Edunvalvonta nousi kärkisijalle liiton järjestötutkimuksessa s.11 13

Transkriptio

1 NRO Edunvalvonta nousi kärkisijalle liiton järjestötutkimuksessa s.11 13

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Mauri Lunden Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Mauri Lunden Timo Tukiainen Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yrityksissä tapahtuu 5 PainavaSana 6 Odotettavissa matikkamyräkkää 10 JaaEi 11 Edunvalvonta nousi ylitse muiden 14 Laki säätelee tiukasti terveydentilatietoja 16 TEAM-päätökset lähestyvät 18 Ruotsin SJ on matkustajien ykkönen 20 Kivimiesten edunvalvontaa 21 SeponSananen 22 Radan varrelta 23 Ohjeita työttömälle tai lomautetulle 24 Alpo Aho täytti 100 vuotta 25 Vakuutuskassat tiedottavat 25 Koulutusta 26 Tapahtumia 28 Osastot toimivat 31 Ristikko 32 SAL-lomat Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio MAARIT UUSIKUMPU Kivimiesten edunvalvonta retuperällä, s. 20 ISSN Lumitöissä Kuopiossa 2 Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Perinteiden äärellä Rautatieläisten Liitto järjesti viime vuoden loppupuolella järjestötutkimuksen, jonka tulos ei yllättänyt. Sen mukaan jäsenet pitävät liittoa perinteikkäänä ja historiaa vaalivana. Vastaavasti liittoa ei pidetä uudistuvana ja aktiivisena. Etenkin nuoret vastaajat toivovat nykyaikaista otetta, kantaaottavuutta ja reagointiherkkyyttä. Jos mielimme saada mukaan nuoria aktiiveja jatkamaan edellisten ja nykyisten sukupolvien tärkeää työtä, ei nuorten uudistamishaluille voi viitata kintaalla. Entä, vaatiiko uudistuminen perinteiden viskaamista romukoppaan? Onko yhteisöjä mahdollista uudistaa niiden parhaita perinteitä kunnioittaen, sillä perinteillä on sijansa. Ne tuovat turvaa ja jatkuvuutta ja ovat kehittyneet aikoinaan vastaamaan aikansa haasteita. Jotkut niistä voivat toimia tulevaisuudessakin. Yllätys ei ollut sekään, että edunvalvonta on jäsenten sydämenasia. Ilman sitä ay-liike ei ole mitään. Edunvalvonnan merkitys ja käsitys siitä voivat vaihdella vastaajan mukaan. Joillekin se voi olla pelkkä palkkakysymys. Toisille taas sen tulee palkan lisäksi olla laajaa ja ennakoivaa, jolloin työntekijän etuja on katsottava siltäkin kannalta, miten pärjätään kansainvälisessä toimintaympäristössä. Globalisaatio on muuttanut teollisuuden ja yritysten toimintatapoja ja työmarkkinamekanismeja. Pienille liitoille tilanne on haasteellisempi kuin suurille. Teollisuusliitot polkaisivat käyntiin Team-hankkeen, jossa kuuden liiton fuusiolla pyritään vastaamaan edunvalvonnan haasteisiin muuttuneessa toimintaympäristössä. Rautatieläisille Team-hanke on iso pähkinä purtavaksi, kuten muillekin hankkeessa oleville liitoille ja niiden jäsenille. Se sisältää moneen suuntaan vieviä näkökulmia ja suuria tunteitakin. Mutta outoudestaan ja uutuudestaan huolimatta siinä on ainakin yksi asia, joka vie aivan ay-liikkeen perinteiden äärelle. Nimittäin siinä uskotaan joukkovoiman mahtiin. Maarit Uusikumpu Rautatieläisille Teamhanke on iso pähkinä purtavaksi, kuten muillekin hankkeessa oleville liitoille ja niiden jäsenille. Se sisältää moneen suuntaan vieviä näkökulmia ja suuria tunteitakin. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin päivystää arkisin klo 9 15: (huom. uusi numero) Mikäli soitat keskuksen kautta tai vanhoihin pöytänume roihin, jätä aina vastaajan viestiin myös puhelinnumerosi. Näin pystymme soittamaan tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yrityksissä tapahtuu Länsi-Suomen ratavyöhykkeiden kehittämisohjelma julki Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt Seinäjoki Jyväskylä- ja Haapamäki Orivesi Tampere-ratavyöhykkeiden joukkoliikennettä. Selvityksessä ehdo tetaan, että ministeriö ostaisi VR Osakeyhtiöltä Seinäjoen ja Jyväskylän välisen veturijunilla ajettavan henkilöjunaliikenteen sekä Tampereelta Oriveden kautta Haapamäelle kiskobussikalustolla ajettavan henkilöjunaliikenteen. Seinäjoen ja Jyväskylän välinen henkilöraideliikenne muutetaan kiskobusseilla ajettavaksi kun Seinäjoki Vaasa-radan sähköistys valmistuu. Tällöin liikenteestä poistuu yksi junavuoro, joka korvataan bussiliikenteellä välillä Seinäjoki Ähtäri. Samalla Keuruun Petäjäveden Jyväskylän välisen bussiliikenteen aikatauluja muutetaan. Haapamäelle ajetaan edelleen etelän suunnasta kaksi edestakaista henkilöjunaa. Vilppulan ja Mäntän välille ehdotetaan uutta kiskobussiliikennettä, mikäli Mänttä Vilppulan kaupunki osallistuu merkittävästi kaupunkien välisen radan parannustyön kustannuksiin. Orivedelle päättyvästä paikallisjunien syöttöliikenteestä kehittämisvaihtoehtona luovuttiin, koska Tampereen seudulla ei vielä ole toimivaa raidepaikallisliikennettä eikä sen toteutumisesta ole varmuutta. Toimenpide-esityksistä ei synny merkittävää muutosta alueen liikenteenhoidon kustannuksiin. Alueen joukkoliikennejärjestelyistä syntyvät kustannukset ehdotetaan jaettaviksi ministeriön, Länsi- Suomen lääninhallituksen ja alueen kuntien kesken. Alueen joukkoliikenneratkaisussa painotettiin taloudellisten vaikutusten lisäksi ympäristönäkökohtia ja junatyyppien ympäristövaikutuksia. VR siirtyi vesivoimaan vuoden 2009 alussa VR on käyttänyt kokonaan vesivoimalla tuotettua sähköä vuoden 2009 alusta alkaen. Ekosähköön VR siirtyi jo vuosi sitten. Ekosähkö on ympäristöystävällistä, koska sen tuotannossa ei synny ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Ekosähköön siirtyminen on ympäristöteko, sillä VR kuluttaa vuosittain noin 700 gigawattituntia sähköä. VR:n vuotuisella sähkönkulutuksella voisi lämmittää omakotitaloa. Noin 90 prosenttia sähköstä käytetään sähkövetoiseen junaliikenteeseen. VR julkisti vuosi sitten 12 ympäristölupausta, jotka se on luvannut lunastaa vuoteen 2012 mennessä. Ekosähköön siirtymällä VR on suureksi osaksi lunastanut lupauksensa hiilidioksidipäästöjen puolittamisesta. Matkustajakohtainen energiankulutus laskuun Ympäristölupausten toteuttamiseksi konsernissa on käynnistetty useita ympäristöhankkeita. VR on luvannut vähentää matkustajakohtaista energiankulutusta 20 prosenttia. Junien täyttöaste on parantunut tuntuvasti junamatkustamisen kasvun myötä, mikä pienentää myös matkustajakohtaista energiankulutusta. VR Henkilöliikenne allekirjoitti syksyllä 2008 uuden joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen. Siinä se sitoutuu yhdessä muiden kuljetusyhtiöiden kanssa vähentämään joukkoliikenteen energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Sopimuksen pohjana on EU:n energiapalveludirektiivi. VR Cargo on sitoutunut tavarankuljetusten ja logistiikan vastaavaan sopimukseen. Syksyllä 2008 VR:llä alkoi taloudellisen ajotavan koulutus veturinkuljettajille. Taloudellisessa ajotavassa huomioidaan muun muassa maasto, käytettävissä oleva ajoaika ja junan liike-energian tehokas hyödyntäminen niin, että energiaa säästyy. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista selvitetään Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut työryhmän selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen mahdollisuuksia Suomessa. Työryhmän tehtävänä on selvittää kilpailuttamista kaukoliikenteessä ja kaupunkiseutujen lähiliikenteessä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Helsingin lähiliikenteen kilpailuttamisen edellytyksiä ja vaikutuksia on selvitetty jo aiemmin asetetussa työryhmässä. Työryhmien tuloksia on tarkoitus arvioida kokonaisuutena tämän vuoden lopulla. EU-lainsäädännössä ei ole toistaiseksi avattu kotimaan henkilöliikennettä kilpailulle, vaikka useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa on myös kotimaan henkilöliikenne avattu kilpailulle. Kotimaan tavaraliikenne avattiin kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta markkinoille ei ole toistaiseksi tullut uusia toimijoita. 4 Rautatieläinen

5 Yksikin työtapaturma on liikaa Painavasana Kokkolan ratapihalla sattui vakava työtapaturma, joka johti nuoren työntekijän menehtymiseen. Yksikin työtapaturma on liikaa. Työpaikan tulee olla turvallinen. Liiton hallinnossa on käyty vakavia keskusteluja siitä, onko nykyinen koulutusjärjestelmä riittävä erityisesti huomioiden erilaiset olosuhteet ja poikkeavat työtilanteet. Vahva kunnianhimo suoriutua työtehtävistä aiheuttaa sen, ettei aina työskennellä turvallisin työmenetelmin. Onnettomuuksia ja läheltä piti tilanteita on sattunut niin nuorille kuin kokeneillekin työntekijöille. Työturvallisuustyötä on tuettava ja ohjeet turvallisista työmenetelmistä otettava vakavasti. Tukea jaksamiseen Osa tapaturmista voi aiheutua myös jaksamisesta. VR:n työterveyshuolto on tehnyt hyvää työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Rautatieläisten Liitto on valmistellut VR:n kanssa yhteishanketta vuoro- ja yötyötä tekevien jaksamisen tukeminen. Työvuorojen pituudet ovat jatkuva puheenaihe. Ratatöissä on sovellettu vuosia työaikapankkeja, joista löytyy erilaista palautetta. Lähiliikenteessä on saatu hyviä kokemuksia erilaisten vuorojen painotuksista oman elämäntilanteen kannalta. Nyt valtava ylityömäärä on haitannut osittain näitä kokeiluja. Työtahdin voimakas nousu aiheutui valtavasta asiakasvirrasta, jota ei ole osattu vieläkään tasata uusiin henkilöstötarpeisiin. Yhteinen kehittämishanke on tarkoitus tehdä yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Infrarahoja elvytykseen Onko nyt notkahdus, taantuma vai oikea lama? Joku näistä varmaan, mutta ratojen kunto on aina ollut pelinappula. Useimmiten niin, ettei juuri nyt voida niitä tasollisesti korjata. Useampi silmäätekevä on maininnut liikenneväylien kunnostuksen yhdeksi nopeimmin vaikuttavaksi elvytystoimeksi. Pääministerikin visioi miljardeja väylähankkeisiin. Tarkemmin analysoituna visio olikin enemmän haave kuin lupaus. Vaikeus rahojen saannista tuli ilmi, kun ministeri Vehviläinen yritti kertoa ennakoidusti jotain konkreettista tarvittavista investoinneista. Heti olivat muut kimpussa, ettei saa luvata julkisesti. Tärkeää olisi, että tulevat rahat pystyttäisiin ohjaamaan oikeisiin kohteisiin. Korjataan nykyisiä pullonkauloja ja samalla valmistaudutaan tuleviin kuljetustarpeisiin. Näistä varmaan keskeistä on Seinäjoki Oulurataosuuden rahoituksen turvaaminen ja kaivannaisteollisuuden tarpeiden huomioiminen. Joskin siinä liikenne- ja viestintäministeriön varovaisuus on ymmärrettävää. Yritystenkin on osoitettava hankkeiden toteutumisen uskottavuus myös omalla panostuksella, kuten Talvivaarassa tehtiin. Etelä-Suomen hankkeet ovat aivan oma lukunsa. Asemien ahtaus, raiteiden vähäisyys ja liikenteen keskittyminen ruuhkahuippuihin aiheuttavat valtavan kehittämishaasteen. Team-päätösten aika lähestyy Lehdessä on tarkemmin selostettu Teamia. Nyt meillä on tiedossa, millainen uusi liitto olisi, jos sellainen perustetaan. Valtuuston päätös oli olla mukana rakentamassa uutta suurliittoa. Toinen mahdollisuus olisi, että ottaisimme nyt kantaa muiden tekemään ehdotukseen. Kaikkia toiveita ei varmaan saatu toteutettua, joista keskeisin oli oman sektorin saaminen. Mutta vastaavasti saamme itsenäisen ja laajalla kokoonpanolla olevan tesvalmistelun ja siitä päätösten tekemisen omille jäsenille. Teamin organisaatiorakenteeseen sisältyvä alueverkosto on meille aivan uusi tuttavuus. Sen tarve on erityisen kova, jos VR:n kilpailuttaminen saa lisää vauhtia. Liiton valtuusto kokoontuu Metallin ja Kemian jäsenäänestysten jälkeen ja päättää, miten valmista ehdotusta ruvetaan käsittelemään jäsenten kanssa. Samalla valmistaudutaan edustajakokoukseen, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen. Tärkeintä on aito keskustelu rautatiealan tulevaisuudesta ja siitä, pärjäämmekö siinä tilanteessa liittona yksin vai yhdessä muiden kanssa. Jos tarvitaan muita, mistä luonteva yhteistyökumppani löytyisi? Mielipiteitä tai enemmänkin toiveita on ollut moneen suuntaan. Osa erilaisista yhteiskuvioista on hyvinkin tarkkaan tutkittu ja yhdessä arvioitu eri liittojen kanssa, joskin siitä on myös aikaa ja mielipiteet ovat varmasti muuttuneet myös muilla. Nyt pelaamme näillä korteilla. Uudet kortit jaetaan edustajakokouksessamme tai toisten liittojen kannanotoissa. On syytä kuitenkin muistaa, kuten jäsenkyselyssäkin painotettiin, että kaikissa vaihtoehdoissa on varmistettava rautatieläisjärjestöjen yhteistyö ja sen syventäminen. Mauri Lunden Useampi silmäätekevä on maininnut liikenneväylien kunnostuksen yhdeksi nopeimmin vaikuttavaksi elvytystoimeksi. Pääministerikin visioi miljardeja väylähankkeisiin. Tarkemmin analysoituna visio olikin enemmän haave kuin lupaus. Rautatieläinen

6 Odotettavissa matikkamyräkkää Kuopion seudun ratapihoille Vuoro takana, on kotiinlähdön aika. Ratakuorma-auton miehistönä vaihteenkääntäjä Reijo Falck (vas), terämies Harri Hoffren, kuljettaja Juha Timonen ja siipimies Pekka Määttä. Pilvet roikkuvat uhkaavan harmaina ja raskaina ratapihan yllä. VR-Radan Kuopion yksikön rataesimies Jorma Oravainen avaa tietokoneeltaan Ilmatieteen laitoksen sääpalvelun. Tammikuiselle päivälle on luvassa pilvistä ja kolme astetta lämmintä, mutta Oravainen voi huokaista helpotuksesta. Tänään ei ole tulossa paha päivä ratatyömiehille. Paha päivä tarkoittaa lumimyräkkää, joka on ratakunnossapidon painajainen. Savon sydämessä, Kuopion alueella lumisadepäiviä on noin sata vuodessa. Yli viiden sentin sadepäiviä on joulu-helmikuussa neljä viisi kertaa ja oikein pahoja lumimyräköitä pari kolme kertaa vuodessa. Silloin tuuli lennättää lunta pitkin ratapihoja, tukkii vaihteet nopeasti ja saa vipinää ratatyömiesten kinttuihin. Kun oikein pyryttää, niin kaikki työntekijät venyvät. Silloin voi tulla äkkilähtö vaikkapa etelään, Oravainen naurahtaa. Tässä tapauksessa äkkilähtö etelään ei Ilmatieteen laitoksen sääpalvelu on rataesimies Jorma Oravaisen ahkerassa käytössä. tarkoita Kanarian saaria, vaan Kurkimäki on paitsi itähelsinkiläinen lähiö, myös taajama Kuopion eteläisellä maaseutualueella. Kuopion keskustaan on matkaa reilu parikymmentä kilometriä. Kurkimäessä on myös Savonradan korkein kohta ja ratapiha, missä kuormataan puutavaraa. Jos jossain Kuopion korvilla pyryttää, niin Kurkimäessä. Matkustajaliikenteen sujuvuus tärkein Oravaisen ja hänen alaistensa vastuulla on Kuopion alueen ratakunnossapito. Pari tusinaa työntekijää pitää huolta Siilinjärvi Kuopio Suonenjoki-rataosuuden ja alueen ratapihojen kunnosta. Rataosuuden pituus on 80 kilometriä, ja alueella on yhdeksän ratapihaa. Työsarkaan kuuluu VR:n ratojen ja ratapihojen lisäksi öljynkuljetusraiteita Kuopiossa ja lannoitetehdas Yaran ratapiha Siilinjärvellä. Yaran piha teettää meillä paljon töitä, koska siellä on aina vaunuja pihalla ja niitä pitää siirrellä veturilla lumitöiden edestä pois, Oravainen kertoo. Päivittäisessä ratakunnossapidossa huolehditaan, että radalla ei ole sinne kuulumattomia esineitä. Yllättäviä ja hankalia tilanteita aiheuttavat eläimet ja ilkivalta. Ilkivallantekona radalle on joskus vieritetty kiviäkin. Muutama vuosi sitten liikenteenohjauksesta ilmoitettiin viidestä junan alle jääneestä hirvestä Airaksela Salminen-rataosuudella. Ratakunnossapidon tehtävät vaihtelevat vuodenaikojan mukaan. Kesäisin hit- 6 Rautatieläinen

7 sataan kiskoja, leikataan vesakkoa ja tehdään radalla niitä töitä, joita talvella ei voi tai ehditä tehdä. Talvisin valtaosan työajasta lohkaisee lumityöt, jotka hoidetaan lumivuorojärjestelmän mukaan. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on päärata ja matkustajaliikenne. Vuorokauden pyrystä viikon urakka Paikallissäätiedot ovat suuri apu ratatöiden suunnittelussa. Niitä seurataan internetistä päivittäin. Kerran viikossa tehdään säätietojen pohjalta ratatöiden viikkosuunnitelma, joka elää päivittäisten säämuutosten mukaan, Oravainen kertoo. Kurkimäen ratapiha on Kuopion lumisinta seutua. Rautatieläinen

8 Jokaisen ilmanhaltijan lumituprahduksen jäljiltä ratoja ei kuitenkaan aurata. Nyrkkisääntö on, että jos lunta sataa kymmenisen senttiä, raiteet aurataan. Harvoin täällä kuitenkaan pyryttää kerrallaan yli 15:ttä senttiä, mutta täällähän pyryttää talvisin lähes joka viikko. Jos pyryttää vuorokauden, vie viikon, ennen kuin koko alue on aurattu, vaihteet ja ylikäytävät puhdistettu ja jäät hakattu. Oravaisen mukaan tämä talvi on ollut suotuisa tähän asti, ja lunta on satanut melko vähän. Myös viime talvi oli lauha, ja lumi satoi maahan tavallista myöhemmin. Oravainen on viihtynyt ratakunnossapidossa liki 40 vuotta. Hänellä on ollut aitiopaikka seurata Kuopion paikallissään muutoksia. Arkihavaintona on, että talvet eivät ole entisellään, ja se mikä ennen tuli lumena, tulee nyt vetenä alas. Niin, että kyllä se ilmastonmuutos vaikuttaa täälläkin, Oravainen selittää. Matikkamyräkkä ei petä Vaikka hanget, korkeat nietokset eivät ole enää itsestään selviä, auroja, hakkuja ja luutia tarvitaan Savossa jatkossakin. Yhden paikkakunnan osalta ei vielä voida tarkasti sanoa, miten ilmasto on muuttunut, mutta ryhmäpäällikkö Erkki Nysten Kuopion yksikön lento- ja sotilassää- Reijo Falckin tehtävänä on kääntää vaihteet oikeaan asentoon. palvelusta ennustelee, että alkuvaiheessa ilmastonmuutos jopa lisää lumisademääriä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Myöhemmin lämpötilojen yhä kohotessa sateet muuttuvat yleisimmin vesisateiksi, etenkin alku- ja lopputalvesta. Tämä tarkoittaa lumikauden lyhenemistä. Myös Oravainen uskoo, että lumitöitä riittää tulevaisuudessa jokaiselle talvipäivälle, tosin eri syistä kuin Nysten. Meillä on oikeastaan henkilöstövaje sekä kesällä että talvella. Kesällä työmiehiä siirretään isommille työmaille ratojen peruskorjauksiin. Kesällä miehet myös tekevät pitkiä työvuoroja ja kartuttavat työaikapankkiin saldoa. Vastaavasti talvella pidetään pitkiä lomia. Myös ratatyövaunukuljettajista on pulaa, ja tilapäisapua tilataan yksityisiltä urakoitsijoilta, Oravainen selvittää. Ja jos lunta joskus satelisikin vähänlaisesti, niin matikkamyräkkä ei petä. Sen uskotaan tulevan yhtä varmasti kuin kevät tulee talven jälkeen. Siis, mikä ihmeen matikkamyräkkä? Vanhan kansan uskomuksen mukaan viimeistään helmikuisen mateenpyynnin aikaan saapuu lumimyräkkä Kuopioon. Uskomus ei ole tuulesta temmattu. Tilastojen mukaan yhdestä kahteen myräkkää ajoittuu juuri helmikuulle ja keskilämpötila on silloin alhaisin. Lumitöissä käytetään järeitä koneita, mutta pikkutarkka työ hoituu parhaiten perinteisin työvälinein. Luudan varressa rataesimies Jorma Oravainen. 8 Rautatieläinen

9 Pimeys ja liukkaus ratapihojen riesa Liukkausmittauksissa on havaittu, että jalankulkijalle keli on liukkain, kun jäisen pinnan päälle sataa kuivaa pakkaslunta tai vettä tai kun pinnalle muodostuu vesikalvo jään sulaessa. Ratapihojen lumityöt eivät ole tärkeitä vain junien sujuvalle kulkemiselle vaan myös työntekijöille. Talvisin työntekijöiden riesana ovat ratapihojen pimeys ja liukkaus. Tapaturmatilastoissa kaatuminen ja liukastuminen ovatkin kärjessä, ja liukkauden aiheuttamien tapaturmien ehkäisy on työsuojelun kestoaihe. Useimmiten kaatumisista selvitään sijoiltaan menoilla, selän venähdyksillä ja nilkan nyrjähdyksillä, mutta toisinaan sattuu pahemmin ja seuraukset ovat vakavia. Myös sairauslomat voivat venyä pitkiksi. Erityistyösuojeluvaltuutettu Reijo Tamminen pitää liukkauden torjunnan valttina sitä, että lumitöihin ryhdytään nopeasti. Lumitöiden ja hiekoituksen lisäksi onnettomuuksia voi ehkäistä oikeilla jalkineilla. Rataesimies Jorma Oravainen varustautuu liukkauteen turvakengillä, joissa on joustava pohja. Olen huomannut, että pehmeäpohjainen kenkä ei ole niin liukas kuin kovapohjainen. Tammisen mukaan tällä hetkellä ainakin Tampereen ratapihalla käytetään jalkineeseen laitettavaa liukuestettä ja Kotkassa aloitetaan muutaman uuden kenkämallin koekäyttö. Pohjoismaissa ja muualla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että vuodenaikojen ja sääolojen vaihtelu lisää liukastumis- ja kaatumistapaturmia. Talvisin kaatumisten aiheuttamat vammat lisääntyivät moninkertaisesti päivinä, jolloin sää lauhtui nollan paikkeille ja satoi lunta Liukastumisen aiheuttamia kaatumisia voi ehkäistä oikeanlaisilla työkengillä. tai kun sää lauhtumisen jälkeen uudelleen kylmeni. Liukkausmittauksissa on havaittu, että jalankulkijalle keli on liukkain, kun jäisen pinnan päälle sataa kuivaa pakkaslunta tai vettä tai kun pinnalle muodostuu vesikalvo jään sulaessa. Runsaan, märän lumisateen yhteydessä voi tamppautuminen tai väärät kunnossapitomenetelmät muodostaa liukkaan pinnan. Tekstit ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

10 Jaaei Jäsenrekisterihoitaja Päivi Häkkinen- Ojanen (vas), hallintosihteeri Minna Palkia ja järjestösihteeri Visa Tammi valmistelupalaverissa. Edustajakokouksen valmistelut vauhdissa Rautatieläisten Liiton edustajakokokseen on vielä aikaa reilu kolme kuukautta, mutta liitossa kokousta on valmisteltu jo monta kuukautta. Valmistelut ovat hyvällä mallilla, kertoo järjestösihteeri Visa Tammi Rautatieläisten Liitosta. Aloitteita on voinut jättää 6. helmikuuta asti, ja niiden käsittely alkoi heti jättöpäivän jälkeen. Alustava kokousedustajamääräkin on jo selvillä. Tammen mukaan osastoja on 74 ja kokousedustajia voidaan asettaa noin 110. Liiton hallitus vahvistaa edustajakokousperusteet ja vaaliohjeet edustajavaalista 11. helmikuuta, jonka jälkeen ohjeet postitetaan osastoille. Osastojen tulee ilmoittaa edustajakokousedustajansa 29. maaliskuuta mennessä. Hallitus vahvisti edustajakokouksen valiokunnat tammikuussa, ja ne ovat samat kuin edellisessä edustajakokouksessa. Niitä ovat tekninen valiokunta, vaalivaliokunta, talousja yleisasioiden valiokunta, sopimusasioiden valiokunta, järjestö-, koulutus- ja tiedotusasian valiokunta ja ohjelmavaliokunta. Valiokuntien henkilömäärä tarkentuu sen jälkeen, kun kokousedustajien lukumäärä on selvillä. Tarkoitus on, että jokainen kokousedustaja osallistuu jonkun valiokunnan työskentelyyn. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Rautatieläisen poika Asuin lapsuuteni omakotitalossa radan varressa. Kammarissa meillä oli lämmönlähteenä Porin Matti, jonka kannessa oli muutaman millin valuvika, joten aina kun juna meni ohi, se tärisi äänekkäästi. Äänestä tiesin ikkunasta vilkaisematta menikö ohi Ukko-Pekan vain Riston vetämä juna, vai oliko se vain ratapihan vaihtopässi, joka käväisi vaihteiden tällä puolen. Porin Mattia lämmitettiin vanhoilla ratapölkyillä jotka paloivat kituliaasti sinertävällä liekillä. Se oli rautatieläisten saavutettu etu. Olin rautatieläisen poika, ja niin olivat useimmat kaverinikin. Tuolla asui veturinkuljettaja, tuolla lämmittäjä, tuolla taas asemamies ja tuolla peräti junanlähettäjä, tärkeä herra, jolla oli oikeus puhaltaa pilliin ja heiluttaa lippua. Kun aloin hitusen muistuttaa miestä, pääsin kesiksi topparoikkaan niin kuin kaverinikin. Se jäikin viimeiseksi rehelliseksi työkseni, sillä hakun varresta siirryin ylioppilaskeväänä kesäharjoittelijaksi paikallislehteen. Rautatieläisyys ei silti minusta kadonnut mihinkään, se oli veressä ja jäi veriin. Joka käänteessä sitä on silloin hitusen huolissaan omistaan, puolustaa omiaan, ja on myös ylpeä omistaan. Se myllerrys mikä rautateillä kaikilla tasoilla on noista ajoista tapahtunut, on valtava, Silti perusasiat ovat yhä samat: kuinka kuljettaa ihmiset ja tavarat paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Matkanteko oli hitaampaa ja penkit kovempia, mutta en tiedä olivatko ihmiset tyytymättömämpiä. Silloin kukaan ei vielä tiennyt sellaisista vaaroista ja varjoista kuin energiakriisi, ilmastonmuutos, yksityistäminen, ulkoistaminen, tehostaminen, kilpailuttaminen... Oltiin valtion leivissä, syötiin sitä pitkää mutta kapeaa leipää, jossa on se hyvä puoli, ettei se lopu koskaan. Niinhän sen piti olla. Jos minun pitäisi tänään yksi noista varjoista nostaa toisten yläpuolelle, niin nostaisin sen, joka väijyy kilpailuttamisen takana. Kilpailuttamisen ja yksityistämisen huuma on levinnyt jo melkein kaikille aloille, eikä junaliikennekään näytä sen lähentelyiltä säästyvän. Konsultit tekevät hiki hatussa muistioita, laskelmia ja kaavioita, jotka kaikki todistavat mitä hyödyllistä ja hienoa olisi vapauttaa junaliikenne kilpailulle. Junat kulkevat sutjakkaammin, lippujen hinnat halpenevat, rataverkko paranee, matkustajat riemuitsevat, veronmaksajat hierovat käsiään. Sama mantra on toistunut alalla kuin alalla, jolla ennen julkinen on avattu yksityiselle. Kuinka on käynyt? Onko palvelu parantunut? Onko väkeä palkattu lisää? Ovatko palkat nousseet? Maksaako asiakas vähemmän? On kuin keskuudessamme olisi äkkiä jonkinlainen hurmoksellinen lahko, joka automaatin lailla hokee joka kunnassa ja kulmalla kilpailuttamisen ja yksityistämisen ilosanomaa. Kaikki jotka eivät siihen yhdy, ovat kärryiltä pudonneita tai muutosvastarintaisia. Mutta ketä sitten huudetaan apuun kun kädessä on Musta Pekka? Tottakai valtiota, meitä jotka emme kierrä veroja. Palvelua parannetaan vain pitämällä riittävästi palvelijoita, ihmisiä, töissä ja pitämällä heistä hyvää huolta. Paitsi pitkä, leivän tulee myös olla riittävän leveä. Vanhan hokeman mukaan asiat sujuvat hyvin silloin, kun ne kulkevat kuin juna. Olkoon niin vastakin. Tommy Tabermann kansanedustaja, kirjailija 10 Rautatieläinen

11 Edunvalvonta nousi ylitse muiden Rautatieläisten Liiton järjestötutkimuksessa Rautatieläisten liiton jäsenet pitävät liittoaan perinteikkäänä ja historiaa vaalivana. Jäsenet arvioivat tuntevansa oman liittonsa toiminnan hyvin. Liittoon kuulutaan tavallisimmin siksi, että liitto puolustaa jäsentensä etuja. Edunvalvontaa pidetäänkin ylivoimaisesti liiton tärkeimpänä tehtävänä, ja jäsenten odotukset sitä kohtaan ovat vaativat. Nämä asiat selvisivät Rautatieläisten Liiton teettämässä järjestötutkimuksessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä adjektiivit kuvaavat parhaiten omaa liittoa. Tavallisimmin liittoa pidettiin perinteikkäänä, historiaa vaalivana ja luotettavana. Liittoa ei sen sijaan nähdä uudistuvana, nopeana ja aktiivisena tai kantaaottavana. Etenkin nuoret vastaajat toivovat nykyaikaisempaa otetta toimintaan. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Mistä syistä kannattaa kuulua liittoon? 20 % Tulos ei yllättänyt, sillä liitolla on vahvat perinteet. Osasta vanhoja järjestörakenteita voitaisiin luopuakin, jotta voisimme olla joustavampi ja nopeammin reagoiva, pohtii koulutussihteeri Jussi Päiviö. Ilahduttavaa on, että yli 70 prosenttia arvioi tuntevansa oman liiton toiminnan melko tai erittäin hyvin. Erittäin huonoksi tietämyksensä arvioi vain 2 prosenttia 15,1 % (53) 2,6 % (9) 36,9 % ( 129) 20,6 % (72) 71,7 % (251) 26,6 % (93) 10 % 0 % joku muu syy liiton imago on hyvä kuuluu velvollisuuksiin toiminta ja tapahtumat kiinnostavat Liitto puolustaa etujani arvot ja toiminta-ajatus ovat sopivia vastaajista. Sen sijaan yli puolet vastaajista arvioi, että oma toiminta liitossa ei ole aktiivista. Liitossa innokkaimmin toimivat ovat tavallisimmin kuuluneet liittoon pitkään ja ovat iältään vuotiaita. Vastaajista runsas neljännes on mukana ammattiosaston hallinnossa ja hieman yli viidennes toimii myös luottamusmiehenä. Edunvalvonta liiton tärkein tehtävä Liiton tärkeimpänä tehtävänä jäsenet pitävät edunvalvontaa, ja omien etujen valvominen onkin tavallisin syy kuulua liittoon (72 %). Liitolta jäsenet toivovat lisää terävyyttä alan ammattilaisten edunvalvontaan, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä valppauteen työsuhteen ehtoihin vaikuttamisessa. Myös jäsenten näkemyksiä toivottiin huomioitavan nykyistä paremmin liiton toiminnassa. Vastaajista 16 prosenttia kokee, että toiminnan kautta ei pysty vaikuttamaan Edunvalvonta on päätuotteemme, jonka kuuluukin nousta esiin. Siinä on aina kehitettävää, sillä kukapa meistä olisi työhönsä täysin tyytyväinen. Liiton täytyy kiistatta panostaa edunvalvontaan ja siirtää siihen nykyistä enemmän resursseja. Jatkossa järjestämme nykyistä enemmän ammattikohtaisia tapaamisia, jolloin edunvalvontaa saadaan kohdennettua paremmin. Samalla parantuvat jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa liiton toimintaan. Edunvalvonnan tärkeydestä kertoo sekin, että omat luottamushenkilöt tunnetaan hyvin. Luottamusmiehensä tuntee lähes kaikki ja työsuojeluvaltuutetun Rautatieläinen

12 jäsen-, matkustaja-, vapaa-ajan tapaturma- sekä ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus, 334 kpl mahdollisuus osallistua liiton hiihto- tai ruskaleirille Pyhätunturilla, 332 kpl 5,8 5,7 mahdollisuus osallistua liiton muihin tapahtumiin, 330 kpl lomatuki, esim. kuntoremonttiloma, perhekuntoloma ja sosiaaliloma, 336 kpl alennukset Rautateiden Urheilun Tuki -säätiön lomakohteissa ja rmy:n matkoista, 334 kpl turvaa työttömyyden varalle, 340 kpl lepäävät jäsenoikeudet, jos esim. työttömyyden tms. syystä ei saa palkkaa, 340 kpl mahdollisuus käyttää Koskenpään tai Pulsan vapaa-ajanviettopaikkaa, 329 kpl Liiton talouden hoito, 339 kpl mahdollisuutta kouluttautua, 340 kpl alennukset TEBOIL-huoltamoilla, 328 kpl 5,5 5,4 54 5,4 5,4 5,3 5,2 5,1 5,1 5,1 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Onnistuneimmat tekijät liiton toiminnassa. Asteikko 7 = onnistunut erittäin hyvin, 1 = onnistunut erittäin huonosti. Jäsenet ovat tyytyväisiä erilaisiin alennuksiin, lomaetuuksiin sekä koulutus- ja opintomahdollisuuksiin. Jäsenpalvelut, leirit ja lomaetuudet arvotettiin korkealle. 12 Rautatieläinen

13 92 prosenttia ja ammattiosaston edustajan 83 prosenttia. Luottamusmiesten tunnettuus on yksittäinen tulos, joka ilahdutti suuresti. Tämä osoittaa, että luottamusmiehet ovat onnistuneet hyvin tehtävässään, Päiviö pohtii. Edunvalvonta kulkee punaisena lankana omaa lehteäkin arvioitaessa. Siihen liittyviä aiheita toivoo lisää 59 prosenttia vastaajista. Lukijat haluavat seurata edunvalvontaan liittyvien asioiden edistymistä, saada tarkkaa tietoa sopimusasioista sekä esimerkiksi aytermien avaamista lukijoille. Liitto vastaa toiveisiin, joten jatkossa lehdessä julkaistaan lyhyitä edunvalvontaan liittyviä uutisia. Myös töitä alan yleisen arvostuksen eteen pitäisi tehdä nykyistä lujemmin. Arvostuksen kohentamiseksi päätavoitteemme on peruskoulutuksen luominen alalle. Toinen puoli arvostuksesta on se, että meidän pitää arvostaa itse itseämme ja olla ammattiylpeitä, Päiviö muistuttaa. Koulutus ja tapahtumat arvossa Jäsenet pitävät onnistuneina liiton järjestämiä tapahtumia, koulutusta sekä jäsenmaksun tasoa. Myös alennukset ja lomaedut arvioidaan hyviksi. Kuitenkin jäseneduissa on vastaajien mielestä vielä parantamisenkin varaa. Uusia jäsenetuja neuvotellaan jatkuvasti. Uusia etuja ovat esimerkiksi alennukset TallinkSiljalta ja Europcarilta. Monta rautaa on tulessa ja uutisia on luvassa. Siitä täytyy muistuttaa, että jäsenmaksun korotukseen on paineita, jos toimintaa halutaan jatkossa vielä laajentaa, Päiviö toteaa. Team jakaa mielipiteitä Rautatieläisten Litto harkitsee yhtenä vaihtoehtona kuuden ammattiliiton yh teiseen Team-liittoon liittymistä. Hanke jakaa kentän mielipiteet jyrkästi. Liittymistä kannattaa 43 prosenttia vastaajista ja vastustaa 35 prosenttia. 23 prosenttia ei ole pohtinut asiaa tai ei tunne asiaa tarpeeksi ottaakseen kantaa. Liitossa yllätyttiin jäsenten rohkeudesta ottaa kantaa. Jokainen mielipide on tunteella tehty. Toivomme liitossa, että jokainen pohtii kantaansa kevään aikana suuntaan tai toiseen nyt, kun faktat Team-hankkeesta ovat olemassa. Jos metalli ja kemia lähtevät mukaan, järjestämme maaliskuussa jäsenäänestyksen liittymisestä, Päiviö selvittää. Tavallisimmin vastustajat mainitsevat perusteena huolen siitä, että oma liitto jää suurempien jalkoihin. Kannattajat taas perustelevat näkemyksiään yhteistyön ja joukkovoiman lisääntymisellä. Team-hankkeen lisäksi muina mahdollisina yhteistyötahoina nähdään esimerkiksi muut rautateihin liittyvät liitot sekä kuljetusalan liitot. Vastausten avulla kehitetään liittoa Liitto teetti tutkimuksen vastakseen jäsenten toiveisiin entistä paremmin. Moni vastaaja kiitti mahdollisuudesta kyllä, varauksetta kyllä, tietyin ehdoin tai varauksin en kannata liittymistä en tunne asiaa / en ole pohtinut asiaa välittää palautetta liitolle. Edellisestä järjestötutkimuksesta ehtikin vierähtää jo muutama vuosikymmen. Keskeisiksi nostetaan edunvalvonta, jäsenten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä alan ammatti-identiteetin vahvistaminen. Kiitämme vastanneita jäseniämme arvokkaasta palautteesta, Päiviö toteaa. Tutkimukseen vastasi 354 liiton jäsentä. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä Rautatieläinen-lehden välissä lokajoulukuussa Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tutkimusraportti on luettavissa Rautatieläisten Liiton kotisivuilta. InnolinkResearch Kyselyyn vastanneiden kesken järjestettiin arvonta. Arvonnan voittivat: Peter Stoop Keravalta, viikko Pyhällä PyhäSuites -huoneistoissa, Ari Siekkinen Vaajakoskelta, Viking Linen risteily, Seppo Karvonen Niittylahdelta, Taulutelevisio 0% 5% 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 8,7 % (30) 33,8 % (117) 34,7 % (120) 22,8 % (79) Kannatatko liittymistä kuuden ammattiliiton yhteiseen Team-liittoon? Rautatieläinen

14 Laki säätelee tiukasti terveydentilatietojen luovuttamista ja käsittelyä Terveydentilatietojen luovuttamista koskevat keskeiset säännökset sisältyvät potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin ja työterveyshuoltolakiin. Kyseisten lakien mukaan potilasasiakirjat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Terveydentilatietojen luovuttaminen Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Sivullisena pidetään kaikkia muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Myös työnantaja on sivullinen, joten työterveyshuolto ei saa lähtökohtaisesti luovuttaa potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja työnantajalle. Luovutuskiellosta on eräitä poikkeuksia. Edellä jo mainittu, että tietojen luovuttaminen on sallittua, jos potilas on antanut siihen kirjallisen suostumuksen. Kirjallisen suostumuksen vaatimusta on yleensä tulkittu niin, että sen pitää olla myös tietoinen ja yksilöity. Tietoisuusvaatimus edellyttää, että työntekijälle tehdään selväksi, mihin hän antaa suostumuksensa. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijää ei saa käyttää sellaiseen työhön, jossa työntekijälle suoritettu terveystarkastus osoittaa, että työntekijällä henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen. Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilavaatimusten (TEV) mukaan toiminnanharjoittaja eli yritys, jolla on palveluksessaan liikenneturvallisuustehtäviä hoitavia henkilöitä, vastaa siitä, että liikenneturvallisuustyössä käytetään vain terveydelliset sopivuusvaatimukset täyttävää henkilökuntaa. Näistä velvollisuuksista huolehtiminen edellyttää, että työnantajalla on oikeus saada ja työterveyshuolto voi antaa työntekijän soveltuvuutta koskevan tiedon työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. Soveltuvuuslausunnon sisältönä on, että henkilö soveltuu tai ei sovellu työhön tai että hän soveltuu siihen tietyin rajoituksin. Muita tietoja ei työterveyshuolto aktiivisesti yksilötasolla työnantajalle anna. Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko, jonka seuraamukset määräytyvät rikoslain salassapitorikoksia koskevien säännösten mukaan. Terveydentilatietojen käsittely Käytännössä työnantaja saa työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja muun muassa sairauslomatodistuksista, jotka työntekijä itse toimittaa työnantajalle. VR:n työkykypalavereissa pitää aina ensimmäiseksi sopia, mitä ja miten terveydentilatietoja voi palaverissa käsitellä. Tietosuojavaltuutetun mukaan menettelyt lääkärintodistuksia käsiteltäessä on suunniteltava siten, ettei todistuksia toimiteta muille kuin niille henkilöille, jotka tehtäviensä hoitamiseksi niitä välttämättä tarvitsevat. Henkilötietolain mukaan työntekijän terveydentilaa, sairautta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä pidetään arkaluonteisina henkilötietoina, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa on kuitenkin säädetty, millä edellytyksillä työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja. Arkaluonteisten tietojen käsittely ei estä sellaisten tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksen. Työntekijälle on tehtävä selväksi, että kyseessä on arkaluonteisesta tiedosta, jonka käsittelemiseen tar- 14 Rautatieläinen

15 ISTOCKPHOTO vitaan hänen suostumuksensa. Lisäksi hänelle on kerrottava, minkälaiseen tarkoitukseen lupaa pyydetään. Lain esitöissä todetaan, että nimenomaisen suostumuksen vaatimus edellyttää yleensä kirjallista suostumusta. VR:n työkykypalavereissa pitää aina ensimmäiseksi sopia, mitä ja miten terveydentilatietoja voi palaverissa käsitellä. Näin myös käytännössä tapahtuu. Mikäli työntekijä ei halua työkykypalaverissa terveydentilatietojen käsittelyä, ei työterveyshuolto niitä työnantajalle luovuta. Tästä voi tosin olla seurauksena, ettei vajaakuntoisen työntekijän uudelleen sijoittamista voida selvittää ja työnantajalle jää käteen ainoana mahdollisuutena pitkään sairaana olleen työntekijän työsuhteen päättäminen. Kaikilla työkykypalaveriin osallistuneilla on luonnollisesti saamiensa terveydentilatietojen salassapitovelvollisuus. Terveydentilatietoja saa käsitellä vain ne henkilöt, jotka niiden perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Tyypillisesti terveydentilatietoja käsittelevät työntekijän esimies, joka harkitsee sairauspoissaolon aiheellisuuden ja päättää sairausajan palkan maksamisesta sekä palkanlaskijat, joiden tehtäviin kuuluvat käytännön maksutoimenpiteet ja vakuutuskorvausten hakeminen. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairaanhoitokustannusten maksamiseksi, sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi, perustellusta syystä poisssaolo-oikeuden selvittämiseksi tai työntekijän työkykyisyyden selvittämiseksi. Työehtosopimuksen 40 :ssä säädetään, mitä selvityksiä työntekijältä edellytetään sairauspoissaolostaan. Ellei selvitystä esitetä, työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkamääräyksiä on yleensä tulkittu niin, että lääkärintodistuksessa pitää olla diagnoosi eli taudinmääritys. Diagnoosin avulla selvitetään, onko kyse sairaudesta vai onko työkyvyttömyyden syynä esimerkiksi kosmeettinen leikkaus, jolloin työnantajalla ei yleensä ole palkanmaksuvelvollisuutta työkyvyttömyysajalta. Jari Kiviharju, lakimies Rautatieläinen

16 TEAM-päätökset lähestyvät Kemianliiton ja Metalliliiton tulevat jäsenäänestykset näyttävät pitkälti tietä, syntyykö TEAM-liitto vuoden 2010 alusta sellaisena kuin sitä on suunniteltu. Rautatieläisten Liitto on mukana rakentamassa kuuden teknologiateollisuuden liiton kanssa uutta liitto kokonaisuutta, TEAM-liittoa. Rautatieläisten Liiton lisäksi uutta liittoa ovat rakentamassa Metallityöväen Liitto jäseniä Kemianliitto jäseniä Puu- ja erityisalojen liitto jäseniä Sähköalojen ammattiliitto jäseniä Viestintäalan ammattiliitto jäseniä Näistä Metalliliitto ja Kemianliitto järjestävät jäsenäänestykset samanaikaisesti helmikuun aikana TEAM-liitossa mukana olosta. Tulokset julkistetaan kello Kahden suurimman TEAM-liitossa mukana olevan liiton kannat ratkaisevat pitkälti, perustetaanko TEAM-liittoa tai ketkä ovat siinä mukana. TEAM-liiton valmistelu Uutta liittoa on valmisteltu vuodesta 2005 useissa työryhmissä, joissa on yksityiskohtaisesti hahmoteltu TEAM-liiton kaikkia keskeisiä toimintoja. Rautatieläisten Liitto tuli mukaan TEAMliiton valmisteluun vuoden 2007 syksyllä. Rautatieläisten Liitolla on ollut vahva edustus kaikissa valmistelevissa työryhmissä. TEAM-liittoa on työstetty myös Rautatieläisten Liitossa valtuustossa ja selkeitä tavoitteita on asetettu ja saavutettu uutta liittoa rakennettaessa. Seitsemän sektoria Nyt hahmotellussa mallisissa liittoon muodostettaisiin seitsemän sektoria. Rautatieläisten Liitto sijoittuisi logistiikkasektoriin yhdessä autokorjaamojen ja autokauppojen työntekijöiden kanssa. Logistiikkasektorin jäsenmäärä olisi noin jäsentä. Kaikkiaan TEAM-liitossa tulisi olemaan noin jäsentä, joista työssä olevia noin Miksi TEAM-liitto? Rautatieläisten Liitto on mukana rakentamassa TEAM-liittoa luontevista syistä, joista vähiten merkitsevä ei ole se, että lähes 70 prosenttia liittomme jäsenistä työskentelee rautatiemaailmassa teollisuustöissä tai ovat mukana suoraan teollisuuden kuljetuksissa. Samalla kun toimintaympäristö muuttuu teollisuudessa, muuttuu se myös voimakkaasti rautatiemaailmassa. Alihankinta ja ulkoistaminen ovat lisääntyneet. Rautatiealalle on tullut uusia yrittäjiä, jotka noudattavat muiden liittojen sopimuksia, jos noudattavat ylipäätään mitään sopimuksia. Lisäksi on ennakoitavissa, että laaja-alainen kilpailu alkaa vuosikymmenen aikana myös rautatiealalla. Etenkin kansainväliset toimijat asettavat suuria haasteita edunvalvonnalle. Näihin haasteisiin voidaan TEAM-liitossa vastata tehokkaammin kuin nykyisellä liittomallilla. TEAM-päätöksellä ennakoidaankin ennen kaikkea tulevaisuutta. Nykyinen malli, jossa on yksi suuri työnantaja, on pitänyt meidät erossa monista ongelmista. Mutta, onko tällainen malli tulevaisuutta? Rautatieläisten Liiton TEAM-aikataulu Valtuuston asettama liiton työryhmä Valtuuston ylimääräinen kokous Jatketaanko vai vetäydytäänkö? (huom. äänestystulos) Mahdollinen jäsenäänestys maalis-huhtikuun taitteessa Edustajakokous lopullinen päätös 5 Mahdollisuutta Iso liitto on tehokkaampi ja vahvempi edunvalvoja ja sopija paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Pienille sopimusaloille tulee ison liiton voima Alueille saadaan lisää resursseja lähemmäs työpaikkoja Laaja osaaminen tulee kaikkien hyödyksi Jäsenpalvelut ja edut paranevat 5 Haastetta Suuri organisaatio etääntyy jäsenestä Jäsenen vaikutusmahdollisuudet voivat heiketä Vanhat liittorajat jäävät uuden liiton sisälle Ammattialan merkitys järjestäytymisessä vähenee Aktiivien määrä saattaa vähentyä 16 Rautatieläinen

17 Mikä muuttuisi? Jos Rautatieläisten Liiton jäsenet päättävät mennä mukaan TEAM-liitoon, mikä silloin muuttuisi. Suurimmat muutokset tulevat liiton hallintoon, resursseihin ja jäsenpalveluihin, jotka parantuvat huomattavasti. Työehtosopimus säilyy itsenäisenä samoin kuin vahva luottamusmies- ja työsuojeluverkosto. Jäsenetuja tulee huomattavasti lisää. Samalla kuitenkin VR-yhtymän kanssa sovitut ja yhteiset edut jäävät, kuten henkilöstörahasto ja Rautateiden urheilun tukisäätiön antamat etuudet. Toisin sanoen tavalliselle ei-aktiiville jäsenelle muutoksia ei tulisi juuri muuhun kuin jäsenpalveluihin, jotka todennäköisesti parantuisivat huomattavasti. Aktiiveille ja hallinnon edustajille sen sijaan uusi liitto toisi toimintaan suuria muutoksia. TEAMiin liittyy myös haasteita. Isossa kokonaisuudessa on vaara byrokratisoitua. Pienten sopimusalojen ja työpaikkojen sekä yksittäisen jäsenen vaikutusmahdollisuudet voivat kaventua. Jäsenläheisyys saattaa vähentyä. Vanhat liittorajat voivat jäädä uuden liiton sisälle. Perinteisen liittohengen pelätään heikkenevän. Näihin haasteisiin vastaaminen tulee olemaan vaikeaa. Ennen kaikkea on pelkona, että jäsenet saattavat passivoitua päätöksenteon siirtyessä kauemmaksi ja haasteet jäävät ratkomatta. Vertailu Teamin ja Rautatieläisten Liiton välillä Rautatieläisten Liitto Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vahva ja hyvä Alueorganisaatio = Piirimiehet Liiton toimisto TEAM-liitto Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vahva ja hyvä (säilyy samana) Alueorganisaatio Piirimiehet EWC-asiantuntijat Maakuntatoimistot (13) Aluepalvelukeskukset (6) Keskustoimisto TES-toimikunnat (täysin oma) Sektorit (logistiikka) TEAM-liiton jatko Rautatieläisten Liitossa Mikäli TEAM liitosta järjestään jäsenäänestys liitossamme, niin seuraavassa rautatieläisessä käsitellään laajasti TEAM-liittoa. Lisäksi liitto järjestää TEAM-infokierroksen aluekouluttajia hyödyntäen mahdollisimman monella paikkakunnalla. Infotilaisuudet tullaan järjestämään maaliskuun aikana ennen jäsenäänestystä. Tavoitteena on, että päätös TEAM-liitosta tehdään suuntaan tai toiseen tosiseikkoihin perustuen eikä liian tunnepohjaisesti. Teksti: Jussi Päiviö Lähteet: Ahjo 1/2009, Kiteet 2/2009 ja TEAM-työryhmien pöytäkirjat Hallitus (12+1) Valtuusto (32+1) Edustajakokous n. 100 joka 4. vuosi Jäsenmaksu 1,3 % Lehti 8 kertaa vuodessa Hallitus (1) Valtuusto 100 (3 4) Liittokokous n. 620, joka 5. vuosi (15) Maakuntaneuvostot/ LK edustajat Jäsenmaksu 1,3 % 16 kertaa vuodessa (sektorikohtaiset vaihtosivut mahdollisia) Rautatieläinen

18 Ruotsin SJ on matkustajien ykkönen Ruotsin Valtion Rautatiet, SJ, on monen vuoden ajan ollut vaikeuksissa. Matkustajamäärät ovat vähentyneet, eikä junissa ole tarvinnut potea ahtaan paikan kammoa, vaan tilaa on ollut kaikissa luokissa. Vaikeuksista huolimatta SJ on sisukkaasti tehnyt uudistuksia ja parannuksia saadakseen matkustajat palamaan raiteille. Työ on tuottanut tulosta, ja matkustajamäärät ovat nousussa. Mielipidemittauslaitos Sifon julkaisi äskettäin laajan tutkimuksen, jonka mukaan ruotsalaiset valitsevat mieluummin junan kuin lentokoneen tai auton. Tutkimuksessa selvitettiin myös hintoja, aikatauluja, hiilidioksidipäästöjä ja aikatauluissa pysymistä kolmella eri matkalla: Göteborg Malmö, Tukholma Sosiaalityöntekijä Mona Rungvist kyllästyi ruuhkiin työmatkoillaan ja vaihtoi junaan. Opiskelija Ali Tahd arvostaa junamatkustamisen mukavuutta. 18 Rautatieläinen

19 pailuetua ja on SJ:n paras ase junamatkustajien määrän kasvattamisessa. Yhä useampi ruotsalainen haluaa ottaa huomioon ympäristönsuojelun. Nuoret ovat ympäristöajattelussa selvästi pitemmällä. Me panostamme parempaan palveluun ja ympäristöystävällisyyteen myös junien ravintolavaunuissa. Mietimme ympäristönäkökulmaa pakkauksia myöten. Omissa tutkimuksissamme olemme selvästi huomanneet, että ympäristökysymykset ovat myös matkustajille tärkeitä, Walin selostaa. SJ:n ympäristöystävällinen linja houkuttelee työmatkalaisia juniin. Göteborg ja Tukholma Sundsvall. Ottelun toisessa nurkassa oli SJ ja toisessa lentoyhtiö SAS. Yksi ärsyttävimmistä asioista matkustajille ovat olleet junien jatkuva myöhästely, mikä ei ole yllätys SJ:lle. Myöhästymiset ovat ongelma. Eniten myöhästymisiä on X 2000 junilla, mutta nyt kaikki X 2000 junat katsastetaan ja viat paikallistetaan ja korjataan. Ensi vuonna myöhästymisiä on vähemmän. Ratalaitoksen tilastojen mukaan näin suuria myöhästymisiä ei ole ollut kymmeneen vuoteen, SJ:n tiedottaja Ulf Walin selvittää. Matkalippuja huutokaupalla Sodassa ja rakkaudessa ovat kaikki keinot sallittuja. SJ on tehokkaasti ryhtynyt käyttämään nykytekniikan avaamia mahdollisuuksia, ja siitä on tullut jopa edelläkävijä. Nuoria on ihastuttanut se, että junalipun voi tilata ja saada suoraan kännykkään. Toisena porkkanana nuorille ja eläkeläisille on tarjottu mahdollisuutta ostaa lippu kolmen tai seitsemän euron hintaan. Ainoana vaatimuksena on ollut, että liittyy SJ:n klubijäseneksi. Sokerina pohjalla on, että SJ on yhdessä Traderan nettihuutokaupan kanssa käynnistänyt yhteistyön, joka on saanut muut yhtiöt seuraamaan perässä. SJ on antanut Traderan huutokaupata ylimääräiset liput. Lippuhuutokauppa on ollut todellinen menestys. Tuhannet ihmiset ovat päässeet matkaan halvalla, ja me olemme saaneet junat täyteen, Walin kertoo. Huutokaupan kautta on myyty lippua keskimäärin 20 euron hintaan. Huutokauppa, halvat nuoriso- ja eläkeläisliput ovat nostaneet SJ:n matkustajamääriä tähän mennessä yhdeksän prosenttia. SAS ei ole pystynyt vastaamaan tähän hintakilpailuun. Matkustusajassa ovat SJ ja SAS samalla lähtöviivalla. Toki lentoaika vaikkapa Tukholma-Göteborg välillä taittuu SAS:n siivillä nopeammin, mutta kun huomioidaan muita matkustamiseen liittyviä seikkoja, niin ero matkustusajassa ei olekaan niin iso kuin luullaan. Lentokentät sijaitsevat keskuksien ulkopuolella, ja lähtöselvitys kentällä vie oman aikansa. Ympäristöystävällisyys on kilpailuetu Ruotsissa ovat ympäristökysymykset tärkeitä. Niistä puhutaan paljon, ja ympäristön eteen halutaan tehdä töitä. Kukin omalla tavallaan. Junalla matkustaminen on ympäristöystävällistä. Walinin mukaan tämä tosiasia antaa raideliikenteelle kil- Ei tule huono omatunto Keski-Ruotsissa sijaitseva pieni Arbogan juna-asema on kokoonsa nähden vilkas. Arboga sijaitsee 130 kilometrin päässä Tukholmasta, ja sitä sanotaan Tukholman esikaupungiksi. Monet käyvät päivittäin työssä Tukholmassa ja valitsevat mieluimmin junan kuin oman auton työmatkoilleen. Yksi heistä on sosiaalityöntekijä Mona Rungvist. Mieluimmin junalla kuin omalla autolla. Juna on halvempi ja huomattavasti mukavampi vaihtoehto. Vielä vuosi sitten ajoin matkan omalla autolla, mutta jatkuva seisominen autojonoissa vie enemmän aikaa kuin junamatka. Ympäristöystävällisyys on yksi tekijä. Pienet teot muuttuvat suuriksi. Mitä useampi valitsee junan työmatkojen vaihtoehdoksi, sitä vähemmän luonto saastuu, Mona Rungvist summaa. Samaa mieltä on Teknillisen Korkeakoulun opiskelija Ali Tahd, jonka opiskelukaupunki on Tukholma. Minulla on kolme vaihtoehtoa, juna, linja-auto tai muutto Tukholmaan. Ajokorttia ei ole tullut hankituksi. Juna on mukava. Saa ajatella, lukea ja nukkua. Linja-auto olisi halvempi, mutta kyllä ympäristö on tärkeä tekijä matkustamisessa. Lentokoneita pyrin välttämään kotimaan matkoilla. Ulkomaan matkoilla ne ovat välttämätön paha. Välillä kyllä tuskastuu myöhästymisiin, mutta sitä on oppinut ottamaan aikaisemman junan. Nyt kesän jälkeen myöhästymisiä ei ole enää ollut niin paljon. Teksti ja kuvat: Maria Palo Rautatieläinen

20 ISTOCKPHOTO Kivimiesten edunvalvontaa Paleltaa! Väsyttää! Hirveä nälkä! Eikä ole yhtään rahaakaan! Helsingin aseman Kivimiehillä ei mene hyvin. Kukaan ei liene ajatellut, kuinka raskasta työtä miehet tekevät: Työtä vuorotta aamuin illoin ja kesät talvet säiden ja ohikulkijoiden armoilla. Ei edes aseman ja junien kuuluttajanaisella ole asiat yhtä huonosti. Hänelle on sentään suotu pieni lepohetki sydänyön tunteina. Viime aikoina Kivimiehiä on tuon ainaisen pallolyhtyjen kannattelun lisäksi revitty ties minne TV-mainoksiin ja kuljetettu ympäri Suomea milloin tutisemaan Lapin pakkasiin tai kellottamaan pendolinoja tuulisille ja sateisille asemille. Ylenpalttisen raatamisen lisäksi kaverit joutuvat myös ohikulkevien naisten seksististen huutojen kohteeksi niukan pukeutumisensa takia. Missä menee Kivimiesten sietokyvyn raja? Meidän pitää järjestäytyä Mitä tarkoitat, Veli Ykkönen? Kun kukaan ei tunnu huolehtivan meidän oikeuksistamme, niin meidän pitää tehdä se itse. Tarkoitatko lakkoa vai muuten vaan yleistä niskurointia? Voin minä tämän pallon mielihyvin pläjäyttää makkaratalosta sisään. Älä nyt innostu, Veli Kakkonen. Tarkoitin, että meidän pitäisi valita luottamusmies ydinkeskustan kavereiden joukosta. Jonkun pitäisi lähteä neuvottelemaan meidän eduistamme. Ei tämä elämä muillakaan varmaan niin kovin herkkua ole. Se jää kyllä luultavasti sitten meidän tehtäväksi. Marski on jumiutunut sinne postitalon eteen. Sen koni ei liikahda mihinkään, vaikka kuinka suitsia pieksisi, eikä ukon arvovallalle anna myöten jalkautua. Ja Allu tuossa teatterin edessä on vajonnut sellaiseen ikimelankoliaan, ettei kannata mennä edes kysymään. Leinon Eikalla olisi kyllä sana hallussa, mutta se viina. Pelkäänpä vain, että neuvottelujen lopussa kaveria kiinnostaa enemmän sahti ja punssi kuin meidän oikeutemme. Kerrankin voitaisiin sanoa ihan perustellusti, että kävipä ohraisesti! Niinpä. Pitääkö siis tässäkin asiassa taas kääntyä Snellun puoleen? Ei viitsisi aina vaivata vanhaa miestä. Onhan se vähän niinkin, mutta Jii- Vee kyllä mielellään auttaa ja järjestelee asioita. Ja saisivat nykyajan lakimiehet ja johtajat pöydän toisella puolella tuta millaista on, kun poskiparta tärisee ja asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Pitää hihkaista tuonne vasemmalle ja kysyä Veli Kolmosen ja Nelosen mielipidettä. Kyllä ne suostuu, mutta älä nyt häiritse niitä. Niillä on menossa vuorosanojen tankkaaminen sitä uutta mainosta varten. Pitäisikö myös meidän varamiehille kertoa tästä projektista? Ai niille taukeille? Ei todellakaan tarvitse. Nehän on nykyisin tuolla lukkojen takana kellarissa ja olemassakin vain ja ainoastaan siksi, kun joudumme tekemään niitä mainoksia. Selvä. Käväisen yöllä Suomen Pankin luona kyselemässä, suostuuko Snellu. Jää sinä tähän vahtiin. Eivät ne juopot kuitenkaan tajua, että toinen meistä puuttuu, kun näkevät muutenkin kaiken kahtena. Nyt ei oikein kävisi. Miten niin ei? Ehdin jo sopia treffit Kaivopuiston Rauhan kanssa täksi yöksi. Tuli bänät Mantan kanssa, joten piti laittaa heti uutta matoa koukkuun. Just joo. Eli rakkautta yli rajojen! Tee tässä sitten edunvalvontaa! Jouni Antikainen työsuojeluvaltuutettu, Helsinki 20 Rautatieläinen