Paxalvägen 36, Paxalvägen 39, Justus,

Transkriptio

1 Paxalvägen 36, Pihapiirin muodostavat tiensuuntainen päärakennus ja sitä vastapäätä oleva L-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen perustus on betonia, julkisivu valkea ja rapattu, peltikatto on malliltaan mansardikatto. Tien suuntaisella lappeella on lisäksi frontoni, joka kate on taitteinen. Kuisti on mineriittiverhoiltu, pulpettikattoinen, ikkunat ovat T- tai TT-karmilliset. Ulkorakennus on osin tiilirakenteinen, puurakenteinen osa on vuorattu peiterimalaudalla ja kaikki rakenukset katettu pellillä. sk Paxalvägen 39, Justus, Pihapiiriä rajaa vuodelta 1918 oleva päärakennus ja S-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen kunnostus on loppusuoralla, kunnostuksessa huomioidaan talon historia. Rakennus on massaltaan tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, lohkokiville perustettu, lyhytnurkkainen hisrsirakenus. Julkisivua peittää vaalea vaakapaneeli, katto on peltiä. Ikkunat ovat T-karmilliset, yläikkunat ovat alaikkunoiden kohdalla ja paikalliseen tapaan koristeellisia. Kuistilla pihanpuolella ikkunat ovat edelleen T-.karmillisia, yläosa muiden ikkunoiden tapaan koristeellinen. Ikkunoiden vuorilaudat ovat nekin paikalliseen tapaan koristeelliset. Kuisti on 1,5 kerroksen korkuinen, mutterimallinen ja satulakattoinen. Sen päätykolmio on suora ilman viisteitä. Ulko-ovi on vihreä kaksoispeiliovi. Ulkorakennuksessa on verstas ja varasto. sk, sr-2

2 100. Paxalvägen 44, Öhman, Pihapiiriä rajaavat päärakennus, ulkorakennus, aitta ja naapurin ulkorakennus. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, lohkokiville perustettu, lyhytnurkkainen hirsirakennus, vuorattu pystyrimoituksella ja sitä kattaa peltikatto. Listoitus on valkea, ikkunoissa T-karmit, yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, kuitenkin kapeammat ja kaksi- tai neliosaiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat maalahtelaiseen tapaan koristeelliset. Pihanpuolella oleva kuisti on satulakattoinen, betoniperustalla, ulko-ovi on uusittu. Taloa on remontoitu 1953 ja uudelleen Kuisti ja kellari rakennettiin 1955, navetta uusittiin Ulkorakennus on perinteinen, ainakin osittain kiviperustalla ja hirsirakenteinen. Vuoraus on punaista pystyrimalautaa, listoitus valkoinen ja katteena peltikatto, pihan puolella katolla on frontoni. Aitta on hirrestä ja vuorattu pystyrimalaudoituksella, katteena pelti. Väritys on yhtenäinen pihapiirin muiden rakennusten kanssa. Vilhelm Påfs, jonka oletetaan rakentaneen talon vaihtoi nimensä muotoon Båtman. Taloa on kutsuttu nimellä Paxal Villes. Epäsymmetrinen katto ulkorakennuksen päässä on seurausta kiistasta naapurien välillä siitä kuinka leveä liiteri saisi olla luvulla talossa oli Isak Öhmanin vankiputka. sk, sr-2

3 101. Paxalvägen 46, Handels, Storgård / Storlund, Pihapiiri koostuu päärakennuksesta, L-mallisesta ulkorakennuksesta ja pikkutuvasta. Päärakennuksessa toimi aikoinaan kyläkauppa ja siinä olivat kauppiaan asuintilat. Talon rakensi aikaisemman omistajan isoisä Isak Stoor vuonna Rakennukseen on ollut sisäänkäynti suoraan tieltä. Isak Stoorin käynnistämä kauppatoiminta siirtyi Arvidpojalle kunnes kauppatoiminta talossa päättyi 1970-luvulla. Rakennus on rungoltaan ja massaltaan perinteinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo. Se on perustettu lohkokiville ja hirsirunko on lyhytnurkkainen. Julkisisvu on vaalea, vaaka- ja pystypaneelin rytmittämä. Listoitus tummanruskea. Tien puolella on frontoni, ikkunat ovat T-karmilliset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat seudulle tyypilliset ja koristeelliset. Ikkunan yläpuolella oleva peitelista on ulkoneva, sivulistat jatkuvat ikkunoiden alapuolelle. Kuisti on täyskorkea ja sen yläpuolella on parveke, joka peittyy vuorauksen taakse. Ulko-ovelle johtavat raput kuistin molemmilta puolilta. Ikkunat kehystävät ovea. Tummanruskea väritys lienee ollut aiemmin vaaleampi. Pikkutupa on sekin 1,5-kerroksinen, betoniperustalla ja paneloitu, katteena peltikatto. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, ovina pariovet, joiden yläosa on lasia. Ulkorakennus on suurikokoinen ja tyypillinen. sk, sr-2

4 Paxalvägen 71, Udellas, Udell, 17:121 Tyhjillään oleva talo seisoo Paxalvägenin pohjoispuolella. Pihapiiri koostuu asuinrakennuksesta ja poikkeuksellisen pitkästä ulkorakennuksesta. Talon rakensi Amerikasta tultuaan Elis Udell vuonna Sen on piirtänyt hänen Amerikkaan jäänyt veljensä Jan Udell vuonna Elis Udell oli ennen sotia vankikuljettaja ja talon yläkerrassa oli vankiselli.pihapiirin uusi asuinrakennus kohosi viereen Päärakennus seisoo betoniperustalla, siinä on puurunko ja peltikatto. Julkisivu on vaalea ja paneloitu. Karmit ovat valkoisia ja punaisia, listoitus vaaleanruskea. Ikkunat ovat 6- tai 9-ruutuisia ja - tai -karmillisia. Ikkunoiden vuorilautojen yläosaa on korostettu ulkonevalla listoituksella. Kuisti on avonainen ja sen yläpuolella on parveke, ovet punaisia peiliovia. sk, sr-2 Paxalvägen 123, Sagg Jåssas, Sved, 26:83 och 26:85, tomtgränsen delar huset , Pihapiiriä rajaavat tiensuuntainen päärakennus, L-mallinen ulkorakennus, liiteri ja erillinen ulkorakennus joka nykyään on autotalli. Omistajan isoisänisä Johannes Sved rakensi talon. Talo jaettiin kahden Johanneksen lapsen kesken 1940-luvulla. Nykyinen omistajan hallintaan talo siirtyi 1994 ja sukupolven vaihdoksen jälkeen tilapito jatkuu. Päärakennus on vuodelta 1929 ja 2-kerroksinen, perustettu kiilakiville, hirsirunko on lyhytnurkkainen ja vuorattu pystyrimoituksella. Päätykolmiot ovat valkeaa vaakapaneelia. Tiensuuntaisessa julkisivussa on kaksi korkeaa frontonia, ikkunat on uusittu. I-karmillisten ikkunoiden ruutukoot luovat vaikutelman T-ikkunoista. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat kuitenkin kapeammat ja koristeelliset. Frontonien ikkunat ovat alakerran ikkunoiden tyyppiä. Kuistilla ikkunoiden yläosa on moniruutuinen ja koristeellinen. Osa ikkunoista on siirretty toistensa viereen. Ikkunoiden vuorilaudat ovat paikallista tyyppiä ja koristeelliset. Julkisivu on kokonaan uusittu. Kuisti pihanpuolella on suhteellisen suuri ja satulakattoinen. Kuistilta on ollut kaksi sisäänkäyntiä, kuisti on korjauksessa palautettu entisenkaltaiseksi mutterikuistiksi. Kuistin päätykolmio on suora, ilman viisteitä. Ulkorakenusket ovat tyypillisiä. sk, sr-2

5

6 104. Erkustået 13, Majlenas, Erkus, Pihapiiri sijaitsee Erkuståetin varrella Paxalin kylässä Övermalaxissa ja koostuu muodoltaan poikkeuksellisesta päärakennuksesta, T-mallisesta ulkorakennuksesta ja uudehkosta pikkutuvasta. Talon rakensi Mattias Erkus vuonna Päärakennus on 2-kerroksinen ja seisoo betoniperustalla. Talo on suorakaiteen muotoinen, satula- ja taitekaton yhdistelmä sen katteena. Molemmissa päissä olevat poikkipäädyt ovat satulakattoisia, päädyt on viistetty. Päädyissä on pienet kolmikulmaiset frontonit ja päätyjen panelointi valkeaa, samoin listoitus. Ikkunat ovat kaksiosaiset, vaikutelmana T-ikkuna. Ikkunoiden vuorilaudat on koristeveistetty ja ne ovat koristeelliset. Pihan suuntaan oleva kuisti on pulpettikattoinen, sen yläpuolella on parveke, kaide kuitenkin puuttuu. Ulko-ovi on uusittu, Parvekkeen ovi on valkoinen peiliovi, yläossa lasia. Ulko-oven sivussa molemmin puolin ovat ikkunat. Vuoraus noudattaa päärungon tyyliä. Pikkutupa on uusi, rakennettu Väritys on yhtenäinen. Ulkorakennus on poikittain päärakennukseen, T-mallinen, ulko-ovia peittää panelointi, katto on peltiä. Osa ulkorakennusta on tiilestä, listoitus valkea. Talon rakennusvuosi ja rakentajan nimikirjamet erottuvat kivijalassa. sr-2

7 105. Perjusvägen 10, Päris Hannesas, Malmberg, Isojaon jälkeen pääosa jokivarren vanhoista, ennen lähellä toisiaan sijainneista taloista siirrettiin etäämmäs jokivarresta. Aikojen kuluessa jäljelle jääneitä purettiin. Yksi jokivarren vanhoista taloista lukuisine ulkorakennuksineen on kuitenkin ainoana säilynyt paikallaan. Sen pihapiiriin kuuluvat päärakennus, navetta, aitta ja L-mallinen ulkorakennus. Yhdessä ne muodostavat neljältä sivulta rajatun pihapiirin. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Muutoksia on tehty 1907 ja uudelleen Vuoteen 1992 talo oli asuinkäytössä ja siirtyi sitten vapaa-ajan käyttöön. Rakennus on palannut ympärivuotiseen käyttöön uusien omistajien myötä. Talo on 2-kerroksinen, perustettu lohkokiville ja runko on pitkänurkkaista hirttä. Julkisivua peittää punainen pystyrimavuoraus ja peltikatolla on kaksi tiilipintaista piippua. Räystään alla on vaakapaneeleilla jaoteltuja, listoin korostettuja kenttiä, koristepinta jakautuu ruutuihin. Rakennus vaikuttaa jossain vaiheessa korotetulta. Pihapiirin suuntaan oleva mutterikuisti on kiviperustalla, katteena satulakatto. Kuistissa on vaakapanelointi, päätykolmio on valkea eikä sitä ole viistetty. Listoitus ja koristeyksityiskohdat ovat valkeat. Kuistin ikkunat ovat T-karmilliset, yläosa on pieniruutuinen ja koristeellinen. Ulko-ovi on puna-valkea kaksoispeiliovi. Ulkorakennukset ovat paikkakunnalle tyypillisiä. Navetta on perustettu sekin lohkokiville, lyhytnurkkaista hirttä, osin paneloiduissa paneliovissa on taotut saranat, listoitus sielläkin valkea. Ulkorakennus rakennettiin 1907 ja oli käytössä vuoteen Talli lienee rakennettu ja oli käytössä vuoteen Aitassa säilytettiin viljaa ja jauhoa aina 1980-luvulle asti. Hirsirakenteinen aitta on vuorattu pystyrimoituksella, listoitus valkea. Lautaovessa on jäljellä alkuperäinen lukko. Kaikissa ulkorakennuksissa on peltikatto. Kun valtaosa vanhoja taloja siirrettiin etäämmäs jokivarresta, osoitteessa Perjusvägen 10 seisoo ainoa kolmesta vuonna 1907 kujalle jääneestä talosta. sr-1

8 Helnevägen 4, 16:10 Rakennus seisoo Heljovägenin päässä, entisellä Heljeåvägenillä, pienen mäen kupeessa. Pihapiiriin kuuluu päärakennus, pienehkö ulkorakennus, sauna ja L- mallinen ulkorakennus. Päärakennus on jaettu kahdeksi erilliseksi asunnoksi. Pihapiirissä on jäljellä vanha kaivo. Päärakennus on tyypillinen pohjalaistalo, 1,5 kerroksinen, luonnonkivelle perustettu. Runko on pitkänurkkaista hirttä, vuoraus peiterimaa ja katteena peltikatto. Listoitus on valkeaa. sk Junkaisvägen 211, Perinteinen talonpoikainen pihapiiri Junkaisvägenin varrella. Päärakennuksen julkisivu on uusittu, myös lisäsiipi rakennettu. Ulkorakennukset ja pikkutupa ovat säilyttäneet piirteensä. sk

9 Junkaisvägen 217, 7:140 Junkaisbackenin pohjoispäässä on talonpoikainen pihapiiri. Pihapiirin muodostavat pienehkö päärakennus ja ulkorakennus. Pihapiirin ulkorakennus on säilynyt pääosin muutoksislta, päärakennus on piirteenäs sekin hyvin säilyttänyt. Rakennus on vapaa-ajankäytössä. sk Junkaisvägen 213, 7:98 Junkaisbackenin reunalla, tilustien varressa on pieni ja perinteinen asuinrakennus, se on säilyttänyt piirteensä hyvn, mm. alkuperäiset ikkunat ja autenttinen kuisti.ovat tallella. Samoin pihapiiriin kuuluva perinteinen ulkorakennus on tyypillinen ja piirteensä säilyttänyt. sk

10 Töckmovägen, Havrasvägen

11 110. Töckmovägen 48, Malakta, Liljengård, 19:250, 19:251 Wilhelm Stucki, sveitsiläinen juustomestari perusti meijerin Maalahteen Asuinrakennus perheelle valmistui 1932, Alkuun siinä oli myös meijerin konttoritiloja. Juustonvalmistus päättyi vuonna 1959 Enighetenin ostettua kiinteistön. Uusi omistaja laajensi meijeritiloja ja rakensi tornin maidon kuivatusta varten. Nyt paikka tunnettiin nimellä Malakta ja sen toimintaa kehitettiin määrätietoisesti. Meijerissä kehitettiin mm. pikamaitojauheen valmistusta ja näin saatiin markkinoille pikamaitokaakaota, suklaata ja POP-maitojäätelöjauhetta. Viimeksi mainittu tuote kulkee nykyään nimellä Pehmis. Enighetenin omistaessa kiinteistön, asuinrakennuksen alakertaan sijoitettiin konttori ja laboratorio. Yläkerta oli meijerin työntekijöiden asuinkäytössä. Kiinteistöön kuuluu lisäksi kaksi suurikokoista tiilirakenteista varastorakennusta. Malaktan meijeritoiminta päättyi 1981 ja taiteilijapariskunta Eila ja Toivo Kultti muuttivat taloon 1980-luvun puolivälissä; meijerissä oli Toivon työtila ja metallivalimo, Eilan ateljee ja yhteinen galleria. Toivo Kultti luopui meijerikoneista ja torniin rakennettiin ateljeetilat luvulla alunperin sikalarakennus ja myöhemmin pulverivarasto muutettiiin galleriaksi. Jukka ja Ann-Maj Granstubb ostivat kiinteistön Kulteilta ja Eila ja Toivo muuttivat galleriatilaan. Vuonna 2005 uusittiin meijerin lämpökeskus, parannettin eristystä ja aloitettiin ikkunoiden kunnostus. Rakennusten rappaus tullaan lähivuosina kunnostamaan ja pinta kalkitsemaan. Kunnostus ja eristystyöt jatkuvat vuosittain. Ann-Maj ja Jukka perustivat uuden yrityksen vuonna Näin he käynnistivät kulttuuri- ja taidekeskustoiminnan tiloissa Taidepaja Malaktan - nukseen mahtuu useita erilaisia tiloja, joissa on mm. työtiloja ulkopuolisille, studioita ja työtiloja sekä residenssi. Meijerisali on Malaktan keskus, iso olohuone, jossa kokoonnutaan ison pöydän ääreen tai sohvanurkkaukseen, tilassa on käytettävissä tekniikkaa, kuten äänentoistolaitteita ja videoprojektori. Tornia voi käyttää studiona, konserttisalina, elokuvateatterina tai tanssistudiona. Galleriassa järjestetään näyttelyitä, kokouksia ja erilaisia tilaisuuksia. Galleriassa on myös keittiötilat. Malaktan residenssi on noin suuruudeltaan n. 80 m2 ja sinne on oma sisäänkäynti. Työpajat sopivat taiteilijoille, kurssi- ja kokeilevaan toimintaan. sr-2

12 111. Lömnehagavägen 195, 15:84 ja 15: Rakennusryhmä seisoo Lömnehagavägenin eteläpuolella, näkyvästi tien varressa ja peltojen ympäröimänä. Pihapiirin muodostavat päärakennus, lato, saunarakennus ja katettu kaivo. Tila on asumaton. 35 Övermalaxin kylästä. Johan Alfred Fogde nimesi paikan ja se tunnetaan edelleen nimellä Lömnehaga. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 1907 ja köyhäintalo avasi ovensa Vuonna 1912 kunta päätti rakentaa köyhäintalon yhteyteen osaston mielisairaille. Laajennusosa valmistui vuonna Kunnalliskoti (köyhäintalo) remontoitiin 1950-luvun alussa ja sai tuolloin 2-kerroksisen lisärakennuksen. Sen alaosassa oli keittiöosasto ja yläkerrassa asuinhuoneisto. Toiminta hoitolaitoksena päättyi vuonna 1969 ja rakennus siirtyi yksityisomistukseen vuonna Mielisairaille rakennettu laajennusosa purettiin vuonna Päärakennus on perustettu kiilakiville, se on lyhytnurkkainen hirsirakennus. Taitekatolla on satulakattoisia frontoneja sen eri suuntiin. Frontoni sisäpihan puolella jatkuu julkisivun ulokkeena, 1950-luvulla rakennetussa laajennusosassa perustus on betonia, runko hirttä ja katteena taitekatto. Koko rakennus on vuoratu pystyllä peiterimoituksella. Vanhan osan sisäänkäynti oli suoraan tieltä, frontonin alapuolelta ja avoimen kuistin kautta. Kuistia kattaa taitekatto, jota nurkkien tolpat kannattelevat. Räystäslista on koristeellinen, rappuset kuistille ovat hävinneet. Toinen kuisti on pihan puolella, sekin betoniperustalla ja katteena pulpettikatto. Raput on valettu betonista, muutama niistä puuttuu. Leveämpi sisäänkulku löytyy laajennusosan sivuta, ovelle johtavat portaat ovat kuitenkin romahtaneet. Rakennus on ykis harvoja päiviimme säilyneitä köyhäintaloja Pohjanmaalla ja siten kulttuurihistoriallisesti merkittävä. sr-2

13 112. Lömnehagavägen 38, Komea talonpoikainen pihapiiri, piirteensä säilyttänyt päärakennus, sitä vasten poikittain molemmin puoli ulkorakennukset, joista toinen suorakaiteen muotoinen ja toinen L-mallinen. Lisäksi lähinnä asuinrakennusta maalaamaton hirsiaitta. Arvokas kokonaisuus, josta avautuu kauniita näkymiä. sr-2

14 113. Övermlax långtået 38, Övermalax Församlingshem, ja Övermalaxin seurakuntatalo seisoo näkyvästi avoimessa maisemassa Långtåetin varrella. Edvard Köpingin piirtämä rakennus valmistui vuonna 1934 ja kyläläiset osallistuivat sen rakentamiseen. Rakennus remontoitiin vuonna 1965 ja uudelleen vuosina Gerd Hytösen suunnitelmin. Rakennuksessa on betoniperustus, hirsirunko ja sitä kattaa punainen peltkatto. Vaalea julkisivu on paneloitu. Ikkunat ovat moniruutuiset ja yläosastaan pyöristetyt. Katolla on pieniä lunetti-ikkunoita ja päädyssä pyöreä ikkuna. Sisäänkäynti vanhaan osaan sijoittuu päätyyn tie varteen ja toimii nykyään hätäuloskäytävänä. Pääsisäänkäynti on nyt rakennuksen pohjoisosassa, uuden ja vanhan osan välissä. Uuden osan väritys ja ikkunamuoto poikkeaa vanhan osan vastaavista, väritys on kirkkaampaa ja ikkunat puusia. sr-2, vanha osa

15 Långmossavägen 3, Gunnar, Långmossavägen 2, 35:91 Pihapiiri sijaitsee Havrasvägenin ja Långmossavägenin risteyksessä. Sitä rajaavat kolmelta sivulta päärakennus joka on julkisivuiltaan uudistettu, vanha ulkorakennus jonka päässä on asuintilat ja tallirakennus. Päärakennus on 1,5-kerroksinen, kiilakiville perustettu, valkoisella paneelilla vuorattu ja muita pihapiirin rakennuksia nuorempi. Sen satulakatto on peltiä ja vanhat 6-ruutuiset ikkunat ovat saaneet uudet vuorilaudat. Ulkorakennuksen asuinosa on perustettu kiilakiville, vuoraus punaista peiterimaa ja siinäkin on peltikatto. Ulkorakennuksen ovet ovat ruskeita lautaovia taottuine saranoineen. Listoitus on kauttaaltaan valkea. Asuinosan edessä on mutterimallinen kuisti, jonka päätykolmio on suora ilman viisteitä. Kuistin ikkunat ovat 6-ruutuiset, I-karmilliset. Ulko-ovi on valko-ruskea pariovi, ovissa peilejä kummassakin kolme. Oven yläpuolella on kapea, 3-osainen ikkuna. sr-2 Päärakennusta vastapäätä on tallirakennus, jossa on portti ja päärakennukseen poikittain pieni asuinrakennus, joka on siirretty paikalle etäämmältä. Näin muodostuu kolmelta sivulta rajattu pihapiiri. Sisäänkäyntiä korostavat porttikivet. Tallirakennuksen toisella puolella on navettaosa ja ulkorakennussiipi, johon kuljetaan suoraan tieltä. Navetta seisoo erillisellä tontilla. Päärakennus remontoitiin vuonna Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo. Se on perustettu kiilakiville, runko on lyhytnurkkaista hirttä, julkisisvua peittää peiterimavuoraus ja kateena on musta peltikatto. Kuisti on pihan puolella ja betoniperustuksilla. Siinä yhdistyy kaksi vierekkäistä kuistia, katteena molemmissa satulakatto. Niiden keskellä on sisäänkäynti. Molemmin puolin ovea ovat kuusiruutuiset ikkunat. Vuoraus pystyrimaa, ulko-ovi ruskea ja ikkuna sen päällä. Pikkutupa on samoin hirsirunkoinen ja kiilakivillä, sekin on 1,5-kerroksinen. Tallirakennus on päärakennusta vastapäätä ja hirrestä. sr-2

16 116. Havrasvägen 81 a, Östergård, 3: Havrasvägen 144, Stat, Talo on siirretty nykyiselle paikalleen ja se oli 1900-luvun alusta lähtien useiden eri omistajien hallussa kunnes omistajan äidin vanhemmat ostivat talon. Nykyiselle omistajaparille talo siirtyi vuonna Taloa on remontoitu 1948 ja 1980 Pihapiirin nykyinen uudehko asinrakennus on vieressä, ulkorakennukset ovat samoin myöhemmältä ajalta. Pihapiiri seisoo näkyvällä paikalla Havrasvägenin eteläpuolella, Maalahden kirkolta itään. Hyväkuntoinen talo seisoo betoniperustalla, se on puurunkoinen ja perinteinen. Julkisivua peittää punainen peiterimoitus, tien suunnassa, talon keskellä on frontoni paikkakunnalle tyypilliseen tapaan. Ikkunat vat T-karmilliset, listoitus valkea. Ulkorakennus on tyypillinen. sr-2, sk

17 119. Havrasvägen 183, Valhalla, Pihapiiri sijaitsee Havrasvägenin koillispuolella, Maalahden kirkonkylästä itään. Ympärillä on jäljellä runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennusta reunustaa aittarakennus ja ulkorakennus jonka erityispiirre on keskellä oleva portti. Ulkorakennus jatkuu L-mallisena takapuolella ja muodostaa navettaosan. Pihapiiri on siten kaksiosainen. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, luonnonkiville perustettu, lyhytnurkkainen hirsirakennus, jota kattaa peltikatto. Julkisivu on uusittu, ikkunoiden vuorilaudat ovat koristelemattomat. Kuistin mutterimallinen rakenne on paikkakunnalle tyypillinen. Kuisti kuitenkin poikkeaa kaikista muista.!,5-kerroksisen kuisti yläosa on umpinainen ja alaosa osin avonainen, katto taitteinen. Yläosan ulkonevaa osaa kannattelevat pilarit, sisäänkäynti on yläkerran suojassa. Ulko-ovena on yksinkertainen paneliovi. Ulkorakennus on L-mallinen, toinen siipi on pihan perällä. Rakennus on hirrestä, pitkänurkkainen ja kiviperustalla. Julkisivu pihan puolella on vuoraamaton, ovet keltaiset, listoitus valkea. Läpikuljettava portti on rakennuksen keskellä ja sen yläpuolella on leveä frontoni. Ulkorakennus on säilyttänyt piirteensä. Rakennusten väritys on yhtenäinen, samoin kaikkien peltkate. Aitta on hirsirunkoinen ja lyhytnurkkainen ja seisoo tien lähellä. Sen ovi on laudasta. Pihapiiri seisoo näkyvällä paikalla Havrasvägenin varrella. Vaikka asuinrakennusta on uusittu, alkuperäisiä rakenteita on jäljellä mm. kuistissa. sk

18 Havrasvägen 184 a, Hemmet, Havrasvägen 184 b, 1:69 Pihapiiri sijaitsee vastapäätä entisen Stoorin kyläkaupan sisäänkäyntiä. Pienen asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on pienikokoinen ulkorakennus. Asuinrakennus on perustettu luonnonkiville, se on pitkänurkkainen hirsirakennus ja siinä on peltikatto. Vaaleaa julkisivua kattaa pystypaneeli ikkunakorkeuteen ja siitä ylöspäin panelointi vaihtuu vaakatasoon. Kuisti on 1,5-kerroksinen ja pihan puolella. Ikkunat ovat I-karmilliset, 6-ruutuisissa ikkunoissa on valkeat karmit. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat pienet ja 2-oasiset. Listoitus on kauttaaltaan vaaleanruskea. Sisäänkäynti on kuistin sivussa. sk Maatalon pihapiiri Havrasbackenilla, L-mallinen päärakennus ja kaksi ulkorakennusta muodostavat kolmelta sivulta rajatun pihapiirin puistomaisen pihapiirin keskellä. Päärakennuksen satulakattoiseen pääosaan liittyy sen keskellä poikittainen asuinosa, sekin satulakattoinen. Sisäänkäynti on sivusiiven umpikuistista. Ulkorakennukset ovat paikkakunnalle tyypillisiä. sr-2, sk

19 122. Havrasvägen 185, Rakennus seisoo Havrasvägenin pohjoispuolella, vastapäätä vanhaa kyläkauppaa. Pihapiirissä asuinrakennuksen lisäksi on uudehko ulkorakennus. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, betoniperustalla, vuoraus punaista pystyrimaa, katteena peltikatto. Päätykolmioissa panelointi on valkeaa ja pihan puolella oleva kuisti on suhteellisen pienikokoinen. Takapuolella on harjankorkuinen kapea poikkipääty, josta ei ole sisäänkäyntiä. Kaikki listoitus on valkeaa, ikkunat T-karmilliset ja yläosa jaettu kolmeen ruutuun. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat kapeat ja suorakaiteen muotoiset, 4-osaiset. Ikkunalistat on koristeltu yläosastaan vaaleansinisellä korostetuin kaiverruksin. Päätykolmioissa ikkunat seuraavat yläosastaan harjan muotoa, alaosa on suorakaiteen muotoinen ja 4-osainen. sk

20 123. Havrasvägen 190 a, Johanas, Däliback, Stoor /Stoorin kauppa, Rakennus seisoo Havravägenin varrella vastapäätä toista vanhaa kyläkauppaa. Övermalaxin keskustasta itään seisova Stoorin entisen kyläkaupan lisäksi pihapiirissä on lisäksi ulkorakennus ja aitta. Kauppatoiminnan Fogden tilalla Dälibackissa aloittivat Johanna och Johan Stoor. Johan kuten veljensä Abraham, Matts ja Isak olivat kauppiaita. Kauppaan saatii pian puhelin ja rakennuksessa toimikin puhelinkeskus. Havrasvägeninin linjaus on muutettu, ennen tie kulki kaupan editsi, nyt se koukkaa liikkeen takaa.kaupparakennus on 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, jota on jatkettu pihan suuntaan ja näin saatu L-mallinen runko. Talon kuisti on L-mallisen rakennuksen syvennyksessä. Toinen kuisti on päädyssä joka ennen oli kaupan sisäänkäyntinä. Kuistin katto on taitettu, ikkunat I-karmilliset ja molemmat ikkunat suhteessa 1/3 ja 2/3, vaikutelmana T-ikkuna. Ikkunan kehyslaudat ovat yksikertaiset. Ulkorakennus on poikittain päärakennukseen, perinteinen. Aitta on samoin tyypillinen, hirsirakenteinen ja siinä on sisäänvedetty etuosa. sr-2, sk

21 Havrasvägen 190 b, Talman, Havrasvägen 190 d, Bern, Pihapiiri on lähellä Stoorin entistä kyläkauppaa Havrasissa, Övermalaxin kirkonkylästä itään. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on ulkorakennus. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, kiviperustalla, hirsirunko on pitkänurkkainen. Vuoraus pystylaudoitusta, rimoitus puuttuu. Peltikatolla on kaksi tiilipiippua. Päätykolmioissa panelointi on valkeaa, samoin kaikki listoitus. Ikkunat ovat T-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ja pienikokoisia ja kaksiosaisia. Pihan suuntaan on pieni kuisti. Ulkorakennus on perinteinen, luonnonkivijalalla, hirsirunkoinen ja pystyrimoitettu, paneeliovet keltaiset ja katteena peltikatto. Talo rakennettin paikalleen noin vaasalaisen kauppiaan Vilhelm Husbergin toimesta. Husberg omisti panimo/polttimon Vaasassa ja rakennus tehtiin aluksi kyläkrouviksi. Krovinpitoa kesti vain muutaman vuoden, aina vuoteen 1973 talossa toimi kyläkauppa. sr-2, sk Pihapiiriä rajaa kolmelta sivulta päärakennus, ulkorakennus ja navetta. Päärakennus on siirretty paikalleen vuonna Päärakennus on tyypillinen pohjalaistalo, 1,5-kerroksinen, luonnonkiville perustettu. Sen runko on hirttä ja lyhytnurkkainen, vuoraus punaista pystyrimaa. Katto on peltiä ja piippu tiilestä. Päätykolmioissa ja frontonissa talon takapuolella panelointi on valkeaa. Ikkunalistat ovat yksinkertaiset eikä rakennuksessa ole kuistia. Ulko-ovi on pariovi, kolmiosainen peiliovi. Oven yläpuolella on kapea 4-ruutuinen ikkuna. Ulkorakennus on tyypillinen. Päärakennuksen rakennettin Nymansbackenille 1890-luvulla. Sieltä se siirrettiin vuonna 1914 nykyiselle paikalleen, sillä paikan kaikki rakennukset olivat palaneet vuosina 1912/1913. Talli ja navetta rakennettiin tuolloin. sk

22 Havrasvägen 191, Stooråker, Havrasvägen 214, Betania, Pihapiirin muodostavat pieni 1,5 kerroksinen asuinrakennus ja L-mallinen ulkorakennus. Asuinrakennuksen perustus on luonnonkiveä, hirsirunkoista seinää kattaa punainen pystyrimoitus, katto on peltiä. Myös kuisti seisoo luonnonkivillä ja on vaakapaneloitu. Listoitus on valkea, Ikkunat T-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat kuitenkin kapeammat ja kaksiosaiset. Sisäänkäynti on kuistin sivusta. Talon rakensi Emil Stoor 1900-luvun alussa. Ulkorakennus on L-mallinen, pystyrimavuorattu, ovet keltaiset paneeliovet, listoitus valkea, peltikattoinen. Ulkorakennus seisoo viereisellä tontilla. sr-2, sk Entinen rukoushuone rakennettiin vuosina Pihapiiri on näkyvällä paikalla, Havrasvägenillä peltojen ympäröimä ja nykyään asuinkäytössä. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksi ulkorakennusta, joista toinen on uusi. Vuosien aikana tehdyssä kunnostuksessa on haluttu säilyttää entinen ulkoasu ja tyylipiirteet. Vanhaa ja alkuperäistä on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon. Pohjana on ollut arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinnan suunnitelma, joka huomioi rakennuksen kulttuuriarvot. Rakennuksen perustus on betonia, julkisivussa on vaakapanelointi, peltikatto on vihreä. Ikkunat ovat pieniruutuiset ja yläosastaan kaarevat. Listoitus on vaaleanruskea. Päärunkoon poikittain on kaksi harjankorkuista poikkipäätyä. Kaikissa päädyissä harjan alia on lunetti-ikkuna. Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, yksi päädyssä ja toinen pihan puolella myöhemmin rakennetulla kuistilla. Kuistin yläpuolelle on rakennettu avoparveke. Päädyn sisääntuloa suojaa avoin satulakattoinen kuisti. Räystäslista on koristeellinen. sr-2

23 Kråkbacken, Nämndesbacken, Simonsbacken/Nymansbacken

24 Havrasvägen 233, Stenros, tilusraja jakaa pihapiirin ja Pihapiirin muodostavat pohjalaistalo ja neljä ulkorakennusta. Päärakennus on hiukan tavanomaista korkeampi pohjalaistalo, 1,5-kerroksinen, luonnonkiviperustalla, hirsirunko on pitkänurkkainen. Julkisivua peittää pystyrimoitus ja katto on peltiä. Päätykolmioissa panelointi on valkeaa, samoin ikkunavuoraus, nurkkalaudat, räystäslaudat ja ovien kehyslistat. Ikkunat on vaihdettu, ne ovat I-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla ja pienempiä, neliruutuisia. Ikkunat ovat muutoksen yhteydessä hiukan syvällä julkisivussa. Ikkunoiden vuorilaudat on koristelemattomat ja sileät. Kuisti on matala ja vain 1-kerroksinen ja avautuu pihan puolelle. Se on myöhemmin rakennettu, satulakattoinen ja noudattaa julkisivun väritystä ja ikkunatyyppiä. Ulkorakennukset ovat perinteisiä, pitkiä, puurunkoisia ja osin luonnonkiviperustalla. Punainen peiterimoitus kattaa seinäpintoja, ovet ovat keltaisia paneeliovia, listoitus valkea. Kaikissa rakennuksissa on peltikatto. sr-2 sr-2 Kråkbackvägen 55 a, Sommardalas, Häggblom, Talo seisoo näkyvällä paikalla, suhteellisen tasaisella maalla Kråknäsvägenin pohjoispuolella. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus ja L-mallinen ulkorakennus pihapiiri on siten kolmelta sivulta rajattu ja avautuu kylätielle. Lähinnä tietä on uudempi pikkutupa. Talon rakensivat Ida ja Viktor Sommardahl ja se maat lohkottiin Viktorin kotitilan maista, 1950-luvulla Ingvald-poika jatkoi tilanpitoa. Asuinrakennus on vuodelta 1922, 1,5-kerroksinen ja sen erityispiirre on pihanpuolella oleva mutterimallinen kuisti. I-karmillisia, 6-ruutuisia ikkunoita kehystävät koristeelliset peitelistat. Yksityiskohdat ovat Maalahdessa tyypillisiä, pyramidimallisia, sivuilla on koristeveistettyjä yksityiskohtia. Päädyissä on kaksi ikkunaa vierekkäin, yläkerran ikkunat ovat pieniä, suorakaiteenmuotoisia ja alapuolella olevien kohdalla. Kuistin ikkunat ovat samaa mallia alakerran ikkunoiden kanssa ja yläosastaan koristeellisesti osiin jaettuja. Kuisti on 1,5-kerroksinen, 5-sivuinen ja sen jokaisella sivulla on ikkuna. Kuistin päätykolmio on suora eikä sitä ole viistetty. Panelointi on vaakatasossa ikkunoiden korkeudelle, siitä harjalle pystypanelointia. Ulko-ovi on vaaleansininen, pariovi jonka yläpuolella on ikkuna. Ulkorakennus on perinteinen, sitä peittää punainen peiterimoitus, paneeliovet ovat ruskeat ja niissä on pitkät taotut heloitukset, listoitus valkoinen. Ainakin osittain luonnonkiville perustettu rakennus on hirsirunkoinen. Ikkunoiden jaotus muistuttaa T-ikkunaa. Osa ikkunoista on sijoitettu oven molemmin puolin. Rakennuksisssa on peltikatto. sr-2

25 Kråknäsvägen 97, Pihapiiri sijaitsee Kråknäsvägenilla kaakkoon Maalahden kirkolta. se muodostuu asuinrakennuksesta ja ulkorakennuksesta. Talo on asuttu ja siihen johtaa koivurivi. Talo on siirretty Viasista 1920-luvulla. Ulkorakennus on 1970-luvulta. Päärakennuksen perusta on betonia, L-mallista rakennusta kattaa pellistä tehty mansardikatto. Väritys on tyypillinen, punainen peiterimoitus, valkeat päädyt, ikkunat 6-ruutuiset. Ulkorakennus on hirsirunkoinen, peltikattoinen, osin vuorattu pystyllä peiterimoituksella, ikkunat 6-ruutuiset. Ribäcksvägen 6, Fleming, Pihapiiri Ribäckvägenin varrella käsittää päärakennuksen, joka on 1,5 kerroksinen perinteinen pohjalaistalo sekä ulkorakennuksen. Taloa on kunnostettu ainakin vuonna 1983 ja viimevuosina talo on saanut nykyisen, aiempaa kirkkaamman sävyn. Julkisivu on kauttaaltaan uusittu. Lohkokiville perustettu päärakennus on lyhytnurkkainen hirsirakennus, pystyllä peiterimavuorauksella verhottu. Katto on pellistä ja katolla useita tiilipiippuja. Listoitus on valkea, tienpuolella on rannikolla tyypilliseen tapaan frontoni. Ikkunat ovat 6- tai 9-ruutuisiaa, T- tai TT-karmillisia. Kapeat yläikkunat ovat alaikkunoiden kohdalla ja koristeelliset. Frontonissa olevan ikkunan vuorilaudat ovat alaikkunan kaltaiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat yläkulmistaan koristeveistettyjä. Kuisti on täyskorkea, jokaisella sen viidestä sivusta on ikkuna. Kuisti on vaakapaneloitu, päätykolmio suora ilman viisteitä. Päätykolmion ulkoneva alaosa on kauniisti koristeveistetty ja ikkunat 6-ruutuisia, ylimmät niistä jaoteltu pienempiin ruutuihin. Ulko-ovi on vaihdettu.sr-2

26 Kråkbackavägen 2, 31:90 Talonpoikainen pihapiiri, päärakennus mahdollisesti 1930-luvulta, rakentamisajalleen tyypilliset piirteet säilyneet, L-mallinen hyvin säilynyt ulkorakennus, toisessa päädyssä kiinteästi Lillstuga. Edustava ja kyläkuvassa tärkeä. sr-2 Nämndesbackvägen, Nordling, 33:60 Edustava talonpoikainen pihapiiri, jonka rakennukset kehäävät pihaa sen neljältä sivulta, lisäksi pihapiirin ulkopuolella talon Lillstuga. Ulkorakennukset ovat hyväkuntoisia ja niiden kunnosta huolehditaan jatkossakin. Ulkorakennusten oikaisua suunnitellaan, Päärakennus on saanut entisen kapean kuistin tilalle uuden kuistin. Muutoin päärakennuskin on säilyttänyt piirteensä. sr-2, sk

27 Nämndesbackvägen 33:41 Tiiviissä kyläryppäässä asuinrakennus ja kaksi ulkorakennusta. Ulkoiset piirteet ovat säilyneet, vaatii vähitellen korjaustoimia. Ei ympärivuosiessa käytössä.sk Nämndesbackvägen 33:14 Asuinrakennus ja pieni ulkorakennus Nämndesbackenin syrjällä. Piirteet ovat säilyneet hyvin, koivukuja johdattaa pihapiiriin. sk

28 Nämndesbackvägen, 33:31 Pihapiirin muodostavat Nämndesbackvägenin äärellä pieni asuinrakennus ja siihen osin viereisellä tontilla kuuluva ulkorakennus. Kokonaisuus on säilyttänyt piirteensä ja on tärkeä osa kylämaisemaa kylätien ääressä. sk Tomstået, 38:87, sr-2 Edustava talonpoikainen pihapiiri seisoo Tomståetin alkupäässä. Piirteensä säilyttänyt kokonaisuus on edustava. Päärakennuksen kuisti on paikkakunnalla harvinainen, L-mallinen ulkorakennus on sekin säilyttänyt piirteensä. Kokonaisuus vaikuttaa hyväkuntoiselta.

29 139. Tomstået 65 a Talo seisoo Tomståetilta nousevan mäen syrjässä pellon reunassa. Pihapiirin muodostavat päärakennus ja ulkorakennus. Samalla se muodostaa parin vastaavan naapurikiinteistön kanssa Simonsbackenilla. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, kiivakiville perustettu, hirsirunkoinen ja lyhytnurkkainen, pystyllä peiterimoituksella vuorattu ja peltikattoinen. Päätykolmioiden erityispiirre on vihreä vaakapanelointi. Valkea Ikkunalistoitus, ovien kehyslistat, räystäslaudat ja kulmavuoraus ovat valkeat. Korkea frontoni pihapuolelalla on tyypillinen rannikon pohjalaistaloissa. Kuisti on pihanpuolella, malliltaan umpinainen, mutterimallinen ja satulakattoinen. Ulkorakennus on perinteinen, hirsirunkoinen ja 1,5-kerroksinen, pitkänurkkainen ja osin vuorattu punaisella peiterimoituksella. sk, sr Nämndesvbackvägen, 33:130 Päärakennusta kunnostetaan parhaillaan, kaikki ulkorakenukset on purettu, julkisivumuutoksia tehty/tulossa. sk

30 140. Nymansbacken/Simonsbacken Alue on täynnä vanhaa, yleensä julkisivuiltaa muokkaantunutta rakennuskantaa. Kokonaisuus on tiheä ja maisemallisesti edustava osa Maalahtea.

31 141. Tomstået, Talo seisoo loivalla, Tomståetilta nousevalla ja metsään rajautuvalla mäen kumpareella. Pihapiirin muodostavat päärakennus ja ulkorakennus. Talo muodostaa Simonsbackenilla parin viereisen vastaavan pihapiirin kanssa. Päärakennus on tyypillinen puolitoistakerroksinen pohjalaistalo. Satulakattoinen avokuisti on pihanpuolella, ulko-oven ympäriltä valkeaksi maalattua kuistia ympäröi vaaleaksi maalattu kaide. Ulko-ovi on uudehko. Ulkorakennus on perinteinen, hirsirunkoinen, 1,5-kerroksinen ja pitkänurkkainen, osin vuorattu punaisella peiterimoituksella. Talo on merkittävä osa maisemaa Tomståetilla ja Nymansbackvägenillä Simonsbackenilla. Talolla on siksi maisemallista merkitystä. sk, sr-2

32 SK-alueet Rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet Suunnittelualueelta tunnistettiin 11 rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta, joissa rakennuskulttuurikohteet muodostavat yhtenäisenä hahmotettavan ja ympäristöstään erottuvan kokonaisuuden. Aluerajaukset on esitetty kuvassa karttapohjassa punaisella katkoviivalla ja symboleilla A-K. A: Åminnen satama-alue ympäristöineen - esti merkittävistä Pohjanmaan ruukkikartanoista. Alue huomioidaan kaavassa rajauksen mukaisesti. Alue käsittää sekä Åminnen kalasataman ja Åminneborgin kartanoalueen. B: Brännon kylä (Bränno by) Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde RKY, jossa nauhamaisen kylätien asustus on pääosin säilyttänyt asunsa. C: Museonmäen aluekokonaisuus / Brinken sisältää museon rakennusten lisäksi viereiset talot pihapiireineen. Alue tulee tarkemmissa suunnitelmissa huomioida kokonaisuutena. D: Köpingin keskustan vanha asutus Köpingin vanhin osa on säilynyt yhtenäisenä taajamoituvan keskustan puristuksissa. Talot muodostavat yhtenäisen, maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden keskellä Yttemalaxin keskustaa. E: Kirkonseutu (Malax kyrka och prästgård) on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja huomioidaan kaavassa Museoviraston rajauksen mukaisesti. Kirkon ympäristöön sisältyvät kohteet katsottiin 1. lkan (sr) kohteiksi. Pääosa aluerajaukseen sisältyvistä kohteista on aluekokonaisuuden kannalta erityisen merkittävässä asemassa. Kirkollisista rakennuksista kirkkolain mukaisen suojelun piirissä ovat Maalahden kirkko. F: Havrasin kylä on tiivis selänteen reunalle kehittynyt ryhmäkylä ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä raken tamistapaa edustava ja tiivis osa-alue. Kohdemerkinnöillä esitetään SR1 kohteet. G: Paxalvägenin varsi on muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava edelleen tiivis osa-alue. Kohdemerkinnöillä esitetään SR1 kohteet. H: Nämndesbacken on tiivis mäen kupeeseen kehittynyt ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava edelleen tiivis osa-alue. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä. I: Nymansbacken on tiivis mäen kupeeseen kehittynyt ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava edelleen tiivis osa-alue. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä.

33 J: Junkaisbacken on mäen kupeeseen kehittynyt ja rakennuskannaltaan kerroksellinen alue, jonka perinteistä rakentamistapaa edustavat pihapiirit sijaitsevat Junkaisbackenin pohjoispuolella ja Helnevägenin alussa. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä. K: Åminnevägenin metsän reuna on maisematilaa rajaavaan metsänreunaan kehittynyt ja perinteistä rakentamistapaa edustava osa-alue.

34

35

36

37

38

39

40