MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Laadullinen analyysi Ohjelman hallinto ja seuranta Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Välittävät toimielimet Aluehallinnon uudistus Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Valvonta Hallintoviranomaisen valvonta Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmentaminen välittävissä toimielimissä Seurantajärjestelmät Seurantakomitea Kohdatut merkittävät ongelmat Tarkastusviranomaisen toiminta Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot ja toimien pysyvyys Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Arviointi TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN TEKNINEN TUKI TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN

3 LIITE 1: ESR-ohjelman edistyminen: Koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritiedot.. 68 LIITE 2: Rahoitustiedot ohjelmaosioittain LIITE 3 a: Ohjelma-asiakirjan mukainen ESR-toiminnan menoluokitus (Lissabonin strategian toteuttaminen) LIITE 3 b: Rahaston käytön jakautumista koskevat tiedot LIITE 4: Horisontaaliset painotukset ohjelmaosioittain LIITE 5. Hallintoviranomaisen vuonna 2009 antamat ohjeet ja lähettämät kirjeet LIITE 6. Rakennerahastojulisteita LIITE 7. Hallintoviranomaisen järjestämä koulutus vuonna

4 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut neljä ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä- Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolisilla alueilla. Ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukossa on oma kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi voi rahoituskehyksestään rahoittaa myös valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Koko Manner-Suomen ohjelmalle on määritelty tavoitteet koskien projekteissa aloittaneiden henkilöiden sekä uusien yritysten ja uusien työpaikkojen määriä. Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja toteuma vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuosittaisia tavoitteita ei ole asetettu, mutta ne on arvioitu aikaisempien ohjelmakausien edistymisen perusteella, ja ovat siksi vain suuntaa-antavia. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Tuotosindikaattori Yhteensä Aloittaneet - miehet Toteuma naiset Toteuma yhteensä Toteuma Tavoite* Uudet yritykset Toteuma Tavoite* naisten perustamat yrit. Toteuma Uudet työpaikat Toteuma Tavoite* naisille tarkoitetut työp. Toteuma *Tavoite% Kullekin vuodelle on arvioitu tavoiteprosentti aikaisempien ohjelmakausien toteutumien perusteella. Projekteissa aloittaneiden, uusien yritysten sekä uusien työpaikkojen osalta indikatiiviset vuositavoitteet on ylitetty koko ohjelman tasolla, ja ohjelman myöhäisestä aloituksesta huolimatta käyntiin lähtö näyttää onnistuneen indikaattoreiden valossa erittäin hyvin. Uusien yritysten osalta hyvää toteumaa selittänee osittain se, että monia yrityksiä on suunniteltu jo ennen ohjelmakauden alkua, ja kun ESR-toiminta on lähtenyt käyntiin, ovat ESR-varat toimineet yritystoiminnan lopullisena käynnistäjänä. Tarkemmat koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritaulukot ovat liitteenä 1. 4

5 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2009 lopussa. Taulukosta on nähtävissä maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajan hyväksymät kokonaiskustannukset sekä komissiolta vuoden loppuun mennessä saadut maksut toimintalinjoittain. Taulukossa näkyy myös Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Yksityisrahoitteinen osuus 1 Maksujen Komissiolta saatujen suorittamisesta maksujen tuensaajille vastaavan kokonaismäärä elimen maksamat menot 2 Toimintalinja , , , , ,67 Toimintalinja , , , , ,91 Toimintalinja , , , , ,56 Toimintalinja , , , , ,16 Toimintalinja , ,84 0, , ,28 Yhteensä , , , , ,58 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , , ,48 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , , ,10 1 Koskee ainoastaan kokonaiskustannuksissa ilmaistuja toimenipdeohjelmia 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot Lähde: EURA 2007 Rahoituksen käyttö suhteessa kehyksiin Vuoden 2009 loppuun mennessä Manner-Suomen ohjelman ESR-kehyksestä oli varattu 57 % ja maksettu 10 %. Vuoden aikana oltiin erittäin huolestuneita siitä, ehdittäisiinkö hankkeille maksaa riittävästi rahoitusta ns N+2-leikkurin 1 välttämiseksi. Hallintoviranomainen kiinnitti välittävien toimielinten huomiota tilanteeseen mm. toimittamalla tietoa maksatusten etenemisestä. Välittävät toimielimet suunnittelivat toimintansa tämän pohjalta ja valtionvarainministeriön kanssa sovittiin mahdollisuudesta palkata lisähenkilöstöä hankehallinnointiin. Näiden toimien ansiosta maksatuksia saatiin hankkeille riittävästi ja rahoituskehyksen leikkaukselta vältyttiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei N+2-leikkuriuhkaa ole tulevaisuudessa. Taulukko 3. Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitustiedot Kehys Varattu Maksettu % % ESR % % Kansallinen julkinen % % Yhteensä % % Lähde: EURA 2007 Yksityiskohtaisemmat rahoitustiedot ohjelmaosioittain on esitetty liitteessä 2. 1 Jollei jäsenvaltiolle myönnettyjä varoja ole maksettu kahden seuraavan vuoden kuluessa, vastaava summa vähennetään kyseisen ohjelman kehyksestä. 5

6 Kuvio 1. ESR- ja kansallinen julkinen rahoitus sekä vastaavat kehykset Kehys Varattu Maksettu ESR Kansallinen julkinen Lähde: EURA 2007 Rahaston käyttö menoluokittain ESR-asetuksen artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:sta tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen mukaisesti toteutettavia toimia. Yleisasetuksen artiklan 9 kohdan 3 mukaan jäsenmaan tulee ottaa käyttöön asetuksen mukainen kategorisointiluokitus. Suomen tavoitteena on, että ESR-toimenpideohjelman toimista 96 prosenttia toteuttaa kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä tavoitteita. Liitteessä 3 a on ohjelmaasiakirjassa oleva esitys ESR-toiminnan indikatiivisesta jakautumisesta menoluokittain. Liitteessä 3b on vastaava täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 1028/2006 edellyttämä taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehtyjen ESR-varojen varauksiin perustuen. Vuoden 2009 loppuun mennessä toteutuneet hankkeille tehdyt ESR-varaukset jakaantuivat siten, että 103,3 miljoonaa euroa eli 30 % kohdistui Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantamiseen. Vähiten rahoitusta käytettiin Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi -menoluokkaan, johon kohdistui 61,2 miljoonaa euroa eli 18 % ESR-varauksista. Kuviosta 2 näkyvät ESR-varausten ja maksatusten suhteelliset osuudet sekä ohjelma-asiakirjassa olevat menoluokkien indikatiiviset kehykset. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista esim. nykyisen taloustilanteen vaatimalla tavalla. Vuoden 2009 poikkeuksellista taloustilannetta ja sen vaikutusta ESR-ohjelman täytäntöönpanoon on kuvattu tarkemmin luvussa 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset. Kuvio 2. ESR-varaukset ja maksatukset menoluokittain Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Inhimillisen pääoman kehittäminen Tekninen tuki Maksettu Varattu Ohjelma 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 6

7 Yritysten sopeutumiskyvyn edistämiseen liittyvien hankkeiden maksatusten etenemistä selittää ehkä parhaiten se, että toimintalinjalla 1 käynnistettiin heti ohjelmakauden alussa runsaasti sellaisia hankkeita, jotka oli pitkälle suunniteltu jo edellisen ohjelmakauden aikana. Työelämään pääsy eli pääosin toimintalinja 2:n toiminta kärsi siitä, että tietojärjestelmät mahdollistivat työvoimapoliittisten toimien teon vasta vuonna Rahaston käyttö äkilliseen rakennemuutokseen Rakennerahastolain (1401/2006) 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen (= kansallinen varaus). Varauksella ei ole ylärajaa, mutta lähtökohtana on, että suurin osa varoista jaetaan budjettivuoden alussa viranomaisille hankepäätösten sujuvuuden turvaamiseksi. Vuonna 2009 kansallisen varauksen määrä oli viisi prosenttia vuoden 2009 kehyksestä. Varaus voidaan ottaa käyttöön, kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa esim. huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Rakennerahastoohjelmissa varattuja rakennemuutosmäärärahoja on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Hakemusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin asioihin: 1. Toimenpiteiden kohdentuminen (VN ärm-alue/muu rakennemuutosalue) ja vaikutukset kohdealueella ja ympäristössä, 2. Toimenpiteiden realistisuus, toteuttamisvalmius ja niiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja yksityiselle sektorille (eli soveltuminen ärm-hankkeeksi), 3. Rakennemuutostilanteen uutuus ja äkillisyys, 4. Aikaisempi kansallinen ja EU-osarahoitteinen ärm-rahoitus ja samanaikaisesti jaettava kansallinen rahoitus. Tehtyjä esityksiä ja varauksen käyttöönottoa on käsitelty Rakennerahastoneuvottelukunnassa 2 ja sen sihteeristössä. Ehdotettua kansallisen varauksen jakoa arvioitiin lisäksi Reagointi rakennemuutokseen työryhmässä 3 ja sen sihteeristössä äkillisten rakennemuutosalueiden kokonaisrahoituksen yhteensovittamiseksi. Hallintoviranomainen teki päätösesityksen valtioneuvostolle. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Tämän täsmentämiseksi rakennerahastoasetusta muutettiin alkaen. Varaus voidaan jatkossa tehdä äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen lisäksi myös muiden ohjelman varainkäytön joustavuuden varmistamisen edellyttämien toimien varalta. Samalla varauksen nimeksi muutettiin joustovaraus, jolla selvennettiin sen eroa rakennerahastojen yleis- 2 Rakennerahastoneuvottelukunnasta tarkemmin luvussa 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan 3 TEMin ja VM:n yhteinen rakennemuutosasioita koordinoiva ryhmä 7

8 asetuksessa säänneltyihin kansalliseen suoritusvaraukseen 4 ja kansalliseen varaukseen ennakoimattomia menoja varten 5. Taulukko 4. Äkillisen rakennemuutoksen valtuudet vuonna 2009 TE-KESKUSALUE MOM YRITYSTUKI euro MOM TYÖLLISYYS- PERUSTEISET INVESTOINNIT euro MOM ja EAKR-OHJELMAkansallinen varaus *) euro MOM ja ESR- OHJELMAkansallinen varaus *) euro YHTEENSÄ euro ÄKILLISET RAKENNEMUUTOSALUEET Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa YHTEENSÄ *) EAKR- ja ESR rahoitusta ei ole myönnetty kokonaisuudessaan TE-keskukselle, vaan myös tiehallinto, lääninhallitukset, maakuntien l ympäristökeskukset ovat saaneet rahoitusta. Vuoden 2009 loppuun mennessä äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitettuja varoja oli kaiken kaikkiaan käytetty ESR-hankkeisiin taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitetun rahoituksen varaukset ja maksatukset Varattu Maksettu % varatusta ESR % Kansallinen julkinen % Yhteensä % Lähde: EURA 2007 Muun muassa Forssan seutu Etelä-Hämeessä oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuosina Alueelle osoitettiin ESR-ohjelman varoista äkillistä rakennemuutosaluevaltuutta yhteensä 1,8milj.euroa. Valtuudella rahoitettiin viisi hanketta. Hankkeista suurin on Forssan seudun klusterit hanke, joka on Forssan seudun kehittämisyhtiö Oy:n hallinnoima Forssan alueen viiden keskeisen yritysklusterin yhteistoimintaa ja kasvua tukeva hanke. Hankkeessa on klustereittain järjestetty yritysten yhteistoimintaa: mm. tapaamisia henkilöstölle, opintomatkoja, seminaareja ja yleisötilaisuuksia sekä suunniteltu tai koordinoitu yritysten yhteistoimintaa, mm. yhteismarkkinointia ja pyritty muodostamaan hankinta- tai tarjousrenkaita. Hanketta on pidetty onnistuneena, koska se on tarjonnut alueen yrityksille mahdollisuuden yhteistyönsä kehittämiseen. Äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitetulla varoilla Forssan seudulla rahoitetuista muista hankkeista Quo vadis iuvenis Minne menet nuori etsii työ- ja harjoittelupaikkoja alueen työttömille nuorille, ForTaito hankkeessa järjestetään koulutus- ja konsultointipalveluita alueen yrityksille, CaseEleforss on kehittänyt Hämeen ammattikorkeakoulun ja alun perin harjoitusyrityksenä käynnistyneen Eleforss Oy:n yhteistyötä ja Forssan seudun aloittavien ja jatkavien yritysten neuvonta 4 Ei käytössä Suomessa 5 Ei käytössä Suomessa 8

9 hankkeella on jatkettu ja laajennettu Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n yritysneuvontapalveluita. Manner-Suomen ESR-ohjelman rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa Joulukuussa 2007 Eurooppa-neuvosto antoi Euroopan komissiolle tehtäväksi laatia Euroopan unionin sisäinen Itämeri-strategia kesäkuuhun 2009 mennessä. Suomi osallistui aktiivisesti EU:n Itämeren alueen strategian valmisteluun tehden konkreettisia esityksiä erityisesti meriympäristön parantamisesta ja merenkulun turvallisuuden tehostamisesta. Suomen aloitteesta pohjoisen ulottuvuuden asema EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa määriteltiin Eurooppa-neuvoston toimeksiannossa. EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Strategia kattaa Itämeren kahdeksan EU-maata, mutta maantieteellinen kattavuus vaihtelee aiheittain. Talouskysymyksissä alue käsittää kaikki alueen valtiot. Meriympäristön suojeluun liittyvissä kysymyksissä alueena on Itämeren valuma-alue. Alueen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa, erityisesti Venäjän, Norjan ja Valko-Venäjän. Komission näkemyksen mukaan EU:n Itämeren alueen strategian avulla voidaan luoda alueellinen kehikko, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot voivat määritellä tarpeensa ja sovittaa ne olemassa oleviin rahoituslähteisiin. Näin voidaan tukea Itämeren alueella kestävää ympäristönsuojelua ja hyvää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Monet unionin yleisistä politiikoista ja ohjelmista ovat keskeisiä myös Itämeren alueen kannalta ja ne tulevat olemaan osa Itämeri-strategian toimeenpanoa ja rahoitusta. Keskeisimpiä on rakenne- ja aluepolitiikka, jonka puitteissa alueelle on suunnattu merkittävää rahoitusta. Komissio aikoo ottaa jatkossa Itämeri-strategian painopisteet huomioon rahoituksen suuntaamisessa. Strategian liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa on hahmoteltu neljä toisiinsa liittyvää kokonaisuutta, pilaria, joiden alla on yhteensä 15 painopistealuetta: I) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena - ravinnekuormituksen vähentäminen hyväksyttävälle tasolle - luonnonsuojelualueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ml. kalakannat - haitallisten ja vaarallisten aineiden käytön ja vaikutusten vähentäminen - puhtaan merenkulun mallialueen luominen - ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen II) Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena - sisämarkkinoiden toiminnan esteiden poistaminen Itämeren alueella ml. tulli- ja veroyhteistyön parantaminen - alueen innovaatioiden ja tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen täysimääräisesti - pienyrityksiä tukevan aloitteen toimeenpano: yrittäjyyden edistäminen, PK-yritysten vahvistaminen ja henkilövoimavarojen tehokas käyttö - kestävän maa- ja metsätalouden ja kalastuksen tukeminen III) Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena - energiamarkkinoiden yhteyksien, tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen - sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen - Itämeren alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen, ml. turismi IV) Itämeri turvallisena alueena 9

10 - Itämeren alue meriturvallisuuden ja merivalvonnan suunnannäyttäjänä - merellä tapahtuvien onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ja öljyntorjunta - rajat ylittävän rikollisuuden vähentäminen EU:n Itämeren alueen strategian tarkoituksena ei ole luoda uusia instituutioita alueelle. Strategialla ei tässä vaiheessa myöskään haeta uutta rahoitusta. Komissio korostaa olemassa olevien lukuisten rahoituslähteiden hyödyntämistä toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Monimuotoinen rahoitus, mukaan lukien unionin ohjelmien rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden budjetit, muiden toimijoiden varat sekä kansainvälisten rahoituslaitosten lainat, on välttämätön edellytys erityisesti suurten ympäristöinvestointien ja liikenne- ja energiaverkkojen rakentamisen toteuttamisessa. Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto (DG Regio) pyysi kirjeessään ( ) hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrän ja rahoitusosuuden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmissa. Manner-Suomen ESRohjelman vuoden 2008 vuosikertomuksen hyväksymisilmoituksessaan Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto (DG EMPL) ehdotti, että hallintoviranomainen kuvaisi seuraavissa vuosikertomuksissa, miten ohjelman toimilla on mahdollisesti tuettu Itämeristrategiaa. Hallintoviranomainen pyysi kaikkia EURA 2007 seurantajärjestelmää käyttäviä välittäviä toimielimiä käymään läpi sekä käynnissä olevat että jo päättyneet hankkeensa ja esittämään omat subjektiiviset arvionsa siitä, tukeeko ao. hanke jotakin Itämeri-strategian pilareissa ja niihin liittyvissä painopistealueissa kuvatuista tavoitteista. Hankkeet tuli merkitä järjestelmään käyttäen kullekin pilarille määriteltyjä koontitunnuksia. EURA 2007 seurantajärjestelmään edellä mainitulla tavalla vietyjen tietojen mukaan ESRohjelman hankkeista 12 % ja rahoituksesta 13 % on Itämeri-strategiaa tukevia. Itämeri-strategiaa tukevat ESR-hankkeet ja niihin tehdyt sidontapäätökset (EU+valtio) ovat valtaosin (yli 90 %) kohdistuneet II pilariin. Pilarin II osalta rajanveto hankkeiden roolista Itämeri-strategian toteutuksessa on osoittautunut kaikkein hankalimmaksi ja viranomaiskohtainen vaihtelu subjektiivisessa arvioinnissa siten suurimmaksi. Sidonnoista 1 pilariin ja III pilariin kohdistui 4 % kumpaankin; IV pilariin ei kohdistunut yhtään hanketta. Itämeri-strategiaa tukevien ESR-hankkeiden sidonnoista 60 % kohdistuu toimintalinjaan 3. Taulukko 6. Itämeri-strategiaa tukevien ESR-hankkeiden sidonnat (EU+valtio) toimintalinjoittain TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Yhteensä % Yhteensä % % 34 % 5 % 60 % 1 % 100 % Kriteereitä, joiden mukaan Itämeri-strategian tukeminen määritellään, tulee jatkossa selkeyttää. Nyt tehty ensimmäinen arviointikierros osoittaa selvästi viranomaisten tulkintojen eroavaisuuden. Tuki kohderyhmittäin Eri kohderyhmien mukaan tuki on jakautunut seuraavan taulukon mukaisesti. Tuen määrä on saatu laskennallisesti suhteessa kussakin henkilöryhmässä olevan henkilömäärän perusteella. 10

11 Taulukko 7. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varatut, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) , Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) , Työelämän ulkopuolella yhteensä , Aloittaneet yhteensä , Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat , vuotiaat , Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms , Maahanmuuttajia , Vajaakuntoisia, vammaisia , Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia , Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus , Keskiasteen koulutus , Keskiasteen jälk., ei korkea-aste , Korkea-asteen koulutus , , *Ilman teknistä tukea Laskennallisesta tuesta suurin osa kohdentuu aloittaneiden osalta työssä oleviin ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajiin. Aloittaneiden koulutustason mukaan tarkasteltuna suurin osa tuesta kohdentuu keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneisiin Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Tässä vaiheessa ohjelmakautta ei vielä ole ollut peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea Laadullinen analyysi Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpano on ajallisesti edennyt lähes puoleen väliin. ESR-ohjelman arviointia suorittavan Tempo Economics Oy:n raportin mukaan indikaattoritiedon ja ohjelman hankkeilta saadun palautetiedon perusteella ohjelma etenee varsin hyvin aikataulussaan. Hankekyselyn perusteella ESR-ohjelman kaikkien kyselyyn vastanneiden hankkeiden keston kokonaisajasta oli vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä kulunut keskimäärin 49 prosenttia ja hankkeet arvioivat tuossa vaiheessa saavuttaneensa tavoitteensa keskimäärin 45 prosenttisesti. Koko ohjelman tasolla 17 % hankkeista arvioi olevansa tavoitteiden toteutumisen suhteen jäljessä lineaarista toteutusaikatauluaan. Valtaosa näistä on kuitenkin vasta alkuvaiheessa olevia hankkeita, jotka usein kurovat aikatauluaan kiinni hankkeen keston aikana. Toimintalinjoittain tarkasteltuna toimintalinja 3 näyttää etenevän parhaiten ja siellä riski siitä, että nykyisten hankkeiden tavoitteet eivät projektin aikana toteudu on vähäinen. Vastaavasti toimintalinjan 4 hankkeet ovat tavoitteiden toteutumisen suhteen eniten jäljessä projektin ajallisen keston mukaista lineaarista aikatauluaan. Mikäli projektit eivät pysty loppuaikana kuromaan kiinni aika- 11

12 tauluaan, suurena uhkana on, että useiden käynnissä olevien hankkeiden tavoitteet jäävät saavuttamatta. Ohjelman elinkaaren vaihe näkyy hankekannan uusiutumisena, sillä edellisen ohjelmakauden hankkeiden taustoille rakennettujen hankkeiden osuus hankekannasta on selvästi edellisvuoteen nähden vähentynyt ja kokonaan uuteen yhteistyöhön ja toimintaan perustuvien hankkeiden osuus puolestaan lisääntynyt. Tämä kertoo osaltaan ohjelmaprosessin onnistuneesta evoluutiosta, jossa hankerakenteiden ja toimijaverkostojen uusiutumisen kautta ohjelma luo kasvualustaa mm. uusien innovaatioiden synnylle. ESR-hankerahoituksen additionaliteetti-vaikutus on suuri, sillä hankevetäjien vastausten valossa vain 1 % ohjelman hankkeista olisi nykymuotoisena toteutettu myös ilman ESR-tukea. ESR:n hakerahoituksen ns. vuotovaikutus on pieni ja tältä osin se täydentää hyvin kansallista rahoitusta ja tuottaa kansalliseen kehittämistoimintaan lisäarvoa juuri niillä tavoitealueilla, joita kansallisella tai muulla rahoituksella ei tueta. Ohjelma-asiakirjassa määriteltiin seitsemän ESR-toiminnan suuntaamisen taustalla olevaa haastetta, joihin hanketoiminnalla pyritään löytämään ratkaisut. Hankekyselyn tulokset osoittavat, että ESR-ohjelman nykyinen hankesalkku kattaa varsin hyvin nämä ohjelman yleiset haastealu eet. Selvästi eniten hankkeissa pyritään ratkaisemaan osaavan työvoiman saatavuuteen (72 % hankkeista), työelämän kehittämiseen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan lisäämiseen (61 % hankkeista) sekä alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyviä haasteita (58 % hankkeista). Ohjelmatasolla hieman alle puolet hankkeista pyrkii myös rakennetyöttömyyden alentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä vahvistamaan yrittäjyyttä ja pk-yritysten toimintaa sekä työorganisaatioiden sopeutumiskykyä. Sen sijaan suhteellisesti vain varsin pieni osa (29 %) hankkeista pyrkii löytämään ratkaisuja väestön ikärakenteen muutoksen aikaansaamiin haasteisiin. Ohjelman laadulliset indikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on määritelty viisi ohjelmatason indikaattoria, joita arvioitsijat ovat selvittäneet raportissaan 6. Ohjelmatason indikaattoreilla mitataan ESR-ohjelman kaikkia toimintalinjoja koskevia vaikutuksia, tuloksia ja aikaansaannoksia. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti kyseiset indikaattorit ovat pääosin laadullisia ja niiden lähtö- ja tavoitetasot sekä tuottamismenetelmät on määritetty ensimmäisessä arviointivaiheessa tehdyissä selvityksissä. Nämä indikaattorit ovat: 1. Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen 2. Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla 3. Verkostot ja kumppanuudet 4. Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot 5. Tasa-arvon edistäminen Indikaattori 1: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista kuvaavat seurantaindikaattorit tuotetaan TEM-hallinnonalan OPAL järjestelmästä (opiskelijapalaute) saatavan tiedon avulla. Indikaattorit kuvaavat ESR-koulutusten onnistumista sekä vaikutusta osallistujien kokemaan koulutuksen hyö- 6 Vuosina toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi, Tempo Economics Oy 12

13 tyyn ja ammattitaidon lisääntymiseen. Tietoja ei saada toimintalinjan koko kohderyhmästä vaan niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet työvoimapoliittiseen koulutukseen. Merkille pantavaa arviointiraportin mukaan on, että edellisen ohjelmakauden loppuun verrattuna (vuonna 2008 päättyneet ESR-koulutukset) osallistujien ammatillisesta koulutuksesta kokema hyöty on selvästi parantunut. Toisin kuin ammatillisen koulutuksen osalta, valmentavaan ESRkoulutukseen osallistuneiden koulutuksesta kokema hyöty on vuonna 2009 päättyneiden koulutusten osalta arvioitu hieman vähäisemmäksi kuin edellisenä vuonna Tämä saattaa osin selittyä suhdannetekijöiden muutoksella talous- ja työllisyystilanteen heikentyessä valmentavan koulutuksen koettu välitön hyöty juuri ammatin löytämisen osalta voi lyhyellä aikavälillä heiketä, kun töitä ei ole tarjolla. Verrattaessa ESR-koulutuksiin osallistuneiden vastauksia kansallisiin koulutuksiin osallistuneiden vastauksiin näyttäisi siltä, että kansallisen koulutuksen hyöty osallistujille on koettu hieman ESRkoulutusta paremmaksi. Vertailusta ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä ESR-koulutuksiin ja kansallisiin koulutuksiin osallistuneiden henkilöprofiilit poikkeavat suuresti toisistaan ja tämän vuoksi on myös oletettavaa, että koulutusten tavoitteet ja sisällöt ovat jonkin verran eronneet toisistaan. Indikaattori 2: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei pystytä tämänvuotisen arvioinnin yhteydessä tuottamaan. Indikaattorin muodostamisen keskeisenä haasteena on se, että ESRtoimenpiteistä työhön sijoittuneiden osuudesta ei toistaiseksi ole saatavissa tietoja. Työ asian ratkaisemiseksi on käynnissä ja indikaattori tuotetaan heti, kun tarvittava aineisto on saatavissa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan työ- ja elinkeinoministeriön, tilastokeskuksen sekä muiden tahojen yhteistyönä. Pyrkimyksenä on, että valtakunnallisista tilastoista suoritettaisiin ristiinajoja siten, että muuallekin kuin työvoimatoimiston työttömien kirjoihin päätyneitä pystyttäisiin tilastoimaan tarkasti. Tämä työ on siinä määrin edistynyt, että työhön päätyneistä voidaan jo saada tarkkaa tietoa, mutta ongelmana on erotella kaikista valtakunnan työhön päätyneistä ESR-projekteihin osallistuneet. Tämän vuoksi ohjelma-asiakirjassa määriteltyä ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei toistaiseksi pystytä tuottamaan. Ongelmaksi järjestelmässä jäävät edelleen syrjäytyneet ja muut alaryhmät, joita ei saa erotelluksi muista ESR-toimenpiteissä olleista. Arvioitsijoiden näkemyksen mukaan saattaa ollakin tarkoituksenmukaista tehdä erillisselvitys tms. syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille tarkoitettujen hankkeiden osalta vuotta 2010 koskevassa arvioinnissa. Indikaattori 3: Verkostot ja kumppanuudet Lähes kaikilla ESR-ohjelman hankkeilla on tavoitteiden saavuttamista tukevaa verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä. Uudet, verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä toteuttavat hankkeet tekevät eniten verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä yritysten, oppilaitosten sekä julkisen sektorin viranomaisten kanssa. Verkosto- ja kumppanuusyhteistyön kohteissa on selkeitä toimintalinjakohtaisia eroja. Alla olevassa listauksessa on lueteltu kolme keskeisintä verkosto- ja kumppanuusyhteistyön tahoa toimintalinjoittain. Toimintalinja 1: Yritykset (89,5 %), julkisen sektorin viranomaiset (72 %), oppilaitokset (67,8 %) Toimintalinja 2: Julkisen sektorin viranomaiset (83 %), oppilaitokset (79,1 %), järjestöt (71,2 %) 13

14 Toimintalinja 3: Yritykset (78,8 %), korkeakoulut/tutkimuslaitokset (78,8 %), oppilaitokset (74,1 %) Toimintalinja 4: Muut julkisen sektorin toimijat (85,7 %), julkisen sektorin viranomaiset (76,2 %), oppilaitokset (66,7 %) Kolmen pääasiallisen yhteistyökumppanin listaus on täsmälleen sama kuin viime vuonna, mutta yritysten osuus kumppanuustoimijoista on noussut selvästi. Arviointiraportin mukaan valtaosa ESR-ohjelman hankkeissa synnytetystä verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä keskittyy tiedon ja osaamisen siirtämiseen. Työllistämistä edistävien mallien kehittäminen tai suorien toimenpiteiden toteuttaminen kohderyhmien työllistymisen edistämiseksi ovat kumppanuusyhteistyön tavoitteina vähentyneet edellisen vuoden hankekyselystä. Arviot kumppanuuksien ja verkostojen hyödystä ja toimivuudesta ovat lisääntyneet kauttaaltaan hankkeiden edetessä. Kumppanuuksien ja verkostojen muodostuminen sekä kypsyminen ja näistä saatavien hyötyjen konkretisoituminen käy hyvin myös ilmi siitä, että Hyötyjä ei voi vielä arvioida - vastausten osuus on merkittävästi laskenut vuoden 2010 kyselyssä. Indikaattori 4: Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot Ohjelmatasolla tarkasteltuna hyvien käytäntöjen leviämiseen liittyvät näkemykset ovat edelleen yhtä myönteisiä kuin edellisen vuoden arviointikyselyssä. Arviointiraportin mukaan hankkeiden keskeisimpänä tavoitteena on pyrkiä tuottamaan hyviä käytäntöjä osaksi kansalliseen toimintaan sekä levittämään hyviä käytäntöjä uusien toimijoiden keskuuteen. Hankkeiden tuottamien tärkeimpien hyvien käytäntöjen siirtoon osaksi kansallista toimintaa suhtaudutaan myös myönteisesti. Tähän uuteen arviointijärjestelmän kysymykseen vastanneista hankkeista 58,7 prosenttia katsoi, että hankkeen tuottaman tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. Suurin osa hankkeista on yhä hyvien käytäntöjen levittämisen osalta alkuvaiheessa, eikä käytännön levittämistyö ole vielä ollut ajankohtaista. Ne projektit, jotka levittämistyön ovat aloittaneet, nostavat viime vuodesta poiketen esiin yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä resurssien puutteeseen liittyvät haasteet. Yleisen taloudellisen tilanteen nähdään heikentäneen merkittävästi kohdeorganisaatioiden mahdollisuuksia hyödyntää ja ottaa käyttöön hankkeiden synnyttämiä hyviä käytäntöjä. Käytännössä tämä johtuu resurssien puutteesta eli hyvien käytäntöjen käyttöönoton esteeksi kohdeorganisaatioissa kuvataan usein rahan sekä henkilöresurssien puute. Indikaattori 5: Tasa-arvon edistäminen Hieman yli puolet ESR-ohjelmasta rahoitetuista hankkeista kokee arviointiraportin mukaan edistävänsä tasa-arvoa. Toimintalinjakohtaisissa tuloksissa on selkeää vaihtelua. Suhteellisesti eniten tasa-arvoa edistäviä hankkeita on toimintalinjassa 2, kun taas suhteellisesti vähiten näitä on toimintalinjassa 3. Toimintalinjojen tavoitteet ja painopisteet huomioiden tässä havainnossa ei arvioitsijoiden mukaan ole mitään yllättävää. Suurimmat edistymiset ohjelmatasolla ovat kohdentuneet tasa-arvon edistämiseen työelämässä sekä miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Edistämistä koskevat kyselytulokset eivät poikkea juurikaan viime vuonna tehdyn arviointikyselyn tuloksista. Tasa-arvoasioiden edistymistä on siis tapahtunut niillä osa-alueilla, joita hankkeet tavoittelivatkin. Ainoa selkeä poikkeama on tasa-arvon edistäminen työelämässä ja työorganisaatioissa, joissa edistymistä kuvaava tulosmittari on selkeästi muita korkeampi. Vaikka noin puolet ESR-ohjelman arviointikyselyyn vastanneista hankkeista näki hankkeensa edistävän tasa-arvoa, ei varsinaisia tasa-arvon edistämiseen kohdentuvia tavoitteita ole juurikaan 14

15 määritelty. Tarkasteltaessa kyselyn vastausten perusteella koko ESR-ohjelmaa voidaan todeta, että 16,5 prosenttia ESR-ohjelman hankkeista on asettanut tavoitteeksi naisten ja miesten välisen tasaarvon edistämisen. Tasa-arvon edistymistä seuraavia seuranta- tai itsearviointijärjestelmiä on vain noin 12 prosentilla ESR-ohjelman hankkeista. Toimenpiteitä tarkasteltaessa on huomioitavaa myös se, että tasa-arvon edistämiseksi ei juuri ole allokoitu ylimääräisiä resursseja. Tasa-arvon edistämiselle ei ole allokoitu lisärahaa hankkeiden talousarvioita laadittaessa ja lisäksi tasa-arvokoulutusten tai ulkopuolisten tasaarvoasiantuntijoiden käyttö on hankkeissa ollut hyvin vähäistä. Tämä havainto on täysin sama kuin vuoden 2009 arviointiraportissa. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean vuonna 2007 hyväksymien valintaperusteiden mukaan hyväksyttävien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA seurantajärjestelmään sen, millä tavalla kyseinen hanke tukee innovatiivisuutta, kumppanuutta, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa. Eniten vuoden 2009 lopussa oli hyväksytty projekteja, jotka olivat sukupuolineutraaleja (83,6 %), eivät erityisesti vaikuttaneet kestävään kehitykseen (69 %), edistivät selkeästi kumppanuutta (75,6 %) ja tuottivat selvästi innovatiivisia tuloksia (52,7 %). Nämä näkyvät taulukosta 8 ja kuviosta 3. Taulukko 8. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa Horisontaalinen painotus Tasa-arvo Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Sekä naisten että miesten tasaarvoa merkittävästi edistävä projekti Yhteensä kpl % 5 0,4 % 18 1,5 % 22 1,9 % Sukupuolineutraali projekti ,6 % Tasa-arvopainotteinen projekti ,6 % Kaikki yhteensä ,0 % Kestävä kehitys Merkittävästi kestävää kehitystä ,0 % edistävä projekti Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta ,0 % Kaikki yhteensä ,0 % Kumppanuus Ei erityisesti kumppanuuteen ,4 % vaikuttava projekti Kumppanuutta selvästi edistävä ,6 % projekti Kaikki yhteensä ,0 % Innovatiivisuus Ei erityistä innovatiivisuutta ,3 % projektin tavoitteena Selvästi innovatiivisia tuloksia ,7 % tuottava projekti Kaikki yhteensä ,0 % 15

16 Kuvio 3. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Tasa-arvopainotteinen projekti Sukupuolineutraali projekti Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Tasa-arvoa edistäviä hankkeita on toteutettu eniten ohjelman valtakunnallisessa osiossa. Tähän saattaa olla vaikutusta sillä, että valtakunnallisessa osiossa toteutetaan kahta erityistä tasa-arvoa edistävää kehittämisohjelmaa VALTAVAa sekä Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan. Selvitys naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen kohdistuvista vaikutuksista. Useimmat hankkeet ovat sukupuolineutraaleja. Monilla hankkeilla voi olla samanaikaisesti useita eri pyrkimyksiä tukevia toimia. Esim. sähköinen suomen kielen opetusmateriaali mahdollistaa maahanmuuttajakotiäitien kielen opiskelun kotoa käsin ja siten edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet. Materiaali on kuitenkin yhtä lailla myös maahanmuuttajamiesten käytettävissä. Käynnissä on myös erityisiä tasa-arvoa edistäviä hankkeita, joissa edistetään samapalkkaisuutta ja kehitetään työn vaativuuden arviointia tasaarvonäkökulmasta. ESR-ohjelmassa merkittävä osuus on nimenomaan kestävän kehityksen sosiaalisella ulottuvuudella. Tällöin esimerkiksi edistetään sekä yksilön että yhteiskunnan yhteiskunnallista hyvinvointia. Työelämään integroiminen synnyttää positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikilla tasoilla. Lisäksi hankerahoituksella edistetään yritysten tietämystä esim. energia- ja materiaalitehokkuudesta ja ympäristölainsäädännöstä sekä tarjotaan ympäristöneuvontaan liittyvää asiantuntijapalvelua. Kestävää kehitystä edistäviä hankkeita toteutetaan eniten Länsi- ja Pohjois-Suomen ohjelmaosioissa. Vaikuttavuuden parantamiseksi monen tasoinen kumppanuus on koettu erittäin tärkeäksi. 76 % hankkeista on merkitty selvästi kumppanuutta edistäviksi. Hankkeet ovat pääsääntöisesti maakuntatasoisia mutta vähintään seutukunnallisesti toimivia, joten yhteistyö on välttämätöntä. Työmarkkinaosapuolet toimivat lähinnä hankkeiden ohjausryhmissä. Hankkeiden toteuttaminen kumppanuudessa edistää merkittävästi myös hyvien käytäntöjen leviämistä. Koulutuksen kehittämishankkeissa kumppanuus ja verkostot tuovat hankkeelle huomattavan lisäarvon. Esimerkiksi kehitettäessä oppimisympäristöjä ja opetusmateriaaleja käytännöt on mahdollista testata verkostojen monipuolisissa ympäristöissä. Näin tuotosten laatu paranee ja niiden juurtuminen tehostuu. Hyvien käytäntöjen leviäminen tapahtuu pääsääntöisesti hankkeeseen osallistuneiden kumppaneiden välityksellä. Oppilaitosverkostojen yhteistyö jatkuu hanketoiminnan päätyttyä ja kontakteja hyödynnetään seuraavissa kehittämishankkeissa. Oppilaitosten ja ympäröivän elinkeinoelämän verkottuminen puolestaan parantaa hankkeissa kehitettyjen mallien työelämälähtöisyyttä ja luo edellytyksiä opiskelijoiden työllistymiselle. Myös näissä verkostoissa vuoropuhelua jatketaan usein projektien päätyttyä. Kumppanuutta edistävät myös hankkeet, joissa pilotoidaan erilaisia yhteistyömal- 16

17 leja palveluiden tuottamiseksi. Kumppanuus näkyy voimakkaimmin Länsi-Suomen ohjelmaosiossa ja innovatiivisuus korostuu Itä-Suomen ohjelmaosiossa. Erot eivät kuitenkaan ole merkittävän suuria, kuten liitteestä 4 on nähtävissä Horisontaaliset painotukset toteutuvat eri tavoin eri hankkeissa ja kehittämisohjelmissa. Useimmat horisontaaliset teemat voisivat painottua kaikissa hankkeissa. Välittävät toimielimet ovat kuitenkin kokeneet turhaksi kirjata hanketta teemoja vahvasti tukevaksi, jos hakija ei ole niitä sisäistänyt. Jatkossa voitaneen harkita hakijoille lisäaineiston tuottamista horisontaalisista painotuksista niiden konkretisoimiseksi. ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet ESR-asetuksessa edellytetään, että vuosikertomuksessa raportoidaan, miten tasa-arvokysymyksiä on valtavirtaistettu, miten maahanmuuttajien, vähemmistöjen ja muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien työelämään osallistumista on lisätty sekä miten innovaatiot ja valtioiden ja/tai alueiden välinen yhteistyö on hankkeissa huomioitu. Artikla 10:n mukaiset asiat on otettu huomioon ESR-ohjelmassa, mutta niiden painotus vaihtelee toimintalinjoittain. Se, miten artikla 10 teemat ovat näkyneet esim. hakuilmoituksissa, vaihtelee huomattavasti. Teemat kuuluvat usein olennaisesti hankkeiden sisältöön vaikka ne eivät olisikaan erityisinä valintakriteereinä. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa nämä teemat ovat toteutuneet seuraavasti: - Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Tasa-arvon valtavirtaistamiseen tähtääviä hankkeita löytyy kaikilta hallinnonaloilta. Toiminnan kohderyhminä ovat niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin toimijat. Hankkeissa tarjotaan esim. tukea ja tarvittaessa myös koulutusta tasa-arvokysymysten tunnistamiseen liittyvissä asioissa ja lisätään tietämystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. Esimerkiksi opettajille ja oppilaanohjaajille tarjotaan tukea sukupuolisensitiiviseen oppilaanohjaukseen liittyen. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Teemaan liittyviä hankkeita toteutetaan kaikissa Manner-Suomen ohjelman osioissa pääsääntöisesti toimintalinjassa 2. Kaikkiaan lähes maahanmuuttajaa on aloittanut ohjelman hankkeissa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille on järjestetty aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia, samoin on tuotettu erilaista kirjallista materiaalia. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen työelämään integroitumista on edistetty etenkin välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä hankkeissa. Vähemmistöön kuuluvia on aloittanut hankkeissa vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä lähes 840 henkilöä, suurin osa toimintalinjassa 2. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Epäedullisessa asemassa oleville ryhmille on hankkeita, joissa mm. rakennetaan yhteistyöverkostoja kuntouttavan työtoiminnan tueksi. Myös esim. sosiaalityöntekijöille suunnatulla toiminnalla kehitetään sosiaalityön toimintamallia epäedullisessa asemassa olevien ryhmien 17

18 työelämään integroitumisen edistämiseksi. Useissa hankkeissa on mukana vammaisia, joille järjestetyt tapahtumat ja kurssit vahvistavat heidän sosiaalista osallisuuttaan. Vammaisia ja muita epäedullisessa asemassa olevia on aloittanut lähes henkilöä pääosin toimintalinjan 2 hankkeissa. - Innovatiiviset toimet Innovaatioiden kehittäminen ei synny hetkessä ja siksi ne ovat vielä osittain kehitteillä. Sosiaaliset innovaatiot ovat lähinnä parantuneita toimintatapoja, jotka toimivat tietyssä toimintaympäristössä. Sosiaalisia innovaatioita syntyy esimerkiksi niissä hankkeissa, joissa kehitetään uudenlaisia palveluiden tuotantomalleja. Yli puolessa kaikista Manner-Suomen ESRohjelmassa toteutettavista hankkeista odotetaan syntyvän selviä innovaatioita. - Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet Hankkeet ovat pääsääntöisesti maakuntatasoisia mutta vähintään seutukunnallisesti toimivia, joten yhteistyö on välttämätöntä. Kansainvälinen kumppanuus on mukana esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan verkostoitumista edistävissä hankkeissa 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Vuoden 2008 alussa aloitti toimintansa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), johon koottiin rakennerahastotehtävien hallintoviranomaistehtävät kauppa- ja teollisuusministeriön, sisäasianministeriön ja työministeriön hallinnonaloilta. Ministeriön käynnistämistoimenpiteiden viemä aika vaikutti hidastavasti hallintoviranomaisen uuden ohjelmakauden käynnistämistoimenpiteisiin vielä vuonna TEMin työjärjestyksen mukaisesti hallintoviranomaistehtävät ovat alueiden kehittämisyksikön vastuulla. Hallintoviranomaistoimintojen keskittäminen yhteen ministeriöön loi puitteet rakennerahastotoiminnan selkeyttämiselle ja yhdenmukaistamiselle. TEMin työjärjestyksen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien todentamisviranomaistehtävät on osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle talousyksikölle. Talousyksikkö vastaa maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta. Se myös laatii menoilmoitukset komissiolle Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä ns. ohjelmarahan osalta Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimivat työja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus TE-keskukset, lääninhallitukset ja maakuntien liitot. Teknistä tukea edellä mainittujen lisäksi käyttävät myös opetusministeriö ja valtiovarainministeriö. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimi yhteensä 42 välittävää toimielintä. Ohjelman käynnistyminen hidastui suunnitellusta, ja hallinnolliset tehtävät kasautuivat loppuvuoteen 2008 ja alkuvuoteen 2009, mikä aiheutti työpaineen kasvua välittäville toimielimille. Aluehallinnon uudistus vuoden 2010 alussa vaikutti merkittävästi myös välittävien toimielinten toimintaan jo vuonna Uudistuksen suunnitteluun ja organisoitumiseen on mennyt paljon aikaa. 18

19 Ensimmäiset haut Manner-Suomen ESR-ohjelmassa järjestettiin joko vuoden 2007 lopulla tai vuoden 2008 alussa. Näiden hakujen pohjalta ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vuoden 2008 keväällä. Varsinaisesti ohjelma kuitenkin lähti käyntiin vasta vuonna Hakemusten käsittelyajat olivat suunnilleen samat riippumatta siitä, mihin toimintalinjaan hanke kuului tai missä ohjelmaosiossa se toteutettiin. Yleisimmin hakemusten käsittely vei päivää. Hankkeiden käsittelyajan pituuteen vaikuttaa mm. se, miten paljon jatkoneuvotteluja hyväksyttyjen hakemusten kanssa joudutaan käymään ennen päätöksen tekemistä. Usein hankkeen käsittelyaika on myös sitä pidempi, mitä enemmän hankkeessa on kehittämistyötä tai verkostoitumista. Kuvio 4. Vuoden 2009 loppuun mennessä hyväksyttyjen hankkeiden käsittelyajat toimintalinjoittain kpl < päiviä Kuvio 5. Vuoden 2009 loppuun mennessä hyväksyttyjen hankkeiden käsittelyajat ohjelmaosioittain kpl ES IS LS PS Valtak 0 < päiviä Hakuilmoitukset julkaistiin alueen lehdissä, mutta varsinainen hakumateriaali oli yleensä rahoittajien internet-sivuilla. Monissa maakunnissa hakuajat olivat eri toimijoiden kesken yhteneväiset, mutta maakuntien välillä vastaavaa yhteistä ajoitusta ei toteutettu. Syynä tähän on pääasiassa se, että eri maakunnilla on erilaiset maakuntien sisäisesti muodostuvat valmisteluprosessit, joiden välinen yhteistyö olisi 19

20 ollut vaikea toteuttaa. Eräät viranomaiset järjestivät myös jatkuvia hakuja, jossa hakemukset voidaan käsitellä kootusti myös hakukierrosten välillä. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Kehittämisohjelmat ovat kansallista politiikkaa täydentäviä, ja ne perustuvat hallitusohjelmaan ja ministeriöiden kehittämisstrategioihin. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tavat hallinnoida valtakunnallisia kehittämisohjelmia poikkeavat toisistaan. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvia hankkeita ei käsitellä maakuntien yhteistyöelimissä. Eri toimintalinjojen hankkeilla on selkeitä sisällöllisiä kytkentöjä toisiinsa. Eri toimintalinjojen hankkeiden hallinnonalojen välistä vuorovaikutusta tuleekin edistää. Mahdollisina keinoina ovat esimerkiksi eri toimintalinjojen hankkeiden yhteinen koordinointi, hankkeiden ristiin tekemät vertaisarvioinnit ja hankkeiden selkeämpi kytkentä toisiin hankkeisiin jo hakemusvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhteensä kolmeatoista kehittämisohjelmaa. Näistä kahta toteutetaan yhteistyössä opetusministeriön ja yhtä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Pääsääntöisesti varat on jaettu TE-keskuksille, jotka järjestävät hankkeitten varsinaiset haut ja valinnat. Ministeriöön on perustettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaatiohankkeet, jotka kehittävät, keräävät ja levittävät hyviä käytäntöjä, järjestävät koulutuksia ja seminaareja kehittämisohjelmiin kuuluville alueellisille hankkeille sekä pyrkivät koordinoimaan mm. tiedotusta. Koordinaatiohankkeet on sijoitettu ministeriön ns. substanssiosastoille sen varmistamiseksi, että toiminta on linjassa ministeriön strategian kanssa ja että hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat mahdollisimman nopeasti siirrettävissä ministeriön hallinnonalan ns. normaaliin toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä kaksi maahanmuuttajiin kohdistuvaa kehittämisohjelmaa siirtyi toteutettavaksi sisäasiainministeriöön. Koordinaatiohankkeiden ohjausryhmissä on mahdollisuuksien mukaan poikkihallinnollinen sekä myös työmarkkinajärjestöjen edustus. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhtätoista valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista kaksi on yhteisiä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi yhteinen sisäasiainministeriön kanssa. Opetusministeriö on nimennyt kullekin kehittämisohjelmalle yhden rahoittajaviranomaisen, Opetushallituksen tai lääninhallituksen, joka vastaa kehittämisohjelman toteutuksesta yhdessä opetusministeriön kehittämisohjelmasta vastaavan asiantuntijan kanssa ja opetusministeriön kehittämisohjelmalle osoittaman ohjausryhmän ohjauksessa. Opetusministeriön kehittämisohjelmiin järjestettiin vuonna 2009 kolme hakukierrosta, kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Kehittämisohjelmittain arvioitiin tarve osallistua hakukierrokseen ja muotoiltiin haun valintakriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan kolmea valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista yhtä toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. STM:llä oli avoin kohdennettu projektihaku kaikkiin kolmeen valtakunnalliseen kehittämisohjelmaansa kesällä Saapuneiden hakemusten määrä on vaihdellut mm. riippuen siitä, miten tiukasti rajattuja hakujen painotukset ovat olleet. Koska rahoitusta on ollut vähän käytettävissä, potentiaalisia hakijoita on etenkin tasa-arvon kehittämisohjelmassa myös suoraan ohjattu hakemaan rahoitusta muilta rahoittajilta kuin STM:ltä. STM:n kaikki kolme kehittämisohjelmaa hallinnoidaan suoraan ministeriössä. Ministeriössä työskentelevät ohjelmakoordinaattorit hoitavat ohjelmien hallinnoinnin muun työnsä ohella ja ohjelmien toteutuksessa ovat kiinteästi mukana myös STM:n kansallisen puolen sisältöasiantuntijat. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot rahoittivat vuonna 2009 omien rahoituskehystensä puitteissa joitakin STM:n valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kytkeytyviä hankkeita. 20

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN RAHOITUS 2007-2013

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011

TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 21. 22.5.2012 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat 8.7.2008 Liite 13 KUNTA-, MUU JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS Jäsenvaltioiden laatimissa ja komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa määritellään kansallisen rahoituksen suuruus. 1. Rahoitustaulukot

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2008 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 13 14.5.2009 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa EAKR Etelä-Suomessa 2007-2013 ja 2014-2020 - tuloksia, tähtihetkiä ja tulevaisuus 4.3.2014 Vierumäki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto (No

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot