Ylöjärven ympäristön tila 2013
|
|
- Ari-Matti Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ylöjärven ympäristön tila 2013 Maankäyttö ja ympäristö Pentti Keskitalo
2 sivu Sisällys Johdanto 1 1. Maankamara ja pohjavedet Maankamaran ainekset Geologisesti arvokkaat kohteet Maa-ainesten otto Pilaantuneet maa-alueet Pohjavesivarat Pohjaveden laatu Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Pintavedet Ylöjärven vesistöistä Kuormitus Vesistöjen tila Vesistöjen virkistyskäyttö Vesien kunnostus Luonto Ylöjärven luonnosta Natura verkoston kohteet Luonnonsuojelualueet valtion mailla Luonnonsuojelualueet yksityisten mailla Muut arvokkaat luontokohteet Uhanalaiset lajit Luonnonsuojelun kehittäminen Ilma Kuormitus Ilman laatu Ympäristövaikutukset Päästöjen vähentäminen ja varautuminen ilmaston- 44 muutokseen 5. Rakennettu ympäristö Maankäytön suunnittelu Rakentaminen Tie- ja katurakentaminen Arvokkaat kulttuuriympäristöt Jätteet ja kulutus Jätteet Veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus Energian säästäminen Ympäristökasvatus Melu Säteily 60
3 JOHDANTO Ylöjärven ympäristön tila 2013 on järjestyksessään kahdeksas katsaus Ylöjärven ympäristön tilaan. Ensimmäisen kerran katsaus ilmestyi vuoden vaihteessa. Raportin tavoitteena on antaa tietoa ympäristön tilasta, sen kehittymisestä ja ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumisesta. Uusina osioina tässä katsauksessa on vesistöjen luokitus ekologisen tilan mukaan kemiallisen luokituksen rinnalla sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksia Ylöjärvellä. Ylöjärven ympäristön tila 2013 raportin on koonnut ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo. Kiitos kaikille, jotka ovat toimittaneet tietoja raporttia varten ja siten mahdollistaneet sen kokoamisen. 1. MAANKAMARA JA POHJAVEDET Maankamaran ainekset Ylöjärven kallioperä on vaihtelevaa kivilajeiltaan. Aivan eteläosissa on laaja alue fyllittiä, kiilleliusketta ja suonigneissiä sekä granodioriittia ja kvartsi- ja granodioriittia. Samaisia kivilajeja löytyy myös Viljakkalan eteläosista. Myös Kurussa on kapeita liuskevyöhykkeitä keskustasta luoteeseen Aurejärven suuntaan. Kurun pohjoisosat ovat pääosin kvartsi- ja granodioriittia. Kaupungin keskiosat ovat kallioperältään erilaisia granodioriitteja ja graniitteja, jotka ovat osa laajaa Keski-Suomen graniittikompleksia. Kivien väri vaihtelee harmaasta punaiseen. Graniittivyöhyke ulottuu Yliseltä ja Viljakkalan keskustasta aina Kurun keskustan korkeudelle, vaikkakin siellä täällä on seassa pienialaisia gabro- ja dioriittiesiintymiä, myös mustaa gabroa. Graniitit ja muut syväkivet ovat kiteytyneet sulasta magmasta, gneissit ja liuskeet ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä tulivuorien purkaustuotteita. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) raportissa 2000-luvun alussa kallioalueista arvioitiin kaikkiaan 23 kalliokiviainesaluetta Ylöjärven osalta (Viljakkala ja Kuru eivät mukana). Kiviainesvarojen kokonaismääräksi arvioitiin (arviointi maaston 0-tasoon) 8,7 milj.m 3, mistä alle 50 % luokiteltiin lujuusluokal-
4 2 taan parhaimpiin kivilaatuihin (luokat A-II). Ottosyvyyttä kasvattamalla 10 metriin arvioidaan parhaiden kiviainesten massamäärien olevan noin 9,5 milj.m 3. Maa-ainesten ottoon soveltuviksi luokiteltiin projektissa 9 aluetta, joiden yhteismassamäärä on 2,5 milj.m 3. Vuonna 2013 POSKI-projekti laajeni ja Ylöjärveltä uusia kohteita oli maastokartoituksessa mukana yli 20 kohdetta. Kuru on tunnettu rakennuskiven louhinnasta ja jalostuksesta. Kurun harmaata graniittia on louhittu jo 1850-luvulta saakka ja sitä on viety ympäri maailmaa. Nykyisin Kurusta louhitaan rakennuskiveksi harmaata ja punaista graniittia sekä mustakiveä. Tarvekivilouhimot keskittyvät Niemikylän alueelle, mutta niitä on myös Parkkuussa ja Karjulan kylässä. Geologian tutkimuskeskuksen vuosina tekemien inventointien mukaan Ylöjärveltä löydettiin neljä lupaavaa rakennuskiviesiintymää: kaksi tummaa gabro-esiintymää Parkkuussa, punaharmaa graniitti Inkulassa sekä punaruskea graniitti Mutalassa. Ylöjärven kallioperä on tunnettu myös malmiesiintymistä. Kuparia on louhittu Parosjärven ja Haverin alueilta. Haveri tunnetaan kuitenkin parhaiten vanhana kultakaivoksena. Sekä Haverin että Takamaan alueella on edelleen kaivoslain mukaisia valtausoikeuksia malmiesiintymien tutkimiseksi. POSKI-projektissa arvioidaan Ylöjärven (Viljakkala ja Kuru eivät mukana) maaperän sora- ja hiekkavaroiksi kaikkiaan n. 128 milj.m 3. Tästä määrästä suurin osa (115 milj.m 3 ) on harjujakson hiekkavaltaista ainesta. Soravaltaista määrästä on 11 milj.m 3 ja murskauskelpoista ainesta lähes 2 milj. m 3. POSKI-projektissa arvioiduista 23 maa-ainesalueesta luokiteltiin maa-ainesten ottoon ainakin osittain soveltuviksi 8 aluetta, joiden yhteenlaskettu massamäärä on 124 milj.m 3. Vuoden 2013 POSKI-projektin maastokohteissa oli Ylöjärveltä mukana yksi uusi kohde. 1.2 Geologisesti arvokkaat kohteet Harjualueista valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellaan Lintuharju (yhteensä 235 ha, osin Hämeenkyrön puolella) ja Seitsemisharju (302 ha), joista Lintuharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Seitsemisenharju Natura-2000 alueisiin ja Seitsemisen kansallispuistoon. Lintuharju on geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä. Harju sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostuman ja Hämeenkankaan saumamuodostuman vaihettumisvyöhykkeeseen. Lisäksi harjulla on merkitystä biologisten ominaisuuksien ja moninaiskäytön kannalta. Seitsemisharju luokitellaan erittäin merkittäväksi monikäytön puolesta, merkittäväksi /erittäin merkittäväksi geologiansa ja maisemansa puolesta ja se on merkittävä myös biologiansa puolesta.
5 Maakunnallisesti arvokkaaksi harjuista luokitellaan geologisesti ja maisemallisesti merkittävä Teivaalanharju (172 ha), joka kuuluu Tampereen saumamuodostumaan. Paikallisesti merkittäviä harjuja ovat Hangasjärvenkangas, Kolikangas, Kourinharju, Kuhaluoto-Leponokka-Kotkannokka, Lammasniemi, Matinharju, Mullikummunmaa, Niemenkangas, Niemenmäki, Paattiharju, Vilpeenharju sekä muut Ylöjärven saumamuodostuman osat (Ahvenisto, Julkujärvi, Pinsiönkangas). Pirkanmaan liitto tarkistaa harjualueiden luokitusta Pirkanmaan maakuntakaava valmistelun yhteydessä. Luonto- ja maisematekijöiden osalta kaupungin alueella on kolme erittäin arvokasta kallioaluetta, jotka ovat myös geologisesti merkittäviä. Siivikkalan rantakallioilla tavataan Corycium-hiilipusseja, jotka ovat vanhimpia säilyneitä merkkejä elämästä. Pihkaperän Isomäen kallio on geologisesti arvokas mm. harvinaisen kivilajin (konglomeraatti), jyrkänteiden, lohkareikkojen ja luolamaisten muodostumien vuoksi. Poikeluksen pallograniitti on arvokas geologisesti erittäin harvinaisen kivilajinsa takia. Hyvin arvokkaiksi kallioalueiksi luokitellaan Kurun Näsijärven rannoilla sijaitsevat Kylmävuori-Engelsmanninvuori sekä Ammunteenvuori- Rättivuori, joiden arvo on suurin maisemallisesti ja lähiympäristön kannalta. Arvokkaiksi kallioalueista luokitellaan (maakunnallisesti arvokkaita) kymmenen: Ansomäki, Hirviniemen kalliot, Kaitijärven kallio, Mastosvuori-Paskovuori, Mustavuori-Pirunvuori, Naurisvuori, Rumavuori, Särkivuori (Kuru), Särkivuori-Väärnynvuori (Takamaa) ja Väinänvuori (kts. myös kpl 3.4). Paikallisesti merkittäviksi kallioalueista luokitellaan kymmenisen kohdetta. Myös useilla muilla kallioalueilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Pienempiä, yksittäisiä arvokkaita kallioperän kohteita on kaupungin alueella tiedossa kymmenisen kappaletta. Arvokkain on Pengonpohjan pallokiviesiintymä, joka luokitellaan kansainvälisesti arvokkaaksi. Valtakunnallisesti merkittäviä ovat Valkeekivenlahden rantakalliokohde, missä on näkyvissä fylliitin ja grauvakan rakenteita sekä Takamaan rautatieleikkauksessa esiintyvä konglomeraatti. Maakunnallista arvoa on mm. Niemikylän Kurun graniitilla sekä Pihkaperän jyrkänteellä ja konglomeraatilla. 1.3 Maa-ainesten otto 3
6 Kaupungin myöntämien maa-aineslupien seurannan mukaan maaainesten otto on ollut voimakkainta 1990-luvun taitteessa, jolloin maaaineksia otettiin yli 1 milj.m 3 vuodessa. Maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala Ylöjärvenharjulla on ollut kaikkiaan noin 200 ha. Ottotoiminta on kuitenkin jo lähes loppunut ja maisemointi suoritettu pääosalla harjun ottoalueista. Kalliokiviainesten otto on alkanut Kurussa rakennuskiven louhinnalla jo 1800-luvun puolella ja maa-aineslain mukaisesti 1980-luvulta. Kallion otto maanrakennusaineeksi on vakiintunut Ylöjärvellä 1990-luvun lopulta ja vuonna 2004 kallioainesten otto oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin soran ja hiekan otto. Kallioaineksia otettiin tarve- ja rakennuskiveksi v alussa neljällä louhimolla ja maanrakennusaineeksi kalliota louhittiin ja murskattiin kymmenellä alueella. Kallioaineksen ottomäärä on suurempi kuin soran/hiekanottomäärä, jota kaivettiin v yhteensä noin 20 ottoalueella. Mullan ja muiden eloperäisten maa-ainesten otto on ollut hyvin vähäistä. Kuva 1. Maa-ainesten otto Ylöjärvellä (1 000 m 3 /a). * Viljakkala mukana vuodesta 2007 alkaen ja Kuru vuodesta 2008 alkaen Pilaantuneet maa-alueet Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä pilaantuneet maa-alueet - rekisterissä on pilaantuneiksi epäiltyjä tai todettuja kohteita Ylöjärveltä kaikkiaan noin 100 kohdetta. Toimialoittain eniten mahdollisesti maaperältään pilaantuneiksi on luokiteltu polttoaineen jakeluun liittyviä kohteita, joita ovat mm. vanhojen kyläkauppojen jakelupisteet. Tämän jälkeen eniten on jätteenkäsittelyyn liittyviä kohteita. Myös yritysten ja yksityisten lämmitysöljy- tai polttoainesäiliöiden vuodoista aiheutuneita maaperän pilaantumiskohteita on molempia rekisterissä kymmenisen
7 kappaletta. Öljyvuotojen pilaamat maat puhdistetaan usein heti sen jälkeen, kun ne on havaittu. Kuva 2. Mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi luokiteltavien kohteiden määrä (kpl) Ylöjärvellä, tilanne v Pilaantuneita kohteita on kunnostettu jo kokonaan tai osin yli 30 kohteessa. Kunnostetuista kohteista 10 on huoltamotoiminnan tai polttoaineen jakelutoiminnan tuloksena pilaantunutta ja ne on kunnostettu huoltamoketjujen toimesta tai SOILI-ohjelman avulla. Ylöjärven kaupunki on kunnostanut entisen autopurkamotontin ja vanhan huoltoaseman sekä yhdessä valtion kanssa Huurretien ja Maunussuon vanhat kaatopaikat sekä Piippulanrivin asuntoalueen. Näiden lisäksi on puhdistettu Veittijärven vanhaa kaatopaikkaa, mutta sieltä liuottimia on päässyt laajemmalle alueelle, missä on meneillään seuranta jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Yksityisistä kohteista vakavin on Mikkolantien varrella sijaitseva tontti, jonka maaperä on pilaantunut vanhasta teollisesta toiminnasta. Maaperässä on todettu raskasmetalleja, öljyä ja liuottimia. Maaperän pilaantuminen on aiheuttanut myös pohjaveden pilaantumista ja liuottimia on kulkeutunut vähäisiä määriä myös Saurion vedenottamolle. Ns. Nikron tontin puhdistustyöt aloitettiin vuonna 2013 ja ne saadaan massanvaihdon osalta päätökseen keväällä Puhdistustoimet jatkuvat liuottimien puhdistamiseksi In Situ menetelmällä vielä tämän jälkeen. 5 Lisäksi Haverin ja Parosjärven alueilla on entisen kaivostoiminnan tuloksena laajat jätealueet, missä maaperä on pilaantunut eri raskasmetalleilla (kts. myös kpl 2.3). Molempien vanhojen kaivosalueiden osalta on tehty yhteenvetoselvitys jo tehdyistä tutkimuksista ja alueiden ympäristöriskeistä. Selvitysten pohjalta on tarkoitus selvittää alueiden kunnostusmahdollisuudet riskien poistamiseksi.
8 Pirkanmaan pelastuslaitokselle tulee vuosittain yli noin 20 ilmoitusta ölyvahingoista ja vaarallisten aineiden onnettomuuksista. Pääosa vahingoista aiheutuu liikenteestä ja vahingot ovat letkurikkoja, ylitäyttöjä tai vastaavia pieniä onnettomuuksia. Myös varastoinnista ja jakelusta aiheutuu muutama onnettomuus vuosittain. Kemikaalionnettomuuksista pieni osa sattuu tärkeällä pohjavesialueella. Kuva 3. Kemikaali- ja vaarallisten aineiden onnettomuudet (kpl) Ylöjärvellä vuosina Jaottelu pohjavesialueisiin v saakka. 1.5 Pohjavesivarat Ylöjärvellä on kaikkiaan kuusi erillistä, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (alueluokka I): Hangasjärvi, Haveri, Karusta, Pitkäkangas, Vilpeenharju ja Ylöjärvenharju. Lisäksi Haukikangas, Hiitteenhautakangas, Leponiemenperä, Lintuharju A ja B sekä Seitsemisharju A ja B luokitellaan vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (alueluokka II). Tärkeistä pohjavesialueista merkittävin on Ylöjärvenharju, joka sijoittuu harjujaksolle Vaasantien eteläpuolelle. Harjulta otetaan talousvettä Ylöjärven ohella Tampereen kaupungille. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on n. 14 km 2 ja harjun arvioitu antoisuus on m 3 /d. Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ominaisuudet selviävät taulukosta 1. Taulukko 1. Ylöjärven pohjavesialueiden pinta-alat ja antoisuudet. Pohjavesialue Alueluokka I Aueen antoisuus m 3 /d Kokonaispinta-ala, km 2 Muodostumisalueen pinta-ala, km 2 6
9 Hangasjärvi 700 1,5 1,05 Haveri 180 0,52 0,29 Karusta 270 1,34 0,53 Pitkäkangas 350 0,97 0,42 Vilpeenharju ,45 2,57 Ylöjärvenharju ,96 14,29 Alueluokka II Haukikangas 280 0,74 0,43 Hiitteenhautakangas 260 1,49 0,52 Leponiemenperä 135 0,75 0,27 Lintuharju A ,84 1,92 Lintuharju B ,74 1,62 Seitsemisharju A 300 0,99 0,56 Seitsemisharju B ,07 2,17 Ylöjärvenharjulla on kaikkiaan kolme vedenottamoa ja aivan kaupungin rajalla, kuitenkin Hämeenkyrön puolella vielä Pinsiön ottamo. Vedenottamoilla on lupa noin m 3 vedenottoon vuorokaudessa. Koko harjualue ei ole vielä vedenoton piirissä ja kunnat ovat tutkineet lisäottoa ja tekopohjaveden muodostamista harjualueella. Kuntien lisäksi harjulta ottaa vettä muutama teollisuuslaitos ja yksityistalous. Pienimmistä pohjavesialueista kaupungilla on vedenottamo Vilpeenharjulla ja Haverissa. Viljakkalan alueelle vesi otetaan Vilpeenharjulta ja Kurun vesi Pitkäkankaalta. Hangasjärvellä, Karustalla ja Pitkäkankaalla on vesihuolto-osuuskunnan vedenottamot. Vedenottomäärät jäävät pienillä ottamoilla alle 300 m 3 /d. Vedenottamoilla joudutaan kuivina kausina tarkkailemaan pohjaveden pinnan tasoa ja pohjaveden ottoa luvun alkupuolella olleen kuivan kauden aikana pohjaveden pinnan taso laski paljon mm. Ahveniston ottamolla, mutta viime vuosina pohjaveden pinta on hiljalleen kohonnut. Vilpeenharjulla liiallinen pohjaveden otto aiheuttaa puolestaan riskin, että pintavedet imeytyvät liian nopeasti ja Kyrösjärven vesi voi suotautua rantapenkan läpi pohjaveteen. Järviveden kulkeutuminen pohjaveteen on aiheuttanut maku- ja harjuvirheitä viimeksi vuonna Toisaalta korkea vedenpinta saattoi aiheuttaa osaltaan vuoden 2008 ongelmat vedenlaadussa. 7
10 Kuva 4. Pohjaveden pinnan taso Ahveniston vedenottamolla Pohjaveden laatu Ylöjärven harjun pohjavedet ovat pysyneet laadultaan hyvinä. Kaikkien vedenottamoiden vedenlaatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Saurion ottamolla ongelmia on aiheuttanut maaperän pilaantuminen lähialueella. Teollisen toiminnan aiheuttamat liuotinpäästöt kulkeutuivat vähäisissä määrin myös ottamolle v Liuotinpitoisuudet olivat kuitenkin alle talousveden ohjearvon ja v ottamon läheisyydessä aloitettiin suojapumppaus, millä varmistetaan, että liuotinpitoiset veden eivät pääse ottamolle ja verkostoon. Saurion ja Vilpeenharjun ottamoilla tavattiin pieniä bakteeripitoisuuksia syksyllä Niiden alkuperäksi epäiltiin ainakin osin poikkeuksellisen suuria sademääriä. Valtakunnallisessa torjunta-aineselvityksessä pohjavesissä on tavattu myös erittäin pieniä pitoisuuksia torjuntaaineita. Pohjaveden yleistilaa kuvaa hyvin pohjaveden sähkönjohtavuus, joka kuvastaa veden suolojen määrää. Sähkönjohtavuus on Suomen pohjavesissä yleensä alle 400 us/cm. Sähkönjohtavuus on yleensä sitä pienempi mitä luonnontilaisempi valuma-alue on ja hyvänä arvona pidetään alle 250 ug/cm. Sähkönjohtavuutta nostaa yleisemmin kloridien määrä, mikä voi aiheutua esim. teiden suolauksesta, jätevesistä, hulevesistä ja lannoituksesta. Pohjavesien sähkönjohtavuutta ei seurattu Ylöjärven ottamojen osalta vuosina
11 Kuva 5. Pohjaveden sähkönjohtavuus (us/cm) Ylöjärvenharjun vedenottamoilla. Teiden suolauksesta on aiheutunut eniten kloridipitoisuuksien nousua Kurun Karustan ottamolla, missä on tavattu yli 20 mg/l pitoisuuksia. Kurun talousvesi otetaan nykyisin Pitkäkankaan ottamolta. Valtatie 3 kuuluu talvihoitoluokkaan 1s ja tiesuolaa käytetään talvisin n. 12 t/km. Muilla teillä suolan kulutus on huomattavasti vähäisempää. Teiden suolauksen vaikutus näkyy Ylöjärvenharjun vedenottamoissa vain vähän. Suurimmillaan kloridipitoisuudet ovat Pinsiön ja Saurion ottamoilla, mutta esim. kaupungin päävedenottamolla, Ahvenistolla pitoisuudet ovat alhaisia, noin 5 mg/l. Kloridi-pitoisuutta ei ole enää mitattu viime vuosina raakavedestä Ylöjärven ottamoilla. Suolauksen vähentäminen ja pohjaveden suojaustoimet Vaasantiellä 1990-luvun puolessa välissä näkyvät selvimmin Pinsiön ottamon kloridipitoisuuksien laskemisena. Vilpeenharjulta on vain yksittäisiä kloridipitoisuuksien mittauksia ja arvot ovat olleet aina alle 3 mg/l. 9
12 Kuva 6. Ylöjärven harjun pohjaveden kloridipitoisuudet (mg/l) vedenottamoilla *) Vuodesta 2008 alkaen Ahveniston ja Saurion tulokset ovat lähtevästä vedestä eivätkä raakavedestä. Maaperän ja sitä kautta pohjaveden happamoituminen pysähtyi1990- luvulla ilmansuojelutoimien tuloksena. Veden happamuus on Ahvenistolla, Vilpeellä ja Haverissa (ei kuvassa) hieman yli ph 6, kun muilla ottamoilla ph on korkeampi, tasolla ph 6.5. Kuva 7. Ylöjärvenharjun ja Vilpeenharjun pohjaveden ph vedenottamoilla. 10 Ylöjärvellä vesihuoltoverkoston piirissä on yli 80 % asukkaista ja viime vuosina verkostoa on laajennettu Mutalan ja Takamaan suuntiin. Vesijohtoverkoston ulkopuolella on vielä lukuisia yksityiskaivoja, joiden vedenlaatua ei tarkkailla säännöllisesti. Kallioperästä johtuen kaupungin
13 eteläosien porakaivoissa on todettu lievästi kohonneita arseenipitoisuuksia. Myös rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä ongelmia. Arseeni on haitallinen myrkyllisyyden ja karsinogeenisuuden vuoksi ja mangaani voi nykytiedon perusteella olla haitallinen erityisesti pienille lapsille. 1.7 Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Euroopan yhteisön ns. vesipuitedirektiivin tavoitteena on pintavesien ohella päivittää pohjavesien tila ja luokitella pohjavedet määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan joko huonoihin tai hyviin vesienhoitoasetuksen laatunormien mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa pohjavesien hyvä tila lähivuosina. Meneillään olevalla vesienhoidon toimenpiteiden toisella suunnittelukaudella tehdään riskinarvioinnit myös uhattuna oleville II-luokan pohjavesialueille. Ylöjärvellä pohjavesialueen riskejä on vähennetty pohjavesialueen suojelusuunnitelmien mukaisesti. Ylöjärvenharjulle suojelusuunnitelma valmistui v ja Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueille v Ylöjärvenharjun suojelusuunnitelma päivitettiin v Pohjavesien suojelemiseksi korjataan vanhoja viemäreitä, poistetaan maanalaisia öljysäiliöitä, puhdistetaan pilaantuneita maa-alueita (kts. pilaantuneet maa-alueet), tehostetaan hulevesien käsittelyä sekä vähennetään muuntamoiden ja teollisuuden riskejä. Lisäksi maa-ainesten oton jälkihoitovelvoitteita ja kaavamääräyksiä on tarkennettu pohjavesialueella. Pohjavedensuojaukset on tehty 1990-luvun puolivälissä Vaasantien ja Nokian yhdystien pohjavesiosuuksilla. Läntisen kehätien rakentamisen yhteydessä pohjavesisuojaus uusittiin vuosien aikana. Ylöjärvenharjulla tehtiin v lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti, jolla kartoitettiin lämmitysöljysäiliöiden kuntoa ja tarkastustilannetta. Kartoituksella vietiin tietoa pohjavesialueen säiliöiden riskeistä ja tarkastusvelvollisuudesta. Kymmenet harjualueen taloudet ovat vaihtaneet riskialttiin öljylämmityksen ja lämmitysmuoto on muutettu sähköön tai maalämpöön, jonka riskinä voi puolestaan olla pohjavesiolojen muutokset. 11 Lisätietoja Gustafsson, J. (toim.) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaan loppuraportti. Pirkanmaan ympäristökeskus. Harju, A Ylöjärvenharjun pohjavesialueen lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti. Härmä, P. ym Pirkanmaan rakennuskivivarojen inventointi vuosina Geologian tutkimuskeskus. Kananoja, T Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Molarius, R Ylöjärven harjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ympäristönsuojelulautakunta ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri.
14 Pirkanmaan ympäristökeskus ja Ylöjärven kunta Ylöjärven kallioalueiden luonto- ja maisemaselvitys. Tampereen seutukaavaliitto Pirkanmaan harjuluonto. Julkaisu B 173. Tampereen Veden ja Ylöjärven Vesi liikelaitoksen tilastot. Vermaete, T. ja P. Keskitalo Ylöjärven Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Ylöjärven kaupunki. Ylöjärven kaupunki: maa-ainesten oton seuranta tilastot. Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. 12
15 2. PINTAVEDET Ylöjärven vesistöistä Ylöjärven kokonaispinta-alasta km 2 :stä on vesipinta-alaa 209 km 2 eli noin 16 %. Järviä ja lampia on noin 400 kpl, mutta jos mukaan lasketaan pienet suolampareetkin, on niitä kaikkiaan noin 500 kpl. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi (pinta-ala 254,6 km 2, syvyys 61 m), Kyrösjärvi (96,21 km 2, 47 m) ja Aurejärvi (21,17 km 2, 39 m), joista kaikista vain osa järvestä sijaitsee Ylöjärven puolella. Kaupungin vesistöt sijoittuvat neljään vesistöalueeseen: Vanajaveden-Pyhäjärven alue, Näsijärven-Ruoveden alue, Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue ja Ikaalisten reitti. Alueet voidaan jakaa vielä 12 eri vesistöalueeseen seuraavasti: Vesistöalue Lähivaluma-alueet Järviä / lampia Vanajaveden-Pyhäjärven alue Pyhäjärven alue Vihnusjärven vesistöalue 5 Näsijärven-Ruoveden alue Näsijärven alue Näsijärven lähialue Vankaveden alue Keijärven vesistöalue Vahantajoen vesistöalue Ylijoen vesistöalue Paloveden alue Paloveden lähialue 7 Jakaman valumaalue Keihäsjoen valumaalue Jakaman-Kuusijärven alue Parkusjoen alaosan alue Sikkilänjoen alaosan alue Sikkilänjoen yläosan alue Myllyojan valuma-alue Keihäsjärven valuma-alue Työtöjoen-Pitkäjärven alue Kalliojärven alue Riuttasjoen alue Torttiojan valuma-alue Pahalamminojan valumaalue Puntasjoen valuma-alue Iso Särkijärven valuma-alue Karjulanjoen alue Mäkelänjärven-Alainenjärven alue Kuusijärven-Haukkajoen alue Jänisojan valuma-alue Mustajoen valuma-alue Kalliojärven valuma-alue yht yht yht yht. 32
16 14 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue Tarjanneveden Keihäsjärven valuma-alue 1 alue Ikaalisten reitti Kyrösjärven alue Kyrösjärven lähialue 9 Tavinojan vesistöalue 6 yht. 15 Aurejärven valumaalue Sipsiöjärven valuma-alue Lavajärven valumaalue Vahojärven-Aurejoen alue Aurejärven alue Iso-Tervajärven valuma-alue Vähä-Mustajärven valumaalue Pitkäjärven valuma-alue Sipsiöjärven-Vahojärven alue Liesijoen alue Liesijärven valuma-alue Lavajärven alue Karhejärven vesistöalue yht yht yht. 46 Näsijärven luusuaan Tammerkosken niskalle rakennettiin ensimmäinen lainvoimainen säännöstelypato jo vuonna Säännöstelyn voidaan katsoa alkaneen kuitenkin vuonna 1923 ja nykyinen säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden v päätökseen. Säännöstelyn yläraja on keväällä alimmillaan NN+94,70 m ja se nousee kesäelokuussa NN+95,40 m, jolloin se on ylimmillään. Säännöstelyn alaraja on toukokuun alusta lokakuun loppuun NN+94,17 m ja loppuvuodesta alaraja on NN+93,91 m. Näin ollen luvan mukainen vedenkorkeuden suurin sallittu vuosivaihtelu on 1,49 m luvun alkupuolella Pirkanmaan ympäristökeskuksen vetämässä selvitystyössä tarkasteltiin, voidaanko säännöstelystä aiheutuvia haittoja (erityisesti alhainen kevään veden korkeus) vähentää heikentämättä säännöstelystä saatavia hyötyjä, kuten kesäajan tasaista veden korkeutta. Yhteenvetoraportissa esitetään useita toimenpidesuosituksia haittojen vähentämiseksi. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Nykyinen säännöstelypato on otettu käyttöön Kyro Power Oy:n uusitun voimalan käynnistyttyä v Vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus aloitetaan aamulla klo 7.00 ja lopetetaan klo Juoksutuksen aikana virtaama on yleensä n. 63 m 3 /s ja öisin vain noin 1,8 m 3 /s. Viikonloppuisin ei juoksutusta ole, vaan silloin turvataan ainoastaan vuorokausivirtaama 1,0 m 3 /s. Tulva-aikana ja runsaan vesitilanteen aikana juoksutus voi olla jatkuvaa. Keskimääräinen vedenkorkeus vuosina on ollut NN +83,04 m ja vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 1,29 metriä.
17 Kuormitus Turvetuotanto Ylöjärven pohjoisosissa ja kaupungin pohjoispuolella Kihniön ja Virtain puolella on kolme VAPO OY:n turvetuotantoaluetta, joiden vesistövaikutukset yltävät Ylöjärvelle ja joiden kuormitusta tarkkaillaan vuosittain. Kaupungin pohjoisosassa ja Kihniön puolella sijaitsevalta Talasnevalta kuivatusvesiä johdetaan noin 59 ha alueelta Ylöjärven puoleiseen Aurejärven vesistöalueeseen. Vedet johdetaan kosteikkopuhdistamon kautta Talasojaan, mistä vedet laskevat Vähä Tervajärveen ja edelleen Iso Tervajärveen, missä on ollut pysyvä tarkkailupiste vuodesta 2011 alkaen. Tuotanto Talasnevalla alkoi vuonna Vuonna 2013 tuotannossa oli noin 80 ha ja tuotantopäiviä 32 kpl. Virtojen puolella sijaitsevien Nimetönnevan (20 ha) ja Sammakkolamminnevan (37,5 ha) kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta ja vedet kulkeutuvat Iso Mustajärveen, missä on vesistötarkkailupiste. Tuotanto soilla aloitettiin vuosina Vuonna 2013 tuotannossa oli koko ala ja tuotantopäiviä oli 30 kpl. Taulukko 2. Ylöjärven vesistöihin vaikuttavien turvetuotantoalueiden vuosikuormitukset hehtaaria kohden (kg/ha a) ja koko tuotantoalueelta (kg/a) vuonna Tuotantoalue kiintoaine kok.typpi fosfori kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a Talasneva , ,15 18 Nimetönneva ja Sammakkol.neva 7, , ,12 6,9 Turvetuotantoalueiden vesistökuormitukset ovat suuria. Hehtaarikohtaisissa (kg/ha/a) laskelmissa on mukana vain Ylöjärven puolelle laskevien vesien osuus Talasnevalta (kosteikkopuhdistamo), mutta vuotuisissa (kg/a) arvoissa koko tuotantoalueen kuormitus, myös Nerkoonjärveen päin laskeva kuormitus. Talasnevan turvetuotannon kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä vuonna 2012 oli Iso-Tervajärveen 0,03 mg/ kiintoainesta, 7 ug/l kok.typpeä ja 0 ug/l kok. fosforia eli vaikutuksia ei juuri ollut. Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä Vähä Mustajärveen oli puolestaan 0 mg/l kiintoainesta, 7,7 ug/l kok.typpeä ja 0,21 ug/l kok.fosforia. Talasnevan kosteikon keskimääräinen puhdistusteho vuonna 2013 oli kiintoaineelle 72 %, kokonaistypelle 23 % ja kokonaisfosforille 17 %. Sen sijaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan pintavalutusken-
18 tän kiintoaineen puhdistusteho oli keskimäärin 70 % ja typen ja fosforin osalta puhdistumista ei tapahtunut lainkaan. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja fosforista. Kuva 8. Talasnevan kosteikon puhdistusteho (%) vuosina Muut pistekuormittajat Ylöjärvellä toimii kuusi puhdistamoa, joiden vesistökuormitusta seurataan velvoitetarkkailujen yhteydessä. Kurun jätevedenpuhdistamon, Ylisen keskuslaitoksen, Palhoniemen huoltokodin, Voionmaan opiston ja Paappasenniemen puhdistamot laskevat jätevetensä Näsijärveen ja Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen puhdistamon jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan puroon. Lisäksi kolmella puhdistamolla (Mutalan ja Vahannan koulut sekä Peltomäen retkeilyalue) on ympäristölupa jätevesien johtamiseen Näsijärveen laskeviin ojiin. Vahannan koulu liitettiin viemäriverkostoon vuonna 2013 ja tutkimuskeskuksen jätevedet vuoden 2014 alussa. Kaupungin viemärien vedet johdetaan Ylöjärven osalta Tampereen kaupungin puhdistamoon ja Viljakkalan osalta Hämeenkyrön kunnan puhdistamoon. Edellisten lisäksi seurataan vuosittain jo suljettujen Metsäkylän, Puukkonevan ja Koivistonkylän kaatopaikkojen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Parkanon puolella sijaitsevan UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostustehtaan jätevesien vuoksi seurataan myös Aurejärven vedenlaatua säännöllisesti. 16 Ylöjärven alueen puhdistamot ovat täyttäneet pääosin niille asetetut vesiensuojeluvelvoitteet. Kurun jätevedenpuhdistamolla ja Palhoniemen huoltokodilla ei ole aina päästy kiintoainesten osalta vaadittuun tulostasoon ja Palhoniemessä on ollut ongelmia myös fosforin suhteen. Voionmaan opiston puhdistamolla on ollut ajoittain ongelmia velvoitteiden noudattamisessa, mutta toisaalta sen kuormitus on vähäistä. Ongelmia aiheuttavat mm. kuormitustason vaihtelut, erillisen lietevaraston puute sekä vaatimaton varustetaso. Tutkimuskeskuksen jätevesien käsittelyä on haitannut viemäriverkostoon pääsevät laihat jätevedet, minkä vuoksi puhdistamolla on ajoittain vaikeuksia saavuttaa vaadittua kä-
19 sittelytehoa mm. kiintoaineen osalta. Pienistä puhdistamoista Vahannan koulun puhdistamolla ei ole päästy aina luvan mukaisiin puhdistustuloksiin. Em. pistelähteiden vuosittainen vesistökuormitus on pysytellyt luvun alkupuolelta asti hyvin alhaisena. Esimerkiksi fosforia pääsee vesistöihin pistelähteistä vain alle 200 g vuorokaudessa ja typpikuorma on alle 20 kg/vrk. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet Metsäkylän kaatopaikan viemäröinti alkuvuodesta 1989 sekä Ylisen puhdistamon uusiminen biologiseksi vuoden 1992 aikana. Vuonna 2010 saneerattiin myös Kurun jätevedenpuhdistamoa, joka puhdistaa noin 1300 asukkaan jätevedet Kurun taajamassa. Kuva 9. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon vanhan kaatopaikan fosforikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen
20 Kuva 10. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon entisen kaatopaikan typpikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen Hajakuormitus Ylöjärvellä suurin vesistöjä kuormittava tekijä on hajakuormitus, joka koostuu maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja perushuuhtoutuman aiheuttamasta sekä ilmasta tulevasta kuormituksesta. Maa- ja metsätalouden osuus Pirkanmaan vesistöjen fosforikuormituksesta on lähes 60 % ja typpikuormituksesta yli 30 % valuma-alueen viljelyasteesta riippuen. Taulukko 3. Ravinnekuormitukset vesiin Pirkanmaalla Kuormittaja fosforikuormitus % typpikuormitus % peltoviljely luonnonhuuhtoutuma haja-asutus 11 3 pistekuormitus 8 21 karjatalous 7 4 laskeuma 6 15 metsätalous 3 2 turvetuotanto 0 1 hulevedet 0 0 Hajakuormituksen vähentämiseksi on lainsäädäntöä uudistettu luvulla mm. säätämällä ns. nitraattiasetus sekä asetus viemäriverkostojen ulkopuolisista jätevesistä. Haja-asutusalueella on kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella tuhansia kiinteistöjä, joiden tulee saattaa jätevesien puhdistustaso uuden asetuksen mukaiseksi maaliskuuhun 2016 mennessä. Puhdistustasovaatimus on annettu fosforille, typelle ja orgaaniselle aineelle. Kaupunki on rakentanut runkoviemäriä Ylisen ja Takamaan suuntiin, missä kiinteistöt pääsevät viemäriverkostoon alueen vesihuolto-osuuskuntien kautta. Näsijärvi oli vielä 1980-luvun alussa voimakkaasti metsäteollisuuden jätevesien likaama. Lielahden tehtaiden lopetettua selluloosan valmistuksen kesäkuussa 1985, on vesistökuormitus pudonnut mm. happea kuluttavan aineksen osalta noin 90 %. Kyrösjärven eteläosaa kuormitti vuoteen 1988 saakka Kyron kartonkitehtaan kuorimon jätevedet ja vuoteen 1998 saakka Viljakkalan kirkonkylän jätevedet. Nykyään Kyrösjärven ainoa suurempi pistekuormittaja on Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamo. 2.3 Vesistöjen tila Pintavesien luokitus vesihuoltolain mukaan
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotYlöjärven ympäristön tila 2016
Ylöjärven ympäristön tila 2016 Maankäyttö ja ympäristö Pentti Keskitalo Syyskuu 2017 www.ylojarvi.fi sivu Johdanto 1 1. Maankamara ja pohjavedet 2 1.1 Maankamaran ainekset 2 1.2 Geologisesti arvokkaat
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotMILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS
PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotPYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA
PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013
UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotYmpäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:
Ympäristölautakunta 16 18.03.2015 Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2016-2021 873/11.01.01.02/2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014
UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotAiriston-Velkuan kalastusalueen joet
Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotHaaste Itämeren pelastamiseksi
Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotPohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019 Sari Pyyny 1< Ylä-Savon Vesi Oy Vuonna 2003 perustettu viiden kunnan omistama tukkuvesiyhtiö Omistus Iisalmi 43,58 %
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Lisätiedot17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8
Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotVantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja
Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden
Lisätiedot35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79.
Tunnus Nimi Kunta 2. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001
Lisätiedot