Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Jonna Oksanen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN JÄRJESTÖYHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Jonna Oksanen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN JÄRJESTÖYHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET

2 KYSELYN TULOKSET Vastausprosentti ja vastanneet järjestöt Kyselyyn vastasi 31 järjestöä ja paikallisyhdistystä. Kyselyn vastausprosentti oli 34 prosenttia. Yhdestä järjestöstä vastasivat sekä toiminnanjohtaja että kuntoutuksen koordinaattori (Psoriasisliitosta) 1. Tässä alaluvussa on esitetty kysymyksittäin kyselyn tulokset (itse kysely löytyy raportin lopusta liitteenä). Kyselyyn vastanneiden joukossa oli kaksi alueellisesti toimivaa järjestötoimijaa, Omaiset huumetyön tukena ry ja Tampereen Seudun työkyvyttömyyseläkeläiset. Muut vastanneista järjestöistä olivat valtakunnallisesti toimivia järjestöjä. Järjestöjen toiminnanjohtajien valtuuttaminen lähettämään edelleen kysely paikallisyhdistyksilleen, joilla olisi voinut olla kyselyn kartoittamaa yhteistyötarvetta, ei siis toiminut kuten oli kyselyä lähetettäessä ajateltu. Suurin osa vastanneista järjestöistä oli tunnettuja sairausryhmäkohtaisia potilasjärjestöjä. Vastanneiden joukossa oli myös muun muassa isoja kansanterveysjärjestöjä, pienempiä potilasjärjestöjä ja päihdetyön järjestöjä. 1 Sekä Psoriasisliiton kuntoutustoiminnan johtajana toimivan toiminnanjohtajan että liiton kuntoutuksen koordinaattorin vastaukset on säilytetty toisiaan täydentävinä kyselyn tuloksissa sillä perusteella, että selvityksen oli tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon informaatiota Kuntoutussäätiölle. Psoriasisliiton kahden vastaajan vastauksissa oli jonkin verran eroavaisuuksia mm. liiton järjestämän kuntoutukseen liittyvän toiminnan kohdalla ja siten toisen vastauksen poissulkeminen olisi vienyt mukanaan tietoa. 2

3 Laatikko 5. Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökyselyyn vastanneet järjestöt, joita oli yhteensä 31. Suomen Parkinson-liitto ry Omaiset Huumetyön Tukena ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Suomen Diabetesliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Näkövammaisten Keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen Kilpirauhasliitto ry Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE ry Tampereen Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Sininauhaliitto ADHD-liitto ry Psoriasisliitto Irti Huumeista ry Syöpäjärjestöt (vastaaja Suomen Syöpäyhdistys ry) Epilepsialiitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Suomen Osteoporoosiliitto ry VAK ry Suomen Nivelyhdistys ry Kuuloliitto ry Iholiitto ry Kriminaalihuollon tukisäätiö Suomen Polioliitto ry Aivoliitto ry Suomen Syöpäpotilaat ry A-Kiltojen Liito Aivovammaliitto ry Taustatietoa vastanneista järjestöistä Kyselyssä kysyttiin muutamin kysymyksin taustatietoja järjestöjen toiminnan sijoittumisesta ja järjestön työvoimasta. Vastanneiden 31 järjestön toiminnan sijoittuminen maantieteellisesti näytti entisen läänijaon mukaisesti tältä: Kuva 1. Vastanneiden järjestöjen toiminnan maantieteellinen sijoittuminen. Kysymys oli pakollinen vastata. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni 91% 94% 88% 84% 81% Ahvenanmaan lääni 38% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyselyssä kysyttiin vastaajien toimenkuvia järjestöissään. Vastaajista 16 oli toiminnanjohtajia, 2 toimitusjohtajia ja yksi ilmoitti toimenkuvakseen pelkän johtajan. 3

4 Neljä vastaajaa oli kuntoutusjohtajia tai -päälliköitä ja yksi oli järjestön puheenjohtaja. Vastaajista kolme oli kehittämispäällikköjä ja yksi palvelutoiminnasta vastaava. Lisäksi vastaajien joukossa oli kuntoutussuunnittelija, kuntoutuksen koordinaattori, kuntoutuksen tiimivastaava ja projektikoordinaattori. Kyselyssä tiedusteltiin myös järjestön palkattujen ja vapaaehtoisten työntekijöiden määrää, sekä kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvan työntekijäjoukon vahvuutta 2. Vastanneista suurin osa eli 63 prosenttia oli pieniä, alle 20 hengen palkatun työvoiman omaavia järjestöjä. 13 prosenttia järjestöistä työllisti henkeä. Joukossa oli kuitenkin myös suuria, yli sata henkeä työllistäviä järjestöjä. Vastanneista järjestöistä melko suuri osa eli 17 prosenttia sijoittui kahden ääripään välille työllistäen henkilöä. Kuva 2. Palkattujen työntekijöiden määrä kyselyyn vastanneissa järjestöissä. 100% 80% 60% 63% 40% 20% 13% 17% 7% 0% < >100 Vastanneita 30 Järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiden määrää kysyttiin myös. Yli puolet, eli 52 prosenttia vastanneista kommentoi vapaaehtoisia työntekijöitä olevan alle 50. Toisaalta viidesosalla vastaajista vapaaehtoisia työntekijöitä oli yli sata (kuva seuraavalla sivulla). 2 Kysymykset järjestöjen työntekijöistä eivät olleet pakollisesti vastattavien joukossa ja ihan kaikki vastaajat eivät niihin vastanneet. Kysymyskohtaiset vastaajien määrät näkyvät kaavioiden alla. 4

5 Kuva 3. Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä vastanneissa järjestöissä. 100% 80% 60% 52% 40% 20% 28% 21% 0% < > 100 Vastanneita 29 Järjestöiltä tiedusteltiin myös niiden kuntoutuksen tai toimintakykyä ylläpitävän toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden määrää. T&Ktoimintaan käytettävissä oleva henkilöstöresurssi on merkittävä tekijä järjestöjen tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin taustalla ja niin ollen tärkeä ko. toiminnan mahdollistaja. Vastanneista 68 prosenttia kertoi (kuva 4. alla) kuntoutuksen T&K-toimintaan käytettävissä olevan henkilöstöpanoksen olevan alle viisi henkeä. Vain 16 prosentissa järjestöjä se oli yli 10 henkeä. 100% 80% 68% 60% 40% 20% 16% 16% 0% < > 10 Vastanneita 31 Kuva 4. Kuntoutuksen T&K-toimintaan käytettävissä oleva henkilöstön määrä vastanneissa järjestöissä. 5

6 Kysymykset järjestöjen kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta 3 Kyselyssä kartoitettiin järjestöjen kuntoutukseen liittyvä toiminta. Kyselyssä korostettiin kuntoutuksella kyselyn kohdalla tarkoitettavan järjestöjen tuottamaa yksilön tai ryhmän tukemiseen kohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa sekä yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. Järjestöjä pyydettiin esittämään niiden tuottama kuntoutukseen liittyvä toiminta, joka pyydettiin erottelemaan vielä RAY:n rahoittamaan ja muualta rahoituksen saavaan toimintaan. Kuva 5 4. Järjestöjen RAY:lta saadulla rahoituksella järjestämä kuntoutukseen liittyvä toiminta. Kuntoutuskursseja 23% Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä 0% 0% 0% 10% 7% 68% 68% 77% Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä 58% 77% 74% Kuntoutuksen tutkimusta 26% Kuntoutukseen liittyvää koulutusta 39% Muuta, mitä 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 31 Järjestöjen kuntoutustoimintaansa avaavat vastaukset kertovat, että huomattavasti eniten järjestöt tekevät kuntoutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta ja tiedottamista, varsinkin RAY:n rahoituksella (Kuva 5.). Mutta sopeutumisvalmennusta, vertaisryhmätoimintaa ja kuntoutukseen liittyvää edunvalvontaa tehdään vastanneissa 3 Kyselyssä ensimmäisten taustatietokysymysten jälkeen esitetyt kysymykset eivät olleet pakollisia vastata ja siksi vastaajamäärät niissä vaihtelevat. Vastaajien määrä on esitetty aina kysymyksittäin kaaviokuvan alla. 4 Jotkut vastausvaihtoehtojen teksteistä eivät näy pituutensa vuoksi aivan kokonaan kuvissa. Tekstit on nähtävissä kokonaisuudessaan tämän raportin lopussa olevasta kyselystä. 6

7 järjestöissä myös paljon sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuella että muulla rahalla. Kuntoutuksen kehittämistoimintaa järjestöt ilmoittivat tekevänsä myös runsaasti, 58 prosenttia järjestöistä ilmoitti tekevänsä kuntoutuksen kehittämistä RAY-rahoitteisesti ja 56 prosenttia muulla kuin RAY:n rahoituksella. Ray-rahoitteista kuntoutuksen tutkimustoimintaa järjestöissä oli hieman vähemmän (26 %) kuin muu rahoitteista kuntoutuksen tutkimustoimintaa (33%). Kuva 6. Järjestöjen kuntoutukseen liittyvää toiminta, joka rahoitetaan muualta kuin RAY:lta saadulla rahoituksella. Kuntoutuskursseja 33% Sopeutumisvalmennusta 48% Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. 11% 15% Vertaisryhmätoimintaa 48% Terapiaryhmiä 26% Oppilaitoksissa tapahtuvaa 4% Neuvontaa ja ohjausta 52% Kriisityötä 11% Tiedottamista 67% Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien Kuntoutuksen kehittämistä 48% 56% Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta 33% 30% Muuta, mitä 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 27 Kuntoutukseen liittyvät tarpeet järjestöissä Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökyselyn ensisijainen tehtävä oli selvittää kuntoutuksen järjestöjen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät tarpeet, joihin Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminta voisi yhteistyössä vastata. Kun järjestöjä pyydettiin paikantamaan kohderyhmänsä suurin kuntoutukseen liittyvä tarve, johon järjestön on haastavaa vastata, ykköseksi nousi vaihtoehto Järjestö ei 7

8 pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää (68% järjestöjen vastaajista koki näin). Monen vastanneen järjestön mielestä suuri ongelma on myös jonkin kuntoutuksen muodon puuttuminen kokonaan, jonka 44 prosenttia vastaajista esitti ongelmaksi. Tietyn kohderyhmän huomiotta jääminen oli ongelma vastaajien neljäsosan mielestä, kun taas kuntoutuksen tehottomuus oli ongelma vain 12 prosentin mukaan. Kuva 7. Järjestöjen kohderyhmien kuntoutukseen liittyvät tarpeet, joihin järjestöt kokevat olevan haasteellista vastata. Jokin kuntoutuksen muoto puuttuu kokonaan, mikä/mitkä 44% Tietty kohderyhmä on jäänyt huomiotta, mikä/mitkä Olemassaoleva kuntoutus ei ole tarpeeksi tehokasta Järjestö ei pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää Jokin muu, mikä 12% 24% 24% 68% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 25 Huomiotta jääneiksi kohderyhmiksi (kuva 7., 2. vaihtoehto ylhäältä) järjestöjen edustajat luettelivat seuraavat ryhmät ja asiat: Tyypin 2 diabeetikoiden sopeutumisvalmennus Alueilla tapahtuvat sope-/kuntoutuskurssit Kuntoutuskurssit työssäkäyville Työhön kuntouttaminen Uudenlainen avokuntoutus/pienryhmäryhmätyö-järjestötyö Avo - ja laitosmuotoisen kuntoutuksen yhdistelmä Kouluikäiset päihdeongelmaisten lapset Tekonivelleikattujen sopeutumisvalmennus tai vastaava Vaikeasti kuulovammaisten kuntoutus AVH-perussopeutumisvalmennus alle 65-vuotiaille Avomuotoinen kuntoutus Lapset Edenneen/levinneen syövän kanssa elävät 8

9 Ne jotka tarvitsivat kuntoutusta tai hyötyisivät eniten kuntoutuksesta ja eivät hakeudu kuntoutukseen Maahanmuuttajat, sairastuneiden perheenjäsenet Nivelrikkoiset (joita Suomessa miljoona!) Päihdekuntoutujan läheiset Muiksi kuntoutumiseen liittyviksi kohderyhmiensä tarpeiksi, joihin järjestöjen on haastavaa vastata, järjestöt luettelivat seuraavat asiat: Sairausryhmän olemassa olevaa tarjontaa (kuntoutuslaitokset + Diabetesliitto) paljon suurempi kuntoutustarve Sope-kuntoutuksen jälkeistä jatkokuntoutus/ vertaisryhmätoimintaa ei ole riittävästi Vertaistukitoiminnan tarve on suuri varsinkin aikuisilla ja nuorilla aikuisilla Kuntoutusraha aurinkopainotteisissa sopeutumisvalmennuskursseissa (RAY) on vaatimaton Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa ja huono ymmärrys siitä estää kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutuksen organisointia jne. Kohderyhmän kuntoutus on kaiken kaikkiaan vähäistä ja tarve on todennäköisesti suurempi Vastanneiden järjestöjen oma kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta Kyselyssä kartoitettiin myös järjestöjen omaa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vastaajia ohjattiin erittelemään vastauksissaan toisistaan tutkimus- ja kehittämistoiminta ja vielä kummankin kohdalla projektimuotoinen ja vakiintunut toiminta. Yleisesti järjestöissä tehdään enemmän kuntoutuksen kehittämistoimintaa kuin tutkimustoimintaa (kuva 8. seuraavalla sivulla). Kuntoutuksen kehittämistä teki vakiintuneesti 40 prosenttia vastanneista järjestöistä. Projektiluontoista kehittämistoimintaa omasi 47 prosenttia vastanneista järjestöistä. Kehittämistoiminnan kohdallakin kuitenkin 33 prosenttia vastasi, että heillä ei ole kehittämistoimintaa ollenkaan. Järjestöjen vastaajista 50 prosenttia kertoi heillä olevan projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kuitenkin vain 3 prosentilla oli vakiintunutta eli pysyväluonteista tutkimustoimintaa. Puolella vastanneista järjestöistä ei ollut ollenkaan kuntoutuksen tutkimustoimintaa. 9

10 50% 3% 50% 33% 47% 40% Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kuva 8. Ympyräkuvaajat havainnollistavat eroavaisuuksia vastanneiden järjestöjen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymeissa. Tutkimustoimintaa kuvaava kiekko vasemmalla ja kehittämistoimintaa kuvaava kiekko oikealla. Melko laajat vihreät osat kummassakin ympyrässä kuvaavat, kuinka suuresta osasta vastanneista järjestöistä kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta vielä kokonaan puuttui. (Huom. Ympyräkuvaajien summa ei ole 100 prosenttia, sillä järjestöt saivat valita yhtä useamman vastausvaihtoehdon sekä järjestöjen tutkimustoimintaa että kehittämistoimintaa selvittäneen kysymyksen kohdalla.) Kyselyssä pyydettiin järjestöjä myös avaamaan tutkimus- ja kehittämistoimintansa sisältöä, mikäli niillä sellaista on. Järjestöjen edustajat kertoivat kuntoutuksen tutkimuksestaan ja kehittämisestään seuraavanlaisia esimerkkejä: Neurologimme on ollut 50%:sti Parkinson-säätiön tutkimusneurologina vuoden alkuun asti, joten hänen kauttaan olemme tutkineet ja kehittäneet kuntoutusta. Projektiluonteisesti myös esim. opiskelijat tekevät meille opinnäytetöitä. Meillä on myös Ray:lta ajoittain projektiavustusta, jota käytetään kuntoutuksen kehittämiseen. Tänä vuonna tällaista ei kuitenkaan ole. Myös kurssien lomassa yritämme kehittää sisältöjä jatkuvasti eteenpäin uusimpien tutkimuksen sekä myös kokemustiedon mukaisesti. Työmallien kehittämistä ja julkaisujen tuottamista. Yhdistys on mukana erilaisissa kehittämisverkostoissa. 10

11 Tutkimustoiminnassa keskitytty mm. yhteistyöprosessien tutkimukseen ja soveltuvaa spesifien asiakasryhmien kuntoutuksen vaikuttavuutta myös tutkittu. Kehittämistoiminnassa keskitytty kuntoutusmallien ja niihin soveltuvien työmenetelmien ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen. Vanhusten mielenterveyskuntoutukseen liittyvä hanke. Omin voimin toteutettavaa nykyisten toimintatapojen kehittämistä, tulevaisuuden kuntoutustarpeiden kartoittamista yhteistyökumppaneiden näkökulmasta - asiakasnäkökulmaa kartoitetaan lähitulevaisuudessa. Projekti Omille Urille ja kurssityötä arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään. Psoriasiksen hoitoon liittyvää tutkimusta. Tällä hetkellä menossa tutkimus uudesta aurinkopainoitteisen sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuudesta psoriasiksen hoidossa. Tutkimme jäsenjärjestöjemme kuntoutustoiminnan sisältöjä ja vaikuttavuutta. Kehitämme, yhdenmukaistamme ja mallinnamme jäsenistömme päihdekuntoutusta. Erilaisten tukimallien kehittämistä. Osallistumista yhtenä osapuolena tutkimuksiin. Aikuisprojekti Aurinkopainotteinen sopeutumisvalmennus on uusi, vanhamalliseen ilmastohoitoon ja sittemmin ilmastokuntoutukseen perustuva kuntoutusmuoto. Olemme muokanneet toimintaa paljon, jotta sopeutumisvalmennuksen ominaispiirteet toteutuisivat siinä. Kaikilla kursseillamme, sekä RAY- että Kela-rahoitteisilla, on käytössä erilaisia vaikuttavuusmittareita. Niiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös kurssien kehittämisessä. Tutkimustoiminnassa käytämme tällä hetkellä erilaisia opinnäytetöitä. Perhekeskeisestä työstä on valmistumassa keväällä 2013 väitöstutkimus. Olemme muiden järjestöjen kanssa pohtimassa päihdeasioihin liittyvän tutkimuksen kehittämistä. Kehittämistoiminnassamme keskitymme tänä vuonna vapaaehtoistoimintamme muotojen kehittämiseen. Keskiössä on vertaistukiryhmien ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen sekä vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittäminen. Syöpäjärjestöillä on reilun 15 vuoden kokemus syöpäpotilaiden kuntoutuksesta. Vuosien saatossa Syöpäjärjestöt ovat toteuttaneet projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa (mm. syöpäpotilaiden avokuntoutusta on kehitetty tutkimuksen kautta yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa). Kuitenkaan yhdistyksen tutkimus- ja kehittämistyö kuntoutuksen osalta ei ole ollut systemaattista. Esimerkiksi Lounais- Suomen syöpäyhdistys tekee itsenäisesti kehittämis- ja arviointityötä kuntoutukseen liittyen yhteistyössä alueellisen ammattikorkeakoulun kanssa. Erillisprojektien yhteydessä selvitetty mm. vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien ihmisten, lasten ja nuorten ja ikääntyneiden kuntoutustarvetta. Vuosina sopeutumisvalmennuksen kirjahanke järjestöjen yhteistyönä. Esim. työllisyysprojektissamme Poverissa kehitämme erilaisia toimintatapoja, kuinka voimme edistää viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden työllistymistä. Siihen liityen teemme lähinnä RAY:n edellyttämää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa. Järjestämme sopeutumisvalmennustoimintaa pitkäaikaissairauksia sairastaville kuuroille. Asiakaspalautteiden perusteella kehitämme kurssien sisältöjä ja järjestämme erityyppisiä sopeutumisvalmennuskursseja. 11

12 Henkilöstömme on pieni, muussa tapauksessa tekisimme tutkimustoimintaa. Nyt ei ole resursseja. Mutta kehittämistyötä teemme. Meillä on mm. projekti avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen kehittämiseksi luustokuntoutujille. Hanke tehdään kuntayhteistyönä. Koko ajan kehitämme omaa toimintaamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita yhä paremmin. Henkilökuntamme koulutukseen panostetaan jatkuvasti (terapiamenetelmät, erityisteemat). Erityisiä kehittämisteemoja viime aikoina ovat olleet peliriippuvaiset, ahdistushäiriöistä kärsivät asiakkaat, alkoholikatkaisun kehittäminen. Aurinkopainotteisen sopeutumisvalmennuksen vaikutustutkimus, oman kuntoutustoiminnan kehittämistä kuntoutustyöryhmässä, tosin resurssien puolesta rajallista Iholiitto on mukana järjestöjen välisessä sopeutumisvalmennustyöryhmässä, joka mm. järjestää joka toinen vuosi sopeutumisvalmennusseminaarin. Erilaisten uusien toimintamallien kehittämistä ja löydettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä RAY:n AK- ja C-avusteisina toimintoina: - Vapautuvien vankien palveluohjausmallin kehittäminen - Jenginuorten etsivän työn projekti - Kriminaaliasiamies - Vertaistukipiste - Lapsi- ja perhetyön koordinaatiotoiminta - Oppimisvalmennuskoordinaatio - Ohjaustyötä tekevien koulutushanke. Kehitämme omien sopeutumisvalmennuskurssiemme sisältöä jatkuvasti, lisäksi olemme kehittäneet kurssien sisältöjä RAY-rahoitukselle ja ne ovat sen jälkeen siirtyneet Kelan rahoittamaksi toiminnaksi. Tällä hetkellä tosin Kelan standardit ovat muuttuneet siten, että nämä meidän kehittämämme kurssit ovat joko poistuneet standardista tai sitten muuttuneet kuntoutuskursseiksi. Kehittämistyömme on pienimuotoista. Aivovaurio.fi -portaali on rakenteilla. Järjestöjen omaan kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen kysyttiin vielä järjestöjen nykyisiä yhteistyökumppaneita tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan. Muu sosiaali- ja terveysalan järjestö oli selvästi suosituin yhteistyökumppani vastanneille järjestöille. Seuraavana tulivat yliopistot ja alan oppilaitokset sekä kunnat. Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot, jollaiseksi Kuntoutussäätiökin lukeutuu, jäivät yhteistyökumppaneiden suosituimmuuslistalla jälkikastiin 14 prosentilla, edelle meni vielä Kela. 12

13 Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot 14% Yliopistot ja alan oppilaitokset 55% Kunnat 36% Valtio 5% Kela 23% Muut sosiaali- ja terveysalan 77% Yksityiset kuntoutusta tarjoavat Muu, mikä 14% 9% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 22 Kuva 9. Kuntoutuksen järjestöjen kumppanit tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Muu, mikä - kohdassa järjestöt mainitsivat lääkefirmat ja THL:n. Järjestöjen halukkuus yhteistyöhön Kuntoutussäätiön kanssa Vastanneista järjestöistä 26 eli 84 prosenttia oli halukas yhteistyöhön Kuntoutussäätiön kanssa kuntoutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Vastanneiden järjestöjen sisällä tietoisuus Kuntoutussäätiön tekemästä työstä oli hyvä, 94 prosenttia vastaajista tiesi mitä Kuntoutussäätiön tekee ennen kyselyn vastaanottamista. Toisaalta on hyvä myös huomioida, että 6 prosenttia vastaajista ei tuntenut säätiötä entuudestaan, vaikka kaikki kyselyyn vastanneet olivat selviä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, eikä vastaajien joukossa ollut esimerkiksi yhtään sosiaalista nuorisotyötä tekevää järjestöä, joita myös kokeellisesti kyselyn avulla tavoiteltiin. Laatikko 6. Kuntoutussäätiön kanssa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöstä kiinnostuneet järjestöt. Suomen Parkinson-liitto ry Omaiset Huumetyön Tukena ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Suomen Diabetesliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen Kilpirauhasliitto ry Psoriasisliitto Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry Tampereen Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Sininauhaliitto ADHD-liitto ry Irti Huumeista ry Syöpäjärjestöt (vastaaja Suomen Syöpäyhdistys ry) Epilepsialiitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Suomen Osteoporoosiliitto ry VAK ry Suomen Nivelyhdistys ry Kuuloliitto ry Iholiitto ry Kriminaalihuollon tukisäätiö Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry 13

14 Järjestöjä eniten hyödyttävät yhteistyömuodot ja Kuntoutussäätiön osaamisalueet Kysyttäessä yhteistyöstä kiinnostuneilta järjestöiltä mahdollisten yhteistyömuotojen tarpeellisuudesta (kuva 10.), erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista sekä uusien kuntoutusmallien ja kuntoutusvaikutusten seurantamenetelmien kehittäminen olivat yhtä haluttuja yhteistyömuotoja. Kummatkin saivat taakseen 78 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi yhteistyön muodoista jäi koulutusyhteistyö 44 prosentilla. Muu, mikä -kohdan valinnut vastaaja totesi kuvaavasti, että periaatteessa mikä tahansa tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyö on kannattavaa. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista tms. Uusien kuntoutusmallien kehittäminen, kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien 78% 78% Koulutusyhteistyö 44% Muu,mikä 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 27 Kuva 10. Erilaiset selvitykset kuntoutuksen vaikutuksista sekä uusien kuntoutusmallien ja kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien kehittäminen nousivat rinta rinnan samoihin lukemiin, kun järjestöiltä kysyttiin mahdollisten yhteistyömuotojen tarpeellisuudesta niille. Yhteistyöstä kiinnostuneilta järjestöiltä kysyttiin tarkemmin myös, millaisesta Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalla olevasta osaamisesta olisi järjestöille yhteistyön kautta hyötyä. Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen oli jaettu kyseisessä kysymyksessä seuraaviin osa-alueisiin: Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen Terveyspsykologinen asiantuntemus Neuropsykologinen asiantuntemus 14

15 Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä asiantuntemus Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten näkyväksi tekemistä) Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Tieto kuntoutuksen vaikutuksista asiakasryhmälle Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin (ryhmäkoherenssi-, elämänlaatu- ja mielialakyselyt) Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen toimivuuden selvittämiseksi tietyn kohderyhmän kohdalla Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön kohderyhmän kohdalla Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan kehittäminen Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen (kohteena esim. vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustieto sairastumisesta ja kuntoutumisesta) Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen (esim. sosiaalisen median, nykyaikaisen kansalaisaktivismin ja yhteiskunnallisen markkinoinnin keinojen hyödyntäminen) Sivulla 16 olevassa kuvassa näkyvistä järjestöjen vastausprosenteista on huomattavissa, että suurin kysyntä järjestöissä on tutkimus- ja menetelmäosaamiselle, mutta myös että kaikille tarjotuille Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisen muodoille on vastanneiden järjestöjen sisällä kysyntää. Järjestöt arvostivat korkealle ns. perinteistä osaamista, kuten järjestön asiaosaamisen yhdistämistä yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen (5. vaihtoehto ylhäältä) ja kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoamista (1. vaihtoehto ylhäältä). Myös koulutus- ja asiantuntijatuki sekä arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin arvioitiin järjestöjen toimesta hyvin hyödyllisiksi yhteistyön kohdealueiksi. Edellä mainittujen osaamisalueiden avaaman, niin sanotun perinteisen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishenkilöstössä olevan osaamisen ohella järjestöjä kiinnostivat myös vähän uudemmat näkökulmat kuntoutuksen tutkimukseen 15

16 ja kehittämiseen, eli listauksessa viimeisinä olleet vaihtoehdot: Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen ja uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen. Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen 48% Terveysypsykologinen asiantuntemus 24% Neuropsykologinen asiantuntemus 4% Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä 24% Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen 52% 48% 56% 44% Tieto kuntoutuksen vaikutuksista kuntoutuksen asiakkaalle 28% Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien arviointiin (mm. 48% Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön 24% 28% Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan 40% 40% Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen 44% 52% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 25 Kuva 11. Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisalueiden hyödyllisyys vastanneille järjestöille. Järjestöiltä kysyttiin myös avokysymys siitä, mihin kuntoutuksen toimintamuotoon tai millaisen kuntoutumista sisältävän toiminnan kehittämiseksi ne tarvitsisivat tukea. Järjestöjen edustajat käyttivät tässä kohtaa seuraavanlaisia puheenvuoroja: 16

17 Meillä ei ole yhtään resursseja tällä hetkellä tutkimukseen, joten kaiken kaikkiaan tarvitsisimme rahoituksen, jos kuntoutustutkimusta 5 yhteistyössä alettaisiin tehdä. Laadun mittaamismenetelmät, vaikutusten seuraamismenettelyt, kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Palvelun myynti kunnille Yhteistyötukea ja [tukea] ammattilaisten koulutukseen. Järjestön edustaja: Huom. Meillä on jo yhteistyötä!!!! Yleiskuntoutus Sopeutumisvalmennuskurssien sisällön muuttamiseen esim. Kurssitoiminnan kehittämiseen ja erityisesti vaikutusten arvioimiseen. Sopeutumisvalmennustoiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiin sekä uusien kuntoutumista edistävien toimintamuotojen kehittämiseen, jotta ne kohtaisivat kuntoutujat ja palvelisivat paremmin kuntoutujien tarpeita. Joustava avopalvelujen ja laitosmuotoisen kuntoutuksen kehittäminen eri kohderyhmille Nivelrikkoisten ja tekonivelleikattujen kuntoutus. Tällä hetkellä elämme sellaisessa muutoksessa, että en oikein osaa sanoa. Meidän tärkein toimintamuotomme on sopeutumisvalmennus, siihen todennäköisesti. Tutkimuksessa avustamisen tarve ja uudet yhteistyöhankkeet Järjestöiltä tiedusteltiin myös, että millaisen kuntoutuksen tutkimusta helpottavan tukipalvelun järjestö vastaanottaisi mielellään Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalta (kuva 12. seuraavalla sivulla). Apua kaivattiin koko tutkimuksen elinkaaren ajan, aina tutkimusintressin kristallisoinnista tutkimuksen teon konkreettisiin vaiheisiin. Vastanneista järjestöistä tiedollista avustamista kaipasi 57 prosenttia tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa, 71 prosenttia tutkimusmenetelmien valinnassa ja 79 prosenttia tutkimuksen teossa. 5 Järjestön edustaja lienee tässä kohtaa tarkoittanut kuntoutuksen tutkimusta erotuksena yksittäisen kuntoutujan kohdalla tehtävästä, kuntoutuksen suunnitelmaan johtavasta kuntoutustutkimuksesta. 17

18 Tiedollinen avustaminen tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa Tiedollinen avustaminen tutkimusmenetelmien valinnassa Tiedollinen avustaminen tutkimuksen teossa 57% 71% 79% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 14 Kuva 12. Järjestöjen toivomat tukipalvelut kuntoutuksen tutkimusta helpottamaan. Lisäksi järjestöiltä tiedusteltiin niiden halukkuutta kehittää uutta kuntoutuksen T&Kyhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa. Annetuista vaihtoehtoisista aihealueista järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen oli selvästi suosituin vastanneiden järjestöjen keskuudessa: 74 prosenttia vastanneista koki sen mieleiseksi ja yhteistyöhön lähtemisen arvoiseksi aihealueeksi uudelle yhteistyöhankkeelle. Uuden kuntoutusmallin kehittäminen sai seuraavaksi eniten kannatusta, 30 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut yhteistyöhankkeesta ko. aihealueella. Vaihtoehdon valinneilta kysyttiin myös, minkälaisen kuntoutusmallin kehittämisestä ne tarkemmin ovat kiinnostuneet. He avasivat toivomiaan uusia kuntoutusmalleja seuraavasti: kuntoutus kuntatasolla, vertaistukinäkökulman tuominen kuntoutuksen käsitteistöön, avokuntoutusta/ pienryhmä/ jäsentilaisuustoimintaa, läheisten sopeutumisvalmennus ja joustavien avopalvelujen ja laitosmuotoisen kuntoutuksen kehittäminen eri kohderyhmille (päihdeasiakkaat). Järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen 74% Uuden kuntoutusmallin kehittäminen, minkä 30% Muu aihe, mikä 26% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 23 Kuva 13. Järjestöjen kiinnostuneisuus lähteä kehittämään mainitun aihealueen yhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa. 18

19 Järjestöt saivat uuden yhteishankkeen kohdalla myös esittää omaa aihealuettaan yhteistyöhankkeen kohteeksi. Muu aihe, mikä -kohdan rastittaneet vastaajat tekivät seuraavanlaisia ehdotuksia: Joku laaja tutkimushanke voisi olla hyvä, jossa olisimme järjestömme sairausryhmiemme asiantuntijoina mukana. Mutta ilman rahoitusta emme voi tätäkään tehdä. Kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittamisen avustaminen esim. sisällön ja menetelmien osalta Viittomakielisen työhönkuntoutuksen ja valmennuksen aihealue. Kuntoutustarpeen arvio kohderyhmissämme väestössä. Lisäksi järjestöiltä tiedusteltiin, minkä yhteistyöesteiden poistuessa järjestöt olisivat valmiita hankeyhteistyöhön, mikäli niillä oli tällä hetkellä hankeyhteistyöhön kiinnostusta, mutta ei juuri nyt siihen mahdollisuutta. Vastausten mukaan hankeyhteistyöstä tulisi houkuttelevampaa järjestöille etenkin, jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta, ja jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle/ hankkeen rahoitus järjestyisi. 52 prosenttia vastaajista piti hankeyhteistyötä houkuttelevampana, mikäli hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle. Hankkeen tuomien hyötyjen ennaltamääritettävyys nostaisi myös järjestöjen hankeyhteistyöhalukkuutta. Jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta 70% Jos hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle 52% Jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle 70% Jos hankkeen tuoma hyöty olisi ennakolta hyvin määriteltävissä 39% Muun yhteistyöesteen poistuminen, minkä 1 vastaus: "Rahoitus järjestyisi." 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastanneita 23 Kuva 14. Järjestöjen hankeyhteistyöhalukkuuteen vaikuttavat esteet ja niiden painoarvot. Järjestöyhteistyökysely päättyi kysymykseen järjestöjen halukkuudesta tapaamiseen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan edustajien kanssa. 31 vastanneesta järjestöstä 23 järjestöä oli halukas tällaiseen tapaamiseen. 19

20 Liite: Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökysely Tervehdys kyselyn laatijalta: Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökysely sisältää kysymyksiä järjestönne kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta ja yhteistyöhalukkuudesta, sekä nykyisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnastanne. Kuntoutuksella tässä tarkoitetaan järjestöjen tuottamaa perinteistä yksilön tai ryhmän tukemiseen kohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa ja yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. Kyselyn täyttämiseen menee noin minuuttia vastauksistanne riippuen. Kyselyn tarkoituksena on selvittää yhteistyömahdollisuuksia Kuntoutussäätiön ja järjestöjen sekä paikallisyhdistysten välillä. Se ei siis pyri kartoittamaan tarkasti järjestöjen tuottamia kuntoutukseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä palveluja. Kyselyyn vastaamisaika päättyy Kyselyyn vastanneisiin, yhteistyöhalukkuutensa ilmaisseihin järjestöihin tullaan ottamaan yhteyttä Kuntoutussäätiön toimesta kevään 2013 aikana. Kyselyn tuloksista julkaistaan lisäksi yhteenvetoraportti Kuntoutussäätiön internetsivuilla keväällä Kyselyyn vastanneilla on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on osallistuminen (2 kappaletta) Valtakunnallisille kuntoutuspäiville, jotka pidetään Helsingissä Scandic Marina Congress Centerissä Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka omaa vankan kokemuksen myös kuntoutukseen liittyvän arviointi-, koulutus- ja tiedotustyön tekijänä. Vastaamalla kyselyyn annatte Kuntoutussäätiölle tärkeää tietoa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä tarpeistanne ja edesautatte mahdollisen yhteistyön alulle saattamista. Pariinkin kysymykseen vastaaminen on arvokasta! (*Tähdellä merkittyihin kysymyksiin vastaaminen on pakollista.) Taustatiedot Järjestöllä kyselyssä tarkoitetaan keskusjärjestöjä, alueellisesti toimivia järjestöjä ja paikallisyhdistyksiä. Toivomme erillistä vastausta keskusjärjestöltä ja sen kyselyyn mahdollisesti vastaavilta alayhdistyksiltä. * 1. Järjestönne nimi? * 2. Järjestönne toimialueen laajuus? Valtakunnallinen Alueellinen Paikallinen * 3. Mille maantieteelliselle alueelle järjestönne toiminta sijoittuu? Jos toimintanne ulottuu eri alueille, voit valita useamman vaihtoehdon. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 20

21 Lapin lääni Ahvenanmaan lääni * 4. Vastaajan tehtävänkuva järjestössä? 5. Palkattujen työntekijöiden määrä järjestössänne? < > Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä järjestössänne? < > Kuntoutuksen tai toimintakykyä ylläpitävän toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden määrä järjestössänne? < > 10 Kysymykset järjestönne kuntoutukseen liittyvästä toiminnasta Kuntoutuksella tässä tarkoitetaan sekä järjestöjen tuottamaa perinteistä yksilön tai ryhmän tukemiseenkohdentuvaa sairausryhmäkohtaista kuntoutustoimintaa että yleisemmin toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa. 8. Millaista kuntoutukseen liittyvää toimintaa järjestönne tällä hetkellä järjestää RAY:LTA SAADULLA RAHOITUKSELLA? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. A. Yksilöön tai ryhmään kohdentuva työ: Kuntoutuskursseja Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, työkokeilut ja työpajat) Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. erityisopetusta tai muuta opiskelijan toimintakykyä edistävää toimintaa) Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä 21

22 B. Muu kuntoutukseen liittyvä toiminta: Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Muuta, mitä 9. Millaista kuntoutukseen liittyvää toimintaa järjestönne tällä hetkellä järjestää MUUALTA KUIN RAY:LTA SAADULLA RAHOITUKSELLA? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. A. Yksilöön tai ryhmään kohdentuva työ: Kuntoutuskursseja Sopeutumisvalmennusta Kuntoutusohjausta Työelämäkuntoutusta (esim. kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus, työkokeilut ja työpajat) Vertaisryhmätoimintaa Terapiaryhmiä Oppilaitoksissa tapahtuvaa kuntoutustoimintaa (esim. erityisopetusta tai muuta opiskelijan toimintakykyä edistävää toimintaa) Neuvontaa ja ohjausta Kriisityötä B. Muu kuntoutukseen liittyvä toiminta: Tiedottamista Kuntoutusta tarvitsevien ryhmien edunvalvontaa Kuntoutuksen kehittämistä Kuntoutuksen tutkimusta Kuntoutukseen liittyvää koulutusta Muuta, mitä 10. Millaisia kuntoutumiseen liittyviä tarpeita kohderyhmällänne on, joihin teidän on haastavaa vastata? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Jokin kuntoutuksen muoto puuttuu kokonaan, mikä/mitkä Tietty kohderyhmä on jäänyt huomiotta, mikä/mitkä Olemassaoleva kuntoutus ei ole tarpeeksi tehokasta Järjestö ei pysty tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa kysyntää vastaavaa määrää Jokin muu, mikä 22

23 Järjestönne nykyinen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta 11. Toteuttaako järjestönne tuottamansa kuntoutuksen tutkimusta (esim. vaikutustutkimusta)? Voit rastittaa yhtä useamman kohdan. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen tutkimustoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen tutkimustoimintaa. 12. Toteuttaako järjestönne tuottamansa kuntoutuksen kehittämistoimintaa (esim. kuntoutusmallien kehittämistä)? Voit rastittaa yhtä useamman kohdan. Kyllä, meillä on vakiintunutta kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Kyllä, meillä on projektiluontoista kuntoutuksen kehittämistoimintaa. Ei, meillä ei ole kuntoutuksen kehittämistoimintaa. 13. Jos vastasitte kyllä jompaan kumpaan kahdesta edellisistä kysymyksestä, niin mitä tekemänne kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyö sisältää? 14. Mikäli teette jo tällä hetkellä yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassanne, keiden kanssa sitä teette? Voit valita useamman vaihtoehdon. Kuntoutuksen tutkimusorganisaatiot Yliopistot ja alan oppilaitokset Kunnat Valtio Kela Muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt Yksityiset kuntoutusta tarjoavat tahot Muu, mikä 23

24 Kuntoutussäätiön kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat kysymykset 15. Tiesitkö ennen tämän kyselyn vastaanottamista, mitä Kuntoutussäätiö tekee? Kyllä En 16. Olisiko järjestöllänne kiinnostusta tehdä yhteistyötä Kuntoutussäätiön kanssa kuntoutuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa? (Jos vastaat ei, kysely siirtyy päätössivulle.) Kyllä Ei 17. Olet vastannut kyllä edelliseen kysymykseen. Mille Kuntoutussäätiön kanssa toteutettavalle yhteistyömuodolle järjestöllänne olisi tarvetta? Voit rastittaa alla olevista vaihtoehdoista yhtä useamman. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset kuntoutuksen vaikutuksista tms. Uusien kuntoutusmallien kehittäminen, kuntoutusvaikutusten seuraamisen menetelmien kehittäminen tms. Koulutusyhteistyö Muu,mikä 18. Kuntoutussäätiöllä on osaamista seuraavilla osa-alueilla. Mistä alla olevista asioista järjestöllenne olisi yhteistyön kautta hyötyä? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Kuntoutuksen tutkimuksen kokonaisnäkökulman tarjoaminen Terveyspsykologinen asiantuntemus Neuropsykologinen asiantuntemus Yhteiskunnallisen toimintakyvyn sosiaalisiin taustatekijöihin liittyvä asiantuntemus Järjestönne asiaosaamisen yhdistäminen yhteistyöhankkeessa laajempaan asiakokonaisuuteen Koulutus- ja asiantuntijatuki Tutkimus- ja menetelmäosaaminen (esim. koskien laadun mittaamista ja tulosten näkyväksi tekemistä) Järjestönne kohderyhmän kuntoutustarpeen kartoittaminen Tieto kuntoutuksen vaikutuksista kuntoutuksen asiakkaalle Arviointimenetelmät järjestön vertaisryhmien 24

25 arviointiin (mm. ryhmäkoherenssi-, elämänlaatuja mielialakyselyt) Tapauskohtaisesti räätälöitävät menetelmät järjestön kuntoutuksen toimivuuden selvittämiseksi tietyn kohderyhmän kohdalla Kuntoutuspolun toimivuuden selvittämisessä avustaminen järjestön kohderyhmän kohdalla Säätiön valmiin tutkimustiedon ja julkaisujen hyödyntäminen Järjestöjen ja julkisen sektorin kuntoutukseen liittyvän yhteistoiminnan kehittäminen Järjestötoiminnan ytimeen yhteydessä oleva järjestön kuntoutuksen kehittäminen (kohteena esim. vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustieto sairastumisesta ja kuntoutumisesta) Uudenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen pohjaava järjestön kuntoutuksen kehittäminen (esim. sosiaalisen median, nykyaikaisen kansalaisaktivismin ja yhteiskunnallisen markkinoinnin keinojen hyödyntäminen) 19. Mihin kuntoutuksen toimintamuotoon tai millaisen uuden kuntoutumista sisältävän toiminnan kehittämiseksi tarvitsisitte tukea? 20. Millaisen kuntoutuksen tutkimusta helpottavan tukipalvelun järjestönne vastaanottaisi mielellään Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalta? Voit valita yhtä useamman vaihtoehdon. Tiedollinen avustaminen tutkimusaiheen hahmottamisessa ja rajaamisessa Tiedollinen avustaminen tutkimusmenetelmien valinnassa Tiedollinen avustaminen tutkimuksen teossa Erillisrahoituksella toteutettavat uudet yhteistyöhankkeet Seuraavat kysymykset koskevat järjestönne halukkuutta lähteä yhteistyöhankkeeseen Kuntoutussäätiön kanssa ja hakea yhdessä hankkeelle erillisrahoitusta. 21. Millä alla mainituista aihealueista järjestöllänne olisi halukkuutta kehittää uutta yhteishanketta Kuntoutussäätiön kanssa? Voit halutessasi valita useamman vaihtoehdon ja antaa lisätietoja. Järjestön järjestämän kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittäminen Uuden kuntoutusmallin kehittäminen, minkä Muu aihe, mikä 25

26 22. Mikäli teillä olisi kiinnostusta hankeyhteistyöhön, mutta ei mahdollisuuksia siihen juuri nyt, minkä ehdon täyttyessä voisitte lähteä yhteistyöhön? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Jos hankkeen toteuttamiseen tarvittava työntekijäresurssi tarjoutuisi hankkeen kautta tai tulisi muualta Jos hankkeesta ei aiheutuisi juuri lisätyötä järjestön vakituiselle henkilöstölle Jos hankkeesta ei aiheutuisi kuluja järjestölle Jos hankkeen tuoma hyöty olisi ennakolta hyvin määriteltävissä Muun yhteistyöesteen poistuminen, minkä 23. Olisiko järjestöllänne halukkuutta tapaamiseen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikön edustajien kanssa? Tapaamisessa voitaisiin suunnitella yhteistyötä ja keskustella mahdollisista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Kyllä Ei 24. Onko teillä muita kuntoutukseen liittyvän toiminnan kehittämistarpeita, joille ei tässä kyselyssä ole ollut vielä kohtaa ja joihin kaipaisitte apua? Tähän voit kirjata muun muassa kiinnostuksenne hankkia kuntoutukseen liittyviä arviointija koulutuspalveluja Kuntoutussäätiöltä. Kysely päättyi. 26