VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

Transkriptio

1 VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET LASTEN JA PERHEIDEN ASIAT POLITIIKAN KÄRKEEN Suomessa ymmärretään varsin hyvin se, millaisia haasteita väestön ikääntyminen tuo tullessaan erimerkiksi eläkejärjestelmälle ja terveydenhuollolle. Liian vähän ajatuksia uhrataan sille, miten väestön ikärakennetta voisi parantaa. Syntyvyytemme on jo neljättä vuotta laskussa, eikä ole enää muiden Pohjoismaiden tasolla. 20 prosenttia naisista ja 25 prosenttia miehistä jää lapsettomiksi, yleensä toiveidensa vastaisesti. Väestöliitto uskoo, että mikäli suomalaisille on tarjolla töitä, koulutusta ja kohtuuhintaista asumista, on tämä hyvä perusta lastenhankinnalle. Suomalaisten täytyy kuitenkin voida luottaa perhepolitiikan jatkuvuuteen. Taloudellisten säästöjen nimissä on lapsiperheiltä leikattu erilaisia tukia, oikeuksia ja palveluita ilman, että asiasta on tehty riskianalyysiä. Mielestämme tämä johtaa lasten ja perheiden mahdollisuuksien eriarvoistumiseen. Eniten erilaisista leikkauksista kärsivät yhden vanhemman perheet ja monilapsiset perheet. Saman huolen jakavat kanssamme myös Väestöliiton uusimman Perhebarometrin vastaajat. Lapsi- ja perhepolitiikkaa tehdään Suomessa käytännössä ilman visiota tulevaisuudesta. Tilanne vaatii korjausta: tarvitaan uusia rohkeita linjauksia ja pitkäaikaisia satsauksia. Lapsi- ja perhepolitiikan tavoitteena pitää olla kansalaisten perheellistymistoiveiden ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsen edun ensisijaisuus. Päätöksenteon tulisi pohjata ennakkoarviointiin siitä, mitä vaikutuksia niillä on lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Perheiden asiat jakaantuvat moneen eri ministeriöön, eikä kokonaisuus ole kenenkään käsissä. Esitämme, että Suomeen perustetaan Lapsi- ja perheministeriö. Sitä tarvitaan johtamaan lapsiin ja perheisiin kohdistuvia toimia niin taloudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa kuin kasvatuksen tuessakin sekä ennakoimaan muutosten seurauksia lapsille ja perheille.

2 Määrätietoinen satsaus varhaiseen lapsuuteen lisää perheiden hyvinvointia ja säästää huomattavasti varoja verrattuna korjaaviin ja laitoshoitoa vaativiin ratkaisuihin. Tarvittaessa perheiden tulee saada palveluita kotiin. Perheellistymistä on syytä tukea jo opiskeluaikoina. Nyt 60 prosenttia opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä johtaa siihen, ettei suurin osa opiskelijoista uskalla ajatella lastenhankintaa opiskeluaikana. Opiskelijoiden toimeentulovaikeudet pidentävät myös opintoja ja lykkäävät myös tätä kautta perheen perustamista. Näiden lisäksi työn ja perheen yhteensovittaminen sekä vanhusten huolenpito ovat asioita, joihin perhepolitiikassa on kyettävä vastaamaan. Toisaalta isovanhemmat ovat myös perheille tärkeä hoivaresurssi. Sukupolvien välinen yhteys on tärkeää sekä lapsenlapsille että isovanhemmille ja sitä tulisi ylläpitää myös vanhempien erotilanteissa. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ LAPSET JA PERHEET Suomeen perustetaan lapsi- ja perheministeriö, joka tekee ja johtaa lapsi- ja perhepolitiikkaa Kotihoidontuen ja lapsilisän leikkaukset tulee perua Perhevapaat toteutetaan vanhempainvapaatyöryhmässä (2011) esitetyn joustomallin avulla. Tässä mallissa vanhemmat voivat hoitaa lasta kotona niin kauan kun tämä täyttää 15 kk ja he voivat käyttää vapaakuukausia nykyistä joustavammin yhtä aikaa tai eri aikaan. Molemmille vanhemmille varataan oma 3 kk pituinen vapaajakso, äidille lisäksi 1 kk ennen lapsen syntymää ja vanhempien vapaasti jaettava jakson kokonaiskesto on 9 kk. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen pitää olla suurempi Huoltajakorotus on palautettava opintotukeen Opiskelijalapsiperheiden saama asumistuen taso ei saa heiketä lapsen syntymän jälkeen Lasten ja perheiden palveluissa painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluita kuten neuvola- ja kotipalveluita sekä kotikasvatuksen tukea. Tarvittaessa palveluita tulee saada myös kotiin Lapsiperheiden asumista tulee tukea voimakkaammin Lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi ja arviointi otetaan kaiken perhepoliittisen päätöksenteon perustaksi Palveluissa lisätään osaamista lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamisessa ja lisätään näiden ryhmien osallisuutta palvelujen

3 kehittämiseen. Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta 2. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT KOOTTAVA YHTEEN SEKÄ SÄILYTETTÄVÄ LÄHELLÄ PERHEITÄ - JÄRJESTÖLÄHTÖISIÄ PALVELUITA ON VAHVISTETTAVA Lasten, nuorten ja perheiden palvelut jakaantuvat monelle hallinnonalalle koulutuksesta, liikunnasta ja nuorisotyöstä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. SOTE-uudistus näyttää johtavan kohti yhä suurempia palveluyksiköitä, joilla uskotaan saavutettavan toiminnan tehokkuutta ja säästöjä mutta joka tarkoittaa usein pitkiä matkoja palvelun käyttäjille eli asiakkaille. Keskittämisen kaikkia kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty eikä myöskään sitä, mitä pitkät matkat merkitsevät yksilölle tai perheelle. Hyvänä esimerkkinä on synnytyssairaaloiden määrän supistaminen, joka käytännössä merkitsee satojen kilometrien matkaa ja riskiä matkasynnytyksiin. Erityisen tärkeää on, että päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, liikunta- sekä kirjastopalvelut turvataan lähipalveluna eri puolilla maata tasapuolisesti. Palvelut kuuluvat niillekin, jotka eivät asu isoissa kaupungeissa. Suomessa pitäisi myös kehittää uusia ratkaisuja esimerkiksi liikkuvaa palveluntarjontaa tukemalla. Järjestöpalvelujen monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää myös tulevassa uudistuksessa. Järjestöt tuntevat aidosti ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelujaan vuosikymmenten ajan. Yleishyödyllisinä toimijoina ne myös toimivat vertaistuen ja vapaaehtoistyön toteuttajina. SOTE-hankinnoissa onkin edellytettävä hankintamenettelyn yksinkertaistamista ja edistettävä pienten ja keskisuurten paikallisten ja alueellisten palveluntuottajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Esimerkiksi parisuhteen kriisien ja erotilanteiden tukipalveluissa järjestöt ja seurakunnat ovat merkittäviä palvelun tuottajia. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ - PALVELUT Päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvola ja kotipalvelu sekä kirjasto ja liikuntapalvelut on oltava helposti saavutettavissa ja riittävän lähellä Parisuhteiden ja erotilanteiden sovittelun tukea pitää lisätä ja näihin asioihin liittyviä palveluita koota yhteen

4 SOTE-hankinnoissa on hankintamenettelyä yksinkertaistettava ja edistettävä pienten ja keskisuurten paikallisten ja alueellisten palveluntuottajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Järjestöjen mahdollisuuksia tulee vahvistaa palvelusetelijärjestelmää kehittämällä ja vaatimalla kilpailutukseen muitakin argumentteja kuin pelkkä hinta Uusissa järjestelyissä tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä eli huomioida asiakkaiden eli palvelun käyttäjien näkökulma ja tarpeet 3. JOUSTAVA TYÖAIKA JA OSA-AIKATYÖ JA YKSINYRITTÄJIEN TUKEMINEN HELPOTTAVAT PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISTA Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet saattavat kohdata ketä tahansa perhetilanteesta riippumatta. Perheen ja työnteon toimivalla yhteensovittamisella on koko väestön tuki. Siinä voittavat sekä työnantajat että työntekijät, lapset ja aikuiset sekä isät ja äidit. Joustava työaika on käytössä Suomessa vain noin puolella työntekijöistä ja osaaikatyön tekeminen on Suomessa vähäistä. Osa-aikatyö on tutkimusten mukaan eräs eniten toivottuja tapoja edistää perheen ja työn yhteen sovittamista. Usein työajan lyhentäminen tai osa-aikatyö ei ole perheille mahdollista, koska asuminen ja eläminen ovat kalliita. Työajan lyhentäminen on ollut suosittu ratkaisu varsinkin alle kouluikäisten ja pienten koululaisten hoidon järjestämiseksi. Työajan lyhentämisestä perheille maksettava osittainen hoitoraha koskee kuitenkin vain luokkalaisen lapsen vanhempia, ei 3 6-vuotiaiden lasten vanhempia. Epätyypilliset työsuhteet ja työnteon muodot ovat muuttuneet yhä yleisemmiksi. Epätyypillisen työn tekijä on usein yrittäjä, ja yleensä yksinyrittäjä, joita on Suomessa jo Moni heistä on iässä, jossa on jo saatu lapsia tai lastenhankintaa suunnitellaan. Yksinyrittäjät ovat monien etuuksien, kuten lomien ja työterveyshuollon ulkopuolella. Tähän ansiotyön malliin liittyy ylipäätään myös monia perheen perustamisen kannalta merkittäviä epävarmuustekijöitä. Miesten ja naisten palkat ovat kytköksissä moniin yksilöiden ja perheiden valintoihin työelämässä. Tasa-arvoisemmat palkat mahdollistaisivat vanhempien tasapuolisemman osallistumisen lastenhoitoon ja työelämään. Esimerkkeinä tästä ovat mm. naisten ja miesten pitämät perhevapaat ja niiden kesto tai palkan riittävyys valittaessa lyhennettyä työaikaa tai osa-aikatyötä kokoaikaisen työn sijaan Perhebarometrin mukaan isät olisivat valmiimpia hoitamaan lapsia pidempään kotona, kun mitä he todellisuudessa tekevät.

5 VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMINEN Perheen ja työn yhteensovituksen hyvien käytäntöjen edistäminen kirjataan myös tulevan hallitusohjelman keskeisiin tavoitteisiin Tilapäisen hoitovapaan ikärajaa on nostettava 13 vuoteen ja tuetun osa-aikatyön piiriin on otettava myös 3 6-vuotiaiden lasten vanhemmat Kolmikannassa selvitetään, miten jaetun työn käytäntöjä voidaan hyödyntää Suomessa. Jaettu työ tukisi työllisyyttä ja työmarkkinaasemien säilymistä, ehkäisisi uupumusta ja tasapainottaisi perheen ja työn yhteensovitusta Suomessa edistetään entistä tehokkaammin naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumista, perheen ja työn yhteensovituksen tukemista ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua työpaikoilla Itsensä työllistäjien asemaa ruvetaan seuraavalla vaalikaudella laajaalaisesti parantamaan jo tehtyjen selvitysten pohjalta 4. MAAHANMUUTTAJIEN KIELITAITOON JA KOULUTUKSEEN ON PANOSTETTAVA VOIMAKKAASTI Väestönkasvu Suomessa on perustunut suurimmaksi osaksi muuttovoittoon vuodesta 2007 lähtien. On huolehdittava kaikkien maahanmuuttajien osallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä edistettävä molemminpuolista sopeutumista. Kotouttamistoimet ovat koulutuksen lailla investointeja tulevaisuuteen. Suomen/ruotsin kielen taito on avain osallistumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielikurssien kysyntä on niin kovaa, että kursseille pääsyyn voi kulua kuukausia. Kaikille muuttajille on turvattava mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia heti Suomeen muutosta lähtien. Julkisen vallan on otettava vastuu kieliopintojen koordinoinnista ja järjestämisestä sekä tiedon välittämisestä kaikille kielikoulutusta hakeville, ei vain kotoutumistoimien piirissä oleville. Maahanmuuttajien täällä syntyneet lapset ovat yhdenvertaisuuden koetinkivi: saavatko he samat mahdollisuudet kuin muutkin vai kohdellaanko heitä ikuisina ulkopuolisina? Moni toisen asteen koulutukseen päässyt jättää opinnot kesken. Kouluilla on merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa ja myönteisten etnisten suhteiden

6 luomisessa. Monikulttuurisuus- ja globaalikasvatusta sekä syrjinnän nollatoleranssia tulee peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kehittää määrätietoisesti. Lapsille ja nuorille avainasemassa koulutuksen onnistumisessa on vahva oman äidinkielen taito, joka luo pohjan käsitteelliselle ajattelulle. Vieraskielisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia opiskella mielekkäästi omaa äidinkieltään on vahvistettava. Samalla on varmistettava suomen tai ruotsin kielen taidon monipuolinen kehittyminen, etenkin varhaiskasvatuksessa. Perhesiteet auttavat sopeutumaan uusiin oloihin. Suomessa ei ole mahdollista saada omille ulkomailla ikääntyville vanhemmille lupaa maassa oleskeluun ja ydinperheen jäsentenkin maahantuloa on vaikeutettu vuodesta 2010 lähtien. Perheenyhdistämissäännöksiä pitäisi tulkita lapsen edun näkökulmasta. Inhimillisyyden ja perhe-elämän nimissä olisi vanhempien saatava muuttaa maahan. Elävä suhde isovanhempiin on tärkeä myös lastenlasten oman äidinkielen taidon, psyykkisen hyvinvoinnin ja kulttuuriidentiteetin kannalta. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ - MAAHANMUUTTO Kielikurssien määrää on lisättävä voimakkaasti ja niitä on tarjottava kaikille maahan muuttaville Lasten ja nuorten oman äidinkielen osaamista on vahvistettava Maahanmuuttajanuorten osallistumista toisen asteen koulutukseen täytyy tukea erityistoimin Yhdenvertaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä vahvistavaa kasvattamista täytyy peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa lisätä ja kehittää Perheiden yhdistämistä on helpotettava Erilaisista syistä paperittomana maassa oleskelevan oikeus terveydenhuoltoon on turvattava, myös kiireettömän hoidon osalta 5. NUORILLE KOKONAISVALTAISTA ELÄMÄNHALLINNAN TUKEA RIITTÄVÄN AJOISSA JA LÄHELTÄ Nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat erittäin tärkeitä. Nuorten palveluita tulee koota yhteen niin että nuoren ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Koulutuksen, työllistymisen, asumisen, mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteet kytkeytyvät usein toisiinsa. Palveluiden tulee olla mahdollisimman helposti saavutettavissa ja lähellä nuoria. Ammattilaisten osaamista

7 nuorten kohtaamisessa ja palveluista tiedottamisessa tulee lisätä. Nuoret itse tulee ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen. Kouluissa oppilashuoltopalvelut ovat avainasemassa. Koulujen palveluihin ja opetukseen kohdistuvat säästöt heikentävät nuorten hyvinvointia ja koulutyytyväisyyttä sekä lisäävät suoranaista syrjäytymisvaaraa. Koulutuksen voimavarojen leikkausten ja toisen asteen oppilaitosten supistamisen sijaan pitää panostaa yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin siten, että tarjontaa on kysyntää vastaavasti eri puolilla Suomea. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Koulutukseen tarkoitettuja kuntien valtionosuuksia ei saa leikata. On entistä tärkeämpää huolehtia koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta, koska työllisyysaste ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutukseen panostamista. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ - NUORET Nuorille taataan paikallisesti kokonaisvaltaisia elämänhallinnan tukipalveluita Nuoret otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on resursoitava riittävästi, jotta uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toteutuu Nuorille tulee olla tarjolla riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita Toisen asteen oppilaitosten määrää ei saa supistaa ja keskittää koulutusta vain suuriin keskuksiin Kouluväkivaltaan puuttumiseen ja kiusaamisen vähentämiseen pitää löytää toimivat valtakunnalliset mallit Resursseja ja etsivää nuorisotyötä tulee ohjata enemmän toisen polven maahanmuuttajanuorten, erityisesti poikien sekä lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukemiseksi 6. SEKSUAALITERVEYSPALVELUITA ON OLTAVA KAIKKIEN SAATAVILLA - HELPOSTI Seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden merkitys ihmisen hyvinvoinnin tukena tulee ymmärtää ja huomioida palveluja suunniteltaessa. Seksuaaliterveyspalveluita tulee olla kaikkien, myös ikäihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien saatavilla.

8 Erityisesti nuoret tarvitsevat seksuaaliterveyspalveluja lähipalveluina. Palvelujen saavutettavuus ja ehkäisyvälineiden ja -valmisteiden edullinen hinta ehkäisevät tehokkaasti seksitauteja ja ei-toivottuja raskauksia. Hedelmällisyysneuvonta on oleellinen osa seksuaaliterveyspalveluita. Tarvitaan sekä yleistä valistustyötä että yksilöllistä neuvontaa. Synnytyssairaalaverkostoa ei saa harventaa siten, että nakerretaan niitä saavutuksia, joita maassamme on onnistuttu tekemään lasten- ja äitiyshuollossa. Lainsäädäntötyössä ja kaikessa päätöksenteossa on huolehdittava seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisesta asemasta muiden väestöryhmien rinnalla. Seksuaaliterveyden tukemisen pitää olla osa sosiaali- ja terveysalojen ammattitutkintoja. Kaikissa hoito- ja kasvatusalan ammateissa toimivilla henkilöillä tulee olla riittävä ammattitaito seksuaalisuuden kohtaamisessa ja seksuaaliterveyden tukemisessa. Kouluissa on vahvistettava niin aikuisten kuin lastenkin taitoja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisessa. Ehkäisyvalmisteiden hinta ei saa muodostua esteeksi raskauden tai seksitautien ehkäisemiselle. Alle 20-vuotiaiden tulee saada raskaudenehkäisy, niin kondomit kuin hormonaalinen ehkäisy maksutta. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ - SEKSUAALITERVEYS Seksuaaliterveyspalvelut on pidettävä lähipalveluina ja kaikkien saatavilla Ehkäisyä ja hedelmällisyysneuvontaa on oltava helposti ja edullisesti saatavilla Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on kohdeltava tasavertaisesti ja seksuaalisen monimuotoisuuden hyväksymistä on edistettävä Seksuaaliterveys on saatava osaksi sosiaali- ja terveysalojen ammattitutkintoa Seksuaaliseen häirintään on kyettävä puuttumaan ja vähentämään sitä Valtionhallinnossa tulee huolehtia seksuaali- ja lisääntymisterveyden seuraamisesta, tutkimisesta, kehittämisestä ja tiedonvälityksestä 7. KEHITYSPOLITIIKASSA JA KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ PAINOTUS SEKSUAALITERVEYTEEN JA -OIKEUKSIIN

9 Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijämaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämisessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomen nykyisessä kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa seksuaaliterveys ja - oikeudet nähdään keskeisenä keinona poistaa eriarvoisuutta ja edistää kehitystä. Seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia on painotettu vahvasti vuonna 2012 julkaistussa Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittisessa toimintaohjelmassa sekä YK-strategiassa. Suomi on myös voimakkaasti ajanut sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen aseman parantamista ja seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia, kun kestävän kehityksen tavoitteita on pyritty kansainvälisesti edistämään. VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ KEHITYSPOLITIIKKA JA -YHTEISTYÖ Suomen tulee priorisoida kehitysyhteistyölinjauksissaan seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämistä. Tämä tukee sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista, naisten ja nuorten, erityisesti tyttöjen aseman parantamista sekä köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä Nuorten koulutus, terveys ja työnsaanti sekä heidän osallistumisen lisääminen tulee olla Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keskeinen tavoite Suomen tulee kohdentaa rahoitusta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseen hauraissa valtioissa ja kriisialueilla Suomen tulee olla globaalisti vastuullinen ja sitoutua saavuttamaan kansainvälisesti hyväksytty tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0,7 % BKTL:sta hallituskauden aikana. 10 % määräahoista on kohdennettava seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiseen (nyt n. 6 %)