Opinto-opas Study Guide

Transkriptio

1 Opinto-opas Study Guide

2 Julkaisija Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Visamäentie 35 A, PL HÄMEENLINNA Ulkoasu HAMK Viestintäpalvelut 2015 Taitto Graafinen Idea Paino Tammerprint Oy, Tampere 2015 Publisher HAMK Professional Teacher Education Unit Visamäentie 35 A, PO Box 230 FI HÄMEENLINNA FINLAND Layout HAMK Communications 2015 Desktop publishing Graafinen Idea Print Tammerprint Oy, Tampere 2015

3 3 Tervetuloa opiskelemaan HAMK Ammatilliseen opettajakorkeakouluun! Tämä opas on tarkoitettu käytännön avuksi ja laatulupaukseksi ammatilliseksi opettajaksi, opinto-ohjaajaksi ja erityisopettajaksi opiskelevalle. Kaikkien opintojen laskennallinen kesto on 60 opintopistettä, ja opinnot onnistuvat määräajassa työn ohessa opasta noudattaen, kun teet oman osuutesi. Opiskeluvaihtoehtoja on paljon. Opiskelijaryhmä on vuosittain saamamme palautteen perusteella meillä opiskeleville hyvin tärkeä. Se tukee, kannustaa, tarjoaa uusia näkökulmia ja kokemuksia. Opetussuunnitelmissa ja toteutussuunnitelmissa tuetaan ryhmien prosesseja. Opiskelijaryhmissä oppii paljon, kun eri alojen edustajat vertailevat kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Opinto-opas Opiskelussa on selvä yhteys tulevaan opettajan työhön. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Osaamistavoitteet saavutettuasi osaat tulevan opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan työsi riittävästi voidaksesi myös kehittää itseäsi ja alaasi uran varrella. Sen vuoksi opetusharjoittelu ja kehittämistehtävät ovat erityisen keskeiset opiskelun osat. Oppaassa opintoja kuvataan tavoitteina, käytännön järjestelyinä ja niiden vaatimana keskimääräisenä laskennallisena aikana. Yksilöllinen eteneminen riippuu aikaisemmasta osaamisesta ja omista tarpeista ja tilanteista. Kehitämme jatkuvasti uusia opintoväyliä, esimerkkeinä erikestoiset vaihtoehdot. Voit myös opiskella yhtä aikaa pedagogisia opintoja ja YAMK-tutkintoa, mikäli sinulla on molempien opiskeluoikeus. Tuemme henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teossa. Tutkimme ja kehitämme toimintaamme ja teemme säännöllisesti laatutyötä. Opettajaopiskelijat osallistuvat laatutyöhön. Keräämme säännöllisesti palautetta kyselyin ja vuosittaisessa HAMKin johdon opiskelijakuulemisessa opiskelijoilta saatu palaute vaikuttaa toteutukseen. Opiskelijoiden valitsema edustaja osallistuu oppilaitoksen johtoryhmän ja opettajankoulutusneuvoston kokouksiin ja voi vaikuttaa sekä isoihin linjoihin että käytännön toimintaan. Opetussuunnitelmasta ja toteutussuunnitelmasta kootaan ja hyödynnetään palautetta myös kumppanioppilaitoksiltamme, jotta se vastaa työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelma sai erittäin hyvän palautteen ulkoisessa kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2012 ja sitä tutkittiin vuonna 2014 julkaistussa OPH:n opettajankoulutuksen tilannekatsauksessa. Opinnot on suunniteltu prosessiksi, jossa ymmärrys syvenee. Opit vaiheittain yhdessä toisten kanssa ymmärtämään ja käsitteellistämään ammatillista toimintaa ja ammatillisen opettajan käytännön opetustyötä. Ammatillinen opettaja on vuorovaikutuksen ja verkostojen ohjaaja ja oppimisyhteisöjen jäsen. Opinto-ohjaaja ja erityisopettaja kohtaavat työssään muuttuvan työelämän ja tukevat nuoria ja aikuisia oman opinpolun ja uran rakentamisessa.

4 4 Odotukset voivat tuntua vaativilta. Koulutuksemme antavat laaja-alaisen pohjan ja käsitteellisiä välineitä hienovireiseen ja merkitykselliseen vuorovaikutusammattiin. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Menestystä ja motivaatiota opintoihin; olet tehnyt hyvän valinnan! Seija Mahlamäki-Kultanen johtaja

5 5 Sisällysluettelo Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja opettajankoulutus Opettajakorkeakoulun toimintojen lähtökohdat Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Täydennyskoulutus Ammatillinen opettajuus Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteet Opintojen rakenne Monimuoto-opiskelun pelisäännöt Toteutussuunnitelma, Hämeenlinna 10 kk Toteutussuunnitelma, Hämeenlinna, Tekniikka ja Monikulttuurisuus 13 kk Toteutussuunnitelma, Espoo, Lahti ja Turku 15 kk Verkko-opiskelun (10 kk 16 kk) toteutussuunnitelma International Professional Teacher Education programme...79 Opinto-opas Liitteet Lukuvuosikaavio

6 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 6

7 Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja opettajankoulutus 7

8 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 8

9 9 1. Opettajakorkeakoulun toimintojen lähtökohdat Ammatillisen opettajakorkeakoulun perustehtävänä, missiona, on monipuolinen ja ennakoiva ammatillisen osaamisen kehittäminen ammattikasvatuksen laajalla kentällä. Vaikutamme kansainvälisesti, olemme mukana kansallisessa koulutuspolitiikassa, teemme yhteistyötä alueellisesti ja seudullisesti, toimimme kumppanuusyhteistyössä koulutuksen sidosryhmien kanssa ja koulutamme yksilöitä heidän henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen. Toimintamuodot ovat koulutus, tutkimus- ja kehittämishankkeet, verkostotyö ja konsultaatio. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on rakentaa ammattikasvatuksen tietoperustaa tutkimalla ja julkaisemalla aktiivisesti. Arvot, tieto- ja oppimiskäsitys ja koko toiminta perustuvat humanistiseen ihmiskäsitykseen sekä ihmiseen aktiivisena tiedon käsittelijänä ja oppijana. Haluamme vahvistaa suomalaisen työn, ammattien, yrittäjyyden ja ammatillisen koulutuksen kehitystä kohti monikulttuurista ja kilpailukykyistä Suomea tavoitteena maailman osaavin kansa Oppimiskäsitys huomioi eri tieteen- ja ammattialojen tietoperustan, kulttuurin ja orientaatiot sekä niiden pohjalta oppimisen, ohjauksen ja opettamisen. Periaatteita ovat ammatillisuus, eettisyys, aktiivisuus, osallistuvuus, sosiaalisuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä vastuullisuus. Oppimisessa rohkaistaan etsivään, uteliaaseen, kehittävään ja kokeilevaan työotteeseen vaihtelevissa työ-, oppimis- ja opettamiskonteksteissa. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Opettajankoulutus perustuu yhteistoiminnallisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, koska opettajan asiantuntijuus on yhä enemmän opettajayhteisön kollektiivista osaamista. Tämä näkyy opettajankoulutuksessa aktiivisuutena, kannustavana ilmapiirinä, avoimuutena, innostavuutena sekä kollegan tukemisena ja hänestä välittämisenä niin opettajaopiskelijoiden oppimisprosesseissa kuin henkilöstön työntekoprosesseissa. Työn ja vuorovaikutuksen vahva digitalisaatio otetaan huomioon monin tavoin. Laatutyö ja palautteen anto omista kokemuksista on tärkeä keino varmistaa toimintakulttuurin lupausten ja todellisuuden yhtäpitävyys. Vaihtoehtoisuus, monipuolisuus, vaihtelevuus ja tarkoituksenmukaisuus opiskelutavoissa takaavat opiskelijalle laaja-alaisen ja omakohtaisesti koetun vahvan perusosaamisen opettajan ja ohjaajan työssä, jossa otetaan huomioon myös ammattialalle ominaiset työtavat. Oppiminen ja opiskelu opettajakorkeakoulussa HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa aikuisopiskelijalle runsaasti erilaisia vaihtoehtoja suorittaa opintoja. Vaihtoehtoja on sisällöllisessä suuntautumisessa, opintojen toteutuspaikassa ja -ajassa.

10 10 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lukuvuonna alkavat ammatilliset opettajankoulutusohjelmat ovat seuraavat: Monimuotoinen opiskelu 10 kuukaudessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 13 kuukaudessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 15 kuukaudessa Espoon alueryhmässä Monimuotoinen opiskelu 15 kuukaudessa Lahden alueryhmässä Monimuotoinen opiskelu 15 kuukaudessa Turun alueryhmässä Tekniikan alojen opetukseen suuntautuva opettajankoulutus 13 kuukaudessa Hämeenlinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautuva opettajankoulutus 13 kuukaudessa Vantaan alueryhmässä International Professional Teacher Education programme 13 months in Hämeenlinna Verkko-opiskelu 10 kuukaudessa Verkko-opiskelu 16 kuukaudessa Erityisopettajankoulutus 13 kuukaudessa tai 19 kuukaudessa Hämeenlinnassa Opinto-ohjaajankoulutus 13 kuukaudessa Hämeenlinnassa tai pääkaupunkiseudulla Kaikki ammatillisen opettajankoulutuksen monimuotoiset ohjelmat sisältävät lähipäivien lisäksi Moodle-oppimisympäristössä tapahtuvaa yksilöllisten ja pienryhmäkohtaisten oppimistehtävien tekemistä ja niiden ohjausta. Opiskelijan kokonaistyöaika on tuntia. Opiskelijan kokonaistyömäärä muodostuu lähipäivien ja etäjaksojen tuntimäärien pohjalta. Ammatillisen opettajankoulutuksen verkkototeutuksessa kaikki opinnot suoritetaan verkkoympäristössä pedagogisesti perustellun ja opiskelijan oppimista tukevan oppimisprosessin mukaisesti. Opinnot käynnistyvät kuitenkin yhteisillä lähipäivillä ja päättyvät yhteiseen valmistumisjuhlaan ja todistusten jakoon. Ammatillisen erityisopettajan- ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutusohjelmat toteutetaan monimuotoisesti, ja opintojen toteuttamiseen kuuluu myös verkkoympäristössä toimimista. Molemmissa koulutusohjelmissa opiskelijan työmäärä on 1600 tuntia. Opettajakorkeakoulun verkkosivuja, opiskelijasivuja, Moodle-oppimisympäristöä ja sähköpostia käytetään opiskelijoiden opintoihin liittyvässä tiedottamisessa, opintojen ja oppimisen ohjauksessa. Lisäksi opiskelijat oppivat käyttämään tietotyökaluja myös oman henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laadinnassa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutusohjelmien opinnot eivät sisällä lukukausimaksuja. Sen sijaan peritään verkko- ja materiaalimaksu, joka kattaa opiskelun aikana käytetyt nettiyhteydet, tulostamisen, tietotekniikka- ja monistamopalvelut sekä jaettavan materiaalin. Maksulla myös kehitetään ja ylläpidetään erityisesti verkkoalustaa ja -toimintoja. Verkko- ja materiaalimaksu on ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoille 110.

11 11 2. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on noussut tärkeäksi osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu toimii koulutuksen aluevaikuttavuuden kehittäjänä koko Suomessa ja myös kansainvälisissä ympäristöissä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on ammatillisen osaamisen ja opettajuuden sekä koulutusorganisaatioiden kehittäminen tulevaisuuslähtöisesti yhteistyössä niin kansallisten kuin kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudella mitattuna HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallista ammatillisten opettajakorkeakoulujen kärkeä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa valtaosa opetushenkilöstöstä osallistuu johonkin TKI-hankkeeseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeä keino kehittää ammatillista opettajankoulutusta yhdessä sidosryhmien kanssa ja samalla henkilöstöllä on mahdollisuus yksilötasolla kehittää omaa osaamistaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa merkittävimpiä asiakkaita ovat koulutuskuntayhtymät, ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja ammattikorkeakoulut. Toiminta tuottaa uutta tietoa ja uusia innovaatioita sovellettavaksi ammatillisen koulutuksen käytännön toimintatapoihin ja yhteisöihin sekä opettajille että opiskelijoille. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö HAMKissa toimii tutkimusyksikköjä TKI-toiminnan aluevaikuttavuuden, kansainvälistymisen ja tutkimuksellisten hankkeiden lisäämiseksi. Nämä neljä yksikköä rakentuvat ammattikorkeakoulun kärkiosaamisen ympärille. Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö on yksi näistä. Se sijoittuu Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteyteen ja hakee synergiaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osaamisen johtamisen teemoista. Toiminta käynnistyi osin jo vuoden 2014 aikana ja on täydessä vauhdissa vuoden 2015 alusta lähtien. Alueen, kansallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja maailman parhaan työelämän luomiseksi tarvitaan ammatillista huippuosaamista. Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä huippuosaaminen on yksi kärkiteema ja se ymmärretään laajasti yksilöiden, tiimien ja työyhteisöjen oppimisen kehittämisenä ja osaamisen johtamisena. Tavoitteena on löytää kullekin yksilölle ja yhteisölle vahvuuksien mukaiset mahdollisuudet kehittyä huippuunsa. Tehtävänä on tuottaa tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja ennakointihankkeita kansallisessa ja kansainvälisessä verkostossa muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä ammatillisen koulutuksen ja työelämän organisaatioiden kanssa.

12 12 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tutkimusyksikön kärkiteemat ovat: 1. Ammatillinen huippuosaaminen 2. Globaali tulevaisuuden osaaminen 3. Työssä oppiminen 4. Osaamisen johtaminen 5. Uudet oppimisratkaisut ja digiosaaminen 6. Ohjaus- ja erityisopetusosaaminen TKI:n toimintamuotoja ovat uudet oppimisympäristöhankkeet, kehittämishankkeet, konsultointi- ja asiantuntijapalvelut, arviointi- ja tutkimushankkeet sekä opettajankoulutuksen kehittämishankkeet. Tulevien vuosien päämääränä on tutkimuksellisten hankkeiden osuuden kasvattaminen. Samoin suorassa yritysverkostossa toteutettavia hankkeita pyritään kasvattamaan myös Ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikössä. Opettajaksi opiskelevien näkökulmasta TKI-toiminta mm. tuottaa opiskelijoille ajankohtaista osaamista ja tietoa mahdollistaa osallistumisen kehittämistyöhön opettajankoulutuksen kehittämishankkeissa tarjoaa aihioita erilaisiin kehittämistöihin, oppimisympäristöjä ja mahdollisesti opetusharjoitteluympäristöjä eri TKI-hankkeissa sekä osallistua julkaisutoimintaan mahdollistaa kehittämistyön tekemisen oman oppilaitoksen ja ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisissä hankkeissa opetushenkilöstön ajantasainen oppiminen. Kansainvälisyys ja koulutusvienti Ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joista kolme on ulkoasiainministeriön rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita yhdessä paikallisten korkeakoulujen kanssa (Nepal, Vietnam ja Etelä-Sudan). Loput ovat Leonardo da Vinci -ohjelman hankkeita, joissa kehitetään eurooppalaisessa yhteistyössä mm. verkko-opiskelua, yrittäjyyskasvatusta ja yksilöllisiä opintopolkuja. Osaamisen viennissä on otettu merkittäviä askeleita. HAMKissa koulutettiin vuoden 2014 aikana muun muassa brasilialaisia, kazakstanilaisia ja kiinalaisia opettajia sekä oppilaitosten henkilökuntaa. Vuonna 2015 volyymi ja kohdeorganisaatiot laajenevat edelleen, mm. thaimaalaisille ollaan järjestämässä koulutuksia. Samoin suomalaiset kouluttajat kouluttavat kyseisissä kohdemaissa. Lukuvuoden aikana suomalaisilla opiskelijoilla on siis mahdollisesti joitakin yhteisiä tilanteita myös näiden ulkomailta tulevien ryhmien kanssa. Osaamisen vienti on myös yksi tutkimuksen ja kehittämisen kohde. Globaali tulevaisuuden osaaminen -ryhmä tutkii osaamisen vientiä yhdessä osallistujien ja/ tai heidän taustaorganisaatioidensa kanssa.

13 13 3. Täydennyskoulutus Opettajien ja oppilaitosjohdon osaamisen tulee olla ajantasaista ja sitä tulee päivittää koko työuran ajan. Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, koulutuksen järjestäjille asetetaan uusia vaatimuksia, pedagogiset mallit kehittyvät ja omissa työtehtävissä saattaa tulla muutoksia. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu kehittää oppilaitosten yhteisöllistä osaamista, opettajien pedagogisia taitoja ja esimiestehtävissä toimivien johtamisvalmiuksia. Yhä useammin näille taidoille on kysyntää myös yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Toimimme aktiivisena kehittämiskumppanina ja rakennamme pitkäkestoisia asiakkuuksia, jolloin täydennyskoulutuksia voidaan suunnitella tulevaa ennakoiden. Täydennyskoulutusta toteutetaan tilauskoulutuksena, julkisella rahoituksella tai osallistujan itsensä maksamana. Tarjoamme konkreettista ja monipuolista tukea oppilaitoksen ja opettajan työn tueksi räätälöityjä ratkaisuja osaamisen kehittämiseen: -- tietoiskut ja asiantuntijaluennot esim. VESO-koulutuksina -- teemaseminaarit -- kehittämiskoulutukset -- osaamiskartoitukset -- mentoroinnit erilaisia rahoitusratkaisuja kehittämiseen (mm. Opetushallitus) koeteltua ja ajantasaista asiantuntijuutta ammatillisen koulutuksen, erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen kentillä pitkäjänteistä yhteistyötä henkilöstön kehittämiseksi. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus

14 14 4. Ammatillinen opettajuus HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillista opettajuutta on vaikea kuvata yksiselitteisesti, koska opettajuuteen sisältyy niin monenlaisia mahdollisuuksia ja erilaisia työtehtäviä. Ammatillisen opettajan työn olemusta määrittävät sen taustalla olevan tieteen, ammattikasvatuksen, molemmat keskeiset käsitteet, ammatti ja kasvatus. Ammatillinen opettaja toimii ihmissuhdeammatissa. Hän on tiiviissä yhteydessä opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, näyttötutkintojen suorittajat ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelijat ovat kohderyhminä varsin erilaisia. Ammatillisen opettajan tehtävänä on tukea nuoren ihmisen ammatillisen identiteetin ja yrittäjyyden kehittymistä yhtä hyvin kuin aikuista hänen hakiessaan uutta suuntaa ammatilliselle kasvulleen. Käsitykset tiedosta ja oppimisesta vaihtelevat eri ammattikulttuureissa ja tuotannon aloilla, mutta modernit oppimisteoriat korostavat aina tiedon konstruointia ja merkityksellisyyttä. Ammatillisen opettajan tehtävänä on ohjata yksilöitä ja ryhmiä yhteisölliseen tiedonmuodostukseen. Se voi tapahtua eri oppimisympäristöissä kuten työssä, sosiaalisissa ryhmissä, oppilaitosten tiloissa, kirjastoissa, luonnossa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Teknologia mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, asiantuntemuksen jakamisen ja ajattelun näkyväksi tekemisen verkkoympäristöissä. Postmodernin ihmisen elämänkulkua ja uraa leimaa epäjatkuvuus. Myös ammatillinen opettaja voi nähdä oman uransa jatkumona, jonka varrella hän voi siirtyä tehtävistä ja ryhmistä toiseen ja ryhtyä myös yrittäjäksi. Opettajankoulutuksen aikana opettajaksi opiskeleva oppii reflektoimaan omaa oppimistaan, toimintaansa ja saa valmiuksia elinikäiseen kehittymiseensä sekä toimimiseen hankkeissa ja kehittämisryhmissä. Opettajan työhön vaikuttavat nopeat muutokset työelämässä, tuotantoteknologioissa ja ammateissa. Ammatillinen opettajuus on verkostoissa ja kumppanuuksissa toimimista, jolloin mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen uudistamiseen ja jakamiseen on aina tarjolla. Ammatillisen opettajan työtä ohjaavat sekä kansalliset että kansainväliset linjaukset ja koulutuspolitiikka. Opettajan omat vaikutusmahdollisuudet ovat laajat. Opettajan tehtäviin kuuluvat toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteydessä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä ammattikorkeakouluissa tutkimusja kehittämistoiminta ja aluevaikutuksen edistäminen. Suomi monikulttuuristuu ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Sen myötä opettajan uran varrelle voi osua myös kansainvälisen vaihdon jaksoja ja yhteistyötä ulkomaisten kumppanien kanssa. Globaali maailma nostaa esille myös ongelmia. Ammatillisen opettajan odotetaan osaavan ratkoa myös syrjäytymiseen ja oppimisen vaikeuksiin liittyviä tilanteita. Ammatillinen opettaja on eettisessä vastuussa. Vastuun ulottuvuudet liittyvät laajasti ihmisen ja hänen ympäristönsä kestävään kehitykseen ja tulevaisuuteen.

15 15 5. Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteet Ammatillisen opettajan asiantuntijuudessa yhdistyy ammattialakohtainen osaaminen ja pedagoginen ymmärrys ja tieto teoreettiseksi ja käytännölliseksi opettajan osaamiseksi erilaisissa toimintaympäristöissä. Ammatillinen opettajankoulutus rakentuu ammatillisen osaamisen ja taitotiedon varaan. Ammatillisen opettajan tulee hallita edustamansa ammattialan tiedolliset ja taidolliset vaatimukset, jotta hän pystyy opettamaan ja ohjaamaan ammattiin opiskelevia nuoria ja aikuisia. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa edistetään niitä ammatillisen opettajan pedagogisia perustaitoja, joita opettajan työ nykyisin vaatii. Opettajan osaamistavoitteisiin ovat vaikuttamassa työelämässä, ammatillisen koulutuksen rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, jotka heijastavat opettajan työn dynaamista luonnetta. Näin ollen ammatillisen opettajan osaamisen kuvauksessa on päädytty laajoihin, keskeisiin osaamisalueisiin, jotka muodostavat perustan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Oppimisen ohjaaminen on opettajan työn keskeisin alue. Tämän vuoksi opettajalla tulee olla riittävä teoreettinen tietämys oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammatillisessa koulutuksessa luonnollisesti taidon oppiminen painottuu. Opetus- ja ohjaustoiminnan toteutuminen erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä myös kansainvälisesti ja virtuaalisesti edellyttää opetus- ja ohjaustaitojen laaja-alaista hallintaa. Opettaja käyttää entistä enemmän verkkopedagogisia ratkaisuja, minkä vuoksi tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat osa kaikkien opettajien opetus- ja ohjaustaitoja. Opiskelijoiden erilaisuus ja kulttuuristen taustojen vaikutukset asettavat ohjaus- ja opetustoiminnalle yksilöllistämisen vaatimuksen. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Hyvien yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tarve korostuu ammatillisen opettajan työssä, sillä opettajan työhön kuuluu jatkuva vuorovaikutteisuus opiskelijoiden kanssa samoin kuin toimiminen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien ja verkostokumppaneiden kanssa. Yhteisöllinen osaaminen ja dialogiosaaminen suuntautuvat monimuotoisissa verkostoissa työskentelyyn samoin kuin näiden verkostojen parantamiseen. Työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin vastaaminen edellyttää opettajalta yhteistyötaitojen lisäksi kykyä yhdistää opetus ja alan tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka luontevasti tapahtuu erilaisissa toimintaympäristöissä yhteistyössä muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Jatkuvassa muutoksessa ja erilaisissa ympäristöissä työskentely korostaa opettajan taitoa arvioida ja säädellä omaa toimintaansa. Itsearviointitaito on olennainen osa ammatti-identiteetin kehittymistä. Opettaja tekee kaiken aikaa arvovalintoja, minkä vuoksi ammattieettisten kysymysten pohdinta on osa ammattitaitoa. Muutos edellyttää asiantuntijuuden kehittymistä, kykyä oppia samoin kuin kykyä uudistaa toimintaa yhteisön jäsenenä. Asiantuntijuuden kehittymisen lähtökohtana on ammattialaosaaminen, johon ammatillisessa opettajankoulutuksessa tavoitteena oleva osaaminen pohjautuu. Ammattialaosaaminen tarkoittaa sitä, että opettajaopiskelija osaa käyttää edustamansa alan ammatillista taitotietoa, pystyy pitämään ammatillisen taitotiedon ajan-

16 16 tasaisena, hallitsee edustamansa ammattialan toimintakulttuurin pelisäännöt ja tunnistaa edustamansa ammattialan muutostarpeet. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 5.1 Osaamisperustainen opetussuunnitelma ja opettajana kehittyminen Opettajankoulutuksen osaamisperustainen opetussuunnitelma perustuu neljään osaamisalueeseen: oppimisyhteisöosaaminen, opetus, ohjaus ja arviointi -osaaminen, toimintaympäristöosaaminen ja kehittämisosaaminen. Osaamisalueet sijoittuvat NQF-järjestelmän (National Qualifications Framework, kansallinen tutkintojen viitekehys) viitetasoon seitsemän, jossa kehittämisosaaminen kokoaa yhteen muiden osaamisalueiden tavoitteita. Osaamisalueet kuvaavat opettajan työssä tarvittavaa pätevyyttä. Osaamisalueet ja niihin kuuluvat opintojaksot on esitetty kuviossa 1. Opintojen alussa opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa osaamisalueiden tavoitteisiin, arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Osaamisen arvioinnin perusteella opiskelija laatii jokaiseen osaamisalueeseen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman ja pitää oppimispäiväkirjaa. Kehittymissuunnitelman lisäksi Opettajana kehittymisen -opintojaksolla laaditaan osaamisaluekohtaiset kirjoitelmat, joissa osaamisalueen teoriaan pohjautuen reflektoidaan omien osaamistavoitteiden saavuttamista. Substanssiosaaminen Toimintaympäristö 12 op Koulutus ja yhteiskunta 4 op Verkkoympäristöt 4 op Koulutuksen yhteistyöverkostot 4 op Kehittäminen 21 op Opetusharjoittelu 12 op Opettajana kehittyminen 9 op Oppimisyhteisö 11 op Johdatus kasvatustieteeseen 5 op Oppimis- ja työyhteisö 6 op Opetus, ohjaus ja arviointi 16 op Oppimisen perusteet 4 op Oppimisen ohjaaminen ja arviointi 9 op Opiskelijan ohjaus ja erityinen tuki 3 op Substanssiosaaminen Kuvio 1. Opetussuunnitelman osaamisalueet ja opintojaksot

17 17 Seuraavissa taulukoissa on kuvattu osaamisalueiden tavoitteet, arviointikohteet ja -kriteerit. Oppimisyhteisö Tavoite Arviointikohde Arviointikriteeri Opettajaopiskelija ymmärtää vastuunsa ja mahdollisuutensa oman alansa opettajana ja erilaisten ryhmien jäsenenä oppimisyhteisöissään. Opettajaopiskelija kykenee osallistumaan oppimis- ja työyhteisöjensä toimintaan siten, että edistää oppimista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Käyttäytymistieteellisten teorioiden ja ajattelutapojen tuntemus Läsnäolo, vuorovaikutus ja toiminta erilaisten oppimis- ja työyhteisöjen jäsenenä Opettajaopiskelija tiedostaa omia arvojaan, asenteitaan ja ihmiskäsitystään sekä niiden merkitystä opettajan työssä ymmärtää oman vastuunsa opettajana ja erilaisten ryhmien jäsenenä toimii vastuullisesti oppimis- ja työyhteisössään eri ikäisten ja eri kehitysvaiheessa olevien kanssa edistää oppimista ja yhteisöllisyyttä työja oppimisyhteisöissään hyödyntää vuorovaikutus- ja dialogiosaamista koulutuksen ja työelämän tavoitteiden mukaisesti. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus

18 18 Opetus, ohjaus ja arviointi HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tavoite Arviointikohde Arviointikriteeri Opettajaopiskelija ymmärtää oppimisen ja ohjaamisen teoreettisia lähtökohtia. Opettajaopiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta erilaisissa oppimisympäristöissä. Opettajaopiskelija osaa ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Opettajaopiskelija osaa arvioida opiskelijoiden oppimista, osaamista ja työskentelyä. Oppimisen ja ohjaamisen teoreettisten lähtökohtien tuntemus Oppimisen ja ohjaamisen suunnittelu ja toteuttaminen erilaisissa oppimisympäristöissä Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen Arviointimenetelmien käyttäminen oppimisen ja osaamisen arvioinnissa Opettajaopiskelija soveltaa oppimisen ja ohjaamisen teoreettisia lähtökohtia. Opettajaopiskelija laatii oman koulutusalansa toteutussuunnitelmia suunnittelee ja toteuttaa oppimista ja ohjausta erilaisissa oppimisympäristöissä käyttää monipuolisesti pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet. Opettajaopiskelija arvioi opiskelijoiden oppimista monipuolisesti arvioi opiskelijoiden osaamista monipuolisesti noudattaa koulutusalansa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Toimintaympäristö Tavoite Arviointikohde Arviointikriteeri Opettajaopiskelija tietää opettajan työtä määrittäviä historiallisia ja yhteiskunnallisia lähtökohtia. Yhteiskunnallisten lähtökohtien tuntemus Koulutuksen historian tuntemus Opettajaopiskelija tietää suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitysvaiheet ymmärtää koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen seuraa aktiivisesti koulutuspoliittisten suuntausten muutoksia.

19 19 Opettajaopiskelija osaa toimia verkkoympäristössä ja hyödyntää yleisiä verkkotyökaluja, -palveluita ja -yhteisöjä. Opettajaopiskelija osaa hyödyntää erilaisia ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoja. Opettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen koulutusorganisaation hallintoa, taloutta ja johtamista. Opettajaopiskelija noudattaa ammatillisen koulutusorganisaation toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja ohjeita. Verkkoympäristöjen hyödyntäminen Ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa toimiminen Ammatillisen koulutusorganisaation hallinnon, talouden ja johtamisen tuntemus Ammatillisen koulutusorganisaation toimintaa ohjaavien suunnitelmien ja ohjeiden noudattaminen Opettajaopiskelija perehtyy erilaisiin verkkotyökaluihin ja -palveluihin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti verkkoympäristöjä opettajan työssä käyttää sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia noudattaa verkkooppimiseen liittyvään tietosuojaan ja tekijänoikeuksiin kohdistuvia voimassaolevia ohjeistuksia. Opettajaopiskelija tunnistaa erilaiset ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostot tietää erilaiset yhteistyön muodot eri yhteistyöverkostojen välillä ymmärtää yhteistyöverkostojen merkityksen ammatilliselle koulutukselle toimii ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana selvittää, miten ammatillista koulutusta hallinnoidaan eri tasoilla ymmärtää ammatillisen koulutusorganisaation rahoituksen ja talouden vaikutukset opettajan työhön ottaa työssään huomioon ammatillisen koulutusorganisaation suunnitelmia ja ohjeita. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus

20 20 Kehittäminen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tavoite Arviointikohde Arviointikriteeri Opettajaopiskelija osaa toimia tutkivalla ja kehittävällä työotteella. Opettajaopiskelija osaa kehittää pedagogista asiantuntijuuttaan. Tutkivalla ja kehittävällä työotteella toimiminen Kehittymistavoitteiden asettaminen Opettajana kehittymisen reflektointi Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen Arvoihin ja eettisiin periaatteisiin sitoutuminen Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Opettajaopiskelija toimii tutkivalla ja kehittävällä työotteella asettaa tavoitteita ammatilliselle kasvulleen opettajana reflektoi tavoitteiden saavuttamista. Opettajaopiskelija arvioi ja kehittää pedagogista asiantuntijuuttaan toimii opettajan arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti laatii opetuksen toteutussuunnitelmia normien ja määräysten mukaisesti toteuttaa opetustaan tavoitteellisesti soveltaa kestävän kehityksen periaatteita. Opettajaopiskelija osaa hyödyntää ammattikasvatuksen ja koulutusalansa tutkimustietoa. Opettajaopiskelija tunnistaa koulutusalansa kehitysnäkymiä ja uudistamistarpeita. Tutkimustiedon hyödyntäminen Koulutusalan kehitysnäkymien ja uudistamistarpeiden tunnistaminen Opettajaopiskelija hankkii, käsittelee, tuottaa ja arvioi tietoa kriittisesti tunnistaa koulutusalansa kehitysnäkymiä ja uudistamistarpeita. 5.2 Opintojen ohjaus ja oppimisen tukeminen Opintojen ohjaus ja oppimisen tukeminen perustuvat kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Opettajankoulutuksessa opettajaopiskelijan kokonaisprosessista vastaa opettajakorkeakoulun vastuuopettaja. Hän ohjaa ja arvioi opettajana kehittymistä opettajankoulutuksen osaamisalueiden ja niihin sisältyvien opintojaksojen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi opintojaksoilla on opettamassa eri aihealueiden asiantuntijaopettajia. Ohjaavat opettajat toimivat opetusharjoittelun aikana sisällöllisinä ja pedagogisina asiantuntijoina.

21 21 Vastuuopettajakohtaisissa ryhmissä muodostetaan opiskelua tukevia opintopiirejä. Opintopiirin tehtävänä on kannustaa ja tukea opiskelijoita opintojen edistymisessä opettajaopintojen aikana. Kussakin opintopiirissä sovitaan erikseen, millaisin tavoin oppimisen tukeminen halutaan toteuttaa. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen ohjaaja vastaa opintojen hyväksilukemisesta ja ohjaa yksilöllisten opiskelupolkujen suunnittelua. Lisäksi hän antaa tarvittaessa uraohjausta. Opintosihteerit neuvovat opiskelun käytännön asioissa ja kirjoittavat virallisia opiskelutodistuksia. Opintosihteerit vastaanottavat myös opetusharjoitteluun liittyvät sopimus-, arviointi- ja laskulomakkeet. Teknistä tukea ja ohjausta saa HelpDeskistä osoitteessa fi tai puhelinnumerosta Ohjauspalveluista saa tarkempaa tietoa HAMKin verkkosivuilta ja ensimmäisillä lähipäivillä opiskelun käynnistyessä. 5.3 Opintojen arviointi Opintojen arviointi perustuu osaamisalueiden tavoitteisiin, arviointikohteisiin ja -kriteereihin ja niistä johdettuihin opintojaksojen tavoitteisiin, arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Yksilöllisten valintojen ja ratkaisujen mukaisesti osaamista voidaan osoittaa osaamisalueittain tai opintojaksokohtaisesti. Kussakin opintojaksossa on kuvattu arviointikriteerit, jotka ovat myös opintojaksojen oppimistehtävien lähtökohtana. Opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät vaihtelevat itsenäisistä tehtävistä pienryhmätehtäviin, ja ne voivat olla suunnitelmia, raportteja, ryhmäkeskusteluja, ryhmätenttejä, kehittämistehtäviä, erilaisia reflektointi- ja arviointitehtäviä tai toiminnallisia tehtäviä. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Arviointi tuottaa opettajaopiskelijalle tietoa siitä, miten hän on saavuttanut opettajankoulutuksen opintojaksojen osaamislähtöiset tavoitteet. Ammatillinen opettajakorkeakoulu saa arvioinnin avulla tietoa opettajankoulutuksen vaikuttavuudesta ja harjoitteluoppilaitos opiskelijan valmiuksista toimia opettajana. Opinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) käytännöt ohjeistetaan opettajakorkeakoulun verkkosivuilla, ja opintojen ohjaaja ja opettajat käsittelevät niitä opintojen aikana. Opintojen ohjaaja vastaa hyväksiluvuista ja opintojaksojen opettajat osaamisen näytöistä. 5.4 Yhteistyö oppilaitosten ja ohjaavien opettajien kanssa Opettajankoulutukseen kuuluvalla opetusharjoittelulla on merkittävä osuus opettajana kehittymisessä, koska teorian ja käytännön integrointi tapahtuu autenttisissa tehtävissä integratiivisen pedagogiikan mukaisesti. Opetusharjoittelussa sovelletaan opintojaksoilla käsiteltyjä teemoja.

22 22 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opintojen alussa opettajaopiskelija hankkii itselleen opetusharjoittelupaikan ammatillisesta koulutusorganisaatiosta ja tekee opetusharjoittelusopimuksen. Opetusharjoitteluun opettajaopiskelijalle nimetään ohjaava opettaja, joka on koulutusalan kokenut ja pedagogisesti pätevä opettaja. Hänen tehtävänään on tukea, ohjata ja arvioida opiskelijan osaamista sekä opettajana kehittymistä. Hänen roolinsa koulutusalan ja autenttisten oppimisympäristöjen asiantuntijana sekä ammattipedagogisen teorian soveltamisessa käytäntöön on tärkeää opiskelijan oppimisen edistämisessä. Ohjaavan opettajan tehtävät on kuvattu tarkemmin opetusharjoittelusopimuksessa. Opetusharjoittelu eri vaiheineen ja sisältöineen ohjeistetaan opintojen alussa. Opetusharjoittelupaikkoja on tarjolla esimerkiksi opettajakorkeakoulun kumppanuusoppilaitoksissa. Oppilaitosten yhteystiedot ovat opettajakorkeakoulun verkkosivuilla. Ohjaaville opettajille järjestetään koulutusta. Tarkemmat tiedot sisällöstä ja ajankohdasta löytyvät opettajakorkeakoulun verkkosivuilta.

23 23 6. Opintojen rakenne Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu asetuksen (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014) mukaan kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa asetuksen mukaiset opinnot ovat mitoitettu seuraavasti: Kasvatustieteelliset perusopinnot 13 op Ammattipedagogiset opinnot 26 op Opetusharjoittelu 12 op Opettajana kehittyminen 9 op. Opintojen kokonaislaajuus 60 op tarkoittaa tuntia opiskelijan työtä, josta monimuotoisessa opiskelussa noin 200 tuntia on lähiopiskelua. Verkko-opiskelussa on kaksi aloituslähipäivää ja muu työskentely tapahtuu pääosin virtuaalisesti. Ammatillinen opettajankoulutusohjelma jakaantuu seuraaviin opintoihin: Tunnus Opinnot Laajuus (op) Opiskelijan työ (t) E Kasvatustieteelliset perusopinnot E Johdatus kasvatustieteeseen E Oppimisen perusteet E Koulutus ja yhteiskunta E Ammattipedagogiset opinnot E Oppimis- ja työyhteisö E E Oppimisen ohjaaminen ja arviointi Opiskelijan ohjaus ja erityinen tuki E Verkkoympäristöt E Koulutuksen yhteistyöverkostot E Opetusharjoittelu E Opetusharjoittelu E Opettajana kehittyminen E Opettajana kehittyminen YHTEENSÄ Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus

24 24 Kasvatustieteelliset perusopinnot 13 op HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johdatus kasvatustieteeseen 5 op Tavoite: Opettajaopiskelija ymmärtää kasvatustieteen luonteen ja tehtävät sekä tietää tieteenalan keskeiset tutkimusalueet. Hän osaa hyödyntää kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimuksia. Hän ymmärtää, millaisia arvoja ja ihmiskäsityksiä yhteiskunnallinen kasvatus edellyttää. Hän tuntee eri ikävaiheisiin liittyviä ilmiöitä ja ymmärtää niiden merkityksen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Arviointikohteet: Kasvatustiede tieteenalana Kasvatustieteellinen kirjallisuus ja tutkimus Arvot ja ihmiskäsitykset kasvatuksessa Oppiminen eri ikävaiheissa Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija ymmärtää kasvatustieteen luonteen ja tehtävät ja tuntee keskeiset kasvatustieteen tutkimusalueet. Hän osaa hyödyntää kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimuksia. Hän tiedostaa omat arvonsa ja ihmiskäsityksensä ja niiden vaikutukset kasvatustyöhön. Hän tuntee eri ikävaiheisiin liittyviä ilmiöitä ja ymmärtää niiden merkityksen elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Kirjallisuus: Hirsjärvi, S (tai uudempi). Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä. Jantunen, T. & Ojanen, E. (toim.) Arvot kasvatuksessa. Helsinki: Tammi. Toinen seuraavista: Hirsjärvi, S. & Huttunen, J (tai uudempi). Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: WSOY. tai Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E (tai uudempi). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. Toinen seuraavista: Dunderfelt, T Elämänkaaripsykologia. Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. Helsinki: WSOYpro. tai Nurmi, J.E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I (tai uudempi). Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. Lisäksi muuta täydentävää materiaalia

25 25 Oppimisen perusteet 4 op Tavoite: Opettajaopiskelija tuntee oppimisen keskeisiä käsitteitä ja teorioita. Hän ymmärtää ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittymisen elinikäisinä prosesseina. Arviointikohteet: Oppimisen keskeisiä käsitteitä ja teorioita Elinikäinen oppiminen ja ammatillinen kasvu Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija osaa kuvailla omaa pedagogista ajatteluaan käyttäen keskeisiä oppimisen käsitteitä. Hän tiedostaa ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittymisen elinikäisinä prosesseina ja osaa kuvata omaa ammatillista kasvuaan. Kirjallisuus: Rauste-von Wright, M., Wright, J. & Soini, T Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. Ruohotie, P (tai uudempi). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Porvoo: WSOY. Tynjälä, P (tai uudempi). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Lisäksi muuta täydentävää materiaalia Koulutus ja yhteiskunta 4 op Tavoite: Opettajaopiskelija tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen kehityshistorian sekä nykyisen koulutuspolitiikan. Hän tuntee koulutuksen tehtävät ja ymmärtää koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen. Hän tuntee ammatillisen opettajan koulutuspoliittisia vaikuttamismahdollisuuksia. Arviointikohteet: Suomalainen koulutusjärjestelmä, koulutuspolitiikka ja ammatillisen koulutuksen kehityssuunnat Koulutuksen tehtävät ja koulutuksen merkitys Ammatillisen opettajan koulutuspoliittiset vaikuttamismahdollisuudet Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen kehityshistorian sekä ymmärtää koulutuspoliittisten tekijöiden lähtökohtia ja vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen. Hän tuntee ja ymmärtää koulutuksen tehtävät ja koulutuksen merkityksen yhteiskunnassa hyvinvoinnin, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäjänä. Hän tiedostaa erilaisia paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja virtuaalisia vaikuttamismahdollisuuksia.

26 26 Kirjallisuus: Antikainen, A., Koski, L. & Rinne, R (tai uudempi). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Toinen seuraavista: Lampinen, O (tai uudempi). Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Helsinki: Gaudeamus. tai Lehtisalo, L. & Raivola, R Koulutus ja koulutuspolitiikka 2000-luvulle. Porvoo: WSOY. Yksi seuraavista: Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, A. & Broberg, M Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. tai Lasonen, J. & Ursin, J. (toim.) Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. tai Kiviranta, J. Jauhiainen, A. Seppänen, P. & Kaunisto, T. (toim.) Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Lisäksi muuta täydentävää materiaalia Ammattipedagogiset opinnot 26 op Oppimis- ja työyhteisö 6 op Tavoite: Opettajaopiskelija osallistuu ammattimaisesti oppimis- ja työyhteisöjensä toimintaan edistämällä oppimista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Hän tiedostaa omat mahdollisuutensa ja rajansa opettajana. Hän perustaa toimintansa käyttäytymistieteellisiin teorioihin. Arviointikohteet: Toiminta erilaisten oppimis- ja työyhteisöjen jäsenenä Vuorovaikutus oppimis- ja työyhteisöissä sekä oppimistilanteissa Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija osaa toimia ammattimaisesti erilaisissa oppimis- ja työyhteisöissä. Hän osaa analysoida omia asenteitaan ja toimintaansa opettajana sekä niiden muutostarpeita. Hän hyödyntää vuorovaikutusosaamistaan tavalla, joka edistää oppimista, yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia.

27 27 Kirjallisuus: Aarnio, H., Enqvist, J., Sukuvaara, T., Kekki, M. & Kokkonen, M Dialogilla syvätehoa oppimiseen -webpalvelu. Viitattu hamk.fi/dialogi/ DIALE-sivusto (Dialoginen oppiminen). Viitattu hamk.fi/dialogi/diale/ Isokorpi, T Napit vastakkain: Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä: PSkustannus. Kauppila, R Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-kustannus. Kopakkala, A Porukka, jengi, tiimi: Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita. Metsänen, R. & Nisula, L. (toim.) Mervan käsikirja työkaluja oppilaitoksen monikulttuuriseen arkeen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toivakka, S. & Maasola, M Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi 9 op Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Tavoite: Opettajaopiskelija ymmärtää oppimisen ja ohjaamisen keskeisiä teorioita ja osaa suunnitella ja ohjata oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista, osaamista ja työskentelyä. Arviointikohteet: Oppimisen ja ohjaamisen suunnittelu ja toteuttaminen erilaisissa oppimisympäristöissä Arviointimenetelmien käyttäminen oppimisen ja osaamisen arvioinnissa Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija soveltaa oppimisen ja ohjaamisen teoreettisia lähtökohtia. Hän suunnittelee ja toteuttaa oppimista ja ohjausta erilaisissa oppimisympäristöissä. Hän käyttää monipuolisesti pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän arvioi opiskelijoiden oppimista ja osaamista monipuolisesti. Hän noudattaa koulutusalansa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Kirjallisuus: Koli, H. & Silander, P Verkko-opetuksen työkalupakki: oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura. Kupias, P Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Palmenia. Mykrä, T. & Hätönen, H. (toim.) Opas opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-instituutti. Opetushallitus Arvioinnin opas Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Helsinki: OPH. Saatavana myös e- julkaisuna.

28 28 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetushallitus Näyttötutkinto-opas. Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Oppaat ja käsikirjat 2012:11. Helsinki: OPH. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetushallitus Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä. Helsinki: OPH. Saatavana myös e-julkaisuna. Salakari, H Taitojen opetus. Ylinen: Eduskills Consulting. Opiskelijan ohjaus ja erityinen tuki 3 op Tavoite: Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessä koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Arviointikohteet: Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen Monialaisessa yhteistyössä toimiminen Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet inklusiivisessa koulutuksessa. Hän toimii monialaisessa yhteistyössä opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjallisuus: Miettinen, K., Piha, L. & Pynnönen, P Erilaisille oppijoille erilaista opetusta. Teoksessa J. Helander (toim.) Ammatillisen opettajan käsikirja. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2009, sivut Saatavana myös e-julkaisuna. Raudasoja, A. (toim.) Erityisen hyvää opetusta ja ohjausta. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 6/2013. Saatavana myös e-julkaisuna. Verkkoympäristöt 4 op Tavoite: Opettajaopiskelija osaa käyttää ammatillisessa koulutuksessa verkkotyökaluja, -palveluita ja -yhteisöjä. Arviointikohteet: Verkkoympäristöissä toimiminen Sosiaalisen median hyödyntäminen (verkkotyökalut, -palvelut ja -yhteisöt) Tietosuojan ja tekijänoikeuksien noudattaminen

29 29 Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija tietää erilaisten verkkotyökalujen, -palveluiden ja -yhteisöjen käyttömahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Hän käyttää ammatillisen koulutuksen hallinnollisia ja pedagogisia verkkotyökaluja, -palveluita ja -yhteisöjä tarkoituksenmukaisesti. Hän hyödyntää yleisimpiä sosiaalisen median verkkotyökaluja, -palveluita ja -yhteisöjä. Hän ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuksien keskeiset periaatteet opettajana toimiessaan. Kirjallisuus: Suominen, R. & Hakanurmi, S Verkko-opettaja. Klaava Media. Saatavana myös e-julkaisuna. Toikkanen, T. & Oksanen, V Opettajan tekijänoikeusopas. Helsinki: Finn Lectura. Koulutuksen yhteistyöverkostot 4 op Tavoite: Opettajaopiskelija osaa rakentaa ja hyödyntää erilaisia kansallisia ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoja. Hän pystyy tarvittaessa toimimaan kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Hän ymmärtää ammatillisen koulutusorganisaation hallintoa, rahoitusta ja johtamista ja osaa soveltaa työssään ammatillisen koulutusorganisaation toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Arviointikohteet: Ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa toimiminen Työelämälähtöisyyden edistäminen Aluevaikuttavuuden huomioon ottaminen Ammatillisen koulutusorganisaation hallinnon, rahoituksen ja johtamisen tunteminen Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija toimii erilaisissa ammatillisen koulutuksen ja työelämä-, yhteistyö- ja muissa sidosryhmäverkostoissa. Hän toimii sekä työelämän kehittäjänä että alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan. Hän ymmärtää ammatillisen koulutusorganisaation hallintoa, rahoitusta ja johtamista. Hän tuntee koulutusorganisaation toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja. Kirjallisuus: Helander, J. (toim.) Ammatillisen opettajan käsikirja. HAMK. Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2009. Hämeenlinna: Saarijärven Offset Oy. Saatavana myös e-julkaisuna. Helander, J. (toim.) YHDESSÄ: osallisuutta, tekoja ja unelmia. HAMK. HAMKin e-julkaisuja 24/2014. Tampere: Tammerprint Oy. Saatavana myös e-julkaisuna. Jokinen, J., Lähteenmäki, L. ja Nokelainen, P Työssäoppimisen lumo: ammatillisen sekä ammatillisen korkea-asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyön hyvät käytänteet. Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisuja 3/2009. Hämeenlinna: HAMK. Saatavana myös e-julkaisuna.

30 30 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusministeriö Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisu 2009:7. Helsinki: OPM. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetushallitus Vahvuutena kansainvälisyys Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: OPH. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetushallitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna Helsinki: OPH. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetushallitus & Kilpailu- ja kuluttajavirasto Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi. Helsinki: OPH. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetusharjoittelu 12 op Tavoite: Opettajaopiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opiskelijoiden ammatillista oppimista ja osaamista monipuolisesti. Arviointikohteet: Opetuksen suunnittelu Opetuksen toteuttaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Oman opetuksen ja asiantuntijuuden arviointi ja kehittäminen Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija laatii laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opetusharjoittelun toteuttamiseksi. Hän toimii opetustehtävissään suunnitelmallisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Hän arvioi opiskelijan oppimista ja osaamista kriteeriperustaisesti. Hän arvioi ja kehittää opetusta ja asiantuntijuutta tavoitteellisesti. Kirjallisuus: Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteet, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet, ammattikorkeakoulun opinto-oppaat tai muu opetusta ohjaava virallinen opetussuunnitelma. Tynjälä, P Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa Collin, K., Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus, sivut Helsinki: WSOY. Opetus- ja kulttuuriministeriö (tai uudempi). Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki: OKM. Saatavana myös e-julkaisuna. Opetustoimen lainsäädäntö soveltuvin osin

31 31 Opettajana kehittyminen 9 op Tavoite: Opettajaopiskelija tunnistaa omia, työyhteisön, koulutusalansa ja työelämän osaamisen uudistamistarpeita. Hän osaa asettaa henkilökohtaisia kehittymistavoitteita. Hän osaa hyödyntää ammattikasvatuksen ja koulutusalan tutkimustietoa. Hän osaa toimia tutkivalla ja kehittävällä työotteella ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöissä sekä kehittää ja reflektoi pedagogista asiantuntijuuttaan. Arviointikohteet: Henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden asettaminen Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen Koulutusalan ja työyhteisön uudistamistarpeiden ja kehitysnäkymien tunnistaminen Tutkimustiedon hyödyntäminen Opettajana kehittymisen reflektointi Tutkivalla ja kehittävällä työotteella toimiminen Arviointikriteerit: Opettajaopiskelija asettaa henkilökohtaisia kehittymistavoitteita ammatilliselle kasvulleen opettajana ja reflektoi tavoitteiden saavuttamista. Hän tunnistaa oman opetusalansa kehitysnäkymiä ja uudistamistarpeita. Hän hankkii, käsittelee, tuottaa ja arvioi tietoa kriittisesti. Hän toimii tutkivalla ja kehittävällä työotteella pedagogista asiantuntijuuttaan kehittäen. Opinto-opas Ammatillinen opettajankoulutus Kirjallisuus: Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa Huom. Muut opintojaksoilla käytettävät aineistot ilmoitetaan opintojaksojen alussa. Muutokset kirjallisuudessa mahdollisia. 7. Monimuoto-opiskelun pelisäännöt Opiskelu vaatii opiskelijalta viikoittaista panostusta opiskeluun. Monimuotoiseen opiskeluun kuuluu lähipäivät ja etätyöskentely. Etätyöskentely koostuu itsenäisestä opiskelusta ja osallistumisesta opintopiiritoimintaan. Teknologisena perusvaatimuksena on tietokone, josta on laajakaistayhteys Internetiin. Tietokoneessa tulee olla asennettuna perustoimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, sähköposti ja nettiselain). Lisäksi käyttäjällä tulee olla pääkäyttäjän oikeudet tai tuki asentaa tietokoneelle muita opinnoissa käytettäviä sovelluksia. Opettajankoulutuksen osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista opiskeluun. Opiskelua varten on laadittu yhteiset pelisäännöt, joita sekä opiskelijat että opettajat noudattavat. Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa opiskelijan opintojaksolta poistamisen. Tästä voi olla seurauksena opintojen viivästyminen ja jopa opintojen keskeytyminen.