Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi

Transkriptio

1 Tarkastuslautakuntien koulutus Päijät-Hämeen kesäyliopisto Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastaja Reijo Ollikka, JHTT, Lahden kaupunki

2 Kuntalain 9 luku 71 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

3 Tavoiteasetannan arviointi - Voiko tavoitetta/sen asettamista arvioida - Tavoitteen asettanut valtuusto mutta valmistellut viranhaltija - Rakentava palaute mahdollista - Ensin tavoite, sitten sen toteuttamiseen tarvittavat määrärahat - Tavoitteeksi ei toiminta-ajatusta tai itsestään selvyyttä, esim. lakimääräisyys - Oltava tavoitteellinen, mutta saavutettavissa - Oltava mitattavissa / tarkistettavissa - Ei vuodesta toiseen samoja tavoitteita

4 Tavoitteen toteutumisen arviointi - Jatkuvaa arviointia vuoden aikana kokouskäynneillä - Kaupungin-/Kunnanhallituksen selonteko toimintakertomuksessa - Pitääkö annettu selvitys tavoitteen toteutumisesta paikkaansa - Toimintakertomuksissa tultu varovaisiksi, pääosin toteutunut - Faktaa arvion pohjaksi, ei mutu-tietoa, ei arvauksia - Kansalaisnäkökulma, asioiden arvottaminen - Arviointikertomuksen tekstiluonnosten tarkistuttaminen (faktat)

5 Laaja vai suppea toimintamalli - Mahdollista myös ottaa esiin muita asioita - Erilaisia näkemyksiä tarkastuslautakunnan roolista - Lahdessa ollut aina laaja toimenkuva - Arvioidaanko vain talousarviossa asetettuja tavoitteita - Jälkiviisauslautakunta? ei tarvitse sanoa viimeistä sanaa, ltk ei besserwisser

6 Tarkastuslautakunnan arviointilausumia (professori Lasse Oulasvirta) Lausumissa kolme päätyyppiä : Toteavat havainnot havaittu asiantila, tavoitteen ja toteutuman poikkeaman määrä Analyyttiset/arvottavat johtopäätökset tavoitteen ja toteutuman eron syistä asiantilan kuvailu laatumäärein, arvottamista mukana Normatiiviset suositukset ja kehotukset mitä olisi tehtävä asiantilan korjaamiseksi/kehittämiseksi vaihtoehdot: kuka/mikä taho tekee

7 Aihe: Väitös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa : Ajopuusta asiantuntijaksi - luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa, väittelijä KTM Anna-Leena Laihanen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tiedote Kauppatieteiden maisteri Anna-Leena Laihanen väittelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Väitöstutkimuksen nimi on Ajopuusta asiantuntijaksi - luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa ja tutkimus kuuluu johtamisen ja organisaatioiden alaan. Väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty luottamushenkilöiden suorittamaa kunnan talouden ja hallinnon arviointia ja sen merkitystä kunnan johtamisessa ja poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa. Tutkimus on ensimmäinen väitöskirjatasoinen työ tästä aihealueesta. Kohdeorganisaatioita ovat kuntien tarkastuslautakunnat, joiden tehtävänä on kunnan talouden ja hallinnon arviointi. Tutkimuksessa selviää, että tarkastuslautakuntia on kahlinnut niiden voimakas yhteys ja perustuminen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakuntien arviointi ei ole kehittynyt omaehtoisesti ja luottamushenkilöarvioinnin merkitys on vielä osin tunnistamatta eritoten johtamisen arvioinnin näkökulmasta. Tarkastuslautakuntien arviointi saatetaan nähdä toimintana, jota tehdään siksi, että se kuntalaissa on säädetty pakolliseksi. Väittelijällä on itsellään kokemusta kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimimisesta vuosina Taipalsaaren kunnassa Kaija Vaarala Viestintäsihteeri Puh. (05) kaija.vaarala@lut.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Viestintäpalvelut PL Lappeenranta ks. myös:

8 Väitöskirjan Ajopuusta asiantuntijaksi luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa tiivistelmä Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää luottamushenkilöiden suorittamaa kunnan talouden ja hallinnon arviointia ja sen merkitystä kunnan johtamisessa ja poliittishallinnollisessa päätöksenteossa. Tutkimuksessa selvitetään eteläkarjalaisten tarkastuslautakuntien arviointitoimintaa ja niiden puheenjohtajina toimineiden henkilöiden kokemuksia tarkastuslautakuntien olemassaolon kahdella ensimmäisellä valtuustokaudella ja Lisäksi pohditaan tarkastuslautakuntien puheenjohtajien kokemusten pohjalta luottamushenkilöarvioinnin merkitystä kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa. Tutkimuksessa esitetään, että tarkastuslautakuntia kahlitsee niiden voimakas yhteys ja perustuminen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakuntien arviointi ei ole kehittynyt omaehtoisesti ja luottamushenkilöarvioinnin merkitys on vielä osin tunnistamatta eritoten johtamisen itsensä arvioinnin näkökulmasta. Tarkastuslautakuntien arviointi saatetaan nähdä toimintana, jota tehdään siksi, että se kuntalaissa on säädetty pakolliseksi. Tutkimuksessa tunnistetaan arvioinnin pinta- ja syvävaikutukset. Vaikka tarkastuslautakunnan esittämät huomiot eivät lyhyellä aikajänteellä johtaisi välittömään hyötyyn, nopeisiin toimenpiteisiin tai parannuksiin (arvioinnin pintavaikutukset), tarkastuslautakunta voi kylvää keskustelun kautta muutoksen siemeniä, jotka myöhemmin itäessään voivat johtaa toiminnan parantumiseen (arvioinnin syvävaikutukset). Tarkastuslautakuntien tuottama lisäarvo ja hyöty kunnissa voi syntyä siten, että tarkastuslautakunta lisää keskustelua tuomalla uusia ideoita ja näkökulmia kunnalliseen päätöksentekoon. Arviointiajattelu kunnissa kehittyy ja tavoitteiden asettaminen sekä toimintojen itsearviointi ja kehittäminen hallintokunnissa parantuvat.

9 Toiminnallisesti kunnan talouden ja hallinnon ulkoisessa valvonnassa kunnan toiminnan ja päätösten lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus ovat jääneet ammattitilintarkastajien tehtäväksi. Luottamushenkilöistä koostuvan tarkastuslautakunnan mielenkiinto on suuntautunut valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista yhä laajempaan toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja mielekkyyden suuntaan. Tämä eriytymä on tapahtunut kuntalain uudistamisen (1995) seurauksena, osin tarkoituksellisesti tilintarkastajien ammatillista roolia korostaen, osin itseohjautuvasti. Myös tarkastuslautakunta on nähnyt tarpeelliseksi arvioida toimintaa laajemmin kuin pelkästään tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Ajatuksellisesti tarkastuslautakuntien arviointi ja tilintarkastus kuitenkin liitetään vahvasti yhteen ja tämä käsitys on institutionalisoitunut mm. siksi, että tarkastuslautakunnat perustuvat luottamushenkilötilintarkastusjärjestelmään. Tilintarkastusnäkökulma on ohjannut lautakunnan tehtävänmäärittelyä ja toimintaa alusta alkaen. Jopa tarkastuslautakunnan nimi liittää sen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakuntien arviointi ja tilintarkastajien tarkastus on sovitettava tasapainoisesti yhteen, jotta sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja kehittäminen että päätösten- ja lainmukaisuus varmistetaan. Tarkastuslautakunnan merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa voi jäädä vähäiseksi siitä syystä, että arviointi nähdään pelkästään talouden ohjauksen välineeksi eikä sitä nähdä kokonaisvaltaisesti johtamisen tukifunktioksi ja palautemekanismiksi. Tarkastuslautakunnan lain- ja suppean tulkinnan mukaisena tehtävänä nähdään toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lautakuntia on lisäksi ohjeistettu koulutustilaisuuksissa ja kirjallisuudessa olemaan puuttumatta operationaaliseen johtamiseen. Lautakunnat ovatkin sisäistäneet tehtävänsä niin, että toiminnan painotus on taloudellinen ja ne näyttävät pidättäytyvän laajemmasta johtamisen arvioinnista.