TEKNOLOGIASTA TURVAA MUISTISAIRAAN ASUMISEEN - Selvitys olemassa olevasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNOLOGIASTA TURVAA MUISTISAIRAAN ASUMISEEN - Selvitys olemassa olevasta"

Transkriptio

1 Sirkku Hildén TEKNOLOGIASTA TURVAA MUISTISAIRAAN ASUMISEEN - Selvitys olemassa olevasta hyvinvointiteknologiasta ja sen käytettävyydestä muistisairaan kotona asumisen turvaamiseen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Yleistä Hankkeen tavoitteet MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE Muistisairaudet Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT Kodin turvallisuus Paloturvallisuus Palohälyttimet Sammuttimet Liesivahdit Liesihälyttimet Vesivuotohälyttimet Palovahdit Ovet, lukitusjärjestelmät Avaimeton järjestelmä, sähkölukko Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy) Liiketunnistavat yövalot Hämäräkytkin yövalot Muut liikkeentunnistavat valaisimet Muut automaattiset valaisinjärjestelmät Henkilöturvallisuus Turvapuhelimet Henkilövalvontajärjestelmät Paikannusjärjestelmät Kaatumishälyttimet Muut henkilöturvallisuutta lisäävät teknologiat

3 Hälyttävä matto Ovihälytin Vuodehälytin Kameravalvonta Muistin ja arjen toimintojen tukeminen Sähköiset kalenterit Muistuttavat dosetit Muistuttimet Esineiden paikannus Muut muistia ja arjen toimintoja tukevat teknologiat Puhuva kello Hälyttävä rannekello Puhuva valokuva-albumi Paro-hyljerobotti Ruoka-automaatti Muistelupalvelu Muistelutikku ( Tikutus ) Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen Helppokäyttöiset lankapuhelimet Helppokäyttöiset kännykät Interaktiiviset järjestelmät Helppokäyttötietokone Sovellukset älypuhelimiin PALAUTE TEKNOLOGIAYRITYKSILLE MUISTISAIRAIDEN OSALLISTAMINEN VERKOSTO JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDEKIRJALLISUUS KÄYTETYT HAKUSANAT YRITYKSET JA TUOTTEET TEKNOLOGIAVERTAILUT

4 1. JOHDANTO 1.1. Yleistä Harjulan Setlementti ry on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen. Yhdistyksen palveluita ja toimintaa ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut, avoin kansalaistoiminta, kansalaisopintotoiminta, ravitsemuspalvelut sekä ulkomainospaikkojen vuokraus. Harjula on ollut mukana vuonna 2007 Älykoti-hankkeessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä vuonna 2008 InnoElli-Senior/Lahden Elli teknologiapilotti-hankkeessa. Älykotihanke 2007 oli yhdistyksen ensimmäinen kosketus hyvinvointiteknologiaan, ja siinä perehdyttiin hyvin siihen, mitä kaikkea teknologiaa on jo olemassa. Hankkeen aikana selvisi, että teknologiat ovat vielä kehittymättömiä, epävarmoja ja kalliita, eikä niitä ole kaikilta osin suunniteltu ikääntyneiden näkökulmasta. Hankkeiden aikana Harjulassa alettiin miettiä sitä, voisiko hyvinvointiteknologia olla osa palvelutuotantoa, voitaisiinko sillä joltain osin tuoda tukea ja turvallisuutta ikääntyneiden koteihin, jotta he pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Erilaisia teknologioita mietittiin ja yhteistyötäkin viriteltiin yritysten kanssa, mutta teknologioilla oli vielä sen verran paljon yhteensopivuusongelmia, ettei ratkaisua löytynyt. Ajan myötä on toivottu teknologioiden kehittyneen siten, että ne olisivat edullisempia, ikääntyneille suunniteltuja ja käyttövarmoja. Asian selvittämiseksi haettiin ja saatiin Päijät- Hämeen liiton maakunnan kehittämisrahaa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää hyvinvointiteknologian tämän hetkistä tilaa ja sen soveltuvuutta yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Kasvavassa ikääntyneiden määrässä on paljon potentiaalista kasvuja ostovoimaa monille teknologiayrityksille, mutta tätä yritykset eivät ole vielä täysin huomanneet ja 2008 hankkeiden aikana selvisi myös se, että teknologioita samoin kuin apuvälineitä suunnitellaan usein täysin kuntien ostettaviksi, ja tällöin hinnat myös pidetään korkeina. On aivan ymmärrettävää, että teknologioiden kehittämisessä on mennyt aikaa ja rahaa, ja tuotteet halutaan saada nopeasti tuottaviksi. Mikäli kuitenkin halutaan saada teknologiat laajamittaisesti käyttöön, on otettava huomioon yksityisten ikääntyneiden merkittävä ostopotentiaali ja suhteuttaa hinta heidän kukkarolleen sopivaksi. Verkostoituminen on nykyisin jokaisen yksityisen yrityksen ja myös hoitoalan palveluntuottajan ainoa tapa selviytyä kilpailusta voittajana. Tässä selvityksessä kartoitettiin myös millaista verkostoa on olemassa tai millainen pitäisi muodostaa, jotta muistisairaiden kotona asuminen mahdollistuisi teknologian avulla mahdollisimman pitkään. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuuksia kehittää verkoston avulla hyvinvointiteknologiaa, sillä hankkeen aikana todettiin ettei nykyteknologia vastaa muistisairaiden asumisen vaatimuksia täysin. Hankkeen aikana ja rinnalla aloitettiin suuremman kehittämishankkeen valmistelu, sillä sellaiseen nähtiin tarvetta. 3

5 1.2. Hankkeen tavoitteet Selvittää miten uusin, olemassa oleva hyvinvointiteknologia voi tukea muistisairaan kotona asumista. Samalla selvitetään miten teknologia soveltuu yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi, ja miten asiakas ja omainen voidaan osallistaa prosessiin. Synnyttää ja ylläpitää kumppanusverkosto kehittämään erityisesti muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Verkostoon toivotaan erityisesti muistisairaisiin erikoistuneita kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita sekä tutkimusja kehittämistahoja ja kunnan toimijoita. Mikäli selvitys antaa aihetta, hankkeen rinnalla valmistellaan teknologian hyödyntämisen pilotointihanke kumppanuusverkoston yhteistyöhankkeena, jonka rahoittajatahona olisi mahdollisesti kansallinen taho. 2. MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE 2.1. Muistisairaudet Suomi on yksi eniten ikääntyvistä maista ja Päijät-Häme yksi Suomen ikääntyneimmistä maakunnista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvavat myös muistisairaudet. Tällä hetkellä arvioidaan jopa ikääntyneen sairastuvan muistisairauteen joka vuosi. Siitä onkin nopeasti tullut yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Muistisairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa, jolloin pystytään saamaan kustannussäästöjä ja tukemaan itsenäistä selviytymistä, toimintakykyä ja kotona asumista. (Erkinjuntti ym.2010, ) Muistin ongelmia aiheuttavat monet erityyppiset sairaudet. Ikääntyneillä tyypillisin on Alzheimer, jota sairastaa etenevää muistisairautta sairastavista %. Tämän lisäksi tavallisimpia eteneviä muistisairauksia ovat vaskulaariset kognitiiviset heikentymät (15-20 %) ja Lewyn kappale-tauti (10%) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (5%). Lisäksi on suuri määrä harvinaisia sairauksia, jotka aiheuttavat muistisairauksia, mm. posttraumaattinen dementia ja alkoholidementia (5%). Näiden lisäksi on monia muistiin vaikuttavia sairaudentiloja, jotka ovat parannettavissa. Tämän vuoksi varhainen ja oikea diagnosointi on äärimmäisen tärkeää. (Erkinjuntti ym.2010) Pitkäaikaishoitoon varhain joutumisen riskitekijöitä ovat yksinasuminen, käytösoireet, liitännäissairaudet ja -oireet, hoitoketjun katkeaminen ja hoitajan uupuminen. Muistisairaan hoidon tavoitteena on siirtää laitoshoitoon joutumista mahdollisimman pitkälle. Kokonaisvaltainen, yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, muistisairaan ja omaisen sopeutumisen tukeminen sekä koko hoitoketjun sujuvuuden varmistaminen ovat avainasemassa. (Erkinjuntti ym.2010) 4

6 Muistisairaista suurin osa asuu omassa kodissaan ja tämän vuoksi juuri kotona asumisen tukeminen on merkittävää. Kotona hoitaminen on myös yhteiskunnan kannalta halvin vaihtoehto tiettyyn pisteeseen asti. Muistisairaan hyvä hoito kotona vaatii moniammatillista yhteistyötä omainen ja muistisairas keskiössä. Tärkeää on muistisairaan kokonaisvaltainen hoito, jonka olisi oltava omahoitajalla tai muistikoordinaattorilla käsissään. (Erkinjuntti ym. 2010) Muistisairaus on hitaasti etenevä sairaus, joka vaikuttaa muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin kokonaisvaltaisesti. Oireet ovat yksilöllisiä. Muistivaikeudet ovat yleisin ja varhaisessa vaiheessa esiin tuleva oire, mutta ensimmäisiä oireita voivat olla myös esimerkiksi toiminnalliset vaikeudet tai persoonallisuuden muuttuminen täysin. Läheiset huomaavat usein muutokset helpommin kuin ihminen itse, tai ainakin asian myöntäminen voi olla usein vaikeaa. Käytösoireet ovat tyypillisiä muistisairauksille, ja ne ovatkin suurin syy laitoshoitoon joutumiseen, sillä ne kuormittavat omaisia ja hoitajia eniten. Kotihoidossa olevilla muistisairailla käytösoireita esiintyy vähemmän kuin laitoshoidossa olevilla, ja sen vuoksi kotihoitoon ja käytösoireiden hyvään hoitoon kannattaa panostaa, jotta kotona asuminen mahdollistuu pidempään. Sairauden edetessä kielen ja puheen ymmärtäminen ja tuottaminen voivat vaikeutua, samoin hahmottamishäiriöt ja orientaation ongelmat ovat yleisiä. Fyysinen toimintakyky sen sijaan pysyy usein pitkään hyvänä. (Erkinjuntti ym. 2010, Kotilainen ym. 2003) Hyvinvointiteknologiaa on kehitetty yhä enemmän myös muistisairaiden hoidon tarpeisiin. Teknologia voi tukea kotona asumista, mutta se on vain yksi osa muistisairaan hoitoa. Se ei voi koskaan korvata inhimillistä kohtaamista ja hoitajan työpanosta kokonaan, se voi vain olla apuna. Teknologian käyttöönotossa on pystyttävä huomioimaan jokaisen muistisairaan yksilölliset piirteet ja sen tulee auttaa yksilöllisen hoidon toteuttamisessa. (Mäki ym. 2000) Ikääntyneet, ja muistisairaat erityisesti, suhtautuvat epäluuloisesti teknologiaan. On huomioitava, että teknologia jokapäiväistyy jatkuvasti, ja jo kymmenen vuoden kuluttua oleva ikääntyneiden sukupolvi osaa käyttää teknologiaa aivan eri tavalla. Muistisairailla uusin teknologia kuitenkin unohtuu, joten se tuo haasteita teknologian käyttöönottoon myös jatkossa. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001) 2.2. Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle Muistisairaudet aiheuttavat teknologian käytölle erityisiä haasteita erityisesti eettisen näkökulman, mutta myös teknisen käytettävyyden kautta. Kaiken teknologian käyttöönotossa tärkeintä on, että ne otettaisiin mahdollisimman varhain, yksilöllisyys huomioon ottaen ja riittävästi toistoa ja tukea asian suhteen sisältäen. Aina tulee pohtia sitä, kenen tarpeisiin teknologia otetaan ja miten muistisairas otetaan huomioon päätöksenteossa. (Mäki ym. 2000) Muistisairauksien erityispiirteet aiheuttavat sen, että laitteiden on oltava erittäin helppokäyttöisiä, ja tällöin ne soveltuvat usein monille muillekin käyttäjäryhmille. On huomioitava myös se, että teknologiaa voivat käyttää monet muut kuin itse sairastunut, esimerkiksi hoitajat, omaiset, ystävät ym. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001) 5

7 Muistisairaat ovat useimmiten ikääntyneitä, joten heillä on samanlaisia korkeaan ikään liittyviä ongelmia kuin muillakin ikätovereillaan. Näitä ikääntymiseen liittyviä asioita ovat mm. heikentyneet käsivoimat ja motoriikka, näkö ja kuulo. Tämän vuoksi kontrasteihin, tekstin kokoon ja käytettävyyteen sekä käyttöohjeiden selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Laitteiden olisi näytettävä helppokäyttöisiltä ja mielellään jollain tavalla tutuilta. Laitteen olisi myös herätettävä muistisairaan kiinnostus. Pelkästään hoitajille tarkoitetut laitteet voivat olla mielellään piilossa. Laitteen toimintavarmuus on oltava erittäin hyvä, ettei se aiheuta muistisairaassa hämmennystä ja pelkoa. (Mäki ym. 2000) Muistisairaan teknologian on oltava sairaus huomioon ottavaa. Kognitiivisten taitojen rapautuminen, huono lähimuisti, huono keskittymiskyky, lyhytjänteisyys ja ärtyneisyys, käden taitojen heikkeneminen, apraksia, huono koordinaatio, masentuneisuus ja agnosia eli esineiden havaitsemisen ja tunnistamisen vaikeus on otettava huomioon. Vaativia älyllisiä suorituksia, kuten muistia ei voida vaatia, teknologian on toimittava sen tiedon varassa mikä kulloinkin on näkyvissä. Mitään ylimääräistä, huomion vievää ei saa olla näkyvissä, laitteen riittävän nopea reagointikyky, painonappien riittävä koko ja etäisyys, laitteen positiivisuus ja palkitsevuus ovat tärkeitä. (Mäki ym. 2000) Teknologian on oltava sellaista, ettei se aiheuta muistisairaalle jälleen yhtä epäonnistumisen tunnetta, vaan päinvastoin tukee hänen voimavarojaan ja onnistumisen tunteitaan. Teknologian virheilmoitusten on hyvä olla hienovaraisia, ei rangaistuksia, ja väärin käyttämisen mahdollisuus poistaa tai minimoida. Uusin teknologia unohtuu muistisairaalta, joten sen vuoksi se, että teknologia muistuttaa vanhoja laitteita, voi lisätä sen käyttöönottoa. Ulkonäön yksityiskohtien on oltava muistisairaus huomioonottava, esimerkiksi yleisesti valomerkeillä ilmaistavia asioita ei ole syytä laitteessa olla (edes päällä/pois päältä). Myös teknologian aikuismaisuus on tärkeää muistisairaan aikuisen identiteetin tukemisessa. (Mäki ym. 2000) Mikäli teknologia soveltuu muistisairaille, on sen käyttöönotossa vielä arvioitava sitä sairastuneen omien toiveiden, hoitajien näkökulman, yhteiskunnan tai ympäristön sekä maalaisjärjen ja eettisyyden näkökulmasta. Teknologia onnistuu tukemaan muistisairasta, jos se tuntuu hänestä juuri hänelle suunnitellulta, antaa elämänhallinnantunteen, tunteen siitä, että voi vaikuttaa asioihin, on hienotunteinen ja tukee aikuista, tervettä minäkuvaa, muistuttaa jotain aikaisemmin tuttua laitetta ja ohjaa itse käyttöään. (Mäki ym. 2000) Muistisairauksille tyypillistä on, että erilaiset vieraat esineet voivat aiheuttaa ahdistusta, vilkkuvat valot, piippaavat tai muut äänet aiheuttaa pelkoja ym. Esimerkiksi kodin turvallisuuden näkökulmasta erilaiset palo- tai muut hälytinlaitteet voivat olla sellaisia, että mikäli muistisairas ei niiden olemassaoloa ymmärrä, saattaa hän ne poistaa käytöstä, aiheuttaa vaaratilanteita niitä poistaessaan tai peitellessään ym. Laitteiden olisi oltava huomaamattomia tai tuttuja. Paikannuslaitteiden osalta muistisairas ei välttämättä ota niitä mukaansa omasta halustaan, jolloin tuotteen olisi oltava joku niin mieluisa, esimerkiksi koru, että hän sen mielellään kantaisi mukanaan, tai paikannuslaite pitäisi pystyä asentamaan helposti johonkin sellaiseen tavaraan tai vaatteeseen, joka tiedetään muistisairaalla aina olevan mukana. Henkilöturvallisuuteen liittyvät turvapuhelimet ovat ongelmallisia sen vuoksi, että muistisairas ei välttämättä ymmärrä rannekkeen tai kaulassa roikkuvan painikkeen tarkoitusta ja ottaa sen pois. Nykyteknologialla olisi mahdollisuus tehdä ranneke, jota ei saa lainkaan pois, mutta tämä saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja. Osa rannekkeiden napeista on myös niin herkkiä, 6

8 että niistä aiheutuu turhia hälytyksiä helposti, eivätkä ikääntyneet halua sen vuoksi käyttää niitä. Muistuttavat dosetit tai kalenterit sekä vastaavat laitteet sisältävät myös piippaavia ääniä ym., joita ei välttämättä ymmärretä. Myöskään laite, jossa pitää itse ensin avata luukku tai painaa nappia, ovat usein liian vaikeita muistisairaille, jollei laitetta ole otettu käyttöön riittävän varhain. Muistisairauksille tyypillistä on myös hahmottamishäiriöt, jolloin esim. puhelinten käyttö voi olla erittäin haasteellista. On huomattava myös se, että tekniset laitteet voivat pahimmillaan heikentää olennaisesti muistisairaan tilannetta. Sekä laitetta käyttävän että käytön kohteen suhteen on tärkeää se, että laite on helppokäyttöinen, helposti huollettava ja erittäin toimintavarma, sillä liian monimutkainen, hankala tai toimimaton laite aiheuttaa suuressa määrin ylimääräistä ja turhaa työtä ja huolta hoitajille ja asiakkaalle. (Kotilainen ym. 2003, Mäki ym. 2000) 2.3. Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia KÄKÄTE-hanke selvitti 2010 Suomessa olleita teknologiahankkeita, joissa teknologioita oli testattu vähintään viidellä ikäihmisellä. Hankkeita oli vuosien aikana yhteensä 52 kpl, ja niissä testattiin lukuisia eri teknologioita. Näiden lisäksi on ollut vähintään yhtä monta teknologiahanketta, joissa teknologiaa ei ole testattu ikääntyneillä, mutta joissa ikäteknologia on ollut mukana. (Mäki 2010) Hankkeiden tärkeimmät tulokset lyhyesti: Dementoituvan asiakkaan saamat hyödyt turvajärjestelmän käytöstä kotona olivat suuremmat kuin se haitta, että asiakas menetti yksityisyyden suojaansa teknologiaa käytettäessä Muistisairaiden aikuisen identiteettiä pystyttiin tukemaan ja vaarallisten tilanteiden syntymistä estämään orientaatiota vahvistamalla sähköisen kalenterin avulla. Ikääntyneet kokivat useissa hankkeissa tärkeäksi sen kokemuksen, että heistä välitetään ja heidän mielipidettään kysytään. Projektityöntekijöiden käynnit ja hankkeet muutoinkin virkistivät ikääntyneitä. Kunnon koulutuksella ja perehdytyksellä saatiin hyviä tuloksia aikaan siinä, että ikääntyneiden ennakkoluulot teknologiaa kohtaan vähenivät, he oppivat teknologian käytön ja kokivat sen hyödylliseksi Kun koko prosessi otettiin huomioon, apu ja teknologia suunniteltiin ikääntyneen yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi, ja ikääntyneillä oli aina mahdollisuus olla yhteydessä henkilöön, joka neuvoi heitä, auttoi ongelmatilanteissa, huolsi laitteet ym., toi teknologia turvaa, vähensi yksinäisyyttä ja auttoi ikääntynyttä selviytymään kotonaan pidempään. Teknologiakokeilut antoivat yrityksille tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja he pystyivät kehittämään tuotettaan asiakkaille sopivampaan suuntaan. Ikääntyneet arvostivat mm. selkeitä, helppokäyttöisiä näyttöjä ja tuotteita, suuria näppäimiä, kirjaimia ja riittävää kontrastia taustan ja kirjoituksen, tai taustan ja esim. jumpan vetäjän paidan värissä. Muistisairaiden kohdalla tärkeäksi todettiin se, että löytyy taho, jolla on kokonaisnäkemys henkilön tilanteesta. Teknologian avulla voidaan luoda turvaverkosto, joka mahdollistaa muistisairaan kotona asumisen pidempään ja voi luoda 7

9 muistisairaalle mahdollisuuden liikkua turvallisemmin ja vapaammin. Suurin osa turvaja kommunikaatioteknologiasta soveltui hyvin osaksi turvaverkkoa. Ikääntyneiden seurantarve, yksinäisyys ja toisen ihmisen tarve nousi esille selkeästi. Ikääntyneille suunnatun teknologian avulla näitä voitiin vähentää, jo testaaminen virkisti. Ikääntyneet pitivät jopa seurapalvelua hyvänä ajatuksena, kunhan palveluntuottaja on luotettava taho. Laitteiden ja palveluiden hinnoittelu on merkittävä tekijä. Piloteissa on löydetty sekä ikääntyneitä virkistäviä ja rauhoittavia elementtejä interaktiivisten laitteiden avulla, mutta myös henkilökuntaa helpottavia laitteita ja toimintatapoja. Muistisairaiden kohdalla teknologian käyttöönoton pitää tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa Tuotteen muotoilulla, nimeämisellä ja esiintuomisen tavalla on merkitystä siinä, miten ikääntyneet ottavat tuotteen omakseen. Käyttäjien mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa edistää kohderyhmän halukkuutta ottaa tuote käyttöönsä. Muistisairaiden omaiset kokivat saavansa merkittävää hyötyä teknologiahankkeista Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta Teknologia ja apuvälineet voivat tuoda helpotusta muistisairaan ja hänen omaisensa elämään monella tavalla. Ne voivat auttaa toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen ylläpitämisessä ja osallistamisessa yhteiskunnan toimintaan. Ne voivat lisätä ja tukea itsenäisyyden, turvallisuuden ja varmuuden sekä ilon ja itsevarmuuden tunteita. Niillä voidaan auttaa hoitoa ja huolenpitoa sekä omaisten että ulkopuolisten hoitajien kohdalla. Teknologialla ja apuvälineillä voidaan lisätä toimintakykyisyyttä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen yhteydenpitoon. (Hurnasti ym. 2008) Muistisairaiden kohdalla tärkeää on se, että huomioidaan muistisairaan ja hänen perheensä kokonaistilanne eikä keskitytä vain yhteen ongelmaan. Näin voidaan apua saada moneen ongelmaan. Parhaan avun takaamiseksi muistisairaan tilanne on kartoitettava, ja kartoittajalla on oltava riittävästi aikaa perehtyä tilanteeseen, antaa riittävästi tietoa erilaisista apuvälineistä ja teknologisista ratkaisuista, ja oltava tavoitettavissa myös jälkikäteen aina tarvittaessa. Yhteydenpito ja tilanteen säännöllinen kartoittaminen on tärkeää, koska muistisairaan tilanne muuttuu sairauden edetessä. Turhat, epätarkoituksenmukaisiksi käyneet apuvälineet ja teknologiat on heti poistettava. Riittävä kirjallinen ja suullinen ohjaus on välttämätöntä, jotta apuvälineestä tai teknologiasta on todellista apua. (Hurnasti ym. 2008) Kun näissä onnistutaan, voi teknologia tuoda parhaimmillaan muistisairaalle apua monissa arjen ongelmatilanteissa, parantaa hänen elämänhallinnan kokemustaan ja tukea ilon, turvallisuuden ja itsenäisyyden tunteita. Teknologian valinnassa tärkeintä on kunnioittaa nimenomaan muistisairaan itsensä ja hänen omaistensa näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ja ominaisuudet teknologiassa ovat tärkeimpiä. (Hurnasti ym. 2008) 8

10 3. OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT Tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat hyvinvointiteknologiat ja vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä teknologioita on olemassa? Soveltuvatko ne muistisairaille? Onko niitä testattu muistisairailla? Mitä teknologiat maksavat? Miten prosessi menee, jos teknologia otetaan yksityiselle palveluntuottajalle palvelutuotteeksi käyttöön? (Hinta, asennus, huolto, valvonta, turvahälytykset ym.) Tavoitteena oli löytää mahdollisimman yksinkertaiset, helposti asennettavat ja edulliset järjestelmät tai järjestelmä, jonka yksityinen voi ottaa palvelutuotteekseen. Selvitystyö tehtiin internetistä tietoja etsimällä, soittamalla yrityksiin, jotka netistä löytyivät sekä tapaamalla yritysten edustajia. Teknologioiden ominaisuuksista on tarkasteltu seuraavia asioita, kun puhutaan niiden soveltuvuudesta muistisairaille ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuotteeksi: o Lisääkö turvallisuutta o Onko helppokäyttöinen (asiakas, omainen, hoitaja-näkökulmasta) o Onko huomaamaton o Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni- ja värimaailma o Onko hinta sopiva ikääntyneelle, onko soveltuva hinnan puolesta kotihoidon palvelutuotteeksi o Onko helppo asentaa o Onko helppohoitoinen, onnistuuko huolto vaivattomasti Näistä ominaisuuksista pyrittiin tekemään taulukkovertailu, josta näkisi nopeasti karkea arvion laitteen soveltuvuuden muistisairaalle ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Kohdan 4. (Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni ja värimaailma) arviointi osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi, sillä riippuu sairauden vaiheesta ja muistisairaan yksilöllisestä tilanteesta, ymmärtääkö hän jonkin tuotteen oikean toimintatavan vai ei, ja soveltuuko se hänelle vai ei. Tämän vuoksi pohdintaan tulivat tarkemmin yksityiskohdat tuotteen ulkonäöstä ja muista ominaisuuksista, joita on muutamissa tutkimuksissa tullut esille. Näistä tehty vertailu on liitteenä. Teknologiat on jaettu seuraaviin osioihin: Kodin turvallisuus, Henkilöturvallisuus, Muistin ja arjen toimintojen tukeminen, Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen. 9

11 3.1. Kodin turvallisuus Paloturvallisuus Palohälyttimet Palohälytin asennetaan kattoon, josta se hälyttää korkealla äänellä, kun laite havaitsee savua tai häkää. Soveltuvuus muistisairaille Palohälyttimiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta osalle muistisairaista, erityisesti sairauden edetessä pidemmälle hälyttimen korkea ääni voi aiheuttaa sekavuutta ja ahdistusta. Mikäli hälytin on tuttu ja sitä on testattu usein, voi muistisairas ymmärtää mistä on kyse laitteen hälyttäessä. Mikäli sairaus on edennyt siten, ettei muistisairas enää ymmärrä laitetta, voi laite aiheuttaa vaaratilanteita, mikäli tulee vääriä hälytyksiä ja muistisairas yrittää poistaa laitteen paristoa korkealta katosta, jolloin kaatumisvaara on suuri. Tärkeät ominaisuudet Vertailu 1. Lisää turvallisuutta 2. Helppokäyttöinen 3. Huomaamaton 4. Muistisairaalle ymmärrettävä, sopiva ääni- ja värimaailma 5. Sopiva hinta 6. Helppo asentaa 7. Helppohoitoinen, huolto 8. Testattu ikääntyneillä Palohälyttimiä on lukemattomia eri merkkejä. Suomessa myytävät tuotteet on CEmerkittyjä ja luotettavia, mutta palovaroittimien herkkyydessä on eroja, mm. savunmuodostustapa voi vaikuttaa varoittimen toimintaherkkyyteen. Hinnaltaan kalliimmat varoittimet saattavat olla helpompia asentaa ja herkempiä. (mm. Kuningaskuluttajan palovaroitintesti 2008, Erikoissuojauksen testi 2012). Kaikissa palohälyttimissä ovat tärkeiksi arvioidut ominaisuudet, paitsi yksilöllisestä tilanteesta riippuen se, onko laite muistisairaalle ymmärrettävä. Osa palohälyttimistä voidaan liittää turvapuhelinjärjestelmään, jolloin apu saadaan paikalle myös silloin, kun muistisairas ei itse tiedä mitä pitää tehdä laitteen hälyttäessä. Palohälyttimet lisäävät muistisairaan kotona asumisen turvallisuutta ja ne soveltuvat hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Laitteet ovat pieniä ja niitä voi olla koon puolesta hyvin varastossa, eivät vie suurta tilaa. Tällöin palveluntuottaja 10

12 pystyy nopeasti vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, mikäli kodin turvallisuuskartoituksessa on huomattu puutteita tämän osalta. Palohälyttimien asentaminen kattoon vaatii porakonetta ja porrastikkaita, mikä on huomioitava palvelun tuottamisessa Sammuttimet Palosammuttimet sisältävät sammutusjauhoa, jonka avulla voi sammuttaa alkavan tulipalon. Sammuttimia on erikokoisia erilaisiin tarkoituksiin. Sammuttimen käyttö ei ole välttämättä kenelle tahansa itsestään selvää, vaan usein sammuttimien käyttöä harjoitellaan. Sammuttimia on myös huollettava säännöllisesti. Soveltuvuus muistisairaille Sammuttimet ovat metallisia, teollisen näköisiä laitteita, eivätkä sovellu muistisairaan käyttöön kodin turvallisuuden takaajana. Hoitajan käyttöön tarkoitettuna voidaan ottaa käyttöön, mutta tällöin sammutin on hyvä piilottaa ettei se aiheuta muistisairaassa pelkoja ja hämmennystä Liesivahdit Liesivahti on lieteen asennettava laite, joka sammuttaa liedestä sähköt, mikäli liesi kuumenee liikaa tai se on päällä liian pitkän ajan. Laitteen asennus vaatii sähköasentajan. Soveltuvuus muistisairaille Liesivahti on laite, joka on kehitetty muistisairaita varten ja se on yksi muistisairaiden kodin turvallisuuden peruslaitteista. Laite voi kuitenkin aiheuttaa hämmennystä muistisairaassa, mikäli se estää lieden normaalin käytön tai käyttö on estetty, tai esimerkiksi sähkökatkoksen jälkeen on tehtävä joitain lieden kytkimien kääntämisiä. Laitteen hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin muistisairaan itsemääräämisoikeuden väheneminen ja hämmennyksen aiheuttama huoli. Mikäli laite otetaan käyttöön riittävän varhain voi muistisairas oppia laitteen käytön ja se voi tällöin tallentua pitkäaikaiseen muistiin paremmin. Lisäksi on tärkeää, että muistisairaalla on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, kun hämmennystä aiheuttavia asioita tulee eteen. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöisyys 4. Lapsilukko/magneettilukko 11

13 5. Aikakatkaisu 6. Lämpötunnistus 7. Merkkivalot ja äänet saa pois 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Liesivahtimerkkejä on Suomessa myynnissä seitsemän kappaletta. Jälleenmyyjiä löytyy vaihtelevasti eri puolilta Suomea, Lahdesta saa kolmea merkkiä. Liesivahtien hintahaitari on euroa. Liesivahtien toimintaperiaate on melko samanlainen, mutta joitain eroja löytyy. Kattavin liesivahti tunnistaa myös palohälyttimen äänen ja sammuttaa tällaisessa tapauksessa liedestä sähköt. Toisessa mallissa on mahdollisuus kytkeä myös sammutin liesituulettimeen, joka sammuttaa liesipalon välittömästi. Kaksi mallia täyttivät tärkeiksi katsottujen ominaisuuksien kriteerit. Liesivahdit auttava muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja niille on jonkin verran tarvetta, joten ne soveltuvat hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Koska malleissa on eroja, on laitteen valinnassa tuotteeksi mietittävä se, minkälaista palvelua asiakkaalle halutaan tarjota, ja mikä on riittävä turvallisuustaso sekä hinta/laatusuhde. FinnCabinova Innohome Safera Spisec Yke Norwesco Liesihälyttimet Liesihälytin on liesituulettimeen tai lieden viereen seinään asennettava pieni laite, joka tunnistaa lieden lämpötilan ja hälyttää korkealla hälytysäänellä kun liesi kuumenee liikaa. Laite ei katkaise liedestä virtaa, paitsi jos se on yhdistetty 12

14 liesivahtiin. Laite on useimmiten yksinkertainen asentaa, joko magneeteilla liesituulettimeen tai ruuveilla seinään. Soveltuvuus muistisairaille Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla yhdistettynä liesivahtiin, joka katkaisee virrat (kts. Liesivahti). Mikäli laite on kiinnitetty vain magneeteilla, saattaa joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden edetessä se, että he irrottavat laitteen paikaltaan mikäli he eivät enää ymmärrä laitteen toimintaperiaatetta. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Pariston kestoikä 4. Saa liitettyä turvajärjestelmään 5. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 6. Testattu ikääntyneillä Vertailu Liesihälyttimiä on Suomessa myynnissä vain kahta eri merkkiä. Useat jälleenmyyjät myyvät näitä tuotteita. Tuotteita saa joko tilaamalla tai paikalliselta toimijalta Lahdesta. Paikallisen toimijan hinta on korkeampi kuin tilattaessa, mutta tilattaessa kuluihin lisätään toimitus- ja postimaksu. Turvapuhelintoimittajan hinta laitteesta on huomattavasti kalliimpi kuin tuote muutoin. Liesihälyttimet maksavat euroa. Toisen mallin saa liitettyä liesivahtiin, mutta toista ei. Liesihälyttimen liittäminen turvapuhelimeen vaatii lisälaitteen, joka maksaa yhdellä toimittajalla 198 euroa. Liesivahti auttaa muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja se soveltuu hyvin yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Innohome Kidde 13

15 Vesivuotohälyttimet Vesivuotohälytin on laite, joka havaitsee vesivahingon esimerkiksi astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen luona. Laite hälyttää korkealla hälytysäänellä, kun se havaitsee nestettä. Housegard Soveltuvuus muistisairaille Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla, mikäli sen saa yhdistettyä turvajärjestelmään. Mikäli laite on irrallaan esimerkiksi lattialla, saattaa joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden edetessä se, että he siirtävät tai piilottavat laitteen mikäli he eivät enää ymmärrä laitteen toimintaperiaatetta. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöisyys 4. Helppo asennettavuus 5. Pariston käyttöikä 6. Saa liitettyä turvajärjestelmään 7. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Vesivahteja myydään Suomessa neljää eri mallia. Hintahaitari on euroa. Kalleimmassa mallissa on etuna se, että sen saa liitettyä turvapuhelinjärjestelmään, ja toisessa voi liittää liesivahtiin, muutoin ominaisuudet ovat kaikissa pääsääntöisesti samat. Halvimman mallin paristo kestää vain kahdesta neljään kuukautta, kun kalliimpien mallien paristot kestävät yhden vuoden. Yksi on verkkovirralla toimiva. Vesivahdit eivät ole kotona selviytymisen ja turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeitä, vaan liittyvät enemmänkin kiinteistön suojaamiseen vesivahingolta. Näiden yleisyyttä muistihäiriöisten kohdalla ei ole tiedossa, joten laitteiden hyödyllisyyttä on vaikea arvioida. Suurempi hyöty laitteista saadaan, mikäli niitä voidaan käyttää vuoteiden kosteusilmaisijoina, jotka ilmaisevat esimerkiksi omaishoitajille öisin, että vaippa ei ole pitänyt tai vuode on kastunut. Vesivuotohälyttimien teknologia havaitsee vain suoran nesteen, joten tällaiseen tarkoitukseen ne soveltuvat kuitenkin huonosti. Hälytin pitäisi asentaa vuoteen alle, josta se hälyttäisi, kun vuotavaa nestettä valuu anturin kohdalle. Joitain vuodekosteushälyttimiäkin on kehitetty. 14

16 Laitteen soveltuvuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi herää kysymys laitteen tarpeellisuudesta, muutoin laite on tuotteena samankaltainen kuin palo- ja liesihälyttimet Palovahdit Palovahti on laite, joka laitetaan helposti pistorasiaan, ja johon sähkölaite laitetaan kiinni kuten pistorasiaan. Laite katkaisee sähkölaitteesta sähköt, mikäli se havaitsee savua tai ylijännitekuorman verkossa. Soveltuvuus muistisairaille Laite voi aiheuttaa muistisairaille hämmennystä ja pelkoja. Laite on usein näkyvä ja teknisen näköinen, se hälyttää piippaavalla äänellä ja katkaisee laitteen sähköt, ja se pitää osata nollata ennen kuin sähköt palaavat laitteeseen. Mikäli laite otetaan käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa tai se liitetään turvapuhelinjärjestelmään, voi laitteesta olla merkittävää hyötyä muistisairaan kodin turvallisuuden takaajana. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Saa liitettyä turvajärjestelmään 4. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 5. Testattu ikääntyneillä Vertailu Palovahteja valmistaa vain yksi yritys, joten vertailua tuotteiden välillä ei voi tehdä. Palovahdin hyötyjä laajemmin verrattuna katossa olevaan palohälyttimeen ja palovahdin tarpeellisuutta voidaan arvioida. Mikäli kotona ei ole laajempaa sähkölaitteisiin kytkettyä palohälytinjärjestelmää, joka katkaisee kaikista sähkölaitteista sähköt vaaran sattuessa, ovat palohälyttimet ainoita laitteita, joilla sähköpalot voidaan estää, kun laitteisiin tulee ylijännite tms. tilanne. Monet uudemmat laitteet ovat varustettu tällaisilla turvajärjestelmillä jo nykyään, mutta vanhoissa laitteissa piileekin iäkkäiden kodeissa vaara laitepaloihin. Merkittävä osa palokuolemista on sähkölaitepalojen seurausta. (Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK, ). Tämän vuoksi palovahti voi olla erittäin merkittävässä osassa takaamassa kodin turvallisuutta. Palovahdit olivat vuonna 2007 jo markkinoilla noin 50 euron hintaan, mutta tällä hetkellä laitevalmistaja on kehittämässä tuotetta yhteistyössä jälleenmyyjän kanssa, joten laitetta ei saa tällä hetkellä ostettua mistään. Yritys on kertonut, että vuoden 2014 alkupuolella tuote olisi jälleen saatavilla. Palovahti soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi, sillä se on helppo asentaa, mutta asiakaskohderyhmä on mietittävä ja käyttöohjeistus oltava selkeää. 15

17 Ovet, lukitusjärjestelmät Avaimeton järjestelmä, sähkölukko Lähinnä kotihoidon työntekijöiden toimintaa helpottamaan on kehitetty sähköinen lukkojärjestelmä, jonka voi asentaa olemassa oleviin lukkoihin helposti ja jonka avulla hoitaja voi kulkea ovesta ilman fyysisiä avaimia. Kuntien kotihoidossa avaimia on voinut olla satoja, jolloin sähköinen lukitusjärjestelmä helpottaa työtä huomattavasti. Olemassa olevaan lukkoon asennetaan bluetoothilla toimiva sähkölukko, ja tietylle puhelimelle annetaan käyttöoikeus lukon avaamiseen tietyllä tavalla toimien. Lukkoon voidaan saada hoitajan saapumis- ja lähtöaika kirjattua. Soveltuvuus muistisairaille Avaimeton järjestelmä helpottaa kotihoidon työntekijöiden liikkumista asiakkaalle ilman avaimia, ja tämä on tällä hetkellä lukon suurin hyöty. Pohdintaa on tehty myös siitä, voitaisiinko kodeissa asuvien muistisairaiden sähkölukkojen kautta lukita ovia esim. yöaikaan siten, että liikkuminen estetään näinä aikoina. Lukon tulisi kuitenkin vapauttaa lukitus hätätilanteen sattuessa. Tämä voisi auttaa levottomien ja kotoaan karkailevien muistisairaiden liikkumisen rajoittamisessa, mikä voi olla tärkeää henkilön oman turvallisuuden vuoksi, vaikka se rajoittaakin itsemääräämisoikeutta. Myös yhteiskunnalliset säästöt tämäntyyppisestä toiminnasta voivat olla merkittävät, mikäli tällä voitaisiin siirtää muistisairaan palveluasumiseen siirtymistä. EU-säädökset ja lainsäädäntö ei tällaista kuitenkaan salli, joten lukkoja ei voida näin asentaa. Eettinen keskustelu siitä, onko oikein rajoittaa muistisairaan liikkumista omasta kotoaan on ollut vähäistä lainsäädännön vuoksi, mutta mikäli muistisairas joutuu palvelutaloon, rajoitetaan hänen liikkumistaan siellä joka tapauksessa, eli tilanne ei sen suhteen muuttuisi. Olosuhteet palvelutalossa ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin kotona mm. paloturvallisuuden osalta. Muistisairas saattaa ahdistua, kun hän ei ovesta pääse ulos, ja tällaiset tilanteet voivat olla helpompia käsitellä palvelutaloissa, joissa henkilökunta on nopeammin tavoitettavissa. Mikäli lukitusta voitaisiin kodeissa toteuttaa, tulisi muistisairaalla olla yhteys tahoon, joka voi rauhoitella hänet, mikäli tällainen ahdistava tilanne tulisi, tai muistisairaan huomio ovesta ja lähtemisestä tulisi kiinnittää johonkin toiseen, mukavampaan asiaan. Tällaisia keinoja voidaan ottaa käyttöön teknologian avulla, mutta ne vaativat muistisairaan yksilöllisen tilanteen ymmärtämisen kokonaisvaltaisesti ja tilanteiden mukaan muokkautuvat palvelut. Lisäksi muistisairaat voisivat keksiä nopeasti sen, että palohälyttimen laukaisu aukaisee oven, jolloin turhia palohälyttimen hälytyksiä voisi yksityisasuntoihin tulla, ja tätä kautta ongelmat naapureiden kanssa lisääntyä ym. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppo asennettavuus 4. Helppo käyttöjärjestelmä 5. Pariston käyttöikä 6. Voi liittää muuhun asiakashallintajärjestelmään 16 Tunnstall

18 7. Lukon toimintaa voidaan säätää 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Sähköisiä avainjärjestelmiä em. toimintaperiaatteella tarjoaa kolme toimijaa, joista yksi on vasta aloittamassa järjestelmän markkinoimista. Mikään järjestelmistä ei täytä täysin tärkeitä kriteereitä, joten ne eivät vielä sovellu yksityisen kotihoidon palvelutuotteeksi helposti. Tuotteet on tällä hetkellä suunniteltu kuntien ostettaviksi. Kunta voi pakottaa asiakkaan ottamaan sähköisen lukitusjärjestelmän käyttöönsä. Yksityinen palveluntuottaja ei voi pakottaa asiakkaitaan ottamaan järjestelmää, vain markkinoida sen etuja. Yksityisellä myöskään avainten unohtamisista aiheutuneet kustannukset eivät ole yhtä merkittäviä vielä Mohinet tällä hetkellä kuin kunnilla, sillä asiakaspohja on pienempi ja erilainen. Kunnat hoitavat tällä hetkellä suurimman osan huonompikuntoisista ikääntyneistä kuin yksityiset. Yksityisillä palveluntuottajilla asiakkaat ovat pääsääntöisesti parempikuntoisia ja päättävät itse mitä palveluja haluavat ostaa ja mitä eivät Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy) Liiketunnistavat yövalot Liikkeentunnistavat yövalot ovat pieniä, kohtuullisen hämäriä valaisimia, jotka toimivat paristoilla tai kiinnitetään suoraan pistokkeeseen ilman välijohtoja. Valaisimessa on liikkeentunnistin, joka aktivoituu, kun se havaitsee liikettä. Liikkeentunnistimet eivät välttämättä tunnista lemmikkejä, mutta osa voi olla herkkiä ja syttyä myös lemmikeistä. Valaistusteho vaihtelee 4-9 wattiin. Aviris liikkeentunnistava yövalo Soveltuvuus muistisairaille Liikkeentunnistava yövalo voi olla muistisairaalle hämmentävä ja aiheuttaa pelkoja, epäluuloja ja harhaisuutta, jos henkilö ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen. Muistisairas ei välttämättä ymmärrä liikkeentunnistimen ideaa eikä sitä miksi valo sammuu ja syttyy vain liikkeestä. Liikkeentunnistavissa valoissa on aikaviive, joka ei välttämättä ole itse säädettävissä, mikä voisi auttaa asiaan. Tällöin voitaisiin valon herkkyyttä ja valaisun pituutta muuttaa tarpeen mukaan. Yöllisen kulkemisen turvana yövalo on kuitenkin erittäin hyvä, ja varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa toimiva ratkaisu. 17

19 Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Pistokkeeseen laitettava 4. Lampun teho/vaihtoväli 5. Valaistusaika/viiveaika Vertailu Liikkeentunnistavia yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 7-15 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi Hämäräkytkin yövalot Paristolla tai suoraan pistorasiaan liitettävä yövalo, joka syttyy, kun tietty hämäryysaste saavutetaan. Valaisuteho vaihtelee 4-9 watin välillä. Soveltuvuus muistisairaille Tuote soveltuu muistisairaille hyvin, sillä valo valaisee koko ajan, kun on hämärää, tämä on helpompi ymmärtää kuin liikkeentunnistava valo. Valo auttaa muistisairasta kotonaan turvallisessa yöaikaisessa wc-käynnissä tai muussa liikkumisessa. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Pistokkeeseen laitettava 4. Riittävä valaisuteho/huoltoväli Vertailu Hämäräkytkimellä varustettuja yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 5-11 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi Muut liikkeentunnistavat valaisimet Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useammanlaisia, tyypillisesti pihaan tai kattoon asennettavia. Valo syttyy, kun se tunnistaa liikettä. Soveltuvuus muistisairaille Kuten liikkeentunnistavissa yövaloissa, valaistus voi olla hämmentävä muistisairaalle, jos tämä ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen. Mikäli halutaan käyttää esimerkiksi yöllisten wc-reissujen turvaamiseksi muistisairaalle, saadaan näillä parempi valaistusteho kuin yövaloissa. Yöllisen kulkemisen turvana hyvä ja varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi olla toimiva ratkaisu. 18

20 Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Riittävä valaisuteho/huoltoväli 4. Valaistusaika/viiveaika Vertailu Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi, mutta kattoon asennustyö on otettava hinnoittelussa huomioon. Tuote soveltuu yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi Muut automaattiset valaisinjärjestelmät Nykytekniikka mahdollistaa hyvin paljon eri toimintoja. Yhtenä mahdollisuutena hankkeessa pohdittiin automaattista valaisinjärjestelmää, jossa voidaan ohjata automaatiolla/ajastuksella valaistusta, ja laajemminkin esimerkiksi verhoja ja radiota. Tavoitteena olisi tukea muistisairaan vuorokausirytmin säilymistä. Soveltuvuus muistihäiriöiselle Case-esimerkki (mitä voisi olla): Ikääntyneen muistihäiriöisen vuorokausirytmi on kääntynyt nurinpäin. Hän valvoo yöt ja nukkuu päivät. Tämä aiheuttaa monenlaista ongelmaa, mm. yöllistä liikkumista, melua, naapureiden häirintää. Päivittäiset toiminnot eivät onnistu, tulee sekavuutta ym. Omaiset ottavat yhteyttä ja pyytävät apua ongelmaan. Yhdessä käydään läpi ikääntyneen ongelmat ja etsitään niihin ratkaisua. Yhtenä keinona ongelman ratkaisuun käytetään automatiikkaa verhoissa ja valaistuksessa. Ikääntynyt on koko ikänsä herännyt aikaisin, jo klo 6.00, joten valaistus ja verhot ohjelmoidaan siten, että valot alkavat vähitellen valaisemaan ja verhot aukeamaan klo Radio menee hiljaa päälle ja ikääntynyt herää miellyttävään oman makunsa mukaiseen musiikkiin. Hän näkee, että on valoisaa, verhot ovat auki ja hän ymmärtää, että on aamu. Koko päivän valaistus on voimakas, jotta käsitys vuorokaudenajasta säilyy. Illalla klo valot alkavat vähitellen himmetä ja verhot sulkeutua, jolloin ikääntynyt ymmärtää, että on ilta. Lopulta klo valot sammuvat siten, että jäljelle jää vain yövalot, jotka turvaavat yöllisen wc-reissun. Asunto on pimeä ja vuorokaudentaju säilyy. Tällainen järjestelmä voisi soveltua muistisairaalle, kun se otettaisiin varhaisessa vaiheessa käyttöön ja järjestelmä olisi riittävän huomaamaton. 19

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Ovisilmäkamerat. Malli 1- Langaton ovisilmäkamera puheyhteydellä. Malli 2 - Langaton ovisilmäkamera

Ovisilmäkamerat. Malli 1- Langaton ovisilmäkamera puheyhteydellä. Malli 2 - Langaton ovisilmäkamera Asuminen turvallisemmaksi oikeanlaisilla teknologiatuotteilla Ulkona liikkuminen huolettomammaksi valvontalaittein ja hälyttimin Apua arjesta suoriutumiseen toimintakyvyn ollessa alentunut Yksinkertaisia

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA. Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö puh

TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA. Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö puh TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö anni.pesonen@jns.fi puh. 050 342 5827 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN 75 VÄESTÖ (Lähde: Tilastokeskus) TIETOA SOTE-YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KOTIHOIDOSTA

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala Teknologiakysely 2017 yhteenveto Leila Mukkala 20.2.2017 Millaisia hyvinvointi- ja turvateknologisia apuvälineitä teillä on kunnassanne käytössä? Turvapuhelimia kotona, Vivago-hälytysjärjestelmä avopalvelukeskuksessa(

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

838E Hands Free Varashälytin

838E Hands Free Varashälytin 838E Hands Free Varashälytin Huom! - Järjestelmän saa asentaa vain ammattilainen. - Älä anna laitteen tai vastaanottimen kastua. - Lue käyttöohje kokonaan ennen laitteen asennusta. - Tämän laitteen tarkoitus

Lisätiedot

Kotona kuten ennenkin.

Kotona kuten ennenkin. Kotona kuten ennenkin. OMAseniori-palvelussa olen kokenut parhaimpana sen, että saan tarvitsemaani tietoa äitini päivän aktiivisuudesta ja unen rytmistä. Yksinasuvan 92 -vuotiaan äidin omainen OMAseniori-turvapalvelu

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuule - luonnollisesti

Kuule - luonnollisesti Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC

KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC KÄYTTÖOHJE LED-KATTOVALAISIN ROUNDDISC KÄYTTÖKOHTEET: Suunniteltu asennettavaksi sisätiloihin. Asunnot Toimistot Liikehuoneistot Koulut Hotellit Sairaalat TEKNISET TIEDOT LYHYESTI Käyttöjännite: AC 220-240

Lisätiedot

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA R UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA Lukkoja ja niiden toimivuutta pidetään useasti itsestäänselvyytenä. Kiinteistön lukituksen tilaan ja avaimiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Active Life Tracker Bluetooth Smart Watch B2205

Active Life Tracker Bluetooth Smart Watch B2205 Active Life Tracker Bluetooth Smart Watch B2205 B C A 24/7 aktiivisuusranneke ja sovellus älypuhelimelle/tabletille. Toiminnot: Askelmittari Unen mittaus Kilometrilaskuri Kalorilaskuri Aktiivisuusmittari

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

SENIORTEK Pasi Nurmela

SENIORTEK Pasi Nurmela HoivaTurva SenioriTurva SENIORTEK Pasi Nurmela Sähköiset palvelut Lapin Liitto Rovaniemi 5.6.2013 Seniortek Oy perustettu Rovaniemellä 2005 täysin suomalainen toimija kehittää hoiva- ja turvapalvelutuotteita

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ABLOY IQ. Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi

ABLOY IQ. Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi ABLOY IQ Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi Uusi lukitusteknologia maailman johtavalta lukituskonsernilta! Uusi CLIQ -lukitusteknologia on ASSA ABLOY konserniin kuuluvien yritysten yhteisen tuotekehityksen

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. PIONEER AVIC-S1 http://fi.yourpdfguides.com/dref/1236045

Käyttöoppaasi. PIONEER AVIC-S1 http://fi.yourpdfguides.com/dref/1236045 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle PIONEER AVIC-S1. Löydät kysymyksiisi vastaukset PIONEER AVIC-S1 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280..

Asennus- ja käyttöohjeet. Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280.. Asennus- ja käyttöohjeet Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280.. Laitekuvaus Huonekoje handsfree-toiminnolla kuuluu Gira-ovipuhelinjärjestelmään ja koostuu seuraavista osista: 3 4 5 2 1 6 1 Ovipuhelinjärjestelmän

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN?

TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN? TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN? Maailman johtavalta lukituskonsernilta! Uusi -teknologia on ASSA ABLOY konserniin kuuluvien yritysten yhteisen tuotekehityksen tulos. -teknologia yhdistää vahvan koodin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot