Kohti sähköistä. ylioppilastutkinto.fi

Transkriptio

1 Kohti sähköistä ylioppilastutkintoa Opiskelijoiden kokemuksia testikokeiden perusteella Haasteita ja mahdollisuuksia lukioille ja tutkinnolle Syksyn sävel 2014 ylioppilastutkinto.fi digabi.fi

2 Lähtökohdat Hartaasti suunniteltu uudistus Nopea tekninen kehitys Tiedonvälityksen murros Opiskelijoilla on arkikäytössä mahdollista käyttää nykyaikaisia työvälineitä tiedonkäsittelyn ja jäsentämisen tukena 2

3 Filosofian johdantokurssin sähköinen koe 3

4 Ressun opiskelijoiden ajatuksia sähköisen testikokeen jälkeen Paperinen on parempi tällä hetkellä, koska matematiikassa on nopeampaa kirjoittaa käsin erikoismerkkien vuoksi tietokoneella on totuttu tekemään jotain muuta että kokeeseen keskittyminen, tunnelmaan pääseminen oli melko hankalaa tekniikka ei vielä toiminut tarpeeksi hyvin tällä hetkellä tekeminen tuottaa paljon sekoilua ja ongelmia, jatkojohdoista oli pulaa, jotkut unohtivat koneensa, tikkujen kanssa säätämiseen kului puoli tuntia yliaikaa tietotekniikan käytön osaaminen on todella eritasoista ja se aiheuttaa epätasaarvoisen aseman saan koneen ääressä istuessani päänsärkyä, ja olen muutenkin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia vastaan 4

5 Ressun opiskelijoiden ajatuksia sähköisen testikokeen jälkeen Sähköinen kurssikoe on parempi, koska teksti on helpommin muokattavissa kuin käsin kirjoittaessa kirjoitan koneella nopeammin koneella käsi ei väsy paperiakin säästyy 5

6 Hieman yli 70 % (5/2) Ressun kokeeseen osallistuneista opiskelijoista piti sähköistä koetta parempana kuin paperista Kurssin opettajana toimineen lehtori Savolaisen kommentteja: suurimmat ongelmat liittyivät opiskelijoiden omien koneiden käyttämiseen, käynnistäminen oli vaikeaa sähköiset koevastaukset olivat helpommin luettavissa ja nopeammin arvioitavissa 6

7 Millä laitteella koe tehdään? Ensimmäinen tuettava laiteympäristö: x86-läppäri Vähimmäisvaatimukset YTL:n sivuilta Määräykset ja ohjeet > Sähköinen ylioppilastutkinto Tällä hetkellä noin viisi vuotta vanha kone kelpaa Demoasennus testattavana Raportoidut päätelaitteet Muiden laitteiden tukea harkitaan myöhemmin Osa laitteista tulee kouluilta, osa kokelailta Sovellukset ja käyttöjärjestelmä USB/CD/DVD-medialla (YTL) 7

8 Mitä työvälineitä kokeessa voi olla? YTL toimittaa ohjelmat, yleiskokouksen päätös Varmin näkemys nyt C-tyypistä, B-tyyppi kun välityspalvelimen kanssa edetty ~loppuvuosi 2014 HUOM! Ohjelmistojen kehitys ja muutos A B C Selain (vrt. sähköinen oppimisalusta) Selainkäyttöiset ohjelmat asennettu koetilan välityspalvelimelle Päätelaitteeseen asennetut ohjelmat 8

9 Mahdollisuudet Sähköinen koe mahdollistaa opiskelijoille modernien työvälineiden käytön tietämyksensä käsittelyyn ja esittelemiseen Arviointiin automatiikkaa Voitaisiinko jossain vaiheessa mitata yhteistyötaitoja? 9

10 Uutta rakennettaessa on perusta tehtävä vahvaksi Ensimmäisissä kokeissa tuskin suuria muutoksia, vain muutamia kysymystyyppejä Jatkuva jalostaminen synnyttää epävarmuutta Keskeneräisyyttä on opittava sietämään, kuuluu osaksi valmistumisprosessia 10

11 Mahdollisuuksia kokeiden rakenteisiin Paperisidonnaisuuden poistuessa: Aineistoa monipuolisemmin käytettävissä Audiovisuaalisen materiaalin kasvu Staattisten karttojen sijaan karttapalvelin Jaettavan mittausdatan määrää voidaan kasvattaa Adaptiivisuus jossain vaiheessa 11

12 Pohdintoja ensimmäisten kokeiden tehtäväobjektien rakenteista Teksti Audiovisuaalinen aineisto Upotettavat aineistot/esim. nettisivustot Ladattavan aineiston jakaminen 12

13 Mahdollisia ensimmäisen 2016 kokeen vastausobjekteja Tekstikenttä tekstikenttien sanamäärien rajoitteet? Monivalinta Tiedoston palautus Aukkotehtävä (vapaakentät) Aukkotehtävä (alasvetovalikot) 13

14 Jos tarpeen kokeen kulkuun erilaisia mahdollisuuksia kirjautuminen Kokeen 1. osa (esim. aikarajoitteinen) Kokeen 2. osa (ei enää pääsyä 1. osaan) 14

15 Ennallaan säilyvät Kokeiden kesto edelleen 6h Sisältö lukion opetussuunnitelmien perusteista (2003) Kurssi- ja oppiainerajat ylittävät tehtävät mahdollisia Vastauksia saa luonnostella paperille Yhdenaikaisuus ym. reunaehdot Tietoteknisiä taitoja ei erikseen mitata, mutta työkalujen hallinta tukee kokeen suorittamista! 15

16 Uhat lukioiden näkökulmasta Opiskelijat ovat tottuneet käyttämään tietokoneita viihdekäyttöön, onnistuuko asennemuutos koneiden käyttämisestä hyötykäyttöön ja opiskeluun. Tarvitaanko opetusryhmiin tietokoneidenkäyttöön sääntöjä. Mielekkäät opetusmenetelmät, järkevää tekemistä omalla päätelaitteella Mistä koneita opiskelijoille? Mitkä ovat oivallisia oppimateriaalivalintoja murroskaudelle? Erilaisten alustojen ja sovellusten tulva opetustarkoituksiin, opettajien koulutus Ohjelmien opettelu ja käyttöönotto opetuksessa Mitä opettajan tulee tietää ohjelmien käyttöoikeuksista, kuka omistaa esim. Pretziin tai Vimeoon ladatun sisällön? 16

17 Kuluvan syksyn ja alkutalven uutuudet Wlan-käytön yksityiskohtaiset määritykset lokakuussa Kuuloketestit marraskuussa (U)EFI-tuki DigabiOS-käyttöjärjestelmälle Mahdollisuus raportoida ylioppilastutkintolautakunnalle käyttöjärjestelmään käynnistyneet laitteet DigabiOS-käyttöjärjestelmän muokkaamisen mahdollistaminen (buildbox) Tammikuussa suppea kurssikokeiden suoritusympäristö laadintaympäristö suoritusympäristö arviointiympäristö Tammikuussa vieraiden kielten osakoetestit 17

18 Valmistelevat vaiheet : Lisää tietoa kokeista (luonnehdinnat, esimerkkikysymykset) 09-12: Kysymys-vastausohjelmiston demo verkossa 01-02: 1. versio koululla testattavasta koetilan palvelimesta Koejärjestelmän ja arvostelujärjestelmän kiivasta testikäyttöä 02-04: Isoja yhdenaikaisia testejä (esim. kevään prelit) 09: Ensimmäiset sähköiset kokeet 18

19 Kiitos! YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI Toni Pohjanoksa Suunnittelija Planerare puh