Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde ohivalinta alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde

2 Toimitustyöryhmä Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot Jukka Riekki, Tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN Painopaikka Uniprint Oulu

3 1. Teknillinen tiedekunta Tutkinnot ja opiskelu Perustutkinnot Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Jatkotutkinnot JOO-opinnot Kansainvälinen opiskelijavaihto Täydennyskoulutus Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms Opintosuoritusrekisteri Tentit Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintosuunnan valinta Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Kieliopinnot Harjoittelu Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Tutkintotodistus Tiedotustilaisuudet valmistuville Opintojen ohjaus Opintojen suunnittelu Pienryhmäohjaus Opettajatutortoiminta Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten Arkkitehtuurin osasto Henkilökunta Arkkitehtuurin koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet Kandidaatintyö Kieliopinnot Harjoittelu Arkkitehdin tutkinto Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Rakennussuunnittelun opintosuunta Architectural Design opintosuunta Diplomityö Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Kieliopinnot Harjoittelu Ulkomaan ekskursio Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto Opetusperiodit ja kesäopetus Osastokohtaisia ohjeita Opetuksen luonne ja tavoitteet Harjoitustyöt Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Seminaarit Tentit ja niihin osallistuminen Opintojen ohjaus Jatko-opinnot Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne SAFA Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Konetekniikan osasto Henkilökunta Konetekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Opintoneuvonta Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville TTK 3

4 Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne Osastokohtaisia ohjeita Harjoittelu Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Henkilökunta Prosessitekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Master s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering Learning outcomes of the programme Professional aims of the programme Orientations in the programme Structure of the Clean Production and Water and Environment orientations Master s Thesis Osastokohtaisia ohjeita Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot Yleistä Henkilökunta Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Opetussuunnitelma suoraan DIkoulutukseen hyväksytyille Muuta informaatiota Sähkötekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Tietoliikennetekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Tietotekniikan osasto Yleistä Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Tietotekniikan koulutusoh-jelman osaamistavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien tavoitteet TTK 4

5 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma Opintopolut tietotekniikan DIvaiheeseen Muuta informaatiota Harjoitteluvaatimukset Työhön sijoittuminen Tietotekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Tuotantotalouden osasto Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma Tuotantotalouden osaston henkilökunta Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita Tuotantotalouden koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville opiskelijoille Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa Luettelo opintojaksoista TTK 5

6 Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3000 opiskelijaa. Koulutusohjelmat tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! TTK 6

7 Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2012 aloittaville. Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Koulutusohjelman / osaston löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, koulutusohjelmien opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkö TTK 7

8 Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri 46 konetekniikka 47 prosessitekniikka 48 ympäristötekniikka 52 sähkötekniikka, tietotekniikka 55 tuotantotalous 03 eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta. TTK 8

9 1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutusdekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja koulutuspäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta päättää perustutkintojen talousvaikutuksista vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Koulutusdekaanin tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista hyväksyä perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleisistä osat Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Koulutustoimikunta myös valmistelee esitykset valintaperusteista ja aloituspaikkamääristä koulutusneuvostolle. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, koulutusohjelmatoimikunta, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Koulutusohjelmatoimikunnan tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu ja opinnäytetöiden hyväksyminen. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille TTK 9

10 Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (vaihde) tai ohivalinta ja asiointiaika 9:00-13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., vastaanotto sopimuksen mukaan. Tutkimusdekaani: HAAPASALO, Harri, prof. Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof. Hallintopäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM Koulutuspäällikkö: NELO, Sirpa, TkL Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM ATK-suunnittelija: SALMIJÄRVI, Lasse Opintohallinnon palvelupiste: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, projektisihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, toimistosihteeri LUMIJÄRVI, Marita, osastosihteeri (50%) LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri (50%) Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja - huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus). Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nellitiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä kurssi ja ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille Information Skills for foreign degree studentskurssi. TTK 10

11 2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin tutkinnot. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon teknistieteellisellä alalla voi suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op) Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8): perus- ja aineopinnot, 100/120 op täydentävä moduuli, 20/0 op opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op valinnaiset opinnot, 10 op kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). TTK 11

12 Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8): opintosuunnan moduuli, 30/40 op syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op täydentävä moduuli, 20/30 op erikoismoduuli, 10/0 op diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8). TTK 12

13 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 31 TTK 13

14 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinto. Tekniikan tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto teknistieteellisellä alalla voidaan suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tarkempia tietoja jatkotutkinnoista teknillisen tiedekunnan www-sivuilta sekä UniOGS:in www-sivuilta JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opinto-oikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opintooikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain ja Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain ja Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta: t/joo ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelmien opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihtoohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtek-vaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelija-asunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kv-koordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihto-opiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta Kv-toimisto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: TTK 14

15 Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä ja hakuajoista saa tietoja tiedekunnan kansliasta, Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla tai www-sivuilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin koulutusohjelman www-sivuja Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteessä (osastoilla) keskitetysti. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijapalveluista, joka sijaitsee Kemian käytävällä. Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, ilmoittautua kursseille ja tentteihin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta adokset Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia TTK 15

16 päivitetään opintojen kuluessa. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisiään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle. Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opintooppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä - kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen. Katso myös HOPS-sivusto osoitteessa entueksi/hops HOPS-ohjaus HOPSin laatimiseen liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvoo omaopettaja tai yksikön nimeämä ohjaaja. Apua saa tarvittaessa myös opintoneuvojalta. HOPS-ohjauksen ja OodiHOPS-työkalun käytön yhteiset linjaukset Oulun yliopistossa löytyvät sivulta: OPS_linjaukset_OY.pdf Oodin HOPS-toiminto Oulun yliopisto otti käyttöön OodiHOPStyökalun syksyllä OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tutkintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiskelija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumisen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. ISKELIJAN_ohje.pdf TTK 16 Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmavastaavan puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelman määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Koulutusohjelmat järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista (esim. työelämä), jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Täten AHOT-menettely mahdollistaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoitteisiin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaaminen vastaa niitä. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa

17 osaamista löytyy, voidaan päällekkäisyyksiä poistaa, jolloin opinnot edistyvät nopeammin. Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI- /arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa koulutusohjelman opintoneuvojalta Kieliopinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä. 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen TTK 17

18 kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. TTK 18 Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmusohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmus-harjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmus-harjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: -> Erasmusharjoittelu.

19 Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTEharjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana työharjoittelua Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työharjoittelua. Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toiminnasta: Yliopiston hallintoelimissä (osaston johtoryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisissa yliopiston hallinnon nimeämissä työryhmissä ja/tai lautakunnissa Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot) Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikiltojen hallituksessa Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on laadittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä). Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut? Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtävässä? Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiskelijalle ollut? Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivisuus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopisteitä ei anneta. Raportti liitteineen toimitetaan koulutusohjelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestö- tai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Koulutusohjelmat antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. Diplomityö Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Koulutusohjelmilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa koulutusohjelmien opintoneuvojilta. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Koulutusohjelmavastaava voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään koulutusohjelmassa. TTK 19

20 Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa opintohallinnon palvelupisteen virkailijalta. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut koulutusohjelman edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan opintohallinnon palvelupisteen virkailijalle. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin, sillä tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa opintohallinnon palvelupisteestä tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Arvostelu Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti: tyydyttävä (1) 1,00-1,49 erittäin tyydyttävä (2) 1,50-2,49 hyvä (3) 2,50-3,49 erittäin hyvä (4) 3,50-4,49 kiitettävä (5) 4,50-5,00 Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. TTK 20