Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Tietoyhteiskunnan innovaatioiden yleistyminen

Transkriptio

1 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Tietoyhteiskunnan innovaatioiden yleistyminen Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Sisältö Taustaa: Tietoyhteiskuntaindikaattorit Laajakaistan saatavuusindikaattori Suomessa Laajakaista tietoyhteiskuntaindikaattorina Laajakaistaindikaattorin mittaus Laajakaistan alueellisten erojen kehitys Suomessa v Tieto- ja viestintätekniikan yleistyminen Suomen kotitalouksissa 1

2 Tietoyhteiskuntaindikaattorit Kuvaavat kvantitatiivisesti tietoyhteiskunnan kehityksen tasoa tarkastelun kohteena olevassa yhteiskunnassa Indikaattorit palvelevat monia tarkoituksia: Tietoyhteiskunnan kehityksen seuraaminen tai tilanteen vertailu muihin alueisiin Väline tietoyhteiskuntapolitiikan seuraamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä Tietoyhteiskuntaindikaattorilistan pitäisi rakentua järkevään tietoyhteiskunnan määritelmään Tietoyhteiskunta on enemmän tai vähemmän määrittelemätön käsite Tietoyhteiskuntaprojektit Alue Projekti Vuosi Aluetaso Lähde ESIS 2000 EU15 Julkiset lähteet SIBIS 2002 EU15 Haastattelut EU maataso Eurobarometer 2002 EU15 Haastattelut Eurostat InfoSoc Pocketbook 2003 edition 2002 EU15 Haastattelut E-Business Market Watch EU maata Haastattelut BISER NUTS2 aluetta EU:ssa Haastattelut EU alueet INRA 2004 EU15, osaksi NUTS2 Haastattelut ESPON Telecom 2004 EU25+2+2, NUTS2 Julkiset lähteet, simulointi Pohjoismaat Nordic Infosoc Indicators 2002 Pohjoismaat, pääkaupunki Haastattelut vs. muut maat Suomi Statistics Finland 2002 Suomi, NUTS3 Haastattelut 2

3 Tietoyhteiskuntaprojektit Osittaiset päällekkäisyydet voivat olla viesti huonosta koordinaatiosta Aineiston kerääminen haastatteluilla johtuu todennäköisesti tietoyhteiskuntatilastolähteiden vähäisyydestä tai puuttumisesta Johtopäätökset: 1) Alueellisia tietoyhteiskuntaindikaattoreita ei ole kerätty ESPON-alueella 2) Kattavaa alueellista tietoyhteiskuntatietoa koko ESPON-alueelle ei ole saatavilla Indikaattoreiden määriä ja aihealueita Projekti (vuosi) Indikaattoreiden lkm Indikaattoreiden aihealueet ESIS (2000) Eurostat (2003) BISER (2003) INRA (2004) ESPON Telecom (2004) Statistics Finland (2003) Telekommunikaatioma rkkinat Puhelinlinjat Puhelinlaitteisto Äänipuheluiden hinnat Tietokoneet (PC) Internet Televisio ICT sektori ICT markkinat ja ulkomaankau ppa ICT penetraatio ICT käyttö kotitalouksiss a ICT käyttö yrityksissä ICT opetus, koulutus sekä taidot ICT hallinto ja terveys ehallinto Kuljetusala Terveydenhoi to Alueellinen indentiteetti Yritykset Innovaatio ja T&K Työ Opetus, koulutus ja taidot Sosiaalinen koheesio/inkl uusio ICT infrastruktuuri Kiinteä ja matkatel eviestint ä Internet Kypsän ICT:n saatavuus ja käyttö Laajakaista, e- kaupankäynti ja Internetin infrastruktuuri Tietoyhteisku ntanäkenykset Puhelinten käyttö Tietokoneen ja internetin käyttö Tietokoneen ja ITverkkojen käyttö kouluissa IT työpaikalla ehallinto Maakunnittais et ICT käytön erot 3

4 Tietoyhteiskuntanäkemykset Kapea näkökulma Teknologinen näkökulma, erityisesti IT-tekniikoiden saatavuus ja käyttö, ns. digitaalinen kuilu Keskitasoinen näkökulma Sisällyttää taloudellisia muuttujia, kuten ICT-sektorin koko, markkinat ja kauppa. Lisäksi IT:n käyttö työpaikalla sekä julkiset ja terveydenhoidon sähköiset palvelut Laaja näkökulma Indikaattoreita kaikkiin viiteen Websterin (1995) esittämiin tietoyhteiskunnan määritelmiin liittyen: teknologiseen, taloudelliseen, ammatilliseen, alueelliseen ja kulttuuriseen. Laajakaistan saatavuus tietoyhteiskuntaindikaattorina Tietoyhteiskuntaindikaattoreita tarvitaan ilmiön yksinkertaistamiseen Tietoyhteiskuntakehityksen seurantaan soveltuvat myös kapeat ja yksipuoliset mittarit Indikaattorit poliittisten päätösten tukena, toimien vaikutusten arvioinnissa ja vertailussa? Laajakaistan leviämisen edistämistä ei ole tarkasteltu indikaattoreiden käytön mielekkyyden näkökulmasta: Miten laajakaistan saatavuutta mitataan ja miten käytetyt mittarit soveltuvat asiaa koskevien poliittisen päätösten ja toimien arviointiin? 4

5 Laajakaistan tarjonnan ja väestötiheyden yhteys seutukuntatasolla vuonna 2001 Laajakaistan saatavuus eri aluetasoilla vuonna

6 Teknologian saatavuuden ja käytön dynamiikka Laajakaistan saatavuusindikaattori mittauksen aluetaso ja ajankohta Laajakaistan osalta saatavuuden alueelliset erot noudattavat paljolti väestörakennetta Indikaattorin tietojen pitäisi johtaa samoihin päätöksiin riippumatta siitä, millä aluetasolla indikaattoria tarkastellaan aggregoinnin aiheuttama tiedon häviäminen johtaa vääränlaisiin politiikkasuosituksiin Indikaattori mittaa vain tietyn ajanhetken tilannetta siten se ei kerro mitään uuden teknologian saatavuuden saatikka kysynnän dynamiikasta 6

7 Laajakaistan saatavuuden kehitys Suomessa vuosina Käytön ja saatavuuden erilaista kehittymistä laajakaistan osalta voidaan hahmottaa muutaman tilastolukeman avulla: Saatavuus on ollut jo varhain korkea ja kasvanut edelleen: v n. 65%; v n. 82%; v % Käyttö kotitalouksissa puolestaan on kasvanut diffuusioteorian mukaisesti aluksi hitaasti, mutta kiihtyvällä vauhdilla: v n. 10%; v n. 13%; v n. 25%; v n. 40% Laajakaistastrategia Tietoyhteiskuntaa tulisi jatkossa kehittää vähemmän teknislähtöisesti ja enemmän kansalaislähtöiseen suuntaan Hallitus irtisanoutui kaikista valtiojohtoisista laajakaistaa koskevista investointispekulaatioista ja varasi itselleen vain telemarkkinoiden dereguloijan; kilpailun edistäjän ja valvojan roolin Miten ratkaisu vaikutti laajakaistan alueelliseen saatavuuteen? 7

8 Alueellisten erojen kehitys laajakaistan saatavuudessa (xdsl ja kaapelimodeemi) Lähteet: LVM:n selvitykset kotitalouksien tietoliikennevalmiuksien saatavuudesta vuosina 2001 ja 2004 Kunta Seutukunta Maakunta xdsl 2001 (ka. 65%) 26% 14% 5% 2004 (ka. 83%) 16% 12% 8% Kaapelimodeemi 2001 (ka. 3%) 446% 269% 137% 2004 (ka. 9%) 285% 177% 93% M aakunta Seut ukunta Kunta Variaatio 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Johtopäätökset laajakaistastrategiasta Laajakaistan saatavuus on parantunut Alueelliset erot laajakaistan saatavuudessa ovat pääsääntöisesti pienentyneet Maakuntien välillä xdsl:n saatavuuden alueelliset erot ovat lisääntyneet: Maakuntien omat laajakaista-operaatiot ovat kohdistuneet lähes ainoastaan xdsl-tekniikkaan Aktiivisimmat maakunnat ovat edistyneet muita paremmin, ja jotkut maakunnat ovat syystä tai toisesta jääneet jälkeen 8

9 Yhteenveto Aihepiiriin liittyviä aluetason aineistoja on vähän ja ne ovat ainakin osin heikkolaatuisia Aihepiirin indikaattorityötä ovat vaikeuttaneet tietoyhteiskunnan käsitteen vakiintumattomuus ja ilmiön nopeasti muuttuva luonne kyselyt ovat ainoa käyttökelpoinen tietolähde indikaattoreiden keräämisessä Indikaattorin mittaustaso tai ajanhetki voivat johtaa virheellisiin päätelmiin mitattavan ilmiön tilasta ja edelleen vääriin politiikkatoimenpiteisiin Suomessa valtion irtisanoutuminen laajakaistainfrastruktuurin rakentamisesta näyttäisi lisänneen saatavuuden alueellisia eroja maakuntien välillä Maakuntien omat laajakaista-operaatiot Tukee esitettyä laajakaistakritiikkiä, joka väitti alueellisten erojen lisääntyvän Logistinen diffuusiomalli Logistinen diffuusiomalli: * dy y = by() t ( y * y() t ) y ( t) ( a+ bt) dt = 1+ e. y(t) omaksujien määrä ajanhetkellä t y* potentiaalinen omaksujien määrä (ylempi asymptootti) Parametri a (integraatiovakio) määrä diffuusioprosessin ajoituksen (käyrän sijainnin akselilla) Parametri b on diffuusioaste (käyrän kulmakerroin) Käytetyin malli (kansan)taloustieteessä 9

10 Logistinen käyrä Diffuusion ajoitus Parametri a määrää diffuusiokäyrän sijainnin: mitä isompi a sitä ennemmin diffuusioprosessi alkaa 10

11 Diffuusiokäyrän kulmakerroin Diffuusiokäyrä jyrkentyy kun parametri b saa isompia arvoja Potentiaaliset omaksujat Suurempi y*:n arvo venyttää diffuusiokäyrää 11

12 Mallintaminen Miksi matkaviestinnän diffuusio on edennyt näin vuosina ? Subscribers (million) ? Year Kuinka diffuusio jatkuu? Ennakointi Subscribers (million) 5 4 3? Year 12

13 Ennakoitu diffuusio Subscribers (million) Year Toteutunut diffuusio

14 Kotitalouksien laitevaranto Teknologisten laitteiden yleistyminen 14

15 Kotitietokoneen yleistyminen 15

16 Internet-yhteyden yleistyminen 16

17 Digivastaanottimen yleistyminen 17

18 Lähteet / lisätietoja Frank, L, Hirvonen, T. & Eskelinen, H. (2005): Tietoliikenneverkkojen tarjonnan alueelliset rakenteet: Suomi EU:n luokkakuvassa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2005. Frank, L. & Hirvonen, T. (2005): Kerro, kerro indikaattori: tietoliikenneinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan alueelliset rakenteet Suomessa ja EU:ssa. Tulossa 2005 Frank, L., et al. (2003): Innovaatioiden diffuusio tietoliikennealalla: kuinka innovaatiot omaksutaan ja miten ne yleistyvät? Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteiden osaston tutkimuksia 7. Tilastokeskus (2005): Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa. Osa 2. 18