TARKASTUSLAUTAKUNTIA JA ARVIOINTIKERTOMUKSIA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS

Transkriptio

1 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 1(29) TARKASTUSLAUTAKUNTIA JA ARVIOINTIKERTOMUKSIA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS Espoo Helsinki Jyväskylä Oulu Tampere Vantaa

2 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 2(29) Sisällys 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAUSPROSENTTI KYSELYN TULOKSET YHTEENVETO OSIOITTAIN Tarkastuslautakuntaa koskeva osio Arviointikertomusta koskeva osio Tavoitteita koskeva osio TARKASTUSLAUTAKUNTAA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan viranhaltijajohdon toimintaa Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja ARVIOINTIKERTOMUSTA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Arviointikertomus perustuu faktoihin Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille Yhteenveto avoimiin kysymyksiin annetuista vastauksista Parannusehdotuksia ja palautetta tarkastuslautakunnan toimintatavoista ja raportoinnista Valtuuston tietotarpeet Raportointiin kohdistuvat toiveet TAVOITTEITA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan Toiminnalliset tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita Tavoitteet ovat riittävän haastavia Tavoitteet ovat olennaisia Tavoitteiden määrä on sopiva Muutostoiveet tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin ja tavoitteiden sisältöön JOHTOPÄÄTÖKSET Liite 1 Espoon tulokset sisältäen vertailuvuoden Liite 2 Johtavien viranhaltijoiden tulokset: Tampere ja Vantaa... 28

3 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 3(29) 1 JOHDANTO Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa valtuustolle päätöksenteon kannalta olennaista tietoa kaupungin talousarviossa, ja jatkossa myös strategiassa, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunta toimii suoraan valtuuston alaisena ja on kaupungin muusta organisaatiosta sekä johdosta riippumaton toimielin. Vakiintuneen käytännön mukaisesti lautakunnan suorittaman arvioinnin tulokset on raportoitu valtuustolle vuosittain julkaistavassa arviointikertomuksessa. Tällä valtuutetuille, tarkastuslautakunnan jäsenille ja osittain myös johtaville viranhaltijoille osoitetulla kyselyllä pyrittiin selvittämään ensisijaisesti valtuutettujen näkemyksiä tarkastuslautakunnan arviointitoiminnasta ja arviointikertomuksesta. Lautakunnat ovat kyselyn tulosten perusteella onnistuneet pääosin vastaamaan niiden toiminnalle asetettuihin odotuksiin, mutta arviointitoimintaa ja raportointia on edelleen kehitettävä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kaupunkien tavoitteiden asettelua. Kysely suoritettiin vuodenvaihteessa Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Oulun ja Vantaan kaupungeissa. Vastaava kysely on tehty myös vuosina 2008, ja Kattavimmin kaupunkikohtainen vertailutieto oli käytettävissä vuonna toteutetun kyselyn tuloksista. Raportti jakautuu tarkastuslautakuntaa, arviointikertomusta ja tavoitteita käsitteleviin osioihin. Raportin alussa on kuvattu yhteenveto kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin sähköpostitse välitettynä Digium-kyselynä ja käytännön toteutuksesta sekä raportin laatimisesta vastasi Helsingin kaupungin tarkastusvirasto. Kyselyn laadintaan ja tulosten analysointiin on osallistunut professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain, mikä merkitsi muutoksia myös tarkastuslautakunnan tehtäviin. Lain mukaan lautakunnan tulee jatkossa muun muassa arvioida, onko kaupungin toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella ja tuloksellisella tavalla. Lisäksi lautakunnan tulee valvoa keskeisten luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta seuraavan valtuustokauden alusta eli lukien. Toivomme, että kyselyn tulokset antavat monipuolisen kuvan lautakuntien tämän hetkisestä toiminnasta ja ovat avuksi tarkastuslautakuntien toiminnan kehittämisessä. Helsingin kaupungin tarkastusvirasto

4 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 4(29) 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAUSPROSENTTI Kysely toteutettiin sähköisenä Digium-kyselynä. Vastausaika oli marraskuun 2014 lopusta tammikuun 2015 loppuun. Kyselyjä lähetettiin kaupungeittain seuraavasti: Vastaajajoukko Espoo 85 Helsinki 90 Jyväskylä 73 Oulu 74 Tampere 99 Vantaa 73 Kyselyssä vastaajat oli jaettu aseman mukaan seuraaviin ryhmiin: valtuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen valtuutettu, joka ei ole tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen, joka ei ole valtuutettu johtava viranhaltija (vain Tampere ja Vantaa) Vastausten määrä on esitetty taulukossa 1. Kokonaisuutena vastauksia on vähemmän kuin näistä kaupungeista vuonna, mutta eri vuosina kyselyn osoittaminen johtaville viranhaltijoille on vaihdellut kaupungeittain. Luottamushenkilöiden vastauksia sen sijaan on vuoden 2014 kyselyssä ollut käytettävissä enemmän kuin vuonna, mutta käytännössä se johtuu Jyväskylän mukaantulosta kyselyyn. Taulukko 1 Vastaajamäärät kaupungeittain ja vastaajaryhmittäin Valtuutettu Valtuutettu Talkin jäsen, Johtava Yhteensä +talkin jäsen (ei talkin jäsen) ei valtuutettu viranhaltija Espoo Helsinki 6* Jyväskylä Oulu 3* Tampere 6* 11 7* Vantaa Yhteensä Pelkästään luottamushenkilöiden vastausten määrä *Kyselyyn annettujen vastausten perusteella Tampereen tarkastuslautakunnassa olisi 13 jäsentä, kun todellinen määrä on 11 ja heistä neljä on valtuutettuja. Helsingin osalta vastauksia on kuudelta, joka on valinnut rooliksi valtuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen, mutta todellinen määrä on neljä. Oulussa puolestaan todellinen määrä on kaksi, ei taulukossa näkyvä kolme. Ilmeisesti kyselyyn vastaajilla on tullut virheitä oman roolin valinnassa. Taulukosta 1 nähdään, että joissakin vastaajaryhmissä lukumäärä on jäänyt hyvin pieneksi eli 2 tai 3 vastaajaa, jolloin keskiarvo voi näyttää poikkeavalta, mutta vastaajia on vain pari. Jatkossa vastaavassa kyselyssä onkin syytä harkita sitä, että joko kysytään vain valtuutettujen mielipidettä tai jos tarkastuslautakunnan mielipidettä kysytään, heidät pidetään yhtenä vastaajaryhmänä.

5 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 5(29) Tarkastuslautakunnan jäsenten vaikutus valtuutettujen keskiarvoon on suurin Vantaalla, jossa 34 prosenttia valtuutettujen vastauksista oli tarkastuslautakunnan jäsenten vastauksia. Pienin vaikutus oli Jyväskylässä, jossa tarkastuslautakunnan jäsenten vastauksia oli valtuutettujen vastausten joukossa vain kuusi prosenttia. Espoossa niitä oli kahdeksan prosenttia. Helsingin, Oulun ja Tampereen osalta vaikutus olisi taulukon 1 perusteella Helsingissä 16, Oulussa 10 ja Tampereella 35 prosenttia. Tarkastuslautakunnan jäseniä, jotka ovat myös valtuutettuja on kuitenkin vähemmän kuin vastaajat ovat ilmoittaneet, joten todellinen prosenttiosuus on Helsingissä 11, Oulussa seitsemän ja Tampereella 24 prosenttia. Virhe määrissä johtunee siitä, että osa vastaajista on tulkinnut vastausvaihtoehtoa Valtuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen muodossa Valtuutettu tai tarkastuslautakunnan jäsen. Taulukossa 2 on vielä esitetty vastausprosentit kaupungeittain ja vastaajaryhmittäin. Ahkerimpia vastaajia olivat Tampereen johtavat viranhaltijat kun taas Tampereen valtuutetut vastasivat heikosti. Vastauksia on kuitenkin lukumääräisesti 17. Luottamushenkilöistä Jyväskylässä ja Espoossa vastausprosentti oli korkein. Vastausprosentti on tulosten tulkinnan kannalta riittävällä tasolla, mutta Tampereen osalta on muistettava, että vain neljännes valtuutetuista on vastannut. Taulukko 2 Vastausprosentti kaupungeittain ja vastaajaryhmittäin Valtuutetut Kaikki luottamushenkilöt yhteensä viranhaltijat 2014 Johtavat Yhteensä 2012 Espoo 48,0 % 50,6 % - 50,6 % 49,6 55,3 Helsinki 44,7 % 45,6 % - 45,6 % - 57,6 Jyväskylä 47,8 % 50,7 % - 50,7 % - - Oulu 44,8 % 44,6 % - 44,6 % - 50,0 Tampere 25,4 % 32,4 % 80,0 % 44,4 % - 51,9 Vantaa 47,8 % 47,8 % 50,0 % 47,9 % - 50,7 Yhteensä KYSELYN TULOKSET Vuoden 2012 kyselyyn osallistui nyt mukana olevista kaupungeista vain Espoo. Sen vuoksi Espoon tulokset sisältäen vertailuvuoden 2012 on esitetty erikseen liitteessä 1 ja taulukoissa on vertailutietona vain vuoden tulokset. Vastaavasti, koska vain kahden kaupungin osalta vastaajia oli myös johtavien viranhaltijoiden ryhmästä, johtavien viranhaltijoiden tulokset ja niiden vertailu vuoteen on esitetty liitteessä 2. Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vantaan lisäksi vuoden kyselyyn osallistuivat Hämeenlinna, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori ja Rovaniemi. Sen vuoksi vuosikeskiarvojen vertailu on mielekkäintä vain kaupungin sisällä. kohtaisissa taulukoissa on kuitenkin raportoitu myös vuoden

6 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 6(29) kyselyssä mukana olleiden kaupunkien keskiarvo. Muutoksen suunta on merkitty kuvion oikeaan alareunaan merkinnöin (2014) >, < tai = (). 3.1 YHTEENVETO OSIOITTAIN Tarkastuslautakuntaa koskeva osio Tarkastuslautakuntaa koskevia väittämiä esitettiin yhteensä neljä. Vastausten keskiarvoksi tuli 3,8 asteikolla 1 täysin eri mieltä - 5 täysin samaa mieltä (taulukko 3). Keskiarvo oli korkeampi kuin vuoden kyselyssä. Keskiarvo parani Espoossa ja Tampereella, mutta heikkeni hieman Vantaalla. Taulukko 3 Kaikkien tarkastuslautakuntaa koskevien väittämien keskiarvo (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,3 3,9 3,9 4,1 3,9 3,4 Helsinki 4,1 3,6 3,7 3,4 3,6 3,6 Jyväskylä 3,8 3,4 3,5 3,8 3,5 - Oulu 4,3 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 Tampere 4,4 4,1 4,2 4,0 4,2 3,8 Vantaa 3,9 3,5 3,6-3,6 3,8 Yhteensä 4,1 3,7 3,7 3,9 3,8 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3,6 Eri vastaajaryhmien antamia arvioita verrattaessa havaitaan, että valtuutetut arvioivat tarkastuslautakuntaa myönteisemmin, jos he ovat itse lautakunnan jäseniä. Oulussa ja Helsingissä ero on suurin valtuutettujen välillä riippuen siitä, ovatko he lautakunnan jäseniä vai ei. Kutakin väittämää tarkastellaan kaupunkikohtaisesti luvussa 3.2. en tulokset yhteenlaskien nähdään taulukosta 4, että parhaiten toteutuu tarkastuslautakunnan riippumaton asema ja heikoiten kunnan ja viranhaltijajohdon toiminnan riittävä arviointi. Tarkastuslautakunnan riippumaton asema oli koko kyselyn väittämistä toiseksi korkeimman arvion saanut väittämä (korkein oli arviointikertomuksen perustuminen faktoihin). Taulukko 4 Tarkastuslautakuntaa koskevat väittämät, vuoden 2014 kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo, luottamushenkilöiden vastaukset (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Tarkastuslautakuntaa koskeva väittämä 2014 Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti 4,1 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan ja viranhaltijajohdon toimintaa 3,5 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa 3,7 Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja 3,9

7 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 7(29) Arviointikertomusta koskeva osio Arviointikertomukseen ja lautakunnan arviointityöhön liittyvässä osiossa esitettiin viisi väittämää. Vastausten keskiarvo oli 3,5 eli sama kuin vuoden kyselyssä (taulukko 5). Keskiarvo parani erityisesti Espoossa, hieman myös Helsingissä. Vantaalla arvio heikkeni. Taulukko 5 Kaikkien arviointikertomusta koskevien väittämien keskiarvo (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,8 3,7 3,7 3,9 3,7 3,3 Helsinki 3,8 3,4 3,5 3,6 3,5 3,4 Jyväskylä 3,6 3,4 3,4 3,2 3,4 - Oulu 4,2 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Tampere 3,8 3,8 3,8 3,7 3,8 3,8 Vantaa 3,5 3,4 3,5-3,5 3,7 Yhteensä 3,7 3,5 3,5 3,6 3,5 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta = 3,5 Eri vastaajaryhmien antamia arvioita verrattaessa havaitaan myös arviointikertomuksen osalta, että tarkastuslautakunnan jäsenenä toimivat valtuutetut antavat myönteisempiä arvioita kuin muut valtuutetut. Tässäkin ero oli suurin Oulun ja Helsingin kohdalla. Tampereella kaikki vastaajaryhmät olivat sen sijaan melko yksimielisiä. Kutakin väittämää tarkastellaan kaupunkikohtaisesti luvussa 3.3. en tulokset yhteenlaskien nähdään taulukosta 6, että vastaajat suhtautuvat myönteisimmin väittämään arviointikertomus perustuu faktoihin sekä ovat melko samaa mieltä siitä, että arviointityö tuottaa oleellista tietoa ja että arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta. Arviointikertomuksen perustuminen faktoihin oli koko kyselyssä myönteisimmin arvioitu väittämä. Taulukko 6 Arviointikertomusta koskevat väittämät, vuoden 2014 kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo, luottamushenkilöiden vastaukset (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Tarkastuslautakuntaa koskeva väittämä 2014 Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 4,0 Arviointikertomus perustuu faktoihin 4,2 Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan 3,9 toimintaa ja sen tuloksellisuutta Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot 3,0 Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille 2,7 Koko kyselyn heikoimman arvion (2,7) sai väittämä Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille. Melko alhainen oli keskiarvo myös väittämän Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot osalta.

8 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 8(29) Näyttää siis siltä, että sinänsä hyödylliseksi koettu arviointityö ei riittävästi välity kuntalaisille eikä arvioinnin tuloksia riittävästi hyödynnetä kunnan toiminnassa. Kyselyssä luottamushenkilöitä pyydettiin myös antamaan kokonaisarvosana oman kaupungin arviointikertomuksesta. Arvosana oli sama kuin vuoden kyselyssä, tasan 8 (taulukko 7). Kokonaisarvosana on parantunut Tampereella, Espoossa ja Helsingissä. Erityisesti Oulussa, mutta myös Vantaalla kokonaisarvosana oli aiempaa alempi. Taulukko 7 Kokonaisarvosana kaupungin arviointikertomuksesta (arvosteluasteikolla 1 erittäin huono ja 10 erittäin hyvä) Espoo 8,0 8,2 8,2 8,9 8,3 8,1 Helsinki 8,5 7,8 7,9 8,3 7,9 7,8 Jyväskylä 8,0 7,5 7,6 7,2 7,5 - Oulu 8,3 7,7 7,7 8,7 7,8 8,3 Tampere 8,7 8,6 8,7 8,6 8,6 8,3 Vantaa 8,6 8,1 8,3-8,3 8,6 Yhteensä 8,5 7,9 8,0 8,4 8,0 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta = 8,0 Arviointikertomuksesta annettavan kokonaisarvosanan osalta erot valtuutettujen kahden vastaajaryhmän välillä olivat melko suuria erityisesti Helsingissä ja Oulussa, mutta myös Jyväskylässä ja Vantaalla eli tarkastuslautakunnan jäseninä toimivat valtuutetut antoivat myönteisempiä arvioita. Tampereella ero oli pieni ja Espoossa lautakunnan jäsenenä toimivat valtuutetut olivat kriittisempiä kuin muut valtuutetut. Toisaalta ne lautakunnan jäsenet, jotka eivät olleet valtuutettuja, antoivat Espoossa kaikkein korkeimman arvosanan (8,9) kaikkien kaupunkien eri vastaajaryhmien joukosta Tavoitteita koskeva osio Talousarviossa asetettuja tavoitteita koskeva osio ei varsinaisesti käsitellyt tarkastuslautakunnan työtä, vaan liittyy toisaalta niihin edellytyksiin, joita tarkastuslautakunnalla on tehdä tavoitteiden toteutumista koskevaa arviointia ja toisaalta siihen, onko tavoitteilla tosiasiassa toimintaa ohjaava vaikutus. Tavoitteita koskevia väittämiä esitettiin kyselyssä kahdeksan kappaletta. Tavoitteita on arvioitu kyselyssä selvästi kriittisemmin kuin tarkastuslautakunnan työtä. Keskiarvo pysyi samana kuin vuoden kyselyssä ollen 3,4 (taulukko 8). kohtaisissa arvioissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Tampereella arvio heikkeni 0,2 yksikköä.

9 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 9(29) Taulukko 8 Kaikkien tavoitteita koskevien väittämien keskiarvo (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,2 3,4 3,4 2,7 3,3 3,2 Helsinki 3,3 3,3 3,3 3,2 3,3 3,2 Jyväskylä 3,1 3,5 3,5 3,1 3,5 - Oulu 3,4 3,4 3,4 3,3 3,4 3,5 Tampere 3,6 3,7 3,6 3,0 3,5 3,7 Vantaa 3,4 3,3 3,4-3,4 3,4 Yhteensä 3,4 3,4 3,4 3,0 3,4 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta = 3,4 Kutakin väittämää tarkastellaan kaupunkikohtaisesti luvussa 3.5. en tulokset yhteenlaskien nähdään taulukosta 9, että tavoitteita koskevat vastausten keskiarvot asettuvat 3,2 3,6 väliin. Parhaimmaksi luottamushenkilöt arvioivat esitetyistä väittämistä tavoitteiden yhteyden kunnan strategiaan. Luottamushenkilöt arvioivat kuitenkin, ettei asetetuissa tavoitteissa ole riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita, sillä sen arvio oli heikoin 3,2. Toinen yhtä heikoksi arvioitu väittämä oli tavoitteiden asettamista koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen. Taulukko 9 Tavoitteita koskevat väittämät, vuoden 2014 kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo, luottamushenkilöiden vastaukset (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Tavoitteita koskeva väittämä 2014 Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa 3,2 Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä 3,3 Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan 3,6 Toiminnallisten tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin 3,5 Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita 3,2 Tavoitteet ovat riittävän haastavia 3,4 Tavoitteet ovat olennaisia 3,4 Tavoitteiden määrä on sopiva 3,3 Myös tavoitteista pyydettiin luottamushenkilöitä antamaan kokonaisarvosana. Verrattuna arviointikertomusta koskevaan arvioon (8,0), tavoitteet saivat huonomman arvion, 7,4 (taulukko 10). Arvio oli huonontunut hieman vuoden kyselyyn verrattuna. Taulukko 10 Kokonaisarvosana tavoitteista (arvosteluasteikolla 1 erittäin huono ja 10 erittäin hyvä) Espoo 7,3 7,4 7,4 6,9 7,3 7,4 Helsinki 7,8 7,3 7,4 7,0 7,3 7,1 Jyväskylä 6,0 7,5 7,4 6,6 7,3 - Oulu 7,3 7,2 7,2 7,3 7,2 7,6 Tampere 7,6 8,3 8,1 7,1 7,8 7,7 Vantaa 7,6 7,5 7,6-7,6 7,7 Yhteensä 7,5 7,4 7,4 7,0 7,4 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 7,6

10 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 10(29) 3.2 TARKASTUSLAUTAKUNTAA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti Kaikki vastaajaryhmät arvioivat tarkastuslautakunnan riippumattomuuden ja itsenäisyyden olevan hyvällä tasolla (taulukko 11). Tarkastuslautakunnassa itse toimivat luottamushenkilöt arvioivat riippumattomuuden paremmaksi. Poikkeuksena olivat helsinkiläiset lautakunnan jäsenenä toimivat valtuutetut, jotka olivat kriittisempiä kuin muut valtuutetut ja Tampereella ne lautakunnan jäsenet, jotka eivät olleet valtuutettuja. Taulukko 11 Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,7 4,1 4,2 4,4 4,2 3,7 Helsinki 3,8 4,1 4,0 4,7 4,1 3,8 Jyväskylä 4,5 3,9 3,9 4,0 3,9 - Oulu 4,7 4,1 4,1 4,5 4,2 4,3 Tampere 4,8 4,1 4,4 3,9 4,2 4,2 Vantaa 4,1 3,6 3,8-3,8 3,9 Yhteensä 4,3 4,0 4,0 4,2 4,1 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 4,0 en tuloksista erityisesti Espoon, mutta myös Helsingin arvio on parantunut vuodesta. Tampereen arvio pysyi ennallaan, Oulun ja Vantaan hieman heikkeni. Riippumattomuus ymmärretään keskeiseksi edellytykseksi luotettavalle ja objektiivisuuteen pyrkivälle tarkastukselle, joten tarkastuslautakuntainstituution toiminnan lähtökohdat ovat kyselyn valossa hyvät Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan viranhaltijajohdon toimintaa Tarkastuslautakunnan riippumattomuus arvioitiin paremmaksi kuin se, arvioidaanko kunnan viranhaltijajohdon toimintaa riittävästi (4,1>3,5). Tässäkin kriittisimmät vastaajat olivat yleensä valtuutettuja, jotka eivät toimi lautakunnassa (taulukko 12).

11 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 11(29) Taulukko 12 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan viranhaltijajohdon toimintaa (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,0 3,6 3,6 4,0 3,7 3,0 Helsinki 4,0 3,3 3,5 3,0 3,4 3,4 Jyväskylä 3,5 3,0 3,0 3,6 3,1 - Oulu 4,0 3,2 3,3 3,3 3,3 3,4 Tampere 4,0 4,1 4,1 3,7 4,0 3,5 Vantaa 3,9 3,1 3,4-3,4 3,9 Yhteensä 3,9 3,3 3,4 3,6 3,5 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3,4 Espoon ja Tampereen vastaukset olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin vuonna. Helsingissä tilanne oli ennallaan, Oulussa hieman heikentynyt ja Vantaalla selvästi heikentynyt Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa Kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten arvioinnin riittävyys arvioitiin paremmaksi kuin viranhaltijajohdon arvioinnin riittävyys. Ero syntyi erityisesti Jyväskylän, Oulun ja Vantaan vastauksista, joissa siis tämä väittämä sai korkeammat arviot kuin edellinen väittämä. Ajallisesti tulokset ovat muuttuneet eniten Espoossa ja Tampereella, joissa arvio parani vuodesta 0,5 yksikköä viisiportaisella asteikolla. Taulukko 13 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,7 3,8 3,7 3,6 3,7 3,2 Helsinki 4,2 3,3 3,5 2,3 3,4 3,4 Jyväskylä 3,5 3,4 3,4 3,8 3,5 - Oulu 3,5 3,8 3,8 3,3 3,7 3,8 Tampere 4,2 4,5 4,4 3,6 4,1 3,6 Vantaa 3,7 3,6 3,7-3,7 3,6 Yhteensä 3,9 3,6 3,7 3,4 3,7 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3, Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja Taulukosta 14 nähdään, että tarkastuslautakunnan jäsenet olivat huomattavasti luottavaisempia siihen, että lautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja kuin ne valtuutetut, jotka eivät ole lautakunnassa mukana. Luottamushenkilöiden antama keskiarvo 3,9 oli kuitenkin hyvällä tasolla ja parempi kuin kahdessa edellisessä väittämässä.

12 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 12(29) Taulukko 14 Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,7 4,1 4,1 4,5 4,2 3,7 Helsinki 4,3 3,6 3,7 3,7 3,7 3,6 Jyväskylä 3,5 3,4 3,5 3,8 3,5 - Oulu 5,0 3,7 3,8 4,3 3,8 3,7 Tampere 4,5 3,9 4,1 5,0 4,4 3,9 Vantaa 4,0 3,6 3,7-3,7 3,8 Yhteensä 4,3 3,7 3,8 4,4 3,9 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3,6 Espoon ja Tampereen tulokset paranivat 0,5 yksikköä vuodesta. 3.3 ARVIOINTIKERTOMUSTA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Arviointikertomusta koskevat kysymykset koskevat vuoden 2013 kertomusta Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Vastaajien mukaan tarkastuslautakunnan arviointityö tuottaa oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (taulukko 15). Tilanne ei kuitenkaan ole täysin tyydyttävä, sillä ne valtuutetut, jotka eivät toimi tarkastuslautakunnassa, antoivat arvion 3,8 kun taas lautakunnan jäsenten arvio oli 4,3. Taulukko 15 Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,3 4,1 4,1 4,7 4,2 3,8 Helsinki 4,5 3,7 3,8 4,0 3,9 4,0 Jyväskylä 4,5 3,5 3,5 3,8 3,6 - Oulu 5,0 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 Tampere 4,5 4,2 4,3 4,4 4,3 3,9 Vantaa 3,8 3,8 3,8-3,8 4,0 Yhteensä 4,3 3,8 3,9 4,3 4,0 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3,8 Arvio parani Espoossa ja Tampereella verrattuna vuoteen, Vantaalla ja Helsingissä heikentyi Arviointikertomus perustuu faktoihin

13 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 13(29) Kaikki vastaajat, parhaiten lautakunnassa toimivat valtuutetut, ovat luottavaisia siihen, että arviointikertomus perustuu faktoihin (taulukko 16). Tämä väittämä sai koko kyselyn korkeimmat arviot. Taulukko 16 Arviointikertomus perustuu faktoihin (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 4,7 4,3 4,3 4,9 4,4 3,9 Helsinki 4,8 4,0 4,1 4,3 4,1 4,2 Jyväskylä 5,0 3,9 3,9 4,0 3,9 - Oulu 4,7 4,2 4,2 4,7 4,3 4,1 Tampere 4,7 4,3 4,4 4,3 4,4 4,3 Vantaa 4,5 4,1 4,3-4,3 4,3 Yhteensä 4,6 4,1 4,2 4,4 4,2 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 4,1 Erityisesti Espoon arvio parani vuodesta. Myös Oulussa ja Tampereella suunta oli ylöspäin, Vantaalla ennallaan ja Helsingissä yhden kymmenyksen alaspäin. Jyväskylän osalta huomio kiinnittyy suureen eroon valtuutettujen välillä sen mukaan, toimiiko valtuutettu lautakunnassa vai ei (5,0 vs. 3,9). On kuitenkin huomattava arvion 5 antaneiden vastaajien vähäinen määrä (2) Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta Vastaajat olivat melko luottavaisia myös sen suhteen, lisääkö arviointikertomus valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta (taulukko 17). Jälleen lautakunnan jäsenet olivat luottavaisempia kuin muut valtuutetut. Taulukko 17 Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 5,0 4,2 4,3 4,4 4,3 3,7 Helsinki 4,5 3,7 3,8 4,0 3,8 3,7 Jyväskylä 4,0 3,6 3,6 3,6 3,6 - Oulu 4,5 3,7 3,8 4,5 3,8 3,9 Tampere 3,7 4,1 3,9 4,3 4,0 4,1 Vantaa 4,0 3,8 3,9-3,9 4,1 Yhteensä 4,2 3,8 3,9 4,2 3,9 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3,8 Espoon arvio parani 0,6 yksikköä vuodesta, Helsingin vain 0,1. Muilla arvio hieman heikkeni.

14 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 14(29) Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot Tarkastuslautakunnan esittämiä havaintoja ja kannanottoja ei lautakunnan jäsenten mielestä oteta riittävästi huomioon (taulukko 18). Myös muiden kuin lautakunnan jäsenenä toimivien valtuutettujen antama arvio oli melko alhainen eli 3 skaalan keskellä. Erityisen tyytymättömiä olivat Jyväskylässä toimivat lautakunnan jäsenet, jotka olivat myös valtuutettuja, mutta heitä oli vastaajina vain kaksi. Taulukko 18 Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 2,3 2,9 2,9 2,4 2,8 2,6 Helsinki 2,5 2,9 2,8 2,0 2,8 2,7 Jyväskylä 1,5 3,1 3,0 2,4 2,9 - Oulu 3,5 2,8 2,9 2,5 2,9 2,9 Tampere 3,0 3,6 3,4 3,0 3,3 3,4 Vantaa 2,9 3,0 2,9-2,9 3,2 Yhteensä 2,7 3,0 3,0 2,6 2,9 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3,0 Tämä tulos on huomattavan tärkeä tarkastuslautakunnan työn vaikuttavuuden kannalta. Voidaan kysyä, kertooko tulos enemmän tarkastuslautakunnan ehdotusten käyttökelpoisuudesta vai kunnan toimeenpanokoneiston haluttomuudesta toteuttaa niitä Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille Taulukosta 19 havaitaan, että kaikki vastaajaryhmät olivat yksimielisiä siitä, että arviointikertomuksesta tiedottaminen kuntalaisille ei ole riittävällä tasolla (2,7). Tiedottamista koskeva arvio oli parantunut Espoossa ja Helsingissä, hieman myös Oulussa. Tampereen arvio heikkeni hieman ja Vantaan selvemmin päätyen tasolle 2,4. Minkään kaupungin keskiarvo ei ylittänyt kolmea. Taulukko 19 Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 2,7 2,6 2,6 3,1 2,7 2,4 Helsinki 2,8 2,7 2,7 3,0 2,7 2,4 Jyväskylä 3,0 2,7 2,7 2,4 2,7 - Oulu 3,3 2,7 2,8 2,0 2,7 2,6 Tampere 3,0 2,9 2,9 2,7 2,9 3,0 Vantaa 2,3 2,4 2,4-2,4 2,7 Yhteensä 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta = 2,7

15 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 15(29) Arviointikertomuksesta tiedottaminen sai koko kyselyn alhaisimmat arviot, joten se on selvästi asia, jonka osalta kaikissa kaupungeissa on parantamisen varaa. 3.4 Yhteenveto avoimiin kysymyksiin annetuista vastauksista Parannusehdotuksia ja palautetta tarkastuslautakunnan toimintatavoista ja raportoinnista Kyselyssä pyydettiin avoimia vastauksia otsikolla parannusehdotuksia ja palautetta tarkastuslautakunnan toimintatavoista ja raportoinnista. Monessa avoimessa vastauksessa nykyinen toimintapa sai myönteisen arvion. Lautakunnan toiminta nähtiin ammattitaitoisena ja riippumattomana sekä raportointia pidettiin harkittuna. Tätä kuvastaa myös se, että luottamushenkilöt arvioivat myönteisesti väittämiä siitä, että lautakunta toimii riippumattomasti ja itsenäisesti (keskiarvo 4,1) ja että arviointikertomus perustuu faktoihin (4,2). Seuraavassa nostetaan esille vastaajilta saatuja parannusehdotuksia. Väite, että arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille, sai alhaisimman keskiarvon (2,7) kaikista väitteistä koko vastaajajoukossa. Se myös heijastui avoimiin vastauksiin parannusehdotuksia koskevassa avoimessa kysymyksessä. Espoon lautakunta sai pääasiassa tällä avoimella kysymyksellä kiitosta, mutta pari espoolaista vastaajaa nosti juuri kuntalaiset ja heidän tiedontarpeensa esille. Pääpiirteissään tarkastuslautakunta toimii OK Toimialojen raportointi tapahtuu ehkä vähän liikaa toimialojen ehdoilla. Kuntalaisnäkökulman vahvistaminen. Tarkastuslautakunnan tulisi erityisesti kerätä kuntalaisilta tietoa asioista, jotka olisi syytä selvittää. Yksi helsinkiläinen innovoi seuraavaa. Ehdotan, että lautakunta ottaa käyttöön palvelevan puhelimen tai jonkun muun keinon valtuutettujen, virkamiesten ja yleisön havaintojen vastaanottamiseksi. Aiemmissa kyselyissä on toivottu väliraportointia valtuustolle ajankohtaisista asioista kesken vuottakin. Tämä toistui tämänkin kyselyn avoimissa vastauksissa. Jyväskylän kohdalla toivottiin usein väliraportointia, tämä viittaisi siihen että Jyväskylä tarkastuslautakunta ei ole antanut väliraportteja. Eräs oululainen toivoi tärkeimmiltä hallinnonaloilta seurantaraporttia kolme kertaa vuodessa. Eräs espoolainen toivoi taas, että raportointia tulisi säännöllisten kertomusten lisäksi saada myös kulloisistakin erityisistä epäkohdista. Yhden helsinkiläisen vastaus oli seuraava: Lautakunta voisi tehdä jonkun sektorin toiminnasta syvällisen raportin ja antaa sen tiedoksi vuoden varrella. Näin voitaisiin toimintaa säätää kaiken aikaa.

16 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 16(29) Useissa vastauksessa toivottiin tehostamista tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ehdotusten toimeenpanon jälkiseurannassa. Tässä suhteessa on vielä kehittämismahdollisuuksia ao. kaupungeissa. Eräs espoolainen kritisoi seuraavasti: Määrätietoisempi ote tarkastuslautakunnan esittämien korjaustarpeessa olevien asioiden jälkiseurantaan. Nyt asiat vain hautautuvat jonnekin ja kukaan ei niiden perään jaksa paimentaa. Yksi tamperelainen muotoili seuraavasti: Tarkastuslautakunta toimii hyvin. Ongelmana on se, että lautakunnan havainnot ja suositukset eivät johda mihinkään. Kh:n tulee vastata täsmällisemmin arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja suosituksiin ja valvoa toteutusta. Vain muutama vastaaja nosti tässä avoimessa kysymyksessä esille politikoinnin ongelman. Yhden tamperelaisen vastaajan mukaan tarkastuslautakunnan jäsenten tulisi muistaa pidättäytyä ns. oman asian ajamisesta. Toimintatapojen kehittämisessä yksi tamperelainen toivoi, että toimintatapana voisi olla entistä enemmän kiertää kaupungin eri liikelaitoksissa jne. ja kokoontua nykyistä vähemmän virastotalon kokoustilassa. Toinen tamperelainen ehdotti seuraavaa: Arviointikertomus on lähinnä virkamiesten tekemä, tulee melko valmiiksi pureskeltuna tarkastuslautakunnan eteen ja siihen tehdään aika pieniä korjauksia. Reviisori ja muut laatijat voisivat etukäteen paremmin kysyä tarkastuslautakunnan jäseniltä, mihin asioihin he toivoisivat erityisesti kiinnitettävän huomiota. Tarkastuslautakuntaan olisi hyvä saada enemmän uusia jäseniä, nyt jotkut istuvat siellä vuosikymmeniä eikä tule uusia ajatuksia tai kommentteja Valtuuston tietotarpeet Luottamushenkilöiden keskuudessa väite siitä, että lautakunnan arviointityö tuottaa oleellista tietoa ja että arviointikertomus perustuu faktoihin sai keskiarvotarkastelun perusteella hyvän arvion (4,0 ja 4,2 asteikolla 1-5). Myös väite että tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja sai korkean keskiarvon (3,9 asteikolla 1-5). Tämä heijastuu myös vastauksiin, joita annettiin kysymykseen Mistä asiakokonaisuuksista valtuusto mielestäsi tarvitsisi tarkastuslautakunnan tuottamaa arviointitietoa? Tämä avoin kysymys tuotti myös kuten aiemmatkin vastaavat kyselyt myös ennalta odotettavia vastauksia, jotka viittasivat eri kohtiin lautakunnan lakisääteisessä arviointitehtävässä. Useissa vastauksissa arvioitiin nykyisen arviointitiedon vastaavuutta tiedon tarpeisiin hyväksi. Toisaalta monissa vastauksissa tuli esille seikkoja, joihin vastaajat toivoivat erityisesti painotuksia arvioinnissa. Seuraavassa nostetaankin vastauksista esille lähinnä erilaisia erityisiä toiveita ja painotuksia sekä ongelmakohtia.

17 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 17(29) Espoon vastauksissa toivottiin muutamassa vastauksessa erityisesti tietoa sisäisen valvonnan puutteista, ja muutamassa vastauksessa viitattiin Suomenojan sataman epäselvyyksiin. Erään vastaajan mukaan On ilmennyt, että sisäisessä tarkastuksessa on puutteita. Kaupungin johtajatason vastuut ovat hieman epäselvät. Johtamisen toimivuutta sekä johtajien vastuun tiedostamista voisi arvioida tarkemmin. Toinen Espoon vastaaja kiinnitti huomiota seuraavasti: Miten virkamiehet ovat toteuttaneet KH:n ja lautakuntien päätökset? Mitä pitäisi tehdä, jotta valtuuston hyväksymät strategiset tavoitteet ohjaisivat nykyistä paremmin virkamiesten toimintaa? Ja edelleen yhden Espoon vastaajan mukaan: Johtavien huomattavan hankintavallan ja henkilöstöpoliittisen toimivallan omaavien viranhaltijoiden tekemien päätösten taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista arviointitiedot sekä viranhaltijakohtaisesti päätettyjen palveluostosopimusten sekä urakka- ja hankintasopimusten eri yrityksiin kohdentumisesta. Espoon vastuksissa nostettiin esiin myös liikelaitosmallin toimivuus ajankohtaisena asiana. Helsingin osalta useampi vastaaja kiinnitti huomionsa hankintatoimeen ja kilpailutustiedon tarpeisiin. Yhden vastaajan mukaan Lautakunnan tulisi selvittää esim., onko kilpailutus toiminut, vai onko havaittavissa kartelleja tai muita palveluiden ja tavaroiden ostohintaan vaikuttavia syitä tai tehotonta omaa tuotantoa. Nykyisiä hankintahintoja ja oman tuotannon kustannuksia tulisi verrata markkinoiden tukkuhintoihin jne. Ja toisen mukaan tarvitaan tietoa viranhaltijoiden hankintavaltuuksien tarkastamisesta sekä hankintojen yhdenmukaisuudesta. Myös eräs Espoon vastaaja kirjoitti, että hankinnoissa ja monenlaisten ostopalvelujen käytössä riittää perattavaa. Useassa Helsingin kuten eräiden muidenkin kaupunkien vastauksissa painotettiin hyvinvointipalvelun arviointitietoa: Palveluverkkojen kehittämisen arviointi kokonaisuutena, sosiaalisten ja kokonaistaloudellisten vaikutusten, tasa-arvon/eriarvoisuuden osalta eikä vain yksittäisinä asioina ja yksittäisen viraston budjetin valossa. konsernin ja sen talouden arviointi kokonaisuutena. Demokratia, miten toteutuvat lähidemokratiaa ja asukkaiden osallistumista koskevat tavoitteet, miten toteutuu valtuuston ohjaus kuntayhtymiin jne. Ja toisen vastaajan mukaan Nyt arviointi keskittyy hyvin paljon talousasioihin, yhtä tärkeää olisi antaa painoarvoa terveys- ja hyvinvointieroille jne. Jyväskylän kohdalla usea vastaaja toivoi erityisesti tietoa yhtiöittämisestä, ostopalveluista, ulkoistamisesta ja konserniohjauksesta. Yksi vastaaja kaipasi tietoa Kaupungin omistamien yhtiöiden (18 kpl) ja tytäryhtiöiden (30 kpl) sekä säätiöiden (6 kpl) toiminnasta, vaikkapa erillisessä valtuuston iltakoulussa, johon varataan runsaasti aikaa valtuutettujen kysymyksille. Toisen vastaajan mukaan tarvitaan tietoa seuraavista seikoista:.. omat palvelut, ostopalvelut, yksityistäminen - objektiivista vertailutietoa, jossa pelkän hinnan lisäksi huomioidaan kaikki muutkin vaikuttavat tekijät. Eräs oululainen vastaaja nosti esille erityisesti sijoitustoiminnan seuraavasti: Sijoitustoiminnan riskeistä ja konsernitilikäytännön todellisista hyödyistä. On-

18 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 18(29) ko niitä. Kuntayhtymien toiminta jää ulkopuolelle. Siksi niitä koskevaa tietoa on tarpeen tuottaa. Toinen oululainen nosti esille seuraavan tiedontarpeen: Tarkastuslautakunta ottaa tarkasteltavaksi yksittäisiä hallintokunnan yksiköitä. Ei tarkastella riittävästi miten eri hallintokuntien toiminnot kytkeytyvät toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Tampereen kohdalla nousi esille tilaaja-tuottajamalliin liittyvä arviointitiedon tarve. Yhden vastaajan mukaan Tarvittaisiin arviota siitä, kuinka kaupungin säästöbudjetit ovat vaikuttaneet oman tuotannon mahdollisuuksiin selvitä toiminnallisista tavoitteista ja lain velvoitteista. Kaupungissa on säästetty sekä tilaajan että tuotannon budjeteissa pitkään. Tuotannon säästöt kohdistuvat osin (tilaaja)lautakunnan päätösvallan alaiseen toimintaan (laatutaso esim.), tässä tulee ristiriitoja mm säästöjen vaikutusten arvioinnissa ja vastuukysymyksissä. Ja toisen mukaan Tampereen tilaaja-tuottajamallissa on luottamuselimiä myös tuotannon johtokunnat. Tarkastuslautakunnan arvioinnit eivät ainakaan yhtä näkyvästi tule esille näiden toimielimien arvioimisessa. Vantaan kuten eräiden muidenkin kaupunkien vastauksissa nousivat esille mm. erityisesti konserniohjaukseen liittyvät tietotarpeet. Yhden Vantaan vastaajan mukaan Kuntaorganisaation läpinäkymättömin osa ovat yhtiöt. Kun jatkossa vielä suurempi osa palveluista tuotetaan myös kuntaomisteisten yhtiöiden toimin, olisi perusteltua miettiä, millä tavalla ne saadaan parempaan omistajakontrolliin. Eräs vastaaja toivoi erityisesti hyvän hallinnointitavan toteutumisen arviointia Raportointiin kohdistuvat toiveet Vastaajilta kysyttiin raportointia koskevista toiveista seuraavasti: Jos haluaisit muutakin raportointia valtuustolle lautakunnan arviointitehtävässä kuin arviointikertomuksen, niin mitä ja kuinka usein (esim. väliraportit, toimenpiteiden jälkiseurantaraportit jne.). Lisäksi kysyttiin, miten kehittäisit tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Vastaajat toivat esille väliraportoinnin ja jälkiseurantaan liittyvän raportoinnin tärkeyden jo kysymyksessä, jossa tiedusteltiin parannusehdotuksia ja palautetta. Tässä siihen spesifimmin keskittyneessä avoimessa kysymyksessä näihin kahteen kohtaan tuli useita toiveita tehostamisesta. Vastaukset oli joskus muotoiltu siten, että ei täysin tullut ilmi, oliko vastaajan toive jälki- ja väliraportoinnin useudesta myös vallitsevaa todellisuutta ao. kaupungissa. Joka tapauksessa avoimia vastauksia lukiessa tulee se vaikutelma, että sekä jälkiettä väliraportoinnin suhteen on vielä kehittämisen mahdollisuuksia ao. kaupungeissa. Useissa vastauksissa toivottiin väliraportointia neljännes- tai puolivuosittain, jotkut taas olivat sitä mieltä, että tarvitaan oma-aloitteista ja nopeata raportointia havaituista epäkohdista. Eräs espoolainen toivoi erillisraportteja valtuuston pyynnöstä. Eräs oululainen vastasi seuraavasti: En tue kvarttaalitalouden pe-

19 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 19(29) riaatteita, mutta monista vaatimuksista ja esityksistä huolimatta tarkastuslautakunnan näkemykset tulevat liian myöhään, kun niiden osalta pyydetään vielä lautakuntien lausuntoja. Kun nämä ovat tiedossa on seuraavan vuoden TA:n laadintaohjeet jo annettu ja kertynyttä tietoa ei puida hyödyntää luottamushenkilöiden taholla. Yhden tamperelaisen mukaan epäkohtiin puuttuminen tulee viiveellä, väliraportoinnilla pitäisi voida vaikuttaa jo seuraavan vuoden talousarviovalmisteluihin. Erään vantaalaisen mukaan väliraportit olisi mielenkiintoista saada luettavaksi, samoin esimerkiksi valtuuston iltakoulussa voisi olla kunnon esittelyt tarkastuslautakunnan toteuttamista mielenkiintoisimmista arvioinneista tai vähintään arviointikertomuksesta. Jälkiseuranta ja siihen liittyvä raportointi sai laajaa kannatusta, ja siinä nähtiin myös nykymuodossaan ongelmia tai ainakin tehostamisen tarvetta. Tätä kuvastaa myös suljetuissa kysymyksissä väitteeseen tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot annetut vastaukset, jolle muodostui keskiarvoksi 2,9 luottamushenkilöiden keskuudessa. Erään helsinkiläisen mukaan olisi selvitettävä, miten virastoissa ylipäänsä tarkastuskertomukseen reagoidaan. Hän toivoi jälkiarviointia siitä, miten virastot huomioivat tarkastuskertomuksen ja ovatko esimerkiksi lautakuntien jäsenet seuranneet tätä. Arviointiraportit sinänsä saivat hyvän kokonaisarvion ja usein myönteistä palautetta vastauksissa. Tätä kuvastaa myös arviointikertomukselle annettu keskiarvo kouluarvosanana, joka oli melko hyvä, eli 8,0 (skaala 4-10). Toisaalta arviointiraportin kehittämisessä toivottiin usein vieläkin paremmin keskittymistä olennaiseen, raportin tiivistämistä ja sen luettavuuden ja havainnollisuuden lisäämistä. Yksi espoolainen vastasi näin: Se voisi olla vieläkin helpommin lähestyttävä. Keskeiset toimenpide-ehdotukset voisi koota yhteen ja niiden toteutumista seurata. Niitä voisi olla tarpeen käsitellä laajemmin esimerkiksi tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteisseminaarissa tms. Yksi tamperelainen vastasi näin: Mielestäni kertomuksemme on viime vuosien aikaan parantunut niin, että suurempia muutostoiveita ei ole. Ehkä teksti paikoin voisi olla kuitenkin nykyistä terävämpää. Tarkoitan sitä, että lukija tekstiin nopeastikin tutustuessaan varmasti huomaa sen sisältämät huomiot, joihin mielestämme on puututtava ja asioita korjattava. Eräs espoolainen toivoi konkreettisesti, että arviointikertomuksen käsittelylle valtuustossa tulisi varata enemmän aikaa. Myös tiedottamista kuntalaisille toivottiin entistä paremmin. Yksi helsinkiläinen toivoi sidosryhmien ja toiminnan kohteiden mukaan ottamista: Lisää eri sidosryhmiä tarkastuksiin mukaan. Ei ole kovin informatiivista kysyä vain johdolta mitä mieltä ovat toiminnastaan. Tarvitaan henkilökuntaa laajasti mu-

20 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 20(29) kaan. Samalla osallisuus ja tietoisuus tarkastusvirastosta kasvavat. On päästävä siihen vaiheeseen, että myös kaupunkilaisten ja käyttäjien mielipidettä palvelujen toimivuudesta kartoitetaan. Miten nuori moniongelmainen esimerkiksi saavuttaa kunnan palvelun, emme ikinä tiedä kunnon vastausta, jos emme suoraan tavoita tätä ryhmää. 3.5 TAVOITTEITA KOSKEVAT VÄITTÄMÄT Tavoitteilla tarkoitetaan talousarvion yhteydessä hyväksyttäviä tavoitteita Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa Luottamushenkilöt eivät pidä vaikutusmahdollisuuksiaan tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa kovinkaan korkeina. Heikoimman arvion antoivat ne tarkastuslautakunnan jäsenet, jotka eivät olleet valtuutettuja. Helsingissä sen sijaan korkein arvio oli tarkastuslautakunnan jäsenillä. Taulukko 20 Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,3 3,2 3,3 2,1 3,1 3,0 Helsinki 3,7 3,1 3,2 4,0 3,2 3,3 Jyväskylä 4,0 3,5 3,6 3,5 3,6 - Oulu 3,3 3,4 3,4 2,7 3,3 3,5 Tampere 3,5 3,8 3,7 2,3 3,3 3,6 Vantaa 3,1 2,9 2,9-2,9 3,6 Yhteensä 3,4 3,3 3,3 2,7 3,2 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3,4 Espoossa arvio oli hieman parempi kuin vuonna. Muissa kaupungeissa arvio heikentyi jonkin verran vuodesta, eniten Vantaalla, jossa pudotusta oli peräti 0,7 yksikköä Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä Valtuutetut uskovat tarkastuslautakunnan jäseniä enemmän siihen, että tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä. Suurimmat erot vastaajaryhmien välillä olivat Espoossa ja Jyväskylässä. Vuoteen nähden muutokset eivät olleet suuria. Oulussa ja Tampereella arvio heikentyi 0,2 yksikköä.

21 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 21(29) Taulukko 21 Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 2,7 3,5 3,4 2,6 3,3 3,2 Helsinki 2,8 3,2 3,2 3,0 3,2 3,2 Jyväskylä 3,0 3,6 3,6 2,4 3,4 - Oulu 3,3 3,0 3,0 3,3 3,0 3,2 Tampere 3,3 3,6 3,5 3,3 3,4 3,6 Vantaa 3,6 3,5 3,5-3,5 3,4 Yhteensä 3,2 3,4 3,3 2,9 3,3 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3, Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan Kaikista tavoitteista koskevista väitteistä tavoitteiden yhteys kunnan strategiaan sai korkeimman arvion (3,6). Kovin suuria eroja ei ollut vastaajaryhmien välillä. Poikkeavana arviona näyttäytyy Helsingin tarkastuslautakunnan jäsenten arvio 2,7, mitä voi selittää se, että syksyllä 2014 valmisteltiin erillisraporttia tavoitteiden ja strategian välisestä yhteydestä. Taulukko 22 Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,3 3,7 3,7 3,3 3,6 3,5 Helsinki 3,2 3,6 3,5 2,7 3,5 3,4 Jyväskylä 3,0 3,3 3,3 3,4 3,3 - Oulu 3,7 3,6 3,6 3,7 3,6 3,6 Tampere 3,8 3,9 3,9 3,4 3,8 4,0 Vantaa 3,7 3,7 3,7-3,7 3,8 Yhteensä 3,6 3,6 3,6 3,3 3,6 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3,7 Muutokset vuoteen verrattuna eivät olleet suuria suurimman muutoksen ollessa Tampereen arvion heikentyminen 0,2 yksiköllä Toiminnalliset tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin Tavoitteiden kytkeytyminen päätöksenteossa määrärahoihin oli lähes yhtä hyväksi arvioitu (3,5) kuin yhteys strategiaan. Tampereella ja Oulussa arvio heikentyi vuodesta. Eniten arvio parani Vantaalla.

22 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 22(29) Taulukko 23 Toiminnalliset tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,7 3,2 3,3 3,4 3,3 3,2 Helsinki 3,5 3,5 3,5 3,7 3,5 3,4 Jyväskylä 4,5 3,6 3,6 3,8 3,7 - Oulu 3,0 3,5 3,5 3,7 3,5 3,9 Tampere 3,2 3,3 3,2 3,0 3,2 3,7 Vantaa 3,5 3,6 3,6-3,6 3,3 Yhteensä 3,5 3,5 3,5 3,4 3,5 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3, Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita Kuntalaisten palveluja koskevien tavoitteiden riittävyydestä kriittisimpiä olivat tarkastuslautakunnan jäsenet. en yhteenlaskettu arvio on pysynyt samalla tasolla vuodesta. Erityisesti espoolaisten antama arvio parani. Taulukko 24 Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,3 3,3 3,3 2,3 3,1 2,7 Helsinki 3,2 3,2 3,2 3,0 3,2 3,1 Jyväskylä 2,0 3,5 3,4 3,4 3,4 - Oulu 3,3 3,2 3,2 3,0 3,2 3,3 Tampere 3,7 3,6 3,6 3,0 3,4 3,5 Vantaa 3,2 3,1 3,1-3,1 3,1 Yhteensä 3,2 3,3 3,3 2,9 3,2 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta = 3, Tavoitteet ovat riittävän haastavia Tavoitteiden haastavuuden osalta valtuutetut olivat yleensä tyytyväisempiä kuin tarkastuslautakunnan jäsenet. Arvio on heikentynyt vuodesta. Muista poiketen helsinkiläisten antama arvio parani 0,3 yksikköä. Taulukko 25 Tavoitteet ovat riittävän haastavia (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,3 3,4 3,4 3,1 3,3 3,5 Helsinki 3,3 3,4 3,4 2,7 3,4 3,1 Jyväskylä 2,0 3,8 3,7 2,4 3,5 - Oulu 3,7 3,4 3,4 3,3 3,4 3,7 Tampere 4,0 3,9 3,9 3,0 3,7 3,9 Vantaa 3,2 3,1 3,2-3,2 3,4 Yhteensä 3,4 3,5 3,5 2,9 3,4 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta < 3,6

23 Tarkastuslautakuntien toimintaa koskevan valtuustokyselyn tulokset 23(29) Tavoitteet ovat olennaisia Tavoitteiden olennaisuutta koskeva väittämä oli uusi vuoden 2014 kyselyssä. Ne tarkastuslautakunnan jäsenet, jotka eivät toimi valtuutettuna, olivat kaikkein kriittisimpiä. Taulukko 26 Tavoitteet ovat olennaisia (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 3,3 3,6 3,5 2,3 3,3 Helsinki 3,2 3,5 3,4 3,3 3,4 Jyväskylä 3,0 3,6 3,6 2,8 3,5 Oulu 3,3 3,5 3,5 3,0 3,5 Tampere 3,7 3,9 3,8 3,0 3,6 Vantaa 3,6 3,2 3,4-3,4 Yhteensä 3,5 3,5 3,5 2,8 3, Tavoitteiden määrä on sopiva Tavoitteiden määrää koskeva arvio oli 3,3 ja se on parantunut yhden yksikön vuodesta. Kaupungeista Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa arvio parani, Tampereella ja Espoossa heikentyi. Taulukko 27 Tavoitteiden määrä on sopiva (arvosteluasteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä) Espoo 2,7 3,1 3,1 2,5 3,0 3,1 Helsinki 3,5 3,1 3,2 3,7 3,2 2,9 Jyväskylä 3,0 3,4 3,4 3,4 3,4 - Oulu 3,7 3,3 3,4 3,3 3,4 3,3 Tampere 3,5 3,5 3,5 2,9 3,3 3,5 Vantaa 3,4 3,4 3,4-3,4 3,1 Yhteensä 3,4 3,3 3,3 3,0 3,3 Vuoden kyselyyn osallistuneiden kaupunkien keskiarvo ja muutoksen suunta > 3, Muutostoiveet tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin ja tavoitteiden sisältöön Vastaajilta kysyttiin, mitä muutoksia toivoisit tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin tai tavoitteiden sisältöön. Kuten aiemmissakin kyselyissä, vastauksissa toivottiin edelleen tavoitteisiin aiempaa terävämpää konkreettisuutta ja mitattavuutta sekä parempaa yhteyttä tavoitteiden ja resurssien välille. Tavoiteasetannassa ja mittauksessa onkin klassinen ongelma saada ne kytkeytymään hyvin strategisiin tavoitteisiin ja edelleen konkreettisesti tarvittaviin resursseihin ja talousarvion määrärahoihin talousarviossa.