Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella"

Transkriptio

1 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

2 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Työnro: Pvm Kirjoittanut Niina Ahlfors Ramboll Niemenkatu 73, Lahti Puhelin:

3 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Lähtötiedot 4 3 Rakennettu ympäristö Merkintäsuositukset 6 Kannen kuva: Ramboll ( Markus Hytönen) 2

4 1. Johdanto Uukuniemen yleiskaavan tarkistuksen tueksi laadittu rakennusinventointi pohjautuu aiemmin tehtyjen inventointien tietoihin sekä syksyllä 2012 tehdyllä maastokäynnillä kirjattuihin havaintoihin ja otettuihin valokuviin. Maastokäynnin aikana valokuvattiin noin 100 rakennusta suunnittelualueella. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut selvitykset analysoivat maisemaa, luonnonympäristöä ja muinaisjäännöksiä. Rakennusinventoinnin näkökulmana on kulttuurihistoriallisten arvojen välittyminen rakennetun ympäristön nykytilassa. Tarkastelutaso on kohdetasoinen eli tutkitaan yksittäisen rakennuksen merkitystä tai tarkastellaan kunkin kiinteistön pihapiiriä yhtenä kokonaisuutena. Inventointi suoritettiin rakennusten ulkoarkkitehtuurin sekä ympäristöllisten ja kulttuuristen seikkojen pohjalta, eikä rakennusten sisätiloja tutkittu. Inventointi rajattiin käytännössä ennen vuotta 1945 rakennettuihin kohteisiin, mutta myös yksi 1950-luvulla rakennettu kohde suositellaan suojeltavaksi. Selvityksen on laatinut kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors ja tarvittavien tietojen kokoamiseen ja kaavoitustyön ohjaukseen ovat osallistuneet myös suunnitteluavustaja Kaisa Långström ja maisema-arkkitehti Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy. 3

5 2. Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty tietolähteinä seuraavia julkaisuja, raportteja ja sähköisiä aineistoja: Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi, Etelä-Karjalan museo, 1987, täydennysosa 1996 Uukuniemen historia, Jaana Juvonen, 2009 Uukuniemen kirkonkylän kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma, Pekka Ilén, Leena Rautavuori, Eero Salminen, 1996 Uukuniemen yleiskaavan selostus, Etelä-Karjalan liitto, 1997 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2, Etelä-Karjalan liitto, 2008 Ympäristöministeriön ja Museovirasto ylläpitämä Rakennusperintö.fi -internetsivusto, 4

6 3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yhteensä 36 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta. Rakennukset ja pihapiirit on luetteloitu alla olevassa taulukossa. nro Kohteen nimi Laajuus Suojelu voimassa olevassa yleiskaavassa Merkintäsuositus laadittavana olevaan yleiskaavaan 1. Kannas (Ahokkaan talo) mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 2. Rantala - pihapiiri sr-1/p Savo-Karjalan virkistyskeskus ent. kirkkoherran pappila Mönttilä ent. kappalaisen virkatalo /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 5. Kanttorila /sr kaavakartalla rakennuskohde sr-1 6. Pankolanmäki - rakennuskohde sr-2 7. Repola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 8. Ratila mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr-1 9. Lehtola, ent. kunnantalo /sr kaavakartalla rakennuskohde sr Kirkko /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 11. Tapuli /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 12. Pitäjäntupa /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 13. Ent. kirkonkylän kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr Ent. nuorisoseurantalo - rakennuskohde sr Pohjolan mökki - rakennuskohde sr Jaanala - rakennuskohde sr Ent. apteekin talo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 18. Ertonlahti /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 19. Kangas mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 20. Hiekkaranta - rakennuskohde sr Rajala - rakennuskohde sr Tiittala - pihapiiri sr-2/p 23. Kaikuharju mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-2/p 24. Hönninmäki - pihapiiri sr-1/p 5

7 25. Niukkalan kirjasto (Markkala) - rakennuskohde sr Hovikulma - rakennuskohde sr Savikko - pihapiiri sr-2/p Notko, ent. Tynkkysen kauppa Kuilu, ent. meijeri ja limonaditehdas Rajapirtti, Niukkalan maamiesseurantalo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p - rakennuskohde sr-2 mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr Ent. Niukkalan kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 32. Rauhala mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 33. Toivola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 34. Mattila - pihapiiri sr-2/p 35. Hovilan aitat luhtiaitta mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr Seppälä mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 3.1 Merkintäsuositukset Selvityksessä luetteloidut arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet suositellaan osoitettavaksi osayleiskaavaan merkinnöillä sr-1 ja sr-2 ja pihapiirit merkinnöillä sr-1/p ja sr-2/p. Kirkon alue suositellaan osoitettavaksi laajempaa aluetta koskevalla /sr-suojelumerkinnällä. Kaavamerkintä Kaavamääräys sr-1 sr-2 sr-1/p sr-2/p Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Huomionarvoinen rakennus. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt suositellaan tehtäväksi siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa suositellaan käytettäväksi alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilytettäväksi mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Suojeltava pihapiiri, jonka rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksissa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei arkkitehtonisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Myös pihasta tulee huolehtia siten, että lähiympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Huomionarvoinen pihapiiri. Olemassa olevan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää ja uudisrakentaminen sovittaa ympäröivään rakennuskantaan mittakaavan ja materiaalien osalta. sr-kl Suojeltu kirkkolailla 1054/ luku 5. 6

8 0 12, m Kannas (Ahokkaan talo) sr-1/p(1) Kannaksen tilalla on asunut seppiä kuudessa sukupolvessa, kertoi Arvo Ahokas, kanttori ja viimeisen sepän poika aiemmin, vuonna 1995 laaditussa rakennusinventointihaastattelussa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen asuinrakennus on rakennettu vuonna Aiemmin hirsipintainen rakennus on vuorattu vuonna 1917 ja vuonna 1927 siihen on tehty mansardikatto. Sitä ennen rakennuksessa on ollut satulakatto pärekatteella. Katon molemmilla lappeilla lapekatteiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla ikkunoilla. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus, josta ei maan nousun tai rakennuksen painumisen vuoksi paljoa ole näkyvillä. Julkisivut ovat punamultamaalattua peiterimalaudoitusta ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ulkoseinien ulkopintaan on asennettu tukiföljarit. Ikkunat ovat alakerrassa 6-ruutuiset ja yläkerran päädyissä on isot 9-ruutuiset ja niiden molemmin puolin 1-ruutuiset pienemmät ikkunat sekä ison ikkunan yläpuolella yksi neliruutuinen, viisikulmainen ikkuna. Sisäänkäynnin kohdalla on aumakattoinen avokuisti, jossa on valkoiseksi maalatut vinoristikko kaiteet ja kaiteisiin kiinnitetyt penkit. Ovi on kaksilehtinen ja harmaaksi maalattu. Rakennuksen länsipäädyssä on yksikerroksinen ja harjakattoinen lisäosa, jossa sisäänkäynnin kohdalla on poikkipääty. Vesikatteena on vihreä profiilipelti yläosassa ja alaosan kaarevilla lappeilla sekä lisäosalla vihreä kolmiorimahuopakate. Savupiiput ovat tiilipintaiset. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Aittarakennus Navetan rauniot Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi L-mallinen aittarakennus sekä navetan rauniot, joista on jäljellä lohkokivistä rakennettu ensimmäinen kerros. 7

9 Rantala sr-1/p(2) 0 12, m Rantalan tilan päärakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirunkoinen rakennus, joka nykyisin palvelee kesäasuntona. Talo on kuulunut alun perin tien toisella puolella sijaitsevaan Kannaksen tilaan. Peiterimalaudoitetut julkisivut on maalattu keltaiseksi ja nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunapuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Satulakaton lapetta on sisäänkäynnin puolelta jatkettu ja vesikatteena on vihreä lukkopontti peltikatto. Luoteissivulla on vaakasuuntaiset, kolmiruutuiset kattolyhdyt lapekatteella. Rakennuksessa on sementtiperustus. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Pihapiiriin kuuluu myös navetta- ja aittarakennus, jotka ovat molemmat peiterimalaudoitettuja ja punamultamaalilla maalattuja. Navettarakennus Aittarakennus 8

10 Kirkkoherran pappila sr-1/p(3) 0 12, m Uukuniemen kirkkoherran pappila valmistui vuonna Se kuitenkin purettiin ja kasattiin sopivammalle paikalle. Uudistyö suoritettiin vuosina rakennusmestari Oski Leanderin piirustusten mukaan. Valmistuttuaan se käsitti 11-huoneisen päärakennuksen, rippikoulutupana käytetyn tuparakennuksen, navetan, tallin, aitan, saunan ja riihen latoineen. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi säilyneet alkuperäisinä ja hyväkuntoisina. Nykyisin pappilassa toimii Savo-Karjalan virkistyskeskus. Kirkkoherran pappila Uukuniementielle Päärakennus on puolitoistakerroksinen kookas hirsirunkoinen rakennus. Pääsisäänkäynnin kohdalla on avokuisti ja rakennuksen takapuolella on iso lasiveranta ja sen päällä kattamaton parveke. Myös lyhyillä sivuilla on sisäänkäynnit. Rakennuksen molemmin puolin on kattofrontonit, jonka harjan alla ja räystäillä on koristellut tympanot. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja yläkerran pitkillä päädyillä on pienet 1-ruutuiset ikkunat. Ikkunoiden vuorilaudat ovat koristeelliset. Rakennuksen vuoraus on jaettu kolmeen osaan: alaosa on pystysuuntaista peiterimalaudoitusta, keskiosa vaakaponttilautaa ja yläosassa on puskuun asennettua leveää lautaa sekä vaaka-, että pystysuuntaisena. Ulkoväri on keltainen ja julkisivut on jaoteltu osiin valkoisiksi maalatuilla ja koristeellisilla vuorilaudoilla. Punaisessa konesaumatussa peltikatossa on pitkät avoräystäät ja jalkarännit. Rakennuksessa on betoniperustus. 9

11 Päärakennus idästä Päärakennus lounaasta Pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia, joiden kunto on hyvä. Ainoastaan väentuvan itäpääty on Uukuniementien välittömän läheisyyden vuoksi kärsinyt tien koronnostoista. Sokkelia ei ole havaittavissa ja hirsirunko on suoraan kosketuksissa maahan. Väentupa Aittarakennus Vanha navetta, nyk. kokoustilat Saunarakennus 10

12 Mönttilä, ent. kappalaisen virkatalo sr-1/p(4) 0 12, m Päärakennus kaakosta Päärakennus lounaasta Päärakennus valmistui kirkonkylän tien päähän Bertha Envaldin suunnittelemana vuonna Kappalaisen virkatalona ennen toiminut rakennus on edelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoistakerroksinen hirsirakennus, joka on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Vuori- ja nurkkalaudat sekä ikkunapuitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on saumattu peltikatto, jonka molemmilla sivuilla on yksilappeiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla vaakaikkunoilla. Harjan molemmissa päädyissä sekä lasiverannan katolla on harjakoristeet ns. kattoratsastajat. Katossa on avoräystäät ja kattoruoteet ovat koristeelliset. Harjan alla on pystyrimoitetut koristeaiheet. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden otsalauta on koristeellinen. Rakennuksessa on pihan puolella viisilappeinen lasiveranta, jossa on aumattu katto. Lasiverannan ikkunoissa on hyvin koristeellinen jaotus ja ovi on 2-lehtinen. Rakennuksessa on lohkokiviperustus. 11

13 Aittarakennukset Uukuniementien porttina Mönttilän pihapiiriä Entinen sauna Pihapiirin kaksi pitkää aittarakennusta sijaitsevat ikään kuin päättäen tien, vaikkakin se aittojen jälkeen vielä jatkuu. Ulkorakennukset ovat kaikki hirsipintaisia, punamultamaalattuja rakennuksia, joissa on tiilikatot, keltaiseksi maalatut ovet ja valkoiset nurkka-, vuori- ja räystäslaudat. Entisen saunarakennuksen päätyyn on rakennettu autotalli uudella nostoovella. Saapuminen Mönttilään Haapaniementien suunnasta 12

14 Kanttorila sr-1(5) Kanttorila sijaitsee Uukuniementien varrella, Kirkkolammen rannalla. Seurakunta osti rakennuksen nimismies Vaarnalta 1930-luvulla ja se todettiin jo 1950-luvulla huonokuntoiseksi, mutta korjattiin kuitenkin kanttorin virka-asunnoksi. Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja se on kunnostettu täysin vuosina Kanttorilaa on mahdollista vuokrata juhla-, kokous- tai lomakäyttöön. Rakennus on 1900-luvun alusta ja se kuuluu Uukuniemellä kulttuurihistoriallisesti keskeiseen kirkollisten virkatalojen ryhmään. Kanttorila lännestä Kanttorila luoteesta Puolitoistakerroksinen hirsirakennus on vaakaponttilaudoitettu ja maalattu siniharmaaksi. Vanhat ikkunat on kunnostettu ja maalattu valkoiseksi puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan. Myös ovet ja nurkkalaudat ovat valkoiset. Mansardikatossa on saumattu peltikatto ja se on vielä maalaamaton. Katon sisääntulon puoleisella sivulla on lapekattoinen kattolyhty, jossa on kaksi 6-ruutuista ikkunaa. Koko rungon levyisessä sisääntuloumpikuistissa on kolme ovea, joista keskimmäinen on 2-lehtinen. Järven puoleisella sivulla on lasiveranta pilareilla, jossa on 12-ruutuiset ikkunat. Muuten ikkunat ovat T-ruutuisia, joiden yläosan ikkuna on jaettu neljään osaan. Ikkunoiden lippalauta on jykevä ja sen kannattimet koristeelliset. Rakennuksen perustus on muurattu luonnonkivistä ja rakennuksen alla on ainakin osittain kellari. Pankolanmäki sr-2(6) Pankolanmäki sijaitsee kanttorilan läheisyydessä Uukuniementien toisella puolella. Rakennus on mansardikattoinen ja sisäänkäynti on rakennuksen päädystä, jossa on matalampi ja satulakattoinen osittain umpinainen ja osittain avoin sisäänkäyntikuisti. Vaakaponttilaidoitetut ulkoseinät ovat vaalean keltaiset ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet ovat vaaleankeltaiset. Ikkunat on todennäköisesti vaihdettu 1950-luvulla. Ne ovat sisään ja ulos aukeavat 2- tai 3-osaiset, joissa yksi tai kaksi ruuduista on kapeampi tuuletusikkuna. Katossa on lapekattoinen kattolyhty. Vesikatto on savitiiltä ja perustus on valettu sementistä. Pankolanmäki koillisesta Pankolanmäki lännestä 13

15 Repola sr-1/p(7) 0 12, m Päärakennus lännestä Päärakennus pohjoisesta Repolan tila sijaitsee Värtsintien varressa ja maisemallisesti merkittävällä paikalla. Osa tilan päärakennuksesta on rakennettu jo 1700-luvun puolella ja talo onedelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen ja sitä on laajennettu kaksi kertaa. Pihan puolen myöhäisemmän laajennusosan kautta on sisäänkäynti rakennukseen. Julkisivut ovat keltaiseksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden puitteet ovat ruskeat. Ikkunoiden vuorilaudat ja räystäiden laudat ovat valkoiset. Satulakatossa on punainen profiilipelti ja umpiräystäät. Tien puoleisella pitkällä sivulla katossa on räystään nosto. Rakennuksen perustus on osalla betonia ja osalla muurattua luonnonkiveä. Aitta/autovaja Navettarakennus Repolan pihapiiriin kuuluu vanha navetta ja aitta/autovaja ja hieman etäämmällä pihapiiristä sijaitsee riihi, kuivaamo ja pari muuta talousrakennusta. Riihi 14

16 Kangas sr-1/p (19) 0 12, m Kankaan tila sijaitsee Kukonlahdentien varrella. Päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja siinä on toiminut koulu joitain vuosia 1900-luvun alussa, kunnes uusi koulutalo valmistui kirkonmäelle vuonna Tilaa on kutsuttu Taivaisten hoviksi tai Kankaan hoviksi, sillä se on ollut pietarilaisen tehtaan mestarin Johannes Taivaisen kesäasuntona. Kunta osti rakennuksen 1920-luvulla sairaalaksi, mutta tilalla jatkettiin kuitenkin vielä maataloutta. Maata tilalla on ollut useita satoja hehtaareita. Rakennus muutettiin kunnalliskodiksi vuonna 1934 ja sodan jälkeen vuonna 1945 Pirhosten suku osti tilan kunnalta. Talon ollessa Taivaisten omistuksessa on päärakennuksen takana ollut laaja puisto luvulla pihapiiristä on purettu vanha savupirtti, jonka tilat toimivat myös kunnalliskotina ja rakennuksessa on ollut myös vuokralaisia evakkoaikana. Päärakennus on puolitoistakerroksinen ja pitkänomainen hirsirakennus. Julkisivujen keskiosat on vuorattu vaakaponttilaudalla ja ikkunoiden alaosa ja harjakolmio on pystyponttilautaa. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja ne on laudoitettu. Julkisivut ovat todennäköisesti olleet keltamullalla maalatut, mutta aikojen saatossa väri on haalistunut lähes kokonaan. Vuori-, nurkka ja räystäslaudat ovat valkoiset ja ikkunoiden puitteet keltamullatut. Alakerran ikkunat ovat T-ruutuiset, lukuun ottamatta kuistin ikkunoita, jotka ovat useampi jakoiset. Yläkerran päätyikkunat ovat 6-ruutuiset ja ullakon ikkunat ovat 2-ruutuiset. Alakerran ikkunoissa on jykevät lippalaudat ja ne on tuettu koristeellisilla tuilla kulmista. Kahdella sisäänkäynnillä varustetussa umpinaisessa kuistissa on loiva satulakatto. Myös rakennuksen päärungon osalla on satulakatto ja katteena on maalaamaton profiilipelti. Räystäät ovat umpinaiset. Savupiiput on punatiilistä muuratut, eikä niitä ole pinnoitettu. Päärakennuksen luoteeseen Päärakennuksen koilliseen 15

17 Päärakennuksen kaakkoon Pihapiiriin kuuluu myös iso hirsirakenteinen aittarakennus, jonka kylkeen on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja hieman matalampi talousrakennus. Hirsirakenteisessa aitassa on kaksi erillistä hirsirunkoa ja välikkö, jonne on leveät pariovet. Päädyissä olevat ovet ovat sisäänpäin aukeavat. Seinät on punamullattu ja vuori- ja nurkkalaudat sekä hirsirungon päädyt on maalattu valkoiseksi. Rakennuksessa on satulakatto, sekä hirsirakenteisessa, että myöhemmin rakennetussa lautarakenteisessa osassa. Vesikatteena on maalaamaton profiilipelti. Ovien päällä on pienet ikkunat. Aittarakennus Saunarakennus Riihi Pihapiiristä kauempana sijaitseva navettarakennus ja maakellari 16

18 Hiekkaranta sr-1 (20) Hiekkarannan tila sijaitsee Uukuniementien varrella ja Paakalahden rannalla ja tilan päärakennus näkyy etelänsuunnasta tultaessa hienona maisemapisteenä Uukuniementielle heti Paakalahdensillan jälkeen. Aikoinaan ranta on ollut kirkkoon menijöiden rantautumispaikka Hiekkarannan tilan päärakennus on rakennettu vuonna Puolitoistakerroksinen hirsirunkoinen talo on vuoraamaton ja maalattu punamullalla. Vuori-, nurkka- ja räystäslaudat sekä ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 5-ruutuiset ja lippalaudassa on yksinkertainen koristeprofiili ja se on päistä taitettu alaspäin. Satulakatto on vihreätä poimulevypeltiä. Rakennuksen kaakon puolen julkisivulle on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja koko rakennuksen levyinen kuisti. Perustus on luonnonkiveä hirsirungon osalta ja kuisti on perustettu betonianturoille. Hiekkaranta Uukuniementieltä Julkisivu lounaaseen Rajala (Uokkola) sr-2 (21) Paakalahden pohjoisrannalla sijaitseva Rajalan tilan piha on käyttämättömänä metsittynyt ja päässyt huonoon kuntoon. Päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Kalattomasta pappi Ensio Larelman kotitilalta 1900-luvun alussa ja siinä asuivat Matti ja Hilma Taivainen, kunnes möivät sen Siiri Tiittaiselle vuonna Tilalla on pidetty muutamaa lehmää ja viljelty pientä peltosaraketta. Pieni hirsirunkoinen ja vuoraamaton rakennus on maalaamaton ja hirret ovat harmaantuneet kauniisti. Ikkunat ovat pääasiassa 5-ruutuiset ja niiden otsalautojen päällä on karjalaisvaikutteinen koristeaihe. Leveä ja umpinainen sisääntulokuisti on lautarakenteinen. Rakennuksen päärungon satulakaton lape jatkuu kuistin katoksi, mutta oven kohdalla räystäs on nostettu poikkipäädyksi. Ulko-ovi on kaksilehtinen. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Rajala, päärakennus Päärakennuksen ikkunat 17

19 Tiittala sr-2 (22) Tiittalan päärakennuksen hirret on tuotu Kiteeltä ja rakentajina olivat Tauno ja Toivo Heinonen. Yksikerroksinen ja vinttikamarillinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaidoituksella ja julkisivut on maalattu vaalean harmaaksi. Rakennus oli alunperin hirsipinnalla, mutta vuonna 1953 se vuorattiin ja maalattiin punamullalla. Nykyisen värinsä rakennus on saanut vuonna Mansardikatossa on punainen kolmiorimahuopakate ja avoräystäät. Ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuisia ja ne ovat puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan valkoiset. Ikkunoiden lippalaudat on tuettu reunoista ja keskeltä muotoon veistetyillä kulmapaloilla. Perustus on luonnonkiveä. Tiittalan pihapiiri Päärakennus luoteesta Päärakennus idästä Aittarakennus on pitkänomainen hirsirakennus, jota on vielä jatkettu lautarakenteisella osalla. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja koko rakennus on punamullattu. Hirsiaittaan on kaksi sisäänpäin aukeavaa ovea ja yhdet ulospäin aukeavaat pariovet. Lautarakenteiseen osaan on yksi leveä liukuovi. Ovet on maalattu ruskeiksi. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelti. Hirsiaitan edustalla on lyhyt puukuisti ja sitä suojaa rakennuksen vesikaton lape, joka tulee kuistin yli. Kuistilla on kolme pilaria, jotka tukevat lapetta. Aittarakennus Vanha sauna 18

20 Kirkko sr-kl (1O) Uukuniemi erotettiin omaksi seurakunnaksi vuonna 1632 Kurkijoen, Kiteen ja Sortavalan osista. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1793 ja vihittiin käyttöönsä vuonna Nykyisen asunsa se on saanut vuonna 1853 tunnetun kirkonrakentajan T.J Tolpon tekemässä perusteellisessa korjauksessa. Tuolloin kirkkoa muutettiin valoisammaksi korottomalla ristikeskuksesta ikkunalliseksi torniksi. Kirkko myös vuorattiin tuolloin sekä ulko-, että sisäpuolelta. Kirkko on ristikirkko, jonka keskustassa kohoaa kupoliin liittyvä torni. Nykyisessä muodossaan kirkko edustaa myöhäisempireä. Tapuli sr-kl (11) Tapulin on piirtänyt T.J Tolpo ja se rakennettiin kirkon korjaustöiden yhteydessä vuonna Tulipalossa tuhoutuneen edellisen tapulin oli suunnitellut Taavetti Rahikainen. Tapuli sijaitsee toisella puolella Uukuniementietä, kuin kirkko. Se on korkeudeltaan 26 metriä ja hirsirunkoinen. Julkisivun laudoitus on vaakaponttipaneelia, ja keltaiseksi maalattua. Nurkka ja vuorilaudat ovat valkoiset. Särmikäs kupoli kaartuu ja suippenee loivasti huippuun ja se on katettu punaisella saumatulla pellillä. Erityispiirteenä tapulissa on sen 2-nivelisyys. Ylimmän nivelen nurkat ovat viistetyt. Kattoräystäissä on tympanokoristeet jokaisella neljällä sivulla. Ikkunat ovat suippokärkiset goottilaiset ikkunat. Kirkonkellot on sähköistetty vuonna

21 Pitäjäntupa sr-1/p (12) Pitäjäntupa on siirretty nykyiselle paikalleen v Ertonlahden tilalta, jossa se oli aiemmin toiminut käräjätupana. Sittemmin se toimi ll maailmansotaan asti kuntakokousten pitopaikkana. Nykyisin se on Uukuniemi-seuran omistuksessa ja toimii museona. Kirkon ja pitäjäntuvan välissä oleva kenttä on perinteisesti toiminut kokoontumis- ja markkinapaikkana ja siihen kenttää käytetään vieläkin. Pitäjäntupa on puolitoistakerroksinen ja hirsipintainen rakennus, lukuun ottamatta porstuaa, joka on lautarakenteinen ja peiterimalaidoitettu. Rakennuksen satulakatto on vihreää poimulevypeltiä ja avoräystäät on maalattu punamullalla. Myös savupiiput on pellitetty, mutta mustalla pellillä. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Yläkerrassa on 4-ruutuiset ikkunat ja porstuan ikkunat ovat useampi jakoiset. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja kaksiosainen ulko-ovi, ikkunoiden vuorilaudat ja puitteet, räystäs-, nurkka- ja peitelaudat ovat valkoiset. Pitäjäntupa on pitkänomainen rakennus ja sijaitsee viettävällä paikalla. Rakennuksen luonnonkiviperusta kohoaa siten korkeaksi eteläpäädystään. Pitäjäntupa ja aitta Pitäjäntupa lounaaseen Pitäjäntuvan läheisyydessä sijaitsee hirsirunkoinen aitta, joka on punamullalla maalattu ja jonka nurkat sekä peite- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Aittarakennuksessa on satulakatto ja tiilikate. Kirkonkylän kansakoulu sr-1 (13) Kirkonmäen maisemakokonaisuuteen kuuluva koulutalo edustaa tyypillistä vuosisadan vaihteen koulurakennusta. Koulu on vuodelta 1906 ja se toimi koulurakennuksena useaan otteeseen kunnostettuna ja laajennettuna vuoteen 1996 saakka. Rakennus on puolitoistakerroksinen, pitkä hirsirakennus ja siihen on kolme erillistä, umpinaista sisäänkäyntikuistia. Satulakatossa on saumattu, punainen peltikate, jota on hiljattain korjattu räystään osalta. Kaakkoispäädyssä on poikkipääty. Rakennus on vaaleaksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat, nurkkalaudat ja räystään alukset ovat valkoiset. Ikkunat ovat osittain 6-ruutuiset ja osittain T-ruutuiset. Ikkunapuitteet ovat tummanruskeat. Kirkonkylän kansakoulu 20

22 Entinen nuorisoseurantalo sr-1 (14) Aivan Uukuniementien varressa on yksikerroksinen hirsirakennus, joka on ostettu nuorisoseurantaloksi Ertonlahden omistajalta vuonna Rakennuksessa on toiminut kauppa ja ensimmäisenä kauppiaana mainitaan Laukkanen luvulla kauppiaana on toiminut Kinnunen, vuosina Jaakkimasta muuttanut Similä ja sodan jälkeen 1940-luvulla kiinteistön osti Toivo Ahokas. Vuonna 1951 vuokralle tuli Maaseudun Osuuskauppa, joka vuonna 1963 sulautui Parikkalan Osuuskauppaan. Vuonna 1964 Simpeleen Osuuskaupan liittyessä yritykseen nimeksi muutettiin Osuuskauppa Kaakonmaa, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1985 asti. Sen jälkeen rakennuksen osti Matti Pirhonen, joka piti paikalla kioskia. Rakennuksessa on toiminut myös posti arviolta välisenä aikana. Kauppatoiminta näkyy rakennuksessa edelleen ison näyteikkunan ja erillisen sisäänkäynnin ansiosta, jotka siihen on rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksen pohjoispäässä on vinkkelilaajennus, jossa toimi Pirhosen kioski. Toisen Uukuniementiellepäin olevan sisäänkäynnin on satulakattoinen avokuisti, jossa on peiterimalaudoitetut kaiteet ja harjakolmio. Julkisivut on vuorattu peiterimalaidoin ja maalattu vaalean harmaaksi. Räystäs-, nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunan puitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelt ja savupiiput ovat pinnoittamattomat. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Entinen nuorisoseurantalo Uukuniementielle Pohjolan mökki sr-1 (15) Pohjolan mökki sijaitsee aivan Uukuniemen tien varressa ja on jäänyt tien koron nostojen vuoksi hieman hankalaan paikkaan. Se on rakennettu arviolta ja sen lainhuuto on suoritettu vuonna Talon on rakentanut tai rakennuttanut A. Airaksinen luvulla mökissä ovat asuneet Rautiot ja 1940-luvulla se on siirtynyt Josefiina ja Heikki Hirvoselle. Mökki käsittää tuvan ja yhden makuuhuoneen. Rakennus on hirsirunkoinen ja peiterimalaudoitettu. Julkisivut on maalattu punaiseksi ja nurkka-, vuori ja räystäslaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet on maalattu tummanvihreäksi ja yläkerran ikkunanpuitteet tummanruskeaksi. Uukuniemen puolen ikkunoihin on asennettu jälkeenpäin puiset ikkunaluukut. Satulakattoon on asennettu maalaamaton profiilipeltikatto. Perustuksena on nurkkakivet 21

23 Pihapiiriin kuuluu myös muita rakennuksia. Tien varressa mökin ja kioskin välissä on aitta ja ulkovaja. Sauna ja naapurin kanssa yhteiskäytössä ollut kaivo on jäänyt hoitamattoman puutarhan piiloon Pohjolan mökki Uukuniementielle Jaanala sr-2 (16) Jaanala sijaitsee kappelin läheisyydessä, sen itäpuolella, Ristirannantien varressa. Puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen talo on edelleen asuinkäytössä. Julkisivut on vaakaponttilaudoitettu ja ne on maalattu keltaiseksi. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat on ruskeat ja ikkunanpuitteet valkoiset. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipeltikate. Perustus on luonnonkiveä ja laastia Jaanala 22

24 Ertonlahti sr-1/p (18) 0 12, m Ertonlahden pihapiiri sijaitsee Uukuniementien varrella ja sitä ympäröi Uukuniementien itäpuolella pellot. Pihapiiriä suojaa tien puolelta korkeaksi kasvanut kuusiaita. Ertonlahden päärakennuksen on rakennuttanut nimismies Aschan 1870-luvun lopussa. Alkuperäisessä asussaan se on ollut yksikerroksinen ja aumakattoinen ja nykyisen muotonsa se on saanut 1900-luvun alussa. Perimätiedon mukaan edellinen päärakennus sijaitsi jonkin matkaa kaakkoon nykyiseltä paikaltaan ja rakennus haluttiin pystyttää hyvälle järvinäköalapaikalle. Tilaa on kutsuttu nimellä Uusi hovi ja se nimitys lienee nimismies Aschanin ajalta Uuden hovin omisti Kesälahdelta tullut A.J. Korhonen ja tänä aikana talossa toimi kansakoulu arviolta vuosina Rakennuksessa toimi myös jonkin aikaa postikonttori. Uudella hovilla vietti kesiänsä taidemaalari Albert Gebhard puolisoineen ja taidemaalari Väinö Hämäläinen ja hänen sisarensa Armi joka myöhemmin avioitui Heikki Klemetin kanssa. Vuodesta 1898 eteenpäin tilaa omisti Joensuusta kotoisin oleva viipurilainen liikemies, Portugalin konsuli Uno A. Mustonen. Mustosen jälkeen tila kuului ainakin vuonna 1911 Juho Hirvoselle, joka myi sen A.J. Mansardikatto on yläosastaan punaista poimulevypeltiä ja alaosan lappeiltaan samanväristä profiilipeltiä. Räystäskourut, syöksytorvet ja kattotikkaat ovat katon väristä peltiä. Kaksi hormia on tiilipintaista, toinen puna- ja toinen hiekkakivitiiltä, ja yksi hormi on pellitetty. Molemmilla pitkillä julkisivuilla on tympanot, joissa on 9-ruutuiset ikkunat. Muutoin ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Niiden puitteet ovat ruskeat ja vuorilaudat valkoiset. Otsalauta ikkunoissa on koristeellinen ja yläosassa on punainen pellitys. Keltamullatut julkisivut ovat alaosiltaan peiterimalaudoitusta ja yläosat ovat vaakaponttilautaa. Leveä, umpinainen sisääntulokuisti on vaakaponttilautaa. Rakennukseen on kaksi sisäänkäyntiä levikkeellisillä ovilla. Niiden yläosassa on 5-ruutuiset ikkunat ja niiden rungot on maalattu ruskeaksi ja kolme vaakasuuntaista peiliä keltaisiksi. Luonnonkiviperustusta on vahvistettu laastilla ja rakenne on kunnostuksen tarpeessa. 23

25 Päärakennus itään Ertonlahden pihapiiriin kuuluu myös kookas hirsirunkoinen luhtiaitta, jossa on sekä ylä- että alakertaan kolme sisäänkäyntiä. Ovet, kaiteet, pilari ja portaat on keltamullalla maalattu ja hirsipintainen aitta on punamullattu, mutta väri on haalistunut. Aitan molemmin puolin on rakennettu matalammat, puurunkoiset lisäosat. Rakennus lisäosineen on katettu punaisella poimulevypellillä. Entinen navettarakennus sijaitsee vastapäätä asuinrakennusta. Siihen kuuluu pitkänomainen kivi- ja lautarakenteinen navetta ja pohjoisosassa hirsirakenteinen poikkipääty. Navetan ylisille on silta. Rakennus on katettu maalaamattomalla poimulevypellillä ja eteläosassa navettarakennusta on laaja avolape. Ertonlahden pihapiiriä vastapäätä, Uukuniementien länsipuolella, sijaitsee pyöröhirsirakenteinen lato, joka kuuluu Ertonlahden tilaaan. Päärakennus luoteeseen Luhtiaitta Ertonlahti, ent. navettarakennus Lato Uukuniementien varressa 24

26 Lehtola, vanha kunnantalo sr-1 (9) Lehtola sijaitsee Uukuniementien läheisyydessä, mutta huomattavasti alempana, kuin mitä tielinjaus kulkee. Rinne laskee jyrkästi Kirkkolammen rantaan ja rakennuksen takaosasta avautuu hieno järvimaisema. Lehtolan päärakennus on entinen Ratilan tilan päärakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Kunnantoimisto toimi siinä vuosina jonka jälkeen siinä on toiminut kunnan vuokra-asuntoja. Rakennusta kunnostetaan parasta aikaa asuintaloksi. Päärakennus on pitkä, puolitoistakerroksinen hirsirakennus, johon on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen umpinainen ja toinen avokuisti. Satulakatossa on räystäännostot molemmilla lappeilla. Katto on ruskeaa profiilipeltiä ja siinä on avoräystäät. Julkisivut beigen sävyiset ja ala- ja yläosasta pystyponttilautaa ja keskiosasta on vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat alakerrassa T-ruutuiset ja puitteet on maalattu tumman ruskeiksi. Yläkerran ikkuat ovat 6-ruutuiset isot ikkunat, joissa puitteet ovat valkoiset. Ikkunoissa on koristeelliset vaaleamman ruskeat vuorilaudat. Ylä- ja alakerran ikkunoiden välissä on myös 2-ruutuisia ikkunoita. Järvelle avautuu kookas kuisti, jossa on lapekatto ja keskellä räystään nosto. Luonnonkiviperustus on rapattu ja kivet ovat osittain näkyvissä. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös punamullattu hirsipintainen aittarakennus. Päärakennus pohjoiseen Päärakennus länteen Aittarakennus 25

27 Apteekin talo sr-1/p(17) 0 12, m Entinen apteekin talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja se näkyy maamerkkinä Uukuniementien varressa kirkolta pohjoiseen päin mentäessä. Talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja siinä toimi apteekki vuoteen Toimii nykyisin kesäasuntona. Rakennus on hirsirakenteinen ja pystypeiterimoitetut ulkoseinät on maalattu vaalean keltaiseksi. Ikkunat ovat T-ruutuiset, puitteiltaan julkisivua tummemman keltaiseksi maalatut. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Sisäänkäynti on pihan puolelta pitkän lapekatteisen avokuistin kautta. Myös eteläpäädyn lyhyellä sivulla on sisäänkäynti, joka on katettu jykevällä, seinästä tuetulla ja harjakatteisella katoksella. Katto on maalaamatonta poimulevypeltiä ja sokkeli lohkokiveä. Vastapäätä päärakennusta sijaitsee kaksiosainen aittarakennus, jonka pohjoispuoli on hirsipintainen ja eteläpuoli on vuorattu leveällä maalaamattomalla vaakaponttilaudalla. Hirsirungon nurkat ovat lyhyet ja ne on peitetty valkoiseksi maalatuilla nurkkalistoilla. Aittaan on kolme sisäänpäin aukeavaa, keltaiseksi maalattua ovea. Rakennuksessa on nurkkakiviperustus ja satulakatto maalaamattomalla poimulevypellillä. Päärakennus Uukuniementielle Päärakennus itään Aittarakennus 26

28 Ratila sr-1(8) Ratila sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, aivan Uukuniementien varressa, kohdassa josta on myös näkymä Kirkkolammille. Tilan päärakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on toiminut posti. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Uukuniementien varressa, Uitunlahden rannalla. Rakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirakenteinen ja siinä on tielle ja lammelle päin leveät poikkipäädyt. Lammelle päin olevan poikkipäädyn alapuolella on lapekatteinen kuisti, jonka yläpuolella on kattamaton parveke. Eteläpäädyssä on rakennuksen rungon levyinen, lapekatteinen porstua, jossa on räystään nosto. Portaat ja avokuisti lammen suuntaan on betonista valettu. Sokkeli on betonia ja se on valettu todennäköisesti kiviperustuksen päälle, sillä perustus tulee ulommas, kuin julkisivujen vuorilaudoitus. Ulkoseinät ovat veden vihreää pystypeiterimaa. Katto on punaista tiiltä, lukuun ottamatta porstuaa, joka on katettu punaisella palahuovalla. Ikkunat ovat pääosin 7-ruutuiset. Lisäksi yläkerrassa on leveämmät 10-ruutuiset ikkunat. Pihassa sijaitsee myös navettarakennus. Päärakennus Uukuniementielle päin Päärakennus länteen Entinen navettarakennus 27

29 Seppälän tila sr-1/p(36) 0 12, m Seppälä sijaitsee aivan Kummuntien varressa ja pihapiiri on arvokas maisemallisesti. Sillä on merkitys myös paikallishistoriallisesti, sillä Seppälän tilan saunassa ovat lotat keittäneet soppaa ja muonittaneet laatokankarjalaisia pakolaisia talvi- ja jatkosodan aikana. Päärakennus pohjoiseen Puolitoista kerroksinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella ja punamullattu. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat sekä ovi ja ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuisia, mutta niiden lisäksi on myös pystysuuntaisia 3-ruutuisia, yksi isompi 11-ruutuinen sekä vinoruutuiset yläkerran päätyjulkisivun ikkunat. Ikkunoiden lippalaudan 28

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella 82136257 9.1.2013 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi

Lisätiedot

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella LIITE 2. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella Ramboll

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan alueet Kuva 1 suunnittelualueen rajaus opaskartalla Suunnittelualue Asemakaavan suunnittelualue

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135. Paxalvägen 39, Justus, 47540200020187

98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135. Paxalvägen 39, Justus, 47540200020187 98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135 Pihapiirin muodostavat tiensuuntainen päärakennus ja sitä vastapäätä oleva L-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen perustus on betonia, julkisivu valkea ja rapattu,

Lisätiedot

KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN

KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN PERUSSELVITYKSEN LIITE / Bilaga Rakennusinventointi / Byggnadsinventering Sokoja 4H srs rakennuksen kuvaus valokuva srs4h-80

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021 Lokala (508) Niemi 895-508-0002-002 2 00 Muu asuinrakennus 002 Seurakuntatalo Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Lähiympäristö: Pihapiiri: Other history: Kulttuurihistorialliset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti Page 1 of 2 laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) AHONRANTA Ahonrannan tilan päärakennus

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 1957, Sänkimäki-Juankoski osuus Siilinjärvi-Viinijärvi rataosuudesta valmistui 1957. Radan rakentaminen Siilinjärveltä Joensuun-Outokummun

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

MUSEOVIRASTO 1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO

MUSEOVIRASTO 1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 2. Kunta Kristiinankaupunki 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo Lapväärtti / 4:43 Holmberg 3. Kohde

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki 5:197 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 5:197 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Nurmon keskustan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Vaunuvajan restaurointi (1/2)

Vaunuvajan restaurointi (1/2) Vaunuvajan restaurointi (1/2) Vaunuvajan nurkkakiviä oikaistiin ja pitkien, notkollaan olevien seinälinjojen alle lisättiin kivet. Rakennusta ja kattoa oikaistiin "virheitä puolittamalla" vain sen verran,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

PINTAKALLISTUSSELVITYS

PINTAKALLISTUSSELVITYS 27.7.2011 PINTAKALLISTUSSELVITYS Kimokujan koulu Kimokuja 5 01200 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) PÄÄKONTTORI, Konalankuja 4, 00390 HELSINKI

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

18.9.2003 Annaelina Isola, aluearkkitehti (17.3.2010 Mikko Korhonen, Elina Marjakangas)

18.9.2003 Annaelina Isola, aluearkkitehti (17.3.2010 Mikko Korhonen, Elina Marjakangas) Haapaveden osayleiskaava 2030 / Liite 2 Keskustan alueen 2000-2003 inventoidut paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet ja aluekokonaisuudet. luetteloa on täydennetty 2009 ja 2010. 18.9.2003

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta. Asennusohjeet Asennustyön voi suorittaa yksi henkilö mutta työskentely pareittain on suositeltavaa. Elementit toimitetaan muovilla päällystetyllä paketilla, paketti on varastoitava ilmavasti maasta irti

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä 28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot