Ylöjärven ympäristön tila 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylöjärven ympäristön tila 2013"

Transkriptio

1 Ylöjärven ympäristön tila 2013 Maankäyttö ja ympäristö Pentti Keskitalo 2014

2 sivu Sisällys Johdanto 1 1. Maankamara ja pohjavedet Maankamaran ainekset Geologisesti arvokkaat kohteet Maa-ainesten otto Pilaantuneet maa-alueet Pohjavesivarat Pohjaveden laatu Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Pintavedet Ylöjärven vesistöistä Kuormitus Vesistöjen tila Vesistöjen virkistyskäyttö Vesien kunnostus Luonto Ylöjärven luonnosta Natura verkoston kohteet Luonnonsuojelualueet valtion mailla Luonnonsuojelualueet yksityisten mailla Muut arvokkaat luontokohteet Uhanalaiset lajit Luonnonsuojelun kehittäminen Ilma Kuormitus Ilman laatu Ympäristövaikutukset Päästöjen vähentäminen ja varautuminen ilmaston- 44 muutokseen 5. Rakennettu ympäristö Maankäytön suunnittelu Rakentaminen Tie- ja katurakentaminen Arvokkaat kulttuuriympäristöt Jätteet ja kulutus Jätteet Veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus Energian säästäminen Ympäristökasvatus Melu Säteily 60

3 JOHDANTO Ylöjärven ympäristön tila 2013 on järjestyksessään kahdeksas katsaus Ylöjärven ympäristön tilaan. Ensimmäisen kerran katsaus ilmestyi vuoden vaihteessa. Raportin tavoitteena on antaa tietoa ympäristön tilasta, sen kehittymisestä ja ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumisesta. Uusina osioina tässä katsauksessa on vesistöjen luokitus ekologisen tilan mukaan kemiallisen luokituksen rinnalla sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksia Ylöjärvellä. Ylöjärven ympäristön tila 2013 raportin on koonnut ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo. Kiitos kaikille, jotka ovat toimittaneet tietoja raporttia varten ja siten mahdollistaneet sen kokoamisen. 1. MAANKAMARA JA POHJAVEDET Maankamaran ainekset Ylöjärven kallioperä on vaihtelevaa kivilajeiltaan. Aivan eteläosissa on laaja alue fyllittiä, kiilleliusketta ja suonigneissiä sekä granodioriittia ja kvartsi- ja granodioriittia. Samaisia kivilajeja löytyy myös Viljakkalan eteläosista. Myös Kurussa on kapeita liuskevyöhykkeitä keskustasta luoteeseen Aurejärven suuntaan. Kurun pohjoisosat ovat pääosin kvartsi- ja granodioriittia. Kaupungin keskiosat ovat kallioperältään erilaisia granodioriitteja ja graniitteja, jotka ovat osa laajaa Keski-Suomen graniittikompleksia. Kivien väri vaihtelee harmaasta punaiseen. Graniittivyöhyke ulottuu Yliseltä ja Viljakkalan keskustasta aina Kurun keskustan korkeudelle, vaikkakin siellä täällä on seassa pienialaisia gabro- ja dioriittiesiintymiä, myös mustaa gabroa. Graniitit ja muut syväkivet ovat kiteytyneet sulasta magmasta, gneissit ja liuskeet ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä tulivuorien purkaustuotteita. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) raportissa 2000-luvun alussa kallioalueista arvioitiin kaikkiaan 23 kalliokiviainesaluetta Ylöjärven osalta (Viljakkala ja Kuru eivät mukana). Kiviainesvarojen kokonaismääräksi arvioitiin (arviointi maaston 0-tasoon) 8,7 milj.m 3, mistä alle 50 % luokiteltiin lujuusluokal-

4 2 taan parhaimpiin kivilaatuihin (luokat A-II). Ottosyvyyttä kasvattamalla 10 metriin arvioidaan parhaiden kiviainesten massamäärien olevan noin 9,5 milj.m 3. Maa-ainesten ottoon soveltuviksi luokiteltiin projektissa 9 aluetta, joiden yhteismassamäärä on 2,5 milj.m 3. Vuonna 2013 POSKI-projekti laajeni ja Ylöjärveltä uusia kohteita oli maastokartoituksessa mukana yli 20 kohdetta. Kuru on tunnettu rakennuskiven louhinnasta ja jalostuksesta. Kurun harmaata graniittia on louhittu jo 1850-luvulta saakka ja sitä on viety ympäri maailmaa. Nykyisin Kurusta louhitaan rakennuskiveksi harmaata ja punaista graniittia sekä mustakiveä. Tarvekivilouhimot keskittyvät Niemikylän alueelle, mutta niitä on myös Parkkuussa ja Karjulan kylässä. Geologian tutkimuskeskuksen vuosina tekemien inventointien mukaan Ylöjärveltä löydettiin neljä lupaavaa rakennuskiviesiintymää: kaksi tummaa gabro-esiintymää Parkkuussa, punaharmaa graniitti Inkulassa sekä punaruskea graniitti Mutalassa. Ylöjärven kallioperä on tunnettu myös malmiesiintymistä. Kuparia on louhittu Parosjärven ja Haverin alueilta. Haveri tunnetaan kuitenkin parhaiten vanhana kultakaivoksena. Sekä Haverin että Takamaan alueella on edelleen kaivoslain mukaisia valtausoikeuksia malmiesiintymien tutkimiseksi. POSKI-projektissa arvioidaan Ylöjärven (Viljakkala ja Kuru eivät mukana) maaperän sora- ja hiekkavaroiksi kaikkiaan n. 128 milj.m 3. Tästä määrästä suurin osa (115 milj.m 3 ) on harjujakson hiekkavaltaista ainesta. Soravaltaista määrästä on 11 milj.m 3 ja murskauskelpoista ainesta lähes 2 milj. m 3. POSKI-projektissa arvioiduista 23 maa-ainesalueesta luokiteltiin maa-ainesten ottoon ainakin osittain soveltuviksi 8 aluetta, joiden yhteenlaskettu massamäärä on 124 milj.m 3. Vuoden 2013 POSKI-projektin maastokohteissa oli Ylöjärveltä mukana yksi uusi kohde. 1.2 Geologisesti arvokkaat kohteet Harjualueista valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellaan Lintuharju (yhteensä 235 ha, osin Hämeenkyrön puolella) ja Seitsemisharju (302 ha), joista Lintuharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Seitsemisenharju Natura-2000 alueisiin ja Seitsemisen kansallispuistoon. Lintuharju on geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä. Harju sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostuman ja Hämeenkankaan saumamuodostuman vaihettumisvyöhykkeeseen. Lisäksi harjulla on merkitystä biologisten ominaisuuksien ja moninaiskäytön kannalta. Seitsemisharju luokitellaan erittäin merkittäväksi monikäytön puolesta, merkittäväksi /erittäin merkittäväksi geologiansa ja maisemansa puolesta ja se on merkittävä myös biologiansa puolesta.

5 Maakunnallisesti arvokkaaksi harjuista luokitellaan geologisesti ja maisemallisesti merkittävä Teivaalanharju (172 ha), joka kuuluu Tampereen saumamuodostumaan. Paikallisesti merkittäviä harjuja ovat Hangasjärvenkangas, Kolikangas, Kourinharju, Kuhaluoto-Leponokka-Kotkannokka, Lammasniemi, Matinharju, Mullikummunmaa, Niemenkangas, Niemenmäki, Paattiharju, Vilpeenharju sekä muut Ylöjärven saumamuodostuman osat (Ahvenisto, Julkujärvi, Pinsiönkangas). Pirkanmaan liitto tarkistaa harjualueiden luokitusta Pirkanmaan maakuntakaava valmistelun yhteydessä. Luonto- ja maisematekijöiden osalta kaupungin alueella on kolme erittäin arvokasta kallioaluetta, jotka ovat myös geologisesti merkittäviä. Siivikkalan rantakallioilla tavataan Corycium-hiilipusseja, jotka ovat vanhimpia säilyneitä merkkejä elämästä. Pihkaperän Isomäen kallio on geologisesti arvokas mm. harvinaisen kivilajin (konglomeraatti), jyrkänteiden, lohkareikkojen ja luolamaisten muodostumien vuoksi. Poikeluksen pallograniitti on arvokas geologisesti erittäin harvinaisen kivilajinsa takia. Hyvin arvokkaiksi kallioalueiksi luokitellaan Kurun Näsijärven rannoilla sijaitsevat Kylmävuori-Engelsmanninvuori sekä Ammunteenvuori- Rättivuori, joiden arvo on suurin maisemallisesti ja lähiympäristön kannalta. Arvokkaiksi kallioalueista luokitellaan (maakunnallisesti arvokkaita) kymmenen: Ansomäki, Hirviniemen kalliot, Kaitijärven kallio, Mastosvuori-Paskovuori, Mustavuori-Pirunvuori, Naurisvuori, Rumavuori, Särkivuori (Kuru), Särkivuori-Väärnynvuori (Takamaa) ja Väinänvuori (kts. myös kpl 3.4). Paikallisesti merkittäviksi kallioalueista luokitellaan kymmenisen kohdetta. Myös useilla muilla kallioalueilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Pienempiä, yksittäisiä arvokkaita kallioperän kohteita on kaupungin alueella tiedossa kymmenisen kappaletta. Arvokkain on Pengonpohjan pallokiviesiintymä, joka luokitellaan kansainvälisesti arvokkaaksi. Valtakunnallisesti merkittäviä ovat Valkeekivenlahden rantakalliokohde, missä on näkyvissä fylliitin ja grauvakan rakenteita sekä Takamaan rautatieleikkauksessa esiintyvä konglomeraatti. Maakunnallista arvoa on mm. Niemikylän Kurun graniitilla sekä Pihkaperän jyrkänteellä ja konglomeraatilla. 1.3 Maa-ainesten otto 3

6 Kaupungin myöntämien maa-aineslupien seurannan mukaan maaainesten otto on ollut voimakkainta 1990-luvun taitteessa, jolloin maaaineksia otettiin yli 1 milj.m 3 vuodessa. Maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala Ylöjärvenharjulla on ollut kaikkiaan noin 200 ha. Ottotoiminta on kuitenkin jo lähes loppunut ja maisemointi suoritettu pääosalla harjun ottoalueista. Kalliokiviainesten otto on alkanut Kurussa rakennuskiven louhinnalla jo 1800-luvun puolella ja maa-aineslain mukaisesti 1980-luvulta. Kallion otto maanrakennusaineeksi on vakiintunut Ylöjärvellä 1990-luvun lopulta ja vuonna 2004 kallioainesten otto oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin soran ja hiekan otto. Kallioaineksia otettiin tarve- ja rakennuskiveksi v alussa neljällä louhimolla ja maanrakennusaineeksi kalliota louhittiin ja murskattiin kymmenellä alueella. Kallioaineksen ottomäärä on suurempi kuin soran/hiekanottomäärä, jota kaivettiin v yhteensä noin 20 ottoalueella. Mullan ja muiden eloperäisten maa-ainesten otto on ollut hyvin vähäistä. Kuva 1. Maa-ainesten otto Ylöjärvellä (1 000 m 3 /a). * Viljakkala mukana vuodesta 2007 alkaen ja Kuru vuodesta 2008 alkaen Pilaantuneet maa-alueet Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä pilaantuneet maa-alueet - rekisterissä on pilaantuneiksi epäiltyjä tai todettuja kohteita Ylöjärveltä kaikkiaan noin 100 kohdetta. Toimialoittain eniten mahdollisesti maaperältään pilaantuneiksi on luokiteltu polttoaineen jakeluun liittyviä kohteita, joita ovat mm. vanhojen kyläkauppojen jakelupisteet. Tämän jälkeen eniten on jätteenkäsittelyyn liittyviä kohteita. Myös yritysten ja yksityisten lämmitysöljy- tai polttoainesäiliöiden vuodoista aiheutuneita maaperän pilaantumiskohteita on molempia rekisterissä kymmenisen

7 kappaletta. Öljyvuotojen pilaamat maat puhdistetaan usein heti sen jälkeen, kun ne on havaittu. Kuva 2. Mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi luokiteltavien kohteiden määrä (kpl) Ylöjärvellä, tilanne v Pilaantuneita kohteita on kunnostettu jo kokonaan tai osin yli 30 kohteessa. Kunnostetuista kohteista 10 on huoltamotoiminnan tai polttoaineen jakelutoiminnan tuloksena pilaantunutta ja ne on kunnostettu huoltamoketjujen toimesta tai SOILI-ohjelman avulla. Ylöjärven kaupunki on kunnostanut entisen autopurkamotontin ja vanhan huoltoaseman sekä yhdessä valtion kanssa Huurretien ja Maunussuon vanhat kaatopaikat sekä Piippulanrivin asuntoalueen. Näiden lisäksi on puhdistettu Veittijärven vanhaa kaatopaikkaa, mutta sieltä liuottimia on päässyt laajemmalle alueelle, missä on meneillään seuranta jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Yksityisistä kohteista vakavin on Mikkolantien varrella sijaitseva tontti, jonka maaperä on pilaantunut vanhasta teollisesta toiminnasta. Maaperässä on todettu raskasmetalleja, öljyä ja liuottimia. Maaperän pilaantuminen on aiheuttanut myös pohjaveden pilaantumista ja liuottimia on kulkeutunut vähäisiä määriä myös Saurion vedenottamolle. Ns. Nikron tontin puhdistustyöt aloitettiin vuonna 2013 ja ne saadaan massanvaihdon osalta päätökseen keväällä Puhdistustoimet jatkuvat liuottimien puhdistamiseksi In Situ menetelmällä vielä tämän jälkeen. 5 Lisäksi Haverin ja Parosjärven alueilla on entisen kaivostoiminnan tuloksena laajat jätealueet, missä maaperä on pilaantunut eri raskasmetalleilla (kts. myös kpl 2.3). Molempien vanhojen kaivosalueiden osalta on tehty yhteenvetoselvitys jo tehdyistä tutkimuksista ja alueiden ympäristöriskeistä. Selvitysten pohjalta on tarkoitus selvittää alueiden kunnostusmahdollisuudet riskien poistamiseksi.

8 Pirkanmaan pelastuslaitokselle tulee vuosittain yli noin 20 ilmoitusta ölyvahingoista ja vaarallisten aineiden onnettomuuksista. Pääosa vahingoista aiheutuu liikenteestä ja vahingot ovat letkurikkoja, ylitäyttöjä tai vastaavia pieniä onnettomuuksia. Myös varastoinnista ja jakelusta aiheutuu muutama onnettomuus vuosittain. Kemikaalionnettomuuksista pieni osa sattuu tärkeällä pohjavesialueella. Kuva 3. Kemikaali- ja vaarallisten aineiden onnettomuudet (kpl) Ylöjärvellä vuosina Jaottelu pohjavesialueisiin v saakka. 1.5 Pohjavesivarat Ylöjärvellä on kaikkiaan kuusi erillistä, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (alueluokka I): Hangasjärvi, Haveri, Karusta, Pitkäkangas, Vilpeenharju ja Ylöjärvenharju. Lisäksi Haukikangas, Hiitteenhautakangas, Leponiemenperä, Lintuharju A ja B sekä Seitsemisharju A ja B luokitellaan vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (alueluokka II). Tärkeistä pohjavesialueista merkittävin on Ylöjärvenharju, joka sijoittuu harjujaksolle Vaasantien eteläpuolelle. Harjulta otetaan talousvettä Ylöjärven ohella Tampereen kaupungille. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on n. 14 km 2 ja harjun arvioitu antoisuus on m 3 /d. Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ominaisuudet selviävät taulukosta 1. Taulukko 1. Ylöjärven pohjavesialueiden pinta-alat ja antoisuudet. Pohjavesialue Alueluokka I Aueen antoisuus m 3 /d Kokonaispinta-ala, km 2 Muodostumisalueen pinta-ala, km 2 6

9 Hangasjärvi 700 1,5 1,05 Haveri 180 0,52 0,29 Karusta 270 1,34 0,53 Pitkäkangas 350 0,97 0,42 Vilpeenharju ,45 2,57 Ylöjärvenharju ,96 14,29 Alueluokka II Haukikangas 280 0,74 0,43 Hiitteenhautakangas 260 1,49 0,52 Leponiemenperä 135 0,75 0,27 Lintuharju A ,84 1,92 Lintuharju B ,74 1,62 Seitsemisharju A 300 0,99 0,56 Seitsemisharju B ,07 2,17 Ylöjärvenharjulla on kaikkiaan kolme vedenottamoa ja aivan kaupungin rajalla, kuitenkin Hämeenkyrön puolella vielä Pinsiön ottamo. Vedenottamoilla on lupa noin m 3 vedenottoon vuorokaudessa. Koko harjualue ei ole vielä vedenoton piirissä ja kunnat ovat tutkineet lisäottoa ja tekopohjaveden muodostamista harjualueella. Kuntien lisäksi harjulta ottaa vettä muutama teollisuuslaitos ja yksityistalous. Pienimmistä pohjavesialueista kaupungilla on vedenottamo Vilpeenharjulla ja Haverissa. Viljakkalan alueelle vesi otetaan Vilpeenharjulta ja Kurun vesi Pitkäkankaalta. Hangasjärvellä, Karustalla ja Pitkäkankaalla on vesihuolto-osuuskunnan vedenottamot. Vedenottomäärät jäävät pienillä ottamoilla alle 300 m 3 /d. Vedenottamoilla joudutaan kuivina kausina tarkkailemaan pohjaveden pinnan tasoa ja pohjaveden ottoa luvun alkupuolella olleen kuivan kauden aikana pohjaveden pinnan taso laski paljon mm. Ahveniston ottamolla, mutta viime vuosina pohjaveden pinta on hiljalleen kohonnut. Vilpeenharjulla liiallinen pohjaveden otto aiheuttaa puolestaan riskin, että pintavedet imeytyvät liian nopeasti ja Kyrösjärven vesi voi suotautua rantapenkan läpi pohjaveteen. Järviveden kulkeutuminen pohjaveteen on aiheuttanut maku- ja harjuvirheitä viimeksi vuonna Toisaalta korkea vedenpinta saattoi aiheuttaa osaltaan vuoden 2008 ongelmat vedenlaadussa. 7

10 Kuva 4. Pohjaveden pinnan taso Ahveniston vedenottamolla Pohjaveden laatu Ylöjärven harjun pohjavedet ovat pysyneet laadultaan hyvinä. Kaikkien vedenottamoiden vedenlaatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Saurion ottamolla ongelmia on aiheuttanut maaperän pilaantuminen lähialueella. Teollisen toiminnan aiheuttamat liuotinpäästöt kulkeutuivat vähäisissä määrin myös ottamolle v Liuotinpitoisuudet olivat kuitenkin alle talousveden ohjearvon ja v ottamon läheisyydessä aloitettiin suojapumppaus, millä varmistetaan, että liuotinpitoiset veden eivät pääse ottamolle ja verkostoon. Saurion ja Vilpeenharjun ottamoilla tavattiin pieniä bakteeripitoisuuksia syksyllä Niiden alkuperäksi epäiltiin ainakin osin poikkeuksellisen suuria sademääriä. Valtakunnallisessa torjunta-aineselvityksessä pohjavesissä on tavattu myös erittäin pieniä pitoisuuksia torjuntaaineita. Pohjaveden yleistilaa kuvaa hyvin pohjaveden sähkönjohtavuus, joka kuvastaa veden suolojen määrää. Sähkönjohtavuus on Suomen pohjavesissä yleensä alle 400 us/cm. Sähkönjohtavuus on yleensä sitä pienempi mitä luonnontilaisempi valuma-alue on ja hyvänä arvona pidetään alle 250 ug/cm. Sähkönjohtavuutta nostaa yleisemmin kloridien määrä, mikä voi aiheutua esim. teiden suolauksesta, jätevesistä, hulevesistä ja lannoituksesta. Pohjavesien sähkönjohtavuutta ei seurattu Ylöjärven ottamojen osalta vuosina

11 Kuva 5. Pohjaveden sähkönjohtavuus (us/cm) Ylöjärvenharjun vedenottamoilla. Teiden suolauksesta on aiheutunut eniten kloridipitoisuuksien nousua Kurun Karustan ottamolla, missä on tavattu yli 20 mg/l pitoisuuksia. Kurun talousvesi otetaan nykyisin Pitkäkankaan ottamolta. Valtatie 3 kuuluu talvihoitoluokkaan 1s ja tiesuolaa käytetään talvisin n. 12 t/km. Muilla teillä suolan kulutus on huomattavasti vähäisempää. Teiden suolauksen vaikutus näkyy Ylöjärvenharjun vedenottamoissa vain vähän. Suurimmillaan kloridipitoisuudet ovat Pinsiön ja Saurion ottamoilla, mutta esim. kaupungin päävedenottamolla, Ahvenistolla pitoisuudet ovat alhaisia, noin 5 mg/l. Kloridi-pitoisuutta ei ole enää mitattu viime vuosina raakavedestä Ylöjärven ottamoilla. Suolauksen vähentäminen ja pohjaveden suojaustoimet Vaasantiellä 1990-luvun puolessa välissä näkyvät selvimmin Pinsiön ottamon kloridipitoisuuksien laskemisena. Vilpeenharjulta on vain yksittäisiä kloridipitoisuuksien mittauksia ja arvot ovat olleet aina alle 3 mg/l. 9

12 Kuva 6. Ylöjärven harjun pohjaveden kloridipitoisuudet (mg/l) vedenottamoilla *) Vuodesta 2008 alkaen Ahveniston ja Saurion tulokset ovat lähtevästä vedestä eivätkä raakavedestä. Maaperän ja sitä kautta pohjaveden happamoituminen pysähtyi1990- luvulla ilmansuojelutoimien tuloksena. Veden happamuus on Ahvenistolla, Vilpeellä ja Haverissa (ei kuvassa) hieman yli ph 6, kun muilla ottamoilla ph on korkeampi, tasolla ph 6.5. Kuva 7. Ylöjärvenharjun ja Vilpeenharjun pohjaveden ph vedenottamoilla. 10 Ylöjärvellä vesihuoltoverkoston piirissä on yli 80 % asukkaista ja viime vuosina verkostoa on laajennettu Mutalan ja Takamaan suuntiin. Vesijohtoverkoston ulkopuolella on vielä lukuisia yksityiskaivoja, joiden vedenlaatua ei tarkkailla säännöllisesti. Kallioperästä johtuen kaupungin

13 eteläosien porakaivoissa on todettu lievästi kohonneita arseenipitoisuuksia. Myös rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä ongelmia. Arseeni on haitallinen myrkyllisyyden ja karsinogeenisuuden vuoksi ja mangaani voi nykytiedon perusteella olla haitallinen erityisesti pienille lapsille. 1.7 Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Euroopan yhteisön ns. vesipuitedirektiivin tavoitteena on pintavesien ohella päivittää pohjavesien tila ja luokitella pohjavedet määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan joko huonoihin tai hyviin vesienhoitoasetuksen laatunormien mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa pohjavesien hyvä tila lähivuosina. Meneillään olevalla vesienhoidon toimenpiteiden toisella suunnittelukaudella tehdään riskinarvioinnit myös uhattuna oleville II-luokan pohjavesialueille. Ylöjärvellä pohjavesialueen riskejä on vähennetty pohjavesialueen suojelusuunnitelmien mukaisesti. Ylöjärvenharjulle suojelusuunnitelma valmistui v ja Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueille v Ylöjärvenharjun suojelusuunnitelma päivitettiin v Pohjavesien suojelemiseksi korjataan vanhoja viemäreitä, poistetaan maanalaisia öljysäiliöitä, puhdistetaan pilaantuneita maa-alueita (kts. pilaantuneet maa-alueet), tehostetaan hulevesien käsittelyä sekä vähennetään muuntamoiden ja teollisuuden riskejä. Lisäksi maa-ainesten oton jälkihoitovelvoitteita ja kaavamääräyksiä on tarkennettu pohjavesialueella. Pohjavedensuojaukset on tehty 1990-luvun puolivälissä Vaasantien ja Nokian yhdystien pohjavesiosuuksilla. Läntisen kehätien rakentamisen yhteydessä pohjavesisuojaus uusittiin vuosien aikana. Ylöjärvenharjulla tehtiin v lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti, jolla kartoitettiin lämmitysöljysäiliöiden kuntoa ja tarkastustilannetta. Kartoituksella vietiin tietoa pohjavesialueen säiliöiden riskeistä ja tarkastusvelvollisuudesta. Kymmenet harjualueen taloudet ovat vaihtaneet riskialttiin öljylämmityksen ja lämmitysmuoto on muutettu sähköön tai maalämpöön, jonka riskinä voi puolestaan olla pohjavesiolojen muutokset. 11 Lisätietoja Gustafsson, J. (toim.) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaan loppuraportti. Pirkanmaan ympäristökeskus. Harju, A Ylöjärvenharjun pohjavesialueen lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti. Härmä, P. ym Pirkanmaan rakennuskivivarojen inventointi vuosina Geologian tutkimuskeskus. Kananoja, T Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Molarius, R Ylöjärven harjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ympäristönsuojelulautakunta ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri.

14 Pirkanmaan ympäristökeskus ja Ylöjärven kunta Ylöjärven kallioalueiden luonto- ja maisemaselvitys. Tampereen seutukaavaliitto Pirkanmaan harjuluonto. Julkaisu B 173. Tampereen Veden ja Ylöjärven Vesi liikelaitoksen tilastot. Vermaete, T. ja P. Keskitalo Ylöjärven Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Ylöjärven kaupunki. Ylöjärven kaupunki: maa-ainesten oton seuranta tilastot. Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. 12

15 2. PINTAVEDET Ylöjärven vesistöistä Ylöjärven kokonaispinta-alasta km 2 :stä on vesipinta-alaa 209 km 2 eli noin 16 %. Järviä ja lampia on noin 400 kpl, mutta jos mukaan lasketaan pienet suolampareetkin, on niitä kaikkiaan noin 500 kpl. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi (pinta-ala 254,6 km 2, syvyys 61 m), Kyrösjärvi (96,21 km 2, 47 m) ja Aurejärvi (21,17 km 2, 39 m), joista kaikista vain osa järvestä sijaitsee Ylöjärven puolella. Kaupungin vesistöt sijoittuvat neljään vesistöalueeseen: Vanajaveden-Pyhäjärven alue, Näsijärven-Ruoveden alue, Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue ja Ikaalisten reitti. Alueet voidaan jakaa vielä 12 eri vesistöalueeseen seuraavasti: Vesistöalue Lähivaluma-alueet Järviä / lampia Vanajaveden-Pyhäjärven alue Pyhäjärven alue Vihnusjärven vesistöalue 5 Näsijärven-Ruoveden alue Näsijärven alue Näsijärven lähialue Vankaveden alue Keijärven vesistöalue Vahantajoen vesistöalue Ylijoen vesistöalue Paloveden alue Paloveden lähialue 7 Jakaman valumaalue Keihäsjoen valumaalue Jakaman-Kuusijärven alue Parkusjoen alaosan alue Sikkilänjoen alaosan alue Sikkilänjoen yläosan alue Myllyojan valuma-alue Keihäsjärven valuma-alue Työtöjoen-Pitkäjärven alue Kalliojärven alue Riuttasjoen alue Torttiojan valuma-alue Pahalamminojan valumaalue Puntasjoen valuma-alue Iso Särkijärven valuma-alue Karjulanjoen alue Mäkelänjärven-Alainenjärven alue Kuusijärven-Haukkajoen alue Jänisojan valuma-alue Mustajoen valuma-alue Kalliojärven valuma-alue yht yht yht yht. 32

16 14 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue Tarjanneveden Keihäsjärven valuma-alue 1 alue Ikaalisten reitti Kyrösjärven alue Kyrösjärven lähialue 9 Tavinojan vesistöalue 6 yht. 15 Aurejärven valumaalue Sipsiöjärven valuma-alue Lavajärven valumaalue Vahojärven-Aurejoen alue Aurejärven alue Iso-Tervajärven valuma-alue Vähä-Mustajärven valumaalue Pitkäjärven valuma-alue Sipsiöjärven-Vahojärven alue Liesijoen alue Liesijärven valuma-alue Lavajärven alue Karhejärven vesistöalue yht yht yht. 46 Näsijärven luusuaan Tammerkosken niskalle rakennettiin ensimmäinen lainvoimainen säännöstelypato jo vuonna Säännöstelyn voidaan katsoa alkaneen kuitenkin vuonna 1923 ja nykyinen säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden v päätökseen. Säännöstelyn yläraja on keväällä alimmillaan NN+94,70 m ja se nousee kesäelokuussa NN+95,40 m, jolloin se on ylimmillään. Säännöstelyn alaraja on toukokuun alusta lokakuun loppuun NN+94,17 m ja loppuvuodesta alaraja on NN+93,91 m. Näin ollen luvan mukainen vedenkorkeuden suurin sallittu vuosivaihtelu on 1,49 m luvun alkupuolella Pirkanmaan ympäristökeskuksen vetämässä selvitystyössä tarkasteltiin, voidaanko säännöstelystä aiheutuvia haittoja (erityisesti alhainen kevään veden korkeus) vähentää heikentämättä säännöstelystä saatavia hyötyjä, kuten kesäajan tasaista veden korkeutta. Yhteenvetoraportissa esitetään useita toimenpidesuosituksia haittojen vähentämiseksi. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Nykyinen säännöstelypato on otettu käyttöön Kyro Power Oy:n uusitun voimalan käynnistyttyä v Vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus aloitetaan aamulla klo 7.00 ja lopetetaan klo Juoksutuksen aikana virtaama on yleensä n. 63 m 3 /s ja öisin vain noin 1,8 m 3 /s. Viikonloppuisin ei juoksutusta ole, vaan silloin turvataan ainoastaan vuorokausivirtaama 1,0 m 3 /s. Tulva-aikana ja runsaan vesitilanteen aikana juoksutus voi olla jatkuvaa. Keskimääräinen vedenkorkeus vuosina on ollut NN +83,04 m ja vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 1,29 metriä.

17 Kuormitus Turvetuotanto Ylöjärven pohjoisosissa ja kaupungin pohjoispuolella Kihniön ja Virtain puolella on kolme VAPO OY:n turvetuotantoaluetta, joiden vesistövaikutukset yltävät Ylöjärvelle ja joiden kuormitusta tarkkaillaan vuosittain. Kaupungin pohjoisosassa ja Kihniön puolella sijaitsevalta Talasnevalta kuivatusvesiä johdetaan noin 59 ha alueelta Ylöjärven puoleiseen Aurejärven vesistöalueeseen. Vedet johdetaan kosteikkopuhdistamon kautta Talasojaan, mistä vedet laskevat Vähä Tervajärveen ja edelleen Iso Tervajärveen, missä on ollut pysyvä tarkkailupiste vuodesta 2011 alkaen. Tuotanto Talasnevalla alkoi vuonna Vuonna 2013 tuotannossa oli noin 80 ha ja tuotantopäiviä 32 kpl. Virtojen puolella sijaitsevien Nimetönnevan (20 ha) ja Sammakkolamminnevan (37,5 ha) kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta ja vedet kulkeutuvat Iso Mustajärveen, missä on vesistötarkkailupiste. Tuotanto soilla aloitettiin vuosina Vuonna 2013 tuotannossa oli koko ala ja tuotantopäiviä oli 30 kpl. Taulukko 2. Ylöjärven vesistöihin vaikuttavien turvetuotantoalueiden vuosikuormitukset hehtaaria kohden (kg/ha a) ja koko tuotantoalueelta (kg/a) vuonna Tuotantoalue kiintoaine kok.typpi fosfori kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a Talasneva , ,15 18 Nimetönneva ja Sammakkol.neva 7, , ,12 6,9 Turvetuotantoalueiden vesistökuormitukset ovat suuria. Hehtaarikohtaisissa (kg/ha/a) laskelmissa on mukana vain Ylöjärven puolelle laskevien vesien osuus Talasnevalta (kosteikkopuhdistamo), mutta vuotuisissa (kg/a) arvoissa koko tuotantoalueen kuormitus, myös Nerkoonjärveen päin laskeva kuormitus. Talasnevan turvetuotannon kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä vuonna 2012 oli Iso-Tervajärveen 0,03 mg/ kiintoainesta, 7 ug/l kok.typpeä ja 0 ug/l kok. fosforia eli vaikutuksia ei juuri ollut. Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä Vähä Mustajärveen oli puolestaan 0 mg/l kiintoainesta, 7,7 ug/l kok.typpeä ja 0,21 ug/l kok.fosforia. Talasnevan kosteikon keskimääräinen puhdistusteho vuonna 2013 oli kiintoaineelle 72 %, kokonaistypelle 23 % ja kokonaisfosforille 17 %. Sen sijaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan pintavalutusken-

18 tän kiintoaineen puhdistusteho oli keskimäärin 70 % ja typen ja fosforin osalta puhdistumista ei tapahtunut lainkaan. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja fosforista. Kuva 8. Talasnevan kosteikon puhdistusteho (%) vuosina Muut pistekuormittajat Ylöjärvellä toimii kuusi puhdistamoa, joiden vesistökuormitusta seurataan velvoitetarkkailujen yhteydessä. Kurun jätevedenpuhdistamon, Ylisen keskuslaitoksen, Palhoniemen huoltokodin, Voionmaan opiston ja Paappasenniemen puhdistamot laskevat jätevetensä Näsijärveen ja Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen puhdistamon jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan puroon. Lisäksi kolmella puhdistamolla (Mutalan ja Vahannan koulut sekä Peltomäen retkeilyalue) on ympäristölupa jätevesien johtamiseen Näsijärveen laskeviin ojiin. Vahannan koulu liitettiin viemäriverkostoon vuonna 2013 ja tutkimuskeskuksen jätevedet vuoden 2014 alussa. Kaupungin viemärien vedet johdetaan Ylöjärven osalta Tampereen kaupungin puhdistamoon ja Viljakkalan osalta Hämeenkyrön kunnan puhdistamoon. Edellisten lisäksi seurataan vuosittain jo suljettujen Metsäkylän, Puukkonevan ja Koivistonkylän kaatopaikkojen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Parkanon puolella sijaitsevan UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostustehtaan jätevesien vuoksi seurataan myös Aurejärven vedenlaatua säännöllisesti. 16 Ylöjärven alueen puhdistamot ovat täyttäneet pääosin niille asetetut vesiensuojeluvelvoitteet. Kurun jätevedenpuhdistamolla ja Palhoniemen huoltokodilla ei ole aina päästy kiintoainesten osalta vaadittuun tulostasoon ja Palhoniemessä on ollut ongelmia myös fosforin suhteen. Voionmaan opiston puhdistamolla on ollut ajoittain ongelmia velvoitteiden noudattamisessa, mutta toisaalta sen kuormitus on vähäistä. Ongelmia aiheuttavat mm. kuormitustason vaihtelut, erillisen lietevaraston puute sekä vaatimaton varustetaso. Tutkimuskeskuksen jätevesien käsittelyä on haitannut viemäriverkostoon pääsevät laihat jätevedet, minkä vuoksi puhdistamolla on ajoittain vaikeuksia saavuttaa vaadittua kä-

19 sittelytehoa mm. kiintoaineen osalta. Pienistä puhdistamoista Vahannan koulun puhdistamolla ei ole päästy aina luvan mukaisiin puhdistustuloksiin. Em. pistelähteiden vuosittainen vesistökuormitus on pysytellyt luvun alkupuolelta asti hyvin alhaisena. Esimerkiksi fosforia pääsee vesistöihin pistelähteistä vain alle 200 g vuorokaudessa ja typpikuorma on alle 20 kg/vrk. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet Metsäkylän kaatopaikan viemäröinti alkuvuodesta 1989 sekä Ylisen puhdistamon uusiminen biologiseksi vuoden 1992 aikana. Vuonna 2010 saneerattiin myös Kurun jätevedenpuhdistamoa, joka puhdistaa noin 1300 asukkaan jätevedet Kurun taajamassa. Kuva 9. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon vanhan kaatopaikan fosforikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen

20 Kuva 10. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon entisen kaatopaikan typpikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen Hajakuormitus Ylöjärvellä suurin vesistöjä kuormittava tekijä on hajakuormitus, joka koostuu maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja perushuuhtoutuman aiheuttamasta sekä ilmasta tulevasta kuormituksesta. Maa- ja metsätalouden osuus Pirkanmaan vesistöjen fosforikuormituksesta on lähes 60 % ja typpikuormituksesta yli 30 % valuma-alueen viljelyasteesta riippuen. Taulukko 3. Ravinnekuormitukset vesiin Pirkanmaalla Kuormittaja fosforikuormitus % typpikuormitus % peltoviljely luonnonhuuhtoutuma haja-asutus 11 3 pistekuormitus 8 21 karjatalous 7 4 laskeuma 6 15 metsätalous 3 2 turvetuotanto 0 1 hulevedet 0 0 Hajakuormituksen vähentämiseksi on lainsäädäntöä uudistettu luvulla mm. säätämällä ns. nitraattiasetus sekä asetus viemäriverkostojen ulkopuolisista jätevesistä. Haja-asutusalueella on kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella tuhansia kiinteistöjä, joiden tulee saattaa jätevesien puhdistustaso uuden asetuksen mukaiseksi maaliskuuhun 2016 mennessä. Puhdistustasovaatimus on annettu fosforille, typelle ja orgaaniselle aineelle. Kaupunki on rakentanut runkoviemäriä Ylisen ja Takamaan suuntiin, missä kiinteistöt pääsevät viemäriverkostoon alueen vesihuolto-osuuskuntien kautta. Näsijärvi oli vielä 1980-luvun alussa voimakkaasti metsäteollisuuden jätevesien likaama. Lielahden tehtaiden lopetettua selluloosan valmistuksen kesäkuussa 1985, on vesistökuormitus pudonnut mm. happea kuluttavan aineksen osalta noin 90 %. Kyrösjärven eteläosaa kuormitti vuoteen 1988 saakka Kyron kartonkitehtaan kuorimon jätevedet ja vuoteen 1998 saakka Viljakkalan kirkonkylän jätevedet. Nykyään Kyrösjärven ainoa suurempi pistekuormittaja on Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamo. 2.3 Vesistöjen tila Pintavesien luokitus vesihuoltolain mukaan

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon: Ympäristölautakunta 16 18.03.2015 Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2016-2021 873/11.01.01.02/2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79.

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79. Tunnus Nimi Kunta 2. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit

Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Ylöjärvellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Kansallispuistot 1. Seitseminen Valtion maille perustetut luonnonsuojelualueet 1. Isoneva-Raitakulonneva 3. Pitämävuoret 2. Petäjäjärvi

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE

YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE Aurejärvi sijaitsee Pirkanmaalla. Järvi on osa Ikaalisten reittiä ja kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön, Parkanon ja Ylöjärven kaupungeissa (entisessä Kurun kunnassa). Aurejärven

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot