Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Kuulemisasiakirja

Transkriptio

1 Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Kuulemisasiakirja Tämän kuulemisen tarkoituksena on antaa niin jäsenvaltioille kuin sidosryhmillekin tilaisuus esittää huomautuksia yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta. Näitä huomautuksia hyödynnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistamisessa vuonna Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä toimittamaan huomautuksensa kilpailun pääosastoon 12/09/2012 mennessä. 1. Johdanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä julkinen rahoitus on valtiontukea, ja siitä on ilmoitettava komissiolle. SEUT-sopimuksen 109 artiklan perusteella neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, jotka on vapautettu SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä pakollisesta ilmoitusmenettelystä. Neuvoston hyväksyttyä SEUT-sopimuksen 109 artiklan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 994/98 1, jäljempänä valtuusasetus, komission oli mahdollista julistaa seuraavat tukimuodot sisämarkkinoille soveltuviksi ja vapauttaa ne ilmoitusmenettelystä: pk-yrityksille, tutkimus- ja kehitystyöhön, ympäristönsuojeluun, työllisyyteen ja koulutukseen myönnettävä tuki sekä alueelliset tuet. Komissio hyväksyi valtuusasetuksen nojalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2, joka tuli voimaan 29. elokuuta Yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella yksinkertaistetaan tukea myöntävien viranomaisten menettelyt kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Sen ansiosta voidaan toteuttaa monenlaisia tukitoimia, joilla on yhteisen edun mukaiseksi katsotut horisontaaliset tavoitteet. Valtiontukea myönnettiin vuonna 2010 ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvilla toimenpiteillä yhteensä 12,6 miljardia euroa. Valtiontukien tulostaulun viimeisimmästä versiosta (syksyltä 2011) 3 ilmenee, että ryhmäpoikkeustuen yhteenlasketussa määrässä mitattuna jäsenvaltiot käyttävät edelleen yhä useammin ryhmäpoikkeuksia. Komissio antoi 8. toukokuuta 2012 valtiontuen uudistamispakettia koskevan tiedonannon 4, jolla on tarkoitus käynnistää valtiontuen valvonnan uudenaikaistamista koskeva poliittinen keskustelu ja luoda sille puitteet. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistaminen on tärkeä osa valtiontuen uudistamispakettia. Komissio kehottaa muita toimielimiä, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä antamaan panoksensa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistamiseen. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus sisältää erityyppisiä toimenpiteitä, joista moniin sovelletaan myös erityisiä suuntaviivoja tai puitteita. Nämä voivat olla alueellisia tai ympäristöpoliittisia, tai ne voivat koskea riskipääomaa tai T&K&I-tukea EYVL L 142, s. 1. EUVL L 214, , s. 3. KOM(2011) 848 lopullinen,

2 Toimintapoliittisen tarkistuksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kustakin pääasiallisesta tukityypistä (aluetuki, T&K&I-tuki, ympäristötuki, riskipääoma) laaditaan erillinen kyselylomake, joka kattaa sekä poikkeuksen piiriin kuuluvan että muunlaisen tuen. Tässä kyselylomakkeessa sen sijaan keskitytään yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen liittyviin yleisiin kysymyksiin ja ainoastaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluviin tukimuotoihin (esim. koulutustuki, pk-yritysten tuki konsulttipalveluihin ja messuille osallistumiseen, pk-yritysten investointituki, naisyrittäjille ja alentuneesti työkykyisille työntekijöille myönnettävä tuki). Kyselyssä ei käsitellä erityisiä suuntaviivoja tai puitteita. Päällekkäisyyksiä on siis mahdollisuuksien mukaan vältetty, mutta vastaajia pyydetään viittamaan tarvittaessa muissa rinnakkaisissa kyselyissä antamiinsa vastauksiin. 2. Kuulemiseen osallistuminen EU:n muiden toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien edustajia pyydetään vastaamaan kyselyyn. Vastaukset voidaan antaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Koska joillakin kielillä annettujen vastausten kääntäminen voi aiheuttaa viivästyksiä, vastausten kääntäminen jollekin komission työkielistä (englanti, ranska tai saksa) helpottaa niiden käsittelyä. Komissio ottaa tässä yhteydessä mielellään vastaan myös muita kuin kyselyssä pyydettyjä kommentteja. Osa kysymyksistä on tarkoitettu erityisesti viranomaisille tai tietyille sidosryhmille, joten kaikkien vastaajien ei edellytetä ottavan kantaa kaikkiin kysymyksiin. Jos jokin kysymys ei koske teitä, vastatkaa ei sovellettavissa. Vastausten määräaika on 12/09/2012. Vastaukset tulisi lähettää Euroopan komissioon kilpailun pääosastossa olevaan valtiontukien kirjaamoon (DG COMP, State aid registry, 1049 Brussels), mieluiten sähköpostitse osoitteeseen Merkitkää osoiteriville tunnus HT Komission on tarkoitus julkaista kyselyyn saamansa vastaukset kuulemisia koskevalla internetsivustolla Näin ollen vastaajien, jotka eivät halua henkilöllisyyttään tai osaa vastauksistaan julkaistaviksi, olisi ilmoitettava tästä selvästi ja toimitettava samalla ei-luottamuksellinen versio. Jos vastauksessa ei ole mainintaa luottamuksellisista osista, kilpailun pääosasto olettaa, että siihen ei sisälly luottamuksellisia osia ja että se voidaan julkaista kokonaisuudessaan. 2

3 KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. EUROPA-sivustolla noudatettavat tietosuojaa koskevat säännöt ovat nähtävillä osoitteessa Vastustatteko henkilöllisyytenne julkistamista? 02. Onko vastaukseenne sovellettava jotakin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklassa säädetyistä poikkeuksista? Jos on, ilmoittakaa selvästi, mitä vastauksenne osioita ei saisi julkistaa, perustelkaa tietojen luottamuksellisuus ja toimittakaa myös ei-luottamuksellinen versio vastauksestanne julkaistavaksi komission verkkosivuilla. Ilmoittakaa yhteystietonne seuraavassa osiossa. Nimi Organisaatio Pääasiallinen toimiala Olli Hyvärinen, Eeva Vahtera, Tarja Sinivuori-Boldt, Inkalotta Nuotio Työ- ja elinkeinoministeriö Paikka (maa) Sähköpostiosoite: Suomi valtiontuki@tem.fi, olli.hyvarinen@tem.fi, eeva.vahtera@tem.fi, tarja.sinivuori-boldt@tem.fi, inkalotta.nuotio@tem.fi Huom. Tässä kyselyssä ryhmäpoikkeusasetuksen yleisiä säännöksiä ja erityisiä säännöksiä koskevat osat (osat D ja E) vastaavat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen rakennetta. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin järjestyksessä, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Voitte myös antaa lisätietoja, jotka katsotte merkityksellisiksi ja jotka eivät sovi vastaukseksi mihinkään tiettyyn kysymykseen. 5 EYVL L 145, , s

4 Koska yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen uudistaminen on keskeinen osa komission käynnistämää valtiontukivalvonnan kokonaisuudistusta (SAM), Suomen viranomaiset haluavat ennen kyselylomakkeeseen vastaamista tuoda esiin joitain yleisiä näkökohtia uudistuksesta. Suomen näkemys ryhmäpoikkeusasetuksen uudistamiseen EU:n valtiontukivalvonnan uudistamisen kontekstissa Suomen näkemyksen mukaan komission antamassa tiedonannossa EU:n valtiontukiuudistus esittämä analyysi valtiontukivalvonnan uudistamiseksi on oikeasuuntainen. Valtiontukisääntöjä on ensinnäkin tarpeen yksinkertaistaa ja uudistaa siten, että tuet kohdistetaan hyvien EU2020-tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi valtiontukimenettelyjen virtaviivaistaminen ja valvonnan keskittäminen sisämarkkinoiden kannalta merkittävimpiin valtiontukitapauksiin ovat kannatettavia tavoitteita. Ryhmäpoikkeusasetuksen uudistaminen kytkeytyy tärkeällä tavalla kaikkiin komission modernisaatiotiedonannon tavoitteisiin. Suomen näkemyksen mukaan valtiontukisääntelyn - ryhmäpoikkeusasetus mukaan lukien - tuen hyväksyttävyyden kriteerejä on tarpeen yhtenäistää ja kriteerien tulee olla mahdollisimman selkeät kautta linjan. Tämä on tärkeää, sillä EU:n valtiontukisääntelyä soveltavat valtion keskushallinnon ohella paikallisviranomaiset. Erityisesti ryhmäpoikkeusasetuksessa on tärkeää varmistaa myös tukikriteerien suhteellisuus, sillä asetuksen tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa hyvän valtiontuen myöntämistä ilman komission hyväksyntää. Erityisen suuri merkitys ryhmäpoikkeusasetuksen uudistamisella on valtiontukivalvonnan tehostamisen kannalta. Tältä osin Suomi kannattaa neuvoston valtuutusasetuksen (994/1998) tarkistamista siten, että komissio voisi antaa jatkossa ryhmäpoikkeuksia uusilla alueilla, joilla se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Suomen näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetus voisi jatkossa kattaa esimerkiksi joitain kulttuurin, liikenteen tai laajakaista-alan tukia. Myös nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen yksittäistä ilmoitusta koskevia kynnysarvoja voidaan korottaa niiden toimintojen osalta, joissa kilpailun vääristymisen riski on pienin. Suomi huomauttaa, että ryhmäpoikkeusten laajeneva soveltamisala ei kuitenkaan yksinomaisesti johda modernisaatiohankkeen tavoitteiden toteutumiseen (tukivalvonnan keskittäminen eniten kilpailua vääristäviin tukiin), jos samalla ei varmisteta, että tuen hyväksyttävyyden edellytykset ovat mahdollisimman joustavat: jos ilmoitusvelvollisuudesta poikkeuksen saanut tuki joudutaan lähes aina ilmoittamaan komissiolle ryhmäpoikkeusasetuksen tiukkojen kriteerien takia, poikkeuksen tuoma lisäarvo on vähäinen. Nykyiseen ryhmäpoikkeusasetukseen sisältyy joitain rajaavia ehtoja (esimerkiksi edellytys tukiohjelman perustamisesta), joiden takia asetuksen hyödyntäminen on jäänyt rajalliseksi. Suomen näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetusta tulisi tältä osin joustavoittaa (ks. vastaus kysymykseen 17). Suomen kannalta on myös tärkeää, ettei ilmoitusvelvollisuudesta vapautuksen saaneiden tukien joukon laajentaminen johda EU:n valtiontukivalvonnan tason heikkenemiseen. Komission modernisaatiohankkeen yhteydessä antamat tiedot ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten tukien monitoroinnista osoittavat, että jäsenvaltioilla on suuria vaikeuksia noudattaa ryhmäpoikkeusasetuksen hyväksyttävyysehtoja (50% tutkituista tapauksista ehtoja ei ole noudatettu). Tämän vuoksi asetuksen soveltamisalan laajentaminen ei saa olla päämäärä itsessään, ellei samalla varmisteta, että tehostuvan valtiontukivalvonnan avulla taataan tasaveroiset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioiden avulla. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on raportissaan 15/2011 todennut, että ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten tukien jälkikäteisvalvontaa tulisi tehostaa. Yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto 4

5 on siirtää tukien monitorointivastuuta jäsenvaltioille, kuten komissio on alustavasti esittänyt. Mahdollisen valvontajärjestelmän tulisi kuitenkin olla suhteellinen ryhmäpoikkeusasetuksen päämäärään nähden. Suomi tulee ottamaan valvontaa koskeviin kysymyksiin kantaa yksityiskohtaisesti siinä vaiheessa, kun komission konkreettinen esitys on tiedossa. OSA A: YLEISLUONTOISIA POLIITTISIA KYSYMYKSIÄ YLEISESTÄ RYHMÄPOIKKEUSASETUKSESTA A.1. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus suhteessa valtuusasetukseen ja suuntaviivoihin 1. Mitkä ovat suurimmat vaikeudet, jotka olette kohdannut yksittäisten tukitoimenpiteiden soveltamisessa ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvan ohjelman perusteella? Yleiset kommentit ryhmäpoikkeusasetuksesta Kokonaisuutena yleisen ryhmäpoikkeusasetusten säännökset on koettu Suomessa tarkoituksenmukaisiksi ja melko selkeästi sovellettavaksi. Tulkintaongelmia ovat aiheuttaneet tilanteet, joissa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja valtiontukisuuntaviivojen tuen hyväksyttävyyskriteerit poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi valtiontukisääntöjen keskeiset käsitteet kuten kannustava vaikutus ja poikkeavat nykyisellään toisistaan eri valtiontukisäännöissä, mikä aiheuttaa hankaluuksia. Samoin esimerkiksi ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklassa määritelty omaisuuden pysyväisyysvaatimus vaihtelee eri valtiontukisäännöissä (ryhmäpoikkeusasetuksessa kolme vuotta Maaseutuasetuksessa 1698/2005 vastaava vaatimus on 5 vuotta). Suomi kannattaakin komission tiedonannossa EU:n valtiontukiuudistus tavoitetta, joka koskee valtiontukien hyväksyttävyyden arviointia koskevien sääntöjen yhtenäistämistä. Yhtenäistämisen tulisi kattaa myös maatalousalan valtiontukisäännöt (ml. Maatalouden ryhmäpoikkeusasetus 1857/2006, Maaseutuasetus 1698/2005). Spesifisti ryhmäpoikkeusasetuksen sisältyvä säännöstö on tarkoituksenmukaista pitää jatkossakin mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeästi sovellettavana, sillä sääntelyn perimmäinen tarkoitus on nimenomaan varmistaa selvästi sisämarkkinoille soveltuvien tukien nopea käsittely. Nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen hyväksyttävyyden edellytykset on koettu Suomessa myös joiltain osin liian rajaaviksi. Suomen näkemyksen mukaan esimerkiksi ryhmäpoikkeuksen hyödyntämisen edellytyksenä olevaa vaatimusta tukiohjelmasta 6 tulisi lieventää siten, että määrältään pienet tapauskohtaiset tuet olisivat jatkossa ryhmäpoikkeusasetuksen piirissä. Suomessa tapauskohtaisten tukien myöntäminen liittyy tyypillisesti paikallisiin, kuntien, toteuttamiin hankkeisiin, joiden merkitys sisämarkkinoiden kannalta on vähäinen. Suomi kannattaa myös verotukien erityispiirteiden parempaa huomioonottamista ryhmäpoikkeusasetusta uudistettaessa. Ryhmäpoikkeusasetus soveltuu huonosti verotukien muodossa myönnettyihin tukiin, sillä asetus on lähtökohtaisesti suunniteltu sovellettavaksi 6 Esimerkiksi ympäristönsuojeluun myönnettävältä tuelta ja alueelliselta tuelta edellytetään tukiohjelmaa.ryhmäpoikkeusasetuksen 5 artiklan läpinäkyvyysvaatimuksen perusteella mukaan myös takauksen muodossa myönnettävän tuen tulee olla osa tukiohjelmaa. 5

6 hankkeisiin. Verotuksessa ei ole olemassa hankekohtaista arviointia tai hankekäsitettä, minkä takia esimerkiksi RPAssa säädettyjen tuen enimmäismäärien ja kumulaation seurannan toteuttaminen on hankalaa. Verokannustimet joudutaan aina myös sopeuttamaan muuhun verojärjestelmään (esim. verovelvollisen ja verovuoden käsitteisiin), minkä vuoksi niiden suunnittelu poikkeaa merkittävästi suorien tukien kannustinohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta. Komissio voisi tältä osin ohjeistaa jäsenvaltioita sen suhteen, miten verojärjestelmien erityispiirteitä voitaisiin ottaa paremmin huomioon valtiontukiohjelmia suunniteltaessa Tukimuotokohtaiset kommentit ryhmäpoikkeusasetuksesta ja ehdotukset asetuksen muuttamiseksi Suomen viranomaisten käsityksen mukaan ryhmäpoikkeusasetusta olisi tarpeen tarkistaa erityisesti kahden tukimuodon osalta: pk-yritysten konsultointipalveluja koskevan tuen sekä alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkatuen ehtojen osalta. Ryhmäpoikkeusasetuksen koulutus- ja konsultointitukiartiklat (art , 26) eivät Suomen näkemyksen mukaan riittävällä tavalla huomioi tilanteita, joissa kyse on yksinyrittäjien tai pienten mikroyritysten omistajien kouluttamisesta. Ryhmäpoikkeusasetuksen koulutustukiartiklojen mukaan vain yritysten työntekijät ovat oikeutettuja tukeen. Yrityksen omistajat tai yksinyrittäjät voivat tietyin edellytyksin hyödyntää konsultointitukea koskevaa ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaa. Käytännössä konsultointipalveluja koskeva 50 % enimmäistukitaso on Suomen kokemuksen mukaan osoittautunut liian pieniksi erityisesti mikroyritysten kohdalla, jotka usein tarvitsevat asiantuntija-apua kehittämishankkeidensa tueksi. Suomi ehdottaa, että tukitaso nostettaisiin mikroyritysten tapauksessa 70 % -80 %:iin tukikelpoisista kustannuksista. Suomen alustavan näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen nykyisiä sääntöjä (artiklat 40-41) palkkatuen myöntämisestä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi olisi tarkoituksenmukaista joustavoittaa. Suomessa ei- voittoa tavoittelevat, EU oikeuden näkökulmasta sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa tekevät, yhdistykset ja säätiöt ovat olleet erittäin merkittävä työllistäjätaho nimenomaan kaikessa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ns. sosiaalisesti työkyvyttömien työntekijöiden työllistämiseksi. Tällaisilla toimijoilla varsinainen palvelutoiminta on pelkästään väline työllistymistä edistävien palvelujen tuottamisessa. Tämäntyyppisiä toimijoita ei ole Suomessa kovin paljon, mutta niiden toiminta on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä erittäin merkittävä. Työelämävalmiuksien ja osaamisen parantaminen edellyttävät aina, että työkokemusta voidaan hankkia myös ns. oikeissa töissä. Ehdotammekin komissiolle harkittavaksi ryhmäpoikkeusasetuksen palkkatukia koskevien artikloiden laajentamista siten, että henkilöt, jotka ovat olleet välittömästi ennen palkkatuen työn alkamista työttömänä työnhakijana kaksi vuotta voitaisiin työllistää ei voittoatavoittelemattomiin yhteisöihin vähintään 24 kuukaudeksi, poikkeustilanteessa jopa pidemmäksi ajaksi siten, että tukitaso olisi enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Käytännössä ehdotus tarkoittaisi sitä, että tarkasti rajattu pitkään työttömänä olleiden ryhmä voitaisiin palkkatukia myönnettäessä rinnastaa alentuneesti työkykyisiin. 6

7 Yksityiskohtaiset kommentit ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta Alla on lueteltu tarkemmin Suomen viranomaisten havaitsemia ongelmia yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamiseen liittyen. Suomen näkemyksen mukaan komission tulisi tältä osin selkeyttää sääntelyä tai vaihtoehtoisesti laatia jäsenvaltioiden käyttöön tarkentavaa ohjeistusta sääntöjen soveltamiseen liittyen. erillistä ilmoitusta koskevat kynnysarvot (6 artikla 1 e-kohta): sääntelyn perusteella on tulkinnanvaraista, kuuluvatko erillisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin tilanteet, joissa samalla yrityksellä on useita hankkeita, jotka ylittävät kynnysarvon. vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä (1 art 7 alakohta): ryhmäpoikkeusasetuksessa esitetty vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä poikkeaa pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivoissa esitetystä määritelmästä. Komission tulisi harkita ko. määritelmien yhtenäistämistä. tukikumulaatio (artikla 7) nykyisen 7 artiklan 3 kohdassa on mm. edellytetty, ettei ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki saa kasautua samojen tukikelpoisten kustannusten osalta relevantin yhteisön rahoituksen kanssa. Sanamuodon perusteella on tulkinnanvaraista, rajoittuuko kumulaatiotarkastelu pelkästään EU-rahoitteisiin hankkeisiin, vai myös komissiolle notifioituihin tukiohjelmiin, joihin sisältyy myös kansallista vastinparirahaa. koulutustuki (38 39 artikla) yleis- ja erityiskoulutuksen sekä koulutus ja konsultointipalvelujen (26 artikla) välinen rajanveto on käytännössä koettu hankalaksi; komission tulisi tarkentaa ko. määrittelyä tältä osin. Erityisesti konsulttipalveluiden määritelmä on nykyisessä sääntelyssä esitetty ohuesti. koulutustuki (38 39 artikla): tällä hetkellä artiklan sanamuodon perusteella vain työntekijät ovat oikeutettuja koulutustukeen. Ongelmalliseksi on koettu, että yksityisyrittäjät (henkilö, joka työllistää itse itsensä) ja pk-yritysten omistajat jäävät käytännössä kokonaan sääntelyn ulkopuolelle. Ryhmäpoikkeusasetusta uudistettaessa tulisi selkeyttää ko. ryhmien tukimahdollisuuksia. Nykyisellään on esimerkiksi epäselvää, miltä osin asetuksen 26 artiklan mukaista tukea voi hyödyntää yksityisyrittäjien koulutuksen tukemisessa. A.2. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vaikutukset valtiontukipolitiikkaan Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 2. Voitteko mainita esimerkkejä siitä, miten yleinen ryhmäpoikkeusasetus on vaikuttanut tukitoimenpiteiden (ohjelmien) suunnitteluun, jos vertaatte nykytilannetta tilanteeseen, jossa samantapaisia toimenpiteitä otettiin käyttöön aiempien sääntöjen perusteella (esimerkiksi toimenpiteiden kynnysarvojen tai kannustavan vaikutuksen arvioinnin osalta)? Siirtyminen useista alakohtaisista ryhmäpoikkeuksista yhden yleisen ryhmäpoikkeusasetukseen alkaen on helpottanut ja selkeyttänyt valtiontukitoimenpiteiden suunnittelua. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus on osaltaan myös lisännyt valtiontukisääntöjen tunnettuutta. Suomi kannattaa komission pyrkimystä virtaviivaistaa ja yhtenäistää valtiontukisääntöjä myös nyt käynnissä olevan valtiontukiuudistuksen yhteydessä. 7

8 3. Onko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen voimaantulon myötä tarpeen muuttaa tukihakemusten valvontaa? Suomen viranomaisten vastauksissa ei saatu kommentteja tähän kysymykseen. Jos vastasitte myöntävästi, voitteko täsmentää määrällisesti ja sisällöllisesti, millaisia muutoksia tarvitaan? 4. Katsotteko tukitoimenpiteiden suunnittelusta saamanne kokemuksen perusteella, että nykyisen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla sallitut toimenpiteet soveltuvat aiempia ryhmäpoikkeussääntöjä paremmin markkinahäiriöiden poistamiseen ja/tai oikeudenmukaisuustavoitteen saavuttamiseen? Suomen viranomaisten vastauksissa ei saatu kommentteja tähän kysymykseen. Jos vastasitte myöntävästi, perustelkaa ja antakaa konkreettisia esimerkkejä. 5. Kuvailkaa omasta näkökulmastanne tärkeimpiä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, joita yrityksille nykyisen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella myönnettävä tuki saa aikaan. Suomen näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki kannustaa kehittämään ja uudistamaan yritystoimintaa. Tuen avulla voidaan edistää sekä aineellisten tuotantovälineiden uudistamista että yritysten liiketoimintaosaamisen, tuotteiden ja tuotannon sekä kansainvälistymisen kehittämistä. A.3. Ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvan valtiontuen kielteiset vaikutukset 6. Mitkä ovat suurimmat kielteiset vaikutukset, joita ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvalla valtiontuella mahdollisesti on kilpailun vääristymisen ja kauppaan kohdistuvien vaikutusten osalta? Perustelkaa ja antakaa konkreettisia esimerkkejä. Kilpailun vääristymisen arviointi on vaikeaa osin sen vuoksi, että ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten tukimuotojen läpinäkyvyys (esim. tukea saaneiden yritysten kilpailijoiden suuntaan) on puutteellista. Esimerkiksi julkisuudessa esiintyvien tietojen perusteella on vaikea arvioida, onko kilpailua vääristänyt tuki ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen. Suomen näkemyksen mukaan komission tulisi harkita ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten tukien läpinäkyvyyden parantamista esimerkiksi teknisillä ratkaisuilla siten, että eri osapuolet (jäsenvaltiot ja valtiontukea saaneiden yritysten kilpailijat) löytävät nykyistä helpommin lisätietoa ko. tuista (ks. vastaus kysymykseen 35). 7. Katsotteko, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen tai jotkin sen säännöksistä ovat käytännössä vaikuttaneet kaupankäynnin edellytyksiin siinä määrin, että se on yleisen edun vastaista? 8

9 Ottakaa vastauksessanne huomioon erityisesti seuraavat seikat: markkinoiden läheisyys tuetun toiminnan osalta, tuen määrä, tuensaajan koko, tuensaajan markkinavoima, myönteisten ulkoisvaikutusten määrä, merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden ja tuotemarkkinoiden määritelmät, asianomaisten markkinoiden kilpailurakenne (kilpailijoiden määrä, markkinoille pääsyn esteet, markkinavoiman esiintyminen). Perustelkaa näkemyksenne konkreettisilla esimerkeillä ja tiedoilla. Suomen viranomaisten vastauksissa ei saatu kommentteja tähän kysymykseen. 8. Minkä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyjen tukimuotojen osalta on mielestänne suuri riski siitä, että tuki vaikuttaa kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisella tavalla? Katsotteko sen kokemuksen perusteella, joka teillä on ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukijärjestelmistä, että talousarvion kokonaismäärärahoissa mitattuna suuret valtiontukiohjelmat ovat muita suuremmassa vaarassa vääristyä? Perustelkaa ja antakaa konkreettisia esimerkkejä. Kilpailun vääristymisen riski on suurin määrältään suurissa tuissa, minkä vuoksi niiden on perusteltua olla jatkossakin komission ennakkoilmoitusvelvollisuuden piirissä. Myös alkuinvestointituet erityisesti toimialoille, jotka kärsivät rakenteellisesta ylikapasiteetista, saattavat vääristää huomattavasti kilpailua jäsenvaltioiden välillä. Suomen näkemyksen mukaan myös nämä tuet on pysytettävä komission ennakkovalvonnassa. 9. Katsotteko, että ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt suojatoimet tarjoavat riittävät takuut siitä, että valtiontuki ei vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin siinä määrin, että se on yhteisen edun vastaista? Suomi on kiinnittänyt huomiota siihen, että komission ryhmäpoikkeusasetuksen 10 artiklan mukaisesta monitoroinnista saamat tulokset osoittavat, että nykyinen valvontajärjestelmä ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomioita myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin raportissaan (15/2011) Varmistetaanko komission toteuttamilla menettelyillä valtiotuen vaikuttava hallinnointi. On perusteltua harkita, että ryhmäpoikkeusasetusten mukaisten tukien ex post valvontaa tältä osin tehostetaan. Myös komission suorittamia ex officio-tutkintoja on tarpeen lisätä niin ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten kuin komissiolle normaalisti ilmoitettujen tukiohjelmien osalta valtiontukivalvonnan vaikuttavuuden takaamiseksi. OSA B: YLEISEN RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN KÄYTTÖ B.1. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten politiikkojen perustelut ja arviointi Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 10. Missä määrin yleistä ryhmäpoikkeusasetusta on käytetty alakohtaisiin toimenpiteisiin? Millä aloilla olette pääasiassa soveltaneet yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvia toimenpiteitä? Suomessa ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset tukiohjelmat ovat pääosin horisontaalisia (tuensaajat eivät valikoidu alakohtaisesti). 11. Vaikuttavatko EU:n rahoitusohjelmat maanne ryhmäpoikkeustukea koskevaan strategiaan? 9

10 Suomella ei ole koordinoitua strategiaa ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämiseen liittyen. Suomen viranomaisten EU:n valtiontukisäännöistä antamassa ohjeistuksessa tuodaan säännönmukaisesti esiin ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämisen mahdollisuus, mutta käytännössä asetuksen käyttökelpoisuutta rajaavat nykyisellään useat tekijät (ks. lähemmin kysymys 18) EU:n rahoitusohjelmilla on vain vähäinen merkitys ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämisen kannalta. Jos vastasitte myöntävästi, täsmentäkää mihin ohjelmiin ja millä tavoin? 12. Kuinka merkittävää yksityistä yhteisrahoitusta jäsenvaltiossanne myönnetään ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluville tukitoimenpiteille? Ylittääkö yksityisen sektorin rahoitusosuus usein ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen vähimmäisintensiteetin? Millaisia muutoksia olette huomannut viime vuosien aikana yksityisen rahoituksen tasossa? B.2. Tilastot Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 13. Toimittakaa vertaileva arvio yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla vuonna 2010 käytetyn tuen kokonaismäärästä suhteessa vähämerkityksistä tukea koskevien sääntöjen mukaisesti myönnetyn tuen kokonaismäärään (lukuun ottamatta euron suuruisia tukitoimia, jotka katsottiin tilapäisten puitteiden perusteella tilapäisesti sisämarkkinoille soveltuviksi). 7 Vuonna 2010 Suomen keskushallinnon viranomaiset myönsivät de minimis-tukea arviolta noin 260 MEUR. Luku perustuu epäviralliseen selvitykseen, eikä sisällä Suomen kuntien myöntämiä tukia.yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla tukea myönnettiin arviolta 115 MEUR. 14. Ilmoittakaa maanne (paikallisten/alueellisten/kansallisten) viranomaisten yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ajalla 29. elokuuta joulukuuta 2011 myöntämän tuen vuosittainen kokonaismäärä. Eritelkää ryhmäpoikkeustuen yhteenlaskettu kokonaismäärä hyväksyttyjen tukiohjelmien ja yksittäisten tukien osalta. Eritelkää, jos mahdollista, suurille yrityksille ja pk-yrityksille myönnetty ryhmäpoikkeustuen yhteenlaskettu kokonaismäärä. Ks. liite Ilmoittakaa, mitä tukimuotoja käytettiin eniten ryhmäpoikkeuksissa: avustuksia, korkotukia, lainoja, takaisinmaksettavia ennakoita, takausjärjestelmiä, verotustoimenpiteitä vai muita. Esittäkää toimintapoliittiset syyt, jotka selittävät kyseisten tukimuotojen runsasta käyttöä. Eniten käytetty tukimuoto ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisissa tukiohjelmissa on suora avustus (93 % RPAn mukaisesta julkisesta tuesta vuonna 2011). Vähäisemmässä määrin tukea on myönnettynä korkotukena tai verohuojennuksina. Vuodesta 2012 alkaen 7 Vähimmäistaso on asetettu euroon yritystä kohti kolmen vuoden aikana. Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. 10

11 ryhmäpoikkeusasetusta tullaan hyödyntämään myös ympäristöveron alennuksien muodossa myönnetyssä tuessa. Korkotukena myönnetyn tuen vähäinen määrä johtunee osittain alhaisesta korkotasosta. Verotuen vähäinen käyttö saattaa johtua siitä, että nykyisellään ryhmäpoikkeusasetus soveltuu huonosti verotukien muodossa myönnettävään tukeen (ks. vastaus kysymykseen 1). 16. Asettakaa tukimuodot (tuen tavoitteiden perusteella luokiteltuina, esim. yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 13 artiklan 1 kohta, 14 artikla, 15 artikla jne.) järjestykseen sen mukaan, mitä niistä käytetään useimmiten maassanne tai alueellanne (ilmoittakaa tukitoimenpiteiden lukumäärä ja yhteenlaskettu tuen määrä). Esittäkää toimintapoliittiset syyt, jotka selittävät kyseisten tukimuotojen runsasta käyttöä. Ks. liite. 17. Onko olemassa tiettyjä tekijöitä, jotka estävät maanne viranomaisia myöntämästä nykyistä suurempaa osuutta tuista ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvilla toimenpiteillä? Kyllä Jos tällaisia tekijöitä on, kuvailkaa niitä ja esittäkää konkreettisia esimerkkejä. Määritettäessä tukitoimenpiteen suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn Suomen viranomaisten kokemuksen mukaan tyypillinen valintatilanne koskee yhtäältä ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämistä, toisaalta valtiontuki-ilmoituksen tekemistä komissiolle horisontaalisten puitteiden tai suuntaviivojen nojalla. Tässä suhteessa ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämistä rajaavat erityisesti seuraavat tekijät: edellytys ryhmäpoikkeusasetuksen hyödyntämiselle on tukiohjelman perustaminen. Suomessa on koettu ongelmalliseksi, että ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle rajautuu lähes kategorisesti tapauskohtaisesti myönnetyt tuet. Suomessa on esimerkkejä tilanteista, joissa määrältään vain hieman de minimis-kynnysarvon ylittänyt, paikalliseen hankkeeseen myönnetty, tuki on ilmoitettu komissiolle vain sen takia, että ryhmäpoikkeusasetuksessa on edellytetty tukiohjelman perustamista. Koska tapauskohtaisella tuella voi olla myös huomattavia kilpailua vääristäviä vaikutuksia, on tarkoituksenmukaista että jatkossakin melko suuret tapauskohtaiset ovat ennakkoilmoitusvelvollisuuden piirissä. Suomen näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetusta tulisi kuitenkin harkita joustavoitettavan siten, että tapauskohtainen tuki voitaisiin tietyin edellytyksin vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Tapauskohtaiselle tuelle voitaisiin määritellä esimerkiksi erilliset, tukiohjelmia matalammat, kynnysarvot. Jos tapauskohtainen tuki ylittäisi ko. kynnysarvon, tuesta tulisi tehdä valtiontuki-ilmoitus komissiolle. Suomi huomauttaa, että tapauskohtaisen tuen lisääminen aiempaa laajemmassa määrin ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan tukisi osaltaan myös komission käynnistämän EU:n valtiontukiuudistuksen tavoitetta valtiontukivalvonnan täytäntöönpanon keskittämisestä tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoihin. Käytännössä Suomessa rajausongelma on koskenut erityisesti paikallisia kuntien myöntämiä tukia, joiden sisämarkkinarelevanssi on vähäinen. puitteita/suuntaviivoja matalammat tukitasot/rajaavat hyväksyttävyyden ehdot: tietyissä ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisissa tukimuodoissa sovelletaan matalampia tukitasoja kuin ko. horisontaalisissa suuntaviivoissa/puitteissa. Suomen näkemyksen mukaan RPAn tukimuotojen 11

12 tukitasojen nostamista suuntaviivojen/puitteiden tasolle tulisi harkita tilanteissa, joissa komissiolla on runsaasti ratkaisukäytäntöä, ja sallitun tuen kriteerit on helppo määritellä. B.3. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus ja talouskriisi 18. Missä määrin talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvan valtiontuen myöntämiseen maassanne? Kuvailkaa näitä vaikutuksia ja ilmoittakaa, miten maanne viranomaiset ovat sen seurauksena mukauttaneet valtiontukipolitiikkaansa. 19. Katsotteko, että yleinen ryhmäpoikkeusasetus on hyödyllinen väline rahoituksen varmistamiseksi pk-yrityksille? Jos näin on, millaiset tukitoimenpiteet ovat kaikkein hyödyllisimpiä? Suomen näkemyksen mukaan ryhmäpoikkeusasetus on hyödyllinen väline, koska siihen on koottu laajasti eri tukitoimenpiteitä, mikä keventää ohjelmien hallinnointia ja nopeuttaa niiden käyttöönottoa. OSA C: RYHMÄPOIKKEUSTUEN TEHOKKUUS JA ARVIOINTI Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 20. Miten arvioitte maassanne myönnetyn ryhmäpoikkeustuen tehokkuutta suhteessa tavoitteisiin, joihin kyseisillä toimenpiteillä pyritään? Tehdäänkö maassanne analyyseja yksittäisistä toimenpiteistä ja/tai ohjelmista? Perustelkaa vastauksenne. Suomen lainsäädäntö edellyttää, että yritystukiohjelmien vaikuttavuutta ja toimivuutta on arvioitava säännöllisesti. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole eritelty tukien vaikuttavuutta EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta siten, että ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia olisi analysoitu erikseen. 8 Yleisesti Suomen viranomaiset ovat havainneet, että korkotukien käytön vaikuttavuus ja tarkoituksenmukaisuus on osoittautunut jossain määrin kyseenalaiseksi etenkin pienemmissä rahoitushankkeissa. Erityisesti nykyisessä alhaisessa korkotilanteessa korkotuen todellinen tukivaikutus on ollut todella vähäinen. Korkotuen kannustava vaikutus toteutuu siten lähinnä vain lainamääriltään suuremmissa rahoitushankkeissa 21. Toimittakaa komissiolle sellaiset tutkimukset tai raportit, joissa tarkastellaan ryhmäpoikkeustuen tehokkuutta maassanne. Rakennerahasto-ohjelmista teetetään säännönmukaisesti arviointia vaihtelevin painotuksin. Viimeisimmät väliraportit (sis. englanninkielisen tiivistelmän) löytyvät ao. verkkosivuilta 8 Esimerkkejä vaikuttavuus tutkimuksista Ramboll_2012.pdf 12

13 tti2012.pdf i2012.pdf 22. Minkälaisille valtiontukivälineille on kokemuksenne mukaan tarkoituksenmukaisinta myöntää ryhmäpoikkeus (esim. avustukset, korkotuet, lainat, takaisinmaksettavat ennakot, takausjärjestelmät, verotustoimenpiteet)? Perustelkaa vastauksenne. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista ei ole lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista rajata eri tuki-instrumenttien välillä. Perustellumpaa on rajata soveltamisalan ulkopuolelle eniten kilpailua vääristäviä tukia toimenpiteen luonteen, tuen määrän tai tietyn toimialan erityispiirteiden takia. Kuitenkin esimerkiksi suuret verotukiohjelmat tulisi lähtökohtaisesti pitää komissiolle tehtävän ennakkoilmoitusvelvollisuuden piirissä. OSA D: YLEINEN RYHMÄPOIKKEUSASETUS YHTEISET SÄÄNNÖKSET D.1. Ryhmäpoikkeuksen soveltamisala (1 artikla) 23. Katsotteko toimenpiteiden suunnittelusta saamanne kokemuksen perusteella, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nykyinen soveltamisala on tarkoituksenmukainen? Kyllä Suomi kannattaa tiettyjen uusien tukimuotojen sisällyttämistä valtuutusasetukseen (948/1998), jotta komissio voi ryhmäpoikkeuksessa katsoa nämä tukimuodot sisämarkkinoille soveltuviksi ilman ennakkoilmoitusta. Tällaisia tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi laajakaistahankkeisiin sisältyvä tuki, liikenne (esimerkiksi alueelliset lentokentät) sekä kulttuurin tukeminen. Suomessa on käyty myös paljon keskustelua urheilun eri toimintojen taloudellisen/ eitaloudellisen toiminnan rajanvedoista sekä valtiontuen kriteereistä etenkin kauppavaikutuskriteerin täyttymisen edellytyksistä. Komission ratkaisukäytännön täsmentyessä olisi myös arvioitava urheiluun liittyvien toimenpiteiden valtiontukiluonnetta ryhmäpoikkeusasetuksen näkökulmasta. Ryhmäpoikkeuksen laajentamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että uudet tukimuodot ovat käyttökelpoisia. Eniten kilpailua vääristävät tuet tulisi jatkossakin pitää komission ennakkoilmoitusvelvollisuuden piirissä. Ks tästä enemmän vastauksessa kohtaan 31. Jos ette, kertokaa kohtaamistanne vaikeuksista. D.2. Määritelmät (2 artikla) 24. Katsotteko ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että joitakin määritelmiä (esim. tapauskohtainen tuki, aineellinen omaisuus) olisi syytä selventää tai muuttaa? Kuvailkaa erityisiä mahdollisia vaikeuksia, joita teillä on ollut tiettyjen määritelmien soveltamisessa. Kuten edellä kysymyksen 1 kohdalla tarkemmin on kuvattu, nykyinen kumulaatiosääntö on jossain määrin tulkinnanvarainen. Olisi perusteltua, että komissio valmistelisi 13

14 ryhmäpoikkeusasetuksesta ohjeistusta, jossa olisi kuvattua jäsenvaltioiden useimmin kohtaamia tulkintaongelmia tuen hyväksyttävyyden kriteereihin ml. tukikumulaatio liittyen. D.3. Tuen läpinäkyvyys (5 artikla) 25. Tehdäänkö nykyisin riittävä ero läpinäkyvän tuen ja sellaisen tuen välillä, jota ei katsota läpinäkyväksi? Kyllä Ei Kuvailkaa mahdollisia vaikeuksia, joita olette kohdannut. Takausten muodossa myönnetyn tuen osalta ryhmäpoikkeusasetuksen 5 artiklassa katsotaan läpinäkyväksi vain takausohjelmiin sisältyvä tuki. Suomen viranomaisten näkökulmasta myös yksittäisiin takauksiin sisältyvä tuki tulisi katsoa läpinäkyväksi, jos tukielementti lasketaan esimerkiksi komission takaustiedonannossa määriteltyjen safe harbour-maksujen perusteella. 26. Katsotteko erityisesti, että 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 25 artiklassa käsitellään verotoimenpiteiden erityispiirteitä asianmukaisesti? Kyllä Ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaisesti ympäristöveron alennuksen muodossa myönnettävän tuen hyväksyttävyyskriteerit on kuvattu nykyisessä asetuksessa selvästi. Nykyisellään ryhmäpoikkeusasetus ei kuitenkaan sovellu kansallisiin ympäristöveroihin, jotka eivät ole energiaverodirektiivin 2003/96/EY piirissä. Asetusta uudistettaessa tulisi harkita, voisiko nykyisten ympäristötuen suuntaviivojen (2008/C82/01) mukaisten kriteerien nojalla jatkossa katsoa joitain kansallisia verotukia sisämarkkinoille hyväksyttäväksi ilman komissiolle tehtävää ilmoitusta. Perustelkaa vastauksenne ja kuvailkaa pääasiallisia vaikeuksia, joita olette kohdannut. D.4. Kasautuminen (7 artikla) 27. Katsotteko tukitoimenpiteiden suunnittelusta saamanne kokemuksen perusteella, että tuen kasautumista koskevat säännökset ovat mielestänne asianmukaiset? Kuten edellä kysymyksen 1 kohdalla tarkemmin on kuvattu, nykyinen kumulaatiosääntö on jossain määrin tulkinnanvarainen. D.5. Kannustava vaikutus (8 artikla) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 28. Miten maanne viranomaiset tarkistavat, että tuella on kannustava vaikutus pk-yrityksiin? Kansallisissa yritystukisäännöksissä velvoitetaan tukipäätöskohtaisesti tarkastelemaan esitettävän tuen vaikuttavuutta. Tarkastelun tulos kirjataan tietojärjestelmään. Tukiohjelmien vaikuttavuutta ja toimivuutta tutkitaan jälkikäteen myös viranomaisten toimeksiannosta lakisääteisesti tehtävillä tutkimuksilla. 14

15 Tuen kannustavuuden toteutumisen osalta on syntynyt tulkintaongelmia tilanteissa, joissa jo tuetulle hankkeelle on haettu jatkotukea esimerkiksi hankkeen laajenemisen myötä. Kyse on selkeästi hankkeen laajentamisesta tai muista hankkeen aikana esiin tulleista muutostarpeista, joille olisi perusteltua saada myös tukea. Kyse ei ole tavallisesta kustannusylityksestä, vaan sekä tuensaajan että hankkeen toteutumisen kannalta perustellusta tarpeesta hakea uutta tukirahoitusta. Kyse on tällöin tukirahoitustarpeesta yleensä pitempikestoisen hankkeen aikana esiin tulleiden muutosten kattamiseksi. 29. Miten maanne viranomaiset tarkistavat, että tuella on kannustava vaikutus suuriin yrityksiin? Tarkasteletteko tyypillisesti tilannetta vaihtoehtoiseen tilanteeseen verrattuna (eli tarkistatte, mitä asianomainen yritys tekisi ilman tukea)? Antakaa esimerkkejä. Ks. vastaus kysymykseen Mittaatteko vaikutukset, joita julkisilla lisämenoilla on yksityisten menojen lisäämiseen? Jos mittaatte, miten teette sen, ja millaisia tuloksia olette saanut? Suomen viranomaisten vastauksissa ei saatu kommentteja tähän kysymykseen. 31. Katsotteko tukitoimenpiteiden suunnittelusta saamanne kokemus huomioon ottaen, että 8 artiklan 4 kohdassa käsitellään asianmukaisesti verotoimenpiteiden erityispiirteitä? Kuvailkaa vaikeuksia, joita olette mahdollisesti kohdannut. Suomen viranomaisten vastauksissa ei saatu kommentteja tähän kysymykseen. Perustelkaa vastauksenne. 32. Asetuksen 8 artiklassa säädetään muodollisista vaatimuksista, kuten eron tekemisestä pkyritysten ja suurten yritysten välillä. Katsotteko näiden vaatimusten soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että vaatimusten avulla varmistettiin asianmukaisesti tuen välttämättömyys hankkeen toteuttamiseksi tietyssä paikassa tai tietyn koon, laajuuden, tuen kokonaismäärän tai toteutusvauhdin mukaan? Kyllä Jos vastasitte kieltävästi, perustelkaa. Kuvailkaa kohtaamianne pääasiallisia vaikeuksia. 33. Katsotteko erityisesti, että teillä on ollut vaikeuksia soveltaa verotoimenpiteitä koskevaa 8 artiklan 4 kohtaa? Kuvailkaa mahdollisesti kohtaamianne vaikeuksia. D.6. Muodolliset vaatimukset (9 11 artikla) 34. Oletteko kohdannut vaikeuksia avoimuutta, seurantaa sekä vuosittaista raportointia koskevien säännösten soveltamisessa? Perustelkaa. Kyllä 15

16 35. Katsotteko erityisesti, että jäsenvaltion velvollisuus julkaista internetissä tukiohjelman koko teksti on riittävä (9 artiklan 2 kohta)? Kyllä Ei Suomi katsoo, että ryhmäpoikkeusasetuksen läpinäkyvyyden edellytyksiä olisi perusteltua parantaa. Nykyisellään RPAn mukaisten tukien arviointi esimerkiksi kilpailun vääristymisen näkökulmasta on vaikeaa tukien heikon läpinäkyvyyden takia. Suomen näkemyksen mukaan tilannetta voisi parantaa puhtaasti teknisillä ratkaisuilla. Komissio voisi esimerkiksi harkita RPA- ilmoitusten suoraa linkittämistä komission kilpailun pääosaston ylläpitämään hakurekisteriin ilman että tukiohjelmia pitää yksitellen etsiä virallisesta lehdestä avaamalla useita tiedostoja. Komission tukirekisteri toimii hyvin ja olisikin toivottavaa, että myös RPA tukiohjelmia pystyisi hakemaan yhtä yksinkertaisesti rekisteristä kuin ilmoitettuja ohjelmiakin. Läpinäkyvyyden parantamiseksi lisätietolomakkeen kaikki kentät olisi myös perusteltua kääntää EU:n virallisille kielille. Nykyisellään lisätietolomakkeessa jotkin tiedot (tukitoimenpiteen nimike, tuen myöntävä viranomaisen nimi) on ilmoitettu vain kansallisella kielellä. D.7. Investointitukeen sovellettavat erityisedellytykset (12 artikla) 36. Oletteko kohdannut vaikeuksia investointitukeen sovellettavien edellytysten soveltamisessa? Kuvailkaa pääasiallisia vaikeuksia, joita olette kohdannut. OSA E: YLEINEN RYHMÄPOIKKEUSASETUS ERITYISSÄÄNNÖKSET Huomatkaa, että sellaisia nykyisen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kattamia tukimuotoja, joita ei ole mainittu tässä jaksossa (alue-, ympäristö- ja T & K & I-tuki, riskipääoma), tarkastellaan erikseen ja niille on oma erillinen kyselylomake. Aluetukea ja T & K & I-tukea koskevat kyselylomakkeet on jo julkaistu 9. E.1. Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla) 37. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevan 15 artiklan 2 kohdan soveltamisessa? Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. 38. Oletteko kohdannut vaikeuksia tukikelpoisia kustannuksia koskevan 15 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisessa?

17 Jos olette kohdannut vaikeuksia näiden säännösten soveltamisessa, selittäkää. E.2. Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille (16 artikla) Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 39. Oletteko myöntänyt tukea tämän säännöksen mukaisesti? Jos olette, antakaa esimerkkejä myönnetystä tuesta. 40. Oletteko kohdannut vaikeuksia tämän ehdon soveltamisessa? Suomessa tukea ei ole myönnetty tämän artiklan nojalla. Jos olette, antakaa esimerkkejä. 41. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuen määrää koskevan 16 artiklan 3 kohdan soveltamisessa? Suomessa tukea ei ole myönnetty tämän artiklan nojalla. Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. 42. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevan 16 artiklan 4 kohdan soveltamisessa? Suomessa tukea ei ole myönnetty tämän artiklan nojalla. Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. 43. Oletteko kohdannut vaikeuksia tukikelpoisia kustannuksia koskevan 16 artiklan 5 kohdan soveltamisessa? Suomessa tukea ei ole myönnetty tämän artiklan nojalla. Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. E.3. Pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (26 27 artikla) 44. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevien 26 artiklan 2 kohdan ja 27 artiklan 2 kohdan soveltamisessa? 17

18 Kyllä Suomen viranomaisten kokemusten mukaan pk-yritysten konsulttipalveluja koskevat enimmäistukitasot ovat liian matalia erityisesti mikroyritysten osalta. Suomen näkemyksen mukaan tukitason nostaminen 70%-80%:iin edesauttaisi merkittävästi mikroyritysten liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä. Tukitason nostaminen olisi erityisen perusteltua yksityisyrittäjien kohdalla, jotka eivät voi saada tukea nykyisen RPAn koulutustukiartiklojen nojalla (koulutustuki vain työntekijöille). Jos olette kohdannut vaikeuksia näiden säännösten soveltamisessa, selittäkää. 45. Oletteko kohdannut vaikeuksia tukikelpoisia kustannuksia koskevien 26 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan 3 kohdan soveltamisessa? Jos olette kohdannut vaikeuksia näiden säännösten soveltamisessa, selittäkää. E.4. Koulutustuki (38 39 artikla) 46. Millaisia kokemuksia teillä on ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan ja erityisesti sen määritelmien soveltamisesta? Kuvailkaa mahdollisesti kohtaamianne vaikeuksia. Kuten edellä vastauksessa 1 on todettu, rajanveto-ongelmia on esiintynyt muun muassa määritettäessä, 1) kuuluuko palvelu yleis- vai erityiskoulutuksen piiriin, 2) onko kyse koulutuksesta tai konsultoinnista (ryhmäpoikkeusasetuksen artikla). Komission tulisi tarkentaa tätä koskevaa määrittelyä uudessa ryhmäpoikkeusasetuksessa. Lisäksi ongelmalliseksi on koettu, että nykyisen ryhmäpoikkeuksen koulutustukiartiklojen ulkopuolelle rajautuvat kokonaan yksinyrittäjät ja pienyritysten omistajat. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevan 39 artiklan 2 kohdan soveltamisessa? Kyllä Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. 47. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevan 39 artiklan 4 kohdan soveltamisessa? Jos olette kohdannut vaikeuksia tämän säännöksen soveltamisessa, selittäkää. E.5. Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki (40 42 artikla) 48. Oletteko kohdannut vaikeuksia tuki-intensiteettiä koskevien 40 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan 2 kohdan soveltamisessa? Jos olette kohdannut vaikeuksia näiden säännösten soveltamisessa, selittäkää. 18

19 Kuten edellä on todettu, Suomessa ei ole pidetty nykyisiä valtiontukisääntöjä palkkatuen muodossa myönnetystä valtiontuesta kaikilta osin riittävinä. Suomessa ei- voittoa tavoittelevat, EU oikeuden näkökulmasta sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa tekevät, yhdistykset ja säätiöt ovat olleet erittäin merkittävä työllistäjätaho nimenomaan kaikkein heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ns. sosiaalisesti työkyvyttömien työntekijöiden työllistämiseksi. Tällaisilla toimijoilla varsinainen palvelutoiminta on pelkästään väline työllistymistä edistävien palvelujen tuottamisessa. Tämäntyyppisiä toimijoita ei ole Suomessa kovin paljon, mutta niiden toiminta on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä erittäin merkittävä. Työelämävalmiuksien ja osaamisen parantaminen edellyttävät aina, että työkokemusta voidaan hankkia myös ns. oikeissa töissä. Ehdotammekin komissiolle harkittavaksi ryhmäpoikkeusasetuksen palkkatukia koskevien artikloiden laajentamista siten, että henkilöt, jotka ovat olleet välittömästi ennen palkkatuen työn alkamista työttömänä työnhakijana kaksi vuotta voitaisiin työllistää ei voittoatavoittelemattomiin yhteisöihin vähintään 24 kuukaudeksi, poikkeustilanteessa jopa pidemmäksi ajaksi siten, että tukitaso olisi enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Käytännössä ehdotus tarkoittaisi sitä, että tarkasti rajattu pitkään työttömänä olleiden ryhmä voitaisiin palkkatukia myönnettäessä rinnastaa alentuneesti työkykyisiin. 49. Oletteko kohdannut vaikeuksia tukikelpoisia kustannuksia koskevien 40 artiklan 3 kohdan ja 41 artiklan 3 kohdan soveltamisessa? Jos olette kohdannut vaikeuksia näiden säännösten soveltamisessa, selittäkää. Ks. vastaus kysymykseen 48. OSA F: SEKALAISTA 50. Onko teillä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta muuta huomautettavaa, joka ei ole käynyt ilmi vastauksissa edeltäviin kysymyksiin? 51. Toimittakaa komissiolle kaikki asiakirjat tai tutkimukset, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista ja pohdittaessa sen tulevaa tarkistamista. Voivatko komission yksiköt tarvittaessa ottaa teihin yhteyttä saadakseen lisätietoja? Kyllä KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 19