TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
|
|
- Eeva-Liisa Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7 4. Linnustoselvityksen tulokset Pesimälinnusto Muuttava linnusto Sataman lokkien liikkuminen 9 5. Lepakot Kasvillisuus ja luontotyypit Muu luonto Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Kirjallisuus Liite: kartoituksessa tavatun linnuston suojeluarvo 23 Kansikuva: Maisema Hyttyskarilta Pengertien sillan suuntaan Pekka Alho 2
3 1. JOHDANTO Propel Voima Oy tilasi talvella 2013 Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluilta luontoselvityksen tuulivoimasuunnittelua varten. Luontoselvitys toteutettiin kevään-kesän 2013 aikana. Propel Voima Oy suunnittelee tuulivoimatuotannon lisäämistä Uudessakaupungissa kahden tuulivoimalan (6 9 MW) hankkeella, jotka koostuvat Hangonsaareen ja Hyttyskariin rakennettavista tuulivoimaloista. Hangon saarella, Yaran teollisuusalueella, tarkoituksena on korvata toinen jo olemassa olevista voimaloista nykyaikaisemmalla yksiköllä. Hyttyskarin voimalan vaihtoehtona Hangon pengertien varressa on paikka, joka on Hyttyskarin ja Morseimen karin puolessa välissä n. 260 metrin etäisyydellä nykyisestä Hangontiestä ja 100 metrin etäisyydellä Hyttyskarista. Tuulivoimalat tulisivat olemaan napakorkeudeltaan m, joka tarkoittaa että siiven kärki tulee olemaan ylimmillään m korkeudella ja alimmillaan m korkeudella. Tämä tarkoittaa että linnuilla on metriä vapaata lentokorkeutta Hyttyskarin yläpuolella tai vaihtoehtoisen paikan kohdalla. Voimalan teho tulee olemaan 3-4,5 MW joka vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kulutusta. Pengertien rakentamiseksi Hangontieltä Hyttyskarille on voimassaoleva vesilupa (ESAVI/181/04.09/2012). Hyttyskarille johtavan pengertien suunnitelma on esitetty seuraavassa kuvassa. Mikäli paikaksi valikoituisi ns. toinen vaihtoehto, tulisi pengertie olemaan samantyyppinen, voimalan alle tuleva ns. tekosaari olisi halkaisijaltaan n. 30 metriä. 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin sataman ja sen länsipuolella sijaitsevan Yaran teollisuusalueen muodostamalla kokonaisuudella (ks. kartta 1). Tuulivoimaloiden paikat on valittu perustuen tuuliolosuhteisiin sekä otolliseen sijaintiin teollisuus- ja satama-alueella, joka ei ole maisemaarvoiltaan erityisen arvokas. Voimaloiden sijainti on riittävän etäällä asutuksesta ja kesämökeistä. Hangon saaren osalta vanhan voimalan korvaaminen uudemmalla ja lyhyt rakennuspaikan siirto teollisuusalueen sisällä eivät lähtökohtaisesti aiheuta mainittavaa muutosta nykyiseen tilanteeseen. Siksi tämä raportti keskittyy enemmän Hyttyskarin voimalaan. 3
4 Kartta 1: Suunnittelualue, suunnitellut voimaloiden paikat ja olemassa olevat voimalat. Uudenkaupungin satama-alue pilkottaa kuvan oikeassa reunassa. Suunniteltujen voimaloiden paikat on merkitty karttaan 1. keltaisilla palloilla. Vaihtoehtoisesti Hyttyskarilla olevalle voimalalle rakennetaan voimala paikkaan, joka on merkitty oranssilla pallolla. Siniset pallot kertovat jo olemassa olevien voimaloiden sijainnin. Näistä alempi on tarkoitus korvat suunnitelman mukaisella voimalalla. Mikäli Hyttyskarin voimala siirrettäisiin lähemmäs kaupunkia tai Hangontien toiselle puolelle, tulisi se liian lähelle asutusta ja/tai kesämökkejä, vaikka sataman suuntaan siirto olisi muuten hyvä vaihtoehto. Kartta 2. Suunnitellun voimalan etäisyys Hangontiestä 4
5 Kartta 3. Etäisyys Hyttyskarista lähipään saareen. Vaihtoehtoisen voimalapaikan etäisyys hyttyskarista olisi n. 100 m, eli Hyttyskarin ja lähistön saaren puoliväli. Propel Voima Oy on vuokrannut Uudenkaupungin kaupungilta Hyttyskarin maa- ja vesialueen tuulivoimalan rakentamista varten. Mikäli voimalapaikka muuttuisi vaihtoehtoiseksi paikaksi, muutetaan kaupungin kanssa tehtyä vuokrasopimusta vastaavasti. Tähän on lupa myös Yara Oy:n Uudenkaupungin tehtaalta, jonka kiinteistöjen lähelle voimala sijoittuisi. Aivan Hyttyskarin vierestä kulkee Hangon pengertien alta kulkeva pienveneväylä. SUUNNITTELUALUE LUONTOARVOJEN NÄKÖKULMASTA Suunnittelualueen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura 2000 alueita. Alueella sijaitsee kuitenkin muita, erityisesti linnustollisesti merkittäviä kohteita, kuten pieniä lintuluotoja, joilla pesii runsaastikin linnustoa. Nämä kohteet on merkitty karttaan 4. Hangon saaren itäosassa sijaitsee monimuotoinen rantalehto, sekä entisen kipsinläjitysalueen päällä laidunnettu niittyalue, joka tosin on kipsin uusiokäytön myötä pienenemässä. Tästä monimuotoisuus alueesta on aiemmin tehty julkaisu (Kemira Agro Oy 2001). Hangon saaren eteläpuolella Urpoisten saarella (nuoli 5, kartalla 4) pesii nykyään suuri merimetso- ja harmaahaikara yhdyskunta (merimetso 1160 paria ja harmaahaikara 25 paria vuonna 2013). Uudenkaupungin satamassa/kalasatamassa on kevät- ja syyskaudella merkittäviä määriä lokkeja, sekä Hangon pengertien alla talvinen sulapaikka, joka vetää puoleensa talvehtivia lintuja, erityisesti sinisorsia (viime vuosina noin 300 talvehtijaa). Näitä molempia hyödyntävät nykyään myös merikotkat. 5
6 Kartta 4: Ympäristön oleellisimmat lintuluodot ovat Urpoista (5) lukuun ottamatta pieniä luotoja, joissa on lähinnä tiira- ja lokkikolonioita. Kuva: edustalla Hangon tien talvisula, takaoikealla Hyttyskari ja vasemmalla taustalla sataman nostureita. Uusikaupunki Pekka Alho 6
7 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvityksestä vastasivat alan kokeneet ammattilaiset. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksestä vastasi professori Sakari Hinneri ja lepakkoselvityksestä FT Thomas Lilley. Linnustoselvityksestä vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho, sekä lokkien yöpymisseurannasta kokenut lintuharrastaja Kari Airikkala. Selvityksestä kokonaisuutena ja raportin koostamisesta vastasi Pekka Alho. Hyttyskarin osalta kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä Hangon saaren osalta on tunnettua, että luontoarvot painottuvat itäreunan rantalehtoon ja niittyalueeseen, eivät suhteellisen karuun ja nykyisin lähes kokonaan teollisuuskäytössä olevaan saaren länsiosaan. Lepakkoselvitykset tehtiin 2.7. ja Linnustoselvityksen osalta tilanne oli poikkeuksellinen, sillä alueella on seurattu tehokkaasti linnustoa selvityksen tekijän toimesta vuodesta 1993 alkaen. Taustatietoa oli siten runsaasti. Erityisesti Hangon saarella on seurattu lintujen muuttoa ja pesimälinnustoa, sekä mm. rengastettu yli lintuyksilöä. Myös sataman alueella on tehty lokkiseurantaa pitkään. Hyttyskarin linnusto kartoitettiin maastokäynneillä ja LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET 4.1. Pesimälinnusto HYTTYSKARI 2013 parimäärä Kyhmyjoutsen 1 1 Merihanhi 2 Valkoposkihanhi 6 2 Haahka 38 Sinisorsa 1 Punasotka 3 1 Tukkasotka 1 2 Silkkiuikku 1 1 Meriharakka 2 2 Harmaalokki 1 1 Selkälokki 3 3 Kalalokki Naurulokki 10? 0 Kalatiira Varis 1 Västäräkki 1 Taulukko 1. 7
8 Taulukossa 1 (edellinen sivu) on esitetty Hyttyskarin pesimälinnuston parimäärät vuonna Jälkimmäisen käynnin aikaan monet linnut, mm. haahkat ja merihanhet ovat jo poistuneet poikueineen pesimäpaikalta. Naurulokin osalta oli ensimmäisen käynnin perusteella epäselvää pesiikö paikalla. Jälkimmäinen käynti osoitti ettei pesintöjä naurulokin osalta ollut. Hangon saaren rakennuspaikan tuntumassa pesimälinnusto oli niukkaa; sinitiainen, peippo, pensaskerttu ja västäräkki, sekä hieman etäämpänä maaainesten käsittelyalueen tuntumassa kivitasku. Voimala-alueen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella kipsikasan eteläreunan seinämällä (yli 500m voimalapaikoilta) pesi kolmisenkymmentä paria törmäpääskyjä, sekä kipsikasan laella perinteiseen tapaan useita pareja niittykirvisiä. Tehdasalueen sisällä on pesinyt jo pidempään vuosittain Suomessa vähälukuinen mustaleppälintu, joka tavattiin tänäkin vuonna, joskaan pesintää ei varmistettu. Kivitasku, niittykirvinen ja mustaleppälintu ovat viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010) luokiteltu silmällä pidettäviksi ja törmäpääsky vaarantuneeksi. Lähimmät merikotkat ja kalasääsket pesivät useiden kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta. Kuva: tukkasotkan munapesä Hyttyskarilla Pekka Alho 4.2. Muuttava linnusto Vuosikymmenten seurannan perusteella alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoväylällä, sillä tällä kohtaa ei kulje selkää lintujen muuttoa johtavaa johtolinjaa vesistön, peltojen tai muun maaston suhteen. Varislintujen kevätmuutto alueen yli on tosin muuta Suomea voimakkaampaa, muuton ilmeisesti hajotessa tämän jälkeen suoraan pesimäpaikoille. Lintujen päämuuttolinjat kulkevat toisaalta saariston ulkoreunaa seuraten selvästi alueen länsipuolella ja toisaalta mm. tuulivoimalle herkkien petolintujen 8
9 osalta kaupungin itäreunaa viistäen. Myös merkittävät levähdysalueet, kuten vaikkapa hanhia houkuttelevat peltoaukeat sijaitsevat melko kaukana (lähimmät Valkiamerellä, Uudenkaupungin kaakkoispuolella) SATAMAN LOKKIEN LIIKKUMINEN Uudenkaupungin satama / kalasatama / kaatopaikka kerää pesimäkauden ulkopuolella merkittäviä määriä lokkeja, enimmillään useita tuhansia. Nämä lokit liikkuvat päivittäin paitsi kaatopakan ja sataman väliä, myös merelle yöpymään. Pitkän kokemuksen mukaan linnut siirtyvät merelle yöpymään kahta eri pääreittiä: näistä tärkeämpi kulkee Hangonsaaren eteläpuolitse jakaantuen kahdeksi linjaksi ja toinen vähemmänkäytetty (mutta säännöllinen) pohjoispuolitse (ks. kartta 5). Näistä pohjoisemman reitin linnut yöpyvät mm. Putsaarenaukolla. Edellä mainituista syistä katsottiin tarpeelliseksi seurata lokkien liikkumista kevätkaudella Samalla seurattiin Hangontien sulapaikalla tapahtuvaa liikkumista alkukeväällä. kartta 5: Lokkien yöpymisreitit Uudessakaupungissa Lokkien lähtöä merelle yöpymään seurattiin 9 päivänä välillä Seurantapaikkana toimi Hangonsaaren pengertie. Merelle lähtö tapahtuu yleensä noin 2-3 iltatunnin aikana ennen auringon laskua. Valitettavasti kevät oli poikkeuksellisen myöhäinen, mikä on voinut ja luultavasti onkin vaikuttanut tuloksiin. Mm. pienempien lokkien (nauru- ja kalalokki) määrät 9
10 alkoivat kasvaa vasta viimeisellä havainnointikerralla, eikä selkälokit olleet vielä saapuneet juuri lainkaan. Muistiin merkittiin lentokorkeudet kolmessa kategoriassa: pinnassa alle lapakorkeuden, vaaravyöhykkeessä ja yli lapakorkeuden matkanneet linnut. Muistiin merkittiin myös merikotkien liikkuminen. Käytetty havaintolomake ja kooste yhdeksän päivän havainnoinnista on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Lokkilaskenta Hangontieltä klo Aurinko laskee Yaran pohjoispuolinen linja Laji Pinta Lapa Ylä Isot lokit Pienet lokit Merikotka 1 3 Yaran eteläpuolinen linja Pinta Lapa Ylä isot lokit pienet lokit Merikotka 3 10 Jäätilanne Yhtenäinen Tuuli Lämpö Taulukko 2: lokkien liikkuminen suunnittelualueen yli merelle yöpymään Taulukon antamien tulosten perusteella havaitusta 9368 lokista vain 356 eli 3,8 % käytti pohjoisempaa reittiä. Tosin aiemman yleisen tuntuman mukaan syksyllä pohjoisen reitin käyttö on suhteessa selvästi suurempaa kuin keväällä. Pääosa lokeista etenee vaarakorkeudella lähtiessään yöpymään. Tämä johtuu osin siitä, että pääosa lähtee satamasta, eikä ehdi saavuttaa suurempaa lentokorkeutta ennen voimaloita. Sekä suoraan kaatopaikalta merelle lähtevät, sekä toisaalta aamulla mereltä palaavat lokit käyttävät paljon useammin yli voimalakorkeuden (200m) menevää lentokorkeutta. 10
11 5. LEPAKOT 11
12 12
13 13
14 14
15 15
16 16
17 17
18 18
19 6. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Sakari Hinneri Hyttyskari, yleiskuvaus: Hyttyskari on kapea, pohjois-eteläsuuntainen, 160 metriä pitkä kalliopohjainen riutta Hankoon vievän tie- ja ratapenkereen varrella. Korkeimmat kohdat (1,5-2 m mpy) ovat riutan eteläpäässä, missä on kaksi avokalliota. Pohjoispään laakealle kallioalustalle pohjoismyrskyt ja jäämassat keräsivät lähes vuosittain soraa ja kiviä ennen pengertien valmistumistä v Kasvillisuuden yleisluonne: Kaupunkilaiset muistavat paitsi vielä 1970-luvulta Hyttyskarin tyrnipensastojen täyttämänä pikkuluotona, jolla ei kasvanut lainkaan puustoa. Kaupungin lähellä tyrniä kasvaa luontaisesti viereisen Hiunaukon pikkuluodoilla, mutta muutoin lähimmät esiintymät ovat Lepäisten ja Putsaarenkurkun välimaastossa, kun taas Pietolan ja Santtion rantojen tyrnipensastot ovat peräisin 1990-luvun istutuksista. Nykyisin Hyttyskarissa tyrniä on vain, joskin hyvin elinvoimaisena, riutan pohjoispään ajomaakerrostumalla. Muutoin nuori tervaleppämetsä (h = 5-6 m) peittää luodon edellä mainittuja kalliopaljastumia lukuun ottamatta. Rannoilla on vuosi vuodelta laajenevana vyöhykkeenä ruoikkoa. Kasvilajisto Puustossa on tervaleppien ohella kaksi hyväkasvuista hieskoivua (h = 7-8 m). Pihlaja tavataan vain yhtenä tyvivesaryhmänä, kun jäät ovat murskanneet emopuun. Molemmat katajat (1-1,5 m) edustavat pylväskatajana tunnettua kasvumuotoa. Terttuselja, jota on tiepenkereellä, yrittää vieraslajina pureutua luodolle. Kalliopaljastumien halkeamissa ja reunamilla tavataan luonteenomaisia kallioluotojen ruohoja kuten merisaunio, ruoholaukka, rantatädyke, pietaryrtti, poimuhierakka, pikkuaho-orvokki, iso- ja keltamaksaruoho sekä heiniä kuten pohjanpunanata, luotosorsimo ja matalanurmikka. Keto-orvokki, hopeahanhikki, lituruoho, sarjakeltano ja metsälauha ovat lähinnä tavanomaisten kallioketojen lajistoa. Lepikko on vähitellen kehittymässä tyypilliseksi sorarantojen suuruohovaltaiseksi rantametsäksi tunnuslajeinaan ranta-alpi, merivirmajuuri, mesiangervo, karhunputki, nokkonen ja vadelma. Kuitenkin vaateliaat lajit kuten puna-ailakki puuttuvat. Hangon lepikoiden tunnuslaji punakoiso on juurtumassa myös Hyttyskarille. Merenrantaniityt puuttuvat lähes tyystin, kun ruoikko paikoin työntyy jopa alimpien leppien lomaan. Kuitenkin soraisilla paikoilla on tilaa joillekin rantakasveille kuten 19
20 merivalvatille, pohjanpihatattarelle, rantakukalle, suolasolmukille ja rentohaarikolle. Kivisillä kohdilla on kivien välissä pieniä multataskuja, joissa kasvaa niukalti merenrantaniittyjen lajeja kuten meriluikka. rönsyrölli, suolavihvilä, meriratamo, isorantasappi, suolasänkiö, ketohanhikki ja syysmaitiainen. Maatuvalla ruokoalustalla isomaltsa kasvaa lähes yksinomaisena. Ruoikon yläosassa (keskiveden tason yläpuolella) on paikoin tilaa kookkaille heinille kuten ruokohelvelle ja rantajuolavehnälle. Itse ruoikossa on vielä niukalti sinikaislaa, joka ennen ruo'on valtakautta oli luodon rantojen valtalajistoa. Yhteenveto: Hyttyskari on kasvilajistoltaan ja kasvillisuustyypeiltään hyvin samankaltainen kuin lukuisat kalliopohjaiset riutat pohjoispuolisessa Hiunaukossa sekä sen länsipuolella Kaitun ja Karilaisen välisessä merenaukossa. Suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä ei esiintynyt. Kuva: Maisema Hyttyskarilta, taustalla Yaran tehtaat tuulivoimaloineen Pekka Alho 7. MUU LUONTO Saarilla ei esiinny liito-oravaa tai muita huomioitavia nisäkäslajeja. Mainittakoon kuitenkin Yaran voimalapaikan tuntumassa havaittu mäyrä. Myös kettu ja supi pesivät usein kipsikasan rinteisiin kaivamillaan koloilla. 20
21 8. TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen perusteella Hangon saaren teollisuusalueelle suunniteltu vanhan voimalan korvaaminen uudemmalla, ei luontoarvojen näkökulmasta aiheuta mainittavaa haittaa tai muutosta olemassa olevaan tilanteeseen. Kuva: maisema noin uuden voimalapaikan kohdalta purettavaksi suunnitellun voimalan suuntaan. Radan ja näkyvän voimalaturbiinin välissä on Yaran maaainesten käsittely kenttä (jää kuvassa puskien taakse). Pekka Alho Hyttyskarin linnusto oli oletettua runsaampi, vaikka jo aiemmin oli tiedossa että saarella pesii jonkun verran saaristolinnustoa, mm. selkälokkeja 1-2 paria jo pidempään. Haahka, merihanhi ja valkoposkihanhi ovat kuitenkin tulleet lyhyessä ajassa voimalla sisäsaariston lajistoon, mikä osaltaan lisäsi luodon linnustollista arvoa. Monet saaren lajeista ovat kansallisesti uhanalaisluokiteltuja, osa myös EU:n lintudirektiivin lajeja (ks. liite). Tästä syystä jo ensimmäisen käyntikerran jälkeen katsottiin parhaaksi ottaa yhteys tilaajaan ja asiaa puitiin yhteisesti yhdessä ELY keskuksen edustajan kanssa (Olli Mattila). ELY-keskuksen ylitarkastajan näkemyksen mukaan Hyttyskaria ei voi pitää mahdollisena sijoituspaikkana. Propel Voima Oy:n esittämä vaihtoehto sijoituspaikalle on luontoarvojen näkökulmasta oleellisesti parempi. Tällöin Hyttyskari jää saareksi ja pesimälajisto luultavasti säilyisi. Jos saareen rakennettaisiin penger, jo yksistään se seikka riittäisi luultavasti autioittamaan saaren. Pengertien aukko ja talvella sula ovat kalastajien vankassa suosiossa. Ihmisten lisäksi myös maapedot, etunenässä runsaat ketut, pääsivät saareen. Myös linnut itse osaavat katsoa että saari ilman maayhteyttä on turvallinen pesimäpaikka. 21
22 Vaihtoehtoisessa sijoitusvaihtoehdossa voimala sijoittuisi alueella osalle, joka on lintujen pääasiallisiin liikkumis-suuntiin nähden hyvä vaihtoehto, sillä linnut liikkuvat pääasiassa vesistöjen suuntaisesti ja erityisesti lokkilinnut sataman (kalasataman) ja Hyttyskarin välillä. Liikkuminen läheisiä metsäisiä saaria vasten on varmasti vähäisempää. Lähellä Morseimenkaria eli suunnassa jonne voimalaa ehdotetaan siirrettäväksi, on tosin toinen pieni saari jossa pesii muutamia saaristolintupareja (ainakin 2-3 kalalokkiparia ja valkoposkihanhipari). Tällä luodolla ei käyty maissa, mutta sitä tarkkailtiin kauempaa kiikarilla. Linnusto on joka tapauksessa selvästi Hyttyskaria vähäisempää. Lokkien liikkuminen painottui odotusten mukaisesti Hangon saaren eteläpuoliselle reitille, eikä yhden turbiiniyksikön sijoittamista lähelle pohjoisempaa reittiä voine pitää erityisen suurena uhkana. Yhteenvetona voidaan sanoa yksiköiden sopivan hyvin Hangon saaren länsiosaan, mutta huonosti Hyttyskarille. Hyttyskarin vaihtoehtoista sijoitusta voidaan pitää mahdollisena. Siinä tapauksessa mahdollinen vaikutus Hyttyskarin linnustoon olisi mielenkiintoista todentaa rakentamisen jälkeen. Tämä raportti ei ota kantaa maisema-arvoihin. 9. KIRJALLISUUS Birds and Wind farms. Risk assessment and mitigation. Several authors. Manuela de Lucas, Guyonne F.E. Janss and Miguel Ferrer (Editors). Quercus Alho, P., Hinneri, S. & Westerholm, P. 2001: Kohti Vihervallia. Kemira Agro Oy:n julkaisu. 55 s. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesija ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja No 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 22
23 Liite : Kartoituksessa tavatun linnuston suojeluarvo Kartoituksessa tavatun linnuston SUOJELUARVO Lintudirektiivi Kansallinen Missä Tuulivoima Pesimälajit luokitus 2010 Tukkasotka VU Hyttyskari Punasotka VU Hyttyskari Haahka NT Hyttyskari Valkoposkihanhi x Hyttyskari Selkälokki VU Hyttyskari Kalatiira x Hyttyskari Törmäpääsky VU Hangon saari Niittykirvinen NT Hangon saari Kivitasku VU Hangon saari Mustaleppälintu NT teollisuusalue Pikkulepinkäinen x Hangon saari Tärkeimmät / runsaslukuisimmat levähtäjät, kiertelijät, muuttajat Isokoskelo NT syyskertymiä Merikotka x VU koko alueella x kierteleviä Hangon saarella pesineet lajit eivät yhtä kivitaskuparia lukuun ottamatta sijoittuneet lähelle voimalapaikkoja Suojeluarvotaulukon ensimmäinen sarake kertoo lajin kuulumisesta EU:n lintudirektiivin mukaan suojeltaviin lajeihin, joiden suotuisa suojelutaso on turvattava. Seuraava sarake kertoo kansallisen uhanalaisuusluokituksen mukaisen statuksen vuoden 2010 arvioinnin perusteella. Sarake missä kertoo ko. lajien esiintymisestä alueen sisällä. Viimeinen sarake Tuulivoima arvio sitä, mitkä lajit kohdealueella voivat olla oleellisimmat tuulivoimasuunnitelmien punnitsemiselle. Suojeluarvon kansainvälisesti käytetyt määritteet ovat seuraavat: NT = silmälläpidettävä VU = vaarantunut EN = erittäin uhanalainen CR = äärimmäisen uhanalainen 23
LUONTOSELVITYS. Sisällysluettelo TUULIVOIMASUUNNITELUN UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7 4. Linnustoselvityksen tulokset 7 4.1. Pesimälinnusto
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotH E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotKoivusaaren luontotiedot
Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotTiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista
RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotLINNUSTORAPORTTI, ORIVESI
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotK O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5).
K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2016 (16/0862/5). VALITTAJA: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens
LisätiedotLiperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotTORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014
Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Pajulintu on alueen runsain pesimälintu Suomen Luontotieto Oy 28/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö
LisätiedotRaportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015
Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotJärvilinnut matkailun myötätuulessa
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan
LisätiedotHaapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotNiemenharjun alueen luontoselvitys
LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPESIMÄLINNUSTOSELVITYS
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotTuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.
Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotUlppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotParaisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta
1(11) 17.8.2012 Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon
LisätiedotMuhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela
Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat 2013 AHLMAN GROUP OY RaporttejA 111/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
Lisätiedot