Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache"

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 15. November

2 Helsingin Saksalaisen koulun perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) äidinkielen ja kirjallisuuden (FIM) opetussuunnitelma SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. (ops) OMAN KOULUN JOHDANTO Helsingin Saksalaisen koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa korostuvat kulttuuriset erot ja vuorovaikutus. Jo alaluokilta oppilaat tottuvat suomalaisen ja saksalaisen koulukulttuurin eroihin. Niin muodoin he alkavat jo varhain harjoitella eri kulttuureille tyypillisiä kirjoittamis- ja puhumiskonventioita. Koska koulun opetus on pääosin saksankielistä, korostetaan äidinkielen opetuksessa suomen kielen ja kulttuurin erityislaatua. Kirjallisuutta pyritäään lukemaan paljon kaikilla luokka-asteilla, ja sitä käsitellään monipuolisesti, siten että kirjallisuustunnit innostaisivat oppilaita myös omaehtoiseen lukemiseen. Suomen kielen ominaispiirteitä ja ilmaisuvarojen rikkautta pyritään nostamaan luontevissa yhteyksissä mahdollisimman paljon esiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksena perustana on perustaitojen kirjoittamisen, lukemisen ja puhumisen opetteleminen sekä näiden taitojen jatkuva varmistaminen ja hiominen. 2

3 A- ja b-luokkien eroista Helsingin Saksalaisessa koulussa noudatetaan pääpiirteisssään valtakunnallista opetussuunnitelmaa, mutta koulun erityisluonteen takia on kiinnitettävä huomiota siihen, että a- ja b-luokkien oppilaat ovat suomen kielen taidoiltaan varsin eritasoisia. B-luokan oppilaat ovat kotitaustaltaan yleensä suomenkielisiä, ja heidät on valittu kouluun mm. hyvän kielitaidon perusteella. Niinpä b-luokkien oppilaiden suomen kielen taidot ovat usein keskitasoa paremmat. A-luokan oppilaat ovat suureksi osaksi kaksikielisiä ja tulleet koulun ensimmäiselle luokalle saksan kielen taitonsa perusteella. He ovat suomen kielen taidoiltaan yleensä sangen heterogeenisiä, mikä osittain johtuu siitä, että luokissa on paluumuuttajia ja oppilaita, jotka käyttävät suomea vain toisena kotikielenä. Lisäksi a-luokkien opetus on lähes pelkästään saksankielistä, ja monet oppilaat lukevat suomenkielisiä tekstejä vain äidinkielen tunneilla. Oppilaiden erot korostuvat erityisesti kirjoittamisessa: tottumattomuus kirjoitettuun suomeen näkyy mm. sanaston ja rakenteiden puheenomaisuutena ja sanavaraston niukkuutena. Kuitenkin edellytetään, että myös a-luokan oppilaiden tiedot ja taidot vastaavat 9. luokalla valtakunnallisia tavoitteita.tämä tuottaa lähes aina opetuksessa ongelmia, ja vaikka sama opetussuunnitelma on käytössä molemmilla luokilla, on a-luokilla keskityttävä b-luokkia enemmän perustaitojen opettelemiseen ja harjoittamiseen. VUOSILUOKAT 1-2 Luokilla 1-2 on äidinkielen opetuksessa huomioitava, että monet oppilaat tulevat kaksikielisistä perheistä tai ovat ns. paluumuuttajia, jotka ovat aloittaneet koulunsa ulkomailla. On tärkeää luoda luokkaan sellainen oppimisilmapiiri, jossa oppilas uskaltaa ilmaista ajatuksiaan usein puutteellisellakin suomenkielen taidollaan. Kirjoittamisen opettamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vokaalien ja konsonanttien keston harjoitteluun. Tyyppikirjainten opetus toteutetaan saksankielen tunneilla. Saksalaisen mallin mukaisia tyyppikirjaimia käytetään myös äidinkielen kirjoitustehtävissä. Opettaja voi innostuksen ja tarpeen mukaan esitellä suomalaiset tyyppikirjaimet. Äidinkielen opetuksessa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön erilaisten juhlapäivien yhteydessä kuten Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä ja Runebergin päivä. Myös suomalaista muuta juhlaperinnettä esitellään. FIM-tuntimäärästä kahdella viikkotunnilla on kaksikielistä GU-opetusta, jossa koulumme Begegnung-toimintamallin mukaisesti on mukana saksalainen ja suomalainen opettaja. Käsiteltävät aiheet liittyvät saksalaiseen ja suomalaiseen kulttuuripiiriin sekä ympäristötietoon. 3

4 TAVOITTEIDEN PAINOTUKSET VUOSILUOKALLE 1 rohkenee ilmaista ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun kuuntelee sekä keskittyneesti että eläytyen oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä ilmiöitä, kuten äännekirjain -vastaavuus, äänteiden kesto, tavu, sana, ja alustavasti lause oppii säännöllisen harjoituksen merkityksen lukemisen ja kirjoittamisen taidon kehittymisessä kuuntelee eläytyen kirjallisuutta ja lukee kirjoja kykyjensä mukaisesti sekä löytää kirjojen maailman TAVOITTEIDEN PAINOTUKSET VUOSILUOKALLE 2 kehittää kokonaisilmaisutaitojaan oppii kertomaan ja selostamaan tietojaan ja kokemuksiaan oppii päättelemään kuullusta kehittää lukemisen ja kirjoittamisen tekniikkaansa sekä ottaa huomioon tärkeimpiä kielensääntöjä lause- ja tekstitasolla kiinnostuu omien tekstien kirjoittamisesta oppii tarkkailemaan luetun ymmärtämistään ja tekemään päätelmiä luetusta oppii tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja oppii valitsemaan kiinnostavaa luettavaa kartuttaa sana- ja ilmaisuvarastoaan SISÄLLÖT 1. luokka Vuorovaikutustaidot Suullinen ilmaisu eri viestintätilanteissa: - keskustelu ja kertominen sekä pienryhmässä että luokassa - luetun, nähdyn ja koetun improvisointia ja dramatisointia Keskittyvän, tarkan, päättelevän ja eläytyvän kuuntelun harjoittelua Luku- ja kirjoitustaidot sekä kielentuntemus Lukemisen alkeet: - äänne-kirjain -vastaavuus 4

5 - tavut - sanat - lauseet Runsaasti ääneen lukemisen harjoituksia Alkuharjoituksia luetun ymmärtämiseen Pienaakkoset Suuraakkoset Puheen muuntaminen tavuiksi ja sanoiksi Oikeinkirjoitus: - pitkä ja lyhyt konsonantti sekä vokaali - äng-äänne - lauseen hahmottamisen alkeet - iso alkukirjain (lauseen alku, erisnimet) Luovan kirjoittamisen alkeita kuvien ja kuvasarjojen pohjalta Kirjallisuus Erilaisiin teksteihin tutustuminen kuuntelemalla ja vähitellen lukemalla oman kiinnostuksen pohjalta: - erityisesti suomalaiset ja pohjoismaiset sadut sekä lastenkirjat - tietokirjat 2. luokka Vuorovaikutustaidot Esiintymistaidon kartuttaminen: - mielikuvituksen käyttö esityksissä - runojen ja tekstien esittäminen - kertominen ja selostaminen luokalle tai pienryhmälle koetun, nähdyn tai luetun pohjalta Päättelevän kuuntelun harjoituksia (myös ensimmäisen luokan sisällöt kuuntelussa) Luku- ja kirjoitustaidot sekä kielentuntemus Ääneen lukemisen harjoittelusta siirtyminen vähitellen äänettömään lukemiseen Tekstinymmärtämisen harjoittelua Tyyppikirjainten vahvistaminen (saksalaiset) Puheen muuntaminen sanoiksi, lauseiksi ja kertomukseksi Oikeinkirjoitus: - sanatasolla: vahvistetaan 1. luokan sisältöjä - lausetasolla: iso alkukirjain ja lopetusmerkit Kielen sääntöjä ja merkityksiä - aakkostaminen - yhdyssanat - vastakohdat / synonyymit - ylä- ja alakäsitteet Kirjoittaminen viestinnän välineenä - kirje 5

6 - ilmoitus - mainos Luovaa kirjoittamista omista kokemuksista, kuvista ja kuvasarjoista sekä mielikuvituksesta Kirjallisuus Erilaisiin teksteihin tutustuminen kuuntelemalla ja vähitellen lukemalla oman kiinnostuksen pohjalta: - erityisesti suomalaiset ja pohjoismaiset sadut sekä lastenkirjat - tietokirjat Tutustutaan käsitteisiin: - päähenkilö - tapahtuma-aika - tapahtumapaikka - juoni TYÖTAVAT Opetuksen tulee perustua monipuolisiin oppilaan toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Oppilaiden yksilölliset erot huomioidaan opetusta eriyttämällä. Työtapojen tulee tukea oppimista sekä ohjata oppilasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opiskelu tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta jokainen oppilas on itsenäinen toimija. Toiminnan tulee antaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus myös leikinomaiseen oppimiseen. Vuorovaikutustaidot Monipuolisten puhe- ja kuuntelutilanteiden luominen parin kanssa, pienryhmässä ja koko luokassa. Luokkatoverien satujen ja tarinoiden kuunteleminen Luovan ilmaisun harjoituksia Lukeminen ja kirjoittaminen Tekstien lukemista ja niiden käsittelyä pareittain ja ryhmässä Omien tekstien tuottaminen eri lähtökohdista ja eri tarkoituksiin. Kirjallisuus Elämyksellisten kuunteluhetkien järjestäminen Yhdessä lukeminen ja luetusta keskusteleminen ARVIOINTI Äidinkielen arviointi luokilla 1-2 perustuu kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä. Arviointi on jatkuvaa ja varsinkin ensimmäisellä luokalla oppilaan lähtötasoon 6

7 suhteutettua. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielellinen tausta, koska luokilla 1-2 voi olla oppilaita, joiden kotikieli ei ole suomi. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman sisältöihin tai mahdollisesti oppilaalle tehtyihin henkilökohtaisiin oppimistavoittesiin. Äidinkielen arviointi suoritetaan osana muuta oppilasarviointia koulun todistuslomakkeella, jossa arvioidaan kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Arviointipalautetta voidaan antaa myös muilla tavoilla oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tällaisia tapoja voivat olla esim. erilaiset tiedotteet sekä arviointikeskustelut. Vuosiluokkien 1-2 oppilasta ei verrata muihin oppilaisiin. Äidinkielen osa-alueiden arviointi Vuorovaikutustaidot, kuunteleminen ja puhuminen seurataan ja arvioidaan ilmaisurohkeuden kehittymistä arvioidaan kuuntelemisen taitoja vuorovaikutustilanteissa ja kuuntelutestien avulla Lukeminen arvioidaan lukemisen sujuvuuden kehittymistä ääneenlukemistilanteissa arvioidaan luetun ymmärtämistä lukutestien avulla arvioidaan lukuharrastusta lukupäiväkirjojen avulla Kirjoittaminen arvioidaan kirjallisia tuntitehtäviä arvioidaan sanelujen ja toistokirjoitusten avulla arvioidaan oppilaan kirjoitelmia OPPILAAN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS TOISEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen reagoi kuuntelussa kuulemaansa ajatuksillaan, mielipiteillään ja kysymyksillään on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: * pystyy kertomaan ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa * osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin 7

8 LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: * erittelee sanojen tavu- ja äännerakennetta * pohtii sanojen merkityksiä ja muotoja * hallitsee aakkosjärjestyksen ja tuntee sen käytön on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistamisen vaiheeseen: * lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät * tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta tai tavu tavulta etenemistä, mutta hallitsee näiden tekniikoiden käytön outojen sanojen lukemisessa * pystyy lukemaan ikäkaudelleen tarkoitettuja tekstejä on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekemiseen tarkkailee lukiessaan, ymmärtääkö lukemaansa tietää, että luetun ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa ja omia kokemuksia käyttää lukutaitoa niin viihdyttämiseen kuin tietojen hankintaankin haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti on kirjoittanut eri tarkoituksiin: * viestit * kortit ja kirjeet * mielipiteet * lorut * arkipäivän tekstit * mielikuvitustekstit on vakiinnuttamassa käsin kirjoittamisen motoriikkaa hallitsee lähes virheettömästi tuttujen sanojen oikeinkirjoituksen, sekä alustavasti lopetusmerkkien ja ison alkukirjaimen käytön KIRJALLISUUS : osaa etsiä itselleen mieluisaa ja sopivaa luettavaa on lukenut lukutasoaan vastaavia lastenkirjoja VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. (ops) 8

9 VUOSILUOKKIEN 3-5 TAVOITTEET A. Vuorovaikutustaidot Oppilaan itseluottamus, ilmaisuhalu ja -taito kehittyvät niin, että hän oppii toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena viestijänä ja kuuntelijana oppii toimimaan kriittisenä vastaanottajana kirjallisessa ja kuvallisessa viestintätilanteessa oppii mediakriittisyyttä kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisua B. Tekstien tulkinta- tiedonhankintataidot oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä oppii valitsemaan tekstejä eri tarkoituksiin oppii avaamaan asiatekstejä, kehittyy kriittiseksi lukijaksi ja oppii ilmaisemaan ajatuksiaan lukemastaan oppii etsimään tietoa monipuolisesti eri lähteistä C. Tekstien tuottaminen oppii ilmaisemaan ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja harjoittelee kirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmalla oppii kirjoittamaan kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejä D. Kielentuntemus oppii tarkkailemaan oman ja ympäristönsä kielen ilmiöitä ja ymmärtämään puhutun ja kirjoitetun kielen suhdetta oppii tuntemaan suomen kielen äänne-, muoto-, lause- ja tekstirakenteiden ominaispiirteet oppii vertailemaan oman kielen ilmaisukeinoja vieraaseen kieleen oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti ja kriittisesti E. Kirjallisuus ja kulttuuri tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuuriin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kautta innostuu lukemisesta monipuolisesti ja hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy 9

10 VUOSILUOKKIEN 3 5 SISÄLLÖT A. Vuorovaikutustaidot 3. luokka Keskusteluharjoituksia; puheenvuoron käyttöharjoituksia, oman mielipiteen ilmaiseminen, toisten mielipiteen arvostaminen Kertomista ja selostamista oppilasta kiinnostavasta aiheesta Pantomiimi-, improvisointi- ja dramatisointitehtävät: Rohkeus esittää - lyhyet arkielämän improvisaatiot muun opetuksen ohessa Tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelu Eläytyvää kuuntelua: luokassa luettavat kirjat 4. luokka Keskusteluharjoituksia Kertominen ja selostaminen Esitelmä oppilasta kiinnostavasta aiheesta Haastattelu Sketsi-, draama- ja improvisaatiotehtävät. Pienimuotoinen draamaprojekti videoitavaksi tai esitettäväksi (5.lk) Tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoitteleminen Eläytyvää kuuntelua 5. luokka Keskusteluharjoituksia: väittely, ongelmatilanteet, paneelikeskustelu, ryhmäväittelyt ja edustajan avulla tapahtuvat neuvottelut Hyvän kuuntelun tunnusmerkit Kirjaesitelmä Viidennellä luokalla tehtävä Saksan-matka aiheuttaa aikapulan poisjäävien tuntien johdosta. Saksan-matkalla luokanvalvoja voi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tehdä pienimuotoisia draamaharjoituksia ryhmädynamiikan kehittämiseksi ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisen apuna (esim. ruokahetki isäntäperheessä, bussimatka kotiin jne) B. Tekstien tulkinta- ja tiedonhankintataidot 3. luokka Lukemisen sujuvuuden harjoittaminen Erilaisten lukutapojen harjoittelua: silmäilevä, etsivä, sana-asiatarkka sekä päättelevä lukeminen Luetun ymmärtämisen ja taitavan lukijan strategiat (kuvat, otsikot, apukysymykset, ajatuskartat) Tietotekstien avaamisharjoituksia 10

11 4. luokka Lukemisen sujuvuuden harjoittaminen Erilaisten lukutapojen harjoittelua: silmäilevä, etsivä, sana-asiatarkka sekä päättelevä lukeminen Luetun ymmärtämisen ja taitavan lukijan strategiat (kuvat, otsikot, apukysymykset, ajatuskartat) Tietotekstien ja mediatekstien avaaminen Opiskelulukemisen harjoittelua Kirjaston aineiston ryhmittely Tietokirjojen ja cd-rom -levyjen sekä internetin käyttö tiedonhankinnassa 5. luokka Erilaisten lukutapojen harjoittelua: silmäilevä, etsivä, sana-asiatarkka sekä päättelevä lukeminen Luetun ymmärtämisen ja taitavan lukijan strategiat (kuvat, otsikot, apukysymykset, ajatuskartat) Pääasioiden esittely ja väliotsikot Tietotekstien avaaminen ja muistiinpanojen tekeminen Tiivistelmien tekemisen harjoittelua Käsitekarttojen laatiminen Eri tekstilajeihin tutustuminen Erilaisten viestintävälineiden analysointi (TV, radio jne) C. Tekstien tuottaminen 3. luokka Käsialan ja oikeinkirjoituksen perusteiden varmentamista Omista kokemuksista ja mielipiteistä kirjoittaminen Mielikuvituskirjoitelmia: juonen rakentamisen harjoittelu ajatus- ja juonikartan avulla Päiväkirja, lukupäiväkirja 4. luokka Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen ja käsiala Mielikuvituskirjoitelmat (satu): kirjoitusprosessin harjoittelu -> suunnittelu -> kirjoittaminen -> muokkaaminen -> kielen tarkistaminen -> puhtaaksikirjoittaminen Henkilökuvauksen / paikankuvauksen harjoitteleminen Asiatekstin kirjoittamisen harjoitteleminen Luokkalehti Mielipidekirjoitukset 5. luokka Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen ja käsiala 11

12 Mielikuvituskirjoitukset prosessikirjoituksena tietokonetta käyttäen Asiatekstin kirjoittaminen (esim. Saksan-matkan jälkeinen matkakertomus) Kertomuksen jaksotus (kappalejako) Henkilö- ja paikankuvauksen syventäminen D. Kielentuntemus 3. luokka Sanojen ryhmittelyä: a) merkityksen perusteella: ylä- ja alakäsitteet, synonyymit, vastakohdat b) rakenteen perusteella: yhdyssanat c) taivutuksen perusteella: substantiivit (yleisnimi ja erisnimi yksikössä ja monikossa), adjektiivit ja verbit d) aakkosjärjestys Lauseiden tuottaminen ja tunnistaminen: päättömerkit Vuorokeskustelu, vuorosanaviiva 4. luokka Sanojen ryhmittelyä: a) merkityksen perusteella: ylä- ja alakäsitteet, synonyymit, vastakohdat b) rakenteen perusteella: yhdyssanat, yhdysviiva c) taivutuksen perusteella substantiivit, adjektiivit ja niiden vertailuasteet, verbit ja niiden persoonamuodot, numeraalit, pronominit ja partikkelit Lauseiden yhdistäminen: pilkku alistuskonjunktion yhteydessä Vuorosanojen kirjoittamisen säännöt, lainausmerkit 5. luokka Kielen rakenneosien tunnistaminen: päätteet, tunnukset, liitteet Nominien taipuminen sijamuodoissa Verbien aikamuodot sekä aktiivi ja passiivi Pronominit: ryhmittely Partikkelit: ryhmittely Lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti Yhdyslause: pää- ja sivulauseet sekä sivulausetyypit E. Kirjallisuus ja kulttuuri 3. luokka Tutustuminen kirjastoon Kirjallisuuden käsitteitä: pää- ja sivuhenkilöt, juonikaavio, tapahtuma-aika ja -paikka Suomalaisiin ja pohjoismaisiin lastenkirjoihin tutustuminen ja lukeminen 12

13 Eläintarinat Lukupäiväkirjan pitäminen ja kirjavinkkaukset luokassa Itseään kiinnostavan kirjallisuuden löytämisen harjoitteleminen 4. luokka Kirjallisuuden käsitteitä: pää- ja sivuhenkilöt, juonikaavio, tapahtuma-aika ja -paikka Suomalaisiin ja pohjoismaisiin lastenkirjoihin tutustuminen ja lukeminen Yhteinen kokonaisteos Kirjasarjoihin tutustuminen Lukupäiväkirja ja lukukokemuksen jakaminen (lukupiiri) Luetaan satuja ja opitaan satujen ominaispiirteet Tutustutaan lasten- ja nuortenlehtiin Tutustutaan sarjakuvaan ilmaisukeinona 5. luokka Kirjallisuuden käsitteiden syventäminen 1-2 yhteistä kokonaisteosta Luetaan nuortenkirjoja valinnaisesti Kirjaesittely luokalle Pidetään lukupäiväkirjaa, johon tehdään kirjaesittelyjä Kalevalaan ja sen päähahmoihin tutustuminen Tutustuminen sanomalehden rakenteeseen Elokuva- tai teatterikäynti TYÖTAVAT Vuosiluokat 3 5 Oppiaineessa tulee käyttää suomen kielen opetukselle soveliaita menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Opetuksessa pyritään korostamaan oppilaskeskeisyyttä ja oppilaan omia valintoja. Opetusjärjestelyissä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä heidän yksilölliset kehityseronsa ja taustansa. Saksalaisessa koulussa nämä seikat korostuvat, koska oppilaiden suomen kielen taito ja heidän kykynsä vastaanottaa suomenkielistä opetusta vaihtelee suurestikin, erityisesti a-luokilla. Myös a- ja b- luokkien tasoero on otettava opetuksessa huomioon. Opettajan roolia ei kuitenkaan tule väheksyä. Häntä tarvitaan toiminnan käynnistäjänä ja työnjohtajana sekä häiriötilanteiden selvittäjänä. Opettajakeskeisyys puoltaa paikkaansa joissakin opetustilanteissa, esimerkiksi kieliopin termien ja oikeakielisyyskäytänteiden opettamisessa. Sekä suullisiset että kirjalliset tehtävät pyritään vaihtelevasti suorittamaan sekä yksin että ryhmässä (tai parityönä). Kirjalliset kokeet tehdään pääsääntöisesti yksilösuorituksina, joskin erilaisia kirjallisia töitä, esim. uutisen laadinta, voidaan hyvin tehdä pareittain tai ryhmässä, vaikka suoritukset arvostellaankin. 13

14 Myös elämyksellisyydelle ja yhteisille kokemuksille tulee opetuksessa antaa riittävästi tilaa. Yhteiset lukuhetket ja katselukokemukset, kuten teatteri- ja elokuvakäynnit, lisäävät oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja antavat muullekin opetukselle emotionaalista sisältöä. Myös erilaisten esitysten ja näyttelyjen valmisteleminen yhdessä antaa oppilaille onnistumisen elämyksiä ja luo ryhmähenkeä ARVIOINTI Vuosiluokilla 3 5 arvioidaan oppiaineen viisi osa-aluetta: vuorovaikutustaidot (suullinen ilmaisu / kuunteleminen) tekstin tulkinta- ja tiedonhankintataidot (lukeminen) tekstien tuottaminen kielentuntemus kirjallisuus ja kulttuuri Miten arvioidaan? Arviointi tapahtuu kunkin luokan äidinkielen osa-alueiden tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Viidennen luokan päätyttyä arviointi tapahtuu oman koulun 5. luokan tavoitteiden ja sisältöjen sekä valtakunnallisen opetussuunnitelman hyvän osaamisen pohjalta. Arvioinnin perusteella oppilaalle annetaan numeroarvosana osana lukukausi- tai lukuvuosiarviointia. Miten arviointi tapahtuu? Vuorovaikutustaidot Seurataan ja arvioidaan kunkin oppilaan ilmaisurohkeuden ja ilmaisutaitojen kehittymistä kuitenkin niin, että otetaan huomioon oppilaiden persoonallisuuksien erityispiirteet. Kuuntelemisen taitojen kehittymistä arvioidaan paitsi vuorovaikutustilanteissa myös tarkan ja ymmärtävän kuuntelemisen testien avulla. Tekstien tulkinta Seurataan ja arvioidaan oppilaan ääneen lukemisen sujuvuutta ja ilmeikkyyttä. Oppilaan kykyä ymmärtää lukemaansa ja kykyä tehdä johtopäätöksiä lukemansa perusteella arvioidaan lukutestien ja pienten esitelmien avulla, jolloin myös tiedonhankintataitoja seurataan. Tekstien tuottaminen Arvioidaan oppilaan kirjoittamisen perustekniikan kehitystä vihko- ja työkirjatyöskentelyn perusteella. Arvioidaan oikeinkirjoituksen ja lausetajun kehittymistä saneluilla ja toistokirjoituksilla. Arvioidaan luovan kirjoittamisen kehitystä erilaisten kirjoitelmien perusteella. Huomio kiinnitetään arvioinnissa juoneen, rakenteeseen ja sanastoon. Kielentuntemus Arvioidaan oppilaan kykyjä hyödyntää kielentuntemustaan hänen käyttäessään kieltä. Kielitietouden opittuja asioita arvioidaan myös kirjallisilla testeillä. 14

15 Kirjallisuus ja kulttuuri Arvioidaan oppilaan lukuharrastuksen kehittymistä esim. keskustelujen, lukupäiväkirjojen, kirja-arvostelujen ja lukudiplomitapahtumien avulla. Itsearviointi Äidinkielen itsearviointia suoritetaan osana koulun säännöllisesti täytettävää itsearviointilomaketta. Lisäksi opettaja voi oman harkintansa mukaisesti toteuttaa erilaisia ainekohtaisia itsearviointeja KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa myös kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto 15

16 ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. (ops) VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyyppisiä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. (ops) kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisa arvoja uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan. 16

17 oppii ymmärtämään kulttuurin tärkeyden sekä harjaantuu aktiiviseksi kulttuurin kuluttajaksi. 6. luokan tavoitteet Kielentuntemus oppii perustietoa omasta äidinkielestään ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen rakenteen kuvaajana hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat. Kirjoittaminen tottuu suunnittelemaan viestintäänsä oppii kirjoittamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron. Puhuminen ja esiintyminen rohkaistuu puhumaan ja esiintymään yksin ja ryhmässä oppii suunnittelemaan erilaisia esityksiä sekä toteuttamaan ne. Lukeminen ja kirjallisuus harjaantuu aktiiviseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittyy tiedonhankintataidoissaan monipuolistaa lukuharrastustaan saa kulttuurikokemuksia sekä aineksia tunne-elämänsä rakentamiseen. 6. luokan sisällöt Kielentuntemus opiskelee kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - verbin persoonamuodot ja aikamuodot - löytää subjektin, predikaatin ja objektin yksinkertaisista lauseista harjoittelee tunnistamaan virkkeen ja erilaisten lauseiden eron käyttää pilkkua pää- ja sivulauseen välissä. Kirjoittaminen kirjoittaa käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen erilaisia kirjoitelmia harjoittelee tekstintekoprosessia: - suunnittelee - parantelee 17

18 - jaksottaa oppii noudattamaan lause- ja virkerajoja ja syventää oikeakielisyyskäytänteiden hallintaansa. Puhe- ja ilmaisutaito suunnittelee ja pitää erilaisia suullisia esityksiä (esim. esittelee lukemiaan kirjoja tai omia harrastuksiaan) harjoittelee ryhmissä pieniä näytelmiä ja sketsejä harjoittelee esityksiä koulun tilaisuuksiin ja juhliin. Lukeminen ja kirjallisuus lukee erityyppisiä tekstejä ja ymmärtää fiktiivisen ja ei-fiktiivisen tekstin eron lukee yhteisiä ja valinnaisia nuortenkirjoja ja jakaa lukukokemuksiaan muiden kanssa oppii keskustelemaan ja kirjoittamaan lukemastaan. 7. luokan tavoitteet Kielentuntemus harjoittelee kieliopin käsitteiden käyttöä opettelee oikeakielisyyskäytänteitä opettelee erottamaan kielen eri rekistereitä (puhekieli kirjakieli) kartuttaa sanavarastoaan oppii tarkastelemaan suomen kielen ilmiöitä. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi tekstien tarkastelijaksi laajentaa tekstilajien tuntemustaan harjaantuu tiedonhankintaan eri lähteistä kehittyy erityyppisten lähinnä kertovien tekstien tuottajana. Puhe- ja ilmaisutaito kehittyy esiintyjänä ja puhujana oppii entistä paremmin toimimaan erilaisissa ryhmätilanteissa. Kirjallisuus tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin (kertomukset, runot, näytelmät) kehittyy aktiiviseksi (nuorten) kirjallisuuden lukijaksi. 18

19 7. luokan sisällöt Kielentuntemus kertaa sanaluokat ja sijamuodot sekä persoonamuotoisten verbien pääluokat, aikamuodot ja persoonat kertaa keskeiset lauseenjäsenet harjoittelee sanojen oikeinkirjoitusta sekä välimerkkien käyttöä. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä laatii kuvauksia ja kertomuksia itselleen läheisistä aiheista opettelee kirjoittamaan aineiston pohjalta kiinnittää huomiota kirjoitelman kieliasuun ja jaksotteluun harjoittelee laatimaan itse kirjoitelmalleen otsikon oppii erittelemään ja vertailemaan erilaisia tekstejä (esim. uutinen, mainos, kertomus, sarjakuvat). Puhe- ja ilmaisutaito osallistuu erilaisiin ryhmätöihin ja niiden tulosten esittelyyn harjaantuu keskustelijana ja oman mielipiteensä ilmaisijana laatii ja pitää esityksiä, esimerkiksi valitsemastaan kirjasta esittää pienryhmissä lyhyitä näytelmiä ja sketsejä. Kirjallisuus lukee koti- ja ulkomaista nuortenkirjallisuutta valitsee osan kirjoista itse, osan valitsee opettaja koko luokalle tutustuu esimerkkien avulla kirjallisuuden kolmijakoon sekä harjaantuu käyttämään keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (esim. kerronta, kuvaus, kertoja, miljöö) tutustuu ikäkaudelleen sopiviin runoihin. 8. luokan tavoitteet Kielentuntemus syventää tietojaan lauseenjäsennyksestä ja verbiopista hioo oikeakielisyystaitojaan ja lausetajuaan kehittää edelleen sanavarastoaan ja tietämystään kielen eri rekistereistä. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä harjaantuu erityyppisten tekstien tuottajaksi kehittyy tekstien kriittisenä lukijana ja arvioijana sekä kehittää medialukutaitoaan oppii etsimään tietoa erilaisista lähteistä ja käyttämään sitä omissa töissään. 19

20 Puhe- ja ilmaisutaito harjaantuu esiintymään luontevasti erilaisissa puhe- ja esiintymistilanteissa sekä yksin että ryhmässä pystyy luontevasti ja asiallisesti antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä oppilastovereiltaan että opettajalta. Kirjallisuus monipuolistaa ja laajentaa kirjallisuuden tuntemustaan harjaantuu erittelemään lukemansa sekä suullisesti että kirjallisesti oppii etsimään itseään kiinnostavaa ja mieluisaa luettavaa kehittää kirjallisuuden avulla empatian kykyä ja saa virikkeitä ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen. 8. luokan sisällöt Kielentuntemus kertaa persoonamuotoiset verbit ja opiskelee modukset opiskelee kaikki lauseenjäsenet hioo oikeakielisyystaitojaan. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä laatii kertovien tekstien lisäksi yhä enemmän myös muuntyyppisiä tekstejä, kuten uutisia, mielipidekirjoituksia, vastineita ja arvosteluja perehtyy painettuun ja sähköiseen viestintään ja harjaantuu tarkastelemaan kriittisesti erityyppisten tekstien, esim. internetistä saadun aineiston, luotettavuutta. Puhe- ja ilmaisutaito osallistuu keskusteluihin, harjoittelee perustelemaan mielipiteitään ja väittelemään pitää kirjallisuusaiheisen esityksen osallistuu erilaisiin koulun projekteihin, kuten joulujuhlan ohjelman valmisteluun ja päivänavausten suunnitteluun pitää tiettyyn tilaisuuteen tarkoitetun puheen. Kirjallisuus tutustuu kauhu-, scifi-, fantasia- ja jännityskirjallisuuteen tekstinäytteiden avulla sekä lukee (yksin tai ryhmässä) tähän kirjallisuudenlajiin kuuluvia kirjoja monipuolistaa nuortenkirjojen tuntemustaan: tutustuu sekä klassikoihin että uusimpiin nuortenromaaaneihin sekä oppii vertailemaan eri aikojen nuortenkirjallisuutta harjoittelee kirjallisen novellianlyysin laatimista sekä harjaantuu keskustelemaan luetusta kirjallisuudesta opettelee käyttämään tärkeimpiä kirjallisuusanalyysin käsitteitä. 20

21 9. luokan tavoitteet Kielentuntemus hallitsee kielen rakenteen pääpiirteet tutustuu kielen muuttumiseen sekä alueeellisen ja tilannekohtaisen vaihtelun pääpiirteisiin hallitsee suomen peruskieliopin ja osaa hyödyntää sitä hallitsee eri rekisterien (puhekieli kirjakieli) käyttöalueet. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä pystyy tulkitsemaan ja tuottamaan erilaisia tekstejä pystyy ilmaisemaan mielipiteensä ja perustelemaan ne osaa suunnitella viestintäänsä ja edetä toiminnassaan tavoitteellisesti. Puhe- ja ilmaisutaito pystyy esiintymään luontevasti erilaisissa puhe- ja esiintymistilanteissa sekä yksin että ryhmässä. osaa suunnitella ja toteuttaa laajahkon puhe-esityksen. Kirjallisuus monipuolistaa lukuharrastustaan ja syventää kirjallisuudentuntemustaan sekä opettelee käyttämään tärkeimpiä kirjallisuustiedon käsitteitä pystyy myös erittelemään lukemaansa sekä suuullisesti että kirjallisesti. 9. luokan sisällöt Kielentuntemus kertaa peruskieliopin opiskelee lauseenvastikkeet tutustuu kielten maailmaan: maailman kieliin, sukukieliin, suomen kielen murteisiin ja slangiin sekä suomen kirjakielen kehitykseen perehtyy suomen kielen ominaispiirteisiin opiskelee kielenhuoltoa tarvittavassa määrin. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä harjoittelee tuottamaan asia- ja mielipidetekstejä kykenee laatimaan omia tekstejä muita tekstejä (esim. Internet, lehtiartikkelit, haastattelut) hyväksikäyttäen kykenee arvioimaan kriittisesti lukemaansa, kuulemaansa ja näkemäänsä. Puhe- ja ilmaisutaito 21

22 kehittää edelleen vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan erilaisten tehtävien (esim. kirjallisuusesitelmien, ryhmätöiden ja keskusteluiden) avulla. laatii ja esittää laajahkon puhe-esityksen, jossa käyttää monipuolisesti havaintovälineitä, esim. power pointia. Kirjallisuus tutustuu Kalevalaan ja suomalaiseen kansanperinteeseen siirtyy lukemista valittaessa nuortenkirjoista aikuisten kaunokirjallisuuteen lukee kotimaisia klassikkoja (esim. Kivi: Seitsemän veljestä; Linna: Tuntematon sotilas tai Rintala: Pojat) sekä uudempaa kaunokirjallisuutta (esim. Härkönen: Häräntappoase ja Niemi: Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä). TYÖTAVAT Vuosiluokat 6 9 Oppiaineessa tulee käyttää suomen kielen opetukselle soveliaita menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Opetuksessa pyritään korostamaan oppilaskeskeisyyttä ja oppilaan omia valintoja. Opetusjärjestelyissä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä heidän yksilölliset kehityseronsa ja taustansa. Saksalaisessa koulussa nämä seikat korostuvat, koska oppilaiden suomen kielen taito ja heidän kykynsä vastaanottaa suomenkielistä opetusta vaihtelee suurestikin, erityisesti a-luokilla. Myös a- ja b- luokkien tasoero on otettava opetuksessa huomioon. Opettajan roolia ei kuitenkaan tule väheksyä. Häntä tarvitaan toiminnan käynnistäjänä ja työnjohtajana sekä häiriötilanteiden selvittäjänä. Opettajakeskeisyys puoltaa paikkaansa joissakin opetustilanteissa, esimerkiksi kieliopin termien ja oikeakielisyyskäytänteiden opettamisessa. Sekä suullisiset että kirjalliset tehtävät pyritään vaihtelevasti suorittamaan sekä yksin että ryhmässä (tai parityönä). Kirjalliset kokeet tehdään pääsääntöisesti yksilösuorituksina, joskin erilaisia kirjallisia töitä, esim. uutisen laadinta, voidaan hyvin tehdä pareittain tai ryhmässä, vaikka suoritukset arvostellaankin. Myös elämyksellisyydelle ja yhteisille kokemuksille tulee opetuksessa antaa riittävästi tilaa. Yhteiset lukuhetket ja katselukokemukset, kuten teatteri- ja elokuvakäynnit, lisäävät oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja antavat muullekin opetukselle emotionaalista sisältöä. Myös erilaisten esitysten ja näyttelyjen valmisteleminen yhdessä antaa oppilaille onnistumisen elämyksiä ja luo ryhmähenkeä ARVIOINTI Arviointi tapahtuu kunkin luokan äidinkielen osa-alueiden tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Arvioinnin perusteella oppilaalle annetaan numeroarvosana osana lukukausi- tai 22

23 lukuvuosiarviointia. Päättövaiheen arviointi pohjaa vuosiluokkien 8 ja 9 edistymiseen, ja arvioinnissa noudatetaan kansallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerejä. Arviointi on jatkuvaa ja objektiivisuuteen pyrkivää. Opettaja arvioi sekä oppilaan kirjallista että suullista suoriutumista: koesuorituksia, tunti- ja kotitehtävien tekoa, (kirjallisuus)esitelmien pito, keskusteluihin osallistumista ym. Yleinen tuntiaktiivisuus vaikuttaa aina positiivisesti. Oppilaan erityiset ansiot jollakin äidinkielen osa-alueella korvaavat puutteita toisaalla. Oppilaat arvioivat myös omaa suoritustaan ja antavat palautetta luokkatovereilleen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista 23

24 pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. (ops) 24

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 8. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 9.1. Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus 7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Äidinkieli 3-6. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Äidinkieli 3-6. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 9. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 7. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomi äidinkielenä 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Suomi äidinkielenä 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus 1..1 Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat - Suomen kieli ja kirjallisuus Lk Tavoitteet Sisältöalueet/sisällöt Laaja-alainen osaaminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9

Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9 Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: VL 1 2 / Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot