Opinto-opas Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinto-opas 2010-2011 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto"

Transkriptio

1 Opinto-as Teknillinen tiedekunta Oulun yliisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) ohivalinta (08) alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08)

2 Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sirpa Nelo, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN Painaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2

3 Sisällysluettelo Opinto-paan käyttäjälle... 7 Opinnot Teknillinen tiedekunta Tutkinnot ja iskelu Perustutkinnot Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Jatkotutkinnot JOO-innot Kansainvälinen iskelijavaihto Täydennyskoulutus Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms Opintosuoritusrekisteri Tentit Henkilökohtainen intosuunnitelma (HOPS) Opintosuunnan valinta Aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen Kieliinnot Harjoittelu Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Tutkintotodistus Tiedotustilaisuudet valmistuville Koulutusohjelman vaihto Opintojen ohjaus Opintojen suunnittelu Pienryhmäohjaus Opettajatutortoiminta Muita ohjeita iskelua ja kriisitilanteita varten Arkkitehtuurin osasto Henkilökunta Arkkitehtuurin koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Henkilökohtainen intosuunnitelma, HOPS Kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon sisältyvät innot Kandidaatin työ Kieliinnot Harjoittelu Arkkitehdin tutkinto Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät innot Opetuksen painistealueet Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin innoissa Yhdyskuntasuunnittelun intosuunta Rakennussuunnittelun intosuunta Architectural Design intosuunta Diplomityö Kieliinnot Harjoittelu Ulkomaan ekskursio Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kandidaatin tutkintoon sisältyvät innot Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät innot Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Vieraskielinen etus ja kansainvälinen pilasvaihto Opetusperiodit ja kesäetus Osastokohtaisia ohjeita Opetuksen tarkoitus Opetuksen luonne Harjoitustyöt Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Seminaarit Tentit ja niihin osallistuminen Jatko-innot Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Konetekniikan osasto Henkilökunta Konetekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelman tavoitteet Opintosuunnat Opintoneuvonta

4 Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja istoinsinööreille Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne Osastokohtaisia ohjeita Harjoittelu Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Henkilökunta Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinto ja tavoitteet Erillinen maisteriohjelma Prosessitekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Ammatillinen tehtäväalue Opintosuunnat ja tavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma Ympäristötekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Ammatillinen tehtäväalue Opintosuunnat ja tavoitteet Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma Osastokohtaisia ohjeita Sähkö- ja tietotekniikan osasto Henkilökunta Koulutusohjelmat Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoite Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien kuvaukset Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylipilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Tietotekniikan koulutusohjelman tavoite Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Opintosuuntien kuvaukset Tekniikan kandidaatin tutkinnon etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylipilaille Diplomi-insinöörin tutkinnon etussuunnitelma Koulutusohjelmien täydentävät moduulit Siltainnot suoraan DI-koulutukseen valituille amk-insinööreille Harjoitteluvaatimukset Työhön sijoittuminen Tuotantotalouden osasto Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma Tuotantotalouden osaston henkilökunta Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita Tuotantotalouden koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille

5 Opetussuunnitelma isto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Tekniikan kandidaatin etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville DI-vaiheen etussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville iskelijoille jatko-intoihin valmistava syventymiskohde Oulun yliiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa

6 Tervetuloa iskelemaan tekniikkaa! Tekniikan iskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun iskelet yliistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta iskelustasi ja iskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliistossa tekniikkaa iskellaan, etetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen iskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi it myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua ettavista ettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös iskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään iskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylipilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa iskelee noin 3600 iskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tutkintosi neasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu iskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua etusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä intoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää iskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliistomme muutkin iskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa iskelun lomassa. Tervetuloa iskelemaan tekniikkaa yliistoon! 6

7 Opinto-paan käyttäjälle Tähän into-paaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien etussuunnitelmat vuonna 2010 aloittaville. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta etussuunnitelmat koskevat kaikkia uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaan iskelevia ja korvaavat vuosien paissa olleet suunnitelmat. Mahdolliset poikkeamat tähän pääsääntöön ilmoitetaan ao. koulutusohjelman kohdalla tässä paassa. Myös kaikki ennen vuotta 2005 intonsa aloittaneet iskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän intonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi paassa on joukko muita iskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä as huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman intoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne intojaksot, jotka iskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi etussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa intopaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen intoneuvojat, ettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan intoasiainpäällikkö 7

8 Opinnot Sinut on valittu iskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä intokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä paasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi etussuunnitelmasta. Opintojaksojen sisältökuvaukset ovat web-oodissa. Opintojakso on intojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään intisteinä. Yhden lukuvuoden intojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 intistettä. Tähän iskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun iskelun ohella myös iskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan etussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä iskelun ja etuksen tulisi edetä, ts. mitä intojaksoja ja missä järjestyksessä iskelijan tulisi iskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan etussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että iskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun etukseen. Koulutusohjelman etussuunnitelmassa intojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan intosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on intokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty intojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja etusmonistetoimintaa varten intojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä intoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai intojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen intojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri 46 konetekniikka 47 prosessitekniikka 48 ympäristötekniikka 52 sähkötekniikka, tietotekniikka 55 tuotantotalous 03 eri koulutusohjelmille yhteiset intojaksot Muista tiedekunnista saatava etus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on kustakin intojaksosta esitetty sen koodi nimi laajuus ajoitus tavoite sisältö toteutustavat yhteydet muihin intojaksoihin pimateriaali suoritustavat vastuuhenkilö mahdolliset lisätiedot etuskieli Erityisesti ammatti- ja syventävät intojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille intosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä paasta oman koulutusohjelmasi etussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Yliiston Yliistaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliisto, Linnanmaa, Geokatu, puh

9 1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkö- ja tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaanit. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintäällikkö ja intoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 iskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta päättää valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta päättää perustutkintojen etussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä etussuunnitelmien talousvaikutuksista hyväksyä väitöskirjat. Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa 9 vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliiston rehtorille vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita hyväksyä uudet iskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä innoista päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida etussuunnitelmien valmistelua. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, etuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja etusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman etussuunnitelman valmistelu. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) (vaihde) tai ohivalinta ja , telefax asiointiaika 9:00-13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh ; vastaanotto simuksen mukaan. Tutkimusdekaani: HAAPASALO, Harri, prof., puh

10 Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh Hallintäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM, puh Opintoasiainpäällikkö: NELO, Sirpa, TkL, puh Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh Kanslia/palvelupiste: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (intoasiat), puh RIMPINEN, Helena, intoasiainsihteeri (intoasiat), puh Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) sähköposti: Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen etuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja iskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonlpulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan etusta annetaan iskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna iskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen intoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta innäytetyössä -kurssi. 10

11 2. Tutkinnot ja iskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän paan lussa luvussa Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien innot koostuvat perusinnoista, aineinnoista, syventävistä innoista. Tutkintoihin sisältyy myös innäytetyö. Opetus järjestetään intojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista intojaksoista määrätään etussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on intiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden intojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 intistettä () Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa iskelijalle: tutkintoon kuuluvien intojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan pimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 intistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti iskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan innot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon lpuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn intosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon innot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): perus- ja aineinnot, 100/120 täydentävä moduuli, 20/0 intosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 tai 40 valinnaiset innot, 10 kandidaatintyö (8 ) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäintoja (2 ). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä paassa (luvut 3-7) Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa iskelijalle: 11

12 tutkintoon kuuluvien syventävien intojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan pimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 intistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti iskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa intonsa valitsemallaan intosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon innot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): intosuunnan moduuli, 30/40 syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 täydentävä moduuli, 20/30 erikoismoduuli, 10/0 diplomityö, 30. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 intisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 intisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien intojen laajuudeksi tulee vähintään 60 intistettä sisältäen diplomityön (30 ). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä paassa (luvut 3-7). 12

13 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 intistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 Täydentävä moduuli 20/30 Erikoismoduuli 0/10 Syventävä moduuli 20/30 tai Täydentävä moduuli 20/30 Opintosuunnan moduuli 30/40 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 intistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 ) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäintoja (2 ) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 Valinnaiset innot 10 Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 Täydentävä moduuli 20 Perus- ja aineinnot Arkkitehdin tutkinto, katso s

14 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineinnoista, sivuaineinnoista ja tieteellisistä yleisinnoista. Edellä mainituista innoista käytetään nimitystä erityisinnot. Pääaineintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoiskelijalle intosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt intosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja intokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja intoasiainpäällikkö JOO-innot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliistojen välinen simus ns. joustavasta intooikeudesta (JOO-into-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan iskelija voi tietyissä tapauksissa hakea into-oikeutta joidenkin intojaksojen tai intokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliistossa. Vastaavasti muiden yliistojen iskelijat voivat hakea into-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan iskelijoiden hakuaika muihin yliistoihin päättyy vuosittain ja Muista yliistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain ja Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan iskelijoiden hakemukset ja toisesta yliistosta tiedekuntaan hakevien iskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen intoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä Kansainvälinen iskelijavaihto Oulun yliiston iskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-iskelijaksi ja suorittaa näin osan innoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-iskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi intoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa astusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-iskelijana osallistutaan vastaanottavan yliiston etukseen ja iskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä iskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut innot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia intoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat intosuunnitelman teossa.

15 Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat intoraha, korotetut asumistuki ja intolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät iskelijat saavat myös vaihtoiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä iskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä iskelumahdollisuuksista saa osoitteesta Kv-toimisto on maanantaista keskiviikkoon klo Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: Täydennyskoulutus Oulun yliistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua etussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen etusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä intoja suorittavien iskelijoiden tulee ilmoittautua yliistoon läsnäoleviksi iskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä intoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät ja Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh ja Yliiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän paan lussa luvussa 8. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset intoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut into-paan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja Opintosuoritusrekisteri Yliistossa on käytössä iskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja iskelijoista, into-oikeuksista ja intosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta intojaksosta tehdään merkintä intosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa etuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman etuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä etuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja iskelijapalveluista. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Arkkitehtuurin sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osaston iskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on iskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliistoon. Sen kautta voi tutustua intojaksokuvauksiin, selata omia intosuorituksia ja tilata sähköpostilla intosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta etuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/ Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. 15

16 Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliiston etuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta ja edelleen kohdasta Opetusta ja iskelijoita koskevat normit Henkilökohtainen intosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen intosuunnitelma on iskelijan itselleen laatima suunnitelma intojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliiston etuksen johtosääntö 10 ). HOPSin tarkoituksena auttaa iskelijaa hahmottamaan etussuunnitelmaan kuuluvien intojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää iskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös iskelijalle konkreettisen välineen intojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata iskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu etussuunnitelma, jonka sisältämien intojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole intojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS - käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on iskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä intojen sisältö, intokokonaisuuksien tai intojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja intojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin iskelijan omia tavoitteita intojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa iskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-iskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta intoihin sekä jatkaako 16 intojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman etussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien intojen osalta osastot laativat iskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan iskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta intoneuvojilta sekä ettaja- ja iskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat astavat ensimmäisen vuoden iskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden iskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa iskelija käy siitä HOPS - keskustelun ettajatuutorinsa tai osaston intoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. iskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan iskelijan intojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä iskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman etussuunnitelmaan. Opiskelija ja ettajatuutori/intoneuvoja sivat miten iskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOP- Sia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti intosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida iskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien intojen suhteen. HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien intojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa iskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään intovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea iskelijaa intojen lpuunsaattamisessa ja erityisesti iskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun iskelija käy jonkun intosuuntansa professo-

17 rin, ettajatuutorinsa tai osaston intoneuvojan kanssa. Voimassa olevasta etussuunnitelmasta poikkeava intosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman etussuunnitelman pohjalta. Jos iskelija haluaa laatia voimassa olevasta etussuunnitelmasta pakollisten intojen osalta sisällöllisesti poikkeavan intosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen intovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri intosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin intosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita intomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla Aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien intojen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti: osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman etussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen intokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin, formaalissa iskelussa aiemmin hankitun suorituksen tuottama osaaminen suhteessa suoritettavaan intokokonaisuuteen tai intoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella, tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin iskelun, arkipimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan intokokonaisuuteen tai intoihin. Näyttö annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfoliota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa haastattelua, formaalissa iskelussa aiemmin hankittua jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon, vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen antamisesta on iskelijalla, ts. asiaa käsitellään iskelijan hakemuksen pohjalta. Em. periaatteiden mukaisesti iskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja intoja, jotka sisällöltään vastaavat etussuunnitelmaan kuuluvia intojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia intojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla intojaksoilla, jotka eivät sisälly etussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliiston teknillisessä tiedekunnassa DI- /arkkitehtiintoihin ilman täydentäviä intoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat innot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi iskellut yliiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. intoja tiedekunnassa suoritettaviin intoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian intojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta ja koulutusohjelman intoneuvojalta. 17

18 Kieliinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä innoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä innoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 3 intisteen laajuiset innot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan 18 lukion B-ruotsin pimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä. 1. Jos iskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin pimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien pilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos iskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen lpukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin ettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut =o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden etussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 intisteen laajuinen intojakso tai intojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas-

19 saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin iskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä innäytteen alaan. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, etussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli iskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 intisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää iskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 intisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa iskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi intojaksoksi, jolle määritellään etussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä iskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: -> Erasmusharjoittelu. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi iskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa Teekkareiden työelämävalmennus - luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa iskelijoita mahdollisimman monipuolisesti työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun suunnittelijalta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineintoihin kuuluva intokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan intojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen iskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi iskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 19

20 intistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä iskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan pimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys innäytteen alaan. Diplomityö Diplomityö on syventäviin kuuluva intosuoritus, jonka laajuus on 30 intistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa iskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla iskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä iskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä innäytteen alaan Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat intojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle ettajalle, iskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen toimistoista. Mukaan liitetään intosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin osastolle, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opinto-opas 2008-2010 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Opinto-opas 2008-2010 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Opinto-opas 2008-2010 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Opinto-opas 2011-2012 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Opinto-opas 2011-2012 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Opinto-opas 2011-2012 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa

Lisätiedot

Opinto-opas 2012-2013 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Opinto-opas 2012-2013 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Opinto-opas 2012-2013 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Opinto-opas 2013-2015 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto

Opinto-opas 2013-2015 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Opinto-opas 2013-2015 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen yleiset tavoitteet... 1 2. Kandidaatin tutkintoon liittyvä kandidaatin

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU Yleistä 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voi opiskella diplomi-insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA -yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu

Opiskelijavalinta ja opiskelu Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Heikki Kuoppala Tässä mahdollisesti esitetty virheellinen tieto ei ole peruste esimerkiksi oikaisupyynnön tekemiselle.

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014

OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014 1 OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN DIPLOMITYÖOHJEET 24.11.2014 1. YLEISTÄ Diplomityö Julkinen opinnäyte Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva tutkimustyön luonteinen (taiteellinen tai

Lisätiedot

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 )

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Valintaperusteet Hakukelpoisuus ja mahdolliset hakemista koskevat rajoitukset: Hakukelpoisia ovat

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin:

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin: OHJEEN TARKOITUS Toimintaohjeen tarkoituksena on kuvata, miten opiskelijan aikaisempia opintoja ja osaamista hyväksiluetaan (AHOT) ja miten hyväksilukemisen prosessi etenee vaiheittain. 2 MÄÄRITELMÄT Hyväksilukemisella

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden ja ettajankoulutuksen yksikkö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö EDUTOOL-maisteriohjelma lv 2009-2011 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ-

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot.

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot. Tutkinnon suorittaminen 2015-2018 etussuunnitelman rakenteen mukaisesti, kun innot aloitettu ennen 2015 syksyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 ) Erot uuden ja vanhan välillä Lyhyesti kerrottuna

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot