Sos. ja terv.ltk Valtuustoaloite pakolaisten vastaanottamiseksi Juukaan 465/11.116/2014

Transkriptio

1 Sos. ja terv.ltk Valtuustoaloite pakolaisten vastaanottamiseksi Juukaan 465/11.116/2014 Stltk 39 Kunnanvaltuustossa on jätetty valtuustoaloite pa ko lais ten vastaanottamiseksi Juukaan. Aloitteen on allekirjoittanut 19 val tuu tet tua. Aloitteessa esitetään, että Juuassa ryhdytään sel vit tä mään mahdollisuutta ottaa vastaan pakolaisia ulkomailta. Aloit tees sa kannetaan huolta siitä, että konfliktit ja sodat Euroopassa ja muuallakin tekevät lukuisista ihmisistä kodittomia ja tur vat to mia. Kansainvälinen humanitäärinen toiminta olisi tärkeää vas tuun kan ta mis ta myös Juuassa. Taustaa Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut tarjoamaan kan sain vä lis tä suojelua sitä tarvitseville henkilöille. Perustana ovat Ge ne ven pakolaissopimus ja muut kansainväliset ih mis oi keus so pi muk set sekä EU-lainsäädäntö. Maahanmuuttoon liittyvät ky sy myk set niin siirtolaisuuden, työperäisen maahanmuuton kuin pa ko lais ten vas taan oton näkökulmasta ovat viimeaikaisen uu ti soin nin valossa ajankohtainen aihe. Yhtäältä joudutaan tun nus ta maan edessä oleva työvoimapula ja huono suuntaus väes tö ra ken teen kehityksessä. Kehityssuunnan paikkaamiseen yksi keino on työ ikäi sen väestön saaminen Suomen maahanmuuton avulla. Toi saal ta Euroopan tasolla on ratkaistavana hallitsematon siir to lai suu den tulva, jonka haltuun ottaminen tulee todennäköisesti vai kut ta maan Suomenkin maahanmuuttoa koskeviin käytäntöihin. Sa maan aikaan eri puolilla maailmaa on käynnissä konflikteja, joi den seurauksena on syntynyt laaja pakolaisongelma ja si vii li väes töön kohdistuvia humanitaarisia kriisejä. Juuassa esitetty aloi te pakolaisten vastaanottamisesta on siis perusteltu ja ajan koh tai nen niin maailmanlaajuisesti katsottuna kuin paikallisen va rau tumi sen näkökulmasta muuttuvassa tilanteessa. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, tois si jai ses ti suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myön net tä vää oleskelulupaa. Henkilö voi hakea kansainvälistä suo je lua jättämällä turvapaikkahakemuksen ja ne, joille tur va paik ka myönnetään saavat pakolaisaseman. Lisäksi pakolaisaseman saa vat henkilöt, joiden YK:n pakolaisjärjestö on todennut olevan pa ko lai sia. Viimeksi mainittuja otetaan maahan ns. kiin tiö pa ko lais jär jes tel män kautta. Maahantuloon liittyvä vastaanotto on monen toimialan yh teis työ tä. Suomessa vastaanoton koordinoinnista ja hallinnosta huolehtii si sä asiainmi nis te riö. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen koor di noin nis ta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Sisäministeriö ja Maa han muut to vi ras to vastaavat turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja oles ke lu lu pien myöntämisestä. Oleskeluluvan myöntämisen jäl keen kotouttamisen hallinnointi kuuluu työja elin kei no mi nis te riöl le. Alueellisena toimijana on ELY-keskus. ELY-keskus neu vot te lee ja sopii alueen kuntien kanssa mm. kiintiöpakolaisten vas taan ot ta mi ses ta kuntalaisiksi ja maksaa kunnille

2 korvaukset pa ko lais ten vastaanotosta. Vastaanottamisen jälkeen pakolaiset ovat kuntalaisia, joilla on sa mat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestöllä. Maa han muut ta jien kotoutumista ohjataan lainsäädännöllisesti lailla ko tou tu mi sen edistämisestä ( /1386). Lain tarkoituksena on tu kea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osal lis tua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lailla py ri tään myös edistämään yhdenvertaisuutta ja myönteisen vuo ro vai ku tuk sen turvaamista eri väestöryhmien kesken. Lakia so vel le taan kaikkiin, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voi mas sa ole va oleskelulupa Suomessa, rekisteröity oleskeluoikeus tai joil le on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Ko tout ta mi sen piiriin kuuluu siis eri perusteilla Suomessa oles ke lu lu van saaneet henkilöt ja pakolaiset ovat heistä yksi ryhmä. Kotoutumislaissa määritetään ne prosessit, joiden avulla maa han muut ta jan kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi edis te tään. Samainen laki määrittelee myös sen, kuinka valtio kor vaa kunnalle kotouttamislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden jär jes tä mi ses tä aiheutuvat kustannukset. Kustannukset korvataan las ken nal li sin perustein tai todellisten kustannusten perusteella sii tä alkaen kun korvauksiin oikeuttavalla henkilöllä on rekisteröity en sim mäi nen kotikunta väestötietojärjestelmään. Kunnalle ai heu tu nei den kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotouttamislain 32 tarkoitetun kunnan ko tout ta mis oh jelman ja tehnyt lain 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen kuntaan osoit ta mi ses ta ja kotouttamisen edistämisestä ELY-keskuksen kans sa. Juuan kunnassa ei ole hyväksyttyä kotouttamisohjelmaa. Tä mä on oltava laadittuna ja hyväksyttynä ennen kuin so pi muk set ELY-kes kuk sen kanssa on tehtävissä. On huomioitava, että ELY-kes kuk sen korvauksiin oikeuttavia henkilöitä voi tulla kun taan muutoinkin kuin pakolaisina. Jos kotouttamisohjelmaa ja asi aan kuuluvia sopimuksia ei ole olemassa, jäävät korvaukset saa mat ta ja kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset yk si se littei ses ti kun nan vastuulle. Juuan resurssien arviointia Pakolaisten vastaanottamiseen liittyvä perusteellinen resurssien ar vioin ti ja toimintaprosessien luominen on osa ko tout ta mis oh jel maa, mutta tässä valmistelun vaiheessa on mahdollista karkealla ta sol la arvioida Juuan kunnan mahdollisuuksia pakolaisten vas taan ot ta mi sel le ja integroimiselle osaksi juukalaista elä män me noa. Jos kunnassa päädytään tämän aloitteen perusteella vas taan ot ta maan pakolaisia, on syytä pohtia kokonaisuuden hallinnoinnin jär jes tä mis tä. Kyseessä on kunnan kannalta uusi ja monitahoinen ko ko nai suus, jonka hallinnointia ei ainakaan alkuvaiheessa kan na ta hoitaa huonosti muun työn ohella vaan toiminnan käyn nis tä mi seen ja toimintatapojen luomiseen kannattaa suunnata riit tä väs ti voimavaroja.näin turvataan paitsi kuntaan saapuvien hen ki löi den onnistunut kotoutuminen myös varmistetaan palveluiden ra ken tu mi nen siten, että niistä saadaan asiaan kuuluvat korvauk set.

3 Resurssien arvioinnissa on huomioitava ainakin seuraavat koh dat: Asuminen ja asumisen tuki Kuntalaiseksi saapuessaan oleellisinta on asunnon järjestyminen. Asun non järjestämisen periaatteena on, että asuminen to teu te taan kantaväestön keskuudessa normaalina asumisena. Pa ko lai nen ja hä nen perheensä tulevat osaksi paikallista yhteisöä. Pa ko lais asian valmistelun yhteydessä on väläytelty ajatusta siitä, että pa ko lai set asutettaisiin tyhjilleen jääneisiin kyläkouluihin. Tämä ei ole kotouttamisen edistämisestä annetun lain hengen mukaista. Tekniseltä johtajalta saadun tiedon mukaan Juuan kunnalla sekä Juu an vuokrataloyhtiöllä on kysyntää vastaava määrä vuok ra-asun to ja. Ylimääräistä vuokra-asuntokapasiteettia pakolaisten si joit ta mis ta varten ei tällä hetkellä ole.tyhjillään olleita ja huo no kun toi sia rivitaloja on viimevuosina purettu. Kiinteistöstrategian to teut ta mi sen myötä kunnalla tulee olemaan tarpeita asuntojen jär jes tä mi ses sä asumisen tukea tarvitseville kuntalaisille. Huo mioi ta vaa on myös se, että pakolaisperheet voivat olla isoja ja on gel mia riit tä vän suurien asuntojen järjestämisessä voi syntyä. Asunnon järjestäminen yksin ei riitä siihen, että asuminen kun nas sa onnistuu, vaan pakolaiselle on järjestettävä osana ko tou tu mis ta muu tarvittava asumisen tuki. Tämä tarkoittaa paitsi asun non ja asumisen edellytysten järjestämistä jo ennen pakolaisen saa pu mis ta kuntaan myös käytännön opastusta suomalaiseen asu mi seen liittyvissä asioissa. Osa asumisen tukea on vält tä mät tö mien arjentaitojen opastaminen. Asumisen tuen järjestäminen edellyttää henkilöstöresurssointia ja li sä koulu tus ta maahanmuuttaja-asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pakolaisten kotouttaminen on eri viranomaisten yhteistyötä ja kun nan viranomaisista merkittävin vastuu toimenpiteistä on so si aa li- ja terveydenhuollon palveluissa. Kunnanhallitus on hy väk sy nyt seutukunnallisen sopimuksen maahanmuuttajapalveluiden kun ta yh teis työstä Joensuun kaupunkiseudulla. Myyn ti so pi muk sel la on sovittu niistä maahanmuuttajapalveluista, joita seu tu kun nal la toteutetaan yhteistyössä.lähtökohtaisesti sopijakunnat vas taa vat itse kunnassa kirjoilla olevien ulkomaan kansalaisten ko tout ta mi ses ta ja palveluihin liittyvistä toiminnoista. Sopimuksen mu kai set palvelut koskevat lähinnä maahanmuuttajapalveluiden yleis tä koor di noin tia ja suunnittelua, neuvontaa ja tiedottamista se kä kes kei sim pä nä tulkkauspalveluiden organisointia. So pi muk sen puitteissa on myös mahdollista sopia erikseen ko tout ta mis lain mukaisista pal ve luis ta. Sosiaalipalveluiden osalta keskeisintä on yhteistyö al ku kar toi tus ten laadinnassa ja pakolaisen toimeentulon turvaamisessa asian mu kai ses ti. Sosiaalihuollon tehtäväksi jää myös runsaasti muuta ko tou tu mi seen

4 liittyvää selvitys- ja ohjaustyötä. Pakolaisten vas taan ot ta mi seen sitoutuminen edellyttää henkilöstöresurssin li sää mis tä ainakin projektiluonteisesti joiksikin vuosiksi sekä muun hen ki lös tön lisäkoulutusta. Kuntaan saapuva pakolainen ohjataan perusterveydenhuollon pal ve lui hin. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (10/2014) mu kaan kotouttamisasioiden valmistelun vaiheessa ei val ta kun nal li ses ti kaan huomioida terveydenhuollon palveluiden saa ta vuut ta riittävästi. Terveydenhuollossa on oltava riittävästi voimavaroja al ku vai heen palveluihin, jotta palveluihin kiinnittyminen saadaan on nis tu maan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja turvataan tie don välittyminen sairauksien hoidosta oikeassa muodossa. Kun asiakkaana on pakolaisia, on huomiota kiinnitettävä myös mie len ter veys-, trauma ja terapiapalveluihin, joita välttämättä ole saa ta vis sa tarvittavassa laajuudessa paikkakunnalta. Sel vityk ses sä esiin nostetut seikat pätevät myös Juuan olosuhteissa. Kun nan kotouttamissuunnitelmaa laadittaessa on hyvä kiinnittää huo mio ta näihin palveluihin ohjautumisprosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on sinällään saa ta vil la normaali palvelutarjonta, mutta pakolaisten pal ve lu oh jauk seen on mui den kuntien kokemusten mukaan keskitettävä hen ki lös töä. Päivähoito- ja koulupalvelut Selvitetään erikseen kotoutumisohjelman laadinnan yhteydessä. Osa palveluista kuuluu valtionkorvattavien toimintojen piiriin. Vapaa-aika, liikunta ja kulttuuripalvelut sekä kolmannen sektorin toi mi jat Ovat olennainen osa maahanmuuttajien kotoutumisen on nis tu mi sen mahdollistajina. Kulttuuri, liikunta ja muilla vapaa-ajan toi min noil la on mahdollisuudet rakentaa luonnollista vuorovaikutusta eri väes tö ryh mien välillä. Seikka on huomioitava kotoutumisohjelman laa din nas sa. Valtion palveluiden saatavuus Pakolaisen kotoutuminen edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä. Asioi ta hoitaakseen pakolaisena saapuneen henkilön on kyettävä asioi maan useissa valtion viranomaisissa. Juuan olosuhteissa se mer kit see sitä, että palvelut ovat muualla kuin paikkakunnalla oli pa kyse KELAN, maistraatin, työvoimahallinnon tai poliisin pal ve luis ta. Periaatteessa palvelut on saatavissa netissä, mutta kun etä pal ve lui den käyttö aiheuttaa ongelmia kantaväestölle, voidaan en na koi da ettei esim. KELA-asiointi onnistu ilman kunnan jär jes tä mää ohjausta. Koska palvelut ovat Joensuussa tai Nur mekses sa, on huomioitava myös kulkuyhteykisen järjestäminen Juuasta.

5 Stjoht Lautakunta esittää kunnanhallitukselle näkemyksenään pa ko lais ten vastaanottamiseen liittyvään aloitteeseen seuraavaa: 1. Juuan kunta ei tässä vaiheessa sitoudu ottamaan vastaan pa ko lai sia. 2. Kunta laatii kotoutumislain 32 :n mu kai sen ko tou tu mis oh jel man ja selvittää siinä yhteydessä mah dol li suu ten sa pakolaisten vas taan ot ta miseen. 3. Kunnanhallitus asettaa työryhmän laatimaan kotouttamisen edis tä mis tä koskevan lain 32 mukaista kunnan ko tout ta mis ohjelmaa. Työryhmään nimetään poliittinen edustus, jolloin suun ni tel maan ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin sitoudutaan kunnan kaikilla tasoilla. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lautakunnan jäsen Topi Kallinen jätti eriävän mielipiteensä päätökseen koskien kohtoa 2 ja 3. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä kirjallisena.