Sivistyslautakunta nro 1/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 1/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 1 SIVLTK 2 SIVLTK 3 Kokouksen järjestäytyminen Jaostojen pöytäkirjojen ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Sivistyslautakunnan tehtävät ja sivistysosaston organisaatio alkaen SIVLTK 4 Kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma toimintakaudelle SIVLTK 5 n lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusten arviointia ajalla SIVLTK 6 n lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilun päättyminen SIVLTK 7 SIVLTK 8 Uuden päiväkodin rakentaminen Tyyskylän alueelle Sivistyslautakunnan vuoden 2011 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen SIVLTK 9 Sivistyslautakunnan myöntämien harkinnanvaraisten avustusten periaatteet alkaen SIVLTK 10 SIVLTK 11 SIVLTK 12 SIVLTK 13 Sivistyslautakunnan myöntämien vuoden 2011 harkinnanvaraisten avustusten julistaminen haettavaksi Ruotsinkielisten yläkoululaisten lähikoulun osoittaminen Opetuslautakunnan vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen Sivistyslautakunnan vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen SIVLTK 14 Lautakunnan kokoukset kevätkaudella 2011 SIVLTK 15 SIVLTK 16 Opetuslautakunnan vuoden 2010 sisäisen valvonnan arvioinnin hyväksyminen Sivistyslautakunnan vuoden 2010 sisäisen valvonnan arvioinnin hyväksyminen

2 Sivu 2 Nro 1/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo tauko klo Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Huittinen Markku, jäsen Lönn Helena, varajäsen Paasikivi Anna, jäsen Savinainen Tuula, jäsen (saapui kello ) Muut läsnäolevat Nordström Marcus, kunnanhallituksen edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Salonen Samuli, johtava rehtori (poistui kello ) Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö (poistui kello ) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö (poistui kello ) Koskinen Tommi, hallinnon suunnittelija Asiat 1 16 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Elisa Calin pöytäkirjantarkastaja Helena Lönn pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Kunnanvaltuusto on päättänyt sivistyslautakunnan kokoonpanosta. Lautakunnan jäseniksi valittiin vuosiksi : Varsinaiset jäsenet Carl-Johan Gottberg Heidi Backman Elisa Calin Mari Lovén Markku Huittinen Anna Paasikivi Pekka Halonen Olli Alho Tuula Savinainen Henkilökohtaiset varajäsenet Stefan Svanfeldt Helena Lönn Mikko Malmgren Jussi Suvanto Kirsti Pitkänen Markku Tiilikainen Susanna Söderlund Bjarne Bäckman Merike Hintikka Lautakunnan puheenjohtajaksi valtuusto nimesi Carl-Johan Gottbergin ja varapuheenjohtajaksi Anna Paasikiven. Kunnanvaltuusto on myöntänyt Mari Lovénille eron sivistyslautakunnan jäsenyydestä harkintansa perusteella. Uudeksi jäseneksi Lovénin tilalle lautakuntaan valittiin Satu-Kristiina Hautamäki. Kunnanhallitus on nimennyt edustajakseen lautakuntaan Marcus Nordströmin. Hallintosäännön 10 :n mukaan kunnan toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla. Käytännön mukaan myös esittelijällä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Myös kunnanhallituksen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala p , s-posti jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi;

4 Sivu 4 - myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden lautakunnan kokouksissa sihteerinä toimivalle kehittämispäällikkö Jarno Moisalalle ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden lautakunnan kokouksissa kehittämispäällikkö Jarno Moisalalle, johtava rehtori Samuli Saloselle, varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluomalle, vapaa-aikapäällikkö Juha Liljalle ja hallinnon suunnittelija Tommi Koskiselle; - muutti asioiden käsittelyjärjestystä niin, että asiakohdan 3 jälkeen käsitellään ensin asiakohdat 8, 9 ja 10 ja - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Elisa Calinin ja Helena Lönnin.

5 Sivu 5 SIVLTK 2 Liite 1 JAOSTOJEN PÖYTÄKIRJOJEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. - Pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat liitteenä. Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia opetuslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto pöytäkirja Undervisningsnämndens svenskspråkiga sektion pöytäkirja Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo /2010-8/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo , 86-87/2010 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo , 66/2010-8/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo , 143/2010-4/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo , 187/2010-3/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo , 1-2 Päätös: Ehdotuksen mukaan.

6 Sivu 6 SIVLTK 3 Oheismateriaali SIVISTYSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA SIVISTYSOSASTON ORGANISAATIO ALKAEN Kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan organisaatio- ja päätöksentekorakenteen uudistamisesta. Samalla kunnanvaltuusto hyväksyi myös sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön. Johtosääntö astui voimaan Johtosäännön mukaan kunnan sivistystoimen toimialasta vastaa sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla on kaksi jaostoa: sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ja sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto. Sivistyslautakunnassa asiat ratkaistaan sivistystoimen johtajan esittelystä. Sivistystoimen johtaja johtaa sivistysosastoa. Sivistystoimen johtajan sijaisena toimii varhaiskasvatuspäällikkö. Osasto muodostuu seuraavista tulosalueista: - Varhaiskasvatuksen tulosalue (tulosaluepäällikkönä varhaiskasvatuspäällikkö); - Opetuksen tulosalue (tulosaluepäällikkönä johtava rehtori); - Vapaan sivistystyön tulosalue (tulosaluepäällikkönä vapaaaikapäällikkö). Sivistystoimen johtajan alaisuudessa toimii lisäksi sivistystoimiston tulosyksikkö. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston keskeisimpien viranhaltijoiden sekä kunnanhallituksen toimivalta käyvät ilmi oheismateriaalina olevista johtosäännöistä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kaavio sivistysosaston jakautumisesta tulosalueisiin ja tulosyksiköihin alkaen. - Oheismateriaalina sivistystoimen johtajan päätös sivistysosaston tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin ja tulosyksiköiden esimiesten määräämisestä alkaen. - Oheismateriaalina voimaan tullut sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntö. - Oheismateriaalina voimaan tullut kunnanhallituksen johtosääntö. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh , s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.

7 Sivu 7 Päätös: Ehdotuksen mukaan.

8 Sivu 8 SIVLTK 4 Liite 2 KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunta voi päättää toiminnan järjestämisestä ja toiminnan laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää Opetushallituksen hyväksymien koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Kunnille myönnetään valtionosuutta, mikäli se järjestää toimintaa. Opetushallituksen antamien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan kunnan tulee hyväksyä toimintasuunnitelma aamu- ja iltapäivätoimintaa varten, jossa määrätään toiminnan yleisestä järjestämisestä, toimintatunneista ja muista tarpeellisista toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 22. kohdan mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on hyväksyä kuntakohtainen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Valtionosuuteen oikeuttavaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota vähintään 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin yleensä klo 7-17 välisenä aikana. Osallistuminen on lapselle aina vapaaehtoista. Nyt käsiteltävänä oleva iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on voimassa Toiminnasta peritään porrastettu kuukausimaksu. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaisesti sivistyslautakunta päättää tehtäväalueellaan taksat ja maksut. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä 2 on ehdotus kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi toimintakaudelle Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p , s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä ehdotuksen kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi liitteen mukaisesti toimintakaudelle hyväksyä iltapäivätoiminnan toistaiseksi voimassa olevat maksut seuraavasti:

9 Sivu 9 hoitoaika enintään 3 h/pv hoitoaika enintään 5 h/pv 60 euroa/kk 100 euroa/kk. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen seitsemäntenä asiakohtana. Ehdotuksen mukaan.

10 Sivu 10 SIVLTK 5 Oheismateriaali SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA AJALLA Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta alkaen. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti määräaikaisesti ajalla Kunnanvaltuustolle raportoidaan kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 euroa kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Tässä tarkastelujakso on edellisen kerran kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on tarkasteltu tilanteessa (kunnanvaltuusto ). Tarkastelujakso on edelleen lyhyehkö, joten päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat vasta suuntaa-antavat. Yhteiskunnassa vallinnut taloudellinen taantuma vaikeuttaa kuntalisän vaikutuksesta tehtävää arviointia. Opetuslautakunnan talousarviossa vuodelle 2010 oli varattu euroa kuntalisän maksamista varten. Kuntalisän määrärahan toteuma oli tilanteessa % ( ,74 euroa). Kotihoidon tuen kuntalisään tarkoitettu määräraha ylitettiin ja ylityksen suuruus oli vuoden vaihteessa ,74 euroa. Tiedot perustuvat tilinpäätösennusteeseen. Kahdentoista kuukauden tarkastelujakson (tarkastelukuukaudet tammikuun 2010 ja joulukuun 2010 välillä) perusteella voidaan todeta, että n kunnassa käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisän hakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2010 aikana 28 % (71 -> 91) ja kotihoidon piirissä olevien lasten määrä on kasvanut 22 % (143 -> 175). Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden tarkastelujaksolla 21 % (126 - >153). (0 5-vuotiaiden) määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) ja alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa kasvanut 2 % (49 -> 50).

11 Sivu 11 Vuoden aikana kasvuprosentti on vaihdellut, alle 3-vuotiaiden osalta edellisellä tarkastelujaksolla oli kasvua 29 %. Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on vuoden aikana ollut lähes sama lukuun ottamatta selkeää kasvua vuoden alun tammikuusta helmikuuhun. Kotihoidossa olevien lasten määrän kohdalla voidaan todeta sama ilmiö. Eli helmikuun jälkeen tilanne on pysynyt suhteellisen samana. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on tilasto päivähoidossa olevien lasten ja kuntalisän hakijoiden määristä sekä vertailu kotihoidossa olevien lasten ja kuntalisän saajien määristä (taulukot 1-6). Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p , s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana.

12 Sivu 12 Päätös: Lautakunta päätti - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi.

13 Sivu 13 KH:12 /2009 SIVLTK 6 KH : 12/2009 OPLTK SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄKOKEILUN PÄÄTTYMINEN n sivistystoimi on vastaanottanut päivätyn valtuustoaloitteen koskien kuntalisän käyttöönottoa ssa. Valtuustoaloitteessa on selvitysten aikatauluksi, tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi esitetty, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona ja se olisi mahdollista alkaen , ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuussa. Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää luovat asiakasperheiden valinnat, jotka koostuvat ssa valinnoista lasten kotihoidon, kunnallisen ja yksityisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon sekä osa-aikaisen että osa- ja kokopäivähoidon välillä. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella päivähoitosetelillä. Perheet voivat valita kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspalvelun sijaan myös lasten hoitamisen kotona. KELA tukee lasten kotihoitoa lakisääteisellä kotihoidontuella. n varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa ei tällä hetkellä ole valittavana ei- lakisääteisiin palveluihin kuuluvaa kotihoidontuen kuntalisää. Aiemmat selvitykset kotihoidontuen kuntalisästä ssa on tehty vuosina 2002 ja Kiintymyssuhdeteorioiden valossa lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen perustuva turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen suotuisaa kasvu- ja oppimisprosessia optimaalisella tavalla. Edellä mainittu mahdollistuu usein parhaiten alle 3-vuotiaan lapsen ollessa kotihoidossa. Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on julkistettu. Yhteenvetona valtuustoaloitteen suuntaisesti voidaan todeta, ettei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tai -ympäristö tukisi lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Merkitseviä muuttuvia tekijöitä on paljon. Kuntalisän mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia mm. hoitopaikkainvestointeihin on vaikea ennustaa. Laadukkailla kuntalaiskyselyillä voidaan saada suuntaa-antavia perheiden näkemyksiä ja kannanottoja kuntalisän vaikutusten ennakoinnin tueksi kuitenkaan varmaa tietoa perheiden sitoutumisesta tiettyihin ratkaisuihin ei kyselyillä voida saada. Perheiden lasten hoitoa koskevien ratkaisujen taustalla ovat useat tekijät, mm. arvovalinnat, työllisyys- ja taloudellinen tilanne sekä monet muut yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Varmaa on, että kuntalisän käyttöönotolla on välittömiä kustannusvaikutuksia, joihin kuluvan vuoden talousarviossa ei ole varauduttu. Mikäli kunta-

14 Sivu 14 lisän euromäärä on merkittävän suuri, on toki todennäköistä, että pidemmällä aikavälillä kuntalisän käyttöönotto edesauttaa hillitsemään hoitopaikkainvestointeja. Kuntalisän maksamista ei voida perustella taloudellisesti edullisena vaihtoehtona. Sen sijaan perustelut lapsen edulla ovat oikeita. Ehdotus: Päätös: KH Nopeasti heikentyneessä kuntataloudessa etsitään parhaillaan kustannussäästöjä, joita jo niukasti laaditussa talousarviossa on erittäin haasteellista löytää, kohdentaa ja toteuttaa. Kriittisen säästötarkastelun kohteena ovat lakisääteiset palvelut ja niiden tuottamiseen tarkoitetut resurssit. Samanaikaisesti välittömästi kustannusvaikutuksia aikaansaavan, ei-lakisääteisen kuntalisän käyttöönotto ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole kannattavaa. Osana varhaiskasvatuksen monipuolista sekä laadukasta palvelutarjontaa ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuntalisän käyttöönottoa voidaan tarkastella uudelleen. Opetuslautakunta päättää, että edellä lausuttuun perustuen kuntalisää ei oteta käyttöön alkaen. Ehdotuksen mukaan. = = = = = Marcus Nordströmin, Yrjö Kokkosen, Elisa Calinin ja Kristian Parviaisen allekirjoittama aloite kuuluu seuraavasti: Päivähoitolaki antaa alle kouluikäisille lapsille subjektiivisen oikeuden kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden jälkeen, tyypillisesti lapsen kymmenennestä ikäkuukaudesta alkaen. n kunnassa tämän oikeuden ilmentymiä ovat kunnallinen päiväkotihoito ja kunnallinen perhepäivähoito. Lisäksi kunta tukee yksityisesti järjestettyä hoitoa päivähoitosetelillä, mutta vain jos hoidon tuottaa ulkopuolinen taho, joko yksityisen päiväkodin tai perhepäivähoidon muodossa. Useassa väitöskirjassa ja tutkimuksessa on yritetty selvittää alle kouluikäisten lasten eri hoitomuotojen vaikutusta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tukee parhaiten lapsen kehittymistä. Yhtälö muodostuu monesta vaikuttavasta tekijästä, mm. perheen sisäisistä olosuhteista, lapsen yksilöllisestä kehitysasteesta hoitomuotoa valittaessa ja lähipiirin elämäntilanteesta. Pienen lapsen kehityksen kannalta paras hoitomuoto voi olla niin päiväkoti, perhepäivähoito kuin kotihoito. Laki tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea pienten lasten kotihoitoa kuntalisällä. Kuntaliiton seurannan perusteella tällaista tukea maksavien kuntien määrä on jatkuvasti kasvava. Tarkastellessa naapurikuntiamme voimme todeta, että n lisäksi ainoastaan Inkoo on jäänyt kehityksestä jälkeen,

15 Sivu 15 esim. Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja kaikki suuret kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, maksavat kotihoidon kuntalisää. Kuntalisän maksamista pitäisi tarkastella ennen kaikkea erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, perheet joissa toinen vanhempi tienaa merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet joissa toinen vanhempi on työtön, voinevat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito-oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Me allekirjoittaneet vastustamme lähtökohtaisesti tasavertaisuuden ja lasten edun mittaamista rahassa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan kuitenkin huomioimaan tämäkin näkökulma, on todettava, että vuoden 2009 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella asian vaikutus kunnan taloudelle olisi hyvin pieni, enimmillään alle yhden prosentin verran kokonaisbudjetista. Laskettuna keskimääräisellä kuntalisällä, 136 / kk, voidaan arvioida, että taloudellinen vaikutus olisi enintään luokkaa 200 tuhatta euroa / vuosi. On huomattava, että kuntalisän käyttöönottaminen tukimuotona voi parhaassa tapauksessa olla kunnalle nettopositiivinen päätös. Alustavalla tarkastelulla jo kahdenkymmenenkahden alle kolmevuotiaan lapsen siirtyminen kotihoitoon nykyisen kunnallisen hoitomuodon sijaan toisi nykyisellä päivähoidon kustannusrakenteella kunnalle positiivisen vaikutuksen suunnittelukauden aikana. Tällöinkin on todettava, että kotihoidon kuntalisä lykkäisi tulevia tarpeita investoida uusien päiväkotien rakentamiseen, ja lisäisi n kiinnostavuutta myös lapsiperheiden asuinkuntana. Lisäksi on todettava, että kotihoidon tuen kuntalisä helpottaisi välittömästi kunnallisen päivähoidon akuuttia henkilöstöpulaa ja jonotilannetta. Henkilöstöpulan voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun Työvoimatoimiston internet-palvelu tuntee Uudenmaan alueella 169 auki olevaa alan työpaikkaa, eikä ole palkalla kilpailtaessa listan kärkipäässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sivistystoimi valmistelee toimenpiteet ja tekee tarpeelliset selvitykset kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Selvitysten aikatauluksi, tavoitteeksi ja suuntaviivoiksi esitämme, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona, että se olisi mahdollista alkaen , ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuun kokoukseen. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy opetuslautakunnan ehdotuksen perusteluineen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Jäsen Nordström ehdotti jäsen Calinin kannattamana, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk /

16 Sivu 16 lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa jäsen Nordströmin ehdotusta, äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Keränen, Rahkola-Toivanen, Westermarck) ja 7 ei-ääntä (Calin, von Essen, Karell, Laaksonen, Nordström, Parviainen, Rehnberg). Puheenjohtaja Janne Laakkonen pidättyi äänestämästä. Päätös: Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanhallitus oli päättänyt hyväksyä jäsen Nordströmin ehdotuksen eli ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Merkittiin, että vs. sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma osallistui asian käsittelyyn. KV Käsittely: Tämän jälkeen pidettiin tauko klo ===== Käsittelyn alkuun vs. sivistystoimen johtaja Anu Vesiluoma piti alustuspuheenvuoron. Jäsen Nordström teki jäsen Calinin kannattamana seuraavan ehdotuksen: Lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen Lisä on määräaikainen saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollisen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 eu-

17 Sivu 17 roa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. Jäsen Westermarck ehdotti, ettei kuntalisää oteta käyttöön. Jäsen Rahkola-Toivanen ehdotti, että kunnanvaltuusto harkitsee kuntalisän käyttöönottoa Jäsen Westermarck perui ehdotuksensa ja kannatti jäsen Rahkola-Toivasen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta eriävää kannatettua ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän totesi, että jäsenten Nordström ja Rahkola-Toivanen ehdotukset ensiksi asetetaan äänestyksessä vastakkain. Voittava ehdotus asetetaan sitten kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Puheenjohtaja teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta, äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Rahkola-Toivasen ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Calin, Dahlqvist, Haanpää, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Raivio, Rehnberg, Savinaien,Tuomi, Varpio) ja 13 ei-ääntä (Forsblom, Grotell, Grundström, Holm, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Penttinen, Pesonen, Rahkola-Toivanen, Westermarck, Vierinen). Puheenjohtaja totesi, että jäsen Nordströmin ehdotus oli voittanut tässä äänestyksessä. Hän totesi edelleen, että tämä ehdotus asetetaan tämän jälkeen kunnanhallituksen ehdotusta vastaan äänestyksessä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää kunnanhallituksen ehdotuksen puolesta äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Westermarck) ja 18 ei-ääntä (Calin, Dahlqvist, Grotell, Grundström, Haanpää, Holm, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Penttinen, Raivio, Rehnberg, Savinainen, Tuomi, Varpio). Jäsenet Forsblom, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Pesonen, Rahkola-Toivanen ja Vierinen pidättäytyivät äänestyksestä. Päätös: Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen Lisä on määräaikainen saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jat-

18 Sivu 18 kamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollinen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 euroa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. ===== SIVLTK 5 Kunnanvaltuusto on päättänyt, että ssa otetaan käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä alkaen määräaikaisesti saakka. Valtuusto on samalla päättänyt, että se käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan käsitellessään vuoden 2010 tilinpäätöstä ja samalla päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Asia on tarkoituksenmukaista tuoda kuitenkin jo alkuvuodesta valtuuston ratkaistavaksi, koska mm. Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välinen sopimus edellyttää jatkon sopimista riittävän ajoissa ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ajalla Kunnanvaltuustolle on raportoitu kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2010 tarkastelujaksolla 21 % (126 ->153), kun taas 0 5-vuotiaiden määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Kuntalisän vaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti.

19 Sivu 19 Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Mikäli kuntalisän piirissä olevien lasten määrä pysyy lähitulevaisuudessa suhteellisen samana, on tuen kustannusvaikutus vuositasolla reilut euroa. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana reilulla parillakymmenellä lapsella mikäli nämä lapset olisivat sijoittuneet päivähoitoon, olisivat tämän suuruisen lapsiryhmän henkilöstökustannukset olleet n euroa. Sivistyslautakunnan talousarviossa vuodelle 2011 määrärahaa kuntalisän maksamiseksi on noin kahdeksalle kuukaudelle yht euroa. Mikäli kuntalisän maksamista jatkettaisiin eteenpäin, edellyttäisi se kunnanvaltuustolta lisämäärärahan myöntämistä loppuvuodelle 2011 vähintään noin euroa. Kansaneläkelaitoksen kanssa tehty sopimus edellyttää, että kunta ilmoittaa kuntalisän muutoksista Kansaneläkelaitokselle viimeistään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa (LKYTL 20 ). Sopimus tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31.elokuuta 2011 asti. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti lakkaavaksi kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p , s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään euron lisämäärärahan kustannuspaikalle ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa jälkeen.

20 Sivu 20 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään euron lisämäärärahan. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa jälkeen. Keskustelun aikana jäsen Calin esitti, että lautakunta päättää esittelijän muutetusta ehdotuksesta poiketen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan jälkeen toistaiseksi ja kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon euron lisämäärärahan kuntalisän käyttökokeilusta aiheutuviin kustannuksiin väliselle ajalle. Varajäsen Lönn kannatti jäsen Calinin esitystä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että oli syntynyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, jonka vuoksi oli suoritettava nimenhuutoäänestys. Esittelijän pohjaehdotusta kannattaneiden tuli äänestää JAA ja jäsen Calinin esittämää ja varajäsen Lönnin kannattamaa esitystä kannattaneiden tuli äänestää EI. Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: 6 JAAääntä, 3 EI-ääntä. JAA-äänen antoivat jäsen Hautamäki, jäsen Huittinen, jäsen Paasikivi, jäsen Halonen, jäsen Alho ja jäsen Savinainen. EI-äänen antoivat puheenjohtaja Gottberg, varajäsen Lönn ja jäsen Calin.

21 Sivu 21 Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun ehdotuksen tulleen kokouksen päätökseksi. Päätös: Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään euron lisämäärärahan.

22 Sivu 22 TEKNLTK:8 /2010 SIVLTK 7 UUDEN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN TYYSKYLÄN ALUEELLE TEKNLTK Toiminta Svartbäckissa loppui viime vuodenvaihteessa. Syynä on, että rakennus on kauan odottanut peruskorjausta ja nyt erinäiset ongelmat sisäilman laadussa johtivat siihen, että toiminta muutti väliaikaisiin tiloihin Västanlidissä. Vuokrasopimus Västra Sjundeå Ungdomsföreningin kanssa on määräaikainen ja solmittu 18 kuukaudeksi. Kiireellisesti on päätettävä missä ja miten toiminta jatkuu. Tammikuussa on rakennuksen lattiat avattu, niin, että voidaan tarkemmin tutkia miten suuria vahinkoja rakenteissa on. Rossipohjan rakenteet osoittautuivat osittain vaurioituneiksi, mutta ne ovat kuivat. Ei ole voitu havaita näkyviä kosteusvaurioita sienikasvuineen. Svartbäckin sijainnin, kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen olisi sääli, jos rakennus jätettäisiin oman onnensa nojaan. Alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan rakennusta muutettaisiin kovalla kädellä, on kyseenalaistettava. Rakennus pitäisi korjata talon omilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa, ettei pohjasuunnitelmaan tehdä suuria muutoksia, van että keskitytään olemassa olevaan huonejakoon. On kuitenkin harkittava keittiön ja märkätiloja sisältävän lisärakennuksen tekemistä. Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja ojitus on kuitenkin uusittava, mutta ulkokuori kelvannee vielä muutaman vuoden. Yläkerta, joka toimii toimistona, vaatii kevyen korjauksen. Ensimmäisen kerroksen pohjoinen osa on niin hyvässä kunnossa, että kevyt pintakorjaus riittää tilojen saattamiseksi tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Päiväkodin johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että myös henkilökunta toivoo, että vanha rakennus saatetaan kuntoon. Tällaisen hankkeen kustannuksia on vaikea arvioida kun vielä ei ole olemassa suunnitelmia, mutta ne lienevät noin euroa. Korjauksen vaihtoehtoja ovat: Uusi, irtotavarasta rakennettava päiväkoti, n euroa Uusi moduulipäiväkoti n euroa Vuokrattava moduulipäiväkoti, 10 v. n euroa/v Moduulipäiväkoti voidaan sijoittaa kirkonkylään tai keskustaan.

23 Sivu 23 Ehdotus: (MM) Käsittely: Kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäckin päiväkoti korjataan. Korjauksen suunnittelu aloitetaan kiireellisesti. Varajäsen Raivio ehdotti, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu toiselle tontille käynnistetään. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa varajäsen Timo Raivion ehdotusta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Ekström, Nygård) ja 6 ei ääntä (Tuomi, Parviainen, Kaisla S, Kaisla H, Uusi-Eskola, Raivio). Päätös: KH Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että tekninen lautakunta oli päättänyt hyväksyä varajäsen Raivion ehdotuksen eli ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu aloitetaan. ==== Svartbäckin päiväkotirakennus on vanha ja tällä hetkellä terveysviranomaisen määräämässä käyttökiellossa sisäilman ongelmien vuoksi. Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö ovat tällä hetkellä väliaikaisesti hajasijoitetut Västanlidin nuorisoseuran tiloihin ja Päivärinteen puukouluun. Terveysviranomaisen väliaikainen lupa em. tilojen käytölle on myönnetty tammikuun 2010 alusta enintään 1,5 vuodeksi ts Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö tarvitsevat toimintatilat. Svartbäckin päiväkodin peruskorjaamisesta ja laajentamisesta on laadittu hankesuunnitelma , jonka perusteella muutos- ja laajennustöiden perustamiskustannuksiksi arvioitiin Tiloissa on toiminnan pois siirtämisen jälkeen tehty tarkempia tutkimuksia avaamalla mm. lattiarakenteita. Tutkimustulosten pohjalta on voitu yksilöidä välttämättömät korjauskohteet ja arviona on esitetty kustannusarviota. Tämä ei sisällä laajennusosaa, vaan tilojen uudelleen sijoittelua rakennuksen sisällä. Uuden päiväkodin rakentaminen on luokkaa, riippuen siitä, mitä toimintaa siihen sisällytetään. Svartbäckin päiväkodin toimintatilojen käyttöä ja peruskorjausta koskeva arviointi tulee kytkeä Pohjois-n ja Lappersin alueen väestönkehityk-

24 Sivu 24 seen ja sen vaatimaan palvelutarpeen kehitykseen. Lisäksi tulee huomioida palveluiden eri tuotantotapojen erilainen tilantarve. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Suojelutilanne Svartbäckin osalta selvitetään. 3. Selvitysten tulee valmistua kunnanhallituksen kokoukseen. Päätös: OPLTK Liite 12 Ehdotus: Käsittely: Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. ==== Opetuslautakunta antaa kunnanhallitukselle varhaiskasvatuksen tarveselvityksensä Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin aluetta koskien liitteen mukaisesti. Opetuslautakunta päättää 1) hyväksyä tarveselvityksen ja 2) esittää edelleen kunnanhallitukselle, että se hyväksyy tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin alueelle liitteenä olevaan varhaiskasvatuksen tarveselvitykseen perustuen. Jäsen Gottberg ehdotti jäsen Anderssonin kannattamana moduulin rakentamista akuutin tarpeen kattamiseksi neljän ryhmän tarpeisiin. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät jaa ja jäsen Gottbergin ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Jäsenet Alho, Paasikivi, Rahkola-Toivanen, Ryynänen ja Halonen äänestivät jaa. Jäsenet Andersson, Gottberg ja Backman äänestivät ei.

25 Sivu 25 Päätös: KH Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Ehdotuksen mukaan lisäyksellä, että opetuslautakunta vaatii, että kunnanhallitus käsittelee viime vuonna tehdyn asiantuntijaraportin ja korostaa että opetuslautakunnalla ei päätöksenteossa ole sitä ollut käytössään. Lisäksi opetuslautakunta valtuuttaa vt. sivistystoimenjohtajan tekemään tarkentavat vaihtoehtoiset ennustelaskelmat. ===== Kunnanhallitus 1. merkitsee tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päättää hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. Asia käsiteltiin asian 155 jälkeen. Päätösehdotus liitteineen jaettiin kokouksessa. Nordström Laaksosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska tehtyä pöydällepanoehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian pöydälle panoa äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). Nordström Haanpään kannattamana ehdotti, että Svartbäckin kunto kartoitetaan lattiat avaamalla. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Nordströmin muutosehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). Päätös: TEKNLTK Liitteet 3, 4 Kunnanhallitus 1. merkitsi tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päätti hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. ====

26 Sivu 26 Oheismateriaalia Päiväkotihankkeen toteuttamista on jatkettu kunnanhallituksen päätöksen pohjalta, jonka mukaan teknisen toimiston tulee käynnistää uuden päiväkodin suunnittelu Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle. Samalla on valmisteltu myös Svartbäckin nykyisen päiväkotirakennuksen toimintakunnon säilyttäviä toimia. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n laatiman raportin mukaan rakennus käyttöiän jatkaminen edellyttää huomattavia korjaustöitä ja on vaativa ja haastava prosessi. Nykyisen päiväkotirakennuksen tulevaisuuteen liittyvät päätökset tuodaan lautakunnan ratkaistavaksi erikseen. Svartbäckin päiväkodin väistötilana toimivan Västra Sjundeå Ungdomsföreningin tilan vuokrasopimusta on jatkettu vuoden 2011 loppuun. Väistötilat eivät kuitenkaan sovellu erityisen hyvin päiväkotikäyttöön, jonka vuoksi päiväkotihankkeen kiirehtiminen on tärkeää. Kunnalla ei ole omistuksessaan uudelle päiväkotirakennukselle sopivaa tonttia Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueella. Sen sijaan em. alueita lähellä olevalla Tyyskylän alueella kunnalla on tontti, joka soveltuu kaavallisesti päiväkotirakentamiselle. Tontti, jonka rekisterinumero on R:No , on kooltaan noin 3400 neliötä. Tontilla on rakennusoikeutta 1770 neliötä. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan varannut talousarviokäsittelyn yhteydessä 1,15 miljoonaa euroa investointimäärärahaa päiväkotiratkaisuihin vuodelle Tekninen toimisto on syksyn aikana kilpailuttanut uuden päiväkodin rakentamistyöt KVR-urakkana. KVR-urakkamuotoon päädyttiin sen vuoksi, koska teknisen toimiston henkilöstöresurssit olivat syksyllä, ja ovat edelleen vähäiset. KVR-urakalla tarkoitetaan sellaista toteuttamismuotoa, jossa urakoitsija huolehtii kokonaisuudessaan rakennuskohteen toteuttamisesta, myös suunnittelusta ja hankkeen kokonaiskoordinoinnista. Tarjouksia saatiin viisi. Saatujen tarjousten hintahaarukka oli euroa (alv 0 prosenttia) ja urakkaan kuuluivat myös ulkoalueet ja ulkoleikkivälineet. Uusi päiväkoti on mitoitettu 3 lapsiryhmälle eli 43 lapselle. Urakkaneuvotteluja ei ole käynnistetty, koska päiväkotihankkeen hankesuunnitelmaa ei ole hyväksytty. Uuden päiväkodin rakentamista ja Svartbäckin päiväkodin korjaamista päiväkotikäyttöä varten on vertailtu seuraavasti: Vaihtoehto 1: Svartbäckin korjaaminen päiväkotikäyttöön

27 Sivu Hyvä sijainti - Vanhan rakennuksen korjaaminen - Maisemallisesti kaunis paikka vastaamaan tämän päivän vaatimus - Hyvä piha-alue tasoa rikkomatta talon vanhaa ra- - Idyllinen rakennus rakennustekniikkaa on vaikeaa. - Koneellisen ilmanvaihdon asentaminen haasteellista. - Suunnittelu haasteellinen ja vaativa. - Huonetiloja eivät välttämättä saa da tarkoituksenmukaiseksi koska talon rakenne otettava huomioon. - Uudet helppohoitoiset sisustusmateriaalit eivät sovi vanhaan rakennukseen. - Korjauksen yhteydessä saattaa tulla yllätyksiä. Vaihtoehto 2: Uuden päiväkodin rakentaminen Hyvä sijainti - Enemmän laitosmainen, ei niin - Rakennus suunniteltu päiväkoti- kotoinen toimintaa varten, kura-eteisineen, leikkitiloineen, jakelukeittiötiloineen, taukotiloineen jne. - Helppo laajentaa - Materiaalivalinnat helppohoitoisia - Automatiikka nykyaikainen. Kunnanhallituksen johtosäännön kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Edelleen ao. pykälän 36. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää urakoitsijan valinnasta urakkasumman ylittäessä euroa. Urakoitsijan valinta tuodaan myöhemmin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n raportin tiivistelmä Svartbäckin päiväkotirakennuksen korjaamisen jatkotoimenpiteistä (koko raportti on nähtävillä kokouksessa). - Liitteenä 3 karttakuva uudelle päiväkodille suunnitellusta tontista Tyyskylän alueella (tontin rajat merkitty punaisella värillä). - Liitteenä 4 Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotus liitteineen.

28 Sivu 28 Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti Ehdotus: Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksen. Käsittely: Päätös: Käsittelyn aikana pöydälle jaettiin Svartbäckin päiväkodin ja Päivärinteen koulun henkilökunnan nimissä tehty allekirjoittamaton vetoomus Svartbäckin päiväkodin saneerauksen puolesta. Lautakunta päätti - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Tyyskylän päiväkodin hankesuunnitelmaehdotuksen. ==== SIVLTK 7 Oheismateriaali Liitteet 3-4 Pohjois-n ja Lappersin alueella tuotettavia varhaiskasvatuspalveluja on tarkasteltu opetuslautakunnan ja kunnanhallituksen hyväksymässä varhaiskasvatuksen laatimassa tarveselvityksessä. Svartbäckin päiväkodin peruskorjaamisesta on laadittu hankesuunnitelmaluonnos , jonka perusteella muutos- ja laajennustöiden perustamiskustannuksiksi arvioitiin Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on laatinut raportin, jonka mukaan Svartbäckin päiväkodin rakennuksen käyttöiän jatkaminen edellyttää huomattavia korjaustöitä ja on vaativa sekä haastava prosessi. Tekninen lautakunta on käsitellyt Tyyskylän päiväkodin uudisrakennuksesta laadittua hankesuunnitelmaa ja päättänyt esittää sen hyväksymistä edelleen kunnanhallitukselle. Vuoden 2011 talousarviovalmistelussa tekninen lautakunta varasi investointiohjelmassa päiväkotiratkaisuihin euroa. Syyskuussa 2010 alussa tekninen osasto ohjeisti sivistysosastoa laatimaan uuden päiväkodin huonetilaohjelman, joka perustuisi olemassa olevaan tarpeeseen lapsiryhmien muodostamista säätelevän henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun huomioon ottaen. Väistötiloihin oli sijoitettu reilut 30 lasta ja Svart-