Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Jonna Oksanen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN JÄRJESTÖYHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Jonna Oksanen 25.2.2013 KUNTOUTUSSÄÄTIÖN JÄRJESTÖYHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Jonna Oksanen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN JÄRJESTÖYHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET

2 KYSELYN TULOKSET Vastausprosentti ja vastanneet järjestöt Kyselyyn vastasi 31 järjestöä ja paikallisyhdistystä. Kyselyn vastausprosentti oli 34 prosenttia. Yhdestä järjestöstä vastasivat sekä toiminnanjohtaja että kuntoutuksen koordinaattori (Psoriasisliitosta) 1. Tässä alaluvussa on esitetty kysymyksittäin kyselyn tulokset (itse kysely löytyy raportin lopusta liitteenä). Kyselyyn vastanneiden joukossa oli kaksi alueellisesti toimivaa järjestötoimijaa, Omaiset huumetyön tukena ry ja Tampereen Seudun työkyvyttömyyseläkeläiset. Muut vastanneista järjestöistä olivat valtakunnallisesti toimivia järjestöjä. Järjestöjen toiminnanjohtajien valtuuttaminen lähettämään edelleen kysely paikallisyhdistyksilleen, joilla olisi voinut olla kyselyn kartoittamaa yhteistyötarvetta, ei siis toiminut kuten oli kyselyä lähetettäessä ajateltu. Suurin osa vastanneista järjestöistä oli tunnettuja sairausryhmäkohtaisia potilasjärjestöjä. Vastanneiden joukossa oli myös muun muassa isoja kansanterveysjärjestöjä, pienempiä potilasjärjestöjä ja päihdetyön järjestöjä. 1 Sekä Psoriasisliiton kuntoutustoiminnan johtajana toimivan toiminnanjohtajan että liiton kuntoutuksen koordinaattorin vastaukset on säilytetty toisiaan täydentävinä kyselyn tuloksissa sillä perusteella, että selvityksen oli tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon informaatiota Kuntoutussäätiölle. Psoriasisliiton kahden vastaajan vastauksissa oli jonkin verran eroavaisuuksia mm. liiton järjestämän kuntoutukseen liittyvän toiminnan kohdalla ja siten toisen vastauksen poissulkeminen olisi vienyt mukanaan tietoa. 2

3 Laatikko 5. Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökyselyyn vastanneet järjestöt, joita oli yhteensä 31. Suomen Parkinson-liitto ry Omaiset Huumetyön Tukena ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Suomen Diabetesliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Näkövammaisten Keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen Kilpirauhasliitto ry Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE ry Tampereen Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Sininauhaliitto ADHD-liitto ry Psoriasisliitto Irti Huumeista ry Syöpäjärjestöt (vastaaja Suomen Syöpäyhdistys ry) Epilepsialiitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Suomen Osteoporoosiliitto ry VAK ry Suomen Nivelyhdistys ry Kuuloliitto ry Iholiitto ry Kriminaalihuollon tukisäätiö Suomen Polioliitto ry Aivoliitto ry Suomen Syöpäpotilaat ry A-Kiltojen Liito Aivovammaliitto ry Taustatietoa vastanneista järjestöistä Kyselyssä kysyttiin muutamin kysymyksin taustatietoja järjestöjen toiminnan sijoittumisesta ja järjestön työvoimasta. Vastanneiden 31 järjestön toiminnan sijoittuminen maantieteellisesti näytti entisen läänijaon mukaisesti tältä: Kuva 1. Vastanneiden järjestöjen toiminnan maantieteellinen sijoittuminen. Kysymys oli pakollinen vastata. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni 91% 94% 88% 84% 81% Ahvenanmaan lääni 38% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyselyssä kysyttiin vastaajien toimenkuvia järjestöissään. Vastaajista 16 oli toiminnanjohtajia, 2 toimitusjohtajia ja yksi ilmoitti toimenkuvakseen pelkän johtajan. 3

4 Neljä vastaajaa oli kuntoutusjohtajia tai -päälliköitä ja yksi oli järjestön puheenjohtaja. Vastaajista kolme oli kehittämispäällikköjä ja yksi palvelutoiminnasta vastaava. Lisäksi vastaajien joukossa oli kuntoutussuunnittelija, kuntoutuksen koordinaattori, kuntoutuksen tiimivastaava ja projektikoordinaattori. Kyselyssä tiedusteltiin myös järjestön palkattujen ja vapaaehtoisten työntekijöiden määrää, sekä kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvan työntekijäjoukon vahvuutta 2. Vastanneista suurin osa eli 63 prosenttia oli pieniä, alle 20 hengen palkatun työvoiman omaavia järjestöjä. 13 prosenttia järjestöistä työllisti henkeä. Joukossa oli kuitenkin myös suuria, yli sata henkeä työllistäviä järjestöjä. Vastanneista järjestöistä melko suuri osa eli 17 prosenttia sijoittui kahden ääripään välille työllistäen henkilöä. Kuva 2. Palkattujen työntekijöiden määrä kyselyyn vastanneissa järjestöissä. 100% 80% 60% 63% 40% 20% 13% 17% 7% 0% < >100 Vastanneita 30 Järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiden määrää kysyttiin myös. Yli puolet, eli 52 prosenttia vastanneista kommentoi vapaaehtoisia työntekijöitä olevan alle 50. Toisaalta viidesosalla vastaajista vapaaehtoisia työntekijöitä oli yli sata (kuva seuraavalla sivulla). 2 Kysymykset järjestöjen työntekijöistä eivät olleet pakollisesti vastattavien joukossa ja ihan kaikki vastaajat eivät niihin vastanneet. Kysymyskohtaiset vastaajien määrät näkyvät kaavioiden alla. 4

5 Kuva 3. Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä vastanneissa järjestöissä. 100% 80% 60% 52% 40% 20% 28% 21% 0% < > 100 Vastanneita 29 Järjestöiltä tiedusteltiin myös niiden kuntoutuksen tai toimintakykyä ylläpitävän toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden määrää. T&Ktoimintaan käytettävissä oleva henkilöstöresurssi on merkittävä tekijä järjestöjen tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin taustalla ja niin ollen tärkeä ko. toiminnan mahdollistaja. Vastanneista 68 prosenttia kertoi (kuva 4. alla) kuntoutuksen T&K-toimintaan käytettävissä olevan henkilöstöpanoksen olevan alle viisi henkeä. Vain 16 prosentissa järjestöjä se oli yli 10 henkeä. 100% 80% 68% 60% 40% 20% 16% 16% 0% < > 10 Vastanneita 31 Kuva 4. Kuntoutuksen T&K-toimintaan käytettävissä oleva henkilöstön määrä vastanneissa järjestöissä. 5

6 Kysymykset järjestöjen kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta 3 Kyselyssä kartoitettiin järjestöjen kuntoutukseen liittyvä toiminta. Kyselyssä korostettiin kuntoutuksella kyselyn kohdalla tarkoitettavan järjestöjen tuottamaa yksilön tai ryhmän tukemiseen kohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa sekä yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. Järjestöjä pyydettiin esittämään niiden tuottama kuntoutukseen liittyvä toiminta, joka pyydettiin erottelemaan vielä RAY:n rahoittamaan ja muualta rahoituksen saavaan toimintaan. Kuva 5 4. Järjestöjen RAY:lta saadulla rahoituksella järjestämä kuntoutukseen liittyvä toiminta. Kuntoutuskursseja 23% Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä 0% 0% 0% 10% 7% 68% 68% 77% Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä 58% 77% 74% Kuntoutuksen tutkimusta 26% Kuntoutukseen liittyvää koulutusta 39% Muuta, mitä 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 31 Järjestöjen kuntoutustoimintaansa avaavat vastaukset kertovat, että huomattavasti eniten järjestöt tekevät kuntoutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta ja tiedottamista, varsinkin RAY:n rahoituksella (Kuva 5.). Mutta sopeutumisvalmennusta, vertaisryhmätoimintaa ja kuntoutukseen liittyvää edunvalvontaa tehdään vastanneissa 3 Kyselyssä ensimmäisten taustatietokysymysten jälkeen esitetyt kysymykset eivät olleet pakollisia vastata ja siksi vastaajamäärät niissä vaihtelevat. Vastaajien määrä on esitetty aina kysymyksittäin kaaviokuvan alla. 4 Jotkut vastausvaihtoehtojen teksteistä eivät näy pituutensa vuoksi aivan kokonaan kuvissa. Tekstit on nähtävissä kokonaisuudessaan tämän raportin lopussa olevasta kyselystä. 6

7 järjestöissä myös paljon sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuella että muulla rahalla. Kuntoutuksen kehittämistoimintaa järjestöt ilmoittivat tekevänsä myös runsaasti, 58 prosenttia järjestöistä ilmoitti tekevänsä kuntoutuksen kehittämistä RAY-rahoitteisesti ja 56 prosenttia muulla kuin RAY:n rahoituksella. Ray-rahoitteista kuntoutuksen tutkimustoimintaa järjestöissä oli hieman vähemmän (26 %) kuin muu rahoitteista kuntoutuksen tutkimustoimintaa (33%). Kuva 6. Järjestöjen kuntoutukseen liittyvää toiminta, joka rahoitetaan muualta kuin RAY:lta saadulla rahoituksella. Kuntoutuskursseja 33% Sopeutumisvalmennusta 48% Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. 11% 15% Vertaisryhmätoimintaa 48% Terapiaryhmiä 26% Oppilaitoksissa tapahtuvaa 4% Neuvontaa ja ohjausta 52% Kriisityötä 11% Tiedottamista 67% Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien Kuntoutuksen kehittämistä 48% 56% Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta 33% 30% Muuta, mitä 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 27 Kuntoutukseen liittyvät tarpeet järjestöissä Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökyselyn ensisijainen tehtävä oli selvittää kuntoutuksen järjestöjen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät tarpeet, joihin Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminta voisi yhteistyössä vastata. Kun järjestöjä pyydettiin paikantamaan kohderyhmänsä suurin kuntoutukseen liittyvä tarve, johon järjestön on haastavaa vastata, ykköseksi nousi vaihtoehto Järjestö ei 7

8 pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää (68% järjestöjen vastaajista koki näin). Monen vastanneen järjestön mielestä suuri ongelma on myös jonkin kuntoutuksen muodon puuttuminen kokonaan, jonka 44 prosenttia vastaajista esitti ongelmaksi. Tietyn kohderyhmän huomiotta jääminen oli ongelma vastaajien neljäsosan mielestä, kun taas kuntoutuksen tehottomuus oli ongelma vain 12 prosentin mukaan. Kuva 7. Järjestöjen kohderyhmien kuntoutukseen liittyvät tarpeet, joihin järjestöt kokevat olevan haasteellista vastata. Jokin kuntoutuksen muoto puuttuu kokonaan, mikä/mitkä 44% Tietty kohderyhmä on jäänyt huomiotta, mikä/mitkä Olemassaoleva kuntoutus ei ole tarpeeksi tehokasta Järjestö ei pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää Jokin muu, mikä 12% 24% 24% 68% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 25 Huomiotta jääneiksi kohderyhmiksi (kuva 7., 2. vaihtoehto ylhäältä) järjestöjen edustajat luettelivat seuraavat ryhmät ja asiat: Tyypin 2 diabeetikoiden sopeutumisvalmennus Alueilla tapahtuvat sope-/kuntoutuskurssit Kuntoutuskurssit työssäkäyville Työhön kuntouttaminen Uudenlainen avokuntoutus/pienryhmäryhmätyö-järjestötyö Avo - ja laitosmuotoisen kuntoutuksen yhdistelmä Kouluikäiset päihdeongelmaisten lapset Tekonivelleikattujen sopeutumisvalmennus tai vastaava Vaikeasti kuulovammaisten kuntoutus AVH-perussopeutumisvalmennus alle 65-vuotiaille Avomuotoinen kuntoutus Lapset Edenneen/levinneen syövän kanssa elävät 8

9 Ne jotka tarvitsivat kuntoutusta tai hyötyisivät eniten kuntoutuksesta ja eivät hakeudu kuntoutukseen Maahanmuuttajat, sairastuneiden perheenjäsenet Nivelrikkoiset (joita Suomessa miljoona!) Päihdekuntoutujan läheiset Muiksi kuntoutumiseen liittyviksi kohderyhmiensä tarpeiksi, joihin järjestöjen on haastavaa vastata, järjestöt luettelivat seuraavat asiat: Sairausryhmän olemassa olevaa tarjontaa (kuntoutuslaitokset + Diabetesliitto) paljon suurempi kuntoutustarve Sope-kuntoutuksen jälkeistä jatkokuntoutus/ vertaisryhmätoimintaa ei ole riittävästi Vertaistukitoiminnan tarve on suuri varsinkin aikuisilla ja nuorilla aikuisilla Kuntoutusraha aurinkopainotteisissa sopeutumisvalmennuskursseissa (RAY) on vaatimaton Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa ja huono ymmärrys siitä estää kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutuksen organisointia jne. Kohderyhmän kuntoutus on kaiken kaikkiaan vähäistä ja tarve on todennäköisesti suurempi Vastanneiden järjestöjen oma kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta Kyselyssä kartoitettiin myös järjestöjen omaa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vastaajia ohjattiin erittelemään vastauksissaan toisistaan tutkimus- ja kehittämistoiminta ja vielä kummankin kohdalla projektimuotoinen ja vakiintunut toiminta. Yleisesti järjestöissä tehdään enemmän kuntoutuksen kehittämistoimintaa kuin tutkimustoimintaa (kuva 8. seuraavalla sivulla). Kuntoutuksen kehittämistä teki vakiintuneesti 40 prosenttia vastanneista järjestöistä. Projektiluontoista kehittämistoimintaa omasi 47 prosenttia vastanneista järjestöistä. Kehittämistoiminnan kohdallakin kuitenkin 33 prosenttia vastasi, että heillä ei ole kehittämistoimintaa ollenkaan. Järjestöjen vastaajista 50 prosenttia kertoi heillä olevan projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kuitenkin vain 3 prosentilla oli vakiintunutta eli pysyväluonteista tutkimustoimintaa. Puolella vastanneista järjestöistä ei ollut ollenkaan kuntoutuksen tutkimustoimintaa. 9

10 50% 3% 50% 33% 47% 40% Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kuva 8. Ympyräkuvaajat havainnollistavat eroavaisuuksia vastanneiden järjestöjen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymeissa. Tutkimustoimintaa kuvaava kiekko vasemmalla ja kehittämistoimintaa kuvaava kiekko oikealla. Melko laajat vihreät osat kummassakin ympyrässä kuvaavat, kuinka suuresta osasta vastanneista järjestöistä kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta vielä kokonaan puuttui. (Huom. Ympyräkuvaajien summa ei ole 100 prosenttia, sillä järjestöt saivat valita yhtä useamman vastausvaihtoehdon sekä järjestöjen tutkimustoimintaa että kehittämistoimintaa selvittäneen kysymyksen kohdalla.) Kyselyssä pyydettiin järjestöjä myös avaamaan tutkimus- ja kehittämistoimintansa sisältöä, mikäli niillä sellaista on. Järjestöjen edustajat kertoivat kuntoutuksen tutkimuksestaan ja kehittämisestään seuraavanlaisia esimerkkejä: Neurologimme on ollut 50%:sti Parkinson-säätiön tutkimusneurologina vuoden alkuun asti, joten hänen kauttaan olemme tutkineet ja kehittäneet kuntoutusta. Projektiluonteisesti myös esim. opiskelijat tekevät meille opinnäytetöitä. Meillä on myös Ray:lta ajoittain projektiavustusta, jota käytetään kuntoutuksen kehittämiseen. Tänä vuonna tällaista ei kuitenkaan ole. Myös kurssien lomassa yritämme kehittää sisältöjä jatkuvasti eteenpäin uusimpien tutkimuksen sekä myös kokemustiedon mukaisesti. Työmallien kehittämistä ja julkaisujen tuottamista. Yhdistys on mukana erilaisissa kehittämisverkostoissa. 10

11 Tutkimustoiminnassa keskitytty mm. yhteistyöprosessien tutkimukseen ja soveltuvaa spesifien asiakasryhmien kuntoutuksen vaikuttavuutta myös tutkittu. Kehittämistoiminnassa keskitytty kuntoutusmallien ja niihin soveltuvien työmenetelmien ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen. Vanhusten mielenterveyskuntoutukseen liittyvä hanke. Omin voimin toteutettavaa nykyisten toimintatapojen kehittämistä, tulevaisuuden kuntoutustarpeiden kartoittamista yhteistyökumppaneiden näkökulmasta - asiakasnäkökulmaa kartoitetaan lähitulevaisuudessa. Projekti Omille Urille ja kurssityötä arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään. Psoriasiksen hoitoon liittyvää tutkimusta. Tällä hetkellä menossa tutkimus uudesta aurinkopainoitteisen sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuudesta psoriasiksen hoidossa. Tutkimme jäsenjärjestöjemme kuntoutustoiminnan sisältöjä ja vaikuttavuutta. Kehitämme, yhdenmukaistamme ja mallinnamme jäsenistömme päihdekuntoutusta. Erilaisten tukimallien kehittämistä. Osallistumista yhtenä osapuolena tutkimuksiin. Aikuisprojekti Aurinkopainotteinen sopeutumisvalmennus on uusi, vanhamalliseen ilmastohoitoon ja sittemmin ilmastokuntoutukseen perustuva kuntoutusmuoto. Olemme muokanneet toimintaa paljon, jotta sopeutumisvalmennuksen ominaispiirteet toteutuisivat siinä. Kaikilla kursseillamme, sekä RAY- että Kela-rahoitteisilla, on käytössä erilaisia vaikuttavuusmittareita. Niiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös kurssien kehittämisessä. Tutkimustoiminnassa käytämme tällä hetkellä erilaisia opinnäytetöitä. Perhekeskeisestä työstä on valmistumassa keväällä 2013 väitöstutkimus. Olemme muiden järjestöjen kanssa pohtimassa päihdeasioihin liittyvän tutkimuksen kehittämistä. Kehittämistoiminnassamme keskitymme tänä vuonna vapaaehtoistoimintamme muotojen kehittämiseen. Keskiössä on vertaistukiryhmien ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen sekä vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittäminen. Syöpäjärjestöillä on reilun 15 vuoden kokemus syöpäpotilaiden kuntoutuksesta. Vuosien saatossa Syöpäjärjestöt ovat toteuttaneet projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa (mm. syöpäpotilaiden avokuntoutusta on kehitetty tutkimuksen kautta yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa). Kuitenkaan yhdistyksen tutkimus- ja kehittämistyö kuntoutuksen osalta ei ole ollut systemaattista. Esimerkiksi Lounais- Suomen syöpäyhdistys tekee itsenäisesti kehittämis- ja arviointityötä kuntoutukseen liittyen yhteistyössä alueellisen ammattikorkeakoulun kanssa. Erillisprojektien yhteydessä selvitetty mm. vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien ihmisten, lasten ja nuorten ja ikääntyneiden kuntoutustarvetta. Vuosina sopeutumisvalmennuksen kirjahanke järjestöjen yhteistyönä. Esim. työllisyysprojektissamme Poverissa kehitämme erilaisia toimintatapoja, kuinka voimme edistää viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden työllistymistä. Siihen liityen teemme lähinnä RAY:n edellyttämää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa. Järjestämme sopeutumisvalmennustoimintaa pitkäaikaissairauksia sairastaville kuuroille. Asiakaspalautteiden perusteella kehitämme kurssien sisältöjä ja järjestämme erityyppisiä sopeutumisvalmennuskursseja. 11

12 Henkilöstömme on pieni, muussa tapauksessa tekisimme tutkimustoimintaa. Nyt ei ole resursseja. Mutta kehittämistyötä teemme. Meillä on mm. projekti avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen kehittämiseksi luustokuntoutujille. Hanke tehdään kuntayhteistyönä. Koko ajan kehitämme omaa toimintaamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita yhä paremmin. Henkilökuntamme koulutukseen panostetaan jatkuvasti (terapiamenetelmät, erityisteemat). Erityisiä kehittämisteemoja viime aikoina ovat olleet peliriippuvaiset, ahdistushäiriöistä kärsivät asiakkaat, alkoholikatkaisun kehittäminen. Aurinkopainotteisen sopeutumisvalmennuksen vaikutustutkimus, oman kuntoutustoiminnan kehittämistä kuntoutustyöryhmässä, tosin resurssien puolesta rajallista Iholiitto on mukana järjestöjen välisessä sopeutumisvalmennustyöryhmässä, joka mm. järjestää joka toinen vuosi sopeutumisvalmennusseminaarin. Erilaisten uusien toimintamallien kehittämistä ja löydettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä RAY:n AK- ja C-avusteisina toimintoina: - Vapautuvien vankien palveluohjausmallin kehittäminen - Jenginuorten etsivän työn projekti - Kriminaaliasiamies - Vertaistukipiste - Lapsi- ja perhetyön koordinaatiotoiminta - Oppimisvalmennuskoordinaatio - Ohjaustyötä tekevien koulutushanke. Kehitämme omien sopeutumisvalmennuskurssiemme sisältöä jatkuvasti, lisäksi olemme kehittäneet kurssien sisältöjä RAY-rahoitukselle ja ne ovat sen jälkeen siirtyneet Kelan rahoittamaksi toiminnaksi. Tällä hetkellä tosin Kelan standardit ovat muuttuneet siten, että nämä meidän kehittämämme kurssit ovat joko poistuneet standardista tai sitten muuttuneet kuntoutuskursseiksi. Kehittämistyömme on pienimuotoista. Aivovaurio.fi -portaali on rakenteilla. Järjestöjen omaan kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen kysyttiin vielä järjestöjen nykyisiä yhteistyökumppaneita tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan. Muu sosiaali- ja terveysalan järjestö oli selvästi suosituin yhteistyökumppani vastanneille järjestöille. Seuraavana tulivat yliopistot ja alan oppilaitokset sekä kunnat. Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot, jollaiseksi Kuntoutussäätiökin lukeutuu, jäivät yhteistyökumppaneiden suosituimmuuslistalla jälkikastiin 14 prosentilla, edelle meni vielä Kela. 12

13 Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot 14% Yliopistot ja alan oppilaitokset 55% Kunnat 36% Valtio 5% Kela 23% Muut sosiaali- ja terveysalan 77% Yksityiset kuntoutusta tarjoavat Muu, mikä 14% 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 22 Kuva 9. Kuntoutuksen järjestöjen kumppanit tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Muu, mikä - kohdassa järjestöt mainitsivat lääkefirmat ja THL:n. Järjestöjen halukkuus yhteistyöhön Kuntoutussäätiön kanssa Vastanneista järjestöistä 26 eli 84 prosenttia oli halukas yhteistyöhön Kuntoutussäätiön kanssa kuntoutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Vastanneiden järjestöjen sisällä tietoisuus Kuntoutussäätiön tekemästä työstä oli hyvä, 94 prosenttia vastaajista tiesi mitä Kuntoutussäätiön tekee ennen kyselyn vastaanottamista. Toisaalta on hyvä myös huomioida, että 6 prosenttia vastaajista ei tuntenut säätiötä entuudestaan, vaikka kaikki kyselyyn vastanneet olivat selviä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, eikä vastaajien joukossa ollut esimerkiksi yhtään sosiaalista nuorisotyötä tekevää järjestöä, joita myös kokeellisesti kyselyn avulla tavoiteltiin. Laatikko 6. Kuntoutussäätiön kanssa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöstä kiinnostuneet järjestöt. Suomen Parkinson-liitto ry Omaiset Huumetyön Tukena ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Suomen Diabetesliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen Kilpirauhasliitto ry Psoriasisliitto Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry Tampereen Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Sininauhaliitto ADHD-liitto ry Irti Huumeista ry Syöpäjärjestöt (vastaaja Suomen Syöpäyhdistys ry) Epilepsialiitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Suomen Osteoporoosiliitto ry VAK ry Suomen Nivelyhdistys ry Kuuloliitto ry Iholiitto ry Kriminaalihuollon tukisäätiö Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry 13

14 Järjestöjä eniten hyödyttävät yhteistyömuodot ja Kuntoutussäätiön osaamisalueet Kysyttäessä yhteistyöstä kiinnostuneilta järjestöiltä mahdollisten yhteistyömuotojen tarpeellisuudesta (kuva 10.), erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista sekä uusien kuntoutusmallien ja kuntoutusvaikutusten seurantamenetelmien kehittäminen olivat yhtä haluttuja yhteistyömuotoja. Kummatkin saivat taakseen 78 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi yhteistyön muodoista jäi koulutusyhteistyö 44 prosentilla. Muu, mikä -kohdan valinnut vastaaja totesi kuvaavasti, että periaatteessa mikä tahansa tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyö on kannattavaa. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista tms. Uusien kuntoutusmallien kehittäminen, kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien 78% 78% Koulutusyhteistyö 44% Muu,mikä 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 27 Kuva 10. Erilaiset selvitykset kuntoutuksen vaikutuksista sekä uusien kuntoutusmallien ja kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien kehittäminen nousivat rinta rinnan samoihin lukemiin, kun järjestöiltä kysyttiin mahdollisten yhteistyömuotojen tarpeellisuudesta niille. Yhteistyöstä kiinnostuneilta järjestöiltä kysyttiin tarkemmin myös, millaisesta Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla olevasta osaamisesta olisi järjestöille yhteistyön kautta hyötyä. Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen oli jaettu kyseisessä kysymyksessä seuraaviin osa-alueisiin: Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen Terveyspsykologinen asiantuntemus Neuropsykologinen asiantuntemus 14

15 Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä asiantuntemus Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten näkyväksi tekemistä) Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Tieto kuntoutuksen vaikutuksista asiakasryhmälle Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin (ryhmäkoherenssi-, elämänlaatu- ja mielialakyselyt) Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen toimivuuden selvittämiseksi tietyn kohderyhmän kohdalla Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön kohderyhmän kohdalla Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan kehittäminen Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen (kohteena esim. vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustieto sairastumisesta ja kuntoutumisesta) Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen (esim. sosiaalisen median, nykyaikaisen kansalaisaktivismin ja yhteiskunnallisen markkinoinnin keinojen hyödyntäminen) Sivulla 16 olevassa kuvassa näkyvistä järjestöjen vastausprosenteista on huomattavissa, että suurin kysyntä järjestöissä on tutkimus- ja menetelmäosaamiselle, mutta myös että kaikille tarjotuille Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisen muodoille on vastanneiden järjestöjen sisällä kysyntää. Järjestöt arvostivat korkealle ns. perinteistä osaamista, kuten järjestön asiaosaamisen yhdistämistä yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen (5. vaihtoehto ylhäältä) ja kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoamista (1. vaihtoehto ylhäältä). Myös koulutus- ja asiantuntijatuki sekä arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin arvioitiin järjestöjen toimesta hyvin hyödyllisiksi yhteistyön kohdealueiksi. Edellä mainittujen osaamisalueiden avaaman, niin sanotun perinteisen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishenkilöstössä olevan osaamisen ohella järjestöjä kiinnostivat myös vähän uudemmat näkökulmat kuntoutuksen tutkimukseen 15

16 ja kehittämiseen, eli listauksessa viimeisinä olleet vaihtoehdot: Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen ja uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen. Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen 48% Terveysypsykologinen asiantuntemus 24% Neuropsykologinen asiantuntemus 4% Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä 24% Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen 52% 48% 56% 44% Tieto kuntoutuksen vaikutuksista kuntoutuksen asiakkaalle 28% Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin (mm. 48% Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön 24% 28% Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan 40% 40% Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen 44% 52% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 25 Kuva 11. Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisalueiden hyödyllisyys vastanneille järjestöille. Järjestöiltä kysyttiin myös avokysymys siitä, mihin kuntoutuksen toimintamuotoon tai millaisen kuntoutumista sisältävän toiminnan kehittämiseksi ne tarvitsisivat tukea. Järjestöjen edustajat käyttivät tässä kohtaa seuraavanlaisia puheenvuoroja: 16

17 Meillä ei ole yhtään resursseja tällä hetkellä tutkimukseen, joten kaiken kaikkiaan tarvitsisimme rahoituksen, jos kuntoutustutkimusta 5 yhteistyössä alettaisiin tehdä. Laadun mittaamismenetelmät, vaikutusten seuraamismenettelyt, kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Palvelun myynti kunnille Yhteistyötukea ja [tukea] ammattilaisten koulutukseen. Järjestön edustaja: Huom. Meillä on jo yhteistyötä!!!! Yleiskuntoutus Sopeutumisvalmennuskurssien sisällön muuttamiseen esim. Kurssitoiminnan kehittämiseen ja erityisesti vaikutusten arvioimiseen. Sopeutumisvalmennustoiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiin sekä uusien kuntoutumista edistävien toimintamuotojen kehittämiseen, jotta ne kohtaisivat kuntoutujat ja palvelisivat paremmin kuntoutujien tarpeita. Joustava avopalvelujen ja laitosmuotoisen kuntoutuksen kehittäminen eri kohderyhmille Nivelrikkoisten ja tekonivelleikattujen kuntoutus. Tällä hetkellä elämme sellaisessa muutoksessa, että en oikein osaa sanoa. Meidän tärkein toimintamuotomme on sopeutumisvalmennus, siihen todennäköisesti. Tutkimuksessa avustamisen tarve ja uudet yhteistyöhankkeet Järjestöiltä tiedusteltiin myös, että millaisen kuntoutuksen tutkimusta helpottavan tukipalvelun järjestö vastaanottaisi mielellään Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalta (kuva 12. seuraavalla sivulla). Apua kaivattiin koko tutkimuksen elinkaaren ajan, aina tutkimusintressin kristallisoinnista tutkimuksen teon konkreettisiin vaiheisiin. Vastanneista järjestöistä tiedollista avustamista kaipasi 57 prosenttia tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa, 71 prosenttia tutkimusmenetelmien valinnassa ja 79 prosenttia tutkimuksen teossa. 5 Järjestön edustaja lienee tässä kohtaa tarkoittanut kuntoutuksen tutkimusta erotuksena yksittäisen kuntoutujan kohdalla tehtävästä, kuntoutuksen suunnitelmaan johtavasta kuntoutustutkimuksesta. 17

18 Tiedollinen avustaminen tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa Tiedollinen avustaminen tutkimusmenetelmien valinnassa Tiedollinen avustaminen tutkimuksen teossa 57% 71% 79% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 14 Kuva 12. Järjestöjen toivomat tukipalvelut kuntoutuksen tutkimusta helpottamaan. Lisäksi järjestöiltä tiedusteltiin niiden halukkuutta kehittää uutta kuntoutuksen T&Kyhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa. Annetuista vaihtoehtoisista aihealueista järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen oli selvästi suosituin vastanneiden järjestöjen keskuudessa: 74 prosenttia vastanneista koki sen mieleiseksi ja yhteistyöhön lähtemisen arvoiseksi aihealueeksi uudelle yhteistyöhankkeelle. Uuden kuntoutusmallin kehittäminen sai seuraavaksi eniten kannatusta, 30 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut yhteistyöhankkeesta ko. aihealueella. Vaihtoehdon valinneilta kysyttiin myös, minkälaisen kuntoutusmallin kehittämisestä ne tarkemmin ovat kiinnostuneet. He avasivat toivomiaan uusia kuntoutusmalleja seuraavasti: kuntoutus kuntatasolla, vertaistukinäkökulman tuominen kuntoutuksen käsitteistöön, avokuntoutusta/ pienryhmä/ jäsentilaisuustoimintaa, läheisten sopeutumisvalmennus ja joustavien avopalvelujen ja laitosmuotoisen kuntoutuksen kehittäminen eri kohderyhmille (päihdeasiakkaat). Järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen 74% Uuden kuntoutusmallin kehittäminen, minkä 30% Muu aihe, mikä 26% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 23 Kuva 13. Järjestöjen kiinnostuneisuus lähteä kehittämään mainitun aihealueen yhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa. 18

19 Järjestöt saivat uuden yhteishankkeen kohdalla myös esittää omaa aihealuettaan yhteistyöhankkeen kohteeksi. Muu aihe, mikä -kohdan rastittaneet vastaajat tekivät seuraavanlaisia ehdotuksia: Joku laaja tutkimushanke voisi olla hyvä, jossa olisimme järjestömme sairausryhmiemme asiantuntijoina mukana. Mutta ilman rahoitusta emme voi tätäkään tehdä. Kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittamisen avustaminen esim. sisällön ja menetelmien osalta Viittomakielisen työhönkuntoutuksen ja valmennuksen aihealue. Kuntoutustarpeen arvio kohderyhmissämme väestössä. Lisäksi järjestöiltä tiedusteltiin, minkä yhteistyöesteiden poistuessa järjestöt olisivat valmiita hankeyhteistyöhön, mikäli niillä oli tällä hetkellä hankeyhteistyöhön kiinnostusta, mutta ei juuri nyt siihen mahdollisuutta. Vastausten mukaan hankeyhteistyöstä tulisi houkuttelevampaa järjestöille etenkin, jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta, ja jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle/ hankkeen rahoitus järjestyisi. 52 prosenttia vastaajista piti hankeyhteistyötä houkuttelevampana, mikäli hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle. Hankkeen tuomien hyötyjen ennaltamääritettävyys nostaisi myös järjestöjen hankeyhteistyöhalukkuutta. Jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta 70% Jos hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle 52% Jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle 70% Jos hankkeen tuoma hyöty olisi ennakolta hyvin määriteltävissä 39% Muun yhteistyöesteen poistuminen, minkä 1 vastaus: "Rahoitus järjestyisi." 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 23 Kuva 14. Järjestöjen hankeyhteistyöhalukkuuteen vaikuttavat esteet ja niiden painoarvot. Järjestöyhteistyökysely päättyi kysymykseen järjestöjen halukkuudesta tapaamiseen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan edustajien kanssa. 31 vastanneesta järjestöstä 23 järjestöä oli halukas tällaiseen tapaamiseen. 19

20 Liite: Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökysely Tervehdys kyselyn laatijalta: Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökysely sisältää kysymyksiä järjestönne kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta ja yhteistyöhalukkuudesta, sekä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnastanne. Kuntoutuksella tässä tarkoitetaan järjestöjen tuottamaa perinteistä yksilön tai ryhmän tukemiseen kohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa ja yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. Kyselyn täyttämiseen menee noin minuuttia vastauksistanne riippuen. Kyselyn tarkoituksena on selvittää yhteistyömahdollisuuksia Kuntoutussäätiön ja järjestöjen sekä paikallisyhdistysten välillä. Se ei siis pyri kartoittamaan tarkasti järjestöjen tuottamia kuntoutukseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä palveluja. Kyselyyn vastaamisaika päättyy Kyselyyn vastanneisiin, yhteistyöhalukkuutensa ilmaisseihin järjestöihin tullaan ottamaan yhteyttä Kuntoutussäätiön toimesta kevään 2013 aikana. Kyselyn tuloksista julkaistaan lisäksi yhteenvetoraportti Kuntoutussäätiön internetsivuilla keväällä Kyselyyn vastanneilla on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on osallistuminen (2 kappaletta) Valtakunnallisille kuntoutuspäiville, jotka pidetään Helsingissä Scandic Marina Congress Centerissä Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka omaa vankan kokemuksen myös kuntoutukseen liittyvän arviointi-, koulutus- ja tiedotustyön tekijänä. Vastaamalla kyselyyn annatte Kuntoutussäätiölle tärkeää tietoa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä tarpeistanne ja edesautatte mahdollisen yhteistyön alulle saattamista. Pariinkin kysymykseen vastaaminen on arvokasta! (*Tähdellä merkittyihin kysymyksiin vastaaminen on pakollista.) Taustatiedot Järjestöllä kyselyssä tarkoitetaan keskusjärjestöjä, alueellisesti toimivia järjestöjä ja paikallisyhdistyksiä. Toivomme erillistä vastausta keskusjärjestöltä ja sen kyselyyn mahdollisesti vastaavilta alayhdistyksiltä. * 1. Järjestönne nimi? * 2. Järjestönne toimialueen laajuus? Valtakunnallinen Alueellinen Paikallinen * 3. Mille maantieteelliselle alueelle järjestönne toiminta sijoittuu? Jos toimintanne ulottuu eri alueille, voit valita useamman vaihtoehdon. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 20

21 Lapin lääni Ahvenanmaan lääni * 4. Vastaajan tehtävänkuva järjestössä? 5. Palkattujen työntekijöiden määrä järjestössänne? < > Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä järjestössänne? < > Kuntoutuksen tai toimintakykyä ylläpitävän toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden määrä järjestössänne? < > 10 Kysymykset järjestönne kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta Kuntoutuksella tässä tarkoitetaan sekä järjestöjen tuottamaa perinteistä yksilön tai ryhmän tukemiseenkohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa että yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. 8. Millaista kuntoutukseen liittyvää toimintaa järjestönne tällä hetkellä järjestää RAY:LTA SAADULLA RAHOITUKSELLA? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. A. Yksilöön tai ryhmään kohdentuva työ: Kuntoutuskursseja Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, työkokeilut ja työpajat) Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. erityisopetusta tai muuta opiskelijan toimintakykyä edistävää toimintaa) Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä 21

22 B. Muu kuntoutukseen liittyvä toiminta: Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Muuta, mitä 9. Millaista kuntoutukseen liittyvää toimintaa järjestönne tällä hetkellä järjestää MUUALTA KUIN RAY:LTA SAADULLA RAHOITUKSELLA? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. A. Yksilöön tai ryhmään kohdentuva työ: Kuntoutuskursseja Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, työkokeilut ja työpajat) Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. erityisopetusta tai muuta opiskelijan toimintakykyä edistävää toimintaa) Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä B. Muu kuntoutukseen liittyvä toiminta: Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Muuta, mitä 10. Millaisia kuntoutumiseen liittyviä tarpeita kohderyhmällänne on, joihin teidän on haastavaa vastata? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Jokin kuntoutuksen muoto puuttuu kokonaan, mikä/mitkä Tietty kohderyhmä on jäänyt huomiotta, mikä/mitkä Olemassaoleva kuntoutus ei ole tarpeeksi tehokasta Järjestö ei pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää Jokin muu, mikä 22

23 Järjestönne nykyinen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta 11. Toteuttaako järjestönne tuottamansa kuntoutuksen tutkimusta (esim. vaikutustutkimusta)? Voit rastittaa yhtä useamman kohdan. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen tutkimustoimintaa. 12. Toteuttaako järjestönne tuottamansa kuntoutuksen kehittämistoimintaa (esim. kuntoutusmallien kehittämistä)? Voit rastittaa yhtä useamman kohdan. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen kehittämistoimintaa. 13. Jos vastasitte kyllä jompaan kumpaan kahdesta edellisistä kysymyksestä, niin mitä tekemänne kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyö sisältää? 14. Mikäli teette jo tällä hetkellä yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassanne, keiden kanssa sitä teette? Voit valita useamman vaihtoehdon. Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot Yliopistot ja alan oppilaitokset Kunnat Valtio Kela Muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt Yksityiset kuntoutusta tarjoavat tahot Muu, mikä 23

24 Kuntoutussäätiön kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat kysymykset 15. Tiesitkö ennen tämän kyselyn vastaanottamista, mitä Kuntoutussäätiö tekee? Kyllä En 16. Olisiko järjestöllänne kiinnostusta tehdä yhteistyötä Kuntoutussäätiön kanssa kuntoutuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa? (Jos vastaat ei, kysely siirtyy päätössivulle.) Kyllä Ei 17. Olet vastannut kyllä edelliseen kysymykseen. Mille Kuntoutussäätiön kanssa toteutettavalle yhteistyömuodolle järjestöllänne olisi tarvetta? Voit rastittaa alla olevista vaihtoehdoista yhtä useamman. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista tms. Uusien kuntoutusmallien kehittäminen, kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien kehittäminen tms. Koulutusyhteistyö Muu,mikä 18. Kuntoutussäätiöllä on osaamista seuraavilla osa-alueilla. Mistä alla olevista asioista järjestöllenne olisi yhteistyön kautta hyötyä? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen Terveyspsykologinen asiantuntemus Neuropsykologinen asiantuntemus Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä asiantuntemus Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten näkyväksi tekemistä) Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Tieto kuntoutuksen vaikutuksista kuntoutuksen asiakkaalle Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien 24

25 arviointiin (mm. ryhmäkoherenssi-, elämänlaatuja mielialakyselyt) Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen toimivuuden selvittämiseksi tietyn kohderyhmän kohdalla Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön kohderyhmän kohdalla Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan kehittäminen Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen (kohteena esim. vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustieto sairastumisesta ja kuntoutumisesta) Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen (esim. sosiaalisen median, nykyaikaisen kansalaisaktivismin ja yhteiskunnallisen markkinoinnin keinojen hyödyntäminen) 19. Mihin kuntoutuksen toimintamuotoon tai millaisen uuden kuntoutumista sisältävän toiminnan kehittämiseksi tarvitsisitte tukea? 20. Millaisen kuntoutuksen tutkimusta helpottavan tukipalvelun järjestönne vastaanottaisi mielellään Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalta? Voit valita yhtä useamman vaihtoehdon. Tiedollinen avustaminen tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa Tiedollinen avustaminen tutkimusmenetelmien valinnassa Tiedollinen avustaminen tutkimuksen teossa Erillisrahoituksella toteutettavat uudet yhteistyöhankkeet Seuraavat kysymykset koskevat järjestönne halukkuutta lähteä yhteistyöhankkeeseen Kuntoutussäätiön kanssa ja hakea yhdessä hankkeelle erillisrahoitusta. 21. Millä alla mainituista aihealueista järjestöllänne olisi halukkuutta kehittää uutta yhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa? Voit halutessasi valita useamman vaihtoehdon ja antaa lisätietoja. Järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen Uuden kuntoutusmallin kehittäminen, minkä Muu aihe, mikä 25

26 22. Mikäli teillä olisi kiinnostusta hankeyhteistyöhön, mutta ei mahdollisuuksia siihen juuri nyt, minkä ehdon täyttyessä voisitte lähteä yhteistyöhön? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta Jos hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle Jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle Jos hankkeen tuoma hyöty olisi ennakolta hyvin määriteltävissä Muun yhteistyöesteen poistuminen, minkä 23. Olisiko järjestöllänne halukkuutta tapaamiseen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikön edustajien kanssa? Tapaamisessa voitaisiin suunnitella yhteistyötä ja keskustella mahdollisista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Kyllä Ei 24. Onko teillä muita kuntoutukseen liittyvän toiminnan kehittämistarpeita, joille ei tässä kyselyssä ole ollut vielä kohtaa ja joihin kaipaisitte apua? Tähän voit kirjata muun muassa kiinnostuksenne hankkia kuntoutukseen liittyviä arviointija koulutuspalveluja Kuntoutussäätiöltä. Kysely päättyi. 26

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Kokemuskouluttaja teorian täydentäjänä

Kokemuskouluttaja teorian täydentäjänä Kokemuskouluttaja teorian täydentäjänä Kokemusten äärellä koulutusta kokemustoimijuuteen Anna-Liisa Kemi, aluesuunnittelija Suomen Nivelyhdistys ry, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän jäsen www.kokemustoimintaverkosto.fi

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa case A-Kiltojen Liitto ry Noora Nieminen järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry MIPA työpaja 11.10.2017 A-kiltojen Liitto ry 1/2 Lyhyesti Valtakunnallinen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI KATSAUS TIMO SAARINEN MIKKO HENRIKSSON MIKA ALA-KAUHALUOMA KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI Selvitys järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden työikäisille kohdennetuista kuntoutustoiminnoista Johdanto Sosiaali-

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

KYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN SAATAVUUDESTA

KYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN SAATAVUUDESTA KYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN SAATAVUUDESTA Uudistuneen sosiaalihuoltolain yhtenä tavoitteena on parantaa lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta. Lain mukaan lapsiperheille on järjestettävä välttämätön

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään peruskoulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä.

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus yöryhmä 3 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta kuntoutuksessa Erikoistutkija, V, KM Minna Kuntoutuspäivät 10.3.2014 Messukeskus,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Kysely pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta

Kysely pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta Kysely pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta Kyselyn tarkoituksena on selvittää aiheuttaako pitkäaikaissairaus tai vamma vaikeuksia saada yhdenvertaisesti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ehkäisevän työn uusia toimintatapoja Oulun kaupungin ja järjestöjen strateginen kehittämishanke

Ehkäisevän työn uusia toimintatapoja Oulun kaupungin ja järjestöjen strateginen kehittämishanke EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Ehkäisevän työn uusia toimintatapoja Oulun kaupungin ja järjestöjen strateginen kehittämishanke Marja Vuorinen järjestöpäällikkö Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Pääteemana toimintalinja 5 eli sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Euroopan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:

Lisätiedot