MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2008 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

2 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Rahoitustiedot Rahaston käytön jakautumista koskevat tiedot Tuki kohderyhmittäin Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset Toimien pysyvyys (mahdolliset asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklassa mainitut huomattavat muutokset) Muiden välineiden täydentäminen ja ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Seurantajärjestelyt ja arviointi TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN TEKNINEN TUKI TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN...40 LIITE 1: Indikaattoritiedot ohjelmaosioittain...45 LIITE 2: Rahoitustiedot ohjelmaosioittain...48 LIITE 3 a: Rahaston käytön jakautumista koskevat tiedot...49 LIITE 3 b: ESR-toiminnan menoluokitus (Lissabonin strategian toteuttaminen), indikatiivinen (Ohjelma-asiakirjan taulukko)...51 LIITE 4: Ohjelman hakuajat...53 LIITE 5: ESR-ohjelman edistyminen: Koko ohjelman indikaattoritiedot

3 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Koko Manner-Suomen ohjelmalle on määritelty tavoitteet koskien projekteissa aloittaneiden henkilöiden sekä uusien yritysten ja uusien työpaikkojen määriä. Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja toteuma vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuosittaisia tavoitteita ei ole asetettu, mutta ne on arvioitu aikaisempien ohjelmakausien edistymisen perusteella, ja ovat siksi vain suuntaa-antavia. Tuotosindikaattori Yhteensä Aloittaneet - miehet Toteuma naiset Toteuma yhteensä Toteuma Tavoite* Uudet yritykset Toteuma Tavoite* naisten perustamat yrit. Toteuma Uudet työpaikat Toteuma Tavoite* naisille tarkoitetut työp. Toteuma *Tavoite% Kullekin vuodelle on arvioitu tavoiteprosentti aikaisempien ohjelmakausien toteutumien perusteella. Projekteissa aloittaneiden henkilöiden osalta toteuma etenee tavoitteiden mukaisesti. Uusien yritysten ja uusien työpaikkojen osalta tavoitteet on ylitetty koko ohjelman tasolla ja ohjelman myöhäisestä aloituksesta huolimatta käyntiin lähtö näyttää onnistuneen indikaattoreiden valossa hyvin. Uusien yritysten osalta hyvää toteumaa selittänee osittain se, että monia yrityksiä on suunniteltu jo ennen ohjelmakauden alkua ja kun ESR-toiminta on lähtenyt käyntiin, ovat ESR-varat toimineet yritystoiminnan lopullisena käynnistäjänä Rahoitustiedot Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Yksityisrahoitteinen osuus 1 Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 2 Toimintalinja , , , ,55 Toimintalinja , ,93 0, ,00 Toimintalinja , ,36 0, ,64 Toimintalinja 4 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintalinja , ,65 0, ,65 Yhteensä , , , ,84 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä 3

4 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,59 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , ,60 0, ,25 1 Koskee ainoastaan kokonaiskustannuksissa ilmaistuja toimenpideohjelmia. 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot Rahaston käytön jakautumista koskevat tiedot Rahaston käytön kohdistuminen voidaan esittää menoluokkien mukaisesti. Menoluokat on esitetty ohjelma-asiakirjassa, ja samassa yhteydessä on esitetty rahoituksen indikatiivinen jakautuminen (liite 3 b). Liitteessä 3a on vastaava täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 1028/2006 edellyttämä taulukko toteutuneeseen varojen käyttöön perustuen. Vuoden 2008 loppuun mennessä tehdyt sidonnat jakaantuivat siten, että ylivoimaisesti suurin osa eli 25 % sidonnoista kohdistui yritysten ja yrittäjyyden kehittämisen menoluokkaan (liitteen menoluokka 62). Seuraavaksi eniten (18 %) rahoitettiin hankkeita, jotka kohdistuivat heikossa asemassa olevien henkilöiden aseman parantamiseen (menoluokka 71). Vähiten rahoitusta oli kohdistunut mm. uusiin työn organisointitapoihin (menoluokka 63), työurien pidentämiseen (menoluokka 65) ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen (menoluokka 67), kuhunkin näistä 2 %. Koska myös vuosi 2008 oli edelleen käynnistymisvaihetta, on edellä olevasta menojen kohdentumisesta liian aikaista tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei näin ollen rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista esim. nykyisen taloustilanteen vaatimalla tavalla. Ohjelman rahoitustiedot vuoden 2008 loppuun mennessä olivat seuraavat: Manner-Suomen ESR-ohjelma yhteensä euroa ESR Kans.julk. Yhteensä %/kehys Kehys Varattu ,91 % Sidottu ,82 % Maksettu ,17 % Tuki kohderyhmittäin Eri kohderyhmien mukaan tuki on jakautunut seuraavan taulukon mukaisesti. Tuen määrä on saatu laskennallisesti suhteessa kussakin henkilöryhmässä olevan henkilömäärän perusteella. 4

5 Koko ohjelma Sidotut EU-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt 2008* Yhteensä % Yhteisön tuki** Työssä (sisältää yrittäjät) , Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) , Työelämän ulkopuolella yhteensä , Aloittaneet yhteensä , Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat , vuotiaat , Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms , Maahanmuuttajia , Vajaakuntoisia, vammaisia 225 0, Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 492 2, Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus , Keskiasteen koulutus , Keskiasteen jälk., ei korkea-aste , Korkea-asteen koulutus , , *Sisältää TL3:n 36 aloittanutta vuodelta 2007 **Ilman teknistä tukea Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Tässä vaiheessa ohjelmakautta ei vielä ole ollut peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea Laadullinen analyysi Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on määritelty viisi ohjelmatason indikaattoria, joita evaluaattorit ovat arvioineet raporteissaan. Ohjelmatason indikaattoreilla mitataan ESR-ohjelman kaikkia toimintalinjoja koskevia vaikutuksia, tuloksia ja aikaansaannoksia. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti kyseiset indikaattorit ovat pääosin laadullisia. Nämä indikaattori ovat: 1 Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen 2 Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla 3 Verkostot ja kumppanuudet 4 Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot 5 Tasa-arvon edistäminen Indikaattori 1: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista kuvaavat seurantaindikaattorit tuotetaan TEM-hallinnonalan OPAL järjestelmästä (opiskelijapalaute) saatavan 5

6 tiedon avulla. Indikaattorit kuvaavat ESR-koulutusten onnistumista sekä vaikutusta osallistujien kokemaan koulutuksen hyötyyn ja ammattitaidon lisääntymiseen. Tietoja ei saada toimintalinjan koko kohderyhmästä vaan niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet työvoimakoulutukseen. Alun perin tarkoituksena oli tehdä erityinen kyselyalusta ja lähettää kaikille osallistujille kysymykset vastattavaksi. Tehtävä olisi kuitenkin ollut haasteellinen, sillä koulutuksiin osallistujia tulee olemaan kaikkiaan yli Yleensä koulutuksiin osallistuvat vastaavat myös kouluttajan omaan laatupalautteeseen, joten vastausten saaminen vielä tähänkin kyselyyn olisi ollut hyvin epävarmaa. Vastausten kerääminen tuottaisi erittäin paljon työtä joka vuosi eikä sitä voitaisi pitää järkevänä. On oletettavaa, että N jäisi erittäin pieneksi eikä vastauksilla siten olisi tilastollista merkitsevyyttä. OPALin on katsottu olevan tässä tilanteessa riittävä. Jonain vuonna on silti mahdollista tehdä tarkastelua otannalla myös muihin kuin työvoimapoliittisiin koulutushankkeisiin. Vuonna 2008 koulutuksen päättäneitä henkilöitä oli vielä niin pieni määrä, että johtopäätöksiä voidaan tehdä luotettavammin vasta vuoden 2009 aineistosta. Indikaattori 2: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla Seurantatietojen perusteella ESR-toimenpiteiden avulla on suoritettu aikana 40 tutkintoa tai osatutkintoa, luotu lisäksi yli työpaikkaa ja perustettu yli uutta yritystä. Tulokset ovat vielä alustavia, ja myöhemmin tarkastellaan myös työllistymisvalmiuksien parantumista, elämänhallinnan parantumista ja syrjäytymisen ehkäisemistä (erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien osalta). Samoin tarkennetaan sitä, mitkä seikat toimenpiteissä parhaiten edistävät sijoittumista niiden jälkeen. Projekteille kohdistetun sähköisen kyselyn perusteella työssä jo olevan työvoiman kehittäminen korostuu hankkeiden toiminnassa huomattavasti enemmän kuin työmarkkinoiden ulkopuolisten kohderyhmien huomioiminen. Syventäviä näkemyksiä indikaattorin toteutumisesta meneillään olevan hankekauden aikana tullaan keräämään hanketoimijoille järjestettävissä teemakohtaisissa työpajoissa (pilottiryhmä kokoontuu kevään 2009 aikana). Näissä erityisen relevantteina teemoina nähdään nuorten asema työmarkkinoilla, välityömarkkinat sekä koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden sujuvuus. Indikaattori 3: Verkostot ja kumppanuudet ESR-ohjelman hankekyselyn verkostoja ja kumppanuuksia kartoittavaan osioon tuli vastauksia yhteensä 400 hankkeelta. Yli 90 % hankkeista oli jo käynnistänyt yhteistyön. Vastaajista 82,3 % koki yhteistyöverkoston tai kumppanuusyhteistyön merkityksen olevan erittäin tärkeä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Verkosto- ja kumppanuusyhteistyön toimijatahot olivat melko tasaisesti jakaantuneet. Eniten kumppanuuksia hankkeet olivat solmineet oppilaitosten (72,2 %), julkisen sektorin viranomaisten (68,7 %) sekä yritysten (68,2 %) kanssa. Myös järjestöjen, korkeakoulujen/ tutkimuslaitosten sekä muiden julkisen sektorin toimijoiden osalta verkosto- ja kumppanuusyhteistyön oli solminut yli 50 prosenttia vastaajista. Valtaosa synnytetystä verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä keskittyy tiedon ja osaamisen siirtämiseen, jonka 87,1 prosenttia vastaajista ilmoitti olevan yhteistyön 6

7 tavoitteena. Vastaajista 48,7 prosenttia ilmoitti työllistämistä edistävien mallien kehittämisen olevan yhteistyön tavoitteena ja muun palvelujärjestelmän kehittämistyön osalta vastaava luku oli 56,9 prosenttia. Vastausten perusteella 41,6 prosenttia verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä tähtää suorien toimenpiteiden toteuttamiseen kohderyhmien työllistymisen edistämiseksi. Kumppanuuksien ja verkostojen tuoma hyöty sekä lisäarvo ohjelmatoiminnan ja rahoitettujen hankkeiden toteutukselle on keskeistä indikaattorin arvioinnissa. Hankkeiden tämänhetkiset arviot kumppanuuksien ja verkostojen hyödystä ja toimivuudesta ovat varsin myönteisiä. Toisaalta yli neljäsosan mielestä kumppanuusja yhteistyöhyötyjä ei voi vielä ohjelman tässä vaiheessa arvioida. Indikaattori 4: Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot On selvää, että tämän indikaattorin tulokset syntyvät vasta hankkeiden päästyä kunnolla vauhtiin toiminnassaan ja mahdollisesti vasta hankkeiden päättymisvaiheessa. Siksi tästä indikaattorista ei ole vielä saatavissa tulos-, vaikuttavuus-, hyöty- ja lisäarvotietoa. Sen sijaan tietoa on lähtötilanteesta ohjelmakauden alussa: missä määrin ja millaisia hyviä käytäntöjä projektit uskovat pystyvänsä tuottamaan, välittämään ja valtavirtaistamaan. Tässä vaiheessa on vasta kehitetty välineistöä sen mittaamiseksi, miten tässä siten onnistutaan ohjelman edetessä 87 % hankkeista pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan. Puolet hankkeista pitää lisäksi asiaa erittäin tärkeänä. Ainakin tavoitteiden tasolla siten ESR on tuotekehityslaboratorio. Eurooppalaiseen ESRtoimintaan arvioi tuottavansa hyvän käytännön peräti kolmannes projekteista Projektitoiminnan varsin suureen jatkuvuuteen ohjelmakausien välillä viittaa se, että 2/3 hankkeista pyrkii juurruttamaan itse aiemmin kehittämäänsä hyvää käytäntöä osallistuviin organisaatioihin. 4/5 (81 %) pyrkii levittämään hyvää käytäntöä uusien toimijoiden keskuuteen eli valtavirtaistaminen on ainakin selkeänä tavoitteena. Lähtöasetelmat ovat hyvien käytäntöjen moniulotteisen indikaattorin osalta hyvät. Hyvien käytäntöjen merkitys on tiedostettu, josta suuri ansio kuuluu jo aiemmilla ohjelmakausilla hallinnon ja projektien piirissä tehdylle työlle. Indikaattori 5: Tasa-arvon edistäminen Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä pitää neljäsosa projektista tärkeänä omassa toiminnassaan (8 % erittäin tärkeänä ja 18 % melko tärkeänä). Tasa-arvoa strategisemmasta näkökulmasta, politiikkanäkökulmasta, arvioidaan myöhemmin laadittavassa strategiaevaluointiraportissa. Tasa-arvo on yksi ESR-toimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista. Tässä yhteydessä arvioidaan vain tasaarvonäkökulman painottumista ja sisältöä ESR-hankkeissa. Tasa-arvotyö kohdentuu verrattain tasaisesti eri ulottuvuuksille. Ulottuvuudet on määritetty aiempien ohjelmakausien tasa-arvoon liittyvien evaluointiraporttien pohjalta. Noin 25 % projekteista vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa, edistää tasaarvoa työelämässä ja työorganisaatioissa, ehkäisee naisten syrjäytymistä ja ehkäisee miesten syrjäytymistä. 20 % projekteista vahvistaa miesten työmarkkina-asemaa. Yli 10 % edistää työn ja perheen yhteensovittamista, tukee naisyrittäjyyttä ja purkaa sukupuolen mukaista eriytymistä. 7

8 Näiden tasa-arvotavoitteiden toteutumista voidaan arvioida tarkemmin myöhemmissä arviointiraporteissa. Toimeenpano välittävissä toimielimissä Ensimmäiset haut Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiossa järjestettiin joko vuoden 2007 lopulla tai vuoden 2008 alussa. Näiden hakujen pohjalta ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vuoden 2008 keväällä. Hakuajat oli järjestetty siten, että pääosin TE-keskuksen ja lääninhallituksen hakuajat olivat maakunnittain yhtenevät. Hakuilmoitukset julkaistiin alueen lehdissä, mutta varsinainen hakumateriaali oli yleensä rahoittajien internet-sivuilla. Viranomaiset saattoivat järjestää myös täydennyshakuja esim. hakemusten peruuntumisen tai ensimmäisen hakukierroksen heikon kysynnän vuoksi tai saatujen hakemusten heikon laadun vuoksi. Täydentävät haut saatettiin suunnata tiettyyn teemaan hakemusten suuntaamiseksi. Teemoina on voinut olla mm. nuorten ammatillisen koulutuksen ja työelämään siirtymisen edistäminen, uusien innovaatioympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen sekä jäsenvaltioiden ja alueiden välisen yhteistyön kehittäminen. Teemoihin ja painotuksiin ovat vaikuttaneet niin alueiden kuin hallinnonalojenkin erityispiirteet ja tarpeet. Monissa maakunnissa hakuajat olivat eri toimijoiden kesken yhteneväiset, mutta maakuntien välillä vastaavaa yhteistä ajoitusta ei toteutettu. Syynä tähän on pääasiassa se, että eri maakunnilla on erilaiset maakuntien sisäisesti muodostuvat valmisteluprosessit, joiden välinen yhteistyö olisi ollut vaikea toteuttaa. Toisistaan poikkeavien hakuaikojen yhtenäistäminen olisi hidastanut ja hankaloittanut sekä hallinnon että itse hakuprosessien toteuttamista. Eräät viranomaiset järjestivät myös jatkuvia hakuja, jossa hakemukset voidaan käsitellä kootusti myös hakukierrosten välillä. (Tarkemmat tiedot alueittaisista hakuajoista viranomaisittain sekä saatujen hakemusten lukumääristä ilmenevät liitteestä 4). Vuonna 2008 EURA tietojärjestelmään saatiin hankepäätösten tekemisen mahdollistava osio vasta vuoden lopulla siten, että viimeisiä päätöksiä vuonna 2008 käynnistyneille hankkeille päästiin tekemään vasta vuoden 2009 alussa. Maksatuspäätösten tekeminen tuli mahdolliseksi vuoden viimeisinä viikkoina, mutta käytännössä muutamaa yksittäistä maksatuspäätöstä lukuun ottamatta toiminta käynnistyi vasta vuoden 2009 puolella. Hakemuksia saatiin yleisesti ottaen enemmän kuin mitä voitiin rahoittaa ja kilpailu hankkeitten välillä on voinut olla tiukkaakin. Hakemusten laatu oli keskimäärin hyvä ja hankkeet kohdistuivat ohjelman ja hallinnonalojen painopistealueisiin hyvin. ESR-asetuksen artikla 10:n mukaiset teemat (tasa-arvo, maahanmuuttajat, vähemmistöt jne.) tulivat esille hakuilmoituksissa, joissa oli esim. viitattu ohjelmaasiakirjaan ja valintakriteereihin. Toimintalinjojen erilainen sisältö on myös vaikuttanut siihen, miten artikla 10:n teemojen merkitys on korostunut. Myönteistä on ollut hankkeiden ja toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen. Hankehakemuksissa on aiempaa paremmin huomioitu ylimaakunnallisuus sekä yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Myös kansainvälisyys näkyy hankkeissa ohjelman mukaisesti, aiempaa paremmin. Joidenkin hankkeiden kustannustehokkuudessa on edelleen parantamisen varaa. Koska hankkeet ovat olleet 8

9 suuria, ylimaakunnallisia, verkostomaisia kokonaisuuksia, on hankkeiden valmistelutyö ollut joissain tapauksissa aikaa vievää ja useita neuvottelukierroksia vaativaa. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tavat hallinnoida valtakunnallisia kehittämisohjelmia poikkeavat toisistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämisohjelmiin kuuluvia hankkeita rahoitetaan pääsääntöisesti jokaisessa TE-keskuksessa, opetusministeriö on nimennyt pääsääntöisesti tietyt lääninhallitukset hallinnoimaan kehittämisohjelmiaan valtakunnallisesti ja sosiaali- ja terveysministeriö hallinnoi kehittämisohjelmia ministeriöstä käsin. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvia hankkeita ei käsitellä maakuntien yhteistyöelimissä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhteensä kolmeatoista kehittämisohjelmaa. Näistä kahta toteutetaan yhteistyössä opetusministeriön ja yhtä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Pääsääntöisesti varat on jaettu TEkeskuksille, jotka järjestävät hankkeitten varsinaiset haut ja valinnat. Ministeriöön on perustettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaatiohankkeet, jotka kehittävät, keräävät ja levittävät hyviä käytäntöjä, järjestävät koulutuksia ja seminaareja kehittämisohjelmiin kuuluville alueellisille hankkeille sekä pyrkivät koordinoimaan mm. tiedotusta. Koordinaatiohankkeet on sijoitettu ministeriön ns. substanssiosastoille sen varmistamiseksi, että toiminta on linjassa ministeriön strategian kanssa ja että hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat mahdollisimman nopeasti siirrettävissä ministeriön hallinnonalan ns. normaaliin toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä kaksi maahanmuuttajiin kohdistuvaa kehittämisohjelmaa siirtyi toteutettavaksi sisäasiainministeriöön. Koordinaatiohankkeiden ohjausryhmissä on mahdollisuuksien mukaan poikkihallinnollinen sekä myös työmarkkinajärjestöjen edustus. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhtätoista valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista kaksi on yhteisiä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi yhteinen sisäasiainministeriön kanssa. Vuoden 2008 aikana valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin on järjestetty kolme hankehakua, joista viimeisin päättyi lokakuun lopussa. Kehittämisohjelmien erityisiä valintakriteerejä on tarkistettu hakukierrosten välillä tarvittaessa. Hankehakemuksia on saapunut runsaasti, mikä on mahdollistanut, että myönteiseen hankevalmisteluun on valikoitunut hyviä ja laadukkaita hankehakemuksia. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien hallinnointi on opetusministeriön hallinnonalalla organisoitu siten, että yhden kehittämisohjelman rahoituksesta vastaa pääasiassa yksi lääninhallitus tai Opetushallitus. Kaksi kehittämisohjelmaa on pilkottu sisällöllisesti eri teemoihin. Esimerkiksi Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman ammatillisen koulutuksen osiosta vastaa Opetushallitus ja korkeakoulutuksen osiosta Länsi-Suomen lääninhallitus. Vastaava temaattinen jakomenettely on Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - kehittämisohjelmassa. Ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-osastolta on nimitetty kullekin kehittämisohjelmalle omat vastuuhenkilönsä. Opetusministeriö on myös nimittänyt omiin kehittämisohjelmiinsa ohjausryhmät, jotka seuraavat ohjelmien toteutumista strategiatasolla. Lokakuussa tehdyn kyselyn perusteella hallinnonalan rahoittajat ja ministeriössä kehittämisohjelmista vastaavat asiantuntijat ovat pitäneet tätä hyvänä ratkaisuna. Toimintamalli on tiivistänyt yhteistyötä ministeriön ja aluehallinnon välillä ja ministeriön substanssiohjaus on tehostunut. 9

10 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan kolmea valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista yhtä toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vuonna 2008 valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin järjestettiin yksi hankehaku. Kaikki kolme kehittämisohjelmaa hallinnoidaan suoraan ministeriössä. Niille ei ole perustettu erillisiä koordinaatiohankkeita, vaan ministeriössä työskentelevät ohjelmakoordinaattorit hoitavat ohjelmien hallinnoinnin muun työnsä ohella ja ohjelmien toteutuksessa ovat kiinteästi mukana myös STM:n kansallisen puolen sisältöasiantuntijat. Kehittämisohjelmat ovat käynnistyneet hyvin. Tavoitteena on, että lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot osallistuvat mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisten kehittämisohjelmien toteuttamiseen omien rahoituskehystensä puitteissa. 1.2 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Lainsäädännön soveltaminen on koettu haasteelliseksi seuraavien säännösten osalta: hankkeiden pysyvyys ja etenkin pysyvyyden seuranta, tuloja tuottavat hankkeet ja niiden seuranta, tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä toimintalinjan 1 työssä olevien henkilöiden koulutuksen maksimitukitaso (valtion tuki ESR-hankkeissa). Välittävät toimielimet ohjaavat ja seuraavat yhteisön lainsäädännön noudattamista hankkeissa mm. hankkeiden aloituspalavereissa sekä paikan päällä tehtävien varmennusten yhteydessä. Yhteisön lainsäädännön noudattamiseen liittyvää ohjeistusta sekä valvontaa on kuvattu tarkemmin luvun 1.3 kohdassa Hallintoviranomaisen antama ohjeistus sekä kohdassa Hallintoviranomaisen valvonta. 1.3 Kohdatut merkittävät ongelmat ja niiden poistamiseksi toteutetut toimenpiteet Hallintoviranomaisen toiminta Vuoden 2008 alussa aloitti toimintansa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), johon koottiin rakennerahastotehtävien hallintoviranomaistehtävät kauppa- ja teollisuusministeriön, sisäasianministeriön ja työministeriön hallinnonaloilta. Ministeriön käynnistämistoimenpiteiden viemä aika vaikutti hidastavasti myös hallintoviranomaisen uuden ohjelmakauden käynnistämistoimenpiteisiin. TEMin työjärjestyksessä, joka annettiin (kumoaa annetun TEMin työjärjestyksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) ja muutettiin , on määritelty hallintoviranomaisen ja todentavan viranomaisen tehtävät ja vastuut. TEM:ssä hallintoviranomaistehtävät ovat alueiden kehittämisyksikön vastuulla. Hallintoviranomaistoimintojen keskittäminen yhteen ministeriöön loi kuitenkin puitteet rakennerahastotoiminnan selkeyttämiselle ja yhdenmukaistamiselle. Keskeisimpiä hallintoviranomaistoimenpiteitä ohjelmakauden osalta olivat kertomusvuonna hallinto- ja valvontajärjestelmän puuttuvien osien, ohjeistuksen ja tietojärjestelmän valmistelu, välittäville toimielimille annettu ohjelmakauden vaatimuksia koskeva koulutus ja hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen laatiminen. Vuonna 2008 laadittiin ohjelman rahastokohtainen hallinto- ja valvontajärjestelmän (HVJ) kuvaus ensimmäistä kertaa. Kuvaus laadittiin komission antamien ohjeiden mukaisesti. Kuvaus sisälsi yleisen osion, jossa kuvattiin mm. hallintoviranomaisen, 10

11 todentamisviranomaisen ja tarkastusviranomaisen toiminta sekä käytössä olevat tietojärjestelmät. Rahastokohtaiseen HVJ-kuvauksen yleiseen osioon liitettiin kaikkien välittävien toimielinten laatimat HVJ-kuvaukset. Hallintoviranomainen toimitti rahastokohtaisen HVJ-kuvauksen tarkastusviranomaiselle syyskuussa. Tarkastusviranomainen antoi sitä koskevan lausuntonsa Lausunnossaan se katsoi, ettei hallintoviranomaisen sille toimittama HVJ-kuvaus täyttänyt ns. yleisasetuksen (EY) N:o 1083/ artiklojen sekä komission asetuksen (EY) N:o 1828/ jakson vaatimuksia ja antoi kuvauksesta kielteisen lausunnon. Keskeiset HVJ-kuvaukseen liittyvät kehittämisvaatimukset olivat: - Välittävien toimielinten kuvaukset on laadittava yhdenmukaisina ja niiden kuvaaman toiminnan on liityttävä uuteen ohjelmakauteen, - Ohjelman hallinto on hajanainen ja monimutkainen. Välittävien toimielinten suuri lukumäärä ja ohjelman toteutukseen liittyvät sisällöltään erilaiset kansalliset tukijärjestelmät vaikeuttavat luotettavan ja yhtenäisen hallinto- ja valvontajärjestelmän luomista. Välittävien toimielinten lukumäärää tulee huomattavasti pienentää ja hallintoviranomaisen tulee ohjeistuksellaan parantaa yhtenäisten menettelyjen syntymistä. - Horisontaalisiin vaatimuksiin (julkisuus, tasa-arvon edistäminen, syrjimättömyys, valtiontuet, julkiset hankinnat, kestävä kehitys, pysyvyys ja täydentävyys) sisältyy erittäin vaikeita tulkintoja vaativia kysymyksiä. Tarkastuskertomuksessa mainitaan seuraavat kaksi merkittävää epävarmuutta aiheuttavaa ongelmaa: 1) vaatimusten täyttämiseen tai rikkomiseen ei ole yksiselitteisiä kriteereitä, joita voisi konkreettisella tavalla käyttää yhtenäisesti kaikkien hanketyyppien arvioinneissa ja 2) vaatimusten rikkomisen vaikutus tukikelpoisuuteen on puutteellisesti määritelty. - Hallintoviranomaisen tulee pystyä tosiasiallisesti ohjaamaan ja valvomaan kaikkia välittäviä elimiä niiden suorittaessa hallintoviranomaisen vastuulla olevia tehtäviä. Tarkastusviranomainen suositteli, että toimenpiteet sisältävät toimia, joilla välittävien elinten lukumäärä vähennetään alle kahteenkymmeneen. Lisäksi tarkastusviranomainen suositteli, että kaikki välittävät toimielimet olisivat hallintoviranomaisen tosiasiallisen tulosohjauksen alaisuudessa. - Välittäville toimielimille delegoiduista tehtävistä tulee hallintoviranomaisen tehdä delegointipäätös - EURA 2007 tietojärjestelmä on saatettava sellaiseen valmiustilaan, että komissiolle voidaan tehdä maksupyyntö järjestelmän avulla sekä hallintoviranomaisen vastuulla tehtäviä hallinnollisia ja paikan päällä tehtäviä tarkastuksia koskevien konkreettisten, kattavien ja pakollisten tarkistuslistojen ja niiden selittävien huomautusten laatimista. HVJ kuvausten tarkistamiseksi tarkastusviranomaisen edellyttämällä tavalla hallintoviranomainen pyysi kirjeellään välittäviä toimielimiä tarkistamaan kuvauksiaan tai laatimaan sen kokonaan uudelleen mennessä. Kuvausten yhdenmukaisuuden ja tiivistämisen varmistamiseksi hallintoviranomainen edellytti käytettäväksi alueiden kehittämisen yksikön rakennerahastojen hallinnointiryhmässä (RAHA) laadittua mallikuvauspohjaa samoin kuin kuvauksen liitteiden karsimista. Kirjeessä sekä erillisessä sähköpostipalautteessa hallintoviranomainen antoi myös muita ohjeita hallinto- ja valvontajärjestelmän ja sitä koskevien kuvausten yhdenmukaisuuden ja laadullisen tason parantamiseksi. Lisäksi eräät välittävät elimet olivat saaneet suullista palautetta hallintoviranomaisen ohjaus- ja valvontakäyntien yhteydessä vuonna

12 Toimeenpanoprosessin valmiustilanne Hallintoviranomaisen toiminta vuonna 2008 keskittyi pitkälle uuden ohjelmakauden vielä keskeneräisten toimeenpanojärjestelmää koskevan ohjeistuksen ja tietojärjestelmäosioiden rakentamiseen sekä ESR-hankkeita koskevan päätöksenteon ja maksatuksen aloittamiseen. Manuaalisten rahoituspäätösten tekeminen oli välittävissä toimielimissä keväästä alkaen mahdollista lukuun ottamatta eräitä hallinnon itse toteuttamia hankkeita. ESR-projekteja koskeva tietojärjestelmäavusteinen päätöksenteko alkoi ei- itse toteutettujen hankkeiden osalta kesäkuussa ja itse toteutettujen hankkeiden (hankkeet, jotka sisältävät työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten kehittämispalveluita, sekä muut itse toteutetut hankkeet) osalta joulukuussa. ESR-hankkeiden maksatuspäätösten teko tietojärjestelmäavusteisesti alkoi marraskuussa Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan itse toteutettavien hankkeiden toteuttamisen aloittaminen edellytti Siiri-järjestelmän valmistumista. Siirijärjestelmä valmistui joulukuussa. Hallintoviranomaisen antama ohjeistus TEM:n perustaminen ja siitä seurannut hallintoviranomaistehtävien kokoaminen mahdollisti yhtenäisten ohjeistuksen valmistelun molempien rahastojen yhteisenä. Hallintoviranomainen antoi välittäville toimielimille huhtikuussa ohjepaketin, mikä sisälsi ohjeistusta mm. yleisistä hallinnollisista seikoista, tehtävien eriyttämisestä, hankkeiden valinnoista ja tukikelpoisista menoista. Hallintoviranomainen täydensi tätä ohjeistusta heinäkuussa seurantatietojen raportoinnin, ylimaakunnallisten ja yhteishankkeiden, maksatushakemuksen sekä kunta-, muun julkisen ja yksityisen rahoituksen osalta. Maksatushakemusten käsittelyn apuna käytettävä tarkistuslista ja sitä koskeva ohje on välittävien toimielinten käytössä EURA ja Valtterijärjestelmissä. Hallintoviranomainen antoi marraskuussa ohjeen välittävien toimielinten itse toteuttamista ESR-hankkeista marraskuussa. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen puuttumisen/ keskeneräisyyden/ tulkinnanvaraisuuden välittävät toimielimet kokivat oman ja tuenhakijoiden näkökulmasta suureksi ongelmaksi. Samaan kiinnitti huomiota myös tarkastusviranomainen hallinto- ja valvontajärjestelmästä antamassaan lausunnossa. Ohjeistuksen puuttuminen ja ohjeistuksen epäselvyydet on katsottu myös riskiksi ohjelman toimeenpanon vaatimusten mukaiselle toteuttamiselle. Päätöksenteko välittävissä toimielimissä perustuu EU-lainsäädännön, kansallisen rakennerahastolainsäädännön ja ohjeistuksen lisäksi pitkälti kansallisia tukijärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön. Kansallisen lainsäädännön ja rakennerahastolainsäädännön ja ohjeistuksen yhteensovittaminen välittävissä toimielimissä ei ole ollut täysin ongelmatonta. Eräissä tapauksissa välittävien toimielimien henkilöstöllä on ollut vaikeuksia tietää sovellettava lainsäädäntö. Hallintoviranomainen on pyrkinyt selventämään tilannetta aloittamalla ohjeistuksen kehittämisen samoin kuin kiinnittämällä huomiota HVJ-kuvausten laadinnan yhteydessä välittävien toimielimien ilmoittamaan sovellettavaan lainsäädäntöön. Havaituista puutteista hallintoviranomainen informoi välittäviä toimielimiä. Näin varmistetaan jatkossa parempi tietoisuus sovellettavasta lainsäädännöstä. Ongelmaa on käsitelty myös välittäville toimielimille järjestetyssä hallintoviranomaisen koulutuksessa. Ohjeistuksen kehittäminen on hallintoviranomaisessa jatkuva prosessi, joka sisältää varsinaisten rakennerahastotoimintaa ohjaavien hallintoviranomaisohjeiden 12

13 päivittämisen ja selkeyttämisen sekä niitä koskevan koulutuksen lisäksi myös hallintoviranomaisen omien toimintatapojen edelleen kehittämisen. Toistaiseksi kehittämisen painopiste on ollut yhtenäisen ESR- ja EAKR-ohjelmia koskevan ohjeistuksen luomisessa sekä ohjeistustekstien ymmärrettävyyden parantamisessa. Hallintoviranomainen pyrkii myös tehostamaan internetin käyttöä sekä nykyisen ohjeistuksen jakamista velvoittaviin normeihin ja työtä helpottaviin ohjeisiin. Ohjeistuksen kehittämisessä kiinnitetään huomiota läpinäkyvyyteen, tekstin selkeyteen (asiakasystävällisyyteen) ja toimijoiden tasavertaiseen kohteluun. Hallintoviranomainen antaa rakennerahastotoimintaa ja ohjeistusta koskevaa neuvontaa eri rahoittajaviranomaisille tarvittaessa sekä puhelimen että sähköpostin välityksellä. Hallintoviranomaisen antamat ohjeet löytyvät hallintoviranomaisen internet-sivustoilta Hallintoviranomaisen valvonta Hallintoviranomainen vastaa ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuudesta (asetus (EY) 1828/2006, rakennerahastolaki 1401/2006). Hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi sen tulee tukea ja valvoa asianmukaisen ja hyvän hallinnon sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen toteutumista kaikilla hallinnon tasoilla sekä saavuttaa näin riittävä varmuus menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta rahastoista osarahoitettavien toimien osalta. Valvonnalla pyritään myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja poistamiseen. Paikallistettujen kehittämiskohteiden ja riskien poistamiseksi ryhdytään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ohjeistuksella ja neuvonnalla ja tilanteen niin vaatiessa, kehotetaan välittävää toimielintä ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin jo havaitun epäkohdan poistamiseksi. Hallintoviranomaisen valvonta kuuluu alueiden kehittämisyksikön rakennerahastojen hallinnointiryhmän (RAHA) vastuulle. Valvontatehtävää RAHA toteuttaa hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2008 hallintoviranomaisen valvontatoiminta keskittyi uuden ohjelmakauden osalta valvontaa koskevan ohjeistuksen (välittäviin toimielimiin kohdistuvien ohjaus- ja valvontakäyntien tarkistuslistat jne.) ja raportointijärjestelmän kehittämiseen. Kehittämistä RAHA teki yhteistyössä tarkastus- ja todentamisviranomaisen kanssa. RAHA ei käsitellyt lainkaan tarkastusviranomaisen tarkastuksista johtuvia toimenpiteitä, sillä tarkastusviranomaiset eivät olleet tehneet vielä lainkaan järjestelmä- tai hanketarkastuksia. Valvontatoiminnan kehittämisen lisäksi RAHA suoritti 1-päiväiset ohjaus- ja valvontakäynnit hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaan Etelä-Savon, Keski- Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Uudenmaan TEkeskuksiin ja Pohjois-Karjalan liittoon. Käyntien tavoitteena oli ohjelmakautta koskevien teemojen lisäksi varmistaa yleisellä tasolla ohjelmakauden käynnistyminen hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon, sekä ohjelmakautta koskevien EU:n ja kansallisen lainsäädännön ja ohjeiden mukaan (mm. valintamenettelyt, kilpailuttaminen, tehtävien eriyttäminen, kustannusten tukikelpoisuus, varmennukset). Käyntien aikana välittävät toimielimet toivat esille uuden kauden toimintaansa haittaavina tekijöinä hallintoviranomaisen ohjeistuksen puuttumisen/epäselvyyden ja tietojärjestelmien keskeneräisyyden. Tehtävien eriyttämiseen kohdistuvat vaatimukset koettiin varsinkin henkilömäärältään pienissä välittävissä toimielimissä vaikeiksi tai jopa mahdottomiksi noudattaa. TE-keskuksissa tehtävien eriyttämistä vaikeutti tämän lisäksi vaatimus rakennerahastotehtäviin liittyvien viranomaistehtävien ja itse toteuttavien hankkeiden toteuttamisen 13

14 erillisyydestä. Välittävissä toimielimissä oli epäselvyyttä mm. tuloa tuottavia hankkeita, pysyvyyttä, valtiontukia, hankintojen ja yleiskustannusten tukikelpoisuutta koskevien ohjeiden soveltamisessa. Hallintoviranomainen pyrkii ohjeistusta tarkistaessaan ja koulutusta järjestäessään kiinnittämään erityistä huomiota havaittujen epäselvyyksien poistamiseen. Osa epäselvistä ohjeista (tulot, pysyvyys) odottaa lainsäädännön uudistamista EU-tasolla. Neuvonnan parantamiseksi hallintoviranomainen on ottanut käyttöön internetissä erityisen postilaatikon, mihin välittävät toimielimet voivat jättää toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomaisena toimiva VM:n valtiovarain controller -toiminnon tarkastusviranomaisyksikkö toimitti komissiolle Manner-Suomen ESRohjelmaa koskevan ensimmäisen tarkastuskertomuksen ajalta Kyseisenä ajanjaksona ei Suomesta toimitettu komissiolle yhtään ESRmenoilmoitusta, joten tarkastusviranomainen ei myöskään suorittanut hanketarkastuksia. Tarkastuskaudella ei liioin tehty järjestelmätarkastuksia. Tarkastusstrategia toimitettiin arvioitavaksi komissiolle, joka kuitenkin kirjeessään ilmoitti, ettei voi hyväksyä strategiaa ja vaati siihen korjauksia ja tarkennuksia. Tarkastusstrategiaa muokattiin niin, että se sisälsi komission vaatimat muutokset ja päivitetty versio toimitettiin komissiolle hyväksyttäväksi Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen arviointi käynnistyi, kun hallintoviranomainen toimitti ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen tarkastusviranomaiselle. Tarkastusviranomainen päätyi arvioinnin perusteella antamaan kielteisen lausuman hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta. Tämän johdosta hallintoviranomainen päätti, ettei kuvausta ja siihen liittyvää arviointikertomusta sekä lausuntoa toimiteta komissiolle. Tarkastusviranomaisen kertomuksessa ja lausunnossa tuotiin esille suuri määrä olennaisia puutteita ja varaumia sekä vaadittavia oikaisutoimenpiteitä. Hallintoviranomainen yhtyi pääosin tarkastusviranomaisen arviointiin ja ryhtyi valmistelemaan uutta kuvausta. Välittävät toimielimet Ohjelmakauden hidas käynnistyminen Suomessa, saatujen ohjeiden pitkään jatkunut puutteellisuus ja sekavuus sekä tietojärjestelmien käynnistymisen hitaus aiheuttivat suuria ongelmia ESR-toiminnalle vuonna Ohjelman käynnistyminen hidastui suunnitellusta, ja hallinnolliset tehtävät kasautuivat loppuvuoteen 2008 ja alkuvuoteen 2009, mikä on aiheuttanut työpaineen kasvua rahoittaville viranomaisilla. Toiminta on lähtenyt nopeasti liikkeelle sen jälkeen, kun järjestelmät on saatu toimimaan. On tosin huomattava, että kaikki järjestelmät eivät toimineet kokonaan vielä maaliskuun lopussa Erityisen hankalaksi koettiin, ettei tehtyjä päätöksiä päässyt muuttamaan EURA järjestelmässä. Tämä hidasti hankkeiden etenemistä ja esti maksatusten toteuttamista niissä hankkeissa, joita asia koski. Ohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden myöhäinen käynnistyminen ja järjestelmien valmistumisen hitaus ovat hidastaneet myös maksatusprosessien käynnistymistä. Monet hankkeet käynnistyivät niin myöhään, ettei niistä ole tehty vielä maksatushakemuksia. Myös maksatusprosessin hitaus ja siihen liittyvä töiden 14

15 kasautuminen ovat hieman hidastaneet maksatuksen etenemistä. Prosessi on kuitenkin käynnissä ja maksatusten määrä kasvaa nyt nopeasti. Positiivisena projektien toteutuksen viivästymiseen liittyvänä asiana on nähty aiempaa paremman ja tiiviimmän keskusteluyhteyden syntyminen hakijoiden ja TE-keskuksen sekä yhteistyötahojen välillä jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Projektit kytkettiin tiukemmin yhteen toistensa kanssa, ja näin monet päällekkäisyydet saatiin purettua jo ennen kuin projektit alkoivat. Arviointiraporttien tuloksia Rahoittajatahot pitävät ohjelman toteutuskonseptia edelleen yhtä raskaana ja byrokraattisena, kuin mitä se on ollut aiemmillakin ohjelmakausilla. Projektien toteuttajat pitävät toimeenpanoa hankaloittavana tekijänä erityisesti hakemusten pitkää viranomaiskäsittelyaikaa. Tätä mieltä on 65 % (59) projektikyselyn vastaajista. Myös EURA-järjestelmän toimimattomuus, sen käyttämiseen liittyvän ohjeistuksen viiveet sekä maksatusten viivästyminen koetaan toimeenpanoa hankaloittaviksi tekijöiksi. Sen sijaan esimerkiksi yhteistyökumppaneiden löytämistä ja sitouttamista ei ole koettu hankkeissa ongelmaksi, vaikka rahoittajatahojen edustajat arvioivat taloustilanteen muutoksen tulevan aiheuttamaan jatkossa nykyistä enemmän näihin liittyviä vaikeuksia hankkeille. Rahoittajan hankeneuvontaa pidetään hankkeen valmisteluvaiheessa tärkeänä. Tosin lähes yhtä tärkeänä pidettiin myös kokemusta aiemmasta hankkeesta. Viimeksi mainittu oli jopa tärkeämpää kuin hankkeen emoorganisaatiolta saatu tuki, mikä kertoo sen, että hankkeita toteuttavat paljolti samat henkilöt kuin aiemminkin. ESR-hakuaikojen (sekä alueelliset että valtakunnalliset haut) osalta ei ole olemassa yhtä selkeää paikkaa, josta kävisi ilmi keneltä rahoitusta voi tiettynä ajankohtana hakea ja mihin tarkoitukseen. Rahoituksen hakuviidakko ja rahoituslähteiden runsas lukumäärä asettavat käytännössä hankehakijat epätasa-arvoiseen asemaan. Ne toimijat, joille ESRmaailma on tuttu, ovat edullisemmassa asemassa kuin ne toimijat, jotka eivät ole rahoitusta aiemmin hakeneet. Rahoituslähteiden monimuotoisuudesta ja epäjärjestelmällisyydestä johtuen hankehakijoiden määrä saattaa tulevaisuudessa laskea, ja lisäksi osa potentiaalisista hyvistä hakijoista saattaa tarkoituksella jättää rahoitusmahdollisuudet käyttämättä. Koko ESR-ohjelman keskeisimpänä haasteena ovat tällä hetkellä hallinnointiin liittyvät tekijät. Hallintoon liittyviä haasteita esiintyy ohjelmahallinnan kaikilla tasoilla. Osa tunnistetuista haasteista johtuu ohjelmastrategisista valinnoista ja rakenteista sekä poliittisista kompromissipäätöksistä. Näiden osalta arvioita esitetään kuitenkin tarkemmin koko ohjelman strategisen arvioinnin osuudessa. Alueellisten rahoittajien näkemysten mukaan keskeisimmät haasteet liittyvät hallinnoivien ministeriöiden heikkoon ohjausotteeseen. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaatioprojektien toiminta koetaan yleisesti heikoksi ja ohjausta sekä toimeenpanon ohjeistusta pidetään yleisesti sekavana. Myös roolitukset ministeriöiden sekä alueellisten rahoittajaorganisaatioiden välillä koetaan sekaviksi erityisesti valtakunnallisten kehittämisohjelmien osalta. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaattoreilta toivotaan alueelle vahvempaa ohjausta siitä, millaisia hankkeita rahoitetaan ja mitkä ovat hankehaussa keskeisiä kriteereitä. Koko ohjelmatason käsittävän ohjeistuksen puutteet näkyvät muun muassa siinä, että alueviranomaisilla ei ole selkeää käsitystä siitä, miten ylimaakunnallisten hankkeiden toteutus tapahtuu. Lisäksi hallinnonalojen välisten yhteishankkeiden hallintomallit ovat epäselviä, mikä 15

16 on käytännössä johtanut siihen, että hallinnolliset toimenpiteet tehdään osittain kahteen kertaan. Ohjelman osalta merkittävä tekninen haaste liittyy EURA-järjestelmän keskeneräisyyteen, mikä aiheuttaa lisätyötä kaikilla toiminnan tasoilla. Käytännössä EURA-järjestelmä ei pysty tuottamaan vielä kaikkea sitä tietoa, mitä ohjelman käytännön seuranta- ja toimeenpano edellyttäisi. Raportit ja päätöspohjat ovat toistaiseksi vain suomenkielisiä. Arvioitsijoiden ESR-hankkeille tekemässä sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin identifioimaan niitä tekijöitä, jotka ovat hankaloittaneet hankkeiden toimeenpanoa. Merkittävin hidastava tekijä on ollut hakemusten pitkä käsittelyaika (58,5 % vastaajista). Seuraavina tekijöinä esiin nostetaan seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet (23,3 %), viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisissä asioissa (22 %) sekä projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt (19,5 %). 1.4 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset Rahoitusmarkkinoiden kriisi ja maailmantalouden syvä taantuma sekä niitä seurannut investointien ja viennin supistuminen ovat kääntäneet työllisyysasteen Suomessa laskuun ja työttömyyden nousuun. Erityisesti lomautettujen määrä ja nuorten työttömyys ovat jyrkässä kasvussa. Työttömyyden lisääntyessä myös pitkäaikaistyöttömyys uhkaa kääntyä kasvuun. Suomi on saavuttanut kaikki Lissabonin strategian mukaiset työllisyysastetavoitteet, mutta taantuman seurauksena työllisyysasteen ylläpitäminen yli 70 prosentissa ei ennusteiden mukaan toteudu. Toimialojen ja yritysten rakenteellisten muutosten ja massairtisanomisten lisääntyminen kiihtyi jo vuoden 2008 aikana. Vuonna 2008 yhteensä 752 yrityksessä oli vähintään 10 henkilöä käsittäviä irtisanomistilanteita, joissa irtisanottuja yli Eniten irtisanomisia oli paperiteollisuudessa, puutuotteiden valmistuksessa ja sähkölaitteiden valmistuksessa. Irtisanomisten lisäksi vuoden lopulla räjähdysmäisesti lisääntyneet lomautukset ilmensivät yritysten lisääntyviä ongelmia. Vuodesta 2008 vuoden 2009 alkupuolelle lomautettujen määrä nousi alle :sta lähes lomautettuun. Eniten lomautuksia on metalliteollisuudessa ja puutuotteiden valmistuksessa. Suomen kannanotossa EU:n työllisyyshuippukokoukseen todetaan, että yritysten ja toimialojen rakennemuutostilanteisiin voidaan vastata proaktiivisilla toimintamalleilla, joissa julkinen työvoimapalvelu yhdessä alueen muiden toimijoiden (kunnat, elinkeinoyhtiöt, työmarkkinajärjestöt, oppilaitokset ja muut kouluttajat, yksityiset palvelutuottajat, yrittäjäjärjestöt, irtisanova yritys) luo yhteisen toimintamallin ja verkoston muutostilanteen hoitamiseksi. Se merkitsee työ- ja koulutusvaihtoehtojen etsimistä irtisanotuille ja lomautetuille sekä koko maan alueelta että EU:n työmarkkinoilta. Uuden alueelle sopivan yritystoiminnan mahdollisuudet kartoitetaan. On myös tärkeää, että rakennemuutospaikkakuntien toimijat ovat osa kansallista verkostoa, niin että kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet tulevat täysimääräisesti hyödynnetyksi. Uudelleenkoulutus on keskeisin keino tukea lomautettujen ja irtisanottavien uudelleen työllistymistä. On myös tärkeää, että työvoimaa rekrytoiville yrityksille voidaan 16

17 viivytyksittä välittää tietoa työttömäksi jääneistä työntekijöistä ja heidän ammatillisista valmiuksistaan. Manner-Suomen ESR-ohjelman evaluaattoreiden mukaan ei ole tarvetta muuttaa ohjelma-asiakirjaa, vaan talouslamaan voidaan vastata ohjelmaa suuntaamalla ja muuttamalla painotuksia ohjelman sisällä. (Asiaa on käsitelty myös kunkin toimintalinjan kohdalla.) Eri toimintavaihtoehtoja kuitenkin tarkastellaan sen varmistamiseksi, että ohjelma toisaalta voidaan ohjata tukemaan talouden elvytystoimia ja ettei ohjelma-asiakirja sisällä sellaisia kohtia, jotka muodostaisivat esteen välttämättömien ESR-toimien toteuttamiselle. 1.5 Toimien pysyvyys (mahdolliset asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklassa mainitut huomattavat muutokset) Koska Manner-Suomen ESR-ohjelma on vasta käynnistynyt, ei toimien pysyvyyttä vielä kyetä arvioimaan. 1.6 Muiden välineiden täydentäminen ja ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Keskushallintotason yhteensovitus Rakennerahastotoiminnalla tuetaan hallitusohjelman, valtioneuvoston ja ministeriöiden asettamien valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteutumista. Valtakunnan tason koordinaatiota varten valtioneuvosto asetti rakennerahastoneuvottelukunnan, jonka jäseniksi nimettiin edustajat rakennerahastotoimintaa toteuttavista ministeriöistä, TE-keskuksista, maakunnan liitoista sekä elinkeinoelämän järjestöistä ja työmarkkinajärjestöistä. Rakennerahastoneuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on huolehtia toiminnan yhteensovituksesta rakennerahasto-ohjelmien kesken, rakennerahastotoiminnan yhteensovituksesta maaseutuohjelmaan ja kalatalousohjelmaan sekä rakennerahastoohjelmien toimien yhteensovituksesta kansallisiin toimiin. Neuvottelukunnan tehtävänä on tarkastella rakennerahasto-ohjelmien toimien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtakunnan tasolla. Rakennerahastoneuvottelukunta voi antaa hallintoviranomaiselle ja seurantakomitealle suosituksia rakennerahastotoiminnan yhteensovituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Rakennerahastoneuvottelukunnan tehtävät täydentävät seurantakomiteoiden työtä siten, että neuvottelukunta tarkastelee asioita Suomen rakennerahastotoiminnan kokonaiskoordinaation näkökulmasta. Rakennerahastoneuvottelukunta kokoontui vuonna 2008 kolme kertaa: tammikuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi ohjelmien tilannekatsaukset sekä käsiteltiin toiminnan hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen heikentymisen syitä ja seurauksia. Jokaisessa kokouksessa käsiteltiin lisäksi äkillisten rakennemuutosten hoitoa ja rakennerahastovarojen käyttöä äkillisissä rakennemuutoksissa. Neuvottelukunta otti kantaa rakennerahasto-ohjelmien kansallisen varauksen jakoon. Kokouksissa otettiin esille myös mm työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen ja aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) vaikutukset ohjelmatyöhön ja ohjelmien yhteensovittamiseen. Eri viranomaisten rakennerahastotoiminnan yhteensovitusta varten Manner-Suomen ESR-ohjelman koordinaatioryhmä asetettiin , ja siihen kuuluvat ESR- 17

18 ohjelman toimeenpanoon osallistuvien ministeriöiden, alueellisten välittävien toimielinten sekä tarkastus- ja todentamisviranomaisen edustajat. Koordinaatioryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa välittävien toimielinten toimintaa rakennerahastovarojen jaossa, toiminnan suuntaamisessa, ohjeistuksessa ja tiedotuksessa. ESRkoordinaatioryhmällä on yhteensovitusprosessissa keskeinen tehtävä niin komission, valtioneuvoston kuin seurantakomiteankin suuntaan. Vuonna 2008 koordinaatioryhmässä käsiteltiin mm. seurantakomitean kokouksessa käsiteltäviä asioita, ohjeistusta sekä rakennerahastohankkeiden hallinnoinnissa tarvittavia asiakirjoja ja menettelytapoja. Koordinaatioryhmän kokoonpanoa täydennettiin ja sen tehtäväkenttää laajennettiin vuoden 2009 tammikuussa kattamaan myös EAKRohjelmien hallinnointia ja koordinointia koskevat tehtävät. Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaisesti valtakunnallisen osion kehittämisohjelmilla on yhteiskuntapoliittiset valtakunnalliset kehittämistavoitteet. Valtakunnalliset kehittämisohjelmien suunnitelmat on käsitelty seurantakomiteassa, joka on ne hyväksynyt ja joka myös seuraa niiden toteuttamista. Kustakin kehittämisohjelmasta on seurantakomitealle toimitetussa materiaalissa kuvattu kyseisen kehittämisohjelman tavoitteet, toteutus sekä lisäarvo kansalliseen toimintaan. Aluetason yhteensovitus ESR-toiminnan yhteensovitus toteuttavien hallinnonalojen kansalliseen politiikkaan tapahtuu ministeriöiden ja aluehallinnon vuosittaisissa tulosohjausprosesseissa. Niissä käsitellään ja yhteensovitetaan rakennerahastovarojen ja kansallisten talousarvion määrärahojen käyttöä ja tuloksellisuutta. Tulosohjausprosessin yhtenä tärkeänä tavoitteena on aikaansaada yhteensovitus rakennerahastopolitiikan ja kansallisen politiikan kesken. Rakennerahasto-ohjelmien alueellista toimeenpanoa ohjaavat kunkin hallinnonalan asettamat vuotuiset tulosohjauksen tavoitteet. Rakennerahastotoiminnan alueellista koordinaatiota hoitavat rakennerahastolain (1401/2007) 21 :n mukaisesti maakuntien yhteistyöryhmät, jotka koordinoivat rakennerahastotoimintaa alueellaan laatimalla maakunnan yhteistyöasiakirjan (MYAK). Maakunnan yhteistyöasiakirjassa yhteen sovitetaan ESR-ohjelman alueosion ja alueellisen EAKR-ohjelman toimenpiteet alueella. Maakunnan yhteistyöryhmä yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöasiakirjamenettelyn kautta rakennerahasto-ohjelmien toimet maatalousrahaston ja kalatalousrahaston toimien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä saa yhteensovitusta varten tiedot ESR-ohjelman valtakunnallisen osion, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston toimenpiteistä. Maakunnan yhteistyöryhmä voi päättää yhteistyöasiakirjassa rakennerahastoohjelmassa olevien hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa on rakennerahastoasetuksen mukaan mahdollista asettaa toiminnalle alueellisia painotuksia ohjelma-asiakirjan rajoissa sekä täydentäviä valintakriteerejä. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita työjärjestyksessä tarkemmin määritellyllä tavalla. Maakunnan yhteistyöryhmälle asioita valmistelee sihteeristö, jolle on useilla alueilla annettu myös alueen rakennerahastotoiminnan koordinaatiotehtäviä ESR-toiminnan alueellista yhteensovitusta varten hallintoviranomainen on nimennyt rakennerahastoasetuksen (311/2007) mukaisesti kullekin suuralueelle koordinoivan 18

19 TE-keskuksen, jonka tehtävänä on asetuksen 4 :n mukaisesti valmistella suuralueen maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatimista varten arviot ESR-varojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden määrästä ja kohdentamisesta hallinnonaloittain kussakin maakunnassa. Koordinoiviksi TE-keskuksiksi on nimetty: Itä-Suomen suuralueella Etelä-Savon TE-keskus Pohjois-Suomen suuralueella Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Länsi-Suomen suuralueella Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Etelä-Suomen suuralueella Hämeen TE-keskus. Koordinoivat TE-keskukset valmistelevat hallintoviranomaiselle yhteistyössä suuralueen välittävien toimielinten kanssa vuosittain ESR-suunnitelmat, jotka ovat pohjana talousarvion valmistelulle ja määrärahojen kohdentamiselle välittäville toimielimille. ESR-ohjelman alueosioiden ESR-suunnitelmat yhteen sovitetaan maakuntien yhteistyöasiakirjojen kanssa, ja ne ovat osa yhteistyöasiakirjaa. Koordinoivat TE-keskukset ovat kutsuneet työnsä tueksi suuralueen välittävien toimielinten edustajista kootut koordinaatioryhmät. Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomen osalta ESR-ohjelman alueosion ja alueella toteutettavan valtakunnallisen osion toiminnan täydentävyys varmistetaan koordinoivien TE-keskusten johdolla välittävien toimielinten yhteistyönä. ESR-ohjelmaa toteutetaan kolmen ministeriön toimialalla samoilla kansallisilla säädöksillä kuin vastaavaa kansallista toimintaa. ESR-toiminnalla kehitetään, testataan ja levitetään uusia toimintamalleja sekä täydennetään olemassa olevia kansallisia toimintamalleja. ESR-toimintaa toteutetaan projektimuotoisesti, mikä erottaa sen vastaavasta kansallisesta toiminnasta. Projektimuotoisen toimintatavan etuna on toiminnalle selkeästi asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta. Kansallisten ja ESR-toimenpiteiden yhteistoiminnan kautta on voitu tarjota laadukkaampaa palvelua kuin ilman ESR-elementtiä. Tähän on päästy esimerkiksi erilaisilla kehittämishankkeilla, joilla on voitu tarjota räätälöityä koulutusta ja laajentaa muuten käytössä olevia palveluita. ESR rahoitus on merkittävä väline uusien käytäntöjen ja organisaatioiden toimintamallien kehittämiseen sekä osaamisen lisäämiseen. Lisäarvo kansalliseen toimintaan saadaan esimerkiksi kokeilemalla ja pilotoimalla erilaisia toiminta-, koulutus- ja palvelumalleja ESR-rahoituksella. 1.7 Seurantajärjestelyt ja arviointi Seurantajärjestelmä Rakennerahastojen seuranta hoidetaan EURA 2007 tietojärjestelmällä sekä Wepa 2007 (Valtteri) järjestelmällä, joka on rahoituksen ja talousarviovarojen seurantajärjestelmä. Vuoden 2007 puolella EURA järjestelmässä oli mahdollista jo projektihakemusten täyttäminen ja jättäminen viranomaiskäsittelyyn (EAKR lokakuusta 2007 alkaen ja ESR joulukuusta 2007 alkaen). Muita hakijoille ja toteuttajille ja projekteja hallinnoiville viranomaisille tarkoitettuja toiminnallisia ominaisuuksia ei EURA 2007:n ensimmäisenä käyttövuonna otettu tuotantoon. Wepa järjestelmää ei otettu lainkaan tuotantoon vuoden 2007 puolella. 19

20 Vuoden 2008 alkupuolella TEM-uudistuksen yhteydessä rakennerahastotietojärjestelmien kehittäminen eriytettiin pois hallintoviranomaisen yhteydestä konsernipalvelujen kehittämiskeskuksen sähköiset palvelut -ryhmään. Järjestelmiä alettiin toteuttaa tilaaja tuottaja-periaatteella, jossa hallintoviranomaisena järjestelmien omistaja (rakennerahastojen hallinnointiryhmä) toimii tilaajana ja tuottajana tietojärjestelmien kehittäjät (sähköiset palvelut -ryhmä). Keväällä otettiin tuotantoon myös Wepa järjestelmän valtuuksien allokointitoiminnot sekä varausten ja sidontojen tallennusmahdollisuudet, joihin liittyi oleellisena osana samalla tuotantoon otetut reaaliaikaiset Web Services -tiedonsiirrot EURA 2007:n ja Wepa 2007:n välillä. Vuoden 2008 alussa hallintoviranomainen jatkoi projektipäätösten sisältömäärittelyä. Kahden ensimmäisen ESR-päätöksen sisällöt valmistuivat huhtikuun alkuun mennessä, ja tietojärjestelmissä ESR-päätöstuotanto näiden päätöstyyppien osalta aloitettiin kesäkuun alkupuolella. ESR:ssä on viisi erilaista päätöspohjaa ohjelmaprojekteille sekä lisäksi oma päätöspohja teknisen tuen projekteille. Puuttuvien päätösten sisältömäärittely kesti hallintoviranomaisessa pitkälle syksyyn 2008, minkä vuoksi tekninen toteutus tietojärjestelmiin voitiin aloittaa huomattavasti ennakoitua myöhemmin. Lopullisesti kaiken tyyppisten projektien päätöstuotanto - ml. tekninen tuki - saatiin tietojärjestelmissä valmiiksi vasta joulukuussa Päätöstuotannon ohella tietojärjestelmiin rakennettiin runsaasti muita projektien hallinnointiin tarvittavia työkaluja. Tällä ohjelmakaudella myös maksatushakemusten täyttäminen ja käsittely sekä maksatuspäätöstuotanto tapahtuvat täysin tietojärjestelmäavusteisesti. Sisältömäärittely valmistui hallintoviranomaisessa lopulliseen muotoonsa elokuun puoliväliin mennessä. Maksatushakemusten täyttäminen EURA järjestelmässä aloitettiin lokakuun alkupuolella ja tilitysten käsittely maksatuspäätöksineen Wepa 2007 ja EURA tietojärjestelmissä saatiin alkamaan marraskuun 2008 loppupuolella. Sekä projektipäätösten tuottaminen tietojärjestelmäavusteisesti että maksatushakemusten ja -päätösten tietojärjestelmäavusteinen käsittely ovat täysin uusia piirteitä Suomen rakennerahastotoiminnassa. Aikaisemmilla ohjelmakausilla vastaavia toimintoja ei ole ollut missään vanhassa tietojärjestelmässä, joten näiden kokonaisuuksien kehittäminen on ollut hyvin haasteellista täysin uusien prosessien luomista. Aiemmilla ohjelmakausilla kullakin rahoittavalla viranomaisella on ollut omat päätösmallinsa ja tapansa käsitellä maksatushakemukset ja -päätökset yhteisen tietojärjestelmän ulkopuolella. Indikaattoriseurantatietojen keräämistä varten tarkoitetut seurantalomakkeet saatiin tuotantokäyttöön EURA 2007:ssä loppuvuodesta Komission edellyttämä ns. tuensaajien luettelo saatiin myös valmiiksi loppuvuonna Tämä rakennerahastotietopalvelu tarjoaa tietoa ohjelmakauden rakennerahastoprojekteista Suomessa. Komission vähimmäistietovaatimusten (tuensaajan nimi, projektin nimi ja julkisen rahoituksen määrä) lisäksi tietopalvelussa julkaistaan kustakin projektista mm. lyhyt kuvaus toiminnasta sekä tietoa esim. aloittaneiden henkilöiden määristä sekä aikaansaaduista uusista yrityksistä ja työpaikoista. Kaikille kansalaisille avoin rakennerahastotietopalvelu löytyy osoitteesta https://www.eura2007.fi/rrtiepa/. 20

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa 3.7.2008 Liite 4 OHJE TEKNISESTÄ TUESTA 1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN RAHOITUS 2007-2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU-OHJELMAKAUDEN ALOITTAMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA

EU-OHJELMAKAUDEN ALOITTAMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (5) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM-2007-00454/Ha-63 Annettu Nro 1 5.2.2007 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Neuvoston asetus (EY) N:o

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 18. 19.5.2010 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2012 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Rakennerahastolaki. N:o 1401

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Rakennerahastolaki. N:o 1401 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1401 1403 SISÄLLYS N:o Sivu 1401 Rakennerahastolaki... 4261 1402 Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta... 4280 1403

Lisätiedot

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS - TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS - TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (5) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM-2007-00454/Ha-63 Annettu Nro 4 19.12.2007 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Neuvoston asetus (EY)

Lisätiedot

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat 8.7.2008 Liite 13 KUNTA-, MUU JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS Jäsenvaltioiden laatimissa ja komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa määritellään kansallisen rahoituksen suuruus. 1. Rahoitustaulukot

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot