FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTAKERTOMUS. FSA:n vuosikokous

Transkriptio

1 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTAKERTOMUS FSA:n vuosikokous

2 Finnish Service Alliance (FSA) toimintakertomus Yhdistyksen perustaminen The Finnish Service Alliance ry. perustettiin Aloitteentekijöinä oli joukko palvelu-tutkimuksen ja palveluja koskevan opetuksen asiantuntijoita Aalto-yliopistolta, Hankenilta ja VTT:ltä. Perustamiskokoukseen osallistui noin 150 henkilöä eri puolilta Suomea. Edustajia oli yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä ja julkisista organisaatioista. Välittömästi perustamiskokouksen jälkeen yhdistys vietiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen rekisteröintipäivä on Yhdistykselle avattiin tili OP-Pohjolassa. Tilinkäyttöoikeudet ovat olleet puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla.

3 Hallitus ja johtoryhmä FSA toimintakertomus (jatkuu) Perustamiskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jossa on 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Hallitus edustaa maan eri alueita ja mukana on tutkijoiden lisäksi käytännön asiantuntijoita. Edustettuina ovat myös palvelututkimuksen eri osa-alueet (palvelujen markkinointi, palvelujohtaminen, palveluoperaatioiden hallinta, palveluinnovaatiot, palveluliiketoiminnan arvoketjut ja -verkostot, palvelumuotoilu jne.) sekä asiantuntemus eri palvelualoilta (kuluttajapalvelut, teollisuuden palvelut, KIBS-palvelut ja julkiset palvelut). Johtoryhmän jäseniksi vuosille valittiin Marja Toivonen, Risto Rajala, Anu Helkkula, Mika Kautonen, Richard Windischhofer ja Heikki Lempinen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Marja Toivonen ja varapuheenjohtajiksi Risto Rajala ja Anu Helkkula. Johtoryhmä on kokoontunut kuukausittain, maaliskuun loppuun mennessä yhteensä viisi kertaa.

4 Hallituksen jäsenet jäsenet, heidän taustaorganisaationsa ja tutkijoiden erityisala Marja Toivonen, VTT, palveluinnovaatiot, KIBS ja julkiset palvelut Risto Rajala, Aalto Service Factory, palveluverkostot ja palvelujärjestelmät Minni Hietala, Aalto BIT, palvelujen ulkoistaminen, B2B suhteiden hallinta Anu Helkkula, Hanken, kokemukselliset palveluinnovaatiot ja arvo Sami Berghäll, Helsingin yliopisto, metsäsektorin palvelut ja aineeton pääoma Mika Kautonen, Tampereen yliopisto, palvelut innovaatiojärjestelmissä Kirsimarja Blomqvist, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tietojohtaminen ja palvelut Satu Miettinen, Lapin yliopisto, palvelumuotoilu ja muotoilun tutkimus Katri Ojasalo, Laurea, palveluinnovaatiot, teollisuuden palveluliiketoiminta, palvelujen tuottavuus Jaana Auramo, Tekes Richard Windischhofer, ABB Kimmo Halme, Ramboll Consulting ja ESIC varajäsenet, heidän taustaorganisaationsa ja tutkijoiden erityisala Iiro Salkari, VTT, teollisuuden palvelut ja palvelujen liiketoimintamallit Tuuli Mattelmäki, Aalto ARTS, muotoilun tutkimus, käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja co-design Katriina Valminen, Aalto BIT, palvelujen tuotteistaminen Maria Holmlund-Rytkönen, Hanken, Nordic School palvelulogiikka Minna Autio, Helsingin yliopisto, kuluttaja- ja palvelukulttuurien tutkimus Elina Jaakkola, Turun kauppakorkeakoulu, KIBS, arvonluonti, palveluverkostot Kirsti Lindberg-Repo, Vaasan yliopisto, palvelubrandit Saara Pekkarinen, Oulun yliopisto, palveluliiketoiminta, palveluinnovaatiot, arvon yhteisluonti, modulaarisuus, B2B suhteet ja -verkostot Vesa Salminen, HAMK, asiakasarvon lupauksen ja lunastuksen halllinta ja elinkaarihallinta Minna Suutari, Tekes Jyrki Koskinen, IBM Peter Fredriksson, HSY ja ympäristöministeriö

5 Jäsenmäärän kehitys Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut nopeasti. Henkilöjäseniä oli huhtikuun 30. päivänä 2013 lopussa 126, joista maksaneita jäseniä 112. Lisäksi 235 henkilöä on ilmoittanut kiinnostuksensa yhdistystä kohtaan ja on yhdistyksen postituslistalla. Yhteisöjäseniä on 13, joista maksaneita 10. Sponsoreita on tähän mennessä saatu yksi: ABB Oy. Jäsenmaksun suuruus on ollut henkilöjäseniltä 50 euroa, opiskelijoilta 20 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa. Jäsenrekisteriä on ylläpitänyt Maria Rajasalmi VTT:ltä yhdessä puheenjohtajan kanssa.

6 Toiminnan painopisteet FSA toimintakertomus (jatkuu) Toiminnalle asetettiin perustamiskokouksessa viisi painopistettä: Tehdään yhteiseksi se mitä osaamme ja tiedämme. Tätä tavoitetta pyritään edistämään aihe- ja aluekohtaisilla seminaareilla ja tapahtumilla, joissa tehdään tunnetuksi tutkimusprojektien toimintaa ja tuloksia ja pyritään tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyöllä vastaamaan palveluihin liittyviin tieteellisiin, liiketoiminnallisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Järjestetään vuosittaisena päätapahtumana Service Day joka kokoaa yhteen palvelututkijoiden ja asiantuntijoiden yhteisön. Sen yhteydessä järjestetään aktiivista tiedotusta palvelututkimuksesta ja innovatiivisista käytännöistä. Lisätään suomalaisen palvelututkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä tehokkailla yhteyksillä ulkomaisiin yliopistoihin ja palvelualan toimijoihin. Samalla saadaan vastavuoroisesti oppia kansainvälisestä tutkimuksesta ja käytännöistä. Kehitetään mentorointi- ja sparrauskäytäntöjä. Pyritään saamaan käytännön asiantuntijoita tutkijoiden sparrauskumppaneiksi, jotta tutkimuksen sovellettavuus paranee. Tutkijoiden piirissä rohkaistaan kokeneempia tutkijoita toimimaan nuorempien apuna. Kehitetään palvelututkimusta sisällöllisesti pidempiaikaiset työryhmissä (special interest groups SIGs), jotka keskittyvät tiettyyn aihepiiriin pyrkien mm. yhteiskirjoittamiseen ja uusien monialaisten tutkimusprojektien käynnistämiseen.

7 Alueelliset toimintaryhmät Ensimmäisen puolen vuoden aikana on käynnistynyt alueellinen toimintaryhmä Pohjois-Suomeen. Ryhmä järjesti suurta suosiota saavuttaneen tapahtuman: Northern Service Day. Siihen osallistui noin 130 henkilöä yli 60:stä eri yrityksestä ja organisaatiosta. Järjestäjinä olivat Oulun kaupunki, Business Oulu, OULLabs, Oulun ja Lapin yliopistot, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Tekes. Päivään kuului keskustelupaneeli sekä 8 erilaista klinikkaa, joista esimerkkeinä voidaan mainita bränditohtorit ja protoiluklinikka. Osallistujat totesivat yksimielisesti että päivä muodosti lähtölaukauksen pysyvämmälle yhteistyölle. Pohjois- Suomen toimintaryhmän yhteyshenkilöinä toimivat Kaisa-Koskela- Huotari ja Katri Kallio VTT:ltä sekä Krista Piippo Oulun kaupungilta.

8 SIG-ryhmät SIG-ryhmiä on perustettu kaksi. Ensimmäinen käsittelee käyttäjälähtöistä palveluinnovaatiotoimintaa ja se on tarkoitettu ennen muuta yhteistyöfoorumiksi aihetta tutkiville Tekesin SERVE-ohjelman projekteille. Projektit voivat tätä kautta jakaa näkemyksiään käyttäjä-lähtöisen innovaatiotoiminnan vaihtoehdoista erilaisissa konteksteissa. Lisäksi SIG-ryhmä kerää tietoa aihepiirin tutkimuksesta ja tuloksista muilta tutkijoilta ja organisaatioilta. Ryhmän vetäjänä toimii FSA:n varapuheenjohtaja Anu Helkkula Hankenilta. Toinen SIG-ryhmä kehittää liiketoimintamalliajattelua palvelupainotteiseen logiikkaan (service dominant logic, SDL) pohjautuen. Taustalla on havainto että laajaa suosiota saavuttaneen SDL-näkökulman yhteydet käytännön liiketoimintaan ovat vielä pääosin kehittelemättä. Esimerkiksi johtamisen työkalut ovat usein hyvin tuote- ja tuotanto-lähtöisiä. SIG-ryhmän erityinen tavoite on kehittää Osterwalderin kollegoineen kehittämää Business Model Canvasta SDL-ajatteluun sopivaksi. Ryhmä koostuu useiden eri yliopistojen, korkeakoulujen, VTT:n ja Tekesin edustajista. Ryhmän vetäjät ovat Katri Ojasalo Laurea ammattikorkeakoulusta ja Mari Ainasoja Tampereen yliopistosta.

9 Service Day Kuluvan vuoden Service Dayn järjestää Lappeenrannan yliopisto Valmistelut aloitettiin tammikuussa. Tapahtumassa on neljä rinnakkaista sessiota. - Ensimmäisen session aiheena on palvelujen kehitys Venäjällä ja siihen liittyvät suomalaisen palveluviennin mahdollisuudet. - Toisessa sessiossa käsitellään nopean kehittämisen malleja palveluliiketoiminnassa kesällä 2012 käynnistyneiden Tekes-hankkeiden pohjalta. - Kolmas sessio keskittyy arvonmuodostukseen systeemisissä palveluissa. - Neljäs sessio ideoi työntekijälähtöisen ja käyttäjälähtöisen näkökulman yhdistämistä palveluinnovaatioissa Inno-Vointi -hankkeen tulosten pohjalta. Service Dayn valmisteluista vastaa Lappeenrannan yliopiston vararehtori Kirsimarja Blomqvist. Myös Imatran kaupunki on tukemassa päivän järjestämistä.

10 Kansainväliset yhteydet FSA:n jäsenillä on laajat kansainväliset kontaktit ja monet yhdistyksen jäsenet toimivat merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. Kuluneelta toimintakaudelta on syytä mainita erityisesti Euroopan komission käynnistämä Euroopan Palveluinnovaatiokeskus (European Service Innovation Centre ESIC), jonka kehittämistä koordinoi FSA:n hallituksen jäsenen Kimmo Halmeen johtama konsortio. ESIC kokoaa, jäsentää ja analysoi palveluinnovaatioihin liittyvää tietoa Euroopassa. Keskus tulee olemaan virtuaalinen tietopankki, jonka tarkoituksena on tukea uusien kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja innovaatiopolitiikan päätöksentekoa, varsinkin aluetasolla. Sen tehtävänä on myös kerätä tietoa ja kokemuksia siitä, millaiset palveluinnovaatioita tukevat toimenpiteet ovat tehokkaita ja auttavat alueita parhaiten rakenteellisessa uudistumisessa. Näitä toimenpiteitä kokeillaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä kuuden valitun alueen kanssa. Toinen kiinnostava uutinen on FSA:n tyyppisen organisaation perustaminen Japanissa. Tämä perustettu The Society for Serviceology pyrkii systematisoimaan palvelututkimusta ja tarjoamaan yhteistyöfoorumin palvelualan asiantuntijoille yrityksissä ja tutkimuksen eri osa-alueilla. Se järjestää ensimmäisen kansainvälisen konferenssin FSA:n puheenjohtaja Marja Toivonen kuuluu konferenssin tieteelliseen komiteaan.

11 Nettisivut Alkuvuoden 2013 aikana johtoryhmän päätehtäviä on ollut nettisivujen rakentaminen yhdistykselle. Sivut avattiin Northern Service Day -tapahtumaa edeltävänä päivänä Sivuja ovat käytännössä toteuttaneet Mikko Uoti VTT:ltä sekä ostettuna palveluna Michael Diedrichs Enja Oy:sta. Sivujen perusrakenne on valmis ja niihin on sisällytetty myös sosiaalisen median työkaluja: Twitter ja YouTube. Jälkimmäiseen ladattiin kaksi videota Northern Service Day -tapahtumasta. Perusratkaisujen jälkeen sivujen ylläpidosta on huolehtinut FSA:n johtoryhmä käytännön apunaan Mikko Uoti. Sivuista on kolme kieliversiota ruotsin- ja englanninkieliset versiot ovat jonkin verran suomenkielisiä suppeammat. Suomenkielisiä sivuja ovat ylläpitäneet Mikko Uoti, Marja Toivonen ja Heikki Lempinen; ruotsinkielisiä Anu Helkkula ja englanninkielisiä Heikki Lempinen. Enja Oy:lta ostettiin nettisivujen rakentamisen lisäksi suunnitelma myös FSA:n logosta, sloganista sekä pohjista joita voidaan käyttää kirjeissä, PowerPoint -esityksissä ja postereissa. Johtoryhmässä käydyn keskustelun ja hallitukselta kyselyllä saadun palautteen pohjalta yhdistyksen sloganiksi valittiin: YHDESSÄ, INNOSTAEN, EDISTÄEN (englanniksi COLLABORATE, INSPIRE, ADVANCE ja ruotsiksi SAMARBETA, INSPIRERA, AVANCERA).

12 Jäsenkirje Yhdistyksen jäsenille lähetettiin joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 sähköpostikirjeet, joissa uutisoitiin ajankohtaisista tapahtumista. Maaliskuussa saatiin valmiiksi ammattimaisempi template, jonka pohjalle jäsenkirje jatkossa tehdään. Ulkoasusta, taitosta ja lähettämisestä huolehtii Mary-Ann Wikström Aalto-yliopistosta. Materiaalin toimittamisesta huolehtii puheenjohtaja ja johtoryhmä. Jäsenkirje ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa. Jäsenten välistä yhteydenpitoa varten on perustettu myös Linked In -ryhmä, jonka toiminnasta on huolehtinut Minni Hietala Aalto-yliopistosta.

13 Kiitos!