TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA JOHDANTO

Transkriptio

1 1 TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA JOHDANTO Tanssin Tiedotuskeskuksen strategiaprosessi aloitettiin vuoden 2006 alussa. Prosessi toteutettiin henkilökunnan ja puheenjohtajan muodostaman työryhmän työskentelyn ja hallituksen välisenä dialogina. Prosessin keskeisiä vaiheita olivat muun muassa työryhmän suorittama sidosryhmäanalyysi sekä sen pohjalta toteutettu sidosryhmille suunnattu kysely. Kysely toteutettiin syksyllä Hallitus hyväksyi kokouksessaan Tiedotuskeskuksen strategian vuosille Strategian toteutumista/toteuttamista ja sen ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain edellisen vuoden toimintakertomuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Erityisesti toimintasuunnitelman yhteydessä laadittava keskipitkän tähtäimen suunnitelma antaa mahdollisuuden arvioida strategian ajantasaisuutta ja tarvetta sen päivittämiseen. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet konkretisoituvat vuosittaisen toimintasuunnitelman ja käytännön operatiivisina toimenpiteinä, joilla voidaan reagoida kulloisiinkin resursseihin ja tilanteisiin. KATSAUS JÄRJESTÖN HISTORIAAN JA NYKYISEEN MANDAATTIIN Tanssin Tiedotuskeskus on perustettu vuonna 1980 edistämään tanssin asemaa Suomessa. Yhdistys perustettiin Suomen Tanssialan Neuvosto -nimisenä ja vuonna 1986 se rekisteröitiin nimellä Suomen Tanssialan Keskusliitto. Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1994 Tanssin Tiedotuskeskukseksi, mikä kertoo toiminnan painottumisesta yhä enemmän tiedotukseen ja siihen liittyvään työhön luvun puolivälin jälkeen Tiedotuskeskuksen toiminnassa on tapahtunut merkittävää kehitystä: toiminta on ammattimaistunut, julkisen tuen kasvun myötä resurssit ovat moninkertaistuneet ja henkilökunnan määrä on kasvanut nykyiseen viiteen vakituiseen työntekijään. Vuonna 2001 toteutetun sääntöuudistuksen valmistelutyön yhteydessä käytiin edellinen strategiatyyppinen keskustelu Tiedotuskeskuksen tehtävästä ja tarkoituksesta. Tiedotuskeskuksen toiminnan kasvu ja kehitys on heijastanut koko tanssin

2 2 alan toiminnan kehittymistä ja laajenemista Suomessa. Jäsenyhteisöjensä kautta Tiedotuskeskus kytkeytyy laajasti suomalaisen tanssin alan toimintaan ja toimijakenttään. Tanssin Tiedotuskeskuksen jäsenyhteisöt ovat vuonna 2007: Suomen Kansallisbaletti, Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry, Suomen Tanssiopettajain Liitto ry, Suomen Tanssioppilaitosten Liitto ry, Suomen Tanssitaiteilijain Liitto ry, Suomen Tanssiurheiluliitto ry, Teatterikeskus ry, Teatterikorkeakoulu ja Zodiak Uuden Tanssin Keskus. Näistä viimeisimpinä jäseniksi ovat liittyneet Zodiak Uuden Tanssin Keskus ja Suomen Kansallisbaletti. TIEDOTUSKESKUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tiedotuskeskus on toiminut ja toimii keskellä ja osana monenlaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutosprosesseja. Vanha keskusta-periferia ajattelu on muuttumassa monellakin ulottuvuudella: Taiteellisen työn pääkaupunkikeskeisyys on toisaalta vähentynyt, toisaalta se on edelleen olemassa oleva tosiasia. Taiteen sisäiset marginaalisuuskysymykset ovat saaneet uudenlaisia ratkaisuja ja ilmenemismuotoja. Hierarkkiset ajattelu- ja toimintamallit niin taiteissa kuin yhteiskunnassakin ovat muuttuneet. Tanssin Tiedotuskeskuksenkin haasteena on kehittää nykyiseen verkostoyhteiskuntaan sopivia toimintatapoja samoin kuin ottaa toiminnassaan huomioon muutokset taiteellisen toiminnan sisällöissä, ilmenemismuodoissa ja toimintamuodoissa. Muuttuva tanssitaide ja tanssin kenttä Lähimenneisyydessä tapahtunut tanssitaiteen aseman paraneminen vaikuttaa myös Tiedotuskeskuksen toimintaan. Tiedotuskeskuksen ei enää entisessä määrin tarvitse legitimoida tanssitaiteen tai nykytanssin olemassaoloa tai asemaa. Tämä vapauttaa Tiedotuskeskuksen entistä herkemmin seuraamaan ja havainnoimaan tanssin kentän ilmiöitä. Tanssin kenttä on monimuotoistunut. Tarve taidetanssin lajien väliseen rajanvetoon on vähentynyt. Vanhojen rintamalinjojen ja erottelujen merkitys samoin; jaot harrastajiin ja ammattilaisiin tai jako tanssin eri lajien välillä eivät enää ole niin kipeitä tai keskeisiä kuin vielä 90-luvulla.

3 3 Tanssitaiteen alan laadullinen ja määrällinen kasvu on osana yleistä yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä luonut toisaalta edellytykset ja toisaalta haastanut myös Tiedotuskeskuksen kehitykseen ja kasvuun. Tanssin alan toimijoiden määrä on kasvanut puhuttiinpa taiteilijoista, Vos-teattereista, vapaan kentän ryhmistä tai muista toimijoista. Tämä yhdessä toiminnan ammatillisen kehittymisen kanssa on luonut Tiedotuskeskukselle entistä laajemman yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston. Aiemmin hyvin pääkaupunkikeskeisen tanssitaiteen alueellinen ulottuvuus on vahvistunut tanssin aluekeskusten myötä 2000-luvun puolivälissä. Tanssitaiteen näkyvyys ja saavutettavuus eri puolilla Suomea on siten lisääntynyt huomattavasti samoin kuin tanssin alan toiminta laajemminkin. Tanssin alan soveltava käyttö monine mahdollisuuksineen samoin kuin tanssin kasvava harrastustoiminta ovat lisänneet tanssin näkyvyyttä koko yhteiskunnassa. Voidaan olettaa, että tanssitaiteeseen ja tanssikulttuuriin laajemmin liittyvien palvelujen kysyntä on kasvussa. Kulttuuripolitiikka ja kansainvälistyminen Kulttuuriviennin nouseminen valtiollisen kulttuuripolitiikan keskiöön on mahdollistanut Tiedotuskeskuksen kansainvälisen toiminnan laajentumisen ja vakiintumisen. Kansainvälistä toimintaa on viime aikoina voitu kehittää suunnitelmallisesti ja yksittäisten projektien toteuttamista pidemmällä ja laajemmalla perspektiivillä. Vielä ei kuitenkaan voida ajatella kulttuuriviennin olevan vakiintunut osa Tiedotuskeskuksen perustoimintaa. Valtiollisen kulttuuripolitiikan näkökulmasta Tiedotuskeskuksen merkitys kulttuurikentän toimijana on muuttunut. Tähän on vaikuttanut muun muassa kulttuuriviennin kehittämisohjelma. Muutosprosessien ollessa kesken on kuitenkin mahdotonta arvioida tarkalleen mikä ja minkälainen asema juuri nyt on. Kulttuuriviennin kehittämisohjelman toteutuksen mukanaan tuomat vastuut, muutosten arvioiminen ja tanssin kentän näkökulman esille tuominen luovat entistä suurempia haasteita Tiedotuskeskuksen toiminnalle. Kulttuurin rahoitus Viime aikaisessa yhteiskunta- ja kulttuuripoliittisessa keskustelussa on vahvasti tuotu esiin suuntaus uudenlaisiin rahoitus- ja toimintamuotoihin. Kulttuurin ja taiteen rahoituksessa keskeinen jo tapahtunut muutos on ollut EU-

4 4 rahoituskanavien tulo osaksi kulttuurin alan toimijoiden tulonmuodostusta. Kulttuuriohjelmat ja jossain määrin myös muut, kuten aluekehitys- ja rakennerahasto-ohjelmat, ovat sekä luoneet mahdollisuuksia uudenlaiseen toimintaan että ongelmallisestikin painottaneet toimintaa hanke- ja projektiluonteiseksi. Suomessa julkinen rahoitus on kulttuurin ja taiteen tuotannossa tulevaisuudessakin keskeistä. Muuttuva viestintäympäristö Nopeassa tahdissa uudistuva ja kehittyvä sähköinen tiedonvälitys on 90-luvun lopulta lähtien mahdollistanut merkittävän kehityksen liittyen Tiedotuskeskuksen tiedotus- ja muuhun työhön. Jatkuvasti muuttuva viestinnällinen toimintaympäristö luo myös vaatimuksen jatkuvaan uudistamiseen. Toimintaa tai toimintoja ei voida ajatella valmiina ja lopullisina, vaan jatkuvasti kehitettävinä. Tämä edellyttää myös työn ja toiminnan organisoinnissa uudenlaista toimintakulttuuria. Sähköisen viestinnän kehittyminen luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toiminnan valtakunnallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan poista jatkuvaa tarvetta henkilökohtaiseen kohtaamiseen niin itse taiteen kuin toimijoidenkin kanssa. STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEINEEN Sidosryhmät ja jäsenistö Keskeinen edellytys Tanssin Tiedotuskeskuksen toiminnan onnistumiselle ja toimintamahdollisuuksille ovat suhteet sidosryhmiin ja sidosryhmien luottamus. Sidosryhmäviestinnän kehittäminen on keskeinen toimenpide ja väline luottamuksen ylläpitämiseksi. Sidosryhmät käsitetään tässä yhteydessä laajasti sekä viranomaistahoiksi ja rahoittajiksi että tanssin ja kulttuurin kentän toimijoiksi. Jäsenyhteisöt kuuluvat Tiedotuskeskuksen keskeisiin sidosryhmiin. Jäsenyhteisöjä voivat olla laajasti suomalaisen tanssin kenttää edustavat yhteisöt. Jäsenyhteisöt pyrkivät toimimaan aktiivisesti yhteistyössä strategian päämäärien toteuttamiseksi.

5 5 Tiedotus ja palvelut Tiedottamisella on Tiedotuskeskuksen toiminnassa monta roolia: se on päämäärä, väline ja keskeinen osa toimintaa. Päätöksenteon ja toiminnan johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys tarvitsevat tuekseen uusia tiedotuksellisia käytäntöjä. Tiedotustyön kehittämisen suhteessa muuttuneeseen toimintaympäristöön ja muun muassa sähköisen viestinnän välineisiin tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Tiedotuskeskuksen toimintojen pitäminen toimintaympäristön muutoksen tasalla eli palvelujen ajantasaisuus on haaste. Toimintoja, olivatpa ne sitten konkreettisia palveluja tai abstraktimpia palveluja kuten yhteiskunnallista vaikuttamista liittyen tanssin aseman paranemiseen, on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä niin, että ne ovat relevantteja suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön. Toimintoja on priorisoitava rajallisten resurssien, muutosten ja uusien tarpeiden ristipaineessa. Palveluja kehitettäessä on tärkeää hahmottaa niiden jakautuvan peruspalveluihin sekä projektikohtaisiin ja muihin tilannesidonnaisiin palveluihin. Sekä perus- että tilannesidonnaisia palveluja kehitettäessä että niistä viestittäessä on lisäksi huomioitava palvelujen eriytyminen: molempiin kategorioihin sisältyy sekä tasapuolisesti kaikkien käytettävissä olevia palveluja, että palveluja, joiden kohdalla joudutaan väistämättä suorittamaan valintoja. Kansainvälinen ja kotimaan toiminta Kansainvälisen toiminnan osuus ja merkitys Tiedotuskeskuksen toiminnassa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tulevaisuudessakin sen merkitys on suuri kaiken tanssitaiteeseen ja tanssikulttuuriin liittyvän toiminnan edelleen kansainvälistyessä ja kulttuuriviennin kehittämisen ollessa yksi valtion kulttuuripolitiikan painopisteistä. Kansainvälisen toiminnan ja viennin edistämisen kehittyessä osaksi perustoimintaa on niiden rahoituksen vakiinnuttamisesta huolehdittava. Kansainvälisen toiminnan merkityksen kasvaessa on tärkeää huolehtia myös kotimaahan suuntautuvan toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Kotimainen tiedotus- ja muu toiminta, tanssitaiteen toimintaedellytysten ja näkyvyyden kehittäminen ovat tulevaisuudessakin Tiedotuskeskuksen keskeistä perustoimintaa, jonka kehittämisestä ja resursoinnista on pidettävä huolta.

6 6 Toimintaympäristön muuttuessa ja muiden toimijoiden kehittäessä toimintaansa on pidettävä huolta siitä, että työnjako tanssin kentän eri toimijoiden kesken on selkeä. Esimerkiksi koulutuksen, yleisötyön, tapahtumien yms. toteutuksesta vastaavat pääosin muut toimijat kuin Tiedotuskeskus. Toimintaympäristön ja toimintojen analyysi myös yhteistyössä kentän muiden toimijoiden kanssa auttavat työnjaossa. Rahoitus Julkisen rahoituksen, lähinnä opetusministeriöstä tulevan perusrahoituksen, tason ja kehityksen varmistamisen ohella Tiedotuskeskuksen rahoituspohjaa on laajennettava. Uusien rahoituslähteiden ja -muotojen hyödyntäminen edellyttää joustavuutta, uudenlaista ammattitaitoa sekä yhteistyötä kentän muiden toimijoiden kanssa. Myös maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen tai vähintäänkin sen mahdollisuuksien selvittäminen kuuluu Tiedotuskeskuksen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Tiedotuskeskuksen toiminnan rahoituksen kehittämisen ohella myös tanssin kentän toiminta ja rahoitus on muutospaineiden alaisena. Tiedotuskeskus pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan julkisen rahoituksen positiiviseen kehitykseen samoin kuin edesauttamaan tanssin kentän toimijoiden mahdollisuuksia laajentaa rahoituspohjaansa. Koulutus- ja yhteistyöprojektit ja -hankkeet luovat uutta toimintakulttuuria. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen tulevaisuudelle keskeinen kysymys on Oy Veikkaus Ab:n monopoliaseman tulevaisuus sekä siihen liittyvä veikkausvoittorahoista rahoitettava kulttuurin harkinnanvarainen tuki ja lakisääteisten palvelujen veikkausvoittorahoista rahoitettava osuus. Tiedotuskeskus osallistuu muiden edunsaajien ohella taiteen rahoituksesta ja Veikkauksen monopoliasemasta käytävään keskusteluun. Henkilöstö Taloudellisten resurssien ohella työntekijät ovat keskeinen toiminnan resurssi. Työntekijöiden määrän ja ammatillisten valmiuksien on oltava oikeassa suhteessa Tiedotuskeskuksen tehtäviin ja tavoitteisiin. Tiedotuskeskuksen tehtävien priorisoinnin lisäksi osaamistarpeiden kartoitus ja analysointi ja niiden pohjalta suunniteltu koulutus auttavat osaamisen ja toiminnan yhteen

7 7 sovittamisessa. Koulutus sekä uuden oppimisen motivointi ovat avaimia henkilöstön ja organisaation joustavuuden kehittämisessä ja uusien tilanteiden ja työtehtävien kohtaamisessa. Tiedotuskeskusta on kehitettävä dynaamisena, joustavana ja positiivisena työyhteisönä. Tähän liittyy muun muassa työhyvinvoinnin tietoinen kehittäminen. Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja pitäminen Tiedotuskeskuksen muuttuvien ja kehittyvien toimintojen tasalla on haaste sekä henkilökunnalle että työtä organisoitaessa. Säännöllinen ja jatkuva itsearviointi suhteessa toimintaan ja tehtäviin on niin työyhteisölle kuin työntekijöillekin väline, jonka käytäntöjä on syytä kehittää. MISSIO JA VISIO Tanssin Tiedotuskeskuksen toiminnan perustana on tanssin merkitys yhteiskunnassa sekä taiteena että tanssikulttuurina. Tanssikulttuuriin kuuluvat tanssin ammattilais- ja harrastajatoiminta, tanssin soveltava käyttö sekä tanssin yhteisöt ja verkostot. Tanssin Tiedotuskeskuksen tehtävänä on edistää tanssitaiteen asemaa, toimintaedellytyksiä ja tunnettuutta Suomessa sekä suomalaisen tanssitaiteen tunnettuutta ulkomailla. Se parantaa tanssin asemaa myös tukemalla tanssikulttuurin kehittymistä. Tanssin Tiedotuskeskuksen tehtävä toteutuu vuorovaikutuksessa sen sidosryhmien kanssa. Tehtävän toteuttamiseen kuuluu sekä konkreettisten palvelujen tuottaminen sidosryhmille että yleisemmin tanssin aseman edistämiseen tähtäävä toiminta. Vuonna 2012 Tanssin Tiedotuskeskus on avoin, ennakoiva ja aktiivinen asiantuntijaorganisaatio, tanssin kentän verkostojen kokoava voima, jolla on sidosryhmiensä luottamus. Se on toiminnallaan ollut mukana luomassa Suomesta erästä maailman johtavaa tanssimaata. Tanssitaiteella ja tanssikulttuurilla on tasa-arvoinen asema muiden taiteiden rinnalla suomalaisten elämässä ja yhteiskunnassa.