Ylöjärven ympäristön tila 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylöjärven ympäristön tila 2013"

Transkriptio

1 Ylöjärven ympäristön tila 2013 Maankäyttö ja ympäristö Pentti Keskitalo 2014

2 sivu Sisällys Johdanto 1 1. Maankamara ja pohjavedet Maankamaran ainekset Geologisesti arvokkaat kohteet Maa-ainesten otto Pilaantuneet maa-alueet Pohjavesivarat Pohjaveden laatu Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Pintavedet Ylöjärven vesistöistä Kuormitus Vesistöjen tila Vesistöjen virkistyskäyttö Vesien kunnostus Luonto Ylöjärven luonnosta Natura verkoston kohteet Luonnonsuojelualueet valtion mailla Luonnonsuojelualueet yksityisten mailla Muut arvokkaat luontokohteet Uhanalaiset lajit Luonnonsuojelun kehittäminen Ilma Kuormitus Ilman laatu Ympäristövaikutukset Päästöjen vähentäminen ja varautuminen ilmaston- 44 muutokseen 5. Rakennettu ympäristö Maankäytön suunnittelu Rakentaminen Tie- ja katurakentaminen Arvokkaat kulttuuriympäristöt Jätteet ja kulutus Jätteet Veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus Energian säästäminen Ympäristökasvatus Melu Säteily 60

3 JOHDANTO Ylöjärven ympäristön tila 2013 on järjestyksessään kahdeksas katsaus Ylöjärven ympäristön tilaan. Ensimmäisen kerran katsaus ilmestyi vuoden vaihteessa. Raportin tavoitteena on antaa tietoa ympäristön tilasta, sen kehittymisestä ja ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumisesta. Uusina osioina tässä katsauksessa on vesistöjen luokitus ekologisen tilan mukaan kemiallisen luokituksen rinnalla sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksia Ylöjärvellä. Ylöjärven ympäristön tila 2013 raportin on koonnut ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo. Kiitos kaikille, jotka ovat toimittaneet tietoja raporttia varten ja siten mahdollistaneet sen kokoamisen. 1. MAANKAMARA JA POHJAVEDET Maankamaran ainekset Ylöjärven kallioperä on vaihtelevaa kivilajeiltaan. Aivan eteläosissa on laaja alue fyllittiä, kiilleliusketta ja suonigneissiä sekä granodioriittia ja kvartsi- ja granodioriittia. Samaisia kivilajeja löytyy myös Viljakkalan eteläosista. Myös Kurussa on kapeita liuskevyöhykkeitä keskustasta luoteeseen Aurejärven suuntaan. Kurun pohjoisosat ovat pääosin kvartsi- ja granodioriittia. Kaupungin keskiosat ovat kallioperältään erilaisia granodioriitteja ja graniitteja, jotka ovat osa laajaa Keski-Suomen graniittikompleksia. Kivien väri vaihtelee harmaasta punaiseen. Graniittivyöhyke ulottuu Yliseltä ja Viljakkalan keskustasta aina Kurun keskustan korkeudelle, vaikkakin siellä täällä on seassa pienialaisia gabro- ja dioriittiesiintymiä, myös mustaa gabroa. Graniitit ja muut syväkivet ovat kiteytyneet sulasta magmasta, gneissit ja liuskeet ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä tulivuorien purkaustuotteita. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) raportissa 2000-luvun alussa kallioalueista arvioitiin kaikkiaan 23 kalliokiviainesaluetta Ylöjärven osalta (Viljakkala ja Kuru eivät mukana). Kiviainesvarojen kokonaismääräksi arvioitiin (arviointi maaston 0-tasoon) 8,7 milj.m 3, mistä alle 50 % luokiteltiin lujuusluokal-

4 2 taan parhaimpiin kivilaatuihin (luokat A-II). Ottosyvyyttä kasvattamalla 10 metriin arvioidaan parhaiden kiviainesten massamäärien olevan noin 9,5 milj.m 3. Maa-ainesten ottoon soveltuviksi luokiteltiin projektissa 9 aluetta, joiden yhteismassamäärä on 2,5 milj.m 3. Vuonna 2013 POSKI-projekti laajeni ja Ylöjärveltä uusia kohteita oli maastokartoituksessa mukana yli 20 kohdetta. Kuru on tunnettu rakennuskiven louhinnasta ja jalostuksesta. Kurun harmaata graniittia on louhittu jo 1850-luvulta saakka ja sitä on viety ympäri maailmaa. Nykyisin Kurusta louhitaan rakennuskiveksi harmaata ja punaista graniittia sekä mustakiveä. Tarvekivilouhimot keskittyvät Niemikylän alueelle, mutta niitä on myös Parkkuussa ja Karjulan kylässä. Geologian tutkimuskeskuksen vuosina tekemien inventointien mukaan Ylöjärveltä löydettiin neljä lupaavaa rakennuskiviesiintymää: kaksi tummaa gabro-esiintymää Parkkuussa, punaharmaa graniitti Inkulassa sekä punaruskea graniitti Mutalassa. Ylöjärven kallioperä on tunnettu myös malmiesiintymistä. Kuparia on louhittu Parosjärven ja Haverin alueilta. Haveri tunnetaan kuitenkin parhaiten vanhana kultakaivoksena. Sekä Haverin että Takamaan alueella on edelleen kaivoslain mukaisia valtausoikeuksia malmiesiintymien tutkimiseksi. POSKI-projektissa arvioidaan Ylöjärven (Viljakkala ja Kuru eivät mukana) maaperän sora- ja hiekkavaroiksi kaikkiaan n. 128 milj.m 3. Tästä määrästä suurin osa (115 milj.m 3 ) on harjujakson hiekkavaltaista ainesta. Soravaltaista määrästä on 11 milj.m 3 ja murskauskelpoista ainesta lähes 2 milj. m 3. POSKI-projektissa arvioiduista 23 maa-ainesalueesta luokiteltiin maa-ainesten ottoon ainakin osittain soveltuviksi 8 aluetta, joiden yhteenlaskettu massamäärä on 124 milj.m 3. Vuoden 2013 POSKI-projektin maastokohteissa oli Ylöjärveltä mukana yksi uusi kohde. 1.2 Geologisesti arvokkaat kohteet Harjualueista valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellaan Lintuharju (yhteensä 235 ha, osin Hämeenkyrön puolella) ja Seitsemisharju (302 ha), joista Lintuharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Seitsemisenharju Natura-2000 alueisiin ja Seitsemisen kansallispuistoon. Lintuharju on geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä. Harju sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostuman ja Hämeenkankaan saumamuodostuman vaihettumisvyöhykkeeseen. Lisäksi harjulla on merkitystä biologisten ominaisuuksien ja moninaiskäytön kannalta. Seitsemisharju luokitellaan erittäin merkittäväksi monikäytön puolesta, merkittäväksi /erittäin merkittäväksi geologiansa ja maisemansa puolesta ja se on merkittävä myös biologiansa puolesta.

5 Maakunnallisesti arvokkaaksi harjuista luokitellaan geologisesti ja maisemallisesti merkittävä Teivaalanharju (172 ha), joka kuuluu Tampereen saumamuodostumaan. Paikallisesti merkittäviä harjuja ovat Hangasjärvenkangas, Kolikangas, Kourinharju, Kuhaluoto-Leponokka-Kotkannokka, Lammasniemi, Matinharju, Mullikummunmaa, Niemenkangas, Niemenmäki, Paattiharju, Vilpeenharju sekä muut Ylöjärven saumamuodostuman osat (Ahvenisto, Julkujärvi, Pinsiönkangas). Pirkanmaan liitto tarkistaa harjualueiden luokitusta Pirkanmaan maakuntakaava valmistelun yhteydessä. Luonto- ja maisematekijöiden osalta kaupungin alueella on kolme erittäin arvokasta kallioaluetta, jotka ovat myös geologisesti merkittäviä. Siivikkalan rantakallioilla tavataan Corycium-hiilipusseja, jotka ovat vanhimpia säilyneitä merkkejä elämästä. Pihkaperän Isomäen kallio on geologisesti arvokas mm. harvinaisen kivilajin (konglomeraatti), jyrkänteiden, lohkareikkojen ja luolamaisten muodostumien vuoksi. Poikeluksen pallograniitti on arvokas geologisesti erittäin harvinaisen kivilajinsa takia. Hyvin arvokkaiksi kallioalueiksi luokitellaan Kurun Näsijärven rannoilla sijaitsevat Kylmävuori-Engelsmanninvuori sekä Ammunteenvuori- Rättivuori, joiden arvo on suurin maisemallisesti ja lähiympäristön kannalta. Arvokkaiksi kallioalueista luokitellaan (maakunnallisesti arvokkaita) kymmenen: Ansomäki, Hirviniemen kalliot, Kaitijärven kallio, Mastosvuori-Paskovuori, Mustavuori-Pirunvuori, Naurisvuori, Rumavuori, Särkivuori (Kuru), Särkivuori-Väärnynvuori (Takamaa) ja Väinänvuori (kts. myös kpl 3.4). Paikallisesti merkittäviksi kallioalueista luokitellaan kymmenisen kohdetta. Myös useilla muilla kallioalueilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Pienempiä, yksittäisiä arvokkaita kallioperän kohteita on kaupungin alueella tiedossa kymmenisen kappaletta. Arvokkain on Pengonpohjan pallokiviesiintymä, joka luokitellaan kansainvälisesti arvokkaaksi. Valtakunnallisesti merkittäviä ovat Valkeekivenlahden rantakalliokohde, missä on näkyvissä fylliitin ja grauvakan rakenteita sekä Takamaan rautatieleikkauksessa esiintyvä konglomeraatti. Maakunnallista arvoa on mm. Niemikylän Kurun graniitilla sekä Pihkaperän jyrkänteellä ja konglomeraatilla. 1.3 Maa-ainesten otto 3

6 Kaupungin myöntämien maa-aineslupien seurannan mukaan maaainesten otto on ollut voimakkainta 1990-luvun taitteessa, jolloin maaaineksia otettiin yli 1 milj.m 3 vuodessa. Maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala Ylöjärvenharjulla on ollut kaikkiaan noin 200 ha. Ottotoiminta on kuitenkin jo lähes loppunut ja maisemointi suoritettu pääosalla harjun ottoalueista. Kalliokiviainesten otto on alkanut Kurussa rakennuskiven louhinnalla jo 1800-luvun puolella ja maa-aineslain mukaisesti 1980-luvulta. Kallion otto maanrakennusaineeksi on vakiintunut Ylöjärvellä 1990-luvun lopulta ja vuonna 2004 kallioainesten otto oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin soran ja hiekan otto. Kallioaineksia otettiin tarve- ja rakennuskiveksi v alussa neljällä louhimolla ja maanrakennusaineeksi kalliota louhittiin ja murskattiin kymmenellä alueella. Kallioaineksen ottomäärä on suurempi kuin soran/hiekanottomäärä, jota kaivettiin v yhteensä noin 20 ottoalueella. Mullan ja muiden eloperäisten maa-ainesten otto on ollut hyvin vähäistä. Kuva 1. Maa-ainesten otto Ylöjärvellä (1 000 m 3 /a). * Viljakkala mukana vuodesta 2007 alkaen ja Kuru vuodesta 2008 alkaen Pilaantuneet maa-alueet Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä pilaantuneet maa-alueet - rekisterissä on pilaantuneiksi epäiltyjä tai todettuja kohteita Ylöjärveltä kaikkiaan noin 100 kohdetta. Toimialoittain eniten mahdollisesti maaperältään pilaantuneiksi on luokiteltu polttoaineen jakeluun liittyviä kohteita, joita ovat mm. vanhojen kyläkauppojen jakelupisteet. Tämän jälkeen eniten on jätteenkäsittelyyn liittyviä kohteita. Myös yritysten ja yksityisten lämmitysöljy- tai polttoainesäiliöiden vuodoista aiheutuneita maaperän pilaantumiskohteita on molempia rekisterissä kymmenisen

7 kappaletta. Öljyvuotojen pilaamat maat puhdistetaan usein heti sen jälkeen, kun ne on havaittu. Kuva 2. Mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi luokiteltavien kohteiden määrä (kpl) Ylöjärvellä, tilanne v Pilaantuneita kohteita on kunnostettu jo kokonaan tai osin yli 30 kohteessa. Kunnostetuista kohteista 10 on huoltamotoiminnan tai polttoaineen jakelutoiminnan tuloksena pilaantunutta ja ne on kunnostettu huoltamoketjujen toimesta tai SOILI-ohjelman avulla. Ylöjärven kaupunki on kunnostanut entisen autopurkamotontin ja vanhan huoltoaseman sekä yhdessä valtion kanssa Huurretien ja Maunussuon vanhat kaatopaikat sekä Piippulanrivin asuntoalueen. Näiden lisäksi on puhdistettu Veittijärven vanhaa kaatopaikkaa, mutta sieltä liuottimia on päässyt laajemmalle alueelle, missä on meneillään seuranta jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Yksityisistä kohteista vakavin on Mikkolantien varrella sijaitseva tontti, jonka maaperä on pilaantunut vanhasta teollisesta toiminnasta. Maaperässä on todettu raskasmetalleja, öljyä ja liuottimia. Maaperän pilaantuminen on aiheuttanut myös pohjaveden pilaantumista ja liuottimia on kulkeutunut vähäisiä määriä myös Saurion vedenottamolle. Ns. Nikron tontin puhdistustyöt aloitettiin vuonna 2013 ja ne saadaan massanvaihdon osalta päätökseen keväällä Puhdistustoimet jatkuvat liuottimien puhdistamiseksi In Situ menetelmällä vielä tämän jälkeen. 5 Lisäksi Haverin ja Parosjärven alueilla on entisen kaivostoiminnan tuloksena laajat jätealueet, missä maaperä on pilaantunut eri raskasmetalleilla (kts. myös kpl 2.3). Molempien vanhojen kaivosalueiden osalta on tehty yhteenvetoselvitys jo tehdyistä tutkimuksista ja alueiden ympäristöriskeistä. Selvitysten pohjalta on tarkoitus selvittää alueiden kunnostusmahdollisuudet riskien poistamiseksi.

8 Pirkanmaan pelastuslaitokselle tulee vuosittain yli noin 20 ilmoitusta ölyvahingoista ja vaarallisten aineiden onnettomuuksista. Pääosa vahingoista aiheutuu liikenteestä ja vahingot ovat letkurikkoja, ylitäyttöjä tai vastaavia pieniä onnettomuuksia. Myös varastoinnista ja jakelusta aiheutuu muutama onnettomuus vuosittain. Kemikaalionnettomuuksista pieni osa sattuu tärkeällä pohjavesialueella. Kuva 3. Kemikaali- ja vaarallisten aineiden onnettomuudet (kpl) Ylöjärvellä vuosina Jaottelu pohjavesialueisiin v saakka. 1.5 Pohjavesivarat Ylöjärvellä on kaikkiaan kuusi erillistä, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (alueluokka I): Hangasjärvi, Haveri, Karusta, Pitkäkangas, Vilpeenharju ja Ylöjärvenharju. Lisäksi Haukikangas, Hiitteenhautakangas, Leponiemenperä, Lintuharju A ja B sekä Seitsemisharju A ja B luokitellaan vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (alueluokka II). Tärkeistä pohjavesialueista merkittävin on Ylöjärvenharju, joka sijoittuu harjujaksolle Vaasantien eteläpuolelle. Harjulta otetaan talousvettä Ylöjärven ohella Tampereen kaupungille. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on n. 14 km 2 ja harjun arvioitu antoisuus on m 3 /d. Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ominaisuudet selviävät taulukosta 1. Taulukko 1. Ylöjärven pohjavesialueiden pinta-alat ja antoisuudet. Pohjavesialue Alueluokka I Aueen antoisuus m 3 /d Kokonaispinta-ala, km 2 Muodostumisalueen pinta-ala, km 2 6

9 Hangasjärvi 700 1,5 1,05 Haveri 180 0,52 0,29 Karusta 270 1,34 0,53 Pitkäkangas 350 0,97 0,42 Vilpeenharju ,45 2,57 Ylöjärvenharju ,96 14,29 Alueluokka II Haukikangas 280 0,74 0,43 Hiitteenhautakangas 260 1,49 0,52 Leponiemenperä 135 0,75 0,27 Lintuharju A ,84 1,92 Lintuharju B ,74 1,62 Seitsemisharju A 300 0,99 0,56 Seitsemisharju B ,07 2,17 Ylöjärvenharjulla on kaikkiaan kolme vedenottamoa ja aivan kaupungin rajalla, kuitenkin Hämeenkyrön puolella vielä Pinsiön ottamo. Vedenottamoilla on lupa noin m 3 vedenottoon vuorokaudessa. Koko harjualue ei ole vielä vedenoton piirissä ja kunnat ovat tutkineet lisäottoa ja tekopohjaveden muodostamista harjualueella. Kuntien lisäksi harjulta ottaa vettä muutama teollisuuslaitos ja yksityistalous. Pienimmistä pohjavesialueista kaupungilla on vedenottamo Vilpeenharjulla ja Haverissa. Viljakkalan alueelle vesi otetaan Vilpeenharjulta ja Kurun vesi Pitkäkankaalta. Hangasjärvellä, Karustalla ja Pitkäkankaalla on vesihuolto-osuuskunnan vedenottamot. Vedenottomäärät jäävät pienillä ottamoilla alle 300 m 3 /d. Vedenottamoilla joudutaan kuivina kausina tarkkailemaan pohjaveden pinnan tasoa ja pohjaveden ottoa luvun alkupuolella olleen kuivan kauden aikana pohjaveden pinnan taso laski paljon mm. Ahveniston ottamolla, mutta viime vuosina pohjaveden pinta on hiljalleen kohonnut. Vilpeenharjulla liiallinen pohjaveden otto aiheuttaa puolestaan riskin, että pintavedet imeytyvät liian nopeasti ja Kyrösjärven vesi voi suotautua rantapenkan läpi pohjaveteen. Järviveden kulkeutuminen pohjaveteen on aiheuttanut maku- ja harjuvirheitä viimeksi vuonna Toisaalta korkea vedenpinta saattoi aiheuttaa osaltaan vuoden 2008 ongelmat vedenlaadussa. 7

10 Kuva 4. Pohjaveden pinnan taso Ahveniston vedenottamolla Pohjaveden laatu Ylöjärven harjun pohjavedet ovat pysyneet laadultaan hyvinä. Kaikkien vedenottamoiden vedenlaatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Saurion ottamolla ongelmia on aiheuttanut maaperän pilaantuminen lähialueella. Teollisen toiminnan aiheuttamat liuotinpäästöt kulkeutuivat vähäisissä määrin myös ottamolle v Liuotinpitoisuudet olivat kuitenkin alle talousveden ohjearvon ja v ottamon läheisyydessä aloitettiin suojapumppaus, millä varmistetaan, että liuotinpitoiset veden eivät pääse ottamolle ja verkostoon. Saurion ja Vilpeenharjun ottamoilla tavattiin pieniä bakteeripitoisuuksia syksyllä Niiden alkuperäksi epäiltiin ainakin osin poikkeuksellisen suuria sademääriä. Valtakunnallisessa torjunta-aineselvityksessä pohjavesissä on tavattu myös erittäin pieniä pitoisuuksia torjuntaaineita. Pohjaveden yleistilaa kuvaa hyvin pohjaveden sähkönjohtavuus, joka kuvastaa veden suolojen määrää. Sähkönjohtavuus on Suomen pohjavesissä yleensä alle 400 us/cm. Sähkönjohtavuus on yleensä sitä pienempi mitä luonnontilaisempi valuma-alue on ja hyvänä arvona pidetään alle 250 ug/cm. Sähkönjohtavuutta nostaa yleisemmin kloridien määrä, mikä voi aiheutua esim. teiden suolauksesta, jätevesistä, hulevesistä ja lannoituksesta. Pohjavesien sähkönjohtavuutta ei seurattu Ylöjärven ottamojen osalta vuosina

11 Kuva 5. Pohjaveden sähkönjohtavuus (us/cm) Ylöjärvenharjun vedenottamoilla. Teiden suolauksesta on aiheutunut eniten kloridipitoisuuksien nousua Kurun Karustan ottamolla, missä on tavattu yli 20 mg/l pitoisuuksia. Kurun talousvesi otetaan nykyisin Pitkäkankaan ottamolta. Valtatie 3 kuuluu talvihoitoluokkaan 1s ja tiesuolaa käytetään talvisin n. 12 t/km. Muilla teillä suolan kulutus on huomattavasti vähäisempää. Teiden suolauksen vaikutus näkyy Ylöjärvenharjun vedenottamoissa vain vähän. Suurimmillaan kloridipitoisuudet ovat Pinsiön ja Saurion ottamoilla, mutta esim. kaupungin päävedenottamolla, Ahvenistolla pitoisuudet ovat alhaisia, noin 5 mg/l. Kloridi-pitoisuutta ei ole enää mitattu viime vuosina raakavedestä Ylöjärven ottamoilla. Suolauksen vähentäminen ja pohjaveden suojaustoimet Vaasantiellä 1990-luvun puolessa välissä näkyvät selvimmin Pinsiön ottamon kloridipitoisuuksien laskemisena. Vilpeenharjulta on vain yksittäisiä kloridipitoisuuksien mittauksia ja arvot ovat olleet aina alle 3 mg/l. 9

12 Kuva 6. Ylöjärven harjun pohjaveden kloridipitoisuudet (mg/l) vedenottamoilla *) Vuodesta 2008 alkaen Ahveniston ja Saurion tulokset ovat lähtevästä vedestä eivätkä raakavedestä. Maaperän ja sitä kautta pohjaveden happamoituminen pysähtyi1990- luvulla ilmansuojelutoimien tuloksena. Veden happamuus on Ahvenistolla, Vilpeellä ja Haverissa (ei kuvassa) hieman yli ph 6, kun muilla ottamoilla ph on korkeampi, tasolla ph 6.5. Kuva 7. Ylöjärvenharjun ja Vilpeenharjun pohjaveden ph vedenottamoilla. 10 Ylöjärvellä vesihuoltoverkoston piirissä on yli 80 % asukkaista ja viime vuosina verkostoa on laajennettu Mutalan ja Takamaan suuntiin. Vesijohtoverkoston ulkopuolella on vielä lukuisia yksityiskaivoja, joiden vedenlaatua ei tarkkailla säännöllisesti. Kallioperästä johtuen kaupungin

13 eteläosien porakaivoissa on todettu lievästi kohonneita arseenipitoisuuksia. Myös rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä ongelmia. Arseeni on haitallinen myrkyllisyyden ja karsinogeenisuuden vuoksi ja mangaani voi nykytiedon perusteella olla haitallinen erityisesti pienille lapsille. 1.7 Pohjavesialueiden suojelu ja kunnostus Euroopan yhteisön ns. vesipuitedirektiivin tavoitteena on pintavesien ohella päivittää pohjavesien tila ja luokitella pohjavedet määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan joko huonoihin tai hyviin vesienhoitoasetuksen laatunormien mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa pohjavesien hyvä tila lähivuosina. Meneillään olevalla vesienhoidon toimenpiteiden toisella suunnittelukaudella tehdään riskinarvioinnit myös uhattuna oleville II-luokan pohjavesialueille. Ylöjärvellä pohjavesialueen riskejä on vähennetty pohjavesialueen suojelusuunnitelmien mukaisesti. Ylöjärvenharjulle suojelusuunnitelma valmistui v ja Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueille v Ylöjärvenharjun suojelusuunnitelma päivitettiin v Pohjavesien suojelemiseksi korjataan vanhoja viemäreitä, poistetaan maanalaisia öljysäiliöitä, puhdistetaan pilaantuneita maa-alueita (kts. pilaantuneet maa-alueet), tehostetaan hulevesien käsittelyä sekä vähennetään muuntamoiden ja teollisuuden riskejä. Lisäksi maa-ainesten oton jälkihoitovelvoitteita ja kaavamääräyksiä on tarkennettu pohjavesialueella. Pohjavedensuojaukset on tehty 1990-luvun puolivälissä Vaasantien ja Nokian yhdystien pohjavesiosuuksilla. Läntisen kehätien rakentamisen yhteydessä pohjavesisuojaus uusittiin vuosien aikana. Ylöjärvenharjulla tehtiin v lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti, jolla kartoitettiin lämmitysöljysäiliöiden kuntoa ja tarkastustilannetta. Kartoituksella vietiin tietoa pohjavesialueen säiliöiden riskeistä ja tarkastusvelvollisuudesta. Kymmenet harjualueen taloudet ovat vaihtaneet riskialttiin öljylämmityksen ja lämmitysmuoto on muutettu sähköön tai maalämpöön, jonka riskinä voi puolestaan olla pohjavesiolojen muutokset. 11 Lisätietoja Gustafsson, J. (toim.) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaan loppuraportti. Pirkanmaan ympäristökeskus. Harju, A Ylöjärvenharjun pohjavesialueen lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti. Härmä, P. ym Pirkanmaan rakennuskivivarojen inventointi vuosina Geologian tutkimuskeskus. Kananoja, T Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Molarius, R Ylöjärven harjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ympäristönsuojelulautakunta ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri.

14 Pirkanmaan ympäristökeskus ja Ylöjärven kunta Ylöjärven kallioalueiden luonto- ja maisemaselvitys. Tampereen seutukaavaliitto Pirkanmaan harjuluonto. Julkaisu B 173. Tampereen Veden ja Ylöjärven Vesi liikelaitoksen tilastot. Vermaete, T. ja P. Keskitalo Ylöjärven Kurun ja Viljakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Ylöjärven kaupunki. Ylöjärven kaupunki: maa-ainesten oton seuranta tilastot. Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. 12

15 2. PINTAVEDET Ylöjärven vesistöistä Ylöjärven kokonaispinta-alasta km 2 :stä on vesipinta-alaa 209 km 2 eli noin 16 %. Järviä ja lampia on noin 400 kpl, mutta jos mukaan lasketaan pienet suolampareetkin, on niitä kaikkiaan noin 500 kpl. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi (pinta-ala 254,6 km 2, syvyys 61 m), Kyrösjärvi (96,21 km 2, 47 m) ja Aurejärvi (21,17 km 2, 39 m), joista kaikista vain osa järvestä sijaitsee Ylöjärven puolella. Kaupungin vesistöt sijoittuvat neljään vesistöalueeseen: Vanajaveden-Pyhäjärven alue, Näsijärven-Ruoveden alue, Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue ja Ikaalisten reitti. Alueet voidaan jakaa vielä 12 eri vesistöalueeseen seuraavasti: Vesistöalue Lähivaluma-alueet Järviä / lampia Vanajaveden-Pyhäjärven alue Pyhäjärven alue Vihnusjärven vesistöalue 5 Näsijärven-Ruoveden alue Näsijärven alue Näsijärven lähialue Vankaveden alue Keijärven vesistöalue Vahantajoen vesistöalue Ylijoen vesistöalue Paloveden alue Paloveden lähialue 7 Jakaman valumaalue Keihäsjoen valumaalue Jakaman-Kuusijärven alue Parkusjoen alaosan alue Sikkilänjoen alaosan alue Sikkilänjoen yläosan alue Myllyojan valuma-alue Keihäsjärven valuma-alue Työtöjoen-Pitkäjärven alue Kalliojärven alue Riuttasjoen alue Torttiojan valuma-alue Pahalamminojan valumaalue Puntasjoen valuma-alue Iso Särkijärven valuma-alue Karjulanjoen alue Mäkelänjärven-Alainenjärven alue Kuusijärven-Haukkajoen alue Jänisojan valuma-alue Mustajoen valuma-alue Kalliojärven valuma-alue yht yht yht yht. 32

16 14 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue Tarjanneveden Keihäsjärven valuma-alue 1 alue Ikaalisten reitti Kyrösjärven alue Kyrösjärven lähialue 9 Tavinojan vesistöalue 6 yht. 15 Aurejärven valumaalue Sipsiöjärven valuma-alue Lavajärven valumaalue Vahojärven-Aurejoen alue Aurejärven alue Iso-Tervajärven valuma-alue Vähä-Mustajärven valumaalue Pitkäjärven valuma-alue Sipsiöjärven-Vahojärven alue Liesijoen alue Liesijärven valuma-alue Lavajärven alue Karhejärven vesistöalue yht yht yht. 46 Näsijärven luusuaan Tammerkosken niskalle rakennettiin ensimmäinen lainvoimainen säännöstelypato jo vuonna Säännöstelyn voidaan katsoa alkaneen kuitenkin vuonna 1923 ja nykyinen säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden v päätökseen. Säännöstelyn yläraja on keväällä alimmillaan NN+94,70 m ja se nousee kesäelokuussa NN+95,40 m, jolloin se on ylimmillään. Säännöstelyn alaraja on toukokuun alusta lokakuun loppuun NN+94,17 m ja loppuvuodesta alaraja on NN+93,91 m. Näin ollen luvan mukainen vedenkorkeuden suurin sallittu vuosivaihtelu on 1,49 m luvun alkupuolella Pirkanmaan ympäristökeskuksen vetämässä selvitystyössä tarkasteltiin, voidaanko säännöstelystä aiheutuvia haittoja (erityisesti alhainen kevään veden korkeus) vähentää heikentämättä säännöstelystä saatavia hyötyjä, kuten kesäajan tasaista veden korkeutta. Yhteenvetoraportissa esitetään useita toimenpidesuosituksia haittojen vähentämiseksi. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Nykyinen säännöstelypato on otettu käyttöön Kyro Power Oy:n uusitun voimalan käynnistyttyä v Vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus aloitetaan aamulla klo 7.00 ja lopetetaan klo Juoksutuksen aikana virtaama on yleensä n. 63 m 3 /s ja öisin vain noin 1,8 m 3 /s. Viikonloppuisin ei juoksutusta ole, vaan silloin turvataan ainoastaan vuorokausivirtaama 1,0 m 3 /s. Tulva-aikana ja runsaan vesitilanteen aikana juoksutus voi olla jatkuvaa. Keskimääräinen vedenkorkeus vuosina on ollut NN +83,04 m ja vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 1,29 metriä.

17 Kuormitus Turvetuotanto Ylöjärven pohjoisosissa ja kaupungin pohjoispuolella Kihniön ja Virtain puolella on kolme VAPO OY:n turvetuotantoaluetta, joiden vesistövaikutukset yltävät Ylöjärvelle ja joiden kuormitusta tarkkaillaan vuosittain. Kaupungin pohjoisosassa ja Kihniön puolella sijaitsevalta Talasnevalta kuivatusvesiä johdetaan noin 59 ha alueelta Ylöjärven puoleiseen Aurejärven vesistöalueeseen. Vedet johdetaan kosteikkopuhdistamon kautta Talasojaan, mistä vedet laskevat Vähä Tervajärveen ja edelleen Iso Tervajärveen, missä on ollut pysyvä tarkkailupiste vuodesta 2011 alkaen. Tuotanto Talasnevalla alkoi vuonna Vuonna 2013 tuotannossa oli noin 80 ha ja tuotantopäiviä 32 kpl. Virtojen puolella sijaitsevien Nimetönnevan (20 ha) ja Sammakkolamminnevan (37,5 ha) kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta ja vedet kulkeutuvat Iso Mustajärveen, missä on vesistötarkkailupiste. Tuotanto soilla aloitettiin vuosina Vuonna 2013 tuotannossa oli koko ala ja tuotantopäiviä oli 30 kpl. Taulukko 2. Ylöjärven vesistöihin vaikuttavien turvetuotantoalueiden vuosikuormitukset hehtaaria kohden (kg/ha a) ja koko tuotantoalueelta (kg/a) vuonna Tuotantoalue kiintoaine kok.typpi fosfori kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a kg/ha/a kg/a Talasneva , ,15 18 Nimetönneva ja Sammakkol.neva 7, , ,12 6,9 Turvetuotantoalueiden vesistökuormitukset ovat suuria. Hehtaarikohtaisissa (kg/ha/a) laskelmissa on mukana vain Ylöjärven puolelle laskevien vesien osuus Talasnevalta (kosteikkopuhdistamo), mutta vuotuisissa (kg/a) arvoissa koko tuotantoalueen kuormitus, myös Nerkoonjärveen päin laskeva kuormitus. Talasnevan turvetuotannon kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä vuonna 2012 oli Iso-Tervajärveen 0,03 mg/ kiintoainesta, 7 ug/l kok.typpeä ja 0 ug/l kok. fosforia eli vaikutuksia ei juuri ollut. Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kuivatusvesien teoreettinen pitoisuuslisä Vähä Mustajärveen oli puolestaan 0 mg/l kiintoainesta, 7,7 ug/l kok.typpeä ja 0,21 ug/l kok.fosforia. Talasnevan kosteikon keskimääräinen puhdistusteho vuonna 2013 oli kiintoaineelle 72 %, kokonaistypelle 23 % ja kokonaisfosforille 17 %. Sen sijaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan pintavalutusken-

18 tän kiintoaineen puhdistusteho oli keskimäärin 70 % ja typen ja fosforin osalta puhdistumista ei tapahtunut lainkaan. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja fosforista. Kuva 8. Talasnevan kosteikon puhdistusteho (%) vuosina Muut pistekuormittajat Ylöjärvellä toimii kuusi puhdistamoa, joiden vesistökuormitusta seurataan velvoitetarkkailujen yhteydessä. Kurun jätevedenpuhdistamon, Ylisen keskuslaitoksen, Palhoniemen huoltokodin, Voionmaan opiston ja Paappasenniemen puhdistamot laskevat jätevetensä Näsijärveen ja Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen puhdistamon jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan puroon. Lisäksi kolmella puhdistamolla (Mutalan ja Vahannan koulut sekä Peltomäen retkeilyalue) on ympäristölupa jätevesien johtamiseen Näsijärveen laskeviin ojiin. Vahannan koulu liitettiin viemäriverkostoon vuonna 2013 ja tutkimuskeskuksen jätevedet vuoden 2014 alussa. Kaupungin viemärien vedet johdetaan Ylöjärven osalta Tampereen kaupungin puhdistamoon ja Viljakkalan osalta Hämeenkyrön kunnan puhdistamoon. Edellisten lisäksi seurataan vuosittain jo suljettujen Metsäkylän, Puukkonevan ja Koivistonkylän kaatopaikkojen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Parkanon puolella sijaitsevan UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostustehtaan jätevesien vuoksi seurataan myös Aurejärven vedenlaatua säännöllisesti. 16 Ylöjärven alueen puhdistamot ovat täyttäneet pääosin niille asetetut vesiensuojeluvelvoitteet. Kurun jätevedenpuhdistamolla ja Palhoniemen huoltokodilla ei ole aina päästy kiintoainesten osalta vaadittuun tulostasoon ja Palhoniemessä on ollut ongelmia myös fosforin suhteen. Voionmaan opiston puhdistamolla on ollut ajoittain ongelmia velvoitteiden noudattamisessa, mutta toisaalta sen kuormitus on vähäistä. Ongelmia aiheuttavat mm. kuormitustason vaihtelut, erillisen lietevaraston puute sekä vaatimaton varustetaso. Tutkimuskeskuksen jätevesien käsittelyä on haitannut viemäriverkostoon pääsevät laihat jätevedet, minkä vuoksi puhdistamolla on ajoittain vaikeuksia saavuttaa vaadittua kä-

19 sittelytehoa mm. kiintoaineen osalta. Pienistä puhdistamoista Vahannan koulun puhdistamolla ei ole päästy aina luvan mukaisiin puhdistustuloksiin. Em. pistelähteiden vuosittainen vesistökuormitus on pysytellyt luvun alkupuolelta asti hyvin alhaisena. Esimerkiksi fosforia pääsee vesistöihin pistelähteistä vain alle 200 g vuorokaudessa ja typpikuorma on alle 20 kg/vrk. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet Metsäkylän kaatopaikan viemäröinti alkuvuodesta 1989 sekä Ylisen puhdistamon uusiminen biologiseksi vuoden 1992 aikana. Vuonna 2010 saneerattiin myös Kurun jätevedenpuhdistamoa, joka puhdistaa noin 1300 asukkaan jätevedet Kurun taajamassa. Kuva 9. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon vanhan kaatopaikan fosforikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen

20 Kuva 10. Ylöjärven vesistöjä kuormittavien puhdistamojen ja Pehkusuon entisen kaatopaikan typpikuorma (kg/d) 1980-luvulta vuoteen Hajakuormitus Ylöjärvellä suurin vesistöjä kuormittava tekijä on hajakuormitus, joka koostuu maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja perushuuhtoutuman aiheuttamasta sekä ilmasta tulevasta kuormituksesta. Maa- ja metsätalouden osuus Pirkanmaan vesistöjen fosforikuormituksesta on lähes 60 % ja typpikuormituksesta yli 30 % valuma-alueen viljelyasteesta riippuen. Taulukko 3. Ravinnekuormitukset vesiin Pirkanmaalla Kuormittaja fosforikuormitus % typpikuormitus % peltoviljely luonnonhuuhtoutuma haja-asutus 11 3 pistekuormitus 8 21 karjatalous 7 4 laskeuma 6 15 metsätalous 3 2 turvetuotanto 0 1 hulevedet 0 0 Hajakuormituksen vähentämiseksi on lainsäädäntöä uudistettu luvulla mm. säätämällä ns. nitraattiasetus sekä asetus viemäriverkostojen ulkopuolisista jätevesistä. Haja-asutusalueella on kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella tuhansia kiinteistöjä, joiden tulee saattaa jätevesien puhdistustaso uuden asetuksen mukaiseksi maaliskuuhun 2016 mennessä. Puhdistustasovaatimus on annettu fosforille, typelle ja orgaaniselle aineelle. Kaupunki on rakentanut runkoviemäriä Ylisen ja Takamaan suuntiin, missä kiinteistöt pääsevät viemäriverkostoon alueen vesihuolto-osuuskuntien kautta. Näsijärvi oli vielä 1980-luvun alussa voimakkaasti metsäteollisuuden jätevesien likaama. Lielahden tehtaiden lopetettua selluloosan valmistuksen kesäkuussa 1985, on vesistökuormitus pudonnut mm. happea kuluttavan aineksen osalta noin 90 %. Kyrösjärven eteläosaa kuormitti vuoteen 1988 saakka Kyron kartonkitehtaan kuorimon jätevedet ja vuoteen 1998 saakka Viljakkalan kirkonkylän jätevedet. Nykyään Kyrösjärven ainoa suurempi pistekuormittaja on Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamo. 2.3 Vesistöjen tila Pintavesien luokitus vesihuoltolain mukaan

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Voiko Inarijärven vettä juoda? Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE

YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE YHTEINEN AUREJÄRVEMME-HANKE Aurejärvi sijaitsee Pirkanmaalla. Järvi on osa Ikaalisten reittiä ja kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön, Parkanon ja Ylöjärven kaupungeissa (entisessä Kurun kunnassa). Aurejärven

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot