TURON TALO. Tehdasmiljöö asunnoiksi TEHDAS MYYTÄVÄNÄ BISNES, JOLLA ON HÄNTÄ JA SARVET KORKEAVUORENKADUN KAUNOTAR

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2012 TURON 10 TALO Tehdasmiljöö asunnoiksi TEHDAS MYYTÄVÄNÄ BISNES, JOLLA ON HÄNTÄ JA SARVET KORKEAVUORENKADUN KAUNOTAR Keskiaukeamalla Fesconin kilpailu - osallistu ja voita uusi ipad!

2 Sisällys 6 10 TEHDAS MYYTÄVÄNÄ ASUNTOJA VANHAAN TEHDASMILJÖÖSEEN BISNES, JOLLA ON HÄNTÄ JA SARVET EROTTAJAN PALOASEMA ENTISÖIDÄÄN LOISTOONSA NUORTEN ASIALLA JULKISIVUJEN TURVAAJAT Pääkirjoitus... 3 Toimitusjohtajilta... 4 Tehdas myytävänä... 6 Sporalla laivalle... 9 Asuntoja vanhaan tehdasmiljööseen...10 Ytimekkäästi...11 Meilahden sairaala remontoidaan led-valossa...12 Fescon-kilpailu: voita ipad...13 Ytimekkäästi...17 Bisnes, jolla on häntä ja sarvet...18 Korkeavuorenkadun kaunotar entisöidään loistoonsa...22 Nuorten asialla...26 Asiakkaan suusta...28 LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja: Minni Karttunen toimitus@luja.fi Tekstit: Minni Karttunen Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Minni Karttunen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL KUOPIO Lujatalo, puh * Lujabetoni, puh Fescon, puh toimitus@luja.fi Kannen kuva: Tomi Glad * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 23 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 23 %).

3 Pääkirjoitus Ennen pitkää Suomi joutuu nielemään omaa lääkettään Jo lähes neljä vuotta kestänyt eurokriisi on mennyt Suomessa muiden maiden ongelmien ihmettelyssä. Suhdanne on tähän asti säilynyt kohtalaisen vilkkaana, mutta nyt ollaan painumassa taantumaan. Näyttää vahvasti siltä, että iso romahdus vältetään ja talouden rakenteet eri puolilla pystytään korjaamaan pitkähkön ajan kuluessa. Näillä näkymin edessä on taantuva talousjakso, joka tasaantunee melko nopeasti. Vahvempaa nousua joudumme kuitenkin odottelemaan vielä pitkään. Koska muiden maiden taloudenpidossa on ollut enemmän korjaamista kuin omassamme, ovat Suomen ongelmat jääneet vähälle huomiolle. Kuitenkin valtion budjetista yli 10 prosenttia katetaan velalla, jota valtio ottaa budjetin katteeksi ensi vuonnakin seitsemän miljardia euroa. Myös kunnat velkaantuvat jatkuvasti lisää. Sopeutumista on haettu veronkorotuksilla ja melko mitättömillä säästötoimilla. Rakenteellisesta vajeesta katetaan veronkorotuksilla parhaimmillaankin vain viidennes, joten velanotto jatkuu, kunnes merkittävämpiin säästötoimiin on pakko ryhtyä. Säästöjä voidaan saada aikaan vain suurissa menoerissä. Näin ollen verovaroin tarjottavia palveluita on ennen pitkää vähennettävä. Tällöin leikkauskohteina ovat koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva. Eli kaikki ne asiat, joissa Suomi on muun Euroopan myötä vaatimassa säästöjä EUyhteisön apua hakevilta mailta. Suomi joutuu näin ollen itsekin nielemään omaa lääkettään. Koska hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteeseen joudutaan puuttumaan, on päättäjien vastenmielisyys ja haluttomuus tarvittaviin leikkauksiin ymmärrettävää. Tilanteen jatkuvasti vaikeutuessa syntyy luottamuspula poliitikkoja kohtaan. Se taas ruokkii epävarmuutta, ja kriisien ratkaiseminen on yhä vaikeampaa. Näköpiirissä on siis pitkähkö sopeutumisen aika, jolloin talouskasvu jää hitaaksi. Veronkorotukset kurittavat myös rakennusalaa. Asuntokaupan varainsiirtovero nousee käytännössä kaksinkertaiseksi, kun veroperusteeksi otetaan asunnon velaton hinta. Myös arvonlisäveron yhden prosentin korotus nostaa asuntojen hintaa vastaavasti. Asuntokauppa hiljenee todennäköisesti ensi vuoden alussa, kunnes taas korkeampiin veroihin totutaan. Rakennusalan tulevaisuutta kuvannee parhaiten varovaisuus. Rakennushankkeita ja asunnon ostoa lykätään mielellään tulevaisuuteen. Uudisrakentaminen on perinteisesti aina vähentynyt suhdanteiden heiketessä. Tätä on kuitenkin yleensä paikannut korjausrakentamisen samanaikainen vilkastuminen. Näin varmasti käy nytkin, ja rakentaminen tuskin joutuu kokemaan syvää lamaa. Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja 3

4 Toimitusjohtajilta Fescon Oy Automaatiosta kilpailuetu suomalaisille rakennustyömaille Automaatiota ei hyödynnetä vielä suomalaisilla rakennustyömailla tarpeeksi, vaikka kannattaisi. Laastin ja betonin kanssa työskentely on aina ollut työmaiden raskaimpia työvaiheita. Tilanne helpottui ensimmäisen kerran 1920-luvulla, jolloin ensimmäiset betonimyllyt ilmestyivät, ja raskas käsin sekoitus poistui. Tämän jälkeen olemme saaneet laastin käsittelyn avuksi rappauspumppuja ja työmaasiiloja automaattisekoittimineen. Rappauspumput ovat laulaneet suomalaisilla työmailla jo pitkään, ja myös muuraustöissä työmaasiilojen käyttö on jatkuvasti lisääntymään päin. Kuitenkin verrattuna esimerkiksi Saksaan laastien käsittelyn automatisointi on melko vähäistä. Rappaustyömailla näkeekin vielä usein rapparin apupojan sekoittavan laasteja, vaikka periaatteessa homman voisi hoitaa automatiikka-annostelulla varustettu siilo. Maailmalta löytyy mitä erilaisimpia automaattisekoittimia eri tarpeisiin, myös pienempiin, joustavuutta edellyttäviin kohteisiin. Esimerkiksi linjasaneeraustyömaille on saatavissa lattiakorjaukseen maakostean lattiamassan siirtoon sekoitin, jolla massa siirretään paineilman avulla, ilman pölyä ja säkkien kantoa kerroksiin. Automaattisella laastin käsittelyllä on merkittäviä hyötyjä, kuten laadun tasaisuus ja tuottavuuden lisääntyminen levityksen ja tasoituksen nopeuden kautta. Puhumattakaan työterveyden ja ergonomian parantumisesta. On totta, että halvan työvoiman lisääntyminen hidastuttaa yleensä teknisten tuotteiden käyttöönottoa työmailla, mutta toisaalta automatiikan täysimittainen hyödyntäminen voisi olla mahdollisuus ja kilpailukeino juuri suomalaisille urakoitsijoille. Laastitoimittajan näkökulmasta automatiikan lisääntyminen lisää tuotteiden vaativuutta ja perinteisten reseptien muokkaamista. Fesconilla on jo hyvä kokemus muuraus- ja rappauslaastien sekä tasoitteiden sovituksesta automaattisysteemeille. Stonel Oy:n pitkälle automatisoidussa julkisivuelementtitehtaassa Fesconin laastia annostelevat jo robotit. Automaation lisääminen työmailla on yksi mahdollisuus työmaiden työn tehokkuuden parantamiseen, ja myös me Fesconilla haluamme omalta osaltamme viedä asiaa eteenpäin. Kimmo Peltola Fesconin toimitusjohtaja Lujabetoni Oy Intohimojen pelikenttä käy asukkaan lompakolle Rakentaminen ja sen tekemisen tapa herättää suuria intohimoja niin poliitikkojen keskuudessa kuin alan ammattilaisten sekä tavallisten kansalaistenkin parissa. Totta kai kyseessä on ihmisten elämän suurin investointi, johon kaikkien on lähes pakko osallistua asumalla jossain. Samoin kaupungin ulkonäkö, hienosti sanottuna kaupunkikuva, muovautuu rakennusten summana. Energiankulutus, väestönsuojelu, joukkoliikenne ja moni muu asia määrittyy myös paljolti rakennusten ehdoilla. Kohtuuhintainen asuminen on mantra, jota vaaditaan kovalla äänellä tarjottavaksi. Ensimmäisenä katseet kääntyvät ahneisiin rakennusliikkeisiin, vaikka ehkä on jo huomattu, että rakennusalan yritysten tulokset ovat sangen vaatimattomia. Sama paine on meillä rakennustuotepuolella. Rakennusalaa onkin mielestäni turha syyllistää asumisen hinnoista etenkin kun alalle voi tulla lähes kuka vain ja rakennuttaa niitä edullisia asuntoja. Tonttihinnat määräävät hyvin paljon asumisen hinnasta. Tälle luonnonlaille ei vain voi mitään. Kunnilla on intressi saada tonteistaan maksimihinta ja hyviä veronmaksajia alueelleen, eli suomeksi sanottuna kalliiden asuntojen ostajia. Kohtuuhintainen asuminen ei siis juuri kiinnosta kaavoittajia. Tulisiko harkita kaavoitusmonopolin purkamista ja sallia yksityisille yrityksille hallittu aluekaavoitus esimer- 4

5 Lujatalo Oy Syksy alkaa utuisissa talouden tunnelmissa Viime aikoina yleisenä puheenaiheina ovat olleet talouden näkymät ja niiden vaikutukset rakennusalan työllisyyteen. Vaikka toistaiseksi tilauskirjat monissa suunnittelutoimistoissa ovat olleet jopa täydempiä kuin normaalisti, ovat aloitetut kuutiomäärät ja myönnetyt lupamäärät olleet laskussa. Me Lujatalossa lähdemme luottavaisina kohti tulevaa talvea. Vaikka isoja alueellisia eroja onkin, tilauskantamme on vahvalla tasolla ja ensi vuodelle siirtyvää työkantaa on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suurin saneeraustyömaamme HUS:in potilastorni valmistuu vasta kesällä 2014, ja muuallakin olemme voittaneet terveitä urakoita kireästä kilpailutilanteesta huolimatta. Kaiken perustana ovat tarkkaan valitut hankkeet, jotka tarjotaan osaamisemme puitteissa. Kuluneen vuoden aikana olen kiertänyt Lujatalon toimialueita ja työmaita, enkä ole voinut olla panematta merkille porukan sitoutumista ja tekemisen meininkiä, mitkä näkyvät parhaiten pitkäaikaisina työsuhteina sekä työmailla että toimistoilla. Syksy tuo mukanaan muutoksen tuulia pääkonttoritoimintoihimme: Uudenmaan alueyksikkö muuttaa Sola Business Valleyn tiloihin Espoon Leppävaaraan loppuvuoden aikana. Modernit ja uudet toimitilat optimoidaan käyttäjänäkökulmasta, enkä epäile, etteikö se näy positiivisena vireenä talven kääntyessä kevääksi. Hankkeiden osalta merkittävimpänä keväällä ratkenneena projektina on osallistumisemme Marja-Vantaan kehittämiseen yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Hanke tuo mukanaan pidempiaikaista ja jatkuvampaa asuntotuotantoa, jolloin toiminnan kehittäminen on mahdollista. Samalla pääsemme antamaan omaa osaamistamme Vantaan kaupungin käyttöön jo heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, ja sitä kautta edesauttamaan kohtuuhintaisen asumisen syntymistä. Vaikka syksy alkaakin harmaissa ja utuisissa merkeissä, sekä taloudessa että luonnossa, näen tilanteemme kuitenkin kohtuullisena. Kun on varustautunut oikein ja toimii johdonmukaisesti, selviää hieman tuulisempinakin aikoina. Arto Pohjonen Lujatalon toimitusjohtaja kiksi ympäristöministeriön ohjauksessa? Laskisiko tämä tonttien hintoja? Itse uskon, että kilpailu tekisi tässäkin asiassa terää. Toinen huomattavan merkittävä asumisen hinnan muodostaja ovat rakennusmääräykset: helposti jää huomaamatta, että nykyisin rakennusmääräykset, kaupunkien kaavamääräykset, tontinluovutusehdot ja rakennustapaselosteet ovat melkoinen vaatimusnivaska: lähes jokaisen kerrostalon tulee olla jos nyt ei aivan Ferrari, niin vähintäänkin Audin tasoinen erikoistuote. Tämä kustannustaso kertyy intohimojen summasta, joita on vaikeaa vastustaa yksittäisenään. Yksi viranomainen haluaa, että helsinkiläiset asuisivat väljästi. Ahtaasti asuminen on kuulemma kansallinen häpeäpilkku, ja pienten asuntojen tehokas rakentaminen on kielletty tämän johdosta. Toinen viranomainen taas haluaa kaikista asunnoista täysin esteettömiä. 20-vuotiaan sinkun voi olla vaikea käsittää, miksi hänenkin pitäisi maksaa euroa lisää asunnostaan tästä syystä. Kolmas viranomainen haluaa julkisivusta saumattoman taiteellisen merkkiteoksen ja nostaa taas asunnon hintaa. Neljäs viranomainen haluaa jokaiselle oman autohallipaikan juuri kerrostalon alle, koska tiivis kaavoitus on lähes uskonto. Viides viranomainen haluaa parantaa energiatehokkuutta merkittävästi ja samalla kuulemma rakentamiskustannukset laskevat. Ja kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja moni muukin viranomainen löytyy vaatimuksineen. Mikäli edullisia asuntoja todellisuudessa halutaan pääkaupunkiseudulle, on uskallettava heittää romukoppaan suuri osa erikoisvaatimuksista ja uskaltaa myöntää, että edullisia asuntoja tarvitaan ja ettei niitä voi toteuttaa nykysäännöksillä. Monissa muissa maissa on täysin normaalia, että asuntomarkkinoilla on tarjolla hyvin erilaisia tuotteita edullisesta premiumiin asiakkaiden maksukyvyn mukaan. Miksi Suomessa ja pääkaupunkiseudulla saa tarjota vain premiumia? Toisin toimitaan jo omilla omakotimarkkinoillakin: tuotteet vaihtelevat hyperedullisista ja pelkistetystä pienistä puutaloista premium-kivitaloihin, kuten omaan tuotteeseemme Luja-kivitaloon. Onko joku aidosti sitä mieltä, että omakotimarkkina toimii täysin väärin ja kaikkien pitäisi rakentaa perheelleen nollaenerginen iso taideteostalo kaupunkikuvan ja asumisväljyyden vuoksi? Ja jos tähän ei ole varaa, ei pidä rakentaa ollenkaan? Tätä mieltä olemme kuitenkin kerrostaloista, vaikka tätä vaatimusta ei kukaan myönnä omakseen. Mikko Isotalo Lujabetonin toimitusjohtaja 5

6 Tehdas myytävänä eli kuinka Prefabmästarna Sverige AB:n tarina sai alkunsa Toukokuu Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo istuu työpöytänsä ääressä ja miettii juuri kuulemaansa huhua. Asia on varmistettava. Hän napsauttaa internetselaimen auki ja lähtee selaamaan ruotsalaista nettilehteä. Betongleverantör i konkurs. Stockholmsarenan betonitoimittaja on todella hakenut konkurssia. 6

7 - On erittäin poikkeuksellista, että näin isoja tehtaita myydään konkurssimenettelyllä. Kiinnostuin heti, kertoo Isotalo. On toimittava saman tien. Hän etsii heti ruotsalaisesta käräjäoikeudesta pesänhoitajan nimen ja ottaa yhteyttä pesänhoitaja Anderssoniin. Pian hän saa Betongmästarna Sverige AB:n myyntiasiakirjat. Myynnissä on kaksi tehdaskiinteistöä ja niiden kiinteä omaisuus. Isotalon katse kiinnittyy Piteån tehtaaseen Pohjois-Ruotsissa. Kesästä tulisi odotettua kiireisempi. reet painavat päälle. Isotalolla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia jättää Suomen bisnestä edes päivä reissun ajaksi. - Emme olisi todennäköisesti lähteneet tarjousleikkiin mukaan, ellei kehitys- ja liiketoimintajohtajamme Haataisen Markus olisi ehtinyt käydä tarkastamassa tehdasta päivävierailulla. Asiat voivat olla joskus pienestä kiinni, kertoo Mikko Isotalo. Tehdasta ei osteta sokkona. Varsinkaan konkurssipesää. Isotalo ja Haatainen selvittivät yhtiön taustoja, tehtaiden kuntoa sekä liiketoiminnan terveyttä. - Kyllähän meitä epäilytti ostaa tehdasta, joka oli mennyt konkurssiin, sillä pesät ovat usein melkoisia sotkuja. Mutta olimme vakuuttuneita tehtaan teknisestä tasosta, johtamisjärjestelmästä ja porukan osaamisesta. Tehdas oli terve ja hyväkuntoinen. Isotalon mukaan yritys kaatui epäonnisten projektitoimitusten myötä. - Koko toimialalla yleisesti katastrofina tunnettu Stockholmsarena oli tehtaalle liian iso pala, Isotalo summaa. Tehtaan ostaminen ja sen hallitseminen olisi melkoinen pala myös Lujabetonille. Oli mietittävä vaihtoehtoja. YBT yhteistyöhön - Tehdas on ainoa kaltaisensa koko Pohjois- Ruotsissa, joten sillä on houkuttelevat näkymät. Pohjoisen teollisuus- ja kaivos rakentaminen tuovat hyvät markkinat raskaille betonirungoille, juuri niille, joita Piteån tehdas valmistaa, muistelee Isotalo pohtineensa. Kilpailua alueella kuitenkin on. Esimerkiksi Ylitorniolta käsin toimiva tarjoamaan. Yhteistarjous sopi Alapurasille mainiosti. - Olimme kartoittaneet Ruotsin markkinoille laajentumista jo pidempään. Meidän tuotantomme on painottunut lähinnä seinärakenteisiin, joten yhteistyö Lujabetonin kanssa vahvistaa molempien toimintaa, kertoo YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen. - Juha tiesi jo alueen projekteja. Ja tuskin olisimme lähteneet kumpikaan tarjoamaan tehtaasta mitään itseksemme. Tämä oli hyvä yhdistelmä, pohtii Isotalo. Kesäkuussa Alapurasen veljekset ja Isotalo löivät kättä päälle yhteistarjouksesta ja yrityskumppanuudesta. Samalla Mikko ja Juha ryhtyivät laa ti maan tarjouspapereita ole vaan tarjousdeadlineen oli enää viikko. Mutta mitä tarjota? Osviittana heillä oli tehtaan viime vuoden yli 350 miljoonan kruunun liikevaihto, oma budjetti ja kalpea arvaus kilpailijoiden tarjouksista. Vaikka tarjous kattoikin koko tehdasomaisuuden, päätyivät he lopulta tekemään melko varovaisen tarjouksen. Selvitystyötä Lujabetoni on toiminut Ruotsin valmisbetonimarkkinoilla jo vuodesta 2002 kahden valmisbetonitehtaan voimin. Yrityksen tuotetarjonnan laajentaminen naapurimaassa oli pyörinyt Isotalon mielessä jo tovin. Myytävänä oleva elementtituotantoon erikoistunut tehdas Pohjois-Ruotsissa sopi Isotalon suunnitelmiin kuin nakutettu. Tosin aika oli pahin mahdollinen. Kesän kynnyksellä Lujabetonin oma tuotanto käy täysillä ennen lomia ja muutkin kii- seinävalmistajaekspertti YBT, jonka tuotannosta jo vuosikausia lähes puolet on mennyt Ruotsin markkinoille. Isotalolla oli YBT:n omistajista, Mika ja Juha Alapurasesta suoraselkäinen ja rehellinen kuva, ja yhdistävänä tekijänä oli myös perheyritystausta. Isotalo halusi heidät mukaan. - Nämä jutut edellyttävät luottamusta. Olin tutustunut Juhaan toimialan yhteisissä tapahtumissa ja työryhmissä jo aiemmin. Jos Juha ei olisi ollut tuttu, en olisi yhteiskauppaa lähtenyt Tehtaan pelastajat Pesänhoitaja hyväksyi heidän tarjouksensa heti määräpäivän umpeuduttua. - Jopa yllättävän nopeasti, miettii Isotalo. Betongmästarna Sverige AB:n tehdas olisi pian uudessa omistuksessa. Juha ja Mikko matkustivat Piteåån 2.7. neuvottelemaan konkurssipesänhoitajan kanssa yksityiskohdista. Tärkeimpänä oli henkilöstö. Sekä Mikolle että Juhalle oli selvää pitää aiemmin toimitusjohtajana työskennellyt Rolf Skoog 7

8 Ihmiset olivat helpottuneita. Tehdasporukan kauhuskenaariona oli, että ruotsalainen kilpailija ostaisi tehtaan ja sulkisi sen kokonaan. toimitusjohtaja Mikko Isotalo johdossa. - Hän on monitoimimies, jolla on suunnittelija- ja myyntitaustaa. Se on hyvä yhdistelmä, miettii Isotalo. Samalla he kävivät esittäytymässä henkilökunnalle, joka odotti tulevaisuuttaan sydän kurkussa. Osa oli jo irtisanottu, joten tehtaalle oli jäänyt vain pieni joukko pyörittämään ylimenokauden tuotantoa. Kun Juha ja Mikko kertoivat henkilöstötilaisuudessa taustastaan ja yrityksen jatkosta, tuloksena olivat isot aplodit. Uudelle tehtaalle tultaisiin palkkaamaan kaikkiaan 70 henkeä, johon kuului myös tehtaan oma rakennesuunnittelijatiimi. Osa vanhan tehtaan tekijöistä sai eläkepaketin, ja muutama oli jo hakeutunut itse uusiin tehtäviin. - Ihmiset olivat helpottuneita. Tehdas porukan kauhuskenaariona oli, että ruotsalainen kilpailija ostaisi tehtaan ja sulkisi sen kokonaan, kertoo Isotalo. Kesäloma oli alkamaisillaan. Ruotsin mallissa betonitehtaat menevät kolmeksi viikoksi totaaliseisokkiin työntekijöiden loman ajaksi. - Toivotimme hyvät lomat ja ihmiset tervetulleeksi takaisin töihin loman jälkeen. Byrokratiakesä Lomailua se ei kuitenkaan ollut Juhalle ja Mikolle. Yritysbyrokratia ei ole kansankodissa sen sujuvampaa kuin kotimaassakaan. Rahoitus- ja takausasiat piti hoitaa saman tien loppuun. Miehet saivat myös käydä ammattiliittojen kanssa läpi yrityskohtaiset työsopimusneuvottelut ja hoitaa allekirjoitukset. Ja huolehtia jopa toimialaliittojäsenyyksistä. Yhtiön nimeksi Juha ja Mikko hakivat Prefabmästarna Sverige AB:n. Uusi yritys tarvitsee monenlaisia asioita, joita toimivien tehtaiden kohdalla pidetään selviöinä. Kuten graafisen linjauksen: käyntikortit, logot ja powerpointpohjat. - Se on melkoinen hässäkkä. Logotyyppejä piti suunnitella 20 erilaista ennen kuin löysimme sopivan, mainitsee Isotalo. - Yrityskauppa on hirveä puristus. Joku voisi luulla, että kauppakirjan kirjoittaminen kruunaa prosessin, mutta siitähän se varsinainen jumppa alkaakin. Tehdas rullaamaan Kaupan jälkeen YBT:llä ja Lujabetonilla oli käsissään 12 hehtaarin tontti ja lähes neliömetrin laajuiset tuotantolaitokset. Tehdas valmistaisi taas pian runkoja, seinäelementtejä, ontelo- ja TT-laattoja sekä tehtaan omia erikoistuotteita täydellä höyryllä. Virallisesti tuotanto lähti pyörimään elokuun viimeisenä päivänä. - Olimme varautuneet käynnistämään toiminnan nollatuotannosta, mutta tehtaalla olikin mukavasti töitä. Tarkemmin sanottuna tilauksia yli kahdeksan miljoonan edestä esimerkiksi kaivostyömaille ja Uumajan kulttuuritalolle. Tehtaan tuotanto pyörii jo, mutta hallinnollisissa töissä on vielä urakkaa vähintään loppuvuodeksi. Toimintaa on vakautettava ja johtamisjärjestelmää kehitettävä, mutta se ei estä Isotaloa tähyämästä jo ensi vuoteen. - Tavoitteena on saavuttaa tehtaalle noin 25 miljoonan euron liikevaihto. Näyttää lupaavalta, sillä kysyntää pohjoisessa Ruotsissa on. Koko Ruotsin talous porskuttaa kuin taantumaa ei olisikaan. Toimitusjohtajien takaraivoissa kuiskii aina ajatus markkinaosuuden kasvattamisesta. Vaikka sitten uusilla yritysostoilla. - Tarkkailemme uusia mahdollisuuksia erityisesti Suomessa. Ruotsissakin voisi pitkällä aikavälillä katsella toista tehdasta vähän etelämmästä. Ei kuitenkaan heti. - En lähtisi tekemään tätä ruljanssia aivan joka vuosi, Isotalo hymyilee. 8

9 Tallinnan-matkailijoiden joukkoliikenneyhteydet muuttuivat Helsingissä elokuussa. Länsiterminaaliin ei mennäkään enää busseilla. Tilalle on rakennettu uusi raitiolinja. Spora vai spåra, raitiovaunu vai raitsikka? Rakkaalla kulkupelillä on monta nimeä. Käytti sitten raitiovaunusta mitä tahansa termiä, pääsee sillä tänä vuonna Helsingissä pidemmälle kuin koskaan aiemmin. - Tänä vuonna on rakennettu normaalia enemmän, kertoo raitiovaunulinjojen rakennuksesta ja huollosta vastaavan HKL:n ratamestari Tapani Huhtala, jonka työkenttään kuuluvat kaikki linjat Jätkäsaaresta Käpylään. Syynä on kesän aikana uudistunut raitiolinja 9, joka kuljettaa nyt Tallinnanmatkaajia Länsiterminaaliin aiempien 15-bussilinjojen sijasta. Myös linja 8:n reittiä on laajennettu kehittyvälle Jätkäsaaren alueelle. - Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta keskimäärin rakennamme ja korjaamme raiteita noin 3-5 kilometriä vuosittain, kertoo Huhtala. Kovimmalla kulutuksella ovat raitiolinjojen kaarteet ja pysäkki alueet, jotka näkevät harvemmin edes kymmenen vuoden ikää. Suora kisko kestää tavallisesti vuotta. HKL:n suurimmat korjaustyöt keskittyvät kesäaikaan. Tuolloin tehtävänä on runsaat parikymmentä urakkaa ympäri raidelinjaston, noin metrin pätkissä. Aikataulut ovat tiukkoja, ja suurimmat vaihtotyöt tehdäänkin öisin. Aina liikenteen pysäyttämistä ei voi kuitenkaan välttää. - Emme ole kiusallamme tiellä. Tehtävämme on parantaa raitioliikenneolosuhteita kaikkien matkustajien hyväksi, muistuttaa Huhtala. Historiallinen Helsinki on täynnä vanhoja katuja, jotka ovat haastavia raskaan raitioliikenteen suhteen. - Esimerkiksi Aleksanterinkadun pohjassa ei ollut alun perin mitään rakennekerroksia, vaan pelkkää tiilimurskaa ja täyttömaata. Vaihdoimme tilalle luvun alussa raudoitetun betonilaatan, joka kestää, kertoo Huhtala. Kavala lehtikeli Raitiovaunuliikenteessä vuoden hankalin aika on syksy, jolloin puista tippuneet lehdet liimautuvat kiskoihin. Pahin kausi kestää Huhtalan mukaan kolmesta viiteen viikkoa. - Lehtikelin aikana työskentelemme viidessä vuorossa pitääksemme kiskot puhtaina. Aika on kuljettajille hankalaa, kun jarrutusolosuhteista ei voi olla varma. Silloin mennään sukkasillaan. Lujabetoni toimittaa HKL:lle vuosittain noin 1500 kuutiota valmisbetonia sekä tarpeen mukaan raiteiden asennuselementtejä. 9

10 Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen ja Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä Turon talon sisäpihalla. Asuntoja vanhaan tehdasmiljööseen Lujatalo Oy aikoo muuttaa Kuopion Niiralassa sijaitsevan Turon talona tunnetun teollisuuskiinteistön asuinkäyttöön. Kaupasta solmittiin esisopimus kiinteistön entisen omistajan, Kuopion Rouvasväenyhdistyksen, kanssa kesäkuussa. - Kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön vuokra- ja asumisoikeusasunnoiksi, kertoo Lujatalon aluejohtajan Heikki Jalkanen luvun alussa valmistuneessa rakennuksessa valmistettiin aluksi jonkun aikaa polkupyöriä. Varsinaisesti talo on kuitenkin tullut tunnetuksi 1938 perustetun vaatetusalan yritys Turo Oy:n tehdaskiinteistönä, jossa valmistettiin miesten vaatteita. Tehdas toiminta päättyi 90-luvun alussa. Rouvasväenyhdistys muutti tiloihin vuonna Yhdistys on tuottanut Savonia-ammattikorkeakoululle Kuopion Muotoiluakatemian tukipalvelut, mutta myy tilat oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. - Minusta on hyvä, että Lujatalo lähtee kehittämään Turon taloa. Rakennus on Kuopiolle tärkeä kulttuurikohde ja maamerkki, näkee Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä. Kiinteistöön suunnitellaan kaikkiaan noin 70 asuntoa. Remontti aloitetaan kesällä 2013 ja sen on määrä valmistua syksyllä neliöinen kiinteistö on kaupunkikuvallisesti suojeltu, joten julkisivut jätetään historialliseen asuunsa. - Tämä on meille erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa pääsemme antamaan historialliselle kiinteistölle uuden elämän, kertoo Lujatalon hankekehityspäällikkö Reijo Takkinen. 10

11 Ytimekkäästi. Lujabetonin harkot uudistuvat Lujabetoni on kasvattanut harkkoperhettään uudella mallistolla. Ohutsaumattavilla ja mittatarkoilla kevytsoraharkoilla rakentaminen on aiempaa nopeampaa ja ergonomisempaa. Kuva: Tomi Glad Lujabetoni tuo loppuvuodesta markkinoille uuden sukupolven kevytsoraharkkoperheen. Ohutsaumamuuraustekniikkaan perustuvat harkot soveltuvat kaikenlaiseen rakentamiseen aina pientalojen perustuksista lämpöeristettyihin ulkoseinäratkaisuihin. Harkkoja tulee tarjolle yli kymmenen erilaista. Lujabetonin Sakari Petsalon mukaan uusien ohutsaumattavien harkkojen teknologia on kehittynyttä ja mittatarkkuus uutta luokkaa. - Pontattu harkkomallistomme tulee nopeuttamaan rakentamista. Ne ovat perinteistä harkkoa kevyempiä, joten työmaaergonomia paranee. Myös käytettävän polymeerimodifioidun ohutsaumalaastin menekki on merkittävästi pienempi kuin perinteisissä harkoissa, mikä tuo materiaalija työsäästöjä työmaalla, kertoo Lujabetonin yksikönjohtaja Sakari Petsalo betonituotteet-yksiköstä. Luja-konserniin kuuluva laastiekspertti Fescon on kehittänyt ohutsaumalaastin juuri Lujabetonin harkkoperheelle. Harkkoperheeseen kuuluu kattava valikoima eristämättömiä harkkoja, uusi väliseinäharkko sekä 420 mm:n harkko polyuretaanieristeellä. Harkoilla voi rakentaa lähes mitä vain aina rakennusten perustuksista kosteiden tilojen seiniin ja kivitaloihin. Lämpöeristetyt harkot täyttävät myös vaativat energiamääräykset markkinoiden parhaiden u-arvojen avulla. Tuotanto alkaa Lujabetonilla loppu vuodesta Loimaan ja Oulun tehtailla, joiden tuotantotiloja on kasva tettu ja kehitetty miljoonainvestoinneilla. Lujabetonilla uskotaan uuden harkkoperheen saavan hyvän vastaanoton käyttäjäkunnassa. - On hienoa, että pystymme lisäämään kivirakentamisen kilpailukykyä uusilla vaihtoehdoilla, Petsalo iloitsee. Tuotanto aloitetaan marraskuun lopulla ja myyntiin harkot tulevat viimeistään ensi vuoden alussa. Lujabetoni jatkaa myös perinteisten paksusaumamuurattavien kevytsoraharkkojen tuotantoa. Historia Turon kiinteistönä tunnetun rakennuksen on suunnitellut Axel Fritzen Savon Pyörä Oy:lle liike- ja teollisuusrakennukseksi 1940-luvun alussa. Turo Oy siirsi rakennukseen vaatetustuotantonsa vuonna Rakennusta korotettiin vuonna 1958 Pyöräkadun puolelta yhdellä kerroksella luvun alussa rakennettu toimistosiipi purettiin Vaatetusteollisuustuotanto rakennuksessa päättyi luvun alussa, jolloin tilat muutettiin opetustiloiksi. Lähes kymmenen vuotta vuokralla ollut Kuopion Rouvasväen yhdistys osti rakennuksen tontteineen vuonna rakennukseen ryhdytään rakentamaan asuntoja. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman suurhanke Sipoon kunnan Nikkilän sosiaali- ja terveysasema päivitetään mittavalla hankkeella tämän päivän tarpeisiin. Kyseessä on mittava uudis- sekä korjausrakentamista sisältävä hanke, jonka Lujatalo Oy toteuttaa. Hanke on arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa ja tilavuudeltaan noin m 3. Urakka työllistää Lujatalossa noin sata henkilöä. Lujatalo ja Sipoon kunta allekirjoittivat sopimuksen kesäkuussa. Nykyinen terveyskeskusosa puretaan kokonaan pois ja tilalle rakennetaan täysin uusi, nykyaikaisia tarpeita vastaava tila, johon sijoittuu jatkossa terveyskeskuksen lisäksi myös osa sosiaalipuolen palveluista. Lisäksi vanha sairaalaosa, joka käsittää kaksi vuodeosastoa, uusitaan laajalla remontilla. Sairaalaosan ulkopinnat uusitaan täydellisesti ja osittain remontoidaan myös sisältä. Työt kestävät toukokuuhun 2014 saakka. - Urakka on mittava ja vaatii monenlaista osaamista. Sen lisäksi että osa vanhoista tiloista saneerataan, hanke käsittää myös purkutyöt sekä uudisrakentamisen. Uudisrakentaminen on pääosin elementtirakentamista. Saneeraukseen kuuluu puolestaan esimerkiksi julkisivun, vesikaton ja ikkunoiden täydellinen uusiminen, selvittää projektipäällikkö Timo Salo-Tuisku Lujatalosta. 11

12 Euroopan ensimmäinen ekovalojärjestelmä? Meilahden sairaala remontoidaan led-valossa HUS:n tornisairaalan rakennustyömaalla Helsingin Meilahdessa on menossa uraauurtava valaistuskokeilu. Led-tekniikkaan pohjautuva työmaavalaisinjärjestelmä on ekotehokas ja laskee valaisinkustannukset viidennekseen. Rakennustyömailla jopa 70% energiankulutuksesta menee valaisemiseen ja lämmitykseen. Valaisinyritys Oversolin ja vuokrausyritys Cramon yhteistyössä kehittämä, nimenomaan rakennustyömaille tehty kotimainen led-valaisinjärjestelmä laskee Lujatalon urakoiman tornisairaalatyömaan valaisinkustannuksia 80 prosenttia. Cramon asiakassuhdepäällikkö Timo Lambergin mukaan vastaavaa ketjutettua ledjärjes telmää ei ole tiettävästi vielä missään muualla koko Euroopassa. Tavallisesti työmaavalaisimet ovat hehkulamppuja, loisteputkia tai halogeeneja. Niiden hankintahinta on edullisempi kuin led-valaisimissa, mutta ne vievät paljon energiaa, rikkoutuvat helposti ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä. Valinnassa painoivat vähäinen sähkönkulutus ja huoltotarve. Ledvalaisinten energia- ja huoltokustannukset ovat 80 prosenttia pienemmät perinteisiin valaisinjärjestelmiin verrattuna, kertoo Lujatalon tuotantoinsinööri Antti Isotalo. Energiansäästölamput ja ledvalaisimet ovat elinkaarienergiankulutukseltaan samanlaisia, noin 3900 megajoulea per 20 miljoonaa lumentuntia. Yksi led-valo vastaa käyttöiältään 27 halogeenivalaisinta tai kolmea energiansäästölamppua. - Ledin ensisijainen idea on kestävyys sekä täydellinen kierrätettävyys. Etuihin kuuluu myös välitön valaisuteho, joka mahdollistaa liiketunnistimien tehokkaan käytön, kertoo Oversolin markkinointivastaava Kati van Heerden. Pitkä elinkaari Työmaavalaistus on Lujatalolle vuoteen 2014 saakka kestävässä peruskorjauksessa merkittävä investointi. Meilahden tornisairaalan 17-kerroksisessa rakennuksessa on rakennusurakan aikana noin 450 kulkuvalaisinta. Valaisimet jatkavat elämäänsä HUS:n työmaan jälkeenkin tulevilla työmailla. Luja-yhtiöiden yritysvastuuasioista vastaavan brändijohtaja Jussi Hirvelän mukaan rakennusalan on korkea aika tehostaa toimintaansa energiankäytön suhteen. - Valot ovat pieni mutta konkreettinen esimerkki Lujatalon kestävän kehityksen strategiasta. Jos ja kun kaikki menee pilottikohteessa hyvin, voimme laajentaa käytäntöä muillekin työmaille, kertoo Hirvelä. - Esimerkillämme toivomme kannustavamme myös muita rakennusalan toimijoita mukaan energiatehokkuuteen. 12