehtoiseen oppimiseen ohjataan tietoisesti. Taideaineena äidinkielen tehtävä on erityisesti kirjallisuuteen tutustuttaminen audiovisuaalisin menetelmin, esimerkiksi piirroksin, kuvin ja videoin. Niiden kautta tutustutetaan oppilasta eri kulttuureihin ja tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin muodostumista. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on albania, hän puhuu sitä toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka eivät puhu albanian kieltä kotonaan, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Albanian opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. 443

444 Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventää sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo omia tarinoita erottaa kirjakielen ja puhekielen (eri murteet) toisistaan erottaa lauseet ja sanat harjoittelee lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee toisten tarinoita Lukeminen ja kirjallisuus oppii kirjaimet ja äänne-kirjain -vastaavuuden muodostaa tavuja ja sanoja harjoittelee lukemista ja luetun ymmärtämistä erottaa yleis- ja erikoisvokaalit tunnistaa kirjaimet kaikissa kirjainasuissa kertoo tarinoita ja oppii tarinoiden pääkäsitteet (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni) lisää sanavarastoa eri tarinoiden avulla tutustuu ikäkauden mukaisesti kirjallisuuteen Kirjoittaminen varmistaa kirjoitustaitoaan harjoittelee sanataivutusta ja kirjoittaa lauseita oppii albanian konsonanttien ja vokaalien erot suomen kielen kirjoitusasuun verrattuna (1. opintovuodesta alkaen) kirjoittaa yksinkertaisia kirjeitä ja harjoittelee kirjoittamista, saneluja sekä asiatekstejä Kielentuntemus 444

445 oppii kirjaimet eri muodoissa ja erottaa ne suomen kielestä kielestä ( ç, dh, ë, gj,ll, nj, rr, sh, th, gj, zh) oppii aakkoset, vokaalien kestoja, diftongit, yksikön ja monikon perusmuodoissa sekä verbien muodot erottaa feminiini-, maskuliini- ja neutrimuodot oppii yksinkertaisen lauserakenteen sekä käyttää isoa alkukirjainta ja pistettä Kulttuurintuntemus tutustuu Albanian runouteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen oppii albanialaisia perinteitä ja arvoja kotona ja kodin ulkopuolella 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja ulkopuolella tekee suullisen tiedotteen ja referaatteja sekä esittää ne suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja harjoittelee kuuntelemista tekee suullisen tiedotteen, referaattien ja esittää sen varmistaa ääntämistä ja lausumista ymmärtää suomen kielen vaikutuksen omaan kieleensä kertoo tarinoita tai tapahtumia keskustelee eri aiheista ja käyttää omaa sanavarastoaan ja kertoo mielipiteitään jostain annetusta aiheesta dramatisoi Lukeminen ja kirjallisuus laajentaa sanavarastoaan opettelee sujuvan mekaanisen lukutaidon eri tekstien avulla erottaa runokielen ja proosakielen lukee vapaavalintaisia tekstejä lukee sanomalehtiä analysoi tarinoiden tapahtumia lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia albaniankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan improvisoi tarinoiden pohjalta, näyttelee lukee runoja ympäristöstä (perhe, ystäväpiiri, harrastukset jne.) käsittelee artikkeleita, runoja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kehittää kielen kauneus- ja tyylitajuaan albanialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustuu albanialaiseen kirjallisuuteen Kirjoittaminen hallitsee äidinkielen perussäännöt c. vahvistamalla oikeinkirjoitusta 445

446 a. kollektiivisanat b. erisnimet c. konsonanttien ja vokaalien erottaminen merkki ja äänne d. palatisatio; k>q-ksi, g >gj-ksi, r>j ksi ja ll>j-ksi d. ainekirjoituksen avulla aineen rakenne: aloitus, sisältö, lopetus kirjoittaa kirjeitä, omia tarinoita ja satuja kehittää erilaisia fontteja käyttää välimerkkejä ja antaa kirjalliset vastaukset tekstin kysymyksiin tekee tekstikoosteita sekä sanelu- ja toistokirjoitustehtäviä arvioi kirjallisen tuotoksensa ja tekee korjaukset ohjeitten mukaisesti Kielentuntemus erottaa sanaluokat osaa käyttää niitä erottaa yksikkö- ja monikkomuotoiset partitiivit, genetiivit ja paikallissijamuodot sekä osaa käyttää niitä erottaa peruslauseenjäsenet toisistaan (subjekti, predikaatti, objekti ja sen sijat) pyrkii kirjakielisyyteen Kulttuurintuntemus tutustuu Albaniaan saaden tietoa (kaupunkeja, vaatetus, ruokailu, valuutta, taloudelliset resurssit) ja maan historiaan tutustuu kielen historiaa sekä albanialaisiin kirjallisuuteen (kirjailijoita ja runoilijoita) omaksuu historiallisia kuvia 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot osaa ääntää korrektisti keskustelee avoimesti, rakentaa mielipiteitä, kertoo omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, esittää kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja tekee esitelmän esim. sarjakuvan alalta, esittelee lasten- tai nuortenkirjailijan tai satukirjan, osallistuu ilmaisuharjoituksiin seuraa eri omanäidinkielisiä viestintävälineitä ja vahvistaa kuullun ymmärtämistään dramatisoi runon ja tekstin sekä tekee kirjailijaesittelyjä Lukeminen ja kirjallisuus lukee vapaasti tutustuu joihinkin maailmankirjallisuuden klassikkoteoksiin albanian kielellä lukee tekstin, näytteitä ja runon luokan edessä virheettömästi ja ilmeikkäästi tekee esitelmän luetun teoksen pohjalta tekee käännöstyön (lähdekieli ja kohdekieli) käsittelee moderneja runoja, novelleja, tietotekstejä sekä mediatietoa Kirjoittaminen tekee tutkielman 446

447 kirjoittaa aineistopohjaisesti vahvistaa muistiinpanotekniikkaa kirjoittaa aineistopohjaisesti, kuvasta, realistisesti ja fiktiivisesti tekee henkilökuvauksen, mielipide- ja viihdekirjoituksen kirjoittaa sanomalehtiartikkelin Kielentuntemus varmistaa opiskellun kieliopin ja käyttää sitä korrektisti (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johto-oppia) käyttää kaikkia aikamuotoja varmentaa prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käyttöä rakentaa lauseen arvioi kirjoituksiaan kielenhuollon näkökulmasta Kulttuurituntemus tuntee albanialaista kirjallisuutta ja kansanperinnettä vertaa albanialaista, suomalaista ja muiden maiden kulttuureja toisiinsa oppii albanialaisia vanhoja ja nykyisiä tiedemiehiä ja heidän merkityksen oppii albanialaisen alueen ja Albanian historiaa 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa so- 447

448 vellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön (tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. Kielentuntemus tietää ja tuntee perusasiat sekä tunnistaa äänne-kirjain vastaavuuden. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. 448

449 on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Kielentuntemus tuntee lauseiden välillä olevat pienet eroavuudet sekä osaa lauseen päämerkityksen. Hän osaa tiivistää asian suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuurintuntemus tietää keskeiset albaniankieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun 449

450 tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita pystyy jakamaan kokemaansa muiden kanssa. 450

451 21.8 ITALIA ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Italian kieli on latinasta kehittynyt romaaninen kieli. Tärkeimpiä sukulaiskieliä ovat ranska, espanja, portugali ja romania. Italian kielessä on paljon erilaisia murteita, joista jotkut poikkeavat yleiskielestä huomattavan paljon. Italian kieli on tunnettu myös musiikin, arkkitehtuurin ja taiteen ilmaisukielenä. Italian kirjallisuus on laajaa, kulttuuri monipuolista ja historia rikasta ja kiehtovaa. Italian kirjakielen pääpiirteet ovat seuraavat: Aakkoset ovat latinalaiset, joihin on sovitettu omat äänteitä kuvaavat merkit. Kielessä on 16 konsonanttia ja 5 vokaalia. Kielessä ei ole pitkiä vokaaleita, mutta on 13 diftongeja. Vokaalit ääntyvät lähes samalla tavalla kuin suomen kielessä. Konsonantti H ei äänny. Italiassa kaikki konsonantit voidaan kahdentaa. Kirjoitettu ja puhuttu kieli eivät poikkea suuresti toisistaan. Ääntö tapahtuu suurin piirtein niin kuin kirjoitetaan. Kielessä on maskuliini- ja feminiinimuodot, yksikkö ja monikko sekä määräinen ja epämääräinen muoto. Persoonapronominimuotoja on kahdeksan, koska niissä erotellaan suvut ja luvut. Kielessä käytetään prepositioita. Verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa. Sanapaino on tavallisimmin toiseksi viimeisellä tavulla. Kun paino on sanan viimeisellä tavulla, on pakko käyttää aksenttia. Sanapaino voi osua myös kolmanneksi tai neljänneksi viimeiselle tavulle. Lauseintonaatio voi olla nouseva tai laskeva. Nousevan intonaation avulla voi muodostaa väitelauseesta kysymyksen. 2. Menetelmät Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Äidinkielellä on merkittävä osuus oman kulttuurin säilymisessä. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella arkipäivän puhekieltä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua ja ymmärtää kielen kauneus- ja tyylitajua. Sitä kehitetään italialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustutetaan oppilas samalla italialaiseen kirjallisuuteen. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan siten, että ne mahdollistavat yksilöllisen sekä yhteistoiminnallisen oppimisen. Oppilaan mahdollisuuksia tutkivaan, ongelmakeskeiseen ja omaehtoiseen oppimiseen ohjataan tietoisesti. Taideaineena äidinkielen tehtävä on erityisesti kirjallisuuteen tutustuttaminen audiovisuaalisin menetelmin, esimerkiksi piirroksin, kuvin ja videoin. Niiden kautta tutustutetaan oppilasta eri kulttuureihin ja tuetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteetin muodostumista. 3. Tavoitteet 451

452 Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on italia, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät italian kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä italian kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo omia tarinoita erottaa kirjakielen ja puhekielen (eri murteet) toisistaan erottaa lauseet ja sanat harjoittele lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee toisten tarinoita Lukeminen ja kirjallisuus oppii kirjaimet ( aloitetaan joko äänteellisesti tai kirjoitusasultaan samanlaisista kirjaimista) ja äänne-kirjain vastaavuuden muodostaa tavuja ja sanoja oppii lukemista ja luetun ymmärtämistä erottaa pitkät ja lyhyet vokaalit käyttää vokalisoituja kirjaimien lausumisessa tunnistaa kirjaimet kaikissa kirjainasuissa kertoo tarinoita lisää sanavarastoa eri tarinoiden avulla Kirjoittaminen 452

453 oppii eri kirjainmuodot harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, liittää sopivan sanan lauseeseen, vastaa kysymyksiin tarinan pohjalta tuottaa omia pieniä tekstejä Kielentuntemus oppii kirjaimet eri muodoissa ja liittää niihin monikon ja yksikön muodot omaksuu määrätyn ja epämääräisen muodon ja osaa käyttää niitä erottaa sanan sukumuodon Kulttuurintuntemus tutustuu italialaiseen runouteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen saa tietoa italialaisista perinteistä ja arvoista kotona ja kodin ulkopuolella 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja ulkopuolella suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelee ja kuuntelee puhuu erilaisista arkipäivän aiheista tekee suullisen tiedotteen ja referaatin sekä esittää ne lausuu saa tietoa suomen kielen vaikutuksesta omaan kieleen kertoo tarinoita tai tapahtumia keskustelee eri aiheista, käyttää omaa sanavarastoa, kertoo mielipiteiden jostain annetusta aiheesta dramatisoi Lukeminen ja kirjallisuus monipuolistaa sanavarastoa osaa sujuvan mekaanisen lukutaidon eri tekstien avulla erottaa runokielen ja proosakielen lukee vapaavalintaisia tekstejä lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä ymmärtäen ja päättelevästi analysoi tarinoiden tapahtumia lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia italiankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan lukee runoja ympäristöstä (perhe, ystäväpiiri, harrastukset jne.) käsittelee artikkeleita, runoja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kehittää kielen kauneus- ja tyylitajuaan italiankielisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustuu italiankieliseen kirjallisuuteen 453

454 Kirjoittaminen hallitsee äidinkielen perussäännöt osaa kirjoittaa oikein kirjoittaa satuja, omia tarinoita ja runoja kehittää erilaisia fontteja käyttää välimerkkejä ja antaa kirjalliset vastaukset tekstin kysymyksiin tekee tekstikoosteita ja sanelutehtävät Kielentuntemus tuntee partikkelit, substantiivin, pronominit, verbin ja sen aikamuodot sekä käyttää niitä hallitsee sanojen suvun tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä tunnistaa muut kielisukulaiset ja erottaa ne toisistaan Kulttuurintuntemus tutustuu italiaa puhuviin maihin ja saa tietoa (kaupunkeja, vaatetus, käsityötaito ja muotoilu, ruokailu, valuutta, taloudelliset resurssit) oppii kielen historiaa ja tutustuu italialaisiin kirjailijoihin ja runoilijoihin omaksuu historiallisia kuvia kehittää tyylitajuaan italialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot ääntää korrektisti keskustelee avoimesti, rakentaa mielipiteitä, kertoo omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, esittää kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutusja asiointitilanteissa koulussa ja sen ulkopuolella tekee esitelmän esim. sarjakuvan alalta, esittelee lasten- tai nuortenkirjailijan tai satukirjan, osallistuu ilmaisuharjoituksiin hakee tietoa myös tiedotusvälineistä dramatisoi runon ja tekstin sekä tekee kirjailijaesittelyjä tiedostaa kielen merkityksen kommunikaatiovälineenä Lukeminen ja kirjallisuus lukee vapaasti lukee tekstin, näytteitä ja runon luokan edessä virheettömästi ja ilmeikkäästi tekee käännöstyön (lähdekieli ja kohdekieli) osaa tehdä arvoitukset ja tietokilpailuja käsittelee moderneja runoja, novelleja, tietotekstejä sekä mediatietoa Kirjoittaminen tekee tutkielman 454

455 kirjoittaa aineistopohjaisesti kirjoittaa kuvasta kirjoittaa realistisesti ja fiktiivisesti tekee henkilökuvauksen, mielipidekirjoituksen, viihdekirjoituksen kirjoittaa sanomalehtiartikkelin Kielentuntemus varmistaa opiskellun kieliopin ja käyttää sitä korrektisti (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sijamuodot, sanojen johtaminen) nominaalilause a. feminiini, maskuliini b. määräinen ja epämääräinen c. kollektiivisanat, erisnimet d. yksikkö ja monikko e. subjekti, predikaatti f. erilaiset substantiivit g. epäsäännölliset verbit verbaalilause a. imperfekti - ainekirjoituksen rakenne: aloitus, sisältö, lopetus - oppilas kirjoittaa annetusta aiheesta b. preesens c. imperatiivi d. aktiivi, passiivi e. vahvat ja heikot verbit (pääverbit ja apuverbit) hallitsee synonyymeja ja vastakohtia rakentaa lauseen arvioi kirjoituksiaan kielenhuollon näkökulmasta Kulttuurituntemus tutustuu muutamaan italiankieliseen klassikkoon syventää Italian kansanperinnetietoa, hallitsee arkkitehtuuria sekä tieteen ja taiteen historiaa oppii Italian historian perusteita, italian kielen historiaa ja tutustuu murteisiin katsoo italiankielisiä dokumentti- ja elokuvia, erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 455

456 Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. Kielentuntemus tietää ja tuntee perusasiat sekä tunnistaa äänne-kirjain vastaavuuden. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa 456

457 kuunnella toisten ajatuksia. ei sekoita kieliä ja hän tiedostaa puhuttujen kielten erot. tiedostaa oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen ja osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. kehittää omaa käsialaansa. Kielentuntemus tuntee lauseiden välillä olevat pienet eroavuudet sekä osaa lauseen päämerkityksen. Hän osaa tiivistää asian suullisesti ja kirjallisesti. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja osaa käyttää rikasta kielen sananmuodostusverkkoa. Kulttuurintuntemus tietää ja tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia 457

458 sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää italiankielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen italian viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 458

459 21.9 VIRO ÄIDINKIELENÄ 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä ajanlaskumme alussa. Viro-sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa. Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja. Kielessä on kaksi päämurretta luvulta 1800-luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet. Oikeinkirjoitus ja muoto- oppi yhtenäistyivät noin vuonna Kielen pääpiirteet ovat seuraavat: 26 foneemia, joista 9 vokaalia ja 17 konsonanttia oikeinkirjoitus muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta äänteenmukaista, eli useimmilla äänteillä on säännöllinen vastineensa kirjaimistossa pääpaino ensi tavulla, mutta lainasanoissa on hyvin usein jälkitavu pääpainollinen diftongeja 36. Vokaalisointu puuttuu vokaali- ja konsonanttiaineksessa voidaan erottaa 3 fonologista kestoa, lyhyt, keskipitkä ja ylipitkä. mutkikas sanojen rakenne johtuu monipuolisesta astevaihtelusta sijamuotoja on 14; perusperiaatteena on päätteiden liittäminen sanavartaloihin. Sijapäätteet ovat yksikössä ja monikossa. Nominatiivit ja adjektiivit taipuvat samanlaisesti ei omistusliitteitä, omistaja ilmaistaan persoonapronominin genetiivillä ei kieliopillisia sukuja ei artikkeleita kieltosana EI on taipumaton verbien modukset, aikamuodot passiivi ja aktiivi, infinitiivit ja partisiipit tunnusomaista on johdinten sekä liitepartikkeleiden käyttö 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on viro, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät viron kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä viron kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. 459

460 Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot ilmaisee suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan harjoittelee lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee tarkasti ja päättelevästi Lukeminen ja kirjallisuus kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa tavuja ja sanoja tunnistaa sanoja edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja siirtyy vähittäinen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen käsittelee painettuja ja sähköisiä tekstejä yhdessä keskustellen tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen Kirjoittaminen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä Kielentuntemus 460

461 havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja viron kieliä tutustuu alustavasti kielen rakenteisiin Kulttuurintuntemus omaksuu Viron juhlaperinteitä oppii perustietoa Virosta 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta Lukeminen ja kirjallisuus ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia vironkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa Kirjoittaminen syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) Kielentuntemus tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä Kulttuurintuntemus syventää viron kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu virolaisiin traditioihin käyttää erilaisia vironkielisiä tietokirjoja hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista 461

462 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa Lukeminen ja kirjallisuus lukee valinnan mukaan virolaisklassikoiden teoksia jakaa lukukokemusta tutustuu viron keskeisiin tekstilajeihin ja Viron kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston vironkielisen tarjontaa Kirjoittaminen vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen vakiinnuttaa tekstintekoprosessia Kielentuntemus harjoittelee pääasioita viron äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta tutustuu viron kielen keskeisimpiin ominaispiirteisiin ja pystyy vertailemaan viron kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu viron kielen kehittymisen vaiheisiin saa käsityksen viron kielen tilanteesta ja käsityksen äidinkielen merkityksestä ihmiselle Kulttuurituntemus tutustuu muutamaan virolaiseen klassikkoon ja niiden teoksiin syventää viron kansanperinnetietoa katsoo virolaisia dokumentti- ja elokuvia, erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä 4.4. Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi 462

463 Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Kirjoittaminen haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. Kielentuntemus osa erottaa oman äidinkielensä toisista kielistä Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. 463

464 kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Kirjoittaminen kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Kielentuntemus tiedä kielen perussääntöjä ja osaa käyttää niitä omissa tuotannoissa Kulttuurintuntemus tietää keskeiset vironkieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia 464

465 sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 465

466 TUKIOPETUS ERITYISOPETUS LAAJA-AL./ LUOKKAMUOTOINEN MUU OPPILASHUOLTO MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN RAKENNE Saapuminen Suomeen Saapuminen Suomeen Saapuminen Suomeen Päivähoito 1-5 vuotiaat ops päivähoitoon/yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma suomen kielen arviointi Esiopetus 6-vuotiaat esiopetus ops suomi toisena kielenä ops oman äidinkielen ops yksilölliset esiopetussuunnitelmat Perusopetuksen 1-6 lk yleisopetus lähikoulussa yleisopetuksen opetussuunnitelmat/ yksilölliset opetussuunnitelmat oman äidinkielen ops suomi toisena kelenä/ äidinkieli ja kirjallisuus ops suomen kielen arviointi Perusopetuksen 1-6 lk valmistava opetus (kuntien yhteistyö/oman kunnan valmistava opetus) valmistavan opetuksen ops suomi toisena kielenä ops oman äidinkielen ops Perusopetuksen 7-9 luokkien yleisopetus lähikoulussa yleisopetuksen opetussuunnitelmat/ yksilölliset opetussuunnitelmat oman äidinkielen ops suomi toisena kielenä/ äidinkieli ja kirjallisuus ops suomen kielen arviointi Perusopetuksen 7 9 luokkien täydentävä opetus täyd.opet. ops oman äidinkielen ops suomi toisena kielenä ops suomen kielen arviointi Perusopetuksen 7-9 luokkien valmistava opetus (kuntien yhteistyö) valmistavan opetuksen ops suomi toisena kielenä ops oman äidinkielen ops 466

467 21.11 MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN OPPIMISSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN OPPIMISSUUNNITELMA

468 Nimi: Henkilötunnus: Huoltajat: Puhelinnumerot: Nykyinen koulu: Uskontoon liittyvät huomioitavat asiat: Koulunkäyntihistoria ennen Suomeen tuloa Koulut ja koulunkäyntivuodet Luku- ja kirjoitustaito Aineet, joita opiskellut Muuta Saapunut Suomeen: Kotikunta: Äidinkieli: Uskonto: lk. oppiaine kuvaus lähtötasosta tavoitteet ja aikataulu menetelmät ja tukitoimenpiteet suomi toisena kielenä arviointi äidinkieli ja kirjallisuus 468

469 oma äidinkieli muut aineet lk. oppiaine kuvaus lähtötasosta tavoitteet ja aikataulu menetelmät ja tukitoimenpiteet yksilöllisesti edettävät opintokokonaisuudet arviointi 469

470 valinnaiset opinnot opiskelutaidot (itsenäinen työskentely, ryhmätyötaidot, aktiivinen tiedonhankinta) Yhteistyö vanhempien kanssa Muut yhteistyötahot Suunnitelman laatijat Tiedonsiirtolupa Päiväys Allekirjoitukset 470

471 471

472 21.12 LIITE LUKUVUOSITODISTUKSEEN: OMA ÄIDINKIELI Järvenpään kaupungin koulun oppilas on osallistunut kielen opetukseen h/vko lukuvuonna kielen taito Yleisarvosana Kielen osa-alueet Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Ääntäminen Lukeminen Luetun ymmärtäminen Arvosana-asteikko Erinomainen Kiitettävä Hyvä Kohtalainen Tarvitsee lisäharjoitusta Kirjoittaminen Sanasto Kielen rakenne Kielioppi 472

473 Lisätietoja: Järvenpäässä Opettaja Huoltaja 473

474 21.13 TIETOTEKNIIKAN OPETUSSUUNNITELMA JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMI Yleistavoitteet 1. tottuu käyttämään tietokonetta ja oheislaitteita itsenäisesti 2. oppii hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussaan 3. saa myönteisiä elämyksiä kokemuksistaan ja oivalluksistaan Painotus Ala-aste/ fi I: Yläaste/ fi II: Tietotekniikan käyttötaidot opitaan käyttämällä sitä työvälineenä eri oppiaineiden opiskelussa. Tietoteknisten tietojen ja taitojen hallinta ja vahvistaminen liittyen tietokonelaitteisiin, käyttöjärjestelmään, tietoverkkoihin, tärkeimpiin ohjelmistoihin. ymmärtää tietotekniikan välineellisen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. fi II -taso edellyttää fi I -tason hallintaa. 474

475 Käyttöjärjestelmä fi I fi II luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Koneen käynnistys ja sulkeminen Näppäimistön laajempi hallinta Käyttäjätunnusten ja tietotekniikan käyttösääntöjen hallinta Koneen osat Tiedoston avaaminen eri lähteistä Tietoteknisen sanaston tunteminen Hiiren ja näppäimistön käyttö Ohjelman avaus ja sulkeminen Asiakirjan tallennus Asiakirjan tulostus Levykkeen / CD:n lataus ja poisto, opetusohjelmien käyttö Tiedoston tallentaminen eri tallennusmuotoihin Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö / vaihtaminen (6.lk) Eri tiedostotyyppien avaaminen tiedostonhallinnassa Tiedoston poistaminen / kopiointi ja siirto Roskakorin hallinta Kahden ohjelman työstäminen ohjelmaikkunoiden avulla Opetusohjelmien ja multimedian käyttö Leikepöydän hallinta (kopioi-liitä) Skannerin ja digitaalikameran käyttö Yleisimpien tiedostoformaattien (.doc,.txt,.bmp,.jpg) hallinta Virustorjunta ( asemat,tiedostot) Pikakuvakkeiden tekeminen ohjelmista ja tiedostoista Käyttöliittymän hallinta Tiedostojen sujuva käsittely Tiedostojen pakkaus ja purku Kansiorakenteen ymmärtäminen verkkoympäristössä Ohje- ja etsitoimintojen käyttö Tärkeimpien oheislaitteiden käyttö Ohjelmien asennus ja poisto koneelta Nettifonttien asentaminen käyttöjärjestelmään Erilaisten virustyyppien tiedostaminen Palomuurin käytön, vakoiluohjelmien ja erilaisten virustorjuntaohjelmien hallinta 475

476 Tekstinkäsittely fi I fi II luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Aakkosten ja välimerkkien löytäminen näppäimistöstä Ison kirjaimen, sanavälin, sanan poistamisen ja fontin vaihtamisen hallinta Erilaisten juttujen kirjoittaminen Kirjoitusvirheiden korjaaminen Asiakirjan tallennus, tulostus, sulkeminen ja avaus Word-ikkunarakenne Aluevalinnat / aktivointikeinot Kymmensormitekniikan harjoittelu (5.-6.lk) Tekstin leikkaaminen, kopiointi ja siirto toiseen paikkaan (leikepöytä) Kuvien lisääminen (ClipArt-arkisto, tallennetut tiedostot) Tekstin muokkaus /muokkaustyökalurivin hallinta Työkalurivien (vakio, muotoilu, kuva, piirto, taulukko) hallinta Taulukon lisääminen Sivuasetusten hallinta Sarkainten ja marginaalien käyttö Ylä- ja alatunnisteet Asiakirjastandardi, sisennysmallit Asettelunäkymät Taulukon muotoilu Sivun layoutin suunnittelu ja toteutus Oikoluku, tavutus Ohjetoiminnon hyödyntäminen Tyylien käyttö Sivutus, pakotettu sivunvaihto, osanvaihdot Kirjaintehosteet, ylä-ja alaindeksit, erikoismerkit Etsi- ja korvaa toiminnot Joukkokirjeet, tarratoiminto 476

477 Esitysgrafiikka fi I fi II luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Kuvan piirtäminen Paint-apuohjelmalla Tärkeimpien piirtotyökalujen hallinta Kuvan yhdistäminen leikepöydän kautta tekstiin PowerPoint-ohjelman ominaisuudet, hyötynäkökulmat Ikkunarakenne ja työkalurivit PowerPoint-näkymät Paikkamerkit, alueaktivointi Diaesityksen tallentaminen ja sulkeminen Ohjelman lopettaminen, diaesityksen avaaminen Uusi diaesitys Suunnittelumallin valinta Tekstin muotoilu Kuvien lisääminen Piirtotyökalujen hallinta Diajärjestyksen muuttaminen Tekstikehys ja WordArt Diaesitysmallin valinta Diaesityksen katselu Diaesityksen elävöitys, mukautetut animaatiot Multimedian lisääminen Ylä- ja alatunnisteet Oman mallin suunnittelu Kuvan käyttö dian taustana Kuvien käsittely Objektien käsittely Kaaviovaihtoehtojen käyttö Tulostusvaihtoehdot 477

478 Internet fi I fi II Tiedonhaku luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Internetin perustietoa Osoitekentän rakenne, osoitteen kirjoittaminen (protokolla) Tutustuminen suomenkieliseen sivustoon ja opetusohjelmiin Netiketti, tekijänoikeudet Tiedon haku asiakirjoihin, esityksiin Tiedonhakupalvelujen käyttö Tiedonsiirto internetistä ohjelmiin, tekstin ja kuvan kopiointi wwwsivulta Tiedon luetettavuuden arviointi, kriittisyys Internetin opetuskäyttömahdollisuudet (esim.koulukanava) WWW-sivun tulostus Verkko-opiskelu -kokeilu (6.lk) Suosikit-kansion hallinta Netiketti, tekijänoikeudet Tietoliikenteen perusrakenne Verkkorakenteet Verkko-opiskelu KeskusteluFoorumit Erilaisten tiedostojen haku internetistä (musiikki, elokuvat, animaatiot, kuvat) Netiketti, tekijänoikeudet Sähköposti Sähköpostipalvelujen rakenne Sähköpostitilin avaaminen oppilaalle Osoitekenttien hallinta Viestin lähettäminen ja vastaanottaminen Liitetiedoston lähettäminen ja osoitteiston luominen Kotitehtävät, itsearvioinnit, palautteet sähköviesteinä Oman kuvamateriaalin lähettäminen sähköpostilla, pakkaus, purku Sähköinen liikenne, rajat ja mahdollisuudet 478

479 Kuvankäsittely fi I fi II luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Paint Shop Pro / PhotoShop Ohjelma ja työtilat Työkalurivit ja paletti Tasot-paletti Kuvan avaus, tallennus, tulostus Kuvan muokkaus Kuvakoon muuttaminen Tietokonegrafiikka: vektorigrafiikka, bittikarttagrafiikka Bittikarttakuvat:pikselikoko, resoluutio, RGB-värimalli Kuvankäsittelyn oheislaitteet (skannerit, digitaalitikamerat, CDja DVD-asemat) Kuvankäsittelyohjelmat(työkalut, kuvamuokkaus, kuvatallennus, pakkaus, kuvaformaatit, GIF-animaatioiden tekeminen) 479

480 Julkaisuohjelmat fi I fi II Publisher WWW-sivut luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Työtila ja työkalurivit Julkaisun alkuasetukset Marginaalit, apuviivat ja viivaimet Tekstikehys Tallennus, sulkeminen, avaaminen Kuvakehys ja viivojen piirto Objektien käsittely Tulostus Kutsukortin tekeminen Ohjelman monipuolinen hyödyntäminen eri tuotoksin Kotisivun tekeminen, HTML-kieli ja Sivueditoriohjelmat Sivuston ulkoasu,sisältö hierarkia Käsitteistö Tekstin muotoilu Linkit Kuvien tuottaminen Tiedostokoko Värit Taulukot Lomakkeet, kehykset Sivuston siirto palvelimelle Sivuston ylläpito Ääni- ja videoleikkeet PDF-dokumentin teko ja julkaisu 480

481 Taulukkolaskenta fi I fi II luokat 1-3 / ohjatusti luokat 4-6 / itsenäisesti luokat 7-9 Ohjelman ikkunarakenne, työkalurivit Uuden taulukon luominen, tallennus, avaus Tietojen syöttö taulukkoon; lukujen ja tekstien kirjoittaminen, soluviittaukset Aluetoiminnot (valinta, kopioi, leikkaa, liitä) Laskeminen taulukossa: peruslaskutoimitukset, valmiit funktiot, soluviittaukset Taulukon muokkaus: rivien, sarakkeiden lisäys ja poisto, koon muuttaminen Ulkoasun muotoilu:lukumuotoilu, tehosteiden käyttö, tekstin tasaus Taulukon tietojen lajittelu Piirtotyökalujen käyttö Kaaviot Sivun asetukset 481

482 21.14 KIELEN OPETUKSEN JA OPPIMISEN YLEISEUROOPPALAINEN VIITEKEHYS JA SEN SUOMALAINEN SOVELLUS OPS taitotasot Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen * Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta määrän tavallisimpia sanoja ja ymmärtää tekstistä vain hyvin fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, vähän. lukuja, kehotuksia) arkisissa * Tunnistaa vähäisen määrän yhteyksissä. tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja * Ei edes ponnistellen ymmärrä ja osaa yhdistää niitä kuviin. kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin * Tarvitsee erittäin paljon apua: ennakoitavassa yhteydessä on toistoa, osoittamista, käännöstä. erittäin rajallinen. * Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. * Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. * Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. * Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. * Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. * Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. * Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. * Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. * Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. * Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. * Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 482

483 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia * Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja joita- * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein (henkilökohtaisia ky- ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkin tuntemattomia sanoja. Ym- tutuimmissa, helposti ennakoi- symyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, kein yksinkertaisimmista vuoromärtää hyvin lyhyitä viestejä, tavissa arkisiin tarpeisiin ja kotiinimaisissa pyyntöjä ja kieltoja) rupuheluista ja palvelutilanteista. joissa käsitellään arkielämää ja kemuksiin liittyvissä tilanteissa. keskusteluissa tilanneyhteyden Tarvitsee joskus puhekumppa- rutiinitapahtumia tai annetaan * Osaa kirjoittaa yksinkertaisia tukemana. nin apua. yksinkertaisia ohjeita. viestejä (yksinkertaisen posti- * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, * Kaikkein tutuimmat jaksot suju- * Pystyy löytämään tarvitsemansa kortin, henkilötiedot, yksinker- välittömiin tilanteisiin tai vat, muualla tauot ja katkokset yksittäisen tiedon lyhyestä tekstainen sanelu). omaan kokemukseensa liittyviä ovat hyvin ilmeisiä. tistä (postikortit, säätiedotukset). * Osaa kaikkein tavallisimpia sa- keskusteluja. * Ääntäminen voi joskus tuottaa * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminoja ja ilmauksia, jotka liittyvät * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen ymmärtämisongelmia. nen ja ymmärtäminen on hyvin omaan elämään tai konkreetteimaalia edellyttää nor- * Osaa rajallisen joukon lyhyitä, hidasta. hin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa hitaampaa ja kuulijalle ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä muutamia yksilauseisia virkkei- kohdennettua yleiskielistä puhetta. sanastoa ja perustason tä. lauserakenteita. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa * Alkeellisessakin puheessa esiintyy esiintyy monenlaisia paljon peruskielioppivirheitä. virheitä. 483

484 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään yksinkertaista * Ymmärtää yksinkertaisia ja puhetta tai seuraa- kaikkein tavanomaisinta sanas- maan keskustelua aiheista, toa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, jotka ovat hänelle välittömän pikku-uutisia, arkisimpia tärkeitä. käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, * Ymmärtää tekstin pääajatukset yksinkertaisten, itseään ja joitakin yksityiskohtia parin kiinnostavien keskustelujen ja kappaleen pituisesta tekstistä. viestien (ohjeet, kuulutukset) Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä ydinsisällön sekä havaitsemaan tietoja ja pystyy hyvin yk- aihepiirin vaihdokset tvuutisissatekstin sinkertaiseen päättelyyn kon- avulla. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen * Lyhyenkin tekstipätkän lukemimaalilla edellyttää nornen ja ymmärtäminen on hidas- nopeudella ja selkeästi ta puhuttua yleiskielistä putahetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. * Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. * Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). * Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. * Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 484

485 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen * Ymmärtää pääasiat ja joitakin tyydyttämään konkreetit yksityiskohtia muutaman kappa- tarpeensa. Pystyy seuraamaan leen pituisista viesteistä jonkin hyvin summittaisesti verran vaativissa arkisissa yhteleen selväpiirteisen asiapuheen yksissä (mainokset, kirjeet, pääkohtia. ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä * Pystyy yleensä tunnistamaan (käyttöohjeet, pikku- ympärillään käytävän keskustelun uutiset). aiheen. Ymmärtää taval- * Pystyy hankkimaan helposti lista sanastoa ja hyvin rajallisen ennakoitavaa uutta tietoa tutuisheita joukon idiomeja tuttuja aita aiheista selkeästi jäsennellys- tai yleistietoa käsittelevässä tä muutaman kappaleen pitui- tilannesidonnaisessa sesta tekstistä. Osaa päätellä puheessa. tuntemattomien sanojen merkityksiä * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen niiden kieliasusta ja kon- edellyttää yleispuhekieltä, tekstista joka äännetään hi- * Tarvitsee usein uudelleen luketekstistataasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan mista ja apuvälineitä tekstikap- melko usein. paleen ymmärtämiseksi. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. * Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. * Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. * *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). * Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 485

486 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää pääajatukset ja * Pystyy lukemaan monenlaisia, keskeisiä yksityiskohtia puheesta, muutaman sivun pituisia tekstelussa, joka käsittelee koujä (taulukot, kalenterit, kurssioh- työssä tai vapaa-aikana jelmat, keittokirjat) tutuista aiheista säännöllisesti toistuvia teemoja ja seuraamaan tekstin mukaan lukien lyhyt kerronta. pääajatuksia, avainsanoja ja Tavoittaa radiouutisten, tärkeitä yksityiskohtia myös elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden valmistautumatta. puhelinviestien pää- * Pystyy seuraamaan tuttua ai- kohdat. hetta käsittelevän parisivuisen * Pystyy seuraamaan yhteiseen tekstin pääajatuksia, avainsanoja kokemukseen tai yleistietoon ja tärkeitä yksityiskohtia. perustuvaa puhetta. Ymmärtää * Arkikokemuksesta poikkeavien tavallista sanastoa ja rajal- aiheiden ja tekstin yksityiskohti- lisen joukon idiomeja. en ymmärtäminen voi olla puutteellista. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. * Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. * Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. * Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. * Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. * Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. * Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 486

487 Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, * Osaa kertoa tavallisista, konk- * Pystyy lukemaan muutaman * Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia joka liittyy tuttuihin ja reeteista aiheista kuvaillen, eri- kappaleen pituisia tekstejä mo- ja julkisempiakin viestejä, kertoa melko yleisiin aiheisiin jonkin tellen ja vertaillen ja selostaa nenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, niissä uutisia ja ilmaista ajatuk- verran vaativissa yhteyksissä myös muita aiheita, kuten elokuvia, esitteet, käyttöohjeet, yksinsiaan tutuista abstrakteista ja (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, kirjoja tai musiikkia. Osaa kertainen kaunokirjallisuus) ja kulttuuriaiheista, kuten musiikis- ennakoitavissa olevat viestiä varmasti useimmissa ta- selviää myös jonkin verran päätta tai elokuvista. puhelinviestit). vallisissa tilanteissa. Kielellinen telyä vaativista teksteistä käy- * Osaa kirjoittaa muutaman kap- * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät ilmaisu ei ehkä ole kovin tarktännönläheisissä ja itselleen paleen pituisen jäsentyneen yksityiskohdat ympäkaa. tärkeissä tilanteissa. tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä rillään käytävästä laajemmasta * Osaa ilmaista itseään suhteelli- * Pystyy etsimään ja yhdistele- yhteenvetoja ja selostuksia seldollisesta muodollisesta ja epämuosen vaivattomasti. Vaikka taukomään tietoja useammasta muuväpiirteisen keskustelun tai esi- keskustelusta. ja ja katkoksia esiintyy, puhe taman sivun pituisesta tekstistä tyksen pohjalta). * Ymmärtäminen edellyttää jatkuu ja viesti välittyy. suorittaakseen jonkin tehtävän. * Osaa esittää jonkin verran tukitietoa yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia * Ääntäminen on hyvin ymmärret- * Pitkien tekstien jotkin yksityistoja pääajatuksille ja ottaa lu- sekä satunnaisia toistävää, vaikka intonaatio ja paikohdat ja sävyt saattavat jäädä kijan huomioon. ja uudelleenmuotoiluja. notus eivät ole aivan kohdekielen epäselviksi. * Hallitsee melko monenlaiseen Nopea syntyperäisten välinen mukaisia. kirjoittamiseen tarvittavaa sa- keskustelu ja vieraiden aiheiden * Osaa käyttää kohtalaisen laajaa nastoa ja lauserakenteita. Osaa tuntemattomat yksityis- sanastoa ja tavallisia idiomeja. ilmaista rinnasteisuutta ja alis- kohdat tuottavat vaikeuksia. Käyttää myös monenlaisia rakenteita teisuutta ja mutkikkaitakin lausei- * Pystyy kirjoittamaan ymmärretteisuuttatatävää ja kohtuullisen virheetöntä * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin kieltä, vaikka virheitä esiintyy verran, mutta ne haittaavat harvoin vaativissa rakenteissa, tekstin laajempaakaan viestintää. jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 487

488 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. * Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. * Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. * Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. * Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. * Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). * Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 488

489 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito * Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. * Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. * Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. * Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. * * Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. * *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. * Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 489

490 Taitotasot C1- C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti * Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitempääkin puhetta pitkähköjä, kompleksisia tekste- tai esitystä (elokuvia, luentoja, jä eri aloilta. keskusteluja, väittelyjä) erilaisista * Pystyy vaihtelemaan lukutaheista tutuista ja yleisistä aipaansa tarpeen mukaan. Osaa myös silloin, kun puhe lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita ei ole selkeästi jäsenneltyä ja arvioiden sekä tunnis- sisältää idiomaattisia ilmauksia taa kirjoittajan asennoitumisen ja rekisterinvaihdoksia. ja tekstin piilomerkityksiä. Pystaa * Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja tyy paikantamaan ja yhdistäsesti yksityiskohtaimään useita käsitteellisiä tietoja ja puhujien välisiä suhteita monimutkaisista teksteistä, tii- ja tarkoituksia tunnistaen. vistämään ne ja tekemään niistä * Vieras aksentti tai hyvin murteellinen vaativia johtopäätöksiä. puhekieli tuottavat * Vaativimmat yksityiskohdat ja vaikeuksia. idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. * Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. * Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. * Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. * Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. * Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. * Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. * Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. * Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 490

491