Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella"

Transkriptio

1 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

2 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Työnro: Pvm Kirjoittanut Niina Ahlfors Ramboll Niemenkatu 73, Lahti Puhelin:

3 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Lähtötiedot 4 3 Rakennettu ympäristö Merkintäsuositukset 6 Kannen kuva: Ramboll ( Markus Hytönen) 2

4 1. Johdanto Uukuniemen yleiskaavan tarkistuksen tueksi laadittu rakennusinventointi pohjautuu aiemmin tehtyjen inventointien tietoihin sekä syksyllä 2012 tehdyllä maastokäynnillä kirjattuihin havaintoihin ja otettuihin valokuviin. Maastokäynnin aikana valokuvattiin noin 100 rakennusta suunnittelualueella. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut selvitykset analysoivat maisemaa, luonnonympäristöä ja muinaisjäännöksiä. Rakennusinventoinnin näkökulmana on kulttuurihistoriallisten arvojen välittyminen rakennetun ympäristön nykytilassa. Tarkastelutaso on kohdetasoinen eli tutkitaan yksittäisen rakennuksen merkitystä tai tarkastellaan kunkin kiinteistön pihapiiriä yhtenä kokonaisuutena. Inventointi suoritettiin rakennusten ulkoarkkitehtuurin sekä ympäristöllisten ja kulttuuristen seikkojen pohjalta, eikä rakennusten sisätiloja tutkittu. Inventointi rajattiin käytännössä ennen vuotta 1945 rakennettuihin kohteisiin, mutta myös yksi 1950-luvulla rakennettu kohde suositellaan suojeltavaksi. Selvityksen on laatinut kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors ja tarvittavien tietojen kokoamiseen ja kaavoitustyön ohjaukseen ovat osallistuneet myös suunnitteluavustaja Kaisa Långström ja maisema-arkkitehti Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy. 3

5 2. Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty tietolähteinä seuraavia julkaisuja, raportteja ja sähköisiä aineistoja: Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi, Etelä-Karjalan museo, 1987, täydennysosa 1996 Uukuniemen historia, Jaana Juvonen, 2009 Uukuniemen kirkonkylän kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma, Pekka Ilén, Leena Rautavuori, Eero Salminen, 1996 Uukuniemen yleiskaavan selostus, Etelä-Karjalan liitto, 1997 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2, Etelä-Karjalan liitto, 2008 Ympäristöministeriön ja Museovirasto ylläpitämä Rakennusperintö.fi -internetsivusto, 4

6 3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yhteensä 36 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta. Rakennukset ja pihapiirit on luetteloitu alla olevassa taulukossa. nro Kohteen nimi Laajuus Suojelu voimassa olevassa yleiskaavassa Merkintäsuositus laadittavana olevaan yleiskaavaan 1. Kannas (Ahokkaan talo) mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 2. Rantala - pihapiiri sr-1/p Savo-Karjalan virkistyskeskus ent. kirkkoherran pappila Mönttilä ent. kappalaisen virkatalo /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 5. Kanttorila /sr kaavakartalla rakennuskohde sr-1 6. Pankolanmäki - rakennuskohde sr-2 7. Repola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 8. Ratila mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr-1 9. Lehtola, ent. kunnantalo /sr kaavakartalla rakennuskohde sr Kirkko /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 11. Tapuli /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 12. Pitäjäntupa /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 13. Ent. kirkonkylän kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr Ent. nuorisoseurantalo - rakennuskohde sr Pohjolan mökki - rakennuskohde sr Jaanala - rakennuskohde sr Ent. apteekin talo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 18. Ertonlahti /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 19. Kangas mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 20. Hiekkaranta - rakennuskohde sr Rajala - rakennuskohde sr Tiittala - pihapiiri sr-2/p 23. Kaikuharju mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-2/p 24. Hönninmäki - pihapiiri sr-1/p 5

7 25. Niukkalan kirjasto (Markkala) - rakennuskohde sr Hovikulma - rakennuskohde sr Savikko - pihapiiri sr-2/p Notko, ent. Tynkkysen kauppa Kuilu, ent. meijeri ja limonaditehdas Rajapirtti, Niukkalan maamiesseurantalo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p - rakennuskohde sr-2 mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr Ent. Niukkalan kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 32. Rauhala mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 33. Toivola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 34. Mattila - pihapiiri sr-2/p 35. Hovilan aitat luhtiaitta mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr Seppälä mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 3.1 Merkintäsuositukset Selvityksessä luetteloidut arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet suositellaan osoitettavaksi osayleiskaavaan merkinnöillä sr-1 ja sr-2 ja pihapiirit merkinnöillä sr-1/p ja sr-2/p. Kirkon alue suositellaan osoitettavaksi laajempaa aluetta koskevalla /sr-suojelumerkinnällä. Kaavamerkintä Kaavamääräys sr-1 sr-2 sr-1/p sr-2/p Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Huomionarvoinen rakennus. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt suositellaan tehtäväksi siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa suositellaan käytettäväksi alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilytettäväksi mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Suojeltava pihapiiri, jonka rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksissa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei arkkitehtonisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Myös pihasta tulee huolehtia siten, että lähiympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Huomionarvoinen pihapiiri. Olemassa olevan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää ja uudisrakentaminen sovittaa ympäröivään rakennuskantaan mittakaavan ja materiaalien osalta. sr-kl Suojeltu kirkkolailla 1054/ luku 5. 6

8 0 12, m Kannas (Ahokkaan talo) sr-1/p(1) Kannaksen tilalla on asunut seppiä kuudessa sukupolvessa, kertoi Arvo Ahokas, kanttori ja viimeisen sepän poika aiemmin, vuonna 1995 laaditussa rakennusinventointihaastattelussa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen asuinrakennus on rakennettu vuonna Aiemmin hirsipintainen rakennus on vuorattu vuonna 1917 ja vuonna 1927 siihen on tehty mansardikatto. Sitä ennen rakennuksessa on ollut satulakatto pärekatteella. Katon molemmilla lappeilla lapekatteiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla ikkunoilla. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus, josta ei maan nousun tai rakennuksen painumisen vuoksi paljoa ole näkyvillä. Julkisivut ovat punamultamaalattua peiterimalaudoitusta ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ulkoseinien ulkopintaan on asennettu tukiföljarit. Ikkunat ovat alakerrassa 6-ruutuiset ja yläkerran päädyissä on isot 9-ruutuiset ja niiden molemmin puolin 1-ruutuiset pienemmät ikkunat sekä ison ikkunan yläpuolella yksi neliruutuinen, viisikulmainen ikkuna. Sisäänkäynnin kohdalla on aumakattoinen avokuisti, jossa on valkoiseksi maalatut vinoristikko kaiteet ja kaiteisiin kiinnitetyt penkit. Ovi on kaksilehtinen ja harmaaksi maalattu. Rakennuksen länsipäädyssä on yksikerroksinen ja harjakattoinen lisäosa, jossa sisäänkäynnin kohdalla on poikkipääty. Vesikatteena on vihreä profiilipelti yläosassa ja alaosan kaarevilla lappeilla sekä lisäosalla vihreä kolmiorimahuopakate. Savupiiput ovat tiilipintaiset. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Aittarakennus Navetan rauniot Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi L-mallinen aittarakennus sekä navetan rauniot, joista on jäljellä lohkokivistä rakennettu ensimmäinen kerros. 7

9 Rantala sr-1/p(2) 0 12, m Rantalan tilan päärakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirunkoinen rakennus, joka nykyisin palvelee kesäasuntona. Talo on kuulunut alun perin tien toisella puolella sijaitsevaan Kannaksen tilaan. Peiterimalaudoitetut julkisivut on maalattu keltaiseksi ja nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunapuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Satulakaton lapetta on sisäänkäynnin puolelta jatkettu ja vesikatteena on vihreä lukkopontti peltikatto. Luoteissivulla on vaakasuuntaiset, kolmiruutuiset kattolyhdyt lapekatteella. Rakennuksessa on sementtiperustus. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Pihapiiriin kuuluu myös navetta- ja aittarakennus, jotka ovat molemmat peiterimalaudoitettuja ja punamultamaalilla maalattuja. Navettarakennus Aittarakennus 8

10 Kirkkoherran pappila sr-1/p(3) 0 12, m Uukuniemen kirkkoherran pappila valmistui vuonna Se kuitenkin purettiin ja kasattiin sopivammalle paikalle. Uudistyö suoritettiin vuosina rakennusmestari Oski Leanderin piirustusten mukaan. Valmistuttuaan se käsitti 11-huoneisen päärakennuksen, rippikoulutupana käytetyn tuparakennuksen, navetan, tallin, aitan, saunan ja riihen latoineen. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi säilyneet alkuperäisinä ja hyväkuntoisina. Nykyisin pappilassa toimii Savo-Karjalan virkistyskeskus. Kirkkoherran pappila Uukuniementielle Päärakennus on puolitoistakerroksinen kookas hirsirunkoinen rakennus. Pääsisäänkäynnin kohdalla on avokuisti ja rakennuksen takapuolella on iso lasiveranta ja sen päällä kattamaton parveke. Myös lyhyillä sivuilla on sisäänkäynnit. Rakennuksen molemmin puolin on kattofrontonit, jonka harjan alla ja räystäillä on koristellut tympanot. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja yläkerran pitkillä päädyillä on pienet 1-ruutuiset ikkunat. Ikkunoiden vuorilaudat ovat koristeelliset. Rakennuksen vuoraus on jaettu kolmeen osaan: alaosa on pystysuuntaista peiterimalaudoitusta, keskiosa vaakaponttilautaa ja yläosassa on puskuun asennettua leveää lautaa sekä vaaka-, että pystysuuntaisena. Ulkoväri on keltainen ja julkisivut on jaoteltu osiin valkoisiksi maalatuilla ja koristeellisilla vuorilaudoilla. Punaisessa konesaumatussa peltikatossa on pitkät avoräystäät ja jalkarännit. Rakennuksessa on betoniperustus. 9

11 Päärakennus idästä Päärakennus lounaasta Pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia, joiden kunto on hyvä. Ainoastaan väentuvan itäpääty on Uukuniementien välittömän läheisyyden vuoksi kärsinyt tien koronnostoista. Sokkelia ei ole havaittavissa ja hirsirunko on suoraan kosketuksissa maahan. Väentupa Aittarakennus Vanha navetta, nyk. kokoustilat Saunarakennus 10

12 Mönttilä, ent. kappalaisen virkatalo sr-1/p(4) 0 12, m Päärakennus kaakosta Päärakennus lounaasta Päärakennus valmistui kirkonkylän tien päähän Bertha Envaldin suunnittelemana vuonna Kappalaisen virkatalona ennen toiminut rakennus on edelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoistakerroksinen hirsirakennus, joka on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Vuori- ja nurkkalaudat sekä ikkunapuitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on saumattu peltikatto, jonka molemmilla sivuilla on yksilappeiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla vaakaikkunoilla. Harjan molemmissa päädyissä sekä lasiverannan katolla on harjakoristeet ns. kattoratsastajat. Katossa on avoräystäät ja kattoruoteet ovat koristeelliset. Harjan alla on pystyrimoitetut koristeaiheet. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden otsalauta on koristeellinen. Rakennuksessa on pihan puolella viisilappeinen lasiveranta, jossa on aumattu katto. Lasiverannan ikkunoissa on hyvin koristeellinen jaotus ja ovi on 2-lehtinen. Rakennuksessa on lohkokiviperustus. 11

13 Aittarakennukset Uukuniementien porttina Mönttilän pihapiiriä Entinen sauna Pihapiirin kaksi pitkää aittarakennusta sijaitsevat ikään kuin päättäen tien, vaikkakin se aittojen jälkeen vielä jatkuu. Ulkorakennukset ovat kaikki hirsipintaisia, punamultamaalattuja rakennuksia, joissa on tiilikatot, keltaiseksi maalatut ovet ja valkoiset nurkka-, vuori- ja räystäslaudat. Entisen saunarakennuksen päätyyn on rakennettu autotalli uudella nostoovella. Saapuminen Mönttilään Haapaniementien suunnasta 12

14 Kanttorila sr-1(5) Kanttorila sijaitsee Uukuniementien varrella, Kirkkolammen rannalla. Seurakunta osti rakennuksen nimismies Vaarnalta 1930-luvulla ja se todettiin jo 1950-luvulla huonokuntoiseksi, mutta korjattiin kuitenkin kanttorin virka-asunnoksi. Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja se on kunnostettu täysin vuosina Kanttorilaa on mahdollista vuokrata juhla-, kokous- tai lomakäyttöön. Rakennus on 1900-luvun alusta ja se kuuluu Uukuniemellä kulttuurihistoriallisesti keskeiseen kirkollisten virkatalojen ryhmään. Kanttorila lännestä Kanttorila luoteesta Puolitoistakerroksinen hirsirakennus on vaakaponttilaudoitettu ja maalattu siniharmaaksi. Vanhat ikkunat on kunnostettu ja maalattu valkoiseksi puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan. Myös ovet ja nurkkalaudat ovat valkoiset. Mansardikatossa on saumattu peltikatto ja se on vielä maalaamaton. Katon sisääntulon puoleisella sivulla on lapekattoinen kattolyhty, jossa on kaksi 6-ruutuista ikkunaa. Koko rungon levyisessä sisääntuloumpikuistissa on kolme ovea, joista keskimmäinen on 2-lehtinen. Järven puoleisella sivulla on lasiveranta pilareilla, jossa on 12-ruutuiset ikkunat. Muuten ikkunat ovat T-ruutuisia, joiden yläosan ikkuna on jaettu neljään osaan. Ikkunoiden lippalauta on jykevä ja sen kannattimet koristeelliset. Rakennuksen perustus on muurattu luonnonkivistä ja rakennuksen alla on ainakin osittain kellari. Pankolanmäki sr-2(6) Pankolanmäki sijaitsee kanttorilan läheisyydessä Uukuniementien toisella puolella. Rakennus on mansardikattoinen ja sisäänkäynti on rakennuksen päädystä, jossa on matalampi ja satulakattoinen osittain umpinainen ja osittain avoin sisäänkäyntikuisti. Vaakaponttilaidoitetut ulkoseinät ovat vaalean keltaiset ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet ovat vaaleankeltaiset. Ikkunat on todennäköisesti vaihdettu 1950-luvulla. Ne ovat sisään ja ulos aukeavat 2- tai 3-osaiset, joissa yksi tai kaksi ruuduista on kapeampi tuuletusikkuna. Katossa on lapekattoinen kattolyhty. Vesikatto on savitiiltä ja perustus on valettu sementistä. Pankolanmäki koillisesta Pankolanmäki lännestä 13

15 Repola sr-1/p(7) 0 12, m Päärakennus lännestä Päärakennus pohjoisesta Repolan tila sijaitsee Värtsintien varressa ja maisemallisesti merkittävällä paikalla. Osa tilan päärakennuksesta on rakennettu jo 1700-luvun puolella ja talo onedelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen ja sitä on laajennettu kaksi kertaa. Pihan puolen myöhäisemmän laajennusosan kautta on sisäänkäynti rakennukseen. Julkisivut ovat keltaiseksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden puitteet ovat ruskeat. Ikkunoiden vuorilaudat ja räystäiden laudat ovat valkoiset. Satulakatossa on punainen profiilipelti ja umpiräystäät. Tien puoleisella pitkällä sivulla katossa on räystään nosto. Rakennuksen perustus on osalla betonia ja osalla muurattua luonnonkiveä. Aitta/autovaja Navettarakennus Repolan pihapiiriin kuuluu vanha navetta ja aitta/autovaja ja hieman etäämmällä pihapiiristä sijaitsee riihi, kuivaamo ja pari muuta talousrakennusta. Riihi 14

16 Kangas sr-1/p (19) 0 12, m Kankaan tila sijaitsee Kukonlahdentien varrella. Päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja siinä on toiminut koulu joitain vuosia 1900-luvun alussa, kunnes uusi koulutalo valmistui kirkonmäelle vuonna Tilaa on kutsuttu Taivaisten hoviksi tai Kankaan hoviksi, sillä se on ollut pietarilaisen tehtaan mestarin Johannes Taivaisen kesäasuntona. Kunta osti rakennuksen 1920-luvulla sairaalaksi, mutta tilalla jatkettiin kuitenkin vielä maataloutta. Maata tilalla on ollut useita satoja hehtaareita. Rakennus muutettiin kunnalliskodiksi vuonna 1934 ja sodan jälkeen vuonna 1945 Pirhosten suku osti tilan kunnalta. Talon ollessa Taivaisten omistuksessa on päärakennuksen takana ollut laaja puisto luvulla pihapiiristä on purettu vanha savupirtti, jonka tilat toimivat myös kunnalliskotina ja rakennuksessa on ollut myös vuokralaisia evakkoaikana. Päärakennus on puolitoistakerroksinen ja pitkänomainen hirsirakennus. Julkisivujen keskiosat on vuorattu vaakaponttilaudalla ja ikkunoiden alaosa ja harjakolmio on pystyponttilautaa. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja ne on laudoitettu. Julkisivut ovat todennäköisesti olleet keltamullalla maalatut, mutta aikojen saatossa väri on haalistunut lähes kokonaan. Vuori-, nurkka ja räystäslaudat ovat valkoiset ja ikkunoiden puitteet keltamullatut. Alakerran ikkunat ovat T-ruutuiset, lukuun ottamatta kuistin ikkunoita, jotka ovat useampi jakoiset. Yläkerran päätyikkunat ovat 6-ruutuiset ja ullakon ikkunat ovat 2-ruutuiset. Alakerran ikkunoissa on jykevät lippalaudat ja ne on tuettu koristeellisilla tuilla kulmista. Kahdella sisäänkäynnillä varustetussa umpinaisessa kuistissa on loiva satulakatto. Myös rakennuksen päärungon osalla on satulakatto ja katteena on maalaamaton profiilipelti. Räystäät ovat umpinaiset. Savupiiput on punatiilistä muuratut, eikä niitä ole pinnoitettu. Päärakennuksen luoteeseen Päärakennuksen koilliseen 15

17 Päärakennuksen kaakkoon Pihapiiriin kuuluu myös iso hirsirakenteinen aittarakennus, jonka kylkeen on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja hieman matalampi talousrakennus. Hirsirakenteisessa aitassa on kaksi erillistä hirsirunkoa ja välikkö, jonne on leveät pariovet. Päädyissä olevat ovet ovat sisäänpäin aukeavat. Seinät on punamullattu ja vuori- ja nurkkalaudat sekä hirsirungon päädyt on maalattu valkoiseksi. Rakennuksessa on satulakatto, sekä hirsirakenteisessa, että myöhemmin rakennetussa lautarakenteisessa osassa. Vesikatteena on maalaamaton profiilipelti. Ovien päällä on pienet ikkunat. Aittarakennus Saunarakennus Riihi Pihapiiristä kauempana sijaitseva navettarakennus ja maakellari 16

18 Hiekkaranta sr-1 (20) Hiekkarannan tila sijaitsee Uukuniementien varrella ja Paakalahden rannalla ja tilan päärakennus näkyy etelänsuunnasta tultaessa hienona maisemapisteenä Uukuniementielle heti Paakalahdensillan jälkeen. Aikoinaan ranta on ollut kirkkoon menijöiden rantautumispaikka Hiekkarannan tilan päärakennus on rakennettu vuonna Puolitoistakerroksinen hirsirunkoinen talo on vuoraamaton ja maalattu punamullalla. Vuori-, nurkka- ja räystäslaudat sekä ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 5-ruutuiset ja lippalaudassa on yksinkertainen koristeprofiili ja se on päistä taitettu alaspäin. Satulakatto on vihreätä poimulevypeltiä. Rakennuksen kaakon puolen julkisivulle on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja koko rakennuksen levyinen kuisti. Perustus on luonnonkiveä hirsirungon osalta ja kuisti on perustettu betonianturoille. Hiekkaranta Uukuniementieltä Julkisivu lounaaseen Rajala (Uokkola) sr-2 (21) Paakalahden pohjoisrannalla sijaitseva Rajalan tilan piha on käyttämättömänä metsittynyt ja päässyt huonoon kuntoon. Päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Kalattomasta pappi Ensio Larelman kotitilalta 1900-luvun alussa ja siinä asuivat Matti ja Hilma Taivainen, kunnes möivät sen Siiri Tiittaiselle vuonna Tilalla on pidetty muutamaa lehmää ja viljelty pientä peltosaraketta. Pieni hirsirunkoinen ja vuoraamaton rakennus on maalaamaton ja hirret ovat harmaantuneet kauniisti. Ikkunat ovat pääasiassa 5-ruutuiset ja niiden otsalautojen päällä on karjalaisvaikutteinen koristeaihe. Leveä ja umpinainen sisääntulokuisti on lautarakenteinen. Rakennuksen päärungon satulakaton lape jatkuu kuistin katoksi, mutta oven kohdalla räystäs on nostettu poikkipäädyksi. Ulko-ovi on kaksilehtinen. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Rajala, päärakennus Päärakennuksen ikkunat 17

19 Tiittala sr-2 (22) Tiittalan päärakennuksen hirret on tuotu Kiteeltä ja rakentajina olivat Tauno ja Toivo Heinonen. Yksikerroksinen ja vinttikamarillinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaidoituksella ja julkisivut on maalattu vaalean harmaaksi. Rakennus oli alunperin hirsipinnalla, mutta vuonna 1953 se vuorattiin ja maalattiin punamullalla. Nykyisen värinsä rakennus on saanut vuonna Mansardikatossa on punainen kolmiorimahuopakate ja avoräystäät. Ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuisia ja ne ovat puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan valkoiset. Ikkunoiden lippalaudat on tuettu reunoista ja keskeltä muotoon veistetyillä kulmapaloilla. Perustus on luonnonkiveä. Tiittalan pihapiiri Päärakennus luoteesta Päärakennus idästä Aittarakennus on pitkänomainen hirsirakennus, jota on vielä jatkettu lautarakenteisella osalla. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja koko rakennus on punamullattu. Hirsiaittaan on kaksi sisäänpäin aukeavaa ovea ja yhdet ulospäin aukeavaat pariovet. Lautarakenteiseen osaan on yksi leveä liukuovi. Ovet on maalattu ruskeiksi. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelti. Hirsiaitan edustalla on lyhyt puukuisti ja sitä suojaa rakennuksen vesikaton lape, joka tulee kuistin yli. Kuistilla on kolme pilaria, jotka tukevat lapetta. Aittarakennus Vanha sauna 18

20 Kirkko sr-kl (1O) Uukuniemi erotettiin omaksi seurakunnaksi vuonna 1632 Kurkijoen, Kiteen ja Sortavalan osista. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1793 ja vihittiin käyttöönsä vuonna Nykyisen asunsa se on saanut vuonna 1853 tunnetun kirkonrakentajan T.J Tolpon tekemässä perusteellisessa korjauksessa. Tuolloin kirkkoa muutettiin valoisammaksi korottomalla ristikeskuksesta ikkunalliseksi torniksi. Kirkko myös vuorattiin tuolloin sekä ulko-, että sisäpuolelta. Kirkko on ristikirkko, jonka keskustassa kohoaa kupoliin liittyvä torni. Nykyisessä muodossaan kirkko edustaa myöhäisempireä. Tapuli sr-kl (11) Tapulin on piirtänyt T.J Tolpo ja se rakennettiin kirkon korjaustöiden yhteydessä vuonna Tulipalossa tuhoutuneen edellisen tapulin oli suunnitellut Taavetti Rahikainen. Tapuli sijaitsee toisella puolella Uukuniementietä, kuin kirkko. Se on korkeudeltaan 26 metriä ja hirsirunkoinen. Julkisivun laudoitus on vaakaponttipaneelia, ja keltaiseksi maalattua. Nurkka ja vuorilaudat ovat valkoiset. Särmikäs kupoli kaartuu ja suippenee loivasti huippuun ja se on katettu punaisella saumatulla pellillä. Erityispiirteenä tapulissa on sen 2-nivelisyys. Ylimmän nivelen nurkat ovat viistetyt. Kattoräystäissä on tympanokoristeet jokaisella neljällä sivulla. Ikkunat ovat suippokärkiset goottilaiset ikkunat. Kirkonkellot on sähköistetty vuonna

21 Pitäjäntupa sr-1/p (12) Pitäjäntupa on siirretty nykyiselle paikalleen v Ertonlahden tilalta, jossa se oli aiemmin toiminut käräjätupana. Sittemmin se toimi ll maailmansotaan asti kuntakokousten pitopaikkana. Nykyisin se on Uukuniemi-seuran omistuksessa ja toimii museona. Kirkon ja pitäjäntuvan välissä oleva kenttä on perinteisesti toiminut kokoontumis- ja markkinapaikkana ja siihen kenttää käytetään vieläkin. Pitäjäntupa on puolitoistakerroksinen ja hirsipintainen rakennus, lukuun ottamatta porstuaa, joka on lautarakenteinen ja peiterimalaidoitettu. Rakennuksen satulakatto on vihreää poimulevypeltiä ja avoräystäät on maalattu punamullalla. Myös savupiiput on pellitetty, mutta mustalla pellillä. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Yläkerrassa on 4-ruutuiset ikkunat ja porstuan ikkunat ovat useampi jakoiset. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja kaksiosainen ulko-ovi, ikkunoiden vuorilaudat ja puitteet, räystäs-, nurkka- ja peitelaudat ovat valkoiset. Pitäjäntupa on pitkänomainen rakennus ja sijaitsee viettävällä paikalla. Rakennuksen luonnonkiviperusta kohoaa siten korkeaksi eteläpäädystään. Pitäjäntupa ja aitta Pitäjäntupa lounaaseen Pitäjäntuvan läheisyydessä sijaitsee hirsirunkoinen aitta, joka on punamullalla maalattu ja jonka nurkat sekä peite- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Aittarakennuksessa on satulakatto ja tiilikate. Kirkonkylän kansakoulu sr-1 (13) Kirkonmäen maisemakokonaisuuteen kuuluva koulutalo edustaa tyypillistä vuosisadan vaihteen koulurakennusta. Koulu on vuodelta 1906 ja se toimi koulurakennuksena useaan otteeseen kunnostettuna ja laajennettuna vuoteen 1996 saakka. Rakennus on puolitoistakerroksinen, pitkä hirsirakennus ja siihen on kolme erillistä, umpinaista sisäänkäyntikuistia. Satulakatossa on saumattu, punainen peltikate, jota on hiljattain korjattu räystään osalta. Kaakkoispäädyssä on poikkipääty. Rakennus on vaaleaksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat, nurkkalaudat ja räystään alukset ovat valkoiset. Ikkunat ovat osittain 6-ruutuiset ja osittain T-ruutuiset. Ikkunapuitteet ovat tummanruskeat. Kirkonkylän kansakoulu 20

22 Entinen nuorisoseurantalo sr-1 (14) Aivan Uukuniementien varressa on yksikerroksinen hirsirakennus, joka on ostettu nuorisoseurantaloksi Ertonlahden omistajalta vuonna Rakennuksessa on toiminut kauppa ja ensimmäisenä kauppiaana mainitaan Laukkanen luvulla kauppiaana on toiminut Kinnunen, vuosina Jaakkimasta muuttanut Similä ja sodan jälkeen 1940-luvulla kiinteistön osti Toivo Ahokas. Vuonna 1951 vuokralle tuli Maaseudun Osuuskauppa, joka vuonna 1963 sulautui Parikkalan Osuuskauppaan. Vuonna 1964 Simpeleen Osuuskaupan liittyessä yritykseen nimeksi muutettiin Osuuskauppa Kaakonmaa, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1985 asti. Sen jälkeen rakennuksen osti Matti Pirhonen, joka piti paikalla kioskia. Rakennuksessa on toiminut myös posti arviolta välisenä aikana. Kauppatoiminta näkyy rakennuksessa edelleen ison näyteikkunan ja erillisen sisäänkäynnin ansiosta, jotka siihen on rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksen pohjoispäässä on vinkkelilaajennus, jossa toimi Pirhosen kioski. Toisen Uukuniementiellepäin olevan sisäänkäynnin on satulakattoinen avokuisti, jossa on peiterimalaudoitetut kaiteet ja harjakolmio. Julkisivut on vuorattu peiterimalaidoin ja maalattu vaalean harmaaksi. Räystäs-, nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunan puitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelt ja savupiiput ovat pinnoittamattomat. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Entinen nuorisoseurantalo Uukuniementielle Pohjolan mökki sr-1 (15) Pohjolan mökki sijaitsee aivan Uukuniemen tien varressa ja on jäänyt tien koron nostojen vuoksi hieman hankalaan paikkaan. Se on rakennettu arviolta ja sen lainhuuto on suoritettu vuonna Talon on rakentanut tai rakennuttanut A. Airaksinen luvulla mökissä ovat asuneet Rautiot ja 1940-luvulla se on siirtynyt Josefiina ja Heikki Hirvoselle. Mökki käsittää tuvan ja yhden makuuhuoneen. Rakennus on hirsirunkoinen ja peiterimalaudoitettu. Julkisivut on maalattu punaiseksi ja nurkka-, vuori ja räystäslaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet on maalattu tummanvihreäksi ja yläkerran ikkunanpuitteet tummanruskeaksi. Uukuniemen puolen ikkunoihin on asennettu jälkeenpäin puiset ikkunaluukut. Satulakattoon on asennettu maalaamaton profiilipeltikatto. Perustuksena on nurkkakivet 21

23 Pihapiiriin kuuluu myös muita rakennuksia. Tien varressa mökin ja kioskin välissä on aitta ja ulkovaja. Sauna ja naapurin kanssa yhteiskäytössä ollut kaivo on jäänyt hoitamattoman puutarhan piiloon Pohjolan mökki Uukuniementielle Jaanala sr-2 (16) Jaanala sijaitsee kappelin läheisyydessä, sen itäpuolella, Ristirannantien varressa. Puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen talo on edelleen asuinkäytössä. Julkisivut on vaakaponttilaudoitettu ja ne on maalattu keltaiseksi. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat on ruskeat ja ikkunanpuitteet valkoiset. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipeltikate. Perustus on luonnonkiveä ja laastia Jaanala 22

24 Ertonlahti sr-1/p (18) 0 12, m Ertonlahden pihapiiri sijaitsee Uukuniementien varrella ja sitä ympäröi Uukuniementien itäpuolella pellot. Pihapiiriä suojaa tien puolelta korkeaksi kasvanut kuusiaita. Ertonlahden päärakennuksen on rakennuttanut nimismies Aschan 1870-luvun lopussa. Alkuperäisessä asussaan se on ollut yksikerroksinen ja aumakattoinen ja nykyisen muotonsa se on saanut 1900-luvun alussa. Perimätiedon mukaan edellinen päärakennus sijaitsi jonkin matkaa kaakkoon nykyiseltä paikaltaan ja rakennus haluttiin pystyttää hyvälle järvinäköalapaikalle. Tilaa on kutsuttu nimellä Uusi hovi ja se nimitys lienee nimismies Aschanin ajalta Uuden hovin omisti Kesälahdelta tullut A.J. Korhonen ja tänä aikana talossa toimi kansakoulu arviolta vuosina Rakennuksessa toimi myös jonkin aikaa postikonttori. Uudella hovilla vietti kesiänsä taidemaalari Albert Gebhard puolisoineen ja taidemaalari Väinö Hämäläinen ja hänen sisarensa Armi joka myöhemmin avioitui Heikki Klemetin kanssa. Vuodesta 1898 eteenpäin tilaa omisti Joensuusta kotoisin oleva viipurilainen liikemies, Portugalin konsuli Uno A. Mustonen. Mustosen jälkeen tila kuului ainakin vuonna 1911 Juho Hirvoselle, joka myi sen A.J. Mansardikatto on yläosastaan punaista poimulevypeltiä ja alaosan lappeiltaan samanväristä profiilipeltiä. Räystäskourut, syöksytorvet ja kattotikkaat ovat katon väristä peltiä. Kaksi hormia on tiilipintaista, toinen puna- ja toinen hiekkakivitiiltä, ja yksi hormi on pellitetty. Molemmilla pitkillä julkisivuilla on tympanot, joissa on 9-ruutuiset ikkunat. Muutoin ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Niiden puitteet ovat ruskeat ja vuorilaudat valkoiset. Otsalauta ikkunoissa on koristeellinen ja yläosassa on punainen pellitys. Keltamullatut julkisivut ovat alaosiltaan peiterimalaudoitusta ja yläosat ovat vaakaponttilautaa. Leveä, umpinainen sisääntulokuisti on vaakaponttilautaa. Rakennukseen on kaksi sisäänkäyntiä levikkeellisillä ovilla. Niiden yläosassa on 5-ruutuiset ikkunat ja niiden rungot on maalattu ruskeaksi ja kolme vaakasuuntaista peiliä keltaisiksi. Luonnonkiviperustusta on vahvistettu laastilla ja rakenne on kunnostuksen tarpeessa. 23

25 Päärakennus itään Ertonlahden pihapiiriin kuuluu myös kookas hirsirunkoinen luhtiaitta, jossa on sekä ylä- että alakertaan kolme sisäänkäyntiä. Ovet, kaiteet, pilari ja portaat on keltamullalla maalattu ja hirsipintainen aitta on punamullattu, mutta väri on haalistunut. Aitan molemmin puolin on rakennettu matalammat, puurunkoiset lisäosat. Rakennus lisäosineen on katettu punaisella poimulevypellillä. Entinen navettarakennus sijaitsee vastapäätä asuinrakennusta. Siihen kuuluu pitkänomainen kivi- ja lautarakenteinen navetta ja pohjoisosassa hirsirakenteinen poikkipääty. Navetan ylisille on silta. Rakennus on katettu maalaamattomalla poimulevypellillä ja eteläosassa navettarakennusta on laaja avolape. Ertonlahden pihapiiriä vastapäätä, Uukuniementien länsipuolella, sijaitsee pyöröhirsirakenteinen lato, joka kuuluu Ertonlahden tilaaan. Päärakennus luoteeseen Luhtiaitta Ertonlahti, ent. navettarakennus Lato Uukuniementien varressa 24

26 Lehtola, vanha kunnantalo sr-1 (9) Lehtola sijaitsee Uukuniementien läheisyydessä, mutta huomattavasti alempana, kuin mitä tielinjaus kulkee. Rinne laskee jyrkästi Kirkkolammen rantaan ja rakennuksen takaosasta avautuu hieno järvimaisema. Lehtolan päärakennus on entinen Ratilan tilan päärakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Kunnantoimisto toimi siinä vuosina jonka jälkeen siinä on toiminut kunnan vuokra-asuntoja. Rakennusta kunnostetaan parasta aikaa asuintaloksi. Päärakennus on pitkä, puolitoistakerroksinen hirsirakennus, johon on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen umpinainen ja toinen avokuisti. Satulakatossa on räystäännostot molemmilla lappeilla. Katto on ruskeaa profiilipeltiä ja siinä on avoräystäät. Julkisivut beigen sävyiset ja ala- ja yläosasta pystyponttilautaa ja keskiosasta on vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat alakerrassa T-ruutuiset ja puitteet on maalattu tumman ruskeiksi. Yläkerran ikkuat ovat 6-ruutuiset isot ikkunat, joissa puitteet ovat valkoiset. Ikkunoissa on koristeelliset vaaleamman ruskeat vuorilaudat. Ylä- ja alakerran ikkunoiden välissä on myös 2-ruutuisia ikkunoita. Järvelle avautuu kookas kuisti, jossa on lapekatto ja keskellä räystään nosto. Luonnonkiviperustus on rapattu ja kivet ovat osittain näkyvissä. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös punamullattu hirsipintainen aittarakennus. Päärakennus pohjoiseen Päärakennus länteen Aittarakennus 25

27 Apteekin talo sr-1/p(17) 0 12, m Entinen apteekin talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja se näkyy maamerkkinä Uukuniementien varressa kirkolta pohjoiseen päin mentäessä. Talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja siinä toimi apteekki vuoteen Toimii nykyisin kesäasuntona. Rakennus on hirsirakenteinen ja pystypeiterimoitetut ulkoseinät on maalattu vaalean keltaiseksi. Ikkunat ovat T-ruutuiset, puitteiltaan julkisivua tummemman keltaiseksi maalatut. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Sisäänkäynti on pihan puolelta pitkän lapekatteisen avokuistin kautta. Myös eteläpäädyn lyhyellä sivulla on sisäänkäynti, joka on katettu jykevällä, seinästä tuetulla ja harjakatteisella katoksella. Katto on maalaamatonta poimulevypeltiä ja sokkeli lohkokiveä. Vastapäätä päärakennusta sijaitsee kaksiosainen aittarakennus, jonka pohjoispuoli on hirsipintainen ja eteläpuoli on vuorattu leveällä maalaamattomalla vaakaponttilaudalla. Hirsirungon nurkat ovat lyhyet ja ne on peitetty valkoiseksi maalatuilla nurkkalistoilla. Aittaan on kolme sisäänpäin aukeavaa, keltaiseksi maalattua ovea. Rakennuksessa on nurkkakiviperustus ja satulakatto maalaamattomalla poimulevypellillä. Päärakennus Uukuniementielle Päärakennus itään Aittarakennus 26

28 Ratila sr-1(8) Ratila sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, aivan Uukuniementien varressa, kohdassa josta on myös näkymä Kirkkolammille. Tilan päärakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on toiminut posti. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Uukuniementien varressa, Uitunlahden rannalla. Rakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirakenteinen ja siinä on tielle ja lammelle päin leveät poikkipäädyt. Lammelle päin olevan poikkipäädyn alapuolella on lapekatteinen kuisti, jonka yläpuolella on kattamaton parveke. Eteläpäädyssä on rakennuksen rungon levyinen, lapekatteinen porstua, jossa on räystään nosto. Portaat ja avokuisti lammen suuntaan on betonista valettu. Sokkeli on betonia ja se on valettu todennäköisesti kiviperustuksen päälle, sillä perustus tulee ulommas, kuin julkisivujen vuorilaudoitus. Ulkoseinät ovat veden vihreää pystypeiterimaa. Katto on punaista tiiltä, lukuun ottamatta porstuaa, joka on katettu punaisella palahuovalla. Ikkunat ovat pääosin 7-ruutuiset. Lisäksi yläkerrassa on leveämmät 10-ruutuiset ikkunat. Pihassa sijaitsee myös navettarakennus. Päärakennus Uukuniementielle päin Päärakennus länteen Entinen navettarakennus 27

29 Seppälän tila sr-1/p(36) 0 12, m Seppälä sijaitsee aivan Kummuntien varressa ja pihapiiri on arvokas maisemallisesti. Sillä on merkitys myös paikallishistoriallisesti, sillä Seppälän tilan saunassa ovat lotat keittäneet soppaa ja muonittaneet laatokankarjalaisia pakolaisia talvi- ja jatkosodan aikana. Päärakennus pohjoiseen Puolitoista kerroksinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella ja punamullattu. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat sekä ovi ja ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuisia, mutta niiden lisäksi on myös pystysuuntaisia 3-ruutuisia, yksi isompi 11-ruutuinen sekä vinoruutuiset yläkerran päätyjulkisivun ikkunat. Ikkunoiden lippalaudan 28

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021 Lokala (508) Niemi 895-508-0002-002 2 00 Muu asuinrakennus 002 Seurakuntatalo Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Lähiympäristö: Pihapiiri: Other history: Kulttuurihistorialliset

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23479P003 1 (22) Heinilä Maritta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Rakennuskannan arvottaminen... 1 2.1 Arvoluokat... 2 2.2

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti Page 1 of 2 laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) AHONRANTA Ahonrannan tilan päärakennus

Lisätiedot

98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135. Paxalvägen 39, Justus, 47540200020187

98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135. Paxalvägen 39, Justus, 47540200020187 98. 99. Paxalvägen 36, 47540200170135 Pihapiirin muodostavat tiensuuntainen päärakennus ja sitä vastapäätä oleva L-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen perustus on betonia, julkisivu valkea ja rapattu,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

LIITE Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan Liitto Etelä-Karjalan museo Imatran seudun ympäristölautakunta 5

LIITE Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan Liitto Etelä-Karjalan museo Imatran seudun ympäristölautakunta 5 Parikkalan kunta Uukuniemen yleiskaavamuutos Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.4. 6.5.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja 19 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin antamat

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

/4

/4 -895-005-0007-006 /4 Uusikaupunki (895) Kaupunginosa V (005) 895-005-0007-006 00 Muu asuinrakennus Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö: Pihapiiri:

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot