YHTEYSTIEDOT. Indeksitalovertailu Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 2009 27.10.2009 YHTEYSTIEDOT. Indeksitalovertailu 2009 - Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin"

Transkriptio

1 Indeksitalovertailu Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin Loviisalaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli 40 prosenttia oululaisyhtiötä enemmän Talousarvio-ohje vuodelle 2010 ilmestynyt jäsensivuilla Suomen Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiöiden talousarvio-ohjeen. Vuoden 2010 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistö- kuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. YHTEYSTIEDOT Hoitokulut nousivat 5,6 % taloyhtiöissä vuonna 2008 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2008 keskimäärin 3,19 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 5,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntoyhteisöjen taloustilastosta.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi Virpi Hienonen... 4 Nimityksiä Suomen Vuokranantajissa... 4 Uusia jäsentaloja Kiinteistöliittoon ennätysmäärä... 4 Ajankohtaista... 4 Kilpailuvirasto selvittää kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelukäytäntöjä... 4 Asumiseen liittyvät työsuhde-edut ja niiden verohyödyt tunnetaan huonosti... 5 Lähiöohjelman internetsivusto avattu... 5 Kuusi ehdokasta Suomen parhaaksi asuinalueeksi... 5 Korjausrakentamisen kilpailusta kehittämisrahaa neljälle ehdotukselle... 5 Kysely: Ammattilaiset tyytyväisiä rakennusten energiatodistukseen... 6 Luo oma etusivu Taloyhtio.netiin... 7 Asuntomessut 2010 Kuopiossa esittelee asumista järven rannalla keskellä kaupunkia... 7 Nuorisokysely: Kiinteistö- ja rakentamisala kiinnostavat nuoria... 7 ARA ei hyväksy lainojen marginaalien yksipuolista nostoa... 8 Lakiasiat... 8 Taloyhtiön osakas voi saada hyvitystä kaikista remonteista... 8 Uusi laki velvoittaa taloyhtiön tekemään korjausselvityksen... 9 Tupakkalaki tuo muutoksia asuinkiinteistölle Tilaajavastuulakia pidetään toimivana Oikeustapaukset...10 KKO:2009:81: Putkiremontin pimitys toi sakot kiinteistönvälittäjälle Tutkimus ja kehitys...11 Kiinteistöjen ylläpidolla uudisrakentamista isompi taloudellinen merkitys Indeksitalovertailu Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin Rankkasateiden aiheuttamille viemäritulville kehitteillä varoitusjärjestelmiä Markkina ja suhdanteet...13 Hoitokulut nousivat 5,6 % taloyhtiöissä vuonna Rakennuskustannukset laskivat syyskuussa 2,2 prosenttia Asuntoyhteisöjen korjausten arvo laski 5,6 prosenttia vuonna Vuokratutkimus Suhdanneavustusta asuinrakennusten korjauksiin myös vuonna TEM: Rakentamisen näkymät ovat heikot Asuntojen hinnat uuteen ennätykseen taantumasta huolimatta Talous ja verot...16 Talousarvio-ohje vuodelle 2010 ilmestynyt jäsensivuilla Julkaisut ja tapahtumat

3 VTT:ltä opas talotekniikan käytettävyydestä Verotiliuudistus voimaan vuoden alussa - KIINKO kouluttaa

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi on nimitetty alkaen Virpi Hienonen. Hän on toiminut aiemmin Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana. Hienosella on 14 vuoden kokemus kiinteistöalan lakineuvonnasta. Nimityksiä Suomen Vuokranantajissa Suomen Vuokranantajat SVA ry:n toiminnanjohtajaksi on lähtien nimitetty OTM Mia Koro-Kanerva. Aiemmin Koro-Kanerva on toiminut Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien lakimiehenä sekä Vuokranantajien vt. toiminnanjohtajana. Yhdistyksen lakimies Nora Laine on siirtynyt uusiin haasteisiin ja aloittanut opiskelun Helsingin yliopistossa syyskuussa. Lakimiehen tehtävään on valittu lähtien OTK, varatuomari Katriina Sarekoski. Hän siirtyy yhdistykseen asumisen juridiikkaan erikoistuneesta Lakiasiaintoimisto Finessi Oy:stä. Uusia jäsentaloja Kiinteistöliittoon ennätysmäärä Kiinteistöliittoon on liittynyt ennätyksellisen paljon uusia jäsentaloja. Tammi-syyskuussa 2009 uusia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä ja muita kiinteistöjä liittyi yhteensä Tulossa oleva uusi asunto-osakeyhtiölaki, korjausrakentamisen kasvu ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat ovat lisänneet kiinnostusta liittyä mukaan Kiinteistöliiton toimintaan. Uusia jäsentaloja on tullut jäseneksi erityisen paljon Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Oulun läänin, Keski- Suomen, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Kiinteistöliiton jäseneksi liittymisestä löytyy lisätietoa ja liittymislomakkeet yhdistyksittäin Kiinteistöliiton sivuilta osoitteesta: AJANKOHTAISTA Kilpailuvirasto selvittää kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelukäytäntöjä Kilpailuvirasto on lähettänyt kymmenelle suurimmalle kaukolämpöyhtiölle laajan kyselyn yhtiöiden soveltamista kaukolämmön hinnoitteluperusteista. Selvitysten tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, onko alalla syytä epäillä esiintyvän kilpailunrajoituslain tarkoittamaa kohtuutonta hinnoittelua ja onko kaukolämmön hinnoittelua tutkittava yksityiskohtaisemmin. Kaukolämpöyhtiöillä on vahva asema asiakkaisiinsa nähden. Kaukolämpöverkkoon liittymisen kustannukset ovat niin suuret, ettei asiakas voi enää käytännössä vaihtaa lämmitysmuotoa, jos hän on jo valinnut kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Lisäksi kaukolämmön markkinaosuus lämmitysmarkkinoista on varsinkin suurimmissa kaupungeissa korkea. Yhtiöiden toimintaa markkinoilla onkin perusteltua tarkastella kilpailunrajoituslain tarkoittaman määräävän markkina-aseman näkökulmasta. Kaukolämmön asema lämmitysmarkkinoilla vahvistui voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä edelleen, sillä uudisrakennuksille voidaan nyt useissa tapauksissa määrätä asemakaavassa liittymisvelvoite kaukolämpöverkkoon. Lakimuutos lisää yhtiöiden vapautta hinnoitella kaukolämpö kilpailevista lämmitysmuodoista riippumattomasti, koska lakimuutosta sovellettaessa yhtiöiden ei tarvitse pelätä asiakkaiden etsivän muita vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Laki kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön Kaukolämpöalalla ei ole, päinvastoin kuin esimerkiksi sähkömarkkinoilla, omaa erityislainsäädäntöä eikä valvovaa viranomaista. Alan hinnoittelun valvonta perustuu siten kaikkea elinkeinotoimintaa yleisesti koskevaan kilpailunrajoituslakiin. Kilpailuvirastolla on puolestaan velvollisuus huolehtia siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten asiakkailtaan perimät hinnat eivät ole kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomia. 4

5 Asumiseen liittyvät työsuhdeedut ja niiden verohyödyt tunnetaan huonosti Vuokraturva ja Vuokralaisten Keskusliitto ovat selvittäneet asumisen työsuhde-etuja ja niiden verohyötyjen tuntemusta. Selvityksessä havaittiin, että vain hyvin harvat yritykset osaavat hyödyntää henkilöstöstrategiassaan työsuhdeasunnoista työntekijälle ja työnantajalle syntyvää veroetua. Työsuhdeasuntoja ei myöskään juuri osata käyttää työvoiman houkuttelu- tai sitouttamiskeinona. Osa yrityksistä kuitenkin näkee työsuhdeasuntojen yhteyden työnantajan houkuttelevuuteen ja työntekijän sitoutumiseen oleellisena. Ilmiö korostuu pääkaupunkiseudulla. Yritysjohtajat ovat tottuneet kansainväliseen käytäntöön, jossa työnantaja tarvittaessa järjestää asunnon. Matalapalkka-aloilla taas kohtuuhintaisen asunnon löytämisen vaikeus lisää työsuhdeasuntojen arvostusta. Auto- ja puhelinetu sekä liikunta- ja lounassetelit ovat yleisiä ja niiden edut yrityksissä tunnetaan. Vaikka työsuhdeasunto on luontoiseduista vanhin, tehty selvitys vahvisti, että sen taloudelliset hyödyt tunnetaan kaikkein heikoimmin. Keskeinen syy asuntoedun huonolle tuntemukselle yrityksissä on edun laskentakaavan monimutkaisuus. Avuksi ongelmaan on avattu yksinkertainen asuntoetulaskuri osoitteeseen Lähiöohjelman internetsivusto avattu Lähiöohjelman internetsivusto on avattu. Sivuilta löytyy tietoa lähiöohjelmasta, ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista ja niiden edistymisestä sekä ajankohtaisia lähiöohjelman uutisia ja tapahtumia. Lisäksi sivuilla ylläpidetään myös blogimaista, kuukausittain päivittyvää Lähiöohjelman kuulumisia -palstaa, jonka aloittaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Lähiöohjelman tavoitteiden tueksi on perustettu syksyllä toimintansa aloittava lähiöfoorumi, joka toimii lähiöprojektien ja uusien toimintamallien sekä lähiöitä koskevan tutkimuksen esittelyareenana. Myös foorumin kokouksista, joista ensimmäinen pidetään lähiaikoina, ilmoitetaan ja niissä käsitellyistä asioista tiedotetaan lähiöohjelman sivustolla. Lähiöohjelmaan pääset tutustumaan osoitteesta: Kuusi ehdokasta Suomen parhaaksi asuinalueeksi Asiantuntijaraati on valinnut kuusi aluetta Suomen paras asuinalue kilpailun voittajaehdokkaaksi. Kilpailun finalistit ovat Arabianranta Helsingissä, Karjasilta Oulussa, Koivuhaka Kokkolassa, Lutakko Jyväskylässä, Sundsberg Kirkkonummella ja Tammela Tampereella. Ympäristöministeriön, Tekesin ja tutkimuslaitosten edustajista koostuva raati valitsi alueehdokkaat kesän aikana Jokakoti.fi- asumisportaalissa tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyyn tuli lähes kaksi tuhatta ehdotusta. Loppukilpailuun valitut alueet ovat hyvin erilaisia. Niiden joukossa on sekä kerros- että pientaloalueita, vuosikymmenien aikana tai aivan hiljattain rakentuneita alueita. Edustettuina ovat niin keskusta- kuin lähiöasuminenkin. Kilpailun voittaja ratkeaa yleisöäänestyksen perusteella. Äänestää voi Joka kodin asuntomarkkinat -tv-ohjelman verkkosivuilla. Äänestys alkaa 2. lokakuuta ja kestää 15. marraskuuta asti. Kilpailun tulos julkistetaan 20. marraskuuta Vastaava kilpailu toteutettiin edellisen kerran vuonna Silloin voiton vei suomenruotsalainen Sulvan kylä Mustasaaressa. Raadin kunniamaininnan laadukkaasta asuinympäristöstä sai Käpylä Helsingissä. Korjausrakentamisen kilpailusta kehittämisrahaa neljälle ehdotukselle Korjauspalvelujen tarjoajat innovoivat energiatehokkuutta ja asukasviihtyvyyttä parantavia ratkaisuja korjausrakentamisen kehittämisideoita etsineessä Tee parannus! kilpailussa. Kilpailu kannusti yrityksiä etsimään uudenlaisia kumppanuuksia. Korjausrakentamisen palveluntarjoajille suunnatun Tee parannus -kilpailun tavoitteena oli luoda uusia, asiakaslähtöisiä liiketoimintamalleja erityisesti taloyhtiöiden remontteihin ja perusparantamiseen. Huhtikuussa käynnistettyyn kilpailuun osallistui kaikkiaan 105 yritystä ja organisaatiota, joiden itsenäisesti muodostamat joukkueet jättivät 39 kilpailuehdotusta. Kukin neljästä pal- 5

6 kitusta ryhmästä saa euroa ehdotuksensa jatkokehittämiseen ja toteutukseen. Aurinkoenergiaa hissikuilusta Jos Koneen, Lahden Ovitekniikan ja Riihimäen Metallikalusteen kilpailuehdotus toteutuu suunnitelmien mukaan, kiinteistöjen ulkopuolelle asennettavien jälkiasennushissikuilujen seinäpinnat voidaan päällystää aurinkokeräimin jo vuoden kuluttua. - Kuilujen seinät ovat tavallisesti betonia tai lasia, eikä pintaa hyödynnetä. Miksei hissikuilun seinäpintaa päällystettäisi aurinkopaneelein, jolloin auringon säteilyenergia saadaan talteen lämmittämään rakennuksen käyttö- tai lämmitysvettä? Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, ne on vain yhdistettävä kokonaisuudeksi ja mitattava koko järjestelmän energiantuotto ja -kulutus. Konseptina tämä on maailman ensimmäinen hissikokonaisuus, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa, kertoo idean isä, projektipäällikkö Ari Hänninen Koneelta. Palkituksi tulivat myös RealCasen, NCC Rakennuksen ja Ex Veteris Nova -yhdistyksen ehdotus putkiremontin aikaisesta asumis- ja palvelumoduulista, Vahanen yhtiöiden, Lonixin sekä Matti Sivusen ja Juho-Kusti Kajanderin Kiinteistöluotsi -niminen ehdotus sekä Ematorin, Silotekin ja Cuporin ehdotus tehdasvalmisteisista talotekniikkaelementeistä. Vaikka tontille tuotavan, siirreltävän asumismoduulin ideaa on käytetty aiemminkin, räätälöityjen oheispalvelujen tarjoaminen sijaisasumisen osana on uutta. Palvelut parantavat yksittäisen asukkaan ja koko taloyhteisön asuinoloja ja mahdollistavat arjen turvallisen sujumisen. Palkitussa Kiinteistöluotsi-ehdotuksessa rakennuksen LVI-järjestelmän energiatehokkuutta ja muun muassa sisäilman laatua valvoo älykäs sensorijärjestelmä. Ryhmän edustajan Matti Sivusen mukaan kyse on talotekniikka-automaation seuraavasta, kehittyneemmästä askeleesta. Ematorin, Silotekin ja Cuporin ehdotuksessa kehitetään tehdasvalmisteisia talotekniikkaelementtejä, joilla linjasaneerauksen kokonaistuottavuus ja laatu paranee. Räätälöitävissä elementeissä käytetään teolliseen valmistukseen soveltuvaa avointa kupariputkijärjestelmää. Muunneltavat elementit mahdollistavat talotekniikan reitityksen uuteen paikkaan: esimerkiksi rivitaloon voidaan asentaa vaakareitti verhokappaan. Olennaista on, että asiakkaalle tarjotaan putkiremontin kokonaispalvelu suunnittelusta valmiiseen remonttiin. Yhden yrityksen osaaminen ei riitä - Palkitut työt onnistuivat tuomaan eri alojen osaamista yhteen ja luomaan kehityskelpoisia, asiakasta hyödyttäviä konsepteja, joissa on paljon liiketoimintapotentiaalia. Kuten aina, valinta oli tässäkin kilpailussa vaikea. Taso oli kova, Tekesin Kari Hiltunen tiivistää. Kilpailu on osa Tee parannus -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä korjausrakentamista ja energiatehokkuuden parantamista taloyhtiöissä. Ohjelman kumppaneita ovat Tekes, Sitra, ympäristöministeriö, Suomen Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus. Kysely: Ammattilaiset tyytyväisiä rakennusten energiatodistukseen Rakennusten energiatodistus sai hyvän yleisarvosanan kiinteistöalan ammattilaisille tehdyssä Motivan kyselyssä. Todistusta pidettiin havainnollisena ja helposti ymmärrettävänä energiatehokkuutta edistävänä välineenä. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista toivoi, että energiatodistuksissa olisi aina myös selkeät toimenpide-ehdotukset, joilla rakennuksen energiatehokkuutta kohennetaan. Vuoden 2008 alusta asti käytössä olleeseen rakennusten energiatodistukseen ollaan kiinteistöalan ammattilaisten piirissä tyytyväisiä. Alan ammattilaisille, energiatodistuksen tekijöille ja teettäjille suunnatussa kyselyssä lähes kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että energiatodistus on havainnollinen ja helposti ymmärrettävä väline rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että rakennuksen saama energialuokitus (A-G) oli vastannut joko täysin tai erittäin hyvin ennakko-odotuksia. Kyselyssä saatiin poikkeuksellisen suuri määrä vapaata palautetta, jota hyödynnetään energiatodistuksen jatkokehityksessä. Toiveena on erityisesti saada energiatodistusten tekoon tarvittava yhteinen laskentatyökalu, jota kaipasi yli kaksi kolmasosaa vastaajista (72 prosenttia). Todistuksessa ehdotettuja toimenpiteitä jo toteutettu Valtaosa, lähes kolme neljäsosaa vastaajista, pitää tärkeänä, että energiatodistus sisältää myös toimenpiteitä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Siihen nähden, että energiatodistus on ollut olemassa oleviin rakennuksiin pakollinen vasta vajaan vuoden, on toimenpideehdotuksia saatu vietyä hyvin käytäntöön. 6

7 Kyselyn tulosten mukaan yli kaksi kolmasosaa olemassa oleville rakennuksille annetuista energiatodistuksista on sisältänyt toimenpideehdotuksia. Toimenpide-ehdotuksien toteutuksesta oli päätetty 23 prosentissa rakennuksista, ja toteutus oli jo ehtinyt alkaa 17 prosentissa rakennuksista. Alan ammattilaiset arvostavat osaamista Koulutus ja pätevyys energiatodistuksen tekoon nousee myös ammattilaisten arvostuksissa korkealle. Rakennuksen pääsuunnittelijalta edellyttäisi koulutusta 80 prosenttia vastaajista ja 72 prosenttia vaatisi pääsuunnittelijalta vielä pätevyystentin läpäisemistä. Myös olemassa olevien rakennusten energiatodistusten tekijöiltä odotetaan pääsääntöisesti koulutukseen osallistumista ja pätevyyden osoittamista. Vapaassa palautteessa korostuu yleisemminkin tarve energiatehokkuuden lisäkoulutukseen. Alan toimijoiden yhteinen tavoite on saada energiatodistuksesta entistä toimivampi käytännön työkalu, joka toimii rakennuksen energiatehokkuuden vauhdittajana. Kyselyyn vastasi 862 kiinteistöalan ammattilaista, joista suurin ryhmä olivat isännöitsijät (65 prosenttia vastaajista) ja erillisen energiatodistuksen antajat (29 prosenttia vastaajista). Vastaajista yli 60 prosenttia oli tehnyt yli 10 energiatodistusta. Kyselyn toteutti Motiva Oy ympäristöministeriön toimeksiannosta. Lisäksi käyttäjä voi valita etusivullaan näkyvät blogit ja uutissyötteet. Sivuston lukijat voivat myös kommentoida blogeja ja käydä keskustelua niiden sisällöstä. Käyttäjät voivat myös päivittää omia tietojaan itse. Päivitystiedot vaikuttavat välittömästi käyttäjälle näkyviin sisältöihin. Taloyhtio.netin käyttäjäksi on rekisteröitynyt reilut suomalaista. Portaaliin rekisteröityminen on maksutonta. Kiinteistöliiton jäsennumerolla rekisteröityneillä on muita laajemmat käyttöoikeudet. Jos käyttäjä on rekisteröitynyt ilman Kiinteistöliiton jäsennumeroa, hänellä ei ole jäsenkäyttöoikeuksia, eivätkä esimerkiksi jäsentiedotteet tule näkyviin. Tutustu uusiin ominaisuuksiin kirjautumalla sisään osoitteessa: Asuntomessut 2010 Kuopiossa esittelee asumista järven rannalla keskellä kaupunkia Kuopion asuntomessujen kärkiteemat ovat hyvinvointi ja elämänlaatu. Ne nousevat esiin Lehtoniemen Helmen messualueella ja esittelykodeissa. Messut esittelevät yhdistelmän järven rannalla asumisesta ja kaupungin palvelujen läheisyydestä. Messuilla esitellään 33 omakotitaloa, yksi paritalo ja kaksi rivitalokohdetta. Alueen talot rakentuvat rinnetonteilleen siten, että lähes kaikista kohteista avautuu maisema Saimaan vesistöön kuuluvalle Kallavedelle. Rakentamisessa tavoitellaan energiatehokkuutta. Tulevien messutalojen lämmitysratkaisuina nähdään aurinkoenergiaa, maalämpöä, kaukolämpöä, sähköä ja vesi-ilmalämpöpumppuja. Messualueelle rakentuvat passiivi- ja matalaenergiatalot toimivat esimerkkeinä hyvin pienestä energiantarpeesta. Luo oma etusivu Taloyhtio.netiin Taloyhtio.net on uudistunut. Nyt käyttäjät voivat luoda portaaliin oman, personoidun etusivunsa. Käyttäjä määrittelee aloitussivun sisällön itse. Lisäksi hän valitsee maakunnan, jossa toimii. Nämä tiedot ratkaisevat, minkä alueen jäsentiedotteet, koulutustilaisuudet ja tapahtumat sekä jatkossa myös videot omalla etusivulla näkyvät. Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi kuuluu Kuopion eteläiseen, Saaristokaupunki -nimiseen kaupunginosaan. Keskustasta kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle asuntomessualueelle kuljetaan maisemakatuna tunnettua Saaristokatua pitkin. Nuorisokysely: Kiinteistö- ja rakentamisala kiinnostavat nuoria Kiinteistö- ja rakentamisala kiinnostavat nuoria - tarjolla on mielenkiintoisia ja hyvin palkattuja tehtäviä Fountain Park Oy toteutti Kiinteistöalan Koulutussäätiön toimeksiannosta nuorisotutkimuksen keväällä 2009 kiinteistö- ja rakentamisalasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun alasta tehtiin kysely nuorille. Kyselyn mukaan nuoret ovat kiinnostuneita alan töistä. 7

8 Kyselyn taustaa Kysely lähetettiin peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien kautta nuorille, alan opiskelijajärjestöille ja Kiinkon asiakasrekisterissä oleville nuorille ammattilaisille. Kysely on osa laajaa kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarpeiden ennakointihanketta, jossa selvitetään alan muutosvoimia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Opetushallitus on rahoittanut hanketta. Kyselyyn vastasi 655 henkilöä. Alan tehtävissä toimivia tai sitä opiskelevia on reilu viidennes vastaajista. Vastaajista vajaa puolet on vuotiaita, reilut viidennes on vuotiaita, noin kymmenys kutakin ikäryhmää vuotiaat, vuotiaat ja 28-vuotiaat tai vanhemmat. Tuloksia Nuoret näkevät alalla monia mahdollisuuksia, kuten osaamisen ja käden taitojen arvostus sekä hyvät toimeentulomahdollisuudet. Eniten korjattavaa alan imagossa on ympäristö- ja tasaarvoasioissa. Pojat odottavat jonkin verran tyttöjä parempia toimeentulomahdollisuuksia. 55 % vastaajista on naisia ja 45 % miehiä. Alalla jo toimivat nuoret korostavat hyvinä puolina monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia eri toimialojen kesken. Kiinteistö- ja rakentamisalan nuorisokyselyn tulokset julkistettiin Helsingissä. Lisätiedot Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto Kiinteistöalan Koulutussäätiö puh ARA ei hyväksy lainojen marginaalien yksipuolista nostoa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ei hyväksy luottolaitosten korkomarginaalien yksipuolista nostamista asuntotuotantoon liittyvissä korkotukilainoissa. Valtion varoista ei makseta korkotukea korotuksen osalta. Korkotukea maksetaan ainoastaan voimassa olevan päätöksen mukaan. ARAn johtokunta päätti linjauksesta tänään kokouksessaan. ARA hyväksyy valtion tukiviranomaisena korkotukilainat ehtoineen valtion takauksen ja korkotuen piiriin. Nordea ja Handelsbanken ilmoittivat keväällä velkakirjan yleisiin ehtoihin vedoten nostavansa yksipuolisesti joidenkin ARAn aikanaan hyväksymien korkotukilainojen marginaalia. Viraston mukaan velkakirjan yleinen ehto marginaalin yksipuolisesta korottamisesta on ongelmallinen. Lainanhakijoiden on kilpailutettava korkotukilainat, ja jos pankki ei ole ilmoittanut tarjouksessaan yksipuolisesta koronnostomahdollisuudesta, lainanhakijalla ei ole käytettävissä riittävää ja oikeaa tietoa luottotarjousten keskinäiseen vertailuun. ARA ei ole kuitenkaan luottosuhteen osapuoli vaan osapuolina ovat korkotukilainan velallinen ja korkotukilainan myöntäjä. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen asiassa, voi marginaalin korottamista vastustaa oikeusteitse. LAKIASIAT Taloyhtiön osakas voi saada hyvitystä kaikista remonteista Uusi asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa osakkaiden taloudellisen hyvittämisen heidän tekemistään korjauksista ja parannuksista. Hyvityksestä ei ole säännöksiä nykyisessä laissa. Hyvityssäännökset vastaavat Kiinteistöliiton neuvoja ja ne on avattu seikkaperäisesti lain perusteluissa. Hyvitys on kuitenkin poikkeuksellista ja se voidaan antaa ainoastaan kun osakkeenomistaja on tehnyt huoneistossaan vastaavan remontin, jonka yhtiö päättää myöhemmin suorittaa kaikissa yhtiön huoneistossa. Nykyisin osakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta saada hyvitystä, mutta hyvittämistä on pidetty oikeudenmukaisena silloin, kun taloyhtiölle syntyy todellista säästöä osakkaan tekemästä toimenpiteestä. Kiinteistöalalla onkin käytetty toimivaa hyvitysjärjestelmää ja tilanteet ovat jatkuvasti yleistyneet. Useimmiten hyvittämistä on käytetty parvekelasituksessa. Ongelmallisimpia hyvitystilanteet ovat olleet kylpyhuoneremonteissa ja erityisesti putkistosaneerauksissa. Käytännössä hyvittämisen edellytykset ovat olleet tiukat. Hyvitys mahdollinen kaikista korjauksista Yhtiökokous voi päättää enemmistöllä hyvittää osakasta, jos osakkeenomistajan huoneistossa aiemmin tekemä työ vähentää yhtiön suorittaman hankkeen kustannuksia. Alennusta laskettaessa otetaan huomioon yhtiölle koituva säästö ja osakkeenomistajan yhtiövastikeperusteen mukainen maksuvelvollisuus. Hyvityksen antaminen osakkaalle on mahdollista kaikista hänen suorittamistaan kunnossapitotöistä ja uudistuksista. Osakkeenomistaja on uuden lain mukaan oikeutettu hyvitykseen vain kun hänen aiemmasta työstään aiheutuu yhtiölle säästöä. Mikäli korjaustyö on tehty erittäin kauan sitten 8

9 tai se on tekniseltä iältään vanha, eikä vastaa taloyhtiön remontin tasoa, osakas ei saa hyvitystä. Hyvityspäätös yhtiökokouksessa Varsinainen hyvittämispäätös, joka käsittää osakkaan vastikkeen alentamisen, on tehtävä enemmistöllä yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajalta peritään vähemmän tai ei lainkaan vastiketta yhtiön suorittamasta hankkeesta, kun osakkaan aiemmin tekemästä työstä aiheutuu yhtiölle säästöä. Päätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa samanaikaisesti, kun yhtiön kunnossapitotoimesta tai uudistuksesta päätetään tai vaihtoehtoisesti myöhemmin järjestettävässä kokouksessa. Käytännössä hallitus valtuutetaan päättämään hyvityksen määrästä, kun työn teettäjä tai urakoitsija arvioi hyvityksen suuruuden vasta yhtiökokouksen jälkeen. Yhtiö ei ole velvollinen selvittämään omaaloitteisesti, onko osakas oikeutettu hyvitykseen. Osakkaan pitää tehdä vaatimuksensa yhtiölle niin ajoissa, että yhtiö voi ottaa sen huomioon omassa kunnossapito- tai uudistustyössä. Yhtiön hallitus voi päättää jo ennaltakin, että osakkaan työ otetaan huomioon vasta taloyhtiölle koituvan säästön mukaisesti yhtiön myöhemmässä toimenpiteessä. Euromääräistä säästöä ei ole syytä sopia etukäteen. Olosuhteet voivat muuttua osakkaan oman toimenpiteen jälkeen, jonka seurauksena hyvityksen määrä pienenee tai poistuu kokonaan, kun taloyhtiö ryhtyy omaan korjaushankkeeseensa. On mahdollista, että esimerkiksi osakkaan asennuttamat parvekelasit eivät sovi teknisesti yhteen uusien lasien kanssa, eikä yhtiölle koidu säästöä. Edellytyksenä yhtiölle tuleva säästö Hyvityksestä huolimatta osakas voi joutua osallistumaan kustannuksiin vastikkeen muodossa, sillä esimerkiksi putkiremontissa osakkaan remontoima kylpyhuone ja sisäputket tuovat säästöä, mutta osakas maksaa kuitenkin osansa ulkopuolisten putkien kustannuksiin, valvontaan ja yleiskuluihin. Hyvityksen määrää voivat pienentää säästön selvittämisestä yhtiölle aiheutuvat kulut. Hyvitys edellyttää, että taloyhtiöllä on ollut mahdollisuus valvoa osakkaan korjauksia. Työstä on oltava myös asianmukaiset asiakirjat. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan vuoden 2010 aikana. Uusi laki velvoittaa taloyhtiön tekemään korjausselvityksen Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen esittämään vuosittain yhtiökokouksessa korjaustarveselvityksen. Korjausselvityksestä on ilmettävä taloyhtiön rakennusten korjaustarpeet seuraavaksi viideksi vuodeksi. Selvityksessä on kerrottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat olennaisesti yhtiövastikkeeseen ja asumiseen. Selvityksen perusteella taloyhtiö saa käsityksen lähivuosien korjauskustannuksista ja voi suunnitella toimenpiteiden rahoituksen. Laki pakottaa taloyhtiöt pitkäjänteiseen kiinteistönhoitoon. On huomattava, että korjausselvitys esitetään ja käsitellään yhtiökokouksessa, missä asiasta keskustellaan. Päätökset korjauksista tehdään aina erikseen. Selvityksen pitää mahdollisuuksien mukaan perustua johonkin asiantuntijaselvitykseen tai kuntoarvioon. Selvityksen laajuuden ratkaisee se kuinka hyvin kunnossapitotarve on yhtiössä tiedossa. Mikäli yhtiöissä on tehty jo aiemmin kuntoarvio, laadittu kuntotodistus tai päätetty pitkän tähtäimen suunnitelmasta on yhtiössä käytännössä riittävät tiedot hallituksen selvitystä varten. Uudisrakennuksia koskevissa korjausselvityksessä riittää, että kunnossapito on huoltokirjan mukaista ja rakennusten osilla on teknistä käyttöikää vielä huomattavasti jäljellä. Kiinteistöliiton mukaan uusissa taloyhtiössä on hankittava asiantuntijaselvitykset vuosittaista korjausselvitystä varten, kun talossa on asuttu 5-10 vuotta. Korjausselvityksen esittämistä on pidetty laajasti uuden asunto-osakeyhtiölain parhaimpana uudistuksena. Selvityksen etuna on se, että enää tieto korjauksista ei tule osakkaille yllätyksenä vaan he saavat etukäteen tiedon tulevista korjauksista ja voivat varautua niihin ajoissa. Taloyhtiön hallituksen esittämä ja yhtiökokouksen käsittelemä korjausselvitys on liitettävä isännöitsijätodistukseen, jotta myös mahdolliset asunnonostajat saavat selvityksen sisällöstä tiedon. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että yhtiöt miettivät jo ennen lain voimaantuloa, miten korjausselvitys taloyhtiössä tehdään. Uusi asuntoosakeyhtiölaki tulee voimaan vuoden 2010 aikana. 9

10 Tupakkalaki tuo muutoksia asuinkiinteistölle Tasavallan presidentti on antanut eduskunnalle tupakkalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 180/2009). Tavoitteena on saattaa laki voimaan keväällä Ehdotuksen mukaan tupakointi ehdotetaan kiellettäväksi asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Tällaisilla tiloilla tarkoitettaisiin rappukäytäviä ja muita yhteisiä tiloja kuten ullakkotiloja, pyöräkellareita, kerhohuoneita, saunatiloja, pesutupia ja säilytystiloja. Esitystä voidaan pitää kannatettavana, koska taloyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden ei tarvitsisi enää kieltää omissa järjestysmääräyksissä tupakointia edellä mainituissa tiloissa. Ehdotuksen mukaan asunto-osakeyhtiö tai muu asuinyhteisö voi kieltää tupakoinnin tupakoinnin hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Esityksen lähtökohta on, että piha-alueella asunto-osakeyhtiö voi tarpeen niin vaatiessa kieltää tupakoinnin rakennuksen ilmanvaihtoon kuuluvien venttiilien ja muiden aukkojen läheisyydessä tai yhteisillä parvekkeilla, jotta tupakansavu ei kulkeutuisi ulkoa sisätiloihin. Tupakointi voidaan kieltää myös yhteisellä ulkoalueella olevalla lasten leikkialueella suojellakseen lapsia tupakansavulle altistumiselta. Tilaajavastuulakia pidetään toimivana Tilaajavastuulakia pidetään toimivana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että laki tulisi lakkauttaa kokonaan, koska se ei palvele tarkoitustaan. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Anne Alvesalo ja Terhi Hakamon tutkimuksessa "Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön". Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on torjua harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia silloin, kun yritykset, valtio tai kunnat käyttävät työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Lain mukaan työn tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuspuolensa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan. Tutkimus selvittää lain vaikutuksia harmaan talouden torjunnassa sekä erityisesti siitä saatuja työnantajien ja lakia valvovan viranomaisen kokemuksia. Tietoisuus lain olemassaolosta on suhteellisen laajaa, mutta Suomesta löytyy myös täysin laista tietämättömiä yrityksiä. Tilaajavastuulaki ei ole keino pureutua talousrikollisuuden kovaan ytimeen. Työministeri Anne Sinnemäen mukaan laki on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä työkalu taistelussa harmaata taloutta vastaan. Rinnalleen se tarvitsee järeämpiä keinoja kuten käänteisen arvonlisäveron. Työnantajat uskovat lain parantavan yritysten toimintatapoja, edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta. Konkreettisten muutosten osalta oltiin epäileväisimpiä. Noin joka kolmas vastaaja tunnisti mahdollisuuden kiertää tilaajavastuulakia. Noin puolet vastaajista koki lain teettäneen tilaajayrityksille turhaa lisätyötä. Reilu kolmannes eli 39 prosenttia vastaajista koki, että laki on aiheuttanut alihankintaa ja vuokratyövoimaa tarjoaville yrityksille kustannuksia. Osa vastaajista koki lain tulkinnanvaraiseksi ja vaikeaselkoiseksi. TEM.n tilaaman tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos. Tutkimusaineistona oli tilaajayritykselle ja -julkisyhteisölle sekä niiden sopimusosapuolelle suunnattu postikysely sekä Uudenmaan työsuojelupiirin tilaajavastuutarkastajien haastattelut. Tutkimuksen sähköinen versio on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa OIKEUSTAPAUKSET KKO:2009:81: Putkiremontin pimitys toi sakot kiinteistönvälittäjälle Korkein oikeus määräsi SKV Kiinteistönvälityksen maksamaan asiakkaalleen euron korvauksen korkoineen siitä, ettei ollut kertonut selkeästi lähestyvästä putkiremontista. Kiinteistönvälitysliikkeen edustajalla oli velvollisuus ottaa selvää asunto-osakeyhtiössä tehdystä, isännöitsijäntodistuksessa ja myyntiesitteessäkin mainitusta vesi- ja lämpöjohtojen sekä viemäreiden kuntotutkimuksesta ja kertoa asunnon ostamista harkitsevalle tutkimuksessa todetusta putkistojen uusimistarpeesta, vaikka asuntoosakeyhtiössä ei ollut vielä tehty putkiremonttia koskevia päätöksiä. Kiinteistönvälittäjä oli isännöitsijäntodistuksessa olevan maininnan perusteella tiennyt, että asunto-osakeyhtiössä oli tehty putkistojen kuntotut- 10

11 kimus vuonna Välittäjä ei ollut tutustunut kuntotutkimuksesta laadittuun asiakirjaan tarkemmin eikä hän siten ollut voinut ilmoittaa asunnon ostajalle tutkimuksesta ilmeneviä tietoja talon putkistojen kunnosta ja korjaustarpeesta. Korkein oikeus toteaa päätöksensä perusteluissa, että yleensä asunto-osakeyhtiön teettämästä kuntotutkimuksesta ilmenee tietoja, jotka ovat olennaisia talossa olevien asuntojen kunnon ja korjaustarpeiden sekä korjausten toteutumisen todennäköisyyden arvioimisen kannalta. Välitysliikkeen velvollisuuksiin kuuluu hankkia ja antaa ostajalle kaikki kaupasta päättämiseen vaikuttavat asianmukaiset tiedot. Yleisesti on tiedossa, että asuintalon putkiston uusimisesta voi aiheutua asunnon omistajalle merkittäviäkin kustannuksia ja että tällainen työ voi suorittamisaikanaan vähentää olennaisestikin asumisviihtyvyyttä. On selvää, että jo riski kyseisenlaisen hankkeen toteutumisesta lähitulevaisuudessa on seikka, jonka välittäjä tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Sen vuoksi on perusteltua edellyttää, että myyntiä toimeksiannon perusteella hoitava välittäjä saatuaan tietää tehdystä kuntotutkimuksesta tutustuu sen sisältöön ja ilmoittaa siitä ilmenevät tiedot edelleen asunnon ostamisesta kiinnostuneille, vaikka tutkimus ei olisi vielä johtanut asunto-osakeyhtiössä toimenpiteisiin. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kuntotutkimuksessa oli havaittu muun ohella, että kylmävesiputket ja viemäriputkistot olivat välttävässä kunnossa ja että niiden uusiminen oli tarpeen 4-6 vuoden kuluessa. Jollei välittäjän olisi mahdollista saada kuntotutkimusta käyttöönsä, välittäjän on välityslain 11 :n mukaisesti ilmoitettava ostajalle tietojen puutteellisuudesta, jolloin lisätietoja haluavat voisivat itse hankkia omaa päätöksentekoaan varten tarpeelliseksi katsomansa lisäselvitykset kohteen kunnosta. Kun välitysliike ei ole näin menetellyt, se on laiminlyönyt hankkia ja antaa ostajalle riittävät tiedot kaupan päättämiseen vaikuttavista seikoista. Välitysliikkeen suorituksessa on siten virhe, joka perustaa sille korvausvastuun virheellisellä menettelyllä aiheutetusta vahingosta. Kunta tuomittiin maksamaan hyvitystä romaniperheen jäsenille vuokra-asunnon saamiseen liittyvässä syrjintätapauksessa Vaasan hovioikeus katsoi tekemällään päätöksellä, ettei Himangan kunta ollut esittänyt riittävää näyttöä syrjintäolettaman kumoamiseksi. Kunta oli siten syrjinyt romaniperheen jäseniä asukasvalinnassa ja kohdellut heitä epäsuotuisammin kuin muita vertailukelpoisessa tilanteessa olevia asunnonhakijoita. Hyvityksen määräksi katsottiin euroa henkilöä kohden. Vaasan hovioikeuden tuomio tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 2009, kun korkein oikeus antoi kielteisen päätöksen kunnan valituslupahakemukseen. Kyse oli ensimmäisestä tapauksesta, jossa vähemmistövaltuutetun toimisto päätti avustaa syrjittyjä henkilöitä yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen vaatimisessa oikeudessa. Tapauksessa katsottiin, ettei kunta ollut soveltanut noudatettavia asukasvalintaperusteita. Syrjintälautakunta oli jo vuonna 2007 antamassaan päätöksessään todennut, että kunnan menettely oli ollut ilmeisen syrjivä perheenjäsenten etnisen alkuperän perusteella. Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville seuduille, koska kunta asuinalueena ei tarjonnut romaniväestölle luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön ja kulttuurin kanssa. Arvioidessaan näyttöä kokonaisuudessaan hovioikeus katsoi, ettei kunta ollut esittänyt riittävää näyttöä syrjintäolettaman kumoamiseksi. Kunta oli siten syrjinyt romaniperheen jäseniä asukasvalinnassa ja kohdellut heitä epäsuotuisammin kuin muita vertailukelpoisessa tilanteessa olevia asunnonhakijoita. TUTKIMUS JA KEHITYS Kiinteistöjen ylläpidolla uudisrakentamista isompi taloudellinen merkitys VTT:n ja Kiinteistöpalvelut ry:n tekemän Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus -raportin mukaan kiinteistöjen ylläpito muodostaa kolmanneksen koko kiinteistö- ja rakennusalaan liittyvän tuotannon arvosta. Vuosikorjaukset mukaan luettuna ylläpidon osuus oli vuonna 2008 noin 15 miljardia euroa, joka oli noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin kiinteistöjen uudisrakentamisen arvo. Koko kiinteistö- ja rakennusalan tuotannon arvo vuonna 2008 oli 48 miljardia euroa. Kiinteistöjen ylläpito työllistää suoraan yli suomalaista. Kiinteistöalan merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa entisestään. Alalle syntyy tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikkoja, koska kiinteistöjen elinkaariin ja erityisesti energiankulutukseen tullaan vastaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kiinteistöjen energiankulutusta voi- 11

12 daan alentaa merkittävästi kiinteistönhoidon avulla, mikä luo työpaikkoja kiinteistöpalvelualan ammattilaisille. Kiinteistöpalvelut ry:llä on noin 400 jäsenyritystä, jotka toimivat palveluntarjoajina kiinteistönhuollossa, puhdistus- ja siivoustehtävissä, toimitilapalveluissa, teknisissä palveluissa, talonmiestehtävissä, isännöinnissä ja kiinteistön hallinnointitehtävissä. Indeksitalovertailu Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin Loviisalaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli 40 prosenttia oululaisyhtiötä enemmän Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo lähes 60 prosenttia kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna loviisalaiskaksiossa 400 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Oulussa. Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia maamme 40 kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Kaikkiaan kiinteistöverot ja ns. kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 1,91 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 50 prosenttia hoitokuluista ja lähes 60 prosenttia hoitovastikkeesta. Viime syksystä eniten ovat suhteellisesti nousseet kaukolämpö (8,2 %) ja rakennuksen kiinteistövero (7,2 %). Loviisa, Hämeenlinna ja Heinola vai Oulu, Kokkola ja Seinäjoki Kalleinta asuminen on vertailukaupungeista Loviisassa, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa yli euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Hämeenlinna, Heinola, Lappeenranta, Kotka ja Helsinki, joissa maksut ovat euroa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa Kokkolassa ja Seinäjoella, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat euroa Loviisaa pienemmät. Ero Loviisan ja Oulun välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 400 euroa vuodessa eli 33 euroa kuukaudessa. Loviisalaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja euroa vuodessa, kun Oulussa selviää 936 eurolla. Maamme suurissa kaupungeissa kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat yhteensä hieman koko maan keskiarvoa pienemmät. Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon ostohinta vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Silti on todettava, että TOP 10 -kaupungeissa myös kunnallisveroprosentti on Hämeenlinnaa ja Helsinkiä lukuunottamatta koko maan keskiarvoa korkeampi. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset. Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee yhdeksän senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Uudessakaupungissa, Varkaudessa, Salossa ja Haminassa yli kaksinkertainen. Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 43 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenes osa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Heinola, Ylivieska, Kuopio, Mikkeli ja Kemi. Heinolassa, joka soveltaa maksimiprosenttia, vastikevaikutus (21 senttiä neliöltä kuukaudessa) on yli kaksinkertainen verrattuna niihin kaupunkeihin, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia. Kaukolämpöön jo toista euroa neliöltä kuukaudessa Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 90 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Heinolassa (115 senttiä/m2/kk), Hämeenlinnassa, Loviisassa, Nokialla, Imatralla, Lappeenrannassa, Kemissä ja Iisalmessa, kaikissa 12

13 yli euron neliöltä kuukaudessa. Edullisinta kaukolämpö on Oulussa ja Kokkolassa (alle 70 senttiä). Kun veteen ja jäteveteen menee keskimäärin noin puoli euroa neliöltä kuukaudessa, on määrä yli 60 senttiä Kotkassa, Loviisassa ja Torniossa. Edullisinta vesi ja jätevesi on Helsingissä (37 senttiä/m2/kk), Porvoossa, Seinäjoella ja Kouvolassa (alle 40 senttiä). Indeksitalon sähkölaskuun menee senttiä neliöltä Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain. Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Viimemainitusta olkoon esimerkkinä kiinteistöverojen pakkokorotukset, jotka tulevat ensi vuonna. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensinmainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei. Kiinteistöverojen osalta uusien kuntavaaleissa valittavien kuntapäättäjienkin tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa - mm. sitä millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina. Kysymys on perusteltu, kun vuodesta 2001 alkaen tehty indeksitalovertailu osoittaa, että kiinteistöverot ja maksut ovat nousseet yli 38 prosenttia, mutta inflaatio samana aikana vain 14 prosenttia. Suurista kaupungeista vain Oulu on pysynyt inflaatiovauhdissa, yli kolme kertaa nopeammin on verojaan ja maksujaan korottanut Lahti, jossa nousu on ollut yli 53 prosenttia. Rankkasateiden aiheuttamille viemäritulville kehitteillä varoitusjärjestelmiä Rankkasateiden ja viemäritulvien varalle on kehitteillä kaksi erillistä varoitusjärjestelmää. Hanke alkoi syyskuussa ja jatkuu vuoteen 2012 saakka. Järjestelmän prototyyppiä on kehitetty Helsingin ydinkeskustan kiinteistöissä. Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusjärjestelmässä (Ravake) sateiden ennustamiseen käytetään ilmakehämalleja ja säätutkahavaintoja. Palvelun käyttäjät eli esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. Ravake-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) projektin kanssa, jossa kehitetään varoitusjärjestelmää rankkasateiden aiheuttamiin kaupunkitulviin. Ilmatieteen laitoksen tiedot lähestyvistä rankkasateista välitetään VTT:lle, joka tekee niiden perusteella ennusteet mahdollisista kaupunkitulvista. Tämän jälkeen järjestelmä varoittaa kiinteistöjä ja muita tarvittavia tahoja tulevasta vaarasta. Rankkasateissa koko kaupunki ei kärsi, vaan tuhojen laajuus riippuu kiinteistön sijainnista ja alueen pinnanmuodostuksesta. Tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille paremmat valmiudet varautua poikkeuksellisiin rankkasadetulviin. Kun rankkasade tulee tietyn alueen päälle, tulvaennuste valmistuu muutamissa minuuteissa valmiiksi lasketun ennusteen avulla. Varoitukset jaetaan kolmeen luokkaan vakavuuden perusteella. Järjestelmän prototyyppiä on kehitetty koealueella Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevissa kiinteistöissä. Kaupunkitulvahanke alkoi toukokuussa ja on kestoltaan kaksivuotinen. MARKKINA JA SUHDANTEET Hoitokulut nousivat 5,6 % taloyhtiöissä vuonna 2008 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2008 keskimäärin 3,19 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 5,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntoyhteisöjen taloustilastosta. 13

14 Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,71 euroa, jossa nousua edellisvuodesta oli 6,3 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat henkilöstökulut, 14 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 24 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjauskustannusten osuus hoitokuluista oli 23 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,41 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Aravavuokratalojen hoitokulut olivat 4,42 euroa huoneistoneliömetriä kohden kuukaudessa vuonna Hoitokulut olivat korkeimmillaan pääkaupunkiseudulla 5,10 euroa ja alhaisimmillaan Länsi-Suomessa 4,10 euroa. Rakennuskustannukset laskivat syyskuussa 2,2 prosenttia Rakennuskustannukset laskivat 2,2 prosenttia vuoden 2009 syyskuussa edellisen vuoden syyskuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,3 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 7,6 prosenttia. Elokuusta syyskuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski 0,2 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,8 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Asuntoyhteisöjen korjausten arvo laski 5,6 prosenttia vuonna 2008 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2008 kaikkiaan 1,3 miljardilla eurolla, mikä on 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 972 miljoonaa euroa. Taloudellisen taantuman vaikutus rakennusalalla alkoi vuoden 2008 loppupuolella. Asunto-osakeyhtiöiden korjauksissa se näkyi jo vuoden 2008 tilastoissa. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset laskivat noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Korjausten arvoa vähensi erityisesti peruskorjausten reilun neljänneksen lasku. Vuosikorjaukset vuorostaan kasvoivat 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Noin kolmannes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulkoovien ja parvekkeiden korjauksiin. Runsas neljännes korjauksista kohdistui LVI - järjestelmien korjauksiin. Rakennusten sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asuntoosakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennusten pohjarakenteiden, huoneistojen, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 340 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 prosenttia. Aravavuokrataloissa korjaukset ovat pitkälle suunniteltuja ja sen takia korjauskustannusten vaihtelut eivät ole niin suuria kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuokratalojen korjaukset poikkeavat asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteista lähinnä huoneistokorjausten kustannusten suuremmalla osuudella. Vuokratutkimus Vuokramarkkinoiden toimivuus edellyttää, että vuokranantajilla on tietoa, millaisia asuntoja vuokramarkkinoille pitäisi tuottaa. Vuokralaisten Keskusliitto ry ja Suomen Vuokranantajat ry tekevät kyselytutkimusta vuokra-asumisen kehittämisestä Suomessa. Ympäristöministeriö on mukana rahoittamassa tutkimusta, joka tehdään yhteistyössä Kuopion yliopiston Asumisen tutkimusohjelman kanssa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan vuokralaisten ja vuokranantajien käsitystä vuokra-asumisen kehittämisvaihtoehdoista ja vahvistamaan vuokraasumisen asemaa. Tavoitteena on nostaa vuokraasuminen todelliseksi vaihtoehdoksi omistusasumisen rinnalle. Jotta tämä olisi mahdollista, kerätään tietoa vuokralaisten ja sijoittajien toiveista, tarpeista ja suunnitelmista. Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osuudessa kysytään Helsingissä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien vuokralaisten mielipiteitä ja kokemuksia asumisestaan. Tutkimuksessa kerätään tietoa vuokra-asukkaiden asumistoiveista ja tarpeista. Sitä kuinka vuokra-asuntojen laatu- ja varustetaso vastaa vuokralaisten tarpeita ja 14

15 toiveita ei aiemmin ole tutkittu. Vuokramarkkinoiden toimivuus edellyttää, että vuokranantajilla on tietoa, millaisia asuntoja vuokramarkkinoille pitäisi tuottaa. Toisessa osatutkimuksessa kysytään vuokranantajien mielipiteitä, kokemuksia ja suunnitelmia vuokra-asuntoon sijoittamisesta, asuntojen hankinnasta ja vuokrasuhteen hoitamiseen liittyvistä asioista. Tutkimuksella pyritään etsimään vuokraasumiseen uusia monipuolisempia vaihtoehtoja ja kehittämään vuokra-asumista paremmin asukkaiden toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Tutkimus on herättänyt kiinnostusta sekä alan toimijoiden keskuudessa että asukkaiden parissa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuoden 2010 puolella. Suhdanneavustusta asuinrakennusten korjauksiin myös vuonna 2010 Hallitus esittää, että asuinrakennusten korjauksiin myönnettäviä suhdanneavustuksia koskevan lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2010 loppuun saakka. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä. Avustusten myöntämiseen ehdotetaan talousarvioesityksessä 87 miljoonan euron valtuutta. Avustamista esitetään jatkettavaksi korjausrakentamisen elvyttämiseksi ja rakennusalan työllisyyden parantamiseksi. Korjausavustusten myöntämistä nykymuodossaan jatkettaisiin maaliskuun 2010 loppuun asti Nykymuotoisia suhdanneavustuksia voitaisiin myöntää vielä ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Avustettavat työt tulisi aloittaa viimeistään ja toteuttaa viimeistään Avustusta myönnettäisiin edelleen 10 prosenttia hyväksyttävistä parannus- tai korjaushankkeen kustannuksista, ellei olisi erityistä syytä myöntää avustusta tätä pienempänä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) päättää myöhemmin, jatketaanko avustusten hakuaikaa ensi vuoden puolelle. Jos avustuksia haetaan tänä vuonna runsaasti, jatkamiseen ei välttämättä ole tarvetta. Energiakorjausavustuksilla vastattaisiin ilmastopoliittisiin haasteisiin Vuoden 2010 huhtikuun alusta vuoden loppuun asti voitaisiin myöntää avustuksia toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, vähennetään haitallisia päästöjä tai otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Avustettavista toimenpiteistä on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Toimenpiteiltä edellytettäisiin lisäksi, että ne on aloitettu aikaisintaan ja viimeistään sekä toteutettu viimeistään Arvioitujen parannus- ja korjaustoimenpiteiden kustannusten tulisi myös näissä avustuskohteissa olla vähintään euroa. Avustusta myönnettäisiin 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ellei olisi erityistä syytä myöntää avustusta tätä pienempänä. Tällainen syy voisi olla se, että avustusten myöntämisvaltuus osoittautuisi niukaksi. Valtion talousarvioesityksen mukaan näihin avustuksiin olisi käytettävissä enintään 37 miljoonaa euroa. Tarkoitus on avustaa täysimääräisesti ainakin sellaisia toimia, joilla otettaisiin käyttöön uusiutuvaa energiaa. Tämän jälkeen avustusvaltuus jaettaisiin saman prosenttiosuuden mukaan muille hyväksyttäville hakemuksille. Asiasta on tarkoitus antaa myöhemmin tarkempaa ohjausta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus päättää myöhemmin näiden avustusten valtakunnallisesta hakuajasta, joka päättynee alkusyksystä Avustukset myöntäisi edelleen asuinrakennuksen sijaintikunta sekä kunnille ja kuntayhtymille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). TEM: Rakentamisen näkymät ovat heikot Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tuoreessa talous- ja työmarkkinaennusteessaan, että rakentamisen suhdannenäkymät ovat päätoimialoista kaikkein heikoimmat, eikä taantuman pohjaa ole vielä nähtävissä. TEM arvioi rakennusalan työllisten määrän painuvan rajusti sekä tänä vuonna että ensi vuonna, mutta tämän hetken työllisyystilanne alalla ei ministeriön mukaan ole kuitenkaan niin paha kuin rakennusteollisuus on varoittanut. TEM:n mukaan rakennusalan ennakoivien indikaattorien perusteella ensi talvesta on tulossa alalla erittäin vaikea. Synkän näkemyksen taustalla on, että työn alla olevaa rakennuskantaa oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti aloitettujen uusien kohteiden määrä oli laskenut 41 prosenttia. Rakennusinvestointien huomattavaa supistumista ja alan työllisyyden heikkenemistä ennakoi myös myönnettyjen rakennuslupien jyrkkä pudotus. Vuoden toisella nel- 15

16 jänneksellä niitä oli noin kolmannes edellisvuotista vähemmän. Ministeriön mukaan rakennusalan työllisyys ei ole laskenut niin paljon, kuin rakennusteollisuus on useasti varoitellut. Lomautusten lisäksi alan työllisyyden säilymistä suhteellisen hyvänä selittänee, että alalla on viime vuosina työskennellyt runsaasti tilastoissa näkymätöntä vierastyövoimaa, jota on nyt poistunut maasta rakennustoiminnan hiljennyttyä. Vuoden 2009 tammi-elokuussa rakennustoiminta työllisti keskimäärin henkilöä, joka oli vähemmän (-5 %) kuin vuonna Kesällä työpaikkakato oli kuitenkin jo TEM huomauttaa kuitenkin, että erityisesti teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla on havaittavissa vajaatyöllisyyden yleistymistä lomautusten myötä. Siten työpanos on supistunut työllisten määrää enemmän. Rakentamisen osalta työpanos aleni kuluvan vuoden tammi-elokuussa 10 prosenttia ja työllisten määrä 4 prosenttia. Ministeriö ennustaa rakennustoiminnan työllisten määrän supistuvan edelleen. Kun alalla oli viime vuonna työllistä, TEM ennakoi määrän painuvan :een tänä vuonna ja :een vuonna Asuntojen hinnat uuteen ennätykseen taantumasta huolimatta Asuntojen hinnat ovat palanneet viime vuoden ennätystasolle ja ylittävät sen jo syksyn aikana, arvioi Kiinteistönvälitysalan keskusliitto. Hintoja nostaa patoutuneen kysynnän purkautuminen ja asuntojen myyntivaraston pienentyminen jopa 30 prosentilla. Asuntokauppa on KVKL:n mukaan kääntynyt reippaaseen nousuun kesällä. Kauppa kävi tuoreiden markkinatietojen mukaan syyskuussa jopa yllättävän vilkkaasti. Monille asunnonvälittäjille syyskuu oli ennätyksellisen hyvä. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat kolmannella neljänneksellä noin 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuntokauppojen määrä kohosi syyskuussa yli kymmenen prosenttia suuremmaksi kuin elokuussa. Viime vuoden syyskuusta kauppamäärät kasvoivat lähes 23 prosenttia. Asuntokauppaa piristävät kysyntäpaineen lisäksi alhainen korkotaso ja kuluttajien luottamuksen kohentuminen - taantumasta ja työttömyyden kasvusta huolimatta. Uusien asuntojen kaupassa tuotannon paniikkijarrutus tuntuu viiveellä. KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilan mukaan se alkaa kuitenkin pian näkyä sekä asuntokaupan määrissä että hinnoissa. Neliöhinta nousi yli 100 euroa Vanhojen asuntojen keskimääräinen neliöhinta koko maassa kohosi KVKL:n kauppatietojen mukaan heinä-syyskuussa hieman yli 2100 euroon, missä oli nousua noin 100 euroa. Kalleinta oli Helsingissä, missä neliöhinta oli 3600 euroa. Espoon keskihinta oli 2700 euroa, Vantaan 2250 euroa, Tampereen 2100 euroa, Turun 1800 euroa ja Oulun 1600 euroa neliömetriltä. Pienten asuntojen lisäksi myös suurempien asuntojen kysyntä on vahvistumassa. Asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet keskimäärin noin 63 vuorikauteen, kun ne pisimmillään venyivät 88 vuorokauteen. Myyntiaika on palautunut viime vuosien tavanomaiselle tasolle. Helsingissä myyntiaika laski 49 vuorokauteen. Vantaalla myyntiaika lyheni 43 ja Espoossa 46 vuorokauteen. Asuntojen hinnat kävivät Tilastokeskuksen mukaan korkeimmillaan viime vuoden toisella neljänneksellä. Vuodessa eli tämän vuoden toiseen neljännekseen hinnat laskivat koko maassa 2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hintojen lasku oli 3,7 prosenttia. Kolmannen neljänneksen tiedot valmistuvat myöhemmin. TALOUS JA VEROT Talousarvio-ohje vuodelle 2010 ilmestynyt jäsensivuilla Suomen Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiöiden talousarvio-ohjeen. Vuoden 2010 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistökuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Lue talousarvio-ohje kokonaisuudessaan jäsensivuilta osoitteesta: oohje2010. Sivuille pääsy edellyttää kirjautumista. OhjeTaloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet määräytyvät yleensä hoitokulujen kehityksen mukaisesti. Arvonlisä- kuin kiinteistöverojen korotukset sekä muiden kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. 16

17 Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jotta näiden erien liian alhaista tasoa ei tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Julkaisu verkossa: 8.pdf JULKAISUT JA TAPAHTUMAT VTT:ltä opas talotekniikan käytettävyydestä Talotekniikan, kuten lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja valaistusjärjestelmien, käytön tulisi olla nykyistä helpompaa. Suhteellisen yksinkertaisilla talotekniikan käytettävyyden parannuksilla voidaan edistää merkittävästi ihmisten tyytyväisyyttä sisäolosuhteisiin ja talotekniikkaan yleensä. Talotekniikan hyvä käytettävyys parantaa myös energiatehokkuutta, sillä se vähentää laitteiden epätarkoituksenmukaista käyttöä. VTT on julkaissut oppaan talotekniikan käytettävyyden kehittämiseksi. Talotekniikan käytettävyyden parantamisesta hyötyvät kaikki osapuolet. Työntekijä saa sen ansiosta tuottavammat ja viihtyisämmät sisäolosuhteet ja kokee laitteiden käytön miellyttävämpänä. Työnantaja hyötyy parantuneesta työn tehokkuudesta. Kiinteistönomistajan vuokralaiset ovat tyytyväisempiä ja käyttävät vähemmän energiaa. Kiinteistönhoitajat vastaanottavat vähemmän valituksia sisäolosuhteista, ja heillä on vähemmän tarvetta opastaa työntekijöitä laitteiden käytössä. Kodeissa talotekniikan parantunut käytettävyys lisää viihtyisyyttä ja alentaa energiankulutusta laitteiden paremman käyttökokemuksen lisäksi. Talotekniikan käytettävyyttä tarkastellaan tavallisen loppukäyttäjän, erityisesti asukkaan ja toimistotyöntekijän näkökulmasta. Oppaassa esitettäviä oleellisimpia käyttäjäkeskeisiä suunnitteluperiaatteita ovat mm. seuraavat: käyttöliittymien tulee viestiä käyttötarkoituksensa ja tilansa sekä olla järkevästi sijoitettuja, ja käyttäjän tulisi saada toimenpiteistään välitön ja selvästi havaittava palaute. Oppaan kirjoittamisen ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja VTT. Oppaan sisältö pohjautuu suurelta osin VTT:n erikoistutkija Sami Karjalaisen aihetta käsittelevään väitöskirjaan. Julkaisu: Karjalainen, Sami Talotekniikan käytettävyys ja sen kehittäminen: kohti helppokäyttöisyyttä. VTT Tiedotteita s. + liitt. 3 s. Verotiliuudistus voimaan vuoden alussa - KIINKO kouluttaa Verotilin käyttöönotto muuttaa olennaisesti asiointia verottajan kanssa. Omaaloitteisesti maksettavat verot, kuten arvonlisäverot, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut siirtyvät verotilijärjestelmään vuoden 2010 alussa. Verotilimenettely ja samanaikaisesti voimaan tuleva palvelukaupan ALV-sääntöjen kokonaisuudistus vaikuttavat yritysten ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden raportointivelvoitteisiin ja aiheuttaa muutoksia ilmoitusten jättöajankohtaan, verojen maksuajankohtaan ja ilmoituksella annettaviin tietoihin. Muutoksiin on varauduttava hyvissä ajoin ja on varmistauduttava, että taloushallinnon järjestelmät vastaavat uusia vaatimuksia. Kiinko järjestää aiheesta koulutusta seuraavasti: Helsinki Helsinki Turku Tampere Oulu Kouvola Lisätietoja: 17

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Tervetuloa! Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Jari Virta, kehityspäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2009

Korjausrakentaminen 2009 Rakentaminen 2010 Korjausrakentaminen 2009 Asuntoyhteisöjen korjaukset Asuntoyhteisöjen korjausten arvo nousi 6,2 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2011

Korjausrakentaminen 2011 Rakentaminen 2012 Korjausrakentaminen 2011 Asuntoyhteisöjen korjaukset Vuonna 2011 asuntoyhteisöjen korjausten arvo kasvoi lähes 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

5/ 2009. Yhdistyksen jäsentaloille ensi vuonna 12 %:n alennus sähkön listahinnoista. Hallituksen jäsenten asunto-osakeyhtiölain

5/ 2009. Yhdistyksen jäsentaloille ensi vuonna 12 %:n alennus sähkön listahinnoista. Hallituksen jäsenten asunto-osakeyhtiölain 5/ 2009 Yhdistyksen jäsentaloille ensi vuonna 12 %:n alennus sähkön listahinnoista Hallituksen jäsenten asunto-osakeyhtiölain jatkokoulutus alkaa Kiinteistöverot nousevat eniten Oulussa Talousarvio-ohje

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoiden pätevyysvaatimuksia ja

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan. Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy

Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan. Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy KUNTOTODISTUKSEN TARKOITUS Asuntokaupan kuluttajansuoja paranee Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Taloyhtiön

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA SÄÄNNÖT 6.3.2012 Kilpailusäännöt ARVOKAS Sivu 2 (6) ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA -KILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 OSALLISTUJAT...

Lisätiedot

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset Suomen Kiinteistöliitto ry VT Sirkka Terho 14.11.2007 Tallinna 1 TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asuntoosakeyhtiölakia

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös 2 KUNNOSSAPIDOSTA JA UUDISTUKSISTA PäättäMINEN 2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Asunto-osakeyhtiölaissa kiinteistön ja rakennusten korjaamista koskevat päätökset

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Minä keskityn tänään hallinnolliseen hankesuunnitteluun Tuote-esittelijät kertovat putkiremontin teknistä toteutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Hallitusforum 24.9 2011 Ben Grass Varatuomari, Rakennusneuvos Akhan hallituksen pj. Ben.Grass@kolumbus.fi 0400 601 501 Mitä taloyhtiössä arvostetaan?

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös 2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot