5/ Yhdistyksen jäsentaloille ensi vuonna 12 %:n alennus sähkön listahinnoista. Hallituksen jäsenten asunto-osakeyhtiölain

Transkriptio

1 5/ 2009 Yhdistyksen jäsentaloille ensi vuonna 12 %:n alennus sähkön listahinnoista Hallituksen jäsenten asunto-osakeyhtiölain jatkokoulutus alkaa Kiinteistöverot nousevat eniten Oulussa Talousarvio-ohje liitteenä Suhdanneluonteisille korjausavustuksille 3 kuukauden jatkoaika

2 Hyvän asumisen puolesta 2 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 5/2009 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X LIITTEET SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 3 HALLITUKSEN JÄSENTEN JATKOKOULUTUS ALKAA JA JATKUU YHDISTYKSEN JÄSENILLE LISÄALENNUSTA VUODELLE 2010 SÄHKÖN ENERGIAN HINNASTA... 3 YHDISTYKSEN KOTISIVUT... 3 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN NOSTOT KOROTTAVAT KIINTEISTÖVEROJA... 4 KIINTEISTÖYHDISTYS JA KIINTEISTÖLIITTO VASTUSTAVAT KIINTEISTÖVERON KOROTUKSIA... 4 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 TILASTOTIETOA HOITOKULUISTA VUODELTA AJANKOHTAISTA... 5 SUHDANNELUONTEISEN KORJAUSAVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEEN 3 KUUKAUDEN JATKOAIKA... 5 OULUN KARJASILTA EHDOLLA SUOMEN PARHAAKSI ASUINALUEEKSI... 6 TUPAKKALAKI TUO MUUTOKSIA ASUINKIINTEISTÖLLE... 6 KILPAILUVIRASTO SELVITTÄÄ KAUKOLÄMPÖYHTIÖIDEN HINNOITTELUKÄYTÄNTÖJÄ... 6 VEROTILIMENETTELY MUUTTAA OMA-ALOITTEISTEN VEROJEN ILMOITTAMISTA JA MAKSAMISTA... 7 KIINKO JÄRJESTÄÄ VEROTILIMENETTELYSTÄ KOULUTUKSEEN ASUMISEEN LIITTYVÄT TYÖSUHDE-EDUT JA NIIDEN VEROHYÖDYT TUNNETAAN HUONOSTI... 7 ISÄNNÖINTILIITOLLE UUSI HALLITUS... 8 LÄHIÖOHJELMAN INTERNETSIVUSTO AVATTU... 8 EK: JULKISTEN HANKINTOJEN KYNNYSARVOJA EI SAA TUPLATA... 8 AVARA KAHTIA, LIUKKU VETÄYTYY YHTIÖSTÄ... 8 KUNTA-ASUNNOT PURKAA KAKSI VUOKRATALOJA... 9 MARKKINA JA SUHDANTEET... 9 ASUNTOYHTEISÖJEN KORJAUSKUSTANNUKSET LASKIVAT 5,6 PROSENTTIA VUONNA TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDOLLA UUDISRAKENTAMISTA ISOMPI TALOUDELLINEN MERKITYS TALOUSARVIO-OHJE VUODELLE LIITTEET: TAKSOJEN KOROTUKSIA HYVITYKSET INFOA UUDESTA ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKIESITYKSESTÄ... 13

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA HALLITUKSEN JÄSENTEN JATKOKOULUTUS ALKAA JA JATKUU Hallituksen jäsenille tarkoitettu uuden asuntoosakeyhtiölain jatkokoulutus järjestetään kahtena iltana klo , paikkana Oulun kaupungin pääkirjaston Pakkalan Sali. Koulutukset pidetään ja Esitelmöimässä on oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä Koulutuksista peritään omakustannushinta, yhteensä 150 euroa hallitukselta. Maksu sisältää molemmat koulutusillat sekä materiaalin ja kahvituksen. Ohjelmat: klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen klo Kunnossapito Muutostyöt Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen Ilmoittautumiset mahdollisimman pian. tai puhelin YHDISTYKSEN JÄSENILLE LISÄALENNUSTA VUODELLE 2010 SÄHKÖN ENERGIAN HINNASTA Yhdistyksellä on voimassa oleva sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa sähkönhinnasta yhdistyksen jäsenille. Alennus on normaalisti 5 % energian listahinnoista (julkisen myyntihinnaston hinnat), mutta vuodelle 2010 on alennukseksi sovittu 12 %. Mikäli Oulun Sähkönmyynti Oy laskee hintojaan sopimusjakson aikana tai jo sitä ennen, lasketaan 12 % alennus uusista alemmista hinnoista. Jos sulakekoko yli 3 * 63 A Mikäli kohteen pääsulakekoko on yli 3*63 A vaaditaan kohteeseen aina sähkömarkkinain mukaan tuntimittaus, joka tarkoittaa tuntimittaria ja puhelinyhteyttä. Lisätietoa saa paikalliselta siirtoyhtiöltä esimerkiksi Oulussa Oulun Energialta. Miten sopimuksen piiriin pääsee? Jos jäsentalo ei vielä käytä alennusta hyväksi ja se haluaa yhdistyksen sopimuksen piiriin, tulee siitä ilmoittaa Oulun Sähkönmyynnille. Tässä yhteydessä on ilmoitettava sopimuksen piiriin kuuluvat käyttöpaikat; yhteystiedot, käyttöpaikkanumero ja Kiinteistöyhdistyksen jäsennumero. Sähköpaikka ym. tietoja löytyy esimerkiksi sähkölaskusta. Yhdistyksen jäsennumero löytyy jäsentiedotteen tarrasta tai sen voi kysyä yhdistykseltä. YHDISTYKSEN KOTISIVUT Yhdistyksen kotisivut löytyy osoitteesta Kotisivuihin liittyy myös pelkästään jäsenille tarkoitetut sivut, joille pääsee seuraavilla tunnuksilla: tunnus: kiinteisto salasana: yhdistys07 Jäsensivuilta löytyy esimerkiksi runsaasti oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsän vastauksia Kiinteistöviestin lukijoiden kysymyksiin, koulutustapahtumien luentomateriaalit, jäsentiedotteita ja Hallituksen jäsenen tietopaketti. Alennus vuodelle %

4 Hyvän asumisen puolesta 4 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN NOSTOT KOROTTAVAT KIINTEIS- TÖVEROJA Oulussa vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero nousee 45,5% Hallitus on päättänyt korottaa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Yleisen (tontit) kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Alarajan korottaminen 0,32 prosenttiin pakottaa useat kunnat veronkorotuksiin. Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostaa Pohjois-Pohjanmaalla seuraavissa kunnissa: Oulu, Oulunsalo, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Hailuoto, Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi. Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämissuunnitelmassa suunnitellaan lisäksi yleisen kiinteistöveron nostamista 0,1 %- yksiköllä eli 0, 6 prosentista 0,7 prosenttiin. Vakituisen asunnon verotus kiristyykin 45,5 % ja tonttien kiinteistövero nousee 16,6 %. Lisäksi korotusta voi tulla tonttien ja rakennusten verotusarvojen noususta johtuen. Liitteenä talousarvio-ohje, josta käy ilmi eri paikkakunnilla suunnitteilla olevia taksankorotuksia. KIINTEISTÖYHDISTYS JA KIINTEISTÖLIITTO VASTUSTAVAT KIINTEISTÖVERON KOROTUKSIA Kiinteistöliitto suhtautuu kielteisesti hallituksen keväällä päättämään kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotusesitykseen. Kiinteistöliitto kritisoi kiinteistöveroa vastaavilla argumenteilla, joilla Omakotiliittokin on aiemmin moittinut kiinteistöveron korotusaikeita. Kiinteistöveron nähdään rasittavan eniten pientuloisimpia kuntalaisia, koska se ei ota lainkaan huomioon asunnonomistajan tulotasoa. Kiinteistöliitto katsoo myös, että on väärin verrata suoraan Suomen kiinteistöverotuksen tasoa muiden maiden kiinteistöverojen tasoon, koska monissa maissa ei ole käytössä kunnallista tuloveroa. Näissä maissa kiinteistöjen verotuksella on korostunut asema kuntien rahoituksessa. Kiinteistöliiton mukaan kiinteistöverotusta pitää kehittää lisäämällä kuntien päätösvaltaa. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä kiinteistöveron alarajaksi 0 prosenttia. Lisäksi kunnille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa asumisen verotuksen tasoon siten, että asuntotontit ja muut tontit erotettaisiin toisistaan maapohjan verotuksessa. Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä tonttien käyttötarkoitusta koskevia kaavamerkintöjä. Kiinteistöveron alarajan korotuksella pakotetaan 184 sellaista kuntaa, jotka ovat halunneet säilyttää asumisen verotuksen keskimääräistä kevyempänä, kiristämään asumisen verotusta ja nostamaan asumiskustannuksia. Kiinteistöliiton mukaan kunnilla on jo nyt tarpeeksi mahdollisuuksia halutessaan kiristää kiinteistöverotusta ilman hallituksen ja vihreiden pakkokorotusesityksiä. Nykyisten kiinteistöverotuksen ylä- ja alarajojen puitteissa kaikki muut paitsi neljä kuntaa (Heinola, Nummi-Pusula, Puolanka, Yli-Ii) voivat korottaa kiinteistöverotusta. Peräti 326 manner- Suomen kuntaa voi korottaa vakituisen asunnon kiinteistöveroa. Vastaavasti 308 kuntaa voisi korottaa yleistä kiinteistöveroa nykyistenkin rajojen puitteissa. Kiinteistöliitto kummastelee erityisesti sitä, että kiinteistöveroprosentteja muokataan tässä vaiheessa, kun asuntoministeri Jan Vapaavuoren asettama työryhmä pohtii rakennusten energiatehokkuuden mukaan ottamista kiinteistöveron määräytymisperusteisiin. KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA TILASTOTIETOA HOITOKULUISTA VUODELTA 2008 Kiinteistöliitto on selvittänyt tilastokeskuksen tietojen perusteella kerros- ja rivitalojen kiinteistönhoitokuluja eripuolilla Suomea. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2008 keskimäärin 3,19 euroa huoneistoneliömetril-

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys tä kuukaudessa. Kerrostaloissa kustannus oli 3,71 euroa ja rivitaloissa kustannus oli 2,41 euroa. Pohjois-Suomessa hoitokustannukset olivat keskimääräistä pienempiä. Pohjois-Suomen kerrostaloissa hoitokustannus oli 3,08 euroa huoneistoneliömetriltä kuukaudessa ja rivitaloissa 2,12 euroa Lisätietoa löytyy tämän tiedotteen liitteistä sekä yhdistyksen kotisivujen jäsensivuilta, osoitteesta jäsensivuille pääsee tunnuksella kiinteisto ja salasanalla yhdistys07 AJANKOHTAISTA SUHDANNELUONTEISEN KORJAUSAVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEEN 3 KUUKAUDEN JATKOAIKA Hallitus esittää asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden kymmenen prosentin korjausavustukselle (suhdanneluonteinen korjausavustus) pidennettyä voimassaoloaikaa kolmella kuukaudella. Ruuhkien välttämiseksi ja laadun varmistamiseksi avustus on voimassa entisin ehdoin Hallitus ei ole vielä antanut Eduskunnalle lakiesitystä jatkoajasta, joten lain tarkka sisältö ei siis ole varmuudella tiedossa. Hakuaika ei jatku, mutta viimeinen mahdollinen aloitusaika siirtyy saakka Avustusten myöntämistä jatketaan, mutta hakuaika ei jatku eli hakemukset on edelleen jätettävä tämän vuoden puolella. Suhdanneavustusta saavien hankkeiden viimeinen mahdollinen aloitusaika kuitenkin siirtyy kolmella kuukaudella eteenpäin eli hankkeet voi aloittaa mennessä. Vastaavasti valmistumisaika jatkuu 3 kuukaudella eli saakka. On muistettava, että kunnat voivat päättää tarkemmista hakuajoista. Kaikki hakuehdot kannattaa siis aina tarkastaa omasta kunnasta. Useissa kunnissa hakemukset tuleekin jättää hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Esimerkiksi Oulussa hakemukset on jätettävä kuntaan viimeistään alkaen suhdanneavustusta vain energiatehokkuutta lisääviin hankkeisiin suhdanneavustusta myönnetään korjaushankkeisiin kohdentamalla ne hankkeisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Avustettavista toimenpiteistä on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Toimenpiteiltä edellytettäisiin lisäksi, että ne on aloitettu aikaisintaan ja viimeistään sekä toteutettu viimeistään Arvioitujen parannus- ja korjaustoimenpiteiden kustannusten tulisi myös näissä avustuskohteissa olla vähintään euroa. Avustusta myönnettäisiin 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ellei olisi erityistä syytä myöntää avustusta tätä pienempänä. Tällainen syy voisi olla se, että avustusten myöntämisvaltuus osoittautuisi niukaksi. Valtion talousarvioesityksen mukaan näihin avustuksiin olisi käytettävissä enintään 37 miljoonaa euroa. Tarkoitus on avustaa täysimääräisesti ainakin sellaisia toimia, joilla otettaisiin käyttöön uusiutuvaa energiaa. Tämän jälkeen avustusvaltuus jaettaisiin saman prosenttiosuuden mukaan muille hyväksyttäville hakemuksille. Asiasta on tarkoitus antaa myöhemmin tarkempaa ohjausta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus päättää myöhemmin näiden avustusten valtakunnallisesta hakuajasta, joka päättynee alkusyksystä Avustukset myöntäisi edelleen asuinrakennuksen sijaintikunta sekä kunnille ja kuntayhtymille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Hakuajat kannattaa tarkistaa kunnasta

6 Hyvän asumisen puolesta 6 OULUN KARJASILTA EHDOLLA SUOMEN PARHAAKSI ASUINALU- EEKSI Asiantuntijaraati on valinnut kuusi aluetta Suomen paras asuinalue kilpailun voittajaehdokkaaksi. Kilpailun finalistit ovat Arabianranta Helsingissä, Karjasilta Oulussa, Koivuhaka Kokkolassa, Lutakko Jyväskylässä, Sundsberg Kirkkonummella ja Tammela Tampereella. Ympäristöministeriön, Tekesin ja tutkimuslaitosten edustajista koostuva raati valitsi alueehdokkaat kesän aikana Jokakoti.fi- asumisportaalissa tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyyn tuli lähes kaksi tuhatta ehdotusta. Loppukilpailuun valitut alueet ovat hyvin erilaisia. Niiden joukossa on sekä kerros- että pientaloalueita, vuosikymmenien aikana tai aivan hiljattain rakentuneita alueita. Edustettuina ovat niin keskusta- kuin lähiöasuminenkin. Kilpailun voittaja ratkeaa yleisöäänestyksen perusteella. Äänestää voi Joka kodin asuntomarkkinat -tv-ohjelman verkkosivuilla. Äänestys alkaa 2. lokakuuta ja kestää 15. marraskuuta asti. Kilpailun tulos julkistetaan 20. marraskuuta Vastaava kilpailu toteutettiin edellisen kerran vuonna Silloin voiton vei suomenruotsalainen Sulvan kylä Mustasaaressa. Raadin kunniamaininnan laadukkaasta asuinympäristöstä sai Käpylä Helsingissä. Ehdokkaat parhaaksi asuinalueeksi Arabianranta, Helsinki Karjasilta, Oulu Koivuhaka, Kokkola Lutakon kerrostaloalue, Jyväskylä Sundsberg, Kirrkonummi Tammela, Tampere TUPAKKALAKI TUO MUUTOKSIA ASUINKIINTEISTÖLLE Tupakointi kielletään taloyhtiön yleisissä tiloissa Tasavallan presidentti on antanut eduskunnalle tupakkalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 180/2009). Tavoitteena on saattaa laki voimaan keväällä Ehdotuksen mukaan tupakointi ehdotetaan kiellettäväksi asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Tällaisilla tiloilla tarkoitettaisiin rappukäytäviä ja muita yhteisiä tiloja kuten ullakkotiloja, pyöräkellareita, kerhohuoneita, saunatiloja, pesutupia ja säilytystiloja. Esitystä voidaan pitää kannatettavana, koska taloyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden ei tarvitsisi enää kieltää omissa järjestysmääräyksissä tupakointia edellä mainituissa tiloissa. Ehdotuksen mukaan asunto-osakeyhtiö tai muu asuinyhteisö voi kieltää tupakoinnin tupakoinnin hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Esityksen lähtökohta on, että piha-alueella asunto-osakeyhtiö voi tarpeen niin vaatiessa kieltää tupakoinnin rakennuksen ilmanvaihtoon kuuluvien venttiilien ja muiden aukkojen läheisyydessä tai yhteisillä parvekkeilla, jotta tupakansavu ei kulkeutuisi ulkoa sisätiloihin. Tupakointi voidaan kieltää myös yhteisellä ulkoalueella olevalla lasten leikkialueella suojellakseen lapsia tupakansavulle altistumiselta. KILPAILUVIRASTO SELVITTÄÄ KAUKOLÄMPÖYHTIÖIDEN HINNOITTELUKÄYTÄNTÖJÄ Kilpailuvirasto on lähettänyt kymmenelle suurimmalle kaukolämpöyhtiölle laajan kyselyn yhtiöiden soveltamista kaukolämmön hinnoitteluperusteista. Selvitysten tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, onko alalla syytä epäillä esiintyvän kilpailunrajoituslain tarkoittamaa kohtuutonta hinnoittelua ja onko kaukolämmön hinnoittelua tutkittava yksityiskohtaisemmin. Kaukolämpöyhtiöillä on vahva asema asiakkaisiinsa nähden. Kaukolämpöverkkoon liittymisen kustannukset ovat niin suuret, ettei asiakas voi enää käytännössä vaihtaa lämmitysmuotoa, jos hän on jo valinnut kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Lisäksi kaukolämmön markkinaosuus lämmitysmarkkinoista on varsinkin suurimmissa kaupungeissa korkea. Yhtiöiden toimintaa markkinoilla onkin perusteltua tarkastella kilpailunrajoituslain tarkoittaman määräävän markkina-aseman näkökulmasta.

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Kaukolämmön asema lämmitysmarkkinoilla vahvistui voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain muutoksen myötä edelleen, sillä uudisrakennuksille voidaan nyt useissa tapauksissa määrätä asemakaavassa liittymisvelvoite kaukolämpöverkkoon. Lakimuutos lisää yhtiöiden vapautta hinnoitella kaukolämpö kilpailevista lämmitysmuodoista riippumattomasti, koska lakimuutosta sovellettaessa yhtiöiden ei tarvitse pelätä asiakkaiden etsivän muita vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Laki kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön Kaukolämpöalalla ei ole, päinvastoin kuin esimerkiksi sähkömarkkinoilla, omaa erityislainsäädäntöä eikä valvovaa viranomaista. Alan hinnoittelun valvonta perustuu siten kaikkea elinkeinotoimintaa yleisesti koskevaan kilpailunrajoituslakiin. Kilpailuvirastolla on puolestaan velvollisuus huolehtia siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten asiakkailtaan perimät hinnat eivät ole kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomia. VEROTILIMENETTELY MUUTTAA OMA-ALOITTEISTEN VEROJEN ILMOITTAMISTA JA MAKSAMISTA Vuoden 2010 alussa käyttöönotettava verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilin avulla oma-aloitteisten verojen maksajat voivat vähentää palautukseen oikeuttavan arvonlisäveron määrän maksettavista veroista sekä saada verotus- ja maksutilanteestaan nykyistä paremman kokonaiskuvan. Mikä muuttuu ? Verojen maksamisen ja ilmoittamisen määräpäivät yhtenäistyvät. Lisäksi pienillä yrityksillä on mahdollisuus siirtyä pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin. Verotili-palvelussa yritykset saavat kokonaisvaltaisen kuvan verojen ilmoitusja maksutilanteesta. Vain yksi veroilmoitus - kausiveroilmoitus: Kaikki oma-aloitteiset verot paitsi varainsiirtovero ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka korvaa valvontailmoituksen, alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksen ja vakuutusmaksuveroilmoituksen. Lisäksi kausiveroilmoituksella ilmoitetaan nykyisin oma-aloitteisten verojen tilisiirrolla maksun yhteydessä ilmoitettavat verot kuten puun myynnin ennakonpidätys. Myös kotitalous antaa kausiveroilmoituksen toimiessaan työnantajana. Lisätietoja KIINKO JÄRJESTÄÄ VEROTILIMENETTELYSTÄ KOULUTUKSEEN Kiinko järjestää aiheesta Oulussa aamupäivän koulutustilaisuuden, tutustu tilaisuuden tietoihin ja ohjelmaan. Koulutuksen hinta on 463,60 euroa henkilöltä. Jos samasta yrityksestä on vähintään kolme osallistujaa, Kiinko myöntää 10 %:n alennuksen normaalista osallistumismaksusta. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat 10 % alennusta. Lisätietoja antaa Pekka Holopainen, (09) ASUMISEEN LIITTYVÄT TYÖSUHDE-EDUT JA NIIDEN VEROHYÖDYT TUNNETAAN HUONOSTI Vuokraturva ja Vuokralaisten Keskusliitto ovat selvittäneet asumisen työsuhde-etuja ja niiden verohyötyjen tuntemusta. Selvityksessä havaittiin, että vain hyvin harvat yritykset osaavat hyödyntää henkilöstöstrategiassaan työsuhdeasunnoista työntekijälle ja työnantajalle syntyvää veroetua. Työsuhdeasuntoja ei myöskään juuri osata käyttää työvoiman houkuttelu- tai sitouttamiskeinona. Osa yrityksistä kuitenkin näkee työsuhdeasuntojen yhteyden työnantajan houkuttelevuuteen ja työntekijän sitoutumiseen oleellisena. Ilmiö korostuu pääkaupunkiseudulla. Yritysjohtajat ovat tottuneet kansainväliseen käytäntöön, jossa työnantaja tarvittaessa järjestää asunnon. Matalapalkka-aloilla taas kohtuuhintaisen asunnon löytämisen vaikeus lisää työsuhdeasuntojen arvostusta. Auto- ja puhelinetu sekä liikunta- ja lounassetelit ovat yleisiä ja niiden edut yrityksissä tunnetaan. Vaikka työsuhdeasunto on luontoiseduista vanhin, tehty selvitys vahvisti, että sen taloudelliset hyödyt tunnetaan kaikkein heikoimmin.

8 Hyvän asumisen puolesta 8 Keskeinen syy asuntoedun huonolle tuntemukselle yrityksissä on edun laskentakaavan monimutkaisuus. Avuksi ongelmaan on avattu yksinkertainen asuntoetulaskuri osoitteeseen ISÄNNÖINTILIITOLLE UUSI HALLITUS Isännöintiliitto on valinnut uuden hallituksen, jossa on isännöitsijäyhdistysten edustajia eri puolilta maata. Seppo Tahkola Oulusta jatkaa hallituksen jäsenenä. Isännöintiliiton puheenjohtajana jatkaa Mikko Peltokorpi Espoosta ja varapuheenjohtajana Jari Porthén Helsingistä. Hallituksen jäsenet: Mari Kiljunen, Lappeenranta Kai Kosunen, Helsinki Marjo Tuusa, Turku Jani Nieminen, Helsinki Johan Nyholm, Porvoo Ari Viinikainen, Jyväskylä Seppo Tahkola, Oulu Ilkka Saarinen, Tampere Marko Hellevaara, Hämeenlinna Reijo Savolainen, Helsinki Anssi Aittasalmi, Espoo Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä: Ari Lintula, Pori Markku Kulomäki, Helsinki Kimmo Salo, Turku Markku Litja, Helsinki Hannu Tarsaranta, Espoo Mika Mynttinen, Kirkkonummi Arttu Lehtonen, Uusikaupunki Risto Jaakkola, Tampere Sauli Stolt, Tuusula Paul Pulli, Helsinki Iiro Mähönen, Espoo LÄHIÖOHJELMAN INTERNETSIVUSTO AVATTU Lähiöohjelman internetsivusto on avattu. Sivuilta löytyy tietoa lähiöohjelmasta, ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista ja niiden edistymisestä sekä ajankohtaisia lähiöohjelman uutisia ja tapahtumia. Lisäksi sivuilla ylläpidetään myös blogimaista, kuukausittain päivittyvää Lähiöohjelman kuulumisia -palstaa, jonka aloittaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Lähiöohjelman tavoitteiden tueksi on perustettu syksyllä toimintansa aloittava lähiöfoorumi, joka toimii lähiöprojektien ja uusien toimintamallien sekä lähiöitä koskevan tutkimuksen esittelyareenana. Myös foorumin kokouksista, joista ensimmäinen pidetään lähiaikoina, ilmoitetaan ja niissä käsitellyistä asioista tiedotetaan lähiöohjelman sivustolla. Lähiöohjelmaan pääset tutustumaan osoitteesta: Vaikuttaminen EK: JULKISTEN HANKINTOJEN KYNNYSARVOJA EI SAA TUPLATA Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen mahdollista kaksinkertaistamista erityisesti rakennusalan kannalta kovana. Lakiehdotus sisältää EK:n mukaan kuitenkin myös positiivisia näkökohtia. Hallituksen esitys julkisista hankinnoista annetun lain kynnysarvojen kaksinkertaistamisesta vuoden 2010 alusta on menossa eduskunnan käsittelyyn on syksyn aikana. Kynnysarvo on tällä hetkellä rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden hankintojen osalta euroa. Ehdotuksen mukaan kynnysarvo nousisi peräti euroon saakka. EK:n näkemyksen mukaan kynnysarvot ovat tukeneet pk-yritysten julkisten hankintojen markkinoille pääsyä. AVARA KAHTIA, LIUKKU VETÄYTYY YHTIÖSTÄ Avara Suomi Oy vahvistaa sijoitus- ja isännöintiliiketoimintojensa tehokkuutta ja kilpailukykyä jakautumalla näihin liiketoimintoihin erikoistuneiksi yhtiöiksi. Tavoitteena on kehittää kumpaakin liiketoimintaa ja niiden asiakkuuksia nykyistä tehokkaammin. Sijoitusyhtiön tavoitteena on kasvaa sekä uusien ostojen että vapaarahoitteisten ja ara-tuettujen vuokra-asuntojen rakennuttamisen kautta. Isännöintiyhtiö pystyy itsenäisenä paremmin kehittämään toimintojaan ja vastaamaan asiakkaiden uudistuviin tarpeisiin. Omistaessaan noin asuntoa uusi sijoitusyhtiö on Suomen kolmanneksi suurin ja

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys isännöintiyhtiö taas asunnon hallinnointisopimuksillaan alan toiseksi suurin toimija. Jakautumisen seurauksena konsernirakenne purkautuu. Nykyiset omistajat olisivat kummankin uuden yhtiön osakkeenomistajia. Yhtiön hallitus ja johto tekevät jakautumiseen liittyvät tarkemmat suunnitelmat syksyn aikana ja esittävät järjestelyä ylimääräiselle yhtiökokoukselle vielä tämän vuoden aikana. Erillisten yhtiöiden on tarkoitus aloittaa toimintansa tämän jälkeen uudessa muodossaan ensi vuoden kesään mennessä. Kummallekin toimialalle nimetään toimitusjohtaja aloitetun valintaprosessin kuluessa. Nykyinen konsernijohtajan tehtävä loppuu jakautumisen toteutuessa Nykyinen konsernijohtaja Perttu Liukku siirtyy hallituksen nimeämiin jakautumiseen liittyviin projektitehtäviin saakka. Yhtiön vt. toimitusjohtajaksi jakautumisen loppuun saakka nimitetään alkaen konsernin talousjohtaja Hans Sten oman toimensa ohella. KUNTA-ASUNNOT PURKAA KAKSI VUOKRATALOJA Kunta-asunnot Oy:n omistaman vuokratalon purkaminen on alkanut Inkoossa. Vuonna 1974 valmistunut vuokratalo päätettiin purkaa sen jälkeen, kun oli selvinnyt, että talon korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Purkukustannuksiin on saatu avustusta kunnalta ja ARA:lta. Purkamisen jälkeen samalle paikalle ryhdytään rakentamaan kahta uutta vuokrataloa. Uusien vuokratalojen rakentamisesta pyydetään parhaillaan urakkatarjouksia. Aikataulu on suunniteltu niin, että rakentaminen käynnistyisi marraskuun aikana. Talojen on tarkoitus olla muuttovalmiita ensi vuoden loppupuolella. Kohde toteutetaan valtion korkotukilainoituksella. Sen jälkeen, kun uudet talot ovat valmistuneet osoitteeseen Mäntytie 10, puretaan vielä viereinen Laiduntie 3:ssa sijaitseva vuokratalo. Purettavissa vuokrataloissa on yhteensä 53 vuokraasuntoa eli lähes puolet Kunta-asuntojen Inkoon vuokra-asunnoista. MARKKINA JA SUHDANTEET ASUNTOYHTEISÖJEN KORJAUSKUSTANNUKSET LASKI- VAT 5,6 PROSENTTIA VUONNA 2008 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2008 kaikkiaan 1,3 miljardilla eurolla. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 972 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli 5,6 prosenttia. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Taloudellisen taantuman vaikutus rakennusalalla alkoi vuoden 2008 loppupuolella. Asuntoosakeyhtiöiden korjauksissa se näkyi jo vuoden 2008 tilastoissa. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset laskivat noin 10 edellisestä vuodesta. Korjausten arvoa vähensi erityisesti peruskorjausten reilun neljänneksen lasku. Vuosikorjaukset vuorostaan kasvoivat 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Noin kolmannes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. Runsas neljännes korjauksista kohdistui lvi-järjestelmien korjauksiin. Rakennusten sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asuntoosakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennusten pohjarakenteiden, huoneistojen, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 340 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 prosenttia. Aravavuokrataloissa korjaukset ovat pitkälle suunniteltuja ja sen takia korjauskustannusten vaihtelut eivät ole niin suuria kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuokratalojen korjaukset poikkeavat asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteista lähinnä huoneistokorjausten kustannusten suuremmalla osuudella. Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannusten tilasto perustuu noin asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perus-

10 Hyvän asumisen puolesta 10 tuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDOLLA UUDISRAKENTAMISTA ISOMPI TALOUDELLINEN MERKITYS VTT:n ja Kiinteistöpalvelut ry:n tekemän Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus - raportin mukaan kiinteistöjen ylläpito muodostaa kolmanneksen koko kiinteistö- ja rakennusalaan liittyvän tuotannon arvosta. Vuosikorjaukset mukaan luettuna ylläpidon osuus oli vuonna 2008 noin 15 miljardia euroa, joka oli noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin kiinteistöjen uudisrakentamisen arvo. Koko kiinteistö- ja rakennusalan tuotannon arvo vuonna 2008 oli 48 miljardia euroa. Kiinteistöjen ylläpito työllistää suoraan yli suomalaista. Kiinteistöalan merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa entisestään. Alalle syntyy tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikkoja, koska kiinteistöjen elinkaariin ja erityisesti energiankulutukseen tullaan vastaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan alentaa merkittävästi kiinteistönhoidon avulla, mikä luo työpaikkoja kiinteistöpalvelualan ammattilaisille. Kiinteistöpalvelut ry:llä on noin 400 jäsenyritystä, jotka toimivat palveluntarjoajina kiinteistönhuollossa, puhdistus- ja siivoustehtävissä, toimitilapalveluissa, teknisissä palveluissa, talonmiestehtävissä, isännöinnissä ja kiinteistön hallinnointitehtävissä. Asuntoyhteisöjen korjauskustannukset laskivat 5,6 prosenttia vuonna 2008 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2008 kaikkiaan 1,3 miljardilla eurolla. Asuntoosakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 972 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli 5,6 prosenttia. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Taloudellisen taantuman vaikutus rakennusalalla alkoi vuoden 2008 loppupuolella. Asuntoosakeyhtiöiden korjauksissa se näkyi jo vuoden 2008 tilastoissa. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset laskivat noin 10 edellisestä vuodesta. Korjausten arvoa vähensi erityisesti peruskorjausten reilun neljänneksen lasku. Vuosikorjaukset vuorostaan kasvoivat 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Noin kolmannes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. Runsas neljännes korjauksista kohdistui lvi-järjestelmien korjauksiin. Rakennusten sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asuntoosakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennusten pohjarakenteiden, huoneistojen, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 340 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 prosenttia. Aravavuokrataloissa korjaukset ovat pitkälle suunniteltuja ja sen takia korjauskustannusten vaihtelut eivät ole niin suuria kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuokratalojen korjaukset poikkeavat asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteista lähinnä huoneistokorjausten kustannusten suuremmalla osuudella. Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannusten tilasto perustuu noin asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry.

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys TALOUSARVIO-OHJE VUODELLE 2010 TAKSOJEN KOROTUKSIA Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2010 Tiedot alustavia ja ne perustuvat viranomaisten antamiin arvioihin: Päätökset tehdään vasta ihan vuoden lopussa Kaukolämpöenergia Oulun energia Energiamaksuihin esitetään 5-10 %:n korotusta Haukipudas Ei korotuksia energiamaksuihin (sopimus kieltää) eikä todennäköisesti myöskään perusmaksuihin Oulun Seudun Lämpö, syksyn aikana korotuksia tullut noin 7-10 % energian hintaan, osassa kunnissa hinnat nousevat vasta 2010 alussa. Raahessa hinta 2010 pysyy ennallaan. Hinta 40 euroa/mwh Kajaani Energia ja perusmaksu nousevat. Yhteisvaikutus noin 7%. Sähköenergia Vesi- ja jätevesi Sähkön energiahinnat ovat laskusuunnassa. Esimerkiksi yhdistyksen jäsenet saavat Oulun Sähkönmyynniltä vuonna % alennusta energian osalta. Samaan aikaan kuitenkin siirtomaksut ovat nousussa, minkä johdosta taloyhtiöiden sähkölaskujen loppusumma tulee pysymään suurin piirtein nykyisellä tasolla. Oulu; veteen ja jäteveteen ollaan suunnittelemassa 3-5 %:n korotuksia Haukipudas: korotukset korkeintaan 5%. Raahessa % hintoihin ei todennäköisesti ole tulossa korotuksia. Oulunsalo: jätevesi tulossa noin +5 % Kajaani. Korotuksia ei esitetä. Tontin vuokrat Vuokrat sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Vuoden aikana indeksin pisteluku on jopa laskenut. Jos vuokrasopimus on sidottu ko. indeksiin, korotuksia ei pitäisi tulla. Tontinvuokrasopimuksesta kannattaakin tarkistaa korotusehdot. jatkuu seuraavalla sivulla

12 Hyvän asumisen puolesta 12 Kiinteistövero Hallitus on päättänyt korottaa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Alarajan korottaminen 0,32 prosenttiin pakottaa useat kunnat veronkorotuksiin. Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostaa Pohjois-Pohjanmaalla seuraavissa kunnissa: Oulu, Oulunsalo, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Hailuoto, Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi. Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämissuunnitelmassa suunnitellaan lisäksi yleisen kiinteistöveron nostamista 0,1 %- yksiköllä eli 0, 6 prosentista 0,7 prosenttiin. Vakituisen asunnon verotus kiristyykin 45,5 % ja tonttien kiinteistövero nousee 16,6 %. Lisäksi korotusta voi tulla tonttien ja rakennusten verotusarvojen noususta johtuen. Jätehuolto Esimerkiksi Oulun jätehuolto nostaa käsittelymaksuja johtuen lähinnä pienentyvistä jätemääristä. Sekajäte nousee 5 % ja biojäte hiukan enemmän. Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset laskivat 4,3 prosenttia vuoden 2008 elokuusta vuoden 2009 elokuuhun. Kokonaisindeksin laskuun vaikuttivat polttoaineiden hintojen noin 21 prosentin lasku sekä korkojen aleneminen. Taloyhtiöiden kannattaakin vaatia tarkat perustelut hyväksyessään korotuksia, joita perustellaan kuljetuskustannusten nousulla. Kiinteistövakuutukset KaapeliTV Kiinteistövakuutukset on sidottu rakennuskustannusindeksiin, jonka korotusvaikutus noin. Kun otetaan huomioon vahinkokehitys, korotuspaine on enintään noin 8 %. DNA Oulu: Yhdistys on sopinut DNA:n kanssa jo viime vuonna, että vuodelle 2010 korotuksia ei tule. DNA on ilmoittanut pitävänsä kiinni tästä sopimuksesta

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys HYVITYKSET INFOA UUDESTA ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKIESITYKSESTÄ HE 24/2009 vp Pekka Luoto Hyvityksellä tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa osakkeenomistaja on asennuttanut omalla kustannuksellaan esimerkiksi parvekelasituksen, ja yhtiö päättää hankkia lasitukset myös kaikkiin muihin parvekkeisiin. Tässä tilanteessa yhtiö voi päättää, että kyseinen osakkeenomistaja saa alennusta tai jopa vapautuksen parvekelasisuksesta johtuvasta yhtiövastikkeesta. Vanha laki ei tunne hyvitystä. Sitä on kuitenkin jonkin verran käytetty ja siitä löytyy joitakin hovioikeus-tasoisia ratkaisuja. Nyt hyvitysmahdollisuus tai jopa velvollisuus hyvitykseen otettaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin. Uudessa laissa ole yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, milloin alennusta on annettava tai miten alennus on laskettava. Lakiin tulee vain periaatteet, joiden mukaan mahdolliset hyvitykset selvitetään. Yhtiökokous päättää hyvityksestä Mikäli osakkeenomistaja on itse omalla kustannuksellaan toteuttanut huoneistoonsa uudistuksen, josta nyt yhtiökokous on päättämässä kaikkien osalta, tulevan asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi siis päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä ( yli 50 %) hyvittää näitä osakkeenomistajia. Yhtiö velvollinen hyvittämään Hyvityksen maksaminen ei ole yhtiön vapaasti päätettävissä vaan osakkeenomistaja on oikeutettu saamaan hyvitystä, jos hänen aiemmasta työstään aiheutuu säästöä. Esimerkiksi, jos osakkeenomistaja on uusinut kustannuksellaan huoneistonsa ikkunat ja yhtiökokous päättää uusia ne myös kaikkiin muihin huoneistoihin, voi jo ikkunat asentanut osakas saada alaennuksen tai jopa vapautuksen yhtiövastikkeen maksusta ikkunoiden kustannusten osalta. Hyvitys on yhtiön säästön verran Yhtiökokous voi päättää enemmistöpäätöksellä, että osakkeenomistajalta peritään vähemmän tai ei lainkaan vastiketta tällaisen kunnossapidon tai uudistuksen kuluihin. Hyvityksen määrä riippuu siitä säästöstä, jonka yhtiö saa sen johdosta, että osakas on jo toteuttanut vastaavan uudistuksen. Kysymykseen voi tulla myös kunnossapitotyö kuten parvekelasitus, joka tulevan lain mukaan katsotaan kunnossapidoksi eikä uudistukseksi. Hyvitys voidaan antaa myös osakkeiden uudelle omistajalle, vaikka edellinen omistaja on toteuttanut lasituksen. Hyvityksen rajat Hyvityksen määrä on enintään se, jonka yhtiö säästää sen vuoksi, ettei sen tarvitse teettää osakkeenomistajan huoneistoon kyseistä kunnossapitoa tai uudistusta. Toisaalta säästö voi olla enintään työstä aiheutuvan yhtiövastikkeen suuruinen.

14 Hyvän asumisen puolesta 14 Esimerkki Jos yhtiö päättää asentaa kaikkiin huoneistoihin parvekelasit. Pienen huoneiston omistaja on jo laittanut itse parvekelasituksen ja maksanut siitä 2500 euroa. Kun yhtiö asentaa vastaavan lasituksen, hinta on 3000 euroa. Tämä on siis se summa, jonka yhtiö säästää. Koska kysymyksessä on pieni huoneisto, parvekelasituksen vaikutus tämän huoneiston yhtiövastikkeeseen on vain 2000 euroa. Tässä tapauksessa hyvitys on lasituksesta aiheutuvan yhtiövastikkeen suuruinen eli 2000 euroa. Edellytyksenä lisäksi on, että lasitus on täysin uutta vastaava. Hyvityksessä otettava huomioon tulevat kunnossapitokustannukset - yhtiö ei hyvitä luksuksesta - vanhoja uudistuksia ei välttämättä hyvitetä Lain perustelujen mukaan säästön arvioinnissa on otettava huomioon tehtävän toimenpiteen vaikutus tuleviin kunnossapitokustannuksiin. Jos osakkeenomistajan kunnossapito tai uudistus on ollut vähäinen tai siitä on pidemmän aikaa, säästöä ei yleensä synny. Säästön määrää laskettaessa otetaan huomioon yhtiön kunnossapitotyön tai uudistuksen taso. Hyvitys lasketaan siis yhtiön valitsemaan tasoon. Esimerkiksi parvekelasien asennuksessa mahdollinen alennus tai hyvitys lasketaan yhtiön valitseman peruslasituksen kustannusten perusteella. Hyvitystä ei siis lisää, jos joku osakkeenomistaja on hankkinut poikkeuksellisen hienot ja erikoiset parvekelasit huoneistoonsa. Jos osakkeenomistajan kunnossapito tai muutostyöstä on pitkän aikaa eikä voida olla varmoja siitä, että työ on toteutettu asiallisesti ja hyvän rakennustavan mukaisesti, yhtiön tulevan kunnossapitovastuun kannalta voi olla perusteltua tehdä työ myös tässä huoneistossa. Silloin eivät tietenkään hyvitykset tule kysymykseen. Hyvitystä vähentää mahdolliset purku ym. kulut Säästön määrään vaikuttaa myös yhtiölle aiheutuvat ylimääräiset purku- ja asennuskulut. Jos esimerkiksi parvekelasitus toteutetaan rakennuksen ulkovaipan pinnoituksen peruskorjauksen yhteydessä, osakkeenomistajan asentamat parvekelasitukset on yleensä purettava ennen pinnoituksen korjausta. Ylimääräisestä purkutyöstä yhtiölle aiheutuvat kustannukset vähentävät säästöä, joka yhtiölle tulee osakkeenomistajan hankkimasta lasituksesta. Olosuhteiden tai määräysten muutokset voi vaikuttaa hyvityksen määrään Lain perusteluissa esitetään hyvityksestä seuraava esimerkki: Osakkeenomistaja vaihtaa huoneistoonsa ajankohdan vaatimusten mukaiset uudet ikkunat. Viiden vuoden kuluttua yhtiö uusii kaikki ikkunat. Tähän mennessä on ilmennyt, että osakkeenomistajan asentamat ikkunat eivät vastaa tuolloin voimassa olevia määräyksiä ja että niiden ikkunoiden puitteet eivät kestäkään tavanomaista sään vaihtelua. Myös osakkeenomistajan aiemmin vaihtamat ikkunat on uusittava, koska niistä todennäköisesti aiheutuisi yhtiölle huomattava ikkunoiden ja rakennuksen ulkovaipan korjaustarve jo lähitulevaisuudessa.

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Jatkokoulutus Luennoitsijana oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Koulutukset on jaettu kahteen ryhmään. Hallituksen jäsenten koulutus järjestetään kahtena iltana ja isännöitsijöiden koulutus neljänä iltapäivänä. Tilaisuuksissa käydään seikkaperäisesti läpi lakiesityksen keskeinen sisältö. Molemmissa ryhmissä käydään läpi sama aineisto, mutta ammattilaisille tarkoitetuissa päivätilaisuuksissa lakiin perehdytään syvällisemmin. Hallituksen jäsenet voivat luonnollisesti osallistua päivätilaisuuksiin sekä isännöitsijät iltatilaisuuksiin. Päiväkoulutus: Osio II, 14.10, Pakkalan sali, klo Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen Osio III 28.10, Pakkalan sali, klo Kunnossapito Muutostyöt Osio IV , Pakkalan sali, klo Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen korvausvastuu Iltakoulutus: 28.10, Pakkalan sali, klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen 26.11, Pakkalan sali, klo Kunnossapito Muutostyöt Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen korvausvastuu Ilmoittautumiset: Iltatilaisuuden maksu on 100 euroa/tilaisuus/hallitus, tai 150 euroa molemmista iltatilaisuudesta yhteensä. Päivätilaisuus maksaa 150 euroa/ päivä/ henkilö. Ilmoittautuminen mahdollisimman pian. puhelin tai sähköposti: Tervetuloa