Ylioppilastutkinnon sähköiset kokeet maantieteessä näin pääset mukaan!

Transkriptio

1 Ylioppilastutkinnon sähköiset kokeet maantieteessä näin pääset mukaan! Miten huomioin sähköiset ylioppilaskirjoitukset omassa opetuksessani? -seminaari, , Helsinki Rami Ratvio, kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Markus Jylhä, koordinaattori, Geopiste, Helsingin yliopisto, Esityksen rakenne Rami Ratvio, Helsingin yliopisto: Miksi sähköinen koe? Maantieteen lukio-opettajien kokemuksia Miten päästä mukaan opetuksen ja ylioppilastutkinnon sähköistymiseen maantieteessä? Markus Jylhä, Helsingin yliopisto: Esimerkkejä sähköisistä työkaluista maantieteen lukioopetuksessa: Paikkatietoikkuna, Google Earth, LibreOffice Lähteet 2 1

2 Esitys verkossa Miksi sähköinen koe? Lähtökohtana oppimiskäsityksen muuttuminen Bloom 1956, Anderson & Krathwohl 2001, Aksela ym. 2012, Houtsonen & Paranko 2014 Nykyinen oppimiskäsitys: Opiskelija on aktiivinen toimija, joka asettaa tavoitteita ja ratkaisee ongelmia itsenäisesti ja ryhmässä. Vaaditaan kykyä soveltaa, analysoida, arvioida ja tuottaa tietoa. Tiedon kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja tuottamiseen tarvitaan nykyään tieto- ja viestintäteknologiaa. Oppimisen arvioinnissa siirrytty määrällisestä mittaamisesta osaamisen syvälliseen arviointiin (ks. Lindblom-Ylänne 2003). Sähköinen ylioppilaskoe mahdollistaa uusia tehtävä- ja aineistotyyppejä: kokelaiden taitojen arviointi paperikoetta paremmin. 4 2

3 Visuaalisten aineistojen, kuten diagrammien, kuvien ja karttojen tulkitseminen ja tuottaminen maantieteen ydintä: sähköistys sopii maantieteeseen maantiede/c6-soveltaminen/ Esim. Maantiede, tehtävä C6 (soveltaminen) Luonnonmaantieteellisten muodostumien tarkastelu Paikkatietoikkunassa (16 p.) (YTL:n paikkatietopalvelua kehitetään tätä tehtävää ja vastaavia tehtäviä varten.) a) Nimeä luonnonmaantieteelliset muodostumat, jotka on ympäröity kuvassa sinisellä, punaisella ja keltaisella viivalla. (6 p.) b) Miten kyseiset muodostumat ovat syntyneet? (6 p.) c) Miten muodostumat ovat vaikuttaneet maankäyttöön alueella? (4 p.) 5 Miksi sähköinen koe? Tietotekniset osaamiskuilut umpeen European Commission (2013) Lukioiden varustelutaso Euroopan huippua: Esim. Opiskelijoita / internetillä varustettu kannettava tietokone Tietokoneiden opetuskäytössä jääty jälkeen: Opiskelijoiden tietokoneen käyttö opiskeluun koulussa vähintään viikoittain. (lukio, luokka-aste 11) 3

4 Miksi sähköinen koe? Yleissivistykseen kuuluvia taitoja Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä (LOPS 2003: 138) Perus toimisto-ohjelmistojen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ) tunteminen on yleissivistystä, joka lukiosta valmistuvalla tulisi olla. Ks. LibreOffice -esimerkkivideot: ohjelmistot/libreoffice/ Internetin paikkatietopalvelut kehittyvät koko ajan helppokäyttöisemmiksi Aineistot lähemmäksi arkea 4

5 Digabi: Aikataulu Maantiede: syksy 2016 (pian!) Biologia: kevät 2018 (Terveystieto: syksy 2017) (-) Maantiede ensimmäisenä, lukion tuntijakopäätös, uudet ops:it, sähköiset oppimateriaalit paljon uutta yhdellä kertaa (+) Hyvä keino osoittaa, että maantieteen teemat ovat tärkeitä ja menetelmät ajassa kiinni (+) Eturintamassa hyvät mahdollisuudet kehittää opetusta ja arviointia Maantieteen lukio-opettajat positiivisen odottavaisia opetuksen sähköistämistä kohtaan (Aino Kalpio 2014) Sähköiset aineistot ja työkalut koetaan mieluisina, mutta haastavina N=96 5

6 TVT:n käyttö maantieteen lukio-opetuksessa hyvää perustasoa (Aino Kalpio 2014) Mitä sähköisen opetuksen keinoja käytät? Käytössä tekstinkäsittely- ja esitysohjelmat, kuvat, videot, nettihaku. Verkon paikkatietopalveluita oli käyttänyt lähes puolet. Sähköistäminen leviää innovaationa: 15% varhaisia omaksujia, 30% varhaisia enemmistöjä, 30% myöhäisiä omaksujia ja 15% hitaita omaksujia (Tulivuori 2014). N=96 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset nähdään positiivisena, mutta koulutusta ja tukea toivotaan (Aino Kalpio 2014) Oppilaat ovat valmiita sähköisiin ylioppilaskirjoitusiin vuonna 2016 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset vastaavat enemmän nykypäivän vaatimia tavoitteita Minulla on riittävät taidot ohjatakseni oppilaat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin Uudet sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat liian pian Uudistus ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä on positiivista kehitystä %vastaajista Sähköiset työvälineet ovat koko noin 30-vuotisen opettajaurani ajan olleet tavalla tai toisella käytössä niin omassa kuin opiskelijoiden toiminnassa. Uuttahan tässä on vain yo-kirjoitusten osalta tapahtumassa. Asiasta meuhkataan aivan liikaa. Haasteita riittää ja suurimpana pidän vaaraa, että opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla opiskelijoilla ei ole itsellään mahdollisuuksia moderneihin välineisiin eikä kaikilla kouluilla ole uudistuksiin resursseja. Myös opettajien kouluttautuminen uudistukseen jakautuu eri kunnissa hyvin eri tavoin. (mies 58v.) Uudistukset ovat hyvä asia, mutta opiskelijoiden oikeusturvankin takia yo-kirjoitusten uudistus tulisi tehdä riittävän harjoitteluajan puitteissa. Toinen asia sitten on se, että sähköisten välineiden käyttö vaatii opettajalta paljon valmisteluaikaa. (nainen 57 v.) N=96 6

7 1. Tutustu esimerkkikokeen rakenteeseen ja tehtävätyyppeihin A- ja B-osassa kaikille kokelaille pakolliset monivalinta- ja/tai väittämätehtävät. A1, monivalinta, a-d vaihtoehdot A2, väittämä, väestödiagrammi, väittämät B1, perustelu, oikein-väärin väittämät ja perustelu Kokelas vastaa yhteensä viiteen C- ja D-osan tehtävään, joista enintään kaksi voi olla laajoja D-osan tehtäviä. Kokelas voi halutessaan vastata myös pelkästään perustehtäviin. C1, soveltaminen, vuorovesi C2, soveltaminen, ilmastodiagrammi LibreOfficessa C3, soveltaminen, öinen sateelliittikuva, kuvatulkinta C4, soveltaminen, video Islannista C5, soveltaminen, kuvia luonnonriskeistä, asiasanat C6, soveltaminen, geomorfologiset kartat, Paikkatietoikkuna D1, analysointi ja kehittäminen, muuttoliike, teemakartan piirto D2, analysointi, metsien kestävä käyttö, aineiston tulkinta D3, analysointi ja kehittäminen, aluetutkimus, kartanpiirto 13 Pieni osa tehtävistä automaattitarkastettavia monivalintoja (käsitteet yms.): Esim A2, väittämä Ohessa on väestöpyramidit valtiosta A ja valtiosta B vuodelta Katkoviivalla rajattu alue tarkoittaa väestöluokan kokoeroa toisen sukupuolen vastaavaan luokkaan. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Oikeasta vastauksesta annetaan 1 p, väärästä vähennetään 1 p. ja tyhjä vastaus tuottaa 0 p; maksimi 8 p. a. Valtion A väestö kasvaa. b. Valtiossa A 0-14-vuotiaiden lasten suhteellinen osuus on suurempi kuin valtiossa B. c. Valtion A väkiluku on suurempi kuin valtion B. d. Valtiossa A keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin valtiossa B. e. Valtiossa B syntyvyys on alhaisempi kuin valtiossa A. f. Valtiossa B naiset kuolevat nuorempina kuin miehet. g. Valtion B kaltainen väestöpyramidi on tyypillinen väestöllisen muuntumisen alkuvaiheessa. h. Suomen väestöpyramidi on muodoltaan enemmän valtio B:n kuin valtio A:n pyramidin kaltainen. 14 7

8 Esim C1, soveltaminen Vuorovesi-ilmiö (16 p.) a) Mikä saa aikaan vuorovesi-ilmiön? (6 p.) b) Miten vuoroveden korkeus vaihtelee yhden päivän ja yhden kuukauden aikana (4 p.) c) Mikä merkitys vuorovedellä on ihmistoiminnalle ja rannikoiden ekosysteemeille (4 p.) d) Miksi Suomessa ei esiinny merkittävää vuorovesivaihtelua? (2 p.) Omia ajatuksia: Maantieteen sähköisissä kokeissa runsaasti myös perinteisiä kysymyksiä, joissa ei tarvita laajaa ohjelmistojen hallintaa. Esim. C4, soveltaminen Analysoi oheisen videon avulla miten sijaintitekijät ovat vaikuttaneet Islannin luonnonoloihin ja elinkeinoihin (16 p.) Postikortteja Pohjolasta (3min 45 s). Ensimmäiset kokeet riittävän helppoja, mutta mukana uuden koetyypin sallimia elementtejä, esim. oppilaan tulkintaa päällekkäisistä kartoista, videoita, laajempia oppilaan tulkintaa vaativia aineistoja, yleisesti visuaalisuutta Esim C2, soveltaminen Ohessa on pitkäaikaisiin havaintoihin perustuvia ilmastotietoja eräältä ilmastohavaintoasemalta (16 p.) a) Laadi taulukkolaskentaohjelmalla havaintokohteen tiedoista ilmastodiagrammi, jossa on myös asteikkojen selitteet. (8 p.) b) Kuvaile lyhyesti havaintokohteen ilmaston keskeisiä piirteitä. (4 p.) c) Millä ilmastovyöhykkeellä havaintokohde sijaitsee? (2 p.) d) Mainitse esimerkkialue, josta havaintoaineisto voisi olla peräisin. (2 p.) Esimerkki tiedon soveltamisesta ja uuden maantieteellisen tiedon tuottamisesta tieto- ja viestintätekniikan avulla Taulukkolaskentaa oppilaan ei ole pakko todennäköisesti tehdä kokeessa lainkaan, eli voi valita kyseiset tehtävät pois. Diagrammi liitetään koevastaukseen (tekniikka suunnitteilla, todennäköiseti yksinkertainen painike) 8

9 Esim D1, analysointi ja kehittäminen Muuttoliike Suomessa (24 p.) a) Laadi Paikkatietoikkunan Karttaikkuna-palvelussa teemakartta (koropleettikartta) kuntien välisestä nettomuutosta Suomessa vuonna Valitse teemakartan aineistoksi Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta. Tallenna valmis kartta ja liitä se mukaan vastaukseen. (8 p.) (YTL:n paikkatietopalvelua kehitetään tätä tehtävää ja vastaavia tehtäviä varten.) b) Tulkitse laatimasi kartan avulla maassamuuton alueellisia piirteitä. Pohdi myös maassamuuton syitä. (8 p.) c) Millaisia seurauksia muuttoliikkeestä on kunnille? (8 p.) Kouluissa kannattaa harjoitella Paikkatietoikkuna.fi ja/tai Paikkaoppi.fi -karttapalveluilla YTL on joutunut hylkäämään Paikkatietoikkunaan pohjautuvan palvelun, tilalle tulee YTL:n oma helpompi versio, jossa vastaavia toimintoja. YTL:n omassa paikkatietotyökalussa ei ole kuitenkaan aluksi koropleettikarttojen tai vastaavien teemakarttojen piirtoa. Esim C6: (Luonnonmaantieteellinen karttatulkinta) Esim D3. (aluetutkimusprosessi, liikenneverkko) YTL:n tulevassa paikkatietopalvelussa karttatasoja voi laittaa päällekkäin, muuttaa tasojen läpinäkyvyyttä, mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja ja merkitä kohteita. Todennäköisesti otetaan käyttöön heti ensimmäisestä kokeesta, jos Digabikoodaajat sen sallivat. Karttojen tai kuvioiden piirtäminen paperille ei enää mahdollista. Esim. LibreOffice Draw -ohjelmassa oppilas voi luonnostella kartan. Tällöin visuaaliseen ulkonäköön / tekniseen toteutukseen ei ainakaan ensimmäisissä kokeissa kiinnitetä paljoa huomiota. Sisältö ratkaisee. Maantieteellisten prosessien kuvaaminen piirto-ohjelmassa 9

10 Tutustu verkossa oleviin opetusmateriaaleihin, kokeile uusia tehtävätyyppejä ja aineistoja opetuksessasi Geopisteen täydennyskoulutusmateriaalit täynnä valmiita harjoituksia kokeiltavaksi: artikkelit/2977/maantieteen-ylioppilaskirjoituksetsahkoistyvat-nain-paaset-mukaan Paikkatietoikkunan, Paikkaopin ja Google Earthin käyttö LibreOfficen hyödyntäminen: taulukkolaskenta ja piirto Monivalinta- ja väittämätehtävien teko Socrative palvelussa Maantieteellisten tilastojen visualisointi Statplanet ja Gapminder -palvelussa Sähköisiä aineistoja ja työkaluja käyttöön vähitellen kaikilla kursseilla, ei vain aluetutkimuskurssilla: monipuolisia tapoja opettaa tuttuja teemoja 19 Ota geomediaa opetuskäyttöön =maantieteen sähköiset aineistot vrt. Gonzales & Donert 2014, Houtsonen & Paranko 2014 Kirjalliset dokumentit - Artikkelitietokannat, lehdet, blogit, e-kirjat, sosiaalinen media Visuaaliset aineistot - Diagrammit, kartat paikkatietosovelluksissa, valokuvat Audiovisuaaliset aineistot - Videot, animaatiot, simulaatiot, äänitiedostot, pelit Numeeriset aineistot - Taulukot, tilastot, mittaustulokset, paikkatietoaineistot 10

11 web/fi/kartta 3. Kokeile sähköisestä koejärjestelmästä löytyviä ohjelmia ja sähköistä kurssikoetta Kokeile DigabiOS -käyttöjärjestelmää ja kurssikokeen pitämistä DigabiOS:lla (tulossa alkuvuodesta) kokeile/ Kokeile LibreOffice -ohjelmistoa ja internetin paikkatietopalveluita (Paikkatietoikkuna, PaikkaOppi) Ole monipuolinen: ota (vanhojen menetelmien rinnalle) muitakin sähköisiä työkaluja käyttöön (esim. Google Earth, gps maastossa, pelit, verkon jaetut työskentelyalustat ). Sähköisessä ylioppilaskokeessa ei mitata tietoteknistä osaamista, mutta monen tyyppisten palveluiden ja ohjelmien kokeilu opetuksessa antaa luonnollisesti valmiuksia koetta varten. Yhteenveto: Miten päästä alkuun? 1. Asenna kokeessa käytettävät ilmaiset ohjelmistot (verkkoselaimella toimivat paikkatietopalvelut ja LibreOffice -paketti) koneellesi (ja koulun koneille). 2. Kokeile DigabiOS:ia ja sähköisen kurssikokeen järjestämistä (millä alustalla tahansa, esim. YTL:n DigabiOS, Moodle, Ville, Fronter, sähköpostitse). 3. Jaa kokemuksesi ja parhaat vinkkisi kollegoiden kanssa. Myös oppilaiden kannattaa kokeilla ohjelmistoja ja DigabiOS:ia omilla koneellaan. Tutustu Geopisteen koulutusmateriaalien lisäksi opettajien jakamiin vinkkeihin verkon keskusteluryhmissä

12 Tutustu esimerkiksi näihin verkkokeskusteluihin Facebook-ryhmät Tietokoneet yo-kirjoituksissa (esim. Facebookissa: Tieto kirjoituksissa, BiGeTt-mate BiGeTt-materiaalit BMOL Twitter: #digabi Luma-keskuksen verkkosivut: Geopiste Paikkatietoikkuna opetuksessa Laaja aineisto yhdessä paikassa Aineistoa on hyvin maantieteen eri osa-alueisiin Selainpohjainen (ei asennusongelmia) Kirjautumattakin pärjää aika hyvin Jakomahdollisuudet Suomeksi ja ruotsiksi 12

13 Tärkeintä Perustoiminnot erittäin helppokäyttöisiä Esimerkki Sopii hyvin peruskouluun ja lukioon kaikille kursseille, ei ainoastaan GE4:n paikkatieto-opetukseen Esimerkki, E-lomake Paikkatietoikkuna 13

14 Linkkien jakaminen oppilaille Esimerkki, Google Forms Paikkatietoikkunan linkki 14

15 Karttanäkymät Opettaja voi luoda karttanäkymän tehtävän pohjaksi Tehtävänä voi olla myös karttanäkymän luominen ja linkin palauttaminen Mittaustyökalujen käyttö Esimerkiksi pinta-alojen vertailu Mittausesimerkki Jos kirjaudut, voit käyttää aluetyökalua. Näin saat useamman alueen pinta-alan mitattua kerralla. 15

16 Aineiston kerääminen maastossa GPS:llä GPS:llä tuotettua pisteaineistoa on mahdollista siirtää paikkatietoikkunaan. 31 Aineiston tuonti 16

17 Kartan upotus esim. blogiin Kurssin yhteinen blogi Kurssityönä syntyvä blogi Digabi Maantieteen ylioppilaskokeessa on odotettavissa YTL:n omalla sovelluksella tapahtuvaa analysointia. Paikkatietoikkunalla on erinomaisen hyvä harjoitella. Esimerkkitehtävä C6 Linkki C6:n aineistoon paikkatietoikkunassa Esimerkkitehtävä D1 Linkki D1:n suorittamiseen 17

18 Vrt. Paikkaopppi.fi Oppilaiden käyttäjätietojen hallinta Kurssikohtainen sivu Mobiilisovellus Valokuvat kartalle Omien kohteiden luokittelu esim. kurssien mukaan Yksityisyysasetukset Paikkaopin jatkokehittelyssä on suunnitelma toimintojen siirtämiseksi tavalla tai toisella osaksi Paikkatietoikkunaa Geomediaa verkossa (verkon kiinnostavia paikkatieto- ja muita maantieteellisiä aineistoja) Statplanet Gapminder HELCOM 36 18

19 Google Earth

20

21 LibreOffice Avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti Käyttömahdollisuuksia: Tilastotiedon muokkaaminen visuaaliseen muotoon Maantieteellisten prosessien esittäminen kuvina Karttojen piirtäminen 41 Libre Office Calc -taulukkolaskenta 42 21

22 Libre Office Draw -piirto 43 Libre Office Draw -piirto 44 22

23 Libre Office Ohjelmiston lataus Vaihtoehtoinen tapa: Ohjelmiston käyttö selaimella rollapp.com palvelun kautta (vaatii kirjautumisen ja esim. dropbox-tilin) 45 Tulevat koulutukset Luma.fi: Teknologian mielekäs pedagoginen käyttö luma aineiden toiminnallisessa opetuksessatäydennyskoulutus. Ilmoittautuminen on käynnissä. BMOL:in kanssa koulutuksia kunnissa Seuraa BMOL:in ilmoittelua Koulutusmateriaalia löytyy osoitteesta:

24 Lähteet Aksela, M., Tikkanen, G. & Kärnä, P. (2012). Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä. Teoksessa Kärnä, P., Houtsonen, L. & T. Tähkä (toim.) Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit, 10. Anderson, L. W. & D. R. Krathwohl (2001, toim.). A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing: A Revision of Bloom s Taxonomy of Educational Objectives. Allyn & Bacon. Boston. Bloom, B.S. (1956). Taxonomy of Educational Objectives, Handbook I: The Cognitive Domain. David McKay, New York. European Commission (2013). Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe s Schools. Final Study Report. González, R. M., K. Donert (2014). Introduction. Teoksessa González, R. M., K. Donert (toim.). Innovative Learning Geography in Europe. Cambridge Scholars Publishing Houtsonen, L. & J. Paranko (2014). Ylioppilastutkinnon sähköiset kokeet biologiassa ja maantieteessä. Natura 2/2014, Kalpio, A. (2014). Digitalisoituva maantieteen opetus. Lukion maantieteen opetuksen sähköistäminen ja opettajien asenteet muutokseen. Pro gradu. Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. Lehikoinen, M. & M. Jylhä (2014). Opettajien GIS-täydennyskoulutus. Uudet teknologiat käyttöön maantieteen opetuksessa. Koulutuksen kotisivut. Lindblom-Ylänne, S. (2003). Oppimisen psykologia ja ylioppilastutkinto. Teoksessa Lahtinen, A. & L. Houtsonen (toim.). Oppi osaamiseksi - tieto tulokseksi. Ylioppilastutkinnon 150-vuotisjuhlaseminaari. Helsinki, Ylioppilastutkintolautakunta. LOPS (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki _lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Ratvio, R., Jylhä, H. & M. Lehikoinen (2014). Maantieteen ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät - näin pääset mukaan! Luma.fi Luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksen kansallinen verkkoportaali Kiitokset! Rami Ratvio, rami.ratvio@helsinki.fi Markus Jylhä, markus.jylha@helsinki.fi