Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta"

Transkriptio

1 1 Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta PÄIVI ARO JA SARA IKÄVALKO KÄKÄTE-tutkimuksia 1/2012

2 PÄIVI ARO JA SARA IKÄVALKO Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta KÄKÄTE-tutkimuksia 1/2012

3 KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie HELSINKI Puh (09) Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A HELSINKI Puh (09) ISBN (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN (PD, Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (PD, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) KÄKÄTE-tutkimuksia 1/2012 Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta Tekijät: Päivi Aro ja Sara Ikävalko Tekstin stilisointi: Hennariikka Intosalmi, Vanhustyön keskusliitto ry Yhteyshenkilö: Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry Kuvat: Hennariikka Intosalmi ja Päivi Aro, KÄKÄTE-projekti Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2012 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

4 Tiivistelmä Päivi Aro ja Sara Ikävalko Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta Korttimaksaminen ja erilaiset sähköiset maksutavat, automaatit ja maksupäätteet ovat nopeasti yleistyneet Suomessa ja muualla maailmassa. Muutos maksutavoissa on osa laajaa trendiä, jossa itsepalvelu lisääntyy ja syrjäyttää perinteisiä palveluja niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Uudet maksutavat asettavat käyttäjät usein eriarvoiseen asemaan taitotason ja tarvittavan laitteiston osalta. Erityisesti monet ikäihmiset ovat vaarassa jäädä syrjään jokaisen arkea koskevassa muutoksessa. Tässä käyttäjätutkimuksessa testattiin kauppojen maksupäätteitä, käteis- ja lippuautomaatteja ja huoltoasemien maksuautomaatteja yhdessä ikäihmisten kanssa. Maksupäätteiden ja automaattien käyttöä testattiin ja havainnoitiin aidoissa toimintaympäristöissä. Käyttökokemuksia kerättiin tutkimukseen osallistuneilta ikäihmisiltä yksilö- ja teemahaastatteluissa sekä käyttäjäpaneelissa. Myös kassatyöntekijöitä ja asiantuntijoita haastateltiin. Haastavia käyttötilanteita tarkasteltiin fyysisen laitteen ja ympäristön, laitteen ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen sekä sosiaalisen tilanteen kautta. Raportissa tuodaan esiin automaattien ja maksupäätteiden käytettävyyden ja käyttökokemuksen kehittämistarpeita ikäihmisten näkökulmasta. Vaatimukset maksupäätteiden ja automaattien helppokäyttöisyydestä ja esteettömyydestä korostuivat odotetusti käyttäjätutkimuksen tuloksissa. Laitteiden, näppäimistöjen ja korttiaukkojen mitoituksessa ja muotoilussa on kehitettävää. Myös maksukorttien käytettävyydessä on parannettavaa. Useiden laitteiden näytöt todettiin heikkolaatuisiksi. Laitteiden yhdenmukaistaminen prosessien ja erityisesti näppäimistöjen osalta helpottaisi maksupäätteiden ja automaattien käytön opettelua ja muistamista. Moni ikäihminen kokee olonsa turvattomaksi automaatilla ja maksupäätteellä. Turvattomuutta aiheuttavat pelot ryöstetyksi tulemisesta ja virheiden tekemisestä. Julkisessa ympäristössä sosiaalinen tilanne luo lisäpaineita maksupäätteiden ja automaattien käyttöön. Tunnusluvun käyttämisessä todettiin monia turvallisuusuhkia. Tarvetta todettiin automaattien ja maksupäätteiden käyttötilan nykyistä selkeämpään rajaamiseen paremman maksu- tai käyttörauhan turvaamiseksi. Opastuksen ja harjoittelumahdollisuuden puutteen todettiin nostavan uusien maksutapojen käyttöönottamisen kynnystä ja olevan usein turvattomuuden tunteen taustalla. Asiasanat: ikäihminen, automaatti, maksupääte, käyttökokemus, käytettävyys, helppokäyttöisyys, esteettömyys, itsepalvelu, henkilökohtainen palvelu

5 Abstract Päivi Aro and Sara Ikävalko ATMs and payment terminals from the viewpoint of senior citizens In the past years, electronic payment has quickly become more and more common. In the same time, using and obtaining cash has become more limited. This change is part of a larger trend, in which self service is displacing traditional face-to-face services, both in the public and private sector. New electronic forms of payment cause inequality among users because of the skills, knowledge and equipment they require. Especially older people are in danger of becoming marginalised through this change affecting everyone. In this study we evaluated ATMs and ticket machines as well as payment terminals in grocery stores, pharmacies and filling stations. 11 senior citizens tested these devices in authentic environment, at their own pace. The methods used in the study were systematic observation, think aloud method, individual interviews and a final user panel. In addition shop assistants and various specialists were interviewed. The challenging situations of using these machines were analysed from three perspectives: the physical device and surroundings, the interaction between the device and the user, and the social situation. This study brings forth important aspects in which the usability and user experience of ATMs and payment terminals should be improved from the viewpoint of the senior citizen. The results of this study show a strong demand for accessible and easy-touse ATMs and payment terminals. The sizing and design of the PIN pads, card readers and the equipment as a whole should be reconsidered. The displays of many devices were found to be of bad quality, and also the design of debit cards should be improved. There is a need for standardisation of the payment process and especially the PIN pads. This would make it easier for elderly people to learn to use these devices and to remember the principles of usage. Many older persons feel unsafe at the ATM, at ticket machines and at the payment terminals of filling stations. The fear of making mistakes with the device or being robbed is associated with the fact that these devices are unstaffed. The devices are situated in public areas, which creates extra pressure. There is a need for clear indications of the appropriate personal safety area to ensure the user better privacy. The use of the PIN was linked to severe safety concerns: many older persons are insecure about remembering or entering the PIN or using the devices altogether, and they sometimes carry the PIN with their card, ask the sales person to enter it for them or give their card and PIN to another person. Resorting to problematic practices of this kind could be reduced by providing the elderly with advice and guidance as well as better possibilities of practicing the use of ATMs and payment terminals. The lack of these services was found to increase the feeling of insecurity and anxiety, thus hindering the adoption of new practices. Key words: older people, ATM, payment terminal, ticket machine, vending machine, usability, ease of use, accessibility, self service, personal service

6 Lukijalle Maksukortit ovat yleistyneet, pankkipalveluja karsitaan ja käteisen rahan nostaminen on vaikeutunut varsinkin syrjäseuduilla. Maksutapojen muuttuessa on kaikille käyttäjäryhmille taattava mahdollisuus pärjätä arjessa. Itsenäinen selviytyminen etenkin rahankäyttöön liittyvissä asioissa on paitsi palkitsevaa usein myös välttämätöntä: monilla iäkkäillä ei ole luotettavia läheisiä, jotka voisivat auttaa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) halusi selvittää, miten ikäihmiset kokevat yhteiskunnassa yleistyvät automaatit ja maksupäätteet sekä itsepalvelun lisääntymisen. Tulevaisuudessakin maksamiseen ja käteisen rahan nostamiseen tulee tarjota useita vaihtoehtoisia tapoja, mutta tämä tutkimus keskittyy nimenomaan laitteisiin, niiden ominaisuuksiin ja käyttökokemukseen. Laitteista on kehitettävä sellaisia, etteivät ne sulje ketään pois vaan palvelevat mahdollisimman monia. Tutkimuksen taustalla on vaikuttanut monia henkilöitä. Sara Ikävalko suunnitteli käyttäjätutkimuksen ja toteutti sen yhteistyössä Päivi Aron kanssa. Sara ja Päivi ovat molemmat käytettävyyteen ja käyttökokemukseen perehtyneitä suunnittelijoita. KÄKÄTE-projektin projektisuunnittelijat Marika Nordlund ja Hennariikka Intosalmi avustivat tutkimuksen toteutuksessa. Käyttäjäpaneelin suunnitteli ja järjesti Marika ja luvun 6 KÄKÄTE-käyttäjäpaneelista kirjoitti Hennariikka. Elokuussa 2012 Kirsti Pesola projektipäällikkö Vanhustyön keskusliitto ry

7 Sisällys 1 JOHDANTO KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tutkimusaiheen taustaa Käytettävyyden määritelmiä Ikäihmiset maksupäätteiden ja automaattien käyttäjinä KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskohteet ja -ympäristöt Käyttäjätutkimuksen osallistujat Käyttäjätutkimuksen kulku ja menetelmät KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSENTULOKSET: LAITTEILLE TYYPILLISIÄ KÄYTÖN ONGELMIA yysinen laite ja ympäristö Vuorovaikutus käyttäjän ja laitteiden välillä Sosiaalisen ympäristön vaikutus KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSEN LAITEKOHTAISET TULOKSET Otto-automaatit Otto-automaattien käyttäjätestaukset Otto-automaattien vertailua Turvattomuus Otto-automaatilla Ensi kertaa Otto-automaattia käyttäneiden kokemukset Saldo- ja tilitietojen saatavuus Kehityskohteet ja ideat Otto-automaatin käyttäjätutkimuksen tulokset taulukossa Kaupan maksupäätteet Maksupäätteiden käyttäjätestaukset Kauppojen maksupäätteiden vertailua maksaminen ja kassaympäristö Kehityskohteet ja ideat Kaupan maksupäätteiden käyttäjätutkimuksen tulokset taulukossa Huoltoasemien maksuautomaatit Huoltoasemien maksuautomaattien käyttäjätestaukset Huoltoasemien maksuautomaattien vertailua Sääolosuhteiden vaikutukset maksuautomaattien käytettävyyteen Kehityskohteet ja ideat...56

8 5.3.5 Huoltoasemien maksuautomaattien käyttäjätutkimuksen tulokset taulukossa VR:n lippuautomaatti VR:n lippuautomaatin käyttäjätestaukset Kosketusnäyttöjen käyttäminen Lipun ostaminen ja graafisen käyttöliittymän toimivuus Kehityskohteet ja ideat VR:n lippuautomaatin käyttäjätutkimuksen tulokset taulukossa HSL:n lippuautomaatti HSL:n lippuautomaatin käyttäjätestaukset Lippuautomaatin hahmottaminen ja ergonomia matkakortin lataaminen Kehityskohteet ja ideat HSL:n lippuautomaatin käyttäjätutkimuksen tulokset taulukossa KÄKÄTE-KÄYTTÄJÄPANEELI Käyttäjäpaneelin tausta ja tarkoitus Käyttäjäpaneelin toteutus Käyttäjäpaneelin tulokset Käyttäjäpaneelin arviointia YHTEENVETO SANASTO...78 LÄHTEET...83

9

10 1 Johdanto Maksutavoissa on tapahtunut muutos, jossa maksukortit ovat yleistyneet päivittäistavaraostosten maksutapana vuosi vuodelta samalla, kun käteisen käyttö on tasaisesti vähentynyt. Korteilla maksaminen on yleisintä vuotiailla, kun taas käteisen käyttö on tavallisinta iäkkäimmillä, yli 65-vuotiailla sekä nuorimmilla, eli vuotiailla. 1 Muutos maksutavoissa on osa laajempaa sekä yksityisiä että julkisia palveluntarjoajia koskevaa trendiä, jossa perinteisiä palveluja korvataan sähköisillä palveluilla tai kokonaan uusilla toimintamalleilla. Korttimaksamisessa on vuoden 2011 aikana yleistynyt maksupäätteen käyttö. SEPA-muutosten myötä maksukortteihin sisällytetään siru ja kuittien allekirjoitusten sijaan maksu hyväksytään maksupäätteisiin näppäiltävällä tunnusluvulla eli PIN-koodilla. SEPA tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta, jossa maksut kulkevat samalla tavalla koko Euroopan alueella. Samaan muutokseen liittyy myös käteisautomaattien verkoston harveneminen, jota pankit perustelevat vähentyneellä käteisen käytöllä. Erityisesti syrjäseuduilla käydään keskustelua ja haetaan ratkaisuja seudun käteisautomaattien säilyttämiseksi 2. Kun erilaiset maksupäätteet ja sähköiset maksutavat yleistyvät Suomessa ja muualla maailmassa, on oleellista turvata kaikkien käyttäjäryhmien mahdollisuus käyttää uusia laitteita sekä olla osallisena jokaisen arkea koskevassa muutoksessa. Kaupassa, pankkiautomaatilla, apteekissa, lippuautomaateilla tai huoltoasemilla asiointi kuuluvat useimpien ikäihmisten arkeen. Näissä arkisissa maksutilanteissa saattaa kuitenkin olla hankaluuksia. Esimerkiksi maksupäätteen jäykät näppäimet tai ahdas työskentelytila vaikeuttavat tunnusluvun näppäilyä. Kylmähuoltoasemilla korokkeet ja korkeat maksupäätepylväät hankaloittavat polttoaineen maksamista. Monimutkaisten lippuautomaattien käyttäminen vaatii käyttäjiltä tietotekniikan käyttötaitoja. Ongelmat näiden maksupäätteiden ja automaattien käytettävyydessä voivat osoittautua itsenäisen selviämisen kynnyskysymykseksi. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) on tilannut Aalto- 1 inanssialan Keskusliiton tutkimusraportti. Kevät Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. ja_maksutavat_2011.pdf 2 Yle Pankkiautomaattien kato syrjäseuduilta sen kun jatkuu. jatkuu_ html 9

11 yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutilta käyttäjätutkimuksen automaateista ja maksupäätteistä. Tässä tutkimuksessa tuodaan esiin automaattien ja maksupäätteiden kehittämistarpeita ikääntyneiden käyttäjien näkökulmasta. 10

12 2 Käyttäjätutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Tämän käyttäjätutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin erityisesti ikäihmisiin kohdistuvat erilaiset vaatimukset ja odotukset erilaisia maksupäätteitä käytettäessä. Käyttäjätutkimuksessa käytiin läpi arkisia tilanteita, joissa ikäihmiset käyttävät maksupäätettä tai automaattia erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten kaupassa, apteekissa ja huoltoasemalla. Tutkimuksessa testattiin Suomessa yleisimmin käytettyjä maksupäätteitä sekä käteis- ja lippuautomaatteja sekä analysoitiin ikääntyvien arjessa toistuvia maksupäätteiden käytön ongelmatilanteita. Haastavia tilanteita tarkasteltiin laitteen ominaisuuksien, fyysisen ympäristön, laitteen ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen sekä sosiaalisen tilanteen kautta. Erilaisia tilanteita käytiin läpi käyttäjätutkimukseen osallistuneiden ikäihmisten, maksupäätteellä työskentelevien henkilöiden sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tuloksena syntyi selvitys automaattien ja maksupäätteiden kehittämistarpeista sekä toimenpideehdotuksia maksupäätteiden ja käteisautomaattien käytettävyyden parantamiseksi ikäihmisten näkökulmasta. 2.1 Tutkimusaiheen taustaa Maksutapojen muutos, jossa perinteisistä palveluista on siirrytty yhä enemmän sähköisiin palvelumalleihin ja itsepalveluun, on ollut nopea ja laaja. Muutos ei ole tapahtunut ongelmitta. Erilaisia muutokseen liittyviä vaikeuksia on viime aikoina uutisoitu usein, ja ne ovat herättäneet paljon keskustelua. Käteisnostopalvelujen koetaan olevan peruspalveluja, joiden saaminen tulisi turvata. Kuluttajavirasto on esittänyt huolensa iäkkäiden ja raha-asioissa tukea tarvitsevien tilanteesta, kun rahan nostamista pankkien konttoreista ja käteisautomaateista vaikeutetaan. Pankeissa seteleiden ja kolikoiden käsittelystä tulee kuluja ja kannattamattomina pidetään niitä Otto-automaatteja, joita käytetään alle 4000 kertaa kuussa. 3 Keskustelua käydäänkin siitä, kenen vastuulla 3 Helsingin Sanomat Käteisnostojen rajoittaminen herättää huolta. C3%A4%C3%A4+huolta/a

13 käteispalvelujen tarjonta lopulta on. inanssivalvonta on ottanut asiaan kantaa pitämällä käteisrahan saatavuutta peruspankkipalveluihin verrattavana palveluna ja suosittelemalla, että pankit mieltäisivät asiassa yhteiskuntavastuunsa ja huolehtisivat riittävästä palveluntarjonnasta. 4 Uutena ratkaisuna kokeillaan käteisen nostopalveluja kauppojen kassoilta 5. VR on uusinut hiljattain lippuautomaattinsa osana koko myyntijärjestelmän uusimista, joka toteutettiin vaiheittain vuoden 2011 aikana. 6 Lippuautomaattien ja myyntijärjestelmän uusiminen ei tapahtunut ongelmitta, vaan automaattien toimintahäiriöistä ja väliaikaisista sulkemisista uutisoitiin useaan otteeseen. Kuluttajaliitto puuttui VR:n lippu-uudistukseen pitämällä junasta lipun ostamisen ylimääräistä maksua kohtuuttomana ja erityisesti ikäihmisiä syrjivänä. 7 Ylimääräinen maksu peritään, jos lähtöasemalla on käytössä lippuautomaatti tai lipunmyyntipiste. Myös Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on uusimassa lippu- ja informaatiojärjestelmäänsä, ja uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudistuksessa yhtenäistetään nykyiset matkainformaatiojärjestelmät. HSL on järjestänyt kattavat matkakortinlataus- ja lipunmyyntipalvelut. Matkakortin voi ladata mm. kaikilla R-kioskeilla pääkaupunkiseudulla. Lippu-uudistuksen myötä on kuitenkin suunniteltu myös perinteisen lipunmyynnin siirtämistä automaatteihin. Yle uutisoi maaliskuussa 2012, että lippu-uudistuksen myötä raitiovaunun kuljettajien lipunmyynnistä ollaan luopumassa, jolloin lippuja voi jatkossa ostaa vaunuihin sijoitetuista automaateista. 8 Suomen huoltoasemaverkostokin on automatisoitunut nopeasti 2000-luvulla. Automaattiasemilla ei ole henkilökuntaa, vaan polttoaine maksetaan aina maksuautomaateilla. Huoltoasemien kokonaismäärä on pysynyt pitkään lähes samana, mutta asematyyppien osuudet ovat muuttuneet, kun palveluasemia on muutettu kylmäasemiksi. Öljyalan Keskusliiton mukaan huolto- ja automaattiasemia on Suomessa kaikkiaan vajaat kaksi tuhatta, joista 55 % on automaattiasemia luvun alussa automaattiasemien osuus huoltoasemista oli noin 30 prosenttia. 9 Myös muualla Euroopassa on havahduttu sähköisten palvelujen muutokseen ja alettu vaatia käteis- ja maksuautomaattien esteettömyyden ja käytettävyyden 4 inanssivalvonnan lehdistötiedote / Tiedotteet/Lehdistotiedotteet/Pages/02_2012.aspx 5 Ylen uutinen Osta käteistä kaupasta. kaupasta/ VR-Groupin tiedote VR lisää ja uusii lippuautomaatteja asemilla. 7 Kuluttajaliiton uutinen VR syrjii lippu-uudistuksessa erityisesti ikäihmisiä. ikaihmisia.html 8 Ylen uutinen Ratikoihin tulee lippuautomaatit. 9 Öljyalan keskusliiton tiedote Huoltoasemien määrä kääntynyt laskuun. 12

14 parantamista. Aiheesta on tehty kirjallisesti vastattava kysymys Euroopan komissiolle. 10 Euroopan Unioni rahoittaa käteis- ja lipunmyyntiautomaattien esteettömyyttä edistävää APSIS4all-hanketta 11 3,41 miljoonalla eurolla. Hankkeessa luodaan esteettömyyttä parantavia innovatiivisia ja personoituja käyttöliittymiä. Tietoja kerätään yli käyttäjältä, jotka testaavat erilaisia automaatteja Saksassa ja Espanjassa. Muita aiheeseen liittyviä projekteja Euroopassa ovat eaccess+, joka edistää internet-pohjaisten pankki- ja rahoitusalan palvelujen sekä mm. julkisen liikenteen, matkailun ja kulttuurin sähköisten palvelujen esteettömyyttä. 12 Cloud4all-projektissa kehitetään pilviteknologian avulla entistä saavutettavampia palveluita mukauttamalla käyttöliittymiä erilaisten käyttäjien tarpeita vastaaviksi Käytettävyyden määritelmiä Käytettävyys on tuotteen, palvelun ja järjestelmän (myös ohjelmiston, sovelluksen jne.) tärkeimpiä ominaisuuksia. Kun tuotetta suunnitellaan laajalle käyttäjäryhmälle, on erityisesti helppokäyttöisyys tärkeä laatuominaisuus. Vaikeakäyttöinen tai käytettävyydeltään huono tuote voi jäädä monelta kokonaan käyttämättä, koska tuotetta ei osata käyttää, sen käyttämiseen menee liian paljon aikaa tai käyttäminen on epämiellyttävää tai turhauttavaa. Jakob Nielsen 14 määrittelee käytettävyyden viiden ominaisuuden kautta: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Kysymyksen muodossa nämä viisi laatuominaisuutta voidaan esittää seuraavalla tavalla: Miten helposti tuotteen käyttämisen oppii? Miten vaivattomasti tuotteen toimintojen käyttäminen onnistuu oppimisen jälkeen? Miten hyvin tuotteen käyttämisen ja käyttölogiikan muistaa tauon jälkeen? Miten virheettömästi tuotetta käytetään? Miten miellyttävää tuotetta on käyttää? Ylläesitettyjen kysymysten kautta voidaan sanoa, että käytettävyydeltään hyvä tuote on helppo oppia käyttämään, tuotteen käyttäminen on nopeaa ja vaivatonta oppimisen jälkeen, tuotteen käyttämisen muistaa myös tauon jälkeen, käyttäminen on virheetöntä ja tuotetta on miellyttävä käyttää. 10 Kirjallisesti vastattava kysymys komissiolle Aihe: Käteisautomaattien ja lipun myyntiautomaattien esteettömyys. do?pubref=-//ep//text+wq+e DOC+XML+V0//I Nielsen, Jakob Usability engineering. Morgan Kaufmann, San rancisco. 13

15 ISO standardin mukaan käytettävyyttä arvioidaan aina suhteessa käyttäjiin, käyttäjien tavoitteisiin ja käyttöympäristöön. Tuotteen käytettävyyttä arvioitaessa tulee tunnistaa kolme lähtökohtaa: Ketkä ovat käyttäjiä? Mitkä ovat käyttäjien tavoitteet käyttökohteen suhteen? Mikä/minkälainen on tuotteen käyttöympäristö? Koska tässä käyttäjätutkimuksessa maksupäätteiden käyttöä tarkastellaan ikäihmisten näkökulmasta, on edellä mainittujen määritelmien lisäksi hyvä tarkastella muutamia erityisesti ikäihmisille tärkeitä laatuominaisuuksia: helppokäyttöisyys ja esteettömyys (myös saavutettavuus). Irmeli Sinkkonen määrittelee helppokäyttöisyyden suunnitteluperiaatteeksi, jonka mukaan käyttäjä saavuttaa tavoitteensa tehokkaasti osaamistasosta riippumatta. 15 Saavutettavuus ja esteettömyys ovat lähes synonyymeja. Esteettömyydellä useammin painotetaan suunnittelukohteen ja -ratkaisun toimivuutta etenkin liikkumisesteisten ja eri tavoin vammaisten ihmisten kannalta. Saavutettavuudella painotetaan kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikille käyttäjille. Esteetön sanana tarkoittaa käytännössä ei esteitä, eli kohteessa ei ole käyttöä estäviä tekijöitä. Esteettömyys-termiä käytetään usein rakennetun ympäristön suunnitteluratkaisujen yhteydessä, kun taas saavutettavuus liitetään usein immateriaalisiin asioihin, kuten tiedon saantiin. 16 Monesti näiden termien väliltä valitseminen on lähes makuasia, koska niiden määritelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Koska tutkittavien kohteiden, automaattien ja maksupäätteiden, käyttöympäristö on julkinen, on hyvä tarkastella myös tuotteen käyttökokemusta, jossa käytettävyyden lisäksi korostuvat tunneaspektit. Julkinen ympäristö vaikuttaa käyttökokemukseen myös sosiaalisena ympäristönä, ei pelkästään fyysisenä. Käyttötilanteeseen voi siis sosiaalisesta ympäristöstä johtuen liittyä monenlaisia tunteita pelosta ja häpeästä onnistumisen iloon, joilla on kaikilla omat vaikutuksensa tuotteen käyttöön ja käyttökokemukseen. 2.3 Ikäihmiset maksupäätteiden ja automaattien käyttäjinä inanssialan Keskusliitto julkaisi kesäkuussa 2011 tutkimusraportin ikäihmisten raha-asioiden hoitamisesta ja sähköisten maksupalvelujen käytöstä. 17 Tutkimusraportin mukaan vuotiaista jo 40 % käyttää internetiä (n=94). KÄKÄTEprojektin samana vuonna teettämän tutkimuksen mukaan luku on huomattavasti 15 Sinkkonen, Irmeli Käytettävyyssanasto. kaytettavyyssanasto/ 16 Pesola, Kirsti Esteettömyysopas. Mitä, miksi, miten. Invalidiliitto. 17 inanssialan Keskusliitto Senioritutkimus. Tutkimusraportti. 14

16 pienempi: tutkimuksen mukaan vain 26 %:lla vuotiaista on internet-yhteys käytössään (n=393) 18. Ero tutkimusten tuloksissa johtuu mahdollisesti erilaisesta kysymyksen asettelusta sekä erosta vastaajien määrissä. Molemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yhä useampien palvelujen siirtyessä internetiin suuri joukko väestöstä jää niiden ulkopuolelle. KÄKÄTE-projektin teettämän tutkimuksen mukaan vanhimmissa ikäryhmissä erot nuorempaan väestöön ovat huomattavimmat: vuotiaista 15 %:lla (n=268) ja vuotiaista vain noin 6 %:lla (n=141) on internet-yhteys käytössään. Koska monet ikäihmiset ovat tottumattomia uusiin maksutapoihin ja sähköisiin palveluihin, on heillä korkeampi kynnys ottaa näitä palveluja käyttöön. Kynnystä voivat nostaa puutteelliset tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot, pelko tai epävarmuus uusia sähköisiä palveluja kohtaan, motivaation puute opetella niiden käyttöä sekä sairaudesta johtuvat fysiologiset ja kognitiiviset muutokset. Vanhenemisen aiheuttamat fysiologiset muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Osa saattaa iäkkäänäkin osallistua inlandia-hiihtoihin, kun toiselle on sairauden vuoksi hankalaa päästä ylös tuolista. Tyypillisiä ikäihmisten toimintakykyä heikentäviä sairauksia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka vaikeuttavat monin tavoin liikkumista ja toimimista. Jäykkyys nivelissä rajoittaa liikeratoja, jolloin kurkottelu, kumartelu ja vartalon kiertoliikkeet vaikeutuvat. Reuma tai nivelrikko käsissä heikentää sormivoimia ja vaikeuttaa mm. näppäinten painamista. Erityisesti osteoporoosia sairastavalle kaatuminen on vaarallista. Erilaisiin liikkumisen apuvälineisiin turvaudutaan siinä vaiheessa, kun liikkuminen ilman niitä ei onnistu tai on liian vaarallista kaatumisriskin vuoksi. Jos maksupäätteet ja automaatit sekä niiden käyttöympäristöt eivät ole esteettömiä, monet ikäihmiset eivät voi käyttää niitä lainkaan. Ikänäkö ja -kuulo tarkoittavat ikääntymisestä johtuvaa normaalia näön ja kuulon heikkenemistä. Näön tarkkuus, hämäränäkö, kyky erottaa syvyyksiä ja värejä heikkenevät. Myös silmän mukautumiskyky eri valoisuustasoihin heikkenee aiheuttaen häikäistymistä ja hämäräsokeutta. Erilaiset silmäsairaudet, kuten keskeinen ikärappeuma ja harmaakaihi ovat ikäihmisillä muuta väestöä yleisempiä. 19 Ikäkuulo tarkoittaa sisäkorvan ja kuulohermon iän myötä ilmeneviä rappeutumismuutoksia. Kuulon heikentyessä heikkenee ensin korkeiden äänten erotuskyky. Tyypillisesti myös sanojen erottelukyky huononee eli henkilö saattaa kuulla puheen, mutta ei saa yksittäisistä sanoista selvää. 20 Oleellista informaatiota on hyvä tarjota monikanavaisesti, sekä näön- että kuulonvaraisesti sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuntoaistin välityksellä, jotta tieto saavuttaisi käyttäjät. 18 Pehkonen, Juhani: Ikäihmiset ja teknologia TNS Gallup. 19 Seppänen, Matti Ikänäkö. Lääkärikirja Duodecim. terveyskirjasto.fi/ terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk Kuuloliitto. Artikkeli verkkosivuilla. Ikäkuulo mitä se tarkoittaa? kuulo/ikakuulo/ 15

17 Muistiliitto 21 arvioi, että joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta syynä ei ole aina muistisairaus. Stressi, uupumus ja masennus vaikuttavat muistin toimintaan, myös nuoremmilla ihmisillä. Muistisairaudet yleistyvät väestössä, koska ihmiset elävät aiempaa iäkkäämmiksi. Maksupäätteiden ja automaattien sekä maksuprosessien helppokäyttöisyys on tärkeää, koska se kuormittaa vähemmän muistia. Maksun hyväksyminen tunnusluvun avulla periaatteessa vähentää maksukorttien väärinkäyttöä, mutta toisaalta vaatimus tunnusluvun muistamisesta hankaloittaa etenkin ikäihmisten maksamista ja saattaa näin lisätä väärinkäytön mahdollisuuksia. Iäkkäät ihmiset ovat myös haavoittuvaisempia kohteita erilaisille huijausyrityksille tai epäasialliselle markkinoinnille. 22 Maksamiseen tai käteisen rahan nostamiseen liittyvissä tilanteissa avun pyytäminen ja tarjoaminen on vaikeaa. Rahan nostaminen automaatista ja ostosten maksaminen kassalla ovat sosiaalisesti ja kognitiivisesti paineenalaisia tilanteita. Toiminta tulee suorittaa tietyssä suhteellisen nopeassa ajassa takana jonottavien odotellessa vuoroaan. Kun on kysymys rahasta, tulisi maksu- tai nostotilanteessa olla tarkkana. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja jännittyneisyyttä, mikä lisää esimerkiksi näppäilyvirheiden määrää. Monesti tekninen ratkaisu on korvannut henkilökontaktit ja automaatin tai maksupäätteen käyttäminen on ainoa tai edullisin keino asioimiseen. 21 Muistiliitto. Artikkeli verkkosivuilla. Muistihäiriöt ja dementia. muisti_ja_muistisairaudet/muistihairiot_ja_dementia/ 22 Kuluttajaviraston tiedote Estä iäkkään läheisesi huijaus. 16

18 3 Käyttäjätutkimuksen toteutus Tutkimuksen pääaineisto kerättiin käyttäjätutkimukseen osallistuneilta yhdeltätoista käyttäjältä. Käyttäjiä tavattiin yhteensä kolme kertaa: aloituspalaverissa, havainnointikierroksilla sekä KÄKÄTE-käyttäjäpaneelissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kassatyöntekijöitä ja asiantuntijoita. Aineistoa analysoitiin jaottelemalla havainnot käyttöä estäviin ja käyttöä vaikeuttaviin ongelmiin. Lisäksi listattiin hyviä ja toimivia ratkaisuja sekä suoraan käyttäjiltä tulleita kehitysehdotuksia ja ideoita. Maksupäätteille ja automaateille tyypillisiä käytettävyyden ongelmia ja haasteita tarkasteltiin jaottelemalla ne kolmeen ryhmään: fyysisen, kognitiivisen ja sosiaalisen tason haasteet (luku 4.1). 3.1 Tutkimuskohteet ja -ympäristöt Tutkimuskohteiksi valittiin arkisia tilanteita ja julkisia ympäristöjä, joissa ikäihmiset usein kohtaavat maksupäätteitä. Eri kauppojen kassoilla on käytössä eri valmistajien maksupäätteitä, jotka poikkeavat toisistaan muotoilultaan ja käytettävyydeltään. Käyttäjätutkimuksessa päädyttiin testaamaan suurten ketjujen, S ja K ryhmän sekä Yliopiston Apteekin käytössä olevia maksupäätemalleja, koska ne ovat laajasti käytössä. Ravintoloissa käytössä olevat langattomat maksupäätemallit ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin kauppojen maksupäätteet, joten ne rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Käteisautomaateista valittiin tarkasteluun Automatia Pankkiautomaatit Oy:n ylläpitämät Otto-automaatit, koska ne ovat Suomessa yleisimpiä ja laajimmin käytössä. Eurocash ylläpitää Nosto-käteisautomaatteja, mutta niitä on Suomessa vielä vähän, vain noin 40 kpl. 23 Lisäksi testattiin Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VR:n lippuautomaatteja sekä huoltoasemien maksuautomaatteja. Kukin osallistuja sai itse määritellä häntä lähinnä sijaitsevat sekä hänelle tutuimmat kohteet. Tutkimuskäyttöä varten avattiin erillinen tili, jolle hankittiin Visa Electron -kortti. Kauppojen maksupäätteiden testauksissa käytettiin myös sirullista 23 Nosto-automaatit Suomessa toukokuussa

19 S etukorttia sekä Plussakorttia. Visa Electron -kortissa ei ole luottotoimintoa, joten havainnointikierroksilla ei testattu debit- ja credit-toimintojen valitsemista. Debit- ja credit-toimintojen käyttökokemuksista kuitenkin keskusteltiin käyttäjien ja kassatyöntekijöiden haastatteluissa. 3.2 Käyttäjätutkimuksen osallistujat Tutkimukseen osallistui yksitoista vuotiasta miestä ja naista, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita. Ryhmässä on näkövammaisia, reumaa sairastavia sekä pyörätuolia, rollaattoria ja kyynärsauvaa käyttäviä henkilöitä. Osa käyttää arjessaan jatkuvasti maksupäätteitä, kun taas osalla oli niistä ennen tutkimusta vain vähän tai ei lainkaan kokemusta. Muutama tutkimukseen osallistunut käyttää arjessaan tietokonetta. 3.3 Käyttäjätutkimuksen kulku ja menetelmät Käyttäjätiedon kerääminen aloitettiin tutkimuksen aloituspalaverissa, jossa käyttäjätutkimukseen osallistuvien henkilöiden kanssa keskusteltiin maksupäätteiden hyvistä ja huonoista käyttökokemuksista sekä maksutilanteisiin liittyvistä toiveista ja unelmista. Aloituspalaverissa työryhmä ja osallistujat tutustuivat toisiinsa, orientoituivat aiheeseen sekä valmistelivat tulevia havainnointikierroksia. Tammi- ja helmikuussa 2012 toteutettiin yhteensä kahdeksan havainnointikierrosta aidoissa toimintaympäristöissä. Kierroksille osallistui yhteensä yksitoista käyttäjää sekä viisi havainnoijaa. Kierroksilla liikuttiin pienissä ryhmissä sekä kokeiltiin ja tarkasteltiin erilaisia maksupäätteitä ja automaatteja yhdessä käyttäjien kanssa. Havainnointikierroksilla oli tärkeää saada aikaan maksupäätteen ja käyttäjän välille aito vuorovaikutustilanne, joka havainnoitiin ja dokumentoitiin tarkasti. Tutkimustilanteessa kullakin havainnointitiimin jäsenellä oli selkeä rooli. Tutkijoiden tarkkaavaisuus ja empaattinen läsnäolo oli tärkeää, jotta jännittävässä tutkimustilanteessa osallistujilta saatiin kartoitetuksi laitteen käyttöön liittyviä aitoja tuntemuksia ja kokemuksia. Ennen varsinaista testaustilannetta osallistujille annettiin tehtävä, jossa heitä pyydettiin käyttämään testiä varten hankittua maksukorttia. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin kertomaan ääneen ajatuksiaan ja tuntemuksiaan käyttäessään laitetta (think aloud menetelmä). Testitilanteessa tarkasteltiin erityisesti laitteen ja käyttäjän välistä vuorovaikutusta, laitteen ergonomiaa, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta sekä koko prosessin loogisuutta ja sujuvuutta. Jokaisen testauksen jälkeen oli lyhyt itsereflektio-osio, jossa käyttäjältä kuultiin välitön palaute käyttökokemuksesta. Kunkin kierroksen lopuksi tehtiin vielä avoin yhteenvetona toimiva teemahaastattelu. 18

20 KUVA 1. Kaupan maksupäätettä testataan käyttäjätutkimuksessa. Käyttäjätutkimukseen osallistui myös henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa käyttökokemusta maksupäätteistä tai automaateista. Havainnointitiimi ei opastanut laitteiden käyttöä koetilanteessa vaan käyttäjiä pyydettiin yrittämään uudelleen, mikäli laitteen käyttäminen ei heti onnistunut. Kauppojen kassatyöntekijät saivat testitilanteessa opastaa käyttäjiä maksupäätteen käytössä siten, kuin he tavallisesti tekevät vastaavissa tilanteissa. Jos maksupäätteen tai automaatin käyttäminen ei yrityksistä huolimatta onnistunut, opastivat tutkijat käyttäjiä tarkemmin testitilanteen jälkeen. Samalla käyttäjät saivat rauhassa tutustua laitteiden eri toimintoihin, pohtia käyttökokemukseen vaikuttavia seikkoja ja yleisesti tarkastella maksupäätteen ominaisuuksia ja ympäristöä. Näin käyttäjätutkimuksesta saatiin kiinnostavaa tietoa myös ensimmäiseen käyttökokemukseen vaikuttavista asioista sekä koko käytön aloittamiseen liittyvistä kynnyskysymyksistä. Havainnointikierrosten jälkeen osallistujat kokoontuivat KÄKÄTE-käyttäjäpaneeliin (luku 6). Paneelissa syvennettiin ja selkiytettiin kierroksilla esiin nousseita havaintoja. Osallistujat saivat jakaa kokemuksensa ja ajatuksensa laitteiden käytöstä ja kuulla muiden mielipiteitä. Kokemuksia ja tietoa maksulaitteiden käytöstä kerättiin maaliskuussa haastattelemalla tutkimuskohteiden maksupäätteiden äärellä päivittäin työskenteleviä ihmisiä. Lisäksi tutkimuksen puitteissa haastateltiin asiantuntijoita Automatia Pankkiautomaatit Oy:stä ja VR:stä. 19

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Uuden matkakorttilukijan asiakaskyselyn tulokset Heidi Reponen 22.12.2016 Tutkimus yleistä Tavoite haastatella 200 arvolipulla ja 100 kausilipulla matkustavaa Kenttätyö

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Päivi Heikkinen Suomen Pankki Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Maksuneuvosto 29.4.2016 29.4.2016 Julkinen 1 Käteisen liikkeeseenlasku kasvaa edelleen Suomessa liikkeessä oleva ja

Lisätiedot

Nokia E5 ja Mail for Exchange

Nokia E5 ja Mail for Exchange Nokia E5 ja Mail for Exchange Uuden esiasennetun puhelinlaitteen käyttöönotto tapahtuu DataInfon käyttäjälle lähettämien ohjeiden mukaan. Ohjeistetussa käyttöönotossa puhelimeen asentuu langattoman verkon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Helena Suomela, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Helsingin Seudun Liikenne Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Associate companies into the

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Postimaksukonepalvelun käyttöohje

Postimaksukonepalvelun käyttöohje 1 (11) Julkinen - Public Postimaksukonepalvelun käyttöohje 2 (11) Julkinen - Public POSTIMAKSUKONEPALVELUT KÄYTTÖVARAN MAKSAMINEN POSTIMAKSUKONEELLE 1 Yleistä Postimaksukonepalvelu on postimaksukoneita

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Toteutuminen Kesän 2011 käyttäjätutkimus kohdentui hankeen pilottikohteeseen, Ilosaarirockiin pyrittiin löytämään sisältöä ja merkityksiä itse tapahtuman ja sen

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot