VIRANTÄYTTÖSELOSTE SOTILASPEDAGOGIIKAN PROFESSORIN VIRAN VIRANTÄYTTÖÄ VARTEN

Transkriptio

1 VIRANTÄYTTÖSELOSTE SOTILASPEDAGOGIIKAN PROFESSORIN VIRAN VIRANTÄYTTÖÄ VARTEN 1. Virka Sotilaspedagogiikan tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan professorin virka tehtäväalana Sotilaspedagogiikka (ruots. Militärpedagogik, engl. Military Pedagogy ) täytetään alkaen. Maamme yliopistoissa ei ole muita tämän viran tehtäväalan oppituoleja. Virka on sijoitettu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokseen, jossa on myös sotilassosiologian professorin virka ja sotilasjohtamisen sotilasprofessorin virka. Virka täytetään hakumenettelyllä enintään viiden vuoden määräajaksi. Palkkaus määräytyy Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetyn ESJA-palkkausjärjestelmän vaativuustason 17 mukaisesti. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa, joka on enintään 37 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosa määräytyy erikseen sovitulla tavalla, kunnes hänen työsuorituksensa on arvioitu aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua virassa aloittamisesta. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa sovitaan tarkemmin professorin virkaan kuuluvista tehtävistä. 2. Viran tausta Maanpuolustuskorkeakoulussa on ollut sotilaspedagogiikan professorin virka alkaen. Perustettaessa viran alaksi määriteltiin kasvatustieteen, erityisesti sotilaspedagogiikan professori. Sitä siis pidettiin kasvatustieteiden yhden erityisalan virkana. Kun virka täytettiin uudelleen , viran alaksi vahvistettiin sotilaspedagogiikan professori. Muutoksen perusteena oli pyrkimys vahventaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa sotatieteellisenä yliopistona ja kehittää sotilaspedagogiikkaa ensisijaisesti sotatieteellisenä tieteenalana. Sotilaspedagogista tutkimusta ja teorianmuodostusta oli määrätietoisesti kehitetty tähän suuntaan jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kasvatustieteen, erityisesti sotilaspedagogiikan, professorin virkaan nimitettiin alkaen Maanpuolustuskorkeakoulun kasvatustieteen lehtori, Turun yliopiston dosentti, KT Jarmo Toiskallio. Vuoden 2004 alusta hänet nimitettiin sotilaspedagogiikan professorin virkaan vuoden 2009 loppuun saakka. Toiskallion jälkeen sotilaspedagogiikan professoriksi nimitettiin viiden vuoden määräajaksi PhD, yleisesikuntaeverstiluutnantti Juha Mäkinen alkaen. Hänen virkakaudellaan on edelleen jatkettu teorianmuodostamista ja tieteenalan asemointia osana sotatieteitä. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1

2 Tulevan sotilaspedagogiikan professorin taustana voi olla esimerkiksi sota- tai kasvatustieteet, mutta yhteiskuntatieteellinen tai humanistinen koulutus on myös mahdollinen (pääaineena ensisijaisesti sotilaspedagogiikka, kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede tai näitä lähellä oleva oppiaine). Sotilaspedagogiikan tulevaisuuden haasteet Sotatieteiden kandidaatin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnot uudistuvat vuodesta 2015 alkaen. Molempiin tutkintoihin liittyy opetussuunnitelmien laatiminen sekä opetuksen järjestelyjen yliopistopedagoginen suunnittelu, mikä aloitetaan jo vuoden 2014 aikana. Osa opinnoista tullaan toteuttamaan englannin kielellä, joten professorin on hallittava englannin kielen käyttö. Perustutkimuksen osalta erityisinä tarpeina ovat asevelvollisten kouluttajien, varusmiesten ja toisaalta sotilasopetuslaitosten opettajien pedagogisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät tutkimukset, joiden tulokset ovat siirrettävissä upseeri- ja aliupseerikoulutukseen sekä puolustusvoimien koulutuskulttuurin kehittämiseen. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös pedagogisen johtamisen tutkimus ja kehittäminen. Yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa korostuvat verkottuminen ja yhteistoiminta kansallisella tasolla. Sotatieteiden ja sotilaspedagogiikan näkyvyyttä, tunnettavuutta ja arvostusta on kyettävä parantamaan tiedeyhteisössä ja mediassa. Laadukkaat tutkimukset, väitöskirjat ja muut opinnäytteet on saatettava aiempaa tehokkaammin yleiseen tietoisuuteen. Puolustusvoimauudistus astuu voimaan ja merkitsee uusia rakenteita sekä toimintatapoja, jotka asettavat uusia koulutuksellisia haasteita sekä yleisesti että puolustushaarakohtaisesti alkaen sotilaspedagogiikan painopiste tulee olemaan puolustusvoimien koulutusjärjestelmän ja koulutuskulttuurin käytännön kehittämiseen tähtäävässä tutkimus- ja opetustoiminnassa, joka keskittyy sotilaskasvatukseen (military education) ja sotilaskoulutukseen (military training). 3. Tieteenalan määritelmä Vuonna 1998 julkaistun Sotilaspedagogiikan perusteet mukaan sotilaspedagogiikka on oppi koulutustaidosta. Se on oppi päämäärien asettelusta, oppimisen ohjauksesta ja koulutustoiminnan sekä osaamisen arvioinnista. Näistä lähtökohdista sotilaspedagogiikkaa on kehitetty laaja-alaisemmaksi sotatieteiden alaksi ja oppiaineeksi, jonka keskeinen käsite on toimintakyky. Sotilaspedagogiikka tutkii ihmisen toimintakykyä osana sotilaiden kasvatusta ja koulutusta. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat ne toimintaympäristöt, joissa sotilaat toimivat joko yksin tai yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Sotilaspedagogiikka hyödyntää kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen laaja-alaista tieto- ja teoriaperustaa ja menetelmiä kehittäessään sotilaiden kasvatusta, koulutusta ja MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 2

3 koulutusjärjestelmiä. Painopiste tieteenalan kehittämisessä on tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Toimintakyky on tieteenalan keskeinen, yksilölähtöinen käsite, joka kattaa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen ulottuvuuden. Sotilaan toimintakyky tarkoittaa tietoja, taitoja ja valmiuksia toimia sotilasorganisaation tehtävissä erilaisissa toimintaympäristöissä. Yksilöiden toimintakyky luo perustan joukkojen suorituskyvylle, jonka kehittäminen on koulutusjärjestelmän keskeinen tavoite. Toimintakyvyn käsite ei ole yksiselitteinen, vaikka teorian ja käytännön yhdistäminen edellyttääkin käsitteen mallintamista. Yksilön kokonaisvaltainen toimintakyky on aina jotakin enemmän kuin sen osatekijöiden summa. Johtajuudella, ryhmätason ilmiöillä ja yhteiskunnallisella tilanteella on vuorovaikutussuhde yksilön toimintakykyyn. Sotilaspedagogiikka on tieteenala, joka sisältää useita sotilaallisen toimintaympäristön tutkimuksen näkökulmia (koulutus ja kasvatus, oppiminen ja opetus, oppimisympäristöjen kehittäminen, pedagoginen johtaminen, toimintakyvyn psykologinen, biologinen, sosiologinen, kulttuurinen ja filosofinen tutkimus). Professorin tehtävänä on vahvistaa tieteenalaa osana sotatieteitä. 4. Viran tehtävät Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön (PvL 38 a :n 1 mom.). Professorin käytännön työhön kuuluvat tutkimustoiminnan johtaminen, opinnäytetöiden ohjaaminen, opetukseen ja opetuksen kehittämiseen osallistuminen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstö- ja muuhun hallintoon osallistuminen. Sotilaspedagogiikan professorin tärkeimmät tehtävät tehtäväaloittain lueteltuna ovat seuraavat tutkimus sotilaspedagogiikan tutkimuksen kehittäminen, oma tutkimustoiminta sekä julkaisutoiminta sotilaspedagogiikan alan tieteellisen tutkimuksen johtaminen ja koordinointi puolustusvoimissa uusien, tulevaisuuslähtöisten tutkimushankkeiden tai -projektien käynnistäminen opetus sotilaspedagogiikan opetus sekä opetuksen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen yhteistyössä opettajien kanssa tutkimustulosten siirtäminen osaksi opetusta MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 3

4 osallistuminen tutkimusmenetelmien opetukseen Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ja ohjaaminen sotilaspedagogiikan alueella yhteiskunnallinen vaikuttaminen yhteiskunnallinen julkaisutoiminta, tieteelliseen keskusteluun osallistuminen ja oman tieteenalan tunnetuksi tekeminen yhteiskunnassa sotilaspedagogiikan tunnettavuuden lisääminen yhteiskunnassa muu toiminta sotilaspedagogiikan alan kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja opetusyhteistyön johtaminen ja koordinointi toimiminen oman alansa asiantuntijana puolustushallinnossa ja muussa yhteiskunnassa. Professorin työssä korostuu tutkimustoiminnan tulosten siirtäminen opetukseen, opetuksen kehittämiseen ja käytäntöön. 5. Viran kelpoisuusvaatimukset Professorin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettävältä vaaditaan tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan ( PvA 12 2 mom. 3 kohta). Tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot. Virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään tieteellisiä ansioita, joiden hakija perustellusti katsoo tukevan sotilaspedagogiikkaa, huomioiden kohdassa 3. Tieteenalan määritelmä esitetty sotilaspedagogiikan tieteenalan määritelmä. Virkaan nimitettävällä henkilöltä vaaditaan näyttöä ihmistieteellisestä ajattelusta ja tutkimusmenetelmien laaja-alaisesta tuntemuksesta suppean erikoisasiantuntemuksen sijasta. Lisäksi hakijalla tulee olla laaja-alainen teoreettinen näkemys viran alasta sekä ymmärrys sotilaspedagogiikan merkityksestä puolustusvoimien, erityisesti sen koulutusjärjestelmän, ja puolustushallinnon kehittämisessä. Opetustaitoa arvioitaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Professoriksi valittavalta edellytettävä opetustaito ulottuu opetussuunnitelmatyön johtamisesta henkilökohtaiseen opetus- ja ohjaustyöhön sekä opetuksen kehittämiseen. Professorin omakohtainen panos sotilaspedagogiikan opettamisessa yliopistollisen koulutuksen eri tasoilla on osa tehtävänkuvaa. Tästä MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 4

5 syystä opetuskokemus erityisesti korkeakoulutuksen eri tutkintotasoilla on välttämätön tehtävän menestyksekkään hoitamisen kannalta. Professoriksi valittavalta vaaditaan käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan, jolla tämän viran yhteydessä tarkoitetaan seuraavia seikkoja kokemusta - opetuksesta tai koulutuksesta - opetussuunnittelusta korkeakoulutuksessa - opetuksen kehittämisestä - tutkimustyön johtamisesta - opetusta ja koulutusta koskevien opinnäytetöiden ohjaamisesta - sotilaspedagogisesta tai muusta soveltuvasta tutkimustoiminnasta - sotilaspedagogisesta tai muusta soveltuvasta koti- ja ulkomaisesta tutkimusperinteestä kykyä - johtaa ja koordinoida sotilaspedagogiikan alan tutkimusta ja tutkimushankkeita - opettaa viran alalla - johtaa kotimaisia ja kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja - toimia asiantuntijana puolustusvoimien, puolustushallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin viran alalla. Virkaan valittaessa painotetaan tasapainoisesti (1/3 kutakin osa-aluetta) hakijan ansioita tieteellisen pätevyyden, opetustaidon ja käytännön perehtyneisyyden osa-alueilla. Virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen (PL 125, VVirkamL 7 :n 1 mom. 10 kohta). Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta, minkä johdosta henkilöstä tehdään ennen nimittämistä perusmuotoinen turvallisuusselvitys (PvL 37, TurvSL 2. luku). Maanpuolustuskorkeakoulu on kielilain (KielL 6 ) tarkoittama kaksikielinen viranomainen. Professorin viran suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan lain julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (KielTL) asettamia kielitaitovaatimuksia. Täten kelpoisuusvaatimuksina ovat em. lain (KielTL 6 1 mom.) nojalla seuraavat kielitaitovaatimukset suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaidon osoittaminen tapahtuu valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti (KielTA). Muut viranhoidon kannalta eduksi luettavat ansiot MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 5

6 Professorin virkaan valittavalle katsotaan eduksi Suomen puolustusvoimien sekä puolustusjärjestelmän tunteminen asevelvollisuusjärjestelmän tunteminen puolustusvoimien koulutusjärjestelmän sekä sotilaskoulutuksen erityispiirteiden tunteminen kriisinhallinnan koulutuksen ja sen ajankohtaisen kansainvälisen kehityksen tunteminen kokonaismaanpuolustuksen laaja-alainen tunteminen kokemus tutkijakoulutuksesta kokemus monitieteellisestä tutkimusympäristöstä kokemus kotimaisten ja kansainvälisten konferenssien johtotehtävistä erityiset ansiot kotimaisessa tai kansainvälisessä tieteellisessä verkottumisessa opettajan pedagoginen pätevyys (60 op), joka voi olla hankittuna yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa yliopistopedagoginen osaaminen opettaja- tai kouluttajakoulutuksen kokemus englannin kielen taito. 6. Viran julistaminen haettavaksi Virka julistetaan haettavaksi ja hakuaika on kolmekymmentä (30) päivää (MpkkJs 86 ). Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan puolustusministeriölle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät hakuilmoituksesta. 7. Hakemukseen liitettävät asiakirjat Viran hakijan on liitettävä hakemukseensa seuraavat asiakirjat (VVirkamA 8, MpkkJs 87 ) 1. nimikirjanote tai sitä vastaava selvitys Ellei hakija kuulu nimikirjalain (NimikL) piiriin, hänen tulee liittää hakemukseensa nimikirjaa vastaava luotettava selvitys. Nimikirjanote saa olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä annettu. 2. curriculum vitae (CV) tai yliopistoportfolio Hakija voi rakentaa CV:nsa tai yliopistoportfolionsa esimerkiksi Professoriliiton verkkosivuilla ( olevan dokumentin Professoriliiton portfolioesitys mukaisesti. 3. täydellinen julkaisuluettelo, mikäli tiedot eivät sisälly kohdassa 2. mainittuun CV:een tai yliopistoportfolioon 4. selvitys opetusansioista Mikäli tiedot eivät sisälly kohdassa 2. mainittuun CV:een tai MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6

7 yliopistoportfolioon, opetusansioita koskevassa selvityksessä on mainittava seuraavat asiat a. hakijan saama pedagoginen koulutus b. opetustyössä hankittu käytännön kokemus - hakijan antaman opetuksen sisältö, esim. luennoidut kurssit ja muu opetustoiminta - ohjatut opinnäytteet ja tutkijakoulutus - osallistuminen esimerkiksi täydennyskoulutukseen c. hakijan laatima oppimateriaali eriteltynä oppikirjoihin, tietoverkkoihin tuotettuun opetusmateriaaliin ja muuhun opetusmateriaaliin d. hakijan mahdollisesti omasta opetustoiminnastaan saamat kirjalliset arviot ja tunnustukset (liitetään kopio mukaan) e. osallistuminen laajamuotoisempaan opetuksen kehittämis- ja arviointitoimintaan f. hakijan aikaisemmin antamat opetusnäytteet g. muu oman opetuksen kehittämiseen liittyvä toiminta. 5. hakijan selostus virkaan liittyvistä seikoista Hakemukseen on liitettävä lyhyet kirjalliset selostukset seuraavista seikoista - hakijan merkittävät ansiot täytettävän viran kannalta (enintään kolme (3) sivua) - katsaus tulevaan toimintaan (enintään kolme (3) sivua). 6. luettelo kohdassa 7 olevista julkaisuista 7. julkaisut ja muut työt, joilla hakija haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa virkaan Asiantuntijoille toimitettavien julkaisujen ja muiden töiden enimmäismäärä on viisitoista (15) kappaletta (MpkkJs 88 2 mom.). Kohtien 1-6 materiaali tulee toimittaa suomen- tai ruotsinkielisenä. Kohdan 7 julkaisut toimitetaan alkuperäiskielisinä. Kohtien 2-7 materiaalista tulee toimittaa neljä (4) täysin samanlaista asiakirjanippua, joista kolme (3) varataan lähetettäväksi asiantuntijoille arviointia varten ja yksi (1) nippu jää Maanpuolustuskorkeakoululle virantäyttöä varten. Hakijan tulee huomioida, että virantäyttöprosessi on julkinen. Siten kohdan 7 julkaisut ja muut työt, jotka ovat esimerkiksi luottamuksellisia julkisuuslain (JulkL) mukaan, tulee erikseen toimittaa Maanpuolustuskorkeakoululle tutkimusneuvoston määräämällä tavalla. (MpkkJs 88 3 mom.) Maanpuolustuskorkeakoulu ei käännätä eikä kopioi hakemukseen liittyvää materiaalia vaan hakijan tulee itse huolehtia mahdollisista käännöksistä ja riittävästä määrästä liiteasiakirjojen kopioita. Maanpuolustuskorkeakoulu ei palauta hakemuksia tai niiden liiteasiakirjoja. Hakemukseen on sisällytettävä tieto, miten hakija tavoitetaan virantäyttömenettelyn aikana (sähköpostiosoite ja puhelinnumero), ja annettava postiosoite, johon kirjalliset ilmoitukset voidaan lähettää (MpkkJs 88 5 mom.). MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 7

8 8. Asiantuntijoiden valinta, tehtävät ja toiminta Puolustusvoimista annetun lain mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun on pyydettävä hakijoiden kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jos henkilö nimitetään virkaan tai vähintään kahden (2) vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen (PvL 38 a 3 mom.). Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto valitsee virantäytössä käytetyt asiantuntijat (PvL 38 a 3 mom., MpkkJs 89 1 mom.). Ennen asiantuntijoiden lopullista valintaa hakijoille varataan tilaisuus esittää huomautus asiantuntijaehdokkaiden esteellisyydestä ja siitä, onko asiantuntijoita valittaessa otettu huomioon johtosäännön edellyttämä tasapuolisuus (MpkkJs 89 2 mom.). Asiantuntijoiden tulee antaa kirjallinen lausunto. Lausunnon tulee olla perusteltu niiden hakijoiden osalta, jotka asiantuntijan käsityksen mukaan ensi sijassa tulevat kysymykseen virkaa täytettäessä. Asiantuntijan on myös asetettava nämä paremmuusjärjestykseen. (MpkkJs 90 1 mom.) Jos virkaan on enintään kolme hakijaa, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto kaikkien hakijoiden ansioista. Jos hakijoita on enemmän kuin kolme, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto vähintään kolmesta hakijasta sekä perustella, millä perusteilla hän on valinnut hakijat, joista antaa lausuntonsa. (MpkkJs 90 2 mom.) 9. Opetusnäyte, haastattelu ja soveltuvuusarviointi Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa tutkimusneuvosto voi varata hakijalle tilaisuuden antaa opetusnäyte. Opetusnäyte on julkinen (MpkkJs 93 1 mom.). Tilaisuudesta antaa opetusnäyte ja sitä koskevasta menettelystä ilmoitetaan hakijoille erikseen. Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa tutkimusneuvosto voi varata hakijalle tilaisuuden haastatteluun (MpkkJs 93 2 mom.) ja soveltuvuusarviointiin. Tilaisuudesta haastatteluun ja soveltuvuusarviointiin ja niitä koskevista menettelyistä ilmoitetaan hakijoille erikseen. 10. Virkaehdotuksesta päättäminen Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkimusneuvosto toimii ehdollepanotoimielimenä (MpkkJs 84 ). Asiantuntijalausunnot saatuaan tutkimusneuvosto tekee asiassa virkaehdotuksen. Jos ketään hakijoista ei voida asettaa ehdolle virkaan, virkaehdotuksena on tällöin MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 8

9 11. Nimittäminen virantäyttöasian raukeaminen. Hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ei päätetä jokaisen hakijan osalta erikseen (MpkkJs 94 ). Päätös virkaehdotuksesta tai virantäyttöasian raukeamisesta voidaan tehdä, vaikka kaikkia asiantuntijalausuntoja ei olisi saatu, jos asiantuntijalausuntojen antamiselle annettu määräaika on kulunut umpeen, ja jos lausunto on saatu vähintään kahdelta asiantuntijalta ja jos kahta useammasta saapumatta jääneestä lausunnosta voidaan luopua vaarantamatta hakijoiden tasapuolista arvostelua (MpkkJs 94 6 mom.). Virkaehdotus tai päätös virantäytön raukeamisesta lähetetään postitse hakijoille viivytyksettä päätöksen tekemisen jälkeen. Hakija voi tehdä virkaehdotuksesta tai virantäytön raukeamispäätöksestä kirjallisen muistutuksen rehtorille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hänen katsotaan saaneen tiedon tehdystä päätöksestä. (MpkkJs 97 ) Rehtori tarkastaa ja hyväksyy tutkimusneuvoston tekemän virkaehdotuksen tai esityksen virantäyttöasian raukeamisesta. Virkaehdotusta tai virantäyttöasian raukeamista koskevaa päätöstä ei saa hyväksyä ennen kuin hakijoille varattu määräaika muistutuksen tekemiseen on kulunut umpeen. Rehtori voi palauttaa virantäyttöasian uudelleen käsiteltäväksi hallintolainkäyttölain (HallKL 63 1 mom. 1 ja 2 kohdat) perusteella. Rehtorin on tällöin perusteltava päätöksensä ja määrättävä, mistä menettelyn vaiheesta uusi käsittely on aloitettava (MpkkJs 98 ). Maanpuolustuskorkeakoulu lähettää nimittämisasiakirjat Pääesikuntaan ja edelleen esiteltäviksi puolustusministerille nimittämistä varten. 12. Lisätiedot ja tiedustelut Virantäyttöä koskeviin tiedusteluihin vastaavat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari, sähköposti: hannu.kari@mil.fi, puhelin ja hallintojohtaja, kommodori Aulis Minkkinen, sähköposti: aulis.minkkinen@mil.fi, puhelin MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 9

10 Säädökset Lait Suomen perustuslaki (731/1999; PL) Valtion virkamieslaki (750/1994; VVirkamL) Kielilaki (423/2003; KielL) Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003; KielTL) Laki puolustusvoimista (551/2007; PvL) Hallintolaki (434/2003; HallL) Hallintolainkäyttölaki (586/1996; HallKL) Nimikirjalaki (1010/1989; NimikL) Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008; MpkkL) Laki turvallisuusselvityksistä (177/2002; TurvSL) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999; JulkL). Asetukset Valtioneuvoston asetus (VNA) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003; KielTA) Valtioneuvoston asetus (VNA) puolustusvoimista (1319/2007; PvA) Valtioneuvoston asetus (VNA) Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008; MpkkA) Valtion virkamiesasetus (971/1994; VVirkamA). Muut säädökset Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö 2011 (PVMK PE MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ, Asiakirja HH208; MpkkJs). MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 10