Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille / /2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien laatimista vesienhoitoalueille, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista. Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2009 ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat vuoteen Uusi suunnitelmakausi koskee vuosia Keski-Suomen ELY- keskus pyytää lausuntoa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi Keski-Suomen kunnilta mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä kaupungin kirjaamossa ja verkko-osoitteessa: Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon: "Työohjelmasta voi todeta, että kokonaisuus isomittakaavaisine karttoineen on niin laaja ja osallisia niin paljon, että menettely on väistämättä kankea ja vaikutusmahdollisuudet saatetaan kokea rajallisiksi. Asialle eduksi olisi, jos vesienhoidon suunnittelua koskeva aineisto olisi nykyistä helpommin löydettävissä ELY-keskuksen sivuilta ja käytettävissä olisi alueellisia apukarttoja, joissa vesistöjen ja niiden osien paikallistaminen olisi helpompaa. Ympäristövaikutusten arviointi on näin mittavassa suunnittelussa haasteellista ja siltä voidaan odottaa lähinnä suuntaa antavia arvioita. Vesistöjen tilaa ja kuormittajia koskevan yhteenvedon sekä vuoteen 2015 ulottuvan nykyisen vesienhoitosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumisen perusteella työohjelmassa esitetyt keskeiset kysymykset Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta oikein valittuja. Äänekosken alueen vesistöjen tilaa ajatellen erityistä painoarvoa tulisi jatkossa laittaa turvetuotannon päästöjen hallintaan, metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen ja erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien turvaamiseen (erityisesti Keitele). Myös pohjavesien turvaaminen on mm. laadittu riskiluokitus

2 huomioon ottaen keskeinen kysymys Äänekoskella. Toimeenpanon edistämiseksi tarvitaan valtion ja kuntien säästötoimien johdosta toteutukseen muutakin kuin julkista rahoitusta, minkä saamisen yksi edellytys lienee luotettava perus- ja seurantatieto." Aikaisempaan lausuntoon vesienhoidon suunnittelua koskevan aineiston löydettävyydestä voi todeta, että vieläkään se ei ole vesistökohtaisesti kansalaisen kannalta helposti löydettävissä. Vesimuodostumakohtaisiin luokittelutietoihin voi tutustua ympäristöhallinnon Ympäristö- ja paikkatietopalvelussa (OIVA) ( Muiltakin osin työohjelmasta annetussa lausunnossa esille tuodut seikat ovat edelleen ajankohtaisia. Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella aikana vesienhoitoon vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu ja vesienhoitoa on pyritty edistämään ohjelmilla ja strategioilla: Kansallinen vesistökunnostusstrategia, kansallinen kalatiestrategia, kansallinen lohistrategia, pienvesien ennallistamisohjelma ja vesitalousstrategia Vesienhoidon rinnalle on tullut mm. merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Vesienhoitosuunnitelmien lisäksi Keski-Suomen alueelle on laadittu erillinen toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuosille Toimenpideohjelmassa esitetään eri kuormituslähteille erilaisia kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, joiden avulla arvioidaan ravinnekuormitusta vähennettävän siten, että hyvä vesientila saavutetaan joko vuoteen 2021 tai 2026 mennessä. Toimenpideohjelma löytyy nettiosoitteesta: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila on pysynyt jokseenkin samana verrattuna vuosien luokitukseen. Uusi luokittelu on toteutettu pääosin vuosien aineistolla. Vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Ekologista tilaa heikentää ravinnekuormituksen ohella jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Äänekoskella pääosa luokitelluista järvistä, mm. Keitele, ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Jurvo, Kohmujärvi ja Iisjärvi ovat erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kiimasjärvi on tyydyttävässä ja Kuhnamo välttävässä ekologisessa tilassa. Kemiallinen tila on kaikissa vesistöissä hyvä, tosin Ylä-Keiteleen (Viitasaari) tila on elohopean takia hyvää huonompi. Kuhnamossa tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027, mutta tavoite saattaa karata uuden sellutehtaan myötä kauemmaksi.

3 Vesienhoitoaluella Suojoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jossa ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nähden on arvioitu tyydyttäväksi. Ensimmäisen vesienhoidon suunnittelukauden tavoitteiden toteutumista on vesienhoitosuunnitelmaehdotuksessa arvioitu tiivistettynä seuraavasti: Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Maatalous Metsätalous Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet maat Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto Kaikki toimenpiteet ovat käynnistyneet. Toimenpiteet käynnissä. Hajajätevesiasetusta koskevista muutoksista johtuen viivästystä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusimisessa (toteutettu 8 %). Toimenpiteet perustuvat lähes kokonaan vapaaehtoiseen maatalouden ympäristötukeen, joka ei ole kovin houkutteleva. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyystavoite on toteutunut. Toimenpiteet ovat toteutuneet lähes suunnitellussa aikataulussa. Kunnostustoimet viivästynyt pienissä vesissä resurssien puutteen ja paikallisen oman aktiivisuuden puutteen vuoksi. Säännöstelyn kehittämistoimenpiteet ovat edenneet. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laadinta on edistynyt suunniteltua nopeammin johtuen saadusta lisärahoituksesta. Pohjavesisuojauksia koskevat toimenpiteet aloittamatta tai myöhässä rahoituksen puutteesta johtuen, muuten toteutuneet. Toimenpiteet eivät ole edistyneet rahoituksen puutteesta johtuen. Pilaantuneiden maiden kunnostukset eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa, koska toimintaan ei ole saatu riittävästi resursseja. Ei suoria toimenpide-esityksiä. Toimenpiteet on toteutettu aikataulussa. Turvetuotannon toimenpiteet ovat edenneet aikataulussa. Samalla turvetuotantoalueiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti.

4 Sektorikohtaisia perustoimenpiteitä, täydentäviä toimenpiteitä ja ohjauskeinoja koskevia toimenpiteitä on uuteen suunnitelmaan kirjattu noin 120, eikä niitä ole mahdollisuus kattavasti käydä läpi esittelytekstissä. Kuntia koskevat tavoitteet liittyvät luonnollisesti erityisesti yhdyskuntien jätevesiin ja haja-asutuksen jätevesiin sekä maankäyttöön. Äänekoskella pääosa haja-asutuksesta kuuluu osuuskuntien toiminta-alueisiin, mutta vapautushakemuksia on tehty runsaasti. Neuvontaa on toteutettu JAMKin projektin "Jätevesineuvonta Keski-Suomessa" yhteydessä. Vanhoja laitospuhdistamoja Suolahdessa ja Terävänimessä ollaan korvaamassa uudella, jonka toteuttaa joko Äänekosken Energia yksin tai osallistumalla yhteisen puhdistamon toteutukseen teollisuuden kanssa. Erityisen paljon vesienhoitosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota metsätalouden vesienhoidon uusiin ohjauskeinoihin, joissa vastuutahoina on MMM, sekä maatalouden ohjauskeinoihin (MMM, YM). Nämä sektorit on nähty tärkeinä, koska metsätaloudelta puuttuu vesiensuojelua ohjaava lainsäädäntö ja maataloudessa vesiensuojelu perustuu suureksi osaksi vapaaehtoisuuteen. Metsätalouden vaikutukset ympäristössä saattavat nousta Keski-Suomessa esiin, jos puunkorjuu kasvaa merkittävästi uuden sellutehtaan puunkäytön lisääntymisen seurauksena. Vesienhoitosuunnitelma koskee kuitenkin vain vesistövaikutuksia, ei esimerkiksi maisemaa tai luontoa. Myös maisemallista merkitystä voidaan nähdä olevan toimenpide-esityksellä, jonka mukaan uudistushakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista. Teollisuuden perustoimenpiteet pitävät sisällään mm. päästöjen vähentämisen BAT-tasolle, häiriöiden ja onnettomuuksien estämisen ja hallinnan sekä haitallisten aineiden hyvän hallinnan. Äänekoskella asia koskee erityisesti Kuhnamojärveä. BAT-tasoillakaan ei tuotannon laajentuessa ole realistista päästä vesistön ekologisen tilan parantamiseen kymmenessä vuodessa aikaisemman päästöhistorian vuoksi. Turvetuotannon osalta on todettu, että luvanvaraisuuden aikaisempi kokoraja (10 ha) on poistettu ja kaikki turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus on tullut luvanvaraiseksi. Odotettavissa on pieneten tuotantoalueiden poistuminen käytöstä, koska kaikki ympäristöluvat käsittelee aluehallintovirasto. Käytäntö aiheuttanee rajanvetoa turvetuotannon ja mullan oton luvittamisen välille turv le ojitetuilla pelloilla, joten olisi aiheellista kirjata ohjauskeinoja myös maa-aineslain nojalla säädettävälle mullanoton vesistövaikutusten

5 rajoittamiselle herkissä kohteissa. Äänekosken näkökulmasta olisi tärkeää suojella erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia järviä kaikelta kuormitusta lisäävältä toiminnalta ja suojella sekä mahdollisuuksien mukaan vielä parantaa Keiteleen tilaa erityisesti paikoin rehevöitymässä olevilla lahtialueilla. Pohjavesien suojelussa yksi keskeinen tavoite ja ohjauskeino on suojelusuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmien laatiminen on Kymijoen-Suomenlahden alueella edennyt aikataulussa siten, että niitä on laadittu noin 500 pohjavesialueelle, eli noin 50 %:lle I- ja II-luokan pohjavesialueista. Äänekoskella ei ole tehty vielä yhtään suojelusuunnitelmaa, mutta vuonna 2014 on haettu ympäristöministeriön avustusta suunnitelmien laatimiseen. Hanke käynnistynee keväällä Erityisen huomion kohteena ovat ainakin Uuraisten ja Äänekosken kuntien alueilla sijaitseva Hirvaskankaan pohjavesialue, jonka kemiallinen tila on huonontunut ja jonka vaikutuspiirissä on Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki Natura-alue, sekä Kulopalokankaan pohjavesialue, jonka pohjoisosassa olevalle Syvälahden alueelle Äänekosken Energia Oy on suunnittelemassa uutta vedenottamoa. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta toteaa, että toistaiseksi toimenpiteet ovat toteutuneet puutteellisesti silloin, kun toimivaa rahoitusinstrumenttia tai riittäviä resursseja ei ole ollut käytettävissä, tai kun säädökset eivät riittävän tehokkaasti ohjaa toimenpiteitä. Muun muassa kunnostamisen ja ennallistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen, jätevesineuvontaan ja pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen tarvitaan valtion rahaa. Johdonmukaista lainsäädäntötyötä ja kohdennettua ja käytännönläheistä ohjausta tarvitaan, jotta vesien tilaa parantavia toimenpiteitä saadaan monipuolisesti ja tehokkaasti käynnistettyä. Omassa toiminnassaan kaupunki voi viranomaisena ja päätöksentekijänä edistää vesiensuojelua vesihuollon suunnittelua tehostamisella, ympäristönsuojelumääräyksillä, kaavoilla ja rakennusjärjestyksellä sekä rajoitetusti ympäristölupiin ja maa-aineslupiin liittyvillä lupamääräyksillä ja valvonnalla. Kohteena voivat olla ainakin verkostojen kehittäminen, pohjaveden suojelu, haja-asutuksen jätevesien käsittely, hulevesien käsittely sekä riskien tunnistaminen ja hallinta. Kaupunki voi omistajana toteuttaa metsänhoidon vesiensuojelua koskevia toimenpiteitä. Vesiensuojelun kannalta on tärkeää säilyttää maakuntajärvi

6 Keiteleen hyvä tila sekä varjella ekologisesti erinomaisessa tilassa olevia vesistöjä kaikelta kuormitukselta. Päätös: Merkittiin, että kokouksessa jaettiin yhdyskuntia ja haja-asutusta sekä maankäyttöä painottava tiivistelmä vesiensuojelusuunnitelman sektorikohtaisista toimenpiteistä. Keskustelun aikana tuotiin esille Keiteleen joidenkin lahtien heikentynyt tila ja Keiteleen arvoa maakuntajärvenä ja keskeisenä virkistysjärvenä uhkaavat kuormitustekijät, kuten turvetuotanto. Kuormituksen vähentämiseen ja lupien valvontaan järven valuma-alueella tulisi vesienhoidon suunnittelussa ja toimenpideohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota. Päätösehdotus keskustelussa esille tulleine painotuksineen hyväksyttiin yksimielisesti.