Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) ohivalinta (08) alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08)

2 Toimitustyöryhmä Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN Painopaikka Uniprint Oulu

3 1. Teknillinen tiedekunta Tutkinnot ja opiskelu Perustutkinnot Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Jatkotutkinnot JOO-opinnot Kansainvälinen opiskelijavaihto Täydennyskoulutus Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms Opintosuoritusrekisteri Tentit Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintosuunnan valinta Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Kieliopinnot Harjoittelu Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Tutkintotodistus Tiedotustilaisuudet valmistuville Koulutusohjelman vaihto Opintojen ohjaus Opintojen suunnittelu Pienryhmäohjaus Opettajatutortoiminta Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten Arkkitehtuurin osasto Henkilökunta Arkkitehtuurin koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot Kandidaatin työ Kieliopinnot Harjoittelu Arkkitehdin tutkinto Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot Opetuksen painopistealueet Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Rakennussuunnittelun opintosuunta Architectural Design opintosuunta Diplomityö Kieliopinnot Harjoittelu Ulkomaan ekskursio Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto Opetusperiodit ja kesäopetus Osastokohtaisia ohjeita Opetuksen tarkoitus Opetuksen luonne Harjoitustyöt Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Seminaarit Tentit ja niihin osallistuminen Jatko-opinnot Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Konetekniikan osasto Henkilökunta Konetekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Opintoneuvonta Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville Opetussuunnitelma ennen vuotta 2011 aloittaneille PO 3

4 Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne Osastokohtaisia ohjeita Harjoittelu Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Henkilökunta Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinto Erillinen maisteriohjelma Prosessitekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Ammatillinen tehtäväalue Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Ympäristötekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Ammatillinen tehtäväalue Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Master s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering Learning outcomes of the programme Professional aims of the programme Orientations in the programme Structure of the Clean Production and Water and Environment orientations Master s Thesis Osastokohtaisia ohjeita Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan osastot Henkilökunta Koulutusohjelmat Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma PO 4

5 Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen Osastokohtaisia ohjeita Harjoitteluvaatimukset Työhön sijoittuminen Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Tuotantotalouden osasto Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma Tuotantotalouden osaston henkilökunta Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita Tuotantotalouden koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville Opetussuunnitelma ennen vuotta 2011 aloittaneille Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville opiskelijoille Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa Luettelo opintojaksoista..419 PO 5

6 Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden ti e- teenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknill i- sessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3300 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tu t- kintosi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! PO 6

7 Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2011 aloittaville. Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta osastoilla ja tiedekunnassa ovat käytettävissäsi. Oulussa Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 7

8 Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri 46 konetekniikka 47 prosessitekniikka 48 ympäristötekniikka 52 sähkötekniikka, tietotekniikka 55 tuotantotalous 03 eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on kustakin opintojaksosta esitetty sen koodi nimi ajoitus tavoite osaamistavoitteet sisältö toteutustavat yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali suoritustavat vastuuhenkilö mahdolliset lisätiedot opetuskieli Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta. 8

9 1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutusdekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta päättää valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä opetussuunnitelmien talousvaikutuksista hyväksyä väitöskirjat. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita hyväksyä uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) (vaihde) tai ohivalinta ja , telefax asiointiaika 9:00-13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh ; vastaanotto sopimuksen mukaan. 9

10 Tutkimusdekaani: HAAPASALO, Harri, prof., puh Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh Hallintopäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM, puh Opintoasiainpäällikkö: NELO, Sirpa, TkL, puh Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh ATK-suunnittelija: SALMIJÄRVI, Lasse Opintohallinnon palvelupiste: TIEDEKUNNAN KANSLIA: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh OSASTOJEN KANSLIAT: HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, projektisihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, toimistosihteeri VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet - laina-aika 14 vrk. Kirjastoon tulee painettuna n.600 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi. 10

11 2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op) Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): perus- ja aineopinnot, 100/120 op täydentävä moduuli, 20/0 op opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op valinnaiset opinnot, 10 op kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7) Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 11

12 tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): opintosuunnan moduuli, 30/40 op syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op täydentävä moduuli, 20/30 op erikoismoduuli, 10/0 op diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). 12

13 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s

14 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Edellä mainituista opinnoista käytetään nimitystä erityisopinnot. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain ja Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain ja Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa.

15 Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta Kv-toimisto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät ja Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh ja Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteessä (osastoilla) keskitetysti. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijapalveluista, joka sijaitsee Kemian käytävällä. Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. Joillakin osastoilla kursseille ja tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta opetuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Ku u lustelujen järjestäm isestä m äär ät ään Ou lu n yliopiston koulu t u ksen jo ht o säänn ö ssä. Asiakirjan lö yt ää o so it t eest a ht t p :// ad o kset. 15

16 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö 10 ). HOPSin tarkoituksena auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös opiskelijalle konkreettisen välineen opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata opiskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu opetussuunnitelma, jonka sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole opintojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS - käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä opintojen sisältö, opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja opintojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia tavoitteita opintojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa opiskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-opiskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta opintoihin sekä jatkaako opintojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien opintojen osalta osastot laativat opiskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan opiskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta opintoneuvojilta sekä opettaja- ja opiskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat opastavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa opiskelija käy siitä HOPS - keskustelun opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. opiskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan opiskelijan opintojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä opiskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelija ja opettajatuutori/opintoneuvoja sopivat miten opiskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOP- Sia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti opintosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida opiskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien opintojen suhteen. HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien opintojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään opintovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea opiskelijaa opintojen loppuunsaattamisessa ja erityisesti opiskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun opiskelija käy jonkun opintosuuntansa professorin, opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. 16

17 Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti: osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen opintokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin, formaalissa opiskelussa aiemmin hankitun suorituksen tuottama osaaminen suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella, tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin opiskelun, arkioppimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin. Näyttö annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfo- liota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa haastattelua, formaalissa opiskelussa aiemmin hankittua jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon, vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen antamisesta on opiskelijalla, ts. asiaa käsitellään opiskelijan hakemuksen pohjalta. Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI- /arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. 17

18 Kieliopinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan 18 lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä. 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut =o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas-

19 saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään 19 opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: -> Erasmusharjoittelu. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa Teekkareiden työelämävalmennus - luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita mahdollisimman monipuolisesti työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsopimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun suunnittelijalta. Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana työharjoittelua Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työharjoittelua. Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toiminnasta: Yliopiston hallintoelimissä (osaston johtoryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisissa yliopiston hallinnon nimeämissä työryhmissä ja/tai lautakunnissa

20 Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot) Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikiltojen hallituksessa Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on laadittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä). Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut? Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtävässä? Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiskelijalle ollut? Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivisuus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopisteitä ei anneta. Raportti liitteineen toimitetaan koulutusohjelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestötai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. Diplomityö Diplomityö on syventäviin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. 20