2/ Makropilotti uudistaa palvelujärjestelmiä s KUNTAYHTYMIEN SAIRAALAT JA TERVEYSKESKUKSET

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMIEN SAIRAALAT JA TERVEYSKESKUKSET 2/ SAMKOMMUNERNAS SJUKHUS OCH HÄLSOCENTRALER Makropilotti uudistaa palvelujärjestelmiä s 5 10 ISSN

2 SAIRAALAVIESTI Nro 2/2000 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Julkaisija: Suomen Kuntaliitto Toinen linja HELSINKI puh (09) 7711 Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa Painosmäärä: 4300 kpl Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy Kerava ISSN Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 Makropilotti välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä5 Tietoteknologia auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista 6 Tietoturva ja tietosuoja 8 Yritysyhteistyö Makropilotissa 9 Älykortti tulee terveydenhuoltoon 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita on Suomessa satoja 15 JUNA kulkee 17 Siirtyminen elektroniseen terveys- ja sairauskertomukseen 19 Muutoksia NordDRG ryhmiin vuonna Kuntien erikoissairaanhoidon suurten kustannusten tasaus 22 Monitor-hoitoisuusluokitus 24 Saatavuus ja asiakaslähtöisyys korostuvat sairaaloiden tavoitteissa 28 Tasa-arvosta sairaiden ja sairauksien hoidossa 31 Fysioterapianimikkeistö uudistuu 32 Laatukoulutusta syksyllä 2000 Kuntatalolla 33 Merkittävä HL7 seminaari Dresdenissä Kuntakoulutus kouluttaa 34 Kuntamarkkinat 35 Kuvat: Suomen Kuntaliitto Kansikuva Luonnonkuva-arkisto Reijo Juurinen Käenrieska Taitto: Suomen Kuntaliitto Nina Palmu-Pietilä Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2000 Vastaava toimittaja Chefredaktör Jorma Back Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén

3 Tuhoavaa rakkautta A vatessani tietokoneen perjantaina 55 oli kolme viimeksi tullutta sähköpostia kaikki samalta lähettäjältä otsikoitu houkuttelevasti I love you En ollut tuona aamuna ainoa suomalainen, jonka tietokoneen näyttöruutu näin ilmoitti Onneksi minua oli varoitettu edellisenä iltana Sama henkilö, jonka koneelta rakkausviesti oli tullut, oli hieman aiemmin lähettänyt täysin asiallisen sähköviestin tietämättä, että hänen koneessaan pesi tämä tunnettu virus Se levisi tuon viestin mukana noin 60 tietokoneeseen pääkaupunkiseudulla Onneksi tiedotusvälineet olivat herättäneet suomalaiset tietokoneiden käyttäjät, mutta silti merkittäviä tuhoja syntyi: suurten keskusliikkeiden tietovarannot olivat uhattuina ja sähköpostit katkaistiin, lehtitalojen kuva-arkistot olivat uhattuina ja ainakin joitakin viestejä tuhoista on tullut Miten lienee käynyt terveydenhuollon tietojärjestelmien tästä ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa Joka tapauksessa tämäkin tapahtuma osoitti, että hyvät tietojärjestelmät ovat myös hyvin haavoittuvia Tässä Sairaalaviestissä käsitellään paljon terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämistä ja niihin liittyviä asioita Terveydenhuollossa eräs suojausongelma on ollut potilastietojen suojaaminen asiattomilta Nyt tapahtunut virustartunta osoittaa, että suojausta on parannettava myös sillä tavoin, että sähköisesti tallennetut kuvatallenteet ja muut arkistot ovat suojassa tuholaisilta Tämä saattaa johtaa entistä monimutkaisempiin käyttöjärjestelmiin, mikä ei luonnollisestikaan ole käyttäjien edun mukaista Mitä monimutkaisemmat järjestelmät, sitä korkeampi on käyttökynnys tavalliselle käyttäjälle Joka tapauksessa tapahtunut haastaa kaikki terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelijat, kehittäjät, valmistajat ja varsinkin niiden käyttäjät tavanomaista suurempaan huolellisuuteen Tapahtunut opetti ainakin yhden asian: ei kannata avata sellaisia sähköposteja, joiden lähettäjät tai viestit ovat outoja tai joiden aikeista ei ole varma Vaikka uteliaisuus on tietysti suuri juuri silloin, kun tuttu henkilö tai hänen koneensa lähettää varsin omalaatuisesti otsikoitua postia Tämä ei kuitenkaan saa estää kehittämästä terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja niiden avulla entistä parempia, taloudellisempia ja joustavampia palveluja vaaditaan vain entistä suurempaa tarkkuutta ja huolellisuutta Jorma Back 3

4 Destruktiv kärlek N är jag fredagen den 5 maj öppnade min dator hade de tre senast an lända e-posterna alla av samma avsändare den lockande rubriken I love you Jag var inte den enda finländaren som fick läsa dessa tre magiska ord på min datorskärm Lyckligtvis hade jag blivit varnad kvällen innan Samma person från vars dator kärleksbudskapet skickats, hade något tidigare skickat en helt saklig e- post utan att veta att hans dator härbärgerade det kända viruset Det spred sig med hjälp av meddelandet till ca 60 datorer runtom i huvudstadsregionen Medierna hade tack och lov uppmärksammat de finländska datoranvändarna på viruset, men ändå uppkom betydande skador: de stora centralaffärernas datareserver hotades och e-posten stängdes, tidningshusens bildarkiv var i farozonen och rapporter om åtminstone en del skador står att finna Hur det gått med hälso- och sjukvårdens datasystem har vi i skrivande stund ingen kunskap om I vilket fall som helst visar denna händelse att också säkra datasystem är mycket sårbara Detta nummer av Sjukhusinfo behandlar i stor utsträckning utvecklingen av hälso- och sjukvårdens datasystem och frågor i anknytning därtill Inom hälsovården har ett av säkerhetsproblemen gällt skyddandet av klientuppgifterna från obehörig insyn Nu visar virussmittan att säkerheten måste förbättras, också så tillvida att elektroniskt lagrade bildupptagningar och andra arkiv skyddas från skadegörelse Detta leder kanske till allt mer komplicerade användarsystem, vilket naturligtvis inte betjänar användarna Ju mer komplicerade system, desto högre tröskel för en vanlig användare av systemen Hur som helst innebär incidenten att det krävs större noggrannhet än vanligt av planerare, utvecklare, producenter och i synnerhet av användare av hälso- och sjukvårdens datasystem Av det som hände lärde vi oss åtminstone en sak: Det lönar sig inte att öppna e-post från obekanta avsändare eller avsändare vars avsikter vi inte är på det klara med I mitt fall var avsändaren bekant och pålitlig, så om jag inte hade blivit varnad och senast samma morgon hade hört om viruset hade jag nog gott och väl kunnat öppna e-posten Nyfikenheten är förstås stor när en bekant eller i detta fall hans dator skickar en e-post med en mycket säregen rubrik Detta får emellertid inte bli något hinder för utvecklingen av hälso- och sjukvårdens datasystem och därmed allt bättre, mer ekonomiska och flexibla tjänster Händelsen inbjuder alla som är engagerade i denna fråga till allt större noggrannhet och vaksamhet Jorma Back 4

5 Makropilotti välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä Toiminnanjohtaja Jarmo Määttä Satakunnan Makropilotti ry Palvelujärjestelmä muutoksen kourissa Makropilotti-sana on tullut enemmän tai vähemmän tutuksi useimmille terveydenhuollon toimijoille viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana Sanahan tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kärkihanketta Hanketta, jonka tavoitteisiin on kirjattu tavoitteet palvelujärjestelmän tulevien vuosien kehittämisestä Satakunnassa seitsemän kunnan ja kahden kuntayhtymän alueella toteutettavan hankkeen tavoitteet ovat mittavat Sosiaali- ja terveydenhuollon kuten koko julkisen hallinnon palvelujärjestelmä on kehittynyt järjestelmän omilla hallinnon ehdoilla Järjestelmä on tehokas, mutta ei niin tehokas, etteikö siihen olisi varaa ja aihetta tehdä parannuksia Muutospaineita aiheuttavat monet tekijät Tekninen kehitys tekee mahdolliseksi palvelujen tarjoamisen nykyisestä poikkeavilla tavoilla Kansalaisten tietoisuus omista oikeuksistaan myös lisääntyy ja sitä kautta vaatimukset järjestelmän palvelukyvylle ja vaihtoehtojen tarjoamiselle lisääntyvät koko ajan Väestön ikääntyminen puolestaan aiheuttaa sekin palvelutuotannolle omat vaatimuksensa Suurten ikäluokkien ikääntyminen kasvattaa määrällistä tarvetta Pitkittynyt vanhuusikä taas lisää laadullisia paineita Kaikki eivät vanhene aktiivisina yhteiskunnan seniorijäseninä Yhä useampi dementoituu yhä aiemmin Palvelutarpeet vaihtelevat Jokaisen tarpeista on huolehdittava Mikä palvelujärjestelmässä muuttuu? Makropilotin tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää siten, että asiakkaan rooli korostuu Asiakas on yhä useammin aktiivinen palvelujen käyttäjä sen sijaan, että hän on kasvoton palvelun objekti Peruspalveluina sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja määrän on täytettävä yhdessä sovitut minimivaatimukset asuinpaikasta riippumatta Tämä vaatii yhä useammin alueellista palvelutuotantoa ja palvelutasosta sopimista Tämä asettaa kuntakeskeisen palvelutuotannon uuden tilanteen eteen On sovittava työssäkäynti- tai talousaluekohtaisista palveluista nykyisten kuntakohtaisten palvelujen sijaan Asiakkaan ongelmat ovat yhä useammin monimutkaisia ja vaativat tullakseen ratkaistuiksi useamman asiantuntijan yhteistyötä Työntekijän näkökulmasta se merkitsee verkottumista ja valmiuksia toimia osana asiantuntijoiden tiimiä Kunnat ja kuntayhtymät niin kuin kukin yksittäinen työntekijäkin ovat suurten asenteellisten muutosten edessä Palvelutuotannon on muututtava nykyvaatimuksia vastaavaksi Käyttöön on otettava uutta tekniikkaa Samalla on luovuttava yhteistoimintaa usein rajoittavista henkisistä esteistä Onko kunnilla varaa uusiin palveluihin? Julkisen palvelun resurssit ovat vähentyneet koko 90-luvun ajan On oletettavissa, että niissä ei jatkossakaan tule tapahtumaan kasvua Siksi onkin valmistauduttava siihen, että osa nykyisin julkisten toimijoiden tuottamista palveluista tuotetaan jatkossa yrityspohjaisesti Makropilotti on osaltaan edistämässä yritystoiminnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa Mitä palveluja sitten yritykset voivat tuottaa? Ensiksi on todettava, että kunnat tulevaisuudessakin vastaavat palvelujen laadusta ja saatavuudesta Ei siis ole aihetta pelätä palvelumarkkinoiden villiintymistä ja naapurimaista tulleiden kielteisten esimerkkien toistumista meillä Suomessa Makropilotin aikana syntyy palveluyritystoimintaa tietotekniikan ja telekommunikaation alueille Aluetieto- 5

6 järjestelmän palveluja tuotetaan yrityspohjalta ja koko järjestelmä rakentuu yritysten omistuksen varaan Näin kunnat eivät joudu sitomaan pääomiaan tekniikkaan Kuntakohtaisista palveluista alueelliseen yhteistyöhön Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat rakentumaan tulevaisuudessa, kuten edellä on todettu, alueellisten ylikunnallisten palvelujärjestelmien varaan Tämä merkitsee uusien yhteistoimintamallien kehittämistä Kuntayhtymät ovat paikallaan niille sopivissa tehtävissä Uusia ei enää tarvita Joustavat ja mahdollisimman kevyet sopimuksiin pohjautuvat yhteistoimintamuodot sen sijaan ovat vasta tulossa Makropilottihankkeessa kehitettävä aluetietojärjestelmä mahdollistaa tekniikan keinoin yhteistyön tietohallinnossa Yhteistoiminnan esteeksi aiemmin muodostuneita suuria ohjelmisto- tai laitteistoinvestointeja ei enää tarvita Aluekohtaisesta työstä kansalliseen verkostoyhteistyöhön Makropilotissa kehitettävien mallien levittäminen koko maahan on tulevien vuosien tehtävänä Yksi organisaatio, vaikka ylikunnallinenkin ei pysty hoitamaan juurruttamista Juurruttamista varten tarvitaan kehittämiskeskusten verkosto Kehittämis- ja juurruttamistyön verkottumisen avulla voidaan välttyä päällekkäisiltä kehittämishankkeilta ja päästä tilanteeseen, jossa kehittäjät sopivat työnjaoista keskenään Parhaiden käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen voidaan myös tehdä tehokkaasti verkoston avulla Makropilotin jatkoksi tarvitaankin kansallinen strategia kehittämisen organisoinnissa Strategiaa hiotaan kevään aikana yhdessä kansallisten taustatoimijoiden kanssa Tietoteknologia auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista TtT, projektipäällikkö Paula Asikainen Johtava lääkäri, projektipäällikkö Pekka T Jaatinen Saumattomien, asiakkaan itsenäistä selviytymistä tukevien ja yli organisaatiorajojen ulottuvien palveluketjujen toteuttamiseksi tarvitaan uutta ajattelua sekä asiakkaan palveluprosessien uudistamista Satakunnan Makropilotissa on käynnistetty palveluketjujen uudistaminen, jossa on lähdetty kehittämään asiakaslähtöisiä palveluprosesseja hyödyntämällä teknologian tuomia mahdollisuuksia Teknologian kehittyminen ja tiedon siirron mahdollistuminen eri muotoisena ja reaaliaikaisesti toimijalta toiselle luo mahdollisuuden uudistaa so- siaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseja (myöh palvelu), kehittää asiakas- ja potilaslähtöisiä palvelumalleja (myöh asiakas) sekä poistaa päällekkäistä toimintaa ja kokonaisia työvaiheita Ellei manuaalisille menettelytavoille ja fyysiselle kanssakäymiselle perustuvia työprosesseja uudisteta, merkitsee tietotekniikan käyttöönotto työmäärän lisääntymistä ja työtehtävien siirtymistä ammattiryhmältä toiselle Nykyisten palveluketjujen toimivuuden ongelmat ja uudistamisen haasteet Makropilotissa on tehty kymmenen eri palveluketjua koskevaa nykytilakuvausta, joissa nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän yli organisaatiorajojen ulottuvien palveluketjujen toimivuuden ongelmaksi osoittautui asiakkaan näkökulmasta seuraavat asiat: tieto on sirpaleisena eri toimijoiden tietovarastossa, toimintaa suunnitellaan eri organisaatioiden ja toimijoiden näkökulmasta, informaation hajanaisuus aiheuttaa keinotekoisia vastuunjakoja, päällekkäisyyksiä ja asiakkaalle arvoa tuottamatonta toimintaa Asiakas liikkuu prosessissa luukulta luukulle ja asiakastieto viiveellä Asiakkaan näkökulmasta kokonaisvastuu asiakkaan palveluista puuttuu jokainen toimija vastaa oman yksikkönsä tai organisaationsa osalta palvelun tuottamises- 6

7 ta ja palveluiden koordinointi jää asiakkaalle itselleen Haasteena palvelujärjestelmän kehittämisessä on, että organisaatiorajat häivytetään ja palveluja tuotetaan toimijaverkostona Eri alojen asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat palveluja yhdessä saumattomasti hyödyntämällä teknologian mahdollistamaa tiedon liikkumista reaaliaikaisena Makropilotissa on käynnistetty palveluketjujen uudistaminen, jossa kehitetään asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja asiakasohjausta Optimiprosessikuvaukset on tehty kolmesta palveluketjusta, lasten ja nuorten psykososiaalinen tuki, äitiyshuolto ja vanhustenhuolto Kuvauksiin osallistui kustakin palveluketjusta eri ammattiryhmien edustajat (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori sekä asiakasedustajat) Optimiprosessikuvaukset tehtiin ProcessGuide prosessimallinnusvälineellä Optimiprosessikuvausten tuloksena syntyi ns optimipalveluketju, jossa kuvataan tietoteknologiaa hyödyntävä uudistettu asiakaslähtöinen optimipalveluketju ja asiakaslähtöinen ohjausmalli Optimipalveluketjussa tunnistettavissa olevia ominaispiirteitä Asiakkaaseen liittyvä reaaliaikainen informaatio on tarjolla, kun asiakkaan palveluketju käynnistyy ja asiakas etenee palveluketjussa eri toimintayksiköissä ja organisaatioissa (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito, yksityinen palveluntuottaja) Asiakkaan palvelua suunnittelevalla ammattihenkilöllä on käytössään verkon kautta alueen kaikki palvelutarjonta (esim hinta, jono, laatutiedot), käypähoitosuositukset ja alueelliset palvelu- ja hoito-ohjelmat sekä palveluiden tarjoamisesta tehdyt sopimukset Koko palveluketjun toteutus voidaan resurssoida asiakaslähtöisesti missä tahansa prosessin vaiheessa, jolloin eri toimijat voivat koordinoida palveluja asiakkaan näkökulmasta Tämä edellyttää toimivaa resurssointijärjestelmää eri organisaatioiden toimijoiden välillä Asiakkaan palveluketjulla tulee olla vastuuhenkilö ja toiminta ohjataan asiakkaan näkökulmasta palveluketjusuunnitelman avulla Optimipalveluketjussa tuotetaan palveluja sekä verkkopalveluina että fyysisinä palveluina Asiakkuus voi olla joko virtuaalista tai fyysistä Virtuaalinen asiakkuus voi olla mm turva- ja asiointipalveluita (kauppa-, pankki-, apteekkipalvelut ja erilaiset hälytysjärjestelmät), laboratorio- ym tutkimustulosten lukua kotoa omalta päätteeltä, itsehoitoa verkon välityksellä (erilaiset itsehoidon seurantalaitteet, hoito- ja tutkimusohjeet) verkkopalvelut ja -asiointi (neuvolapalvelut verkossa, erilaisten tukien ja avustusten anominen verkkoasiointina, keskustelufoorumit verkossa jne) Tietoa siirretään myös eri ammattiryhmien ja organisaatioiden välillä kuvana, tekstinä ja äänenä (multimedia) hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia (esim kännykät, kannettavat mikrot, digi-tv) Uudistuvat työprosessit asiakaslähtöisten palveluketjujen tukena Asiakkaan asioimisen moninaisuus ja palvelujen tuottamisen erilaiset vaihtoehdot edellyttävät asiakaslähtöistä toiminnanohjausta Asiakas toimii palvelujen suunnittelua ja toteutusta ohjaavana resurssina Keskeisen osan palveluketjun uudistamisessa muodostaa toimijaverkoston yhteinen palvelujen suunnittelu, joka mahdollistuu yhteisen palveluketjusuunnitelman avulla Palveluketjusuunnitelma kokoaa yhteen eri operatiivisissa järjestelmissä sijaitsevan asiakaskohtaisen tiedon Tiedot haetaan eri toimijoiden järjestelmistä aluetietojärjestelmän viitetietokantojen avulla, jolloin hajanaisista tiedoista koostetaan reaaliaikainen asiakkaan tiedoista koostuva asiakasohjautuva palvelujen kokonaisuus Palveluketjusuunnitelma sisältää myös liittymän resurssointijärjestelmään, jonka avulla asiakkaalle voidaan reaaliaikaisesti suunnitella koko palveluketju hyvin pitkälle valmiiksi Palveluketjusuunnitelma sisältää myös toimintaa ohjaavia automatisoitavissa olevia elementtejä Optimipalveluketjussa asiakkaan asiointi palvelujärjestelmässä monimuotoistuu ja muuttaa palvelujen sisältöä Perinteinen vastaanotto ja fyysinen vuorovaikutuskontakti saa rinnalleen ns virtuaaliasioinnin, joka edellyttää palveluprosessien sekä palvelumuotojen ja sisällön uudistumista Myös eri ammattiryhmien välinen verkkoyhteyksien välityksellä tapahtuva yhteistyö eri muodoissaan tulee lisääntymään (virtuaalitiimit) Näin ollen työntekijöiden tulee olla valmiita muuttamaan totuttuja työkäytäntöjä ja olla sekä asenteellisesti että taidollisesti valmiita verkossa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen asioiden hoitoon ja interaktiivisiin palveluihin Työntekijöillä tulee olla halu ja valmiudet kehittää eri verkkopalveluiden muotoja ja hyödyntää multimedian suomia mahdollisuuksia verkkoasioinnissa ja hoidon ja palvelujen tuottamisessa verkkoon Uudistuvat työprosessit edellyttävät uutta työnjakoa eri ammattiryhmien välillä ja vastuiden siirtoa paitsi omassa työorganisaatiossa myöskin eri organisaatioiden välillä sekä uusien ammattiroolien omaksumista, (esim nettilääkäri, nettihoitaja, omaneuvoja, toimitussihteeri, sisällön tuottaja, palveluketjun vastuuhenkilö) 7

8 Tietoturva ja tietosuoja Projektipäällikkö Kirsti-Liisa Orasmaa Satakunnan Makropilotti ry Makropilotin kokeiluun kuuluu myös asiakkaiden tietosuojan ja tietoturvan parantaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua tukevan asiakaskortin sosiaaliturvakortin testaaminen osana tietoturvan ja tietosuojan kehittämistä Asiakkaan suostumus kaiken toiminnan edellytyksenä Makropilotin tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa tiedot liikkuvat asiakkaan suostumuksella sen sijaan, että asiakasta siirretään paikasta toiseen Asiakkaan palvelun nopea ja joustava järjestäminen edellyttää usein asiakasta koskevien tietojen hankkimista muilta häntä hoitaneilta tai palvelleilta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun sosiaalivakuutuksen toimintayksiköiltä Aluetietojärjestelmä antaa mahdollisuuden ylittää organisaatioiden väliset rajat tiedonsiirrossa ja sitä käytetään palvelutilanteissa, joissa tarvitaan asiakaskohtaisia toisessa organisaatiossa syntyneitä tietoja Käytettäessä tätä mahdollisuutta tulee asiakkaalta pyytää suostumus tai kielto kyseiseen palvelutapahtumaan tai palveluketjuun liittyvien tietojen katseluun Sekä suostumus että kielto kirjataan aluetietojärjestelmään Suostumuksen pyytämisen yhteydessä asiakasta tulee informoida, mihin suostumusta tarvitaan sekä kertoa hänelle hänen oikeuksistaan Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä suostumuksen antamisesta Hänelle tulee myös kertoa, että suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa Asiakkaalle on kerrottava niistä myös lakiin perustuvista oikeuksista, jolloin hänen 8 suostumustaan ei tarvita Asiakas voi antaa suostumuksensa missä tahansa, missä aluetietojärjestelmä on käytössä käyttämällä sosiaaliturvakorttiaan ja varmentamalla suostumuksensa sähköisellä allekirjoituksellaan Tällöin suostumuksen antamisesta ei synny kirjallista dokumenttia Palvelutilanteessa asiakkaan suostumus kirjataan sähköiselle lomakkeelle, jonka asiakas allekirjoittaa joko sähköisesti omaa sosiaaliturvakorttiaan käyttäen, tai lomake tulostetaan paperille, jonka asiakas allekirjoittaa Sähköinen lomake tallennetaan suostumuskantaan Paperilla oleva allekirjoitettu lomake säilytetään asiakasta koskevien asiakirjojen osana sen organisaation asiakaskohtaisessa arkistossa, missä suostumus on pyydetty Sosiaaliturvakortti ja käyttäjähakemisto Makropilotissa pilotoitavan sosiaaliturvakortin jakelijana toimii Kela Kortti toteutetaan mahdollisimman hyvin yhteensopivana sähköisen henkilökortin kanssa niin, että kortilla olevan sirun avulla voidaan henkilö tunnistaa sähköisesti, sitä voidaan sähköisessä asioinnissa käyttää allekirjoitukseen ja sillä voidaan lähettää sähköpostia salattuna Sosiaaliturvakortin ulkonäkö toteutetaan niin, että sitä voidaan käyttää henkilökorttina ja Kela-korttina nykyisen kuvallisen Kela-kortin tapaan Sen lisäksi, että kortti toimii avaimena Makropilotin aluetietojärjestelmään, kortin omistaja voi halutessaan tallentaa kortille henkilökohtaisia tietojaan Jokaisella aluetietojärjestelmää käyttävällä on oltava oma henkilökohtainen sosiaaliturvakortti, jolla käyttäjä tunnistetaan ja todennetaan aluetietojärjestelmässä Ammattilainen käyttää työssään omaa sosiaaliturvakorttiaan Aluetietojärjestelmän pääsyvalvontaa varten tarvittavat käyttöoikeus- ja suostumustiedot ovat aluetietojärjestelmässä Aluetietojärjestelmän käyttäjähakemistossa on tiedot kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat joko asiakkaina omalla sosiaaliturvakortillaan kirjautuneet aluetietojärjestelmän käyttäjiksi tai ammattinsa puolesta on kirjattu oikeutetuiksi aluetietojärjestelmän kautta saatavien tietojen käyttöön Tietojen käsittelemisestä jää jälki Kaikesta tietojen käsittelemisestä niiden katsominen mukaan lukien jää jälki aluetietojärjestelmän lokitiedostoon: kuka katsoi, mitä ja missä ja milloin katsoi, mikä oli perusteena katseluoikeuden saamiselle Asiakkaalla on oikeus tarkistaa lokitietonsa Sen lisäksi aluetietojärjestelmässä mukana olevien organisaatioiden edustajien muodostama tietoturvaryhmä seuraa ja valvoo aluejärjestelmän käyttöä määräaikaisella raportoinnilla Toiminta käytännön tilanteissa Valtaosa asiakasta koskevista tiedoista on sen luonteisia, että niiden antaminen edellyttää kysyjän aukottoman tunnistamisen, minkä tähden yleisenä periaatteena on, että aluetietojärjestelmän kautta saatavia muun organisaation tietoja ei saa luovuttaa edelleen

9 Tällaisia tietoja voi kyllä käyttää hyväkseen omassa työssään Ammattilainen saa käyttöönsä ne tiedot, joiden katsomiseen hänellä on käyttöoikeus ja asiakkaan antama voimassa oleva suostumus Aluetietojärjestelmän kautta saatavia tietoja ei saa lähettää faksina, koska käytettävissä oleva tekniikka ei pysty täysin estämään virheelliseen osoitteeseen lähettämistä eikä varmistamaan tarvittavaa tietoturvaa vastaanottavassa päässä Myös sähköpostin käyttö on rajoitettava erikoistilanteisiin, jotka pystytään aukottomasti valvomaan Yritysyhteistyö Makropilotissa Kehittämispäällikkö Tuire Mikola Satakunnan Makropilotti ry Makropilotin tarkoituksena on mm edistää uudenlaista yhteistyötä palvelusektorin ja yritysten kesken sekä tiivistää toimijoiden keskinäistä verkostoitumista Ydinkysymyksinä ovat mm, miten organisoidaan asiakkuus sekä miten saadaan uudenlaista palvelutuotantoa ja miten tämä tulisi organisoida ja hallita Makropilotin ensisijaisena tavoitteena on saumattomien, asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen Uusien toimintamallien toteutuminen edellyttää tuekseen uusia tietoteknisiä ratkaisuja, missä keskitytään kansalaisille ja ammattilaisille suunnattujen sähköisten palvelujen ja aluetietojärjestelmän kehittämiseen Aluetietojärjestelmä tuotekehityshankkeena Aluetietojärjestelmän tehtävänä on tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset, yli organisaatiorajojen ulottuvat informaatio- ja asiointipalvelut Tieto tal- lennetaan ja arkistoidaan organisaatioiden omiin perusjärjestelmiin tai alueellisiin sovellutuksiin Aluetietojärjestelmä sisältää osoitteet, joiden perusteella tieto haetaan asiakkaan omaan käyttöön tai asiakkaan suostumuksella ammattilaisen käyttöön Aluetietojärjestelmä sisältää myös käyttäjän tunnistamiseen, suostumukseen tarvittavat palvelut sekä toimintaympäristökuvaukset ja palveluketjusuunnitelmien hallinnan Aluetietojärjestelmälle ja sen komponenteille on asetettu mm seuraavat tavoitteet: Järjestelmien tulee perustua yleiseen arkkitehtuuriin ja avoimiin rajapintoihin Järjestelmät toteutetaan tuote-ajatteluun perustuen välttäen räätälöintiä Järjestelmien tulee olla yleiskäyttöisiä ja monistettavia Järjestelmät tulee toteuttaa siten, että niille varmistetaan pitkä elinkaari Aluearkkitehtuuri perustuu tulevaisuuden toimintamalleihin, jotka on suunniteltu alueellisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon optimipalveluprosesseiksi Arkkitehtuurin sinänsä tulee olla joustava, eikä se saa rajoittaa toimintamalleja eikä organisaatiorakenteita, vaan sallia erilaiset ratkaisut, kuten toimintojen keskittämisen, erikoistumisen tai ulkoistamisen Aluetietojärjestelmän ydinkomponentit ovat yleiskäyttöisiä ja soveltuvat itsessään minkä tahansa tiedon välittämiseen Varsinainen sisältö tulee sovelluksista ja käyttäjille tarjottavista sähköisistä palveluista Näin ollen aluetietojärjestelmä voi tulevaisuudessa palvella yhtälailla esim kuntien eri hallinnonalojen tiedonvälitystä kuin asiakaskohtaisen hoitotiedon katselua Uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille Tuote-ajattelun taustalla yhtenä tarkoituksena on, että yritykset ottavat riskin ja osallistuvat merkittävällä panostuksella tuotteen kehittämiseen Aluetietojärjestelmä antaa yrityksille mahdollisuuden erikoistumiseen ja helpottaa siten myös pienten yritysten mukaan tuloa kehitystyöhön: kaikkien ei tarvitse hallita esim tietosuojan vaatimuksia, vaan niissä voidaan käyttää aluetietojärjestelmän palveluita Kehittämistyö vaatii yritysten keskinäistä verkostoitumista ja yhteisten pelisääntöjen sopimista mm käytettä- 9

10 vistä standardeista ja rajapinnoista Rajapinnat tulee olla valmiina järjestelmissä Järjestelmien kehittämistapoja joudutaan myös uudistamaan, ja Makropilotissa saatujen kokemusten mukaan uuteen ympäristöön soveltuu parhaiten oliopohjainen lähestymistapa Käyttötapausten (Use Case) mallinnuksen avulla määritellään käyttäjille näkyvät palvelut, mutta samalla myös tunnistetaan tarvittavat komponentit ja tarvittavat sovellukset Näin voidaan eliminoida päällekkäisyydet ja tunnistaa tarvittavat sovellukset Sähköisten palveluiden kehittäminen asettaa uusia haasteita myös nykyisille perusjärjestelmille; niiden on tulevaisuudessa katettava mm seuraavat alueet: Palveluketjujen tunnistaminen ja hallinta, palveluprosessien tukeminen toiminnallisesti Viitteiden käsittely Yhtenäinen, standardoitu käsitteistö ja luokitukset, strukturoitu tieto Tulkinnat asiakkaalle, esitystapamuunnokset Lupamenettelyt, erilaiset käsittelysäännöt tietojen välittämiseksi asiakkaiden käyttöön Palveluiden suunnittelu ja tuki ulkopuolisille resurssivarauksille Aluetietojärjestelmän toteuttaminen vaatii kymmenien yritysten osallistumista Kehittäminen ja käyttö vaatiikin mm tästä syystä johtuen käytännössä uudenlaista yritystoimintaa, mitä Suomessa ei toistaiseksi ole ollut saatavilla Tarvitaan palvelu- ja integraattoriyrityksiä, jotka huolehtivat mm sopimisesta järjestelmiä kehittävien yritysten kanssa, järjestelmien keskinäisestä integroinnista ja kokonaisuuden tarjoamisesta palveluna asiakkaalle Yritysyhteistyön ongelmia Makropilotti on kaksivuotinen hanke, minkä jo käynnistysvaiheessa tiedettiin olevan liian lyhyt aika laajojen toiminnallisten muutosten läpivientiin ja tuotekehitysprojektien valmistumiseen Tarkoituksena onkin kokeilla ja saatujen kokemusten perusteella osoittaa muutoksen hyödyt sekä jatkaa prosessia erikseen sovittavalla tavalla Käytännössä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi yhdistää kokeiluhanketta ja tuotekehitysajattelua, joissa määräaika tulisi olla noin viisi vuotta Yritykset eivät ole olleet kaikissa tapauksissa halukkaita tuotekehitykseen, koska moni asia on vielä samanaikaisesti avoimena, kuten toteutuvatko halutut toimintamallit, kuinka laajasti aluetietojärjestelmää käytetään ja miten prosessi jatkuu Makropilotin jälkeen Kaikki yritykset eivät myöskään ole vakuuttuneita, että asiakkaat osaavat ostaa tuotteita ja valmiita rajapintoja Tuotekehityshankkeet ovat myös perinteisesti perustuneet yrityksen omaan ideaan, mutta tässä tapauksessa asiakkailla on ollut idea ja ovat aktiivisesti mukana määrittelytyössä Hankkeeseen sisältyy sekä tuotekehitys, että sovitus ja käyttöönotto asiakkaan ympäristöön, samanaikaisesti, mikä vaatii näiden osioiden tunnistamista ja eriyttämistä, jotta TE- KES voi osallistua tuotekehityksen rahoitukseen Kaikilla yrityksillä ei välttämättä ole käytettävissä tai olemassa kaikkea sitä tarvittavaa asiantuntemusta mitä Makropilotissa vaaditaan; esim tuotekehitys, uudet teknologiat, integraatio ja mallintaminen Niin kauan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta on standardoimatonta, on myös tuotekehitys vaikeaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ratkaistava, kuinka pitkälle toiminnan tuotteistaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista Lisäksi on myös kiireesti käynnistettävä käsitteiden ja luokitusten standardointi ja tämän työn organisointi, jotta yleensäkin sähköisten palveluiden käyttö turvallisesti, ilman virheellisten tulkintamahdollisuuksien riskiä on sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollista Muutosprosessi jatkuu ja laajenee Makropilotin kohtaamat ongelmat pitää nähdä haasteina ja osaltaan muutoksen vauhdittajina Muutosprosessi on käynnistynyt ja jatkumassa Aluetietojärjestelmän toteuttaminen etenee ja ensimmäisiin kokeiluihin päästään vuoden 2000 lopulla Kevään aikana on todennäköisesti syntymässä uusi palveluryitys, joka vastaa asiakkaalle tulevaisuudessa mm yrityskonsortion kokoamisesta ja tarjoaa käytön aikaiset palvelut Yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa haetaan asiakkaiden keskinäiselle verkostoitumiselle ja yhteiselle sopimiselle ratkaisuja, jotka helpottaisivat ja antaisivat uusia mahdollisuuksia HL7-yhdistys on kehittämässä toimintaansa ja hakemassa mm uusia toimintamalleja yritysten mukaan saamiseksi standardointiin Tämä onnistuessaan on merkittävä tuki tuotekehityshankkeille sekä yritysten että asiakkaiden kannalta katsottuna 10

11 Älykortti tulee terveydenhuoltoon Tietohallintopäällikkö Pekka Ruotsalainen, Stakes Älykorttiteknologia on yksi niistä tarpeellisista tekniikoista, joiden avulla terveydenhuollossa voidaan luoda edellytykset turvallisille ja luottamuksellisille sähköisille palveluille Korttiteknologiaa käytetään apuvälineenä asiakkaan tai ammattilaisen tunnistamisessa Korttia käytetään henkilökohtaisen terveystiedon varastona ja välittäjänä sekä kortin haltijan oikeuksien osoittamiseen Osana terveydenhuollon sähköisiä (tietoverkkoja käyttäviä) palveluja korttia käytetään myös avaimena verkossa sijaitseviin tietoihin sekä välineenä verkossa siirrettävän tiedon salaukseen Älykorttia voidaan käyttää myös tiedon digitaaliseen allekirjoitukseen ja viestin aitouden ja muuttumattomuuden varmentamiseen Korttiteknologiaa me kohtaamme tavallisimmin erilaisten muovisten läpysköjen muodossa Siksi puhutaankin toimikorteista, älykorteista tai sirukorteista Esimerkkejä näistä ovat mm kuvallinen tai kuvaton KELAkortti, luottokortti, jossa on magneettiraita tai upotettu muistisiru/mikroprosessori tai kulunvalvonnan muoviliuska Kännyköiden ns SIM-kortit, joita välillä joudumme vaihtamaan, ovat myös sirukortteja Korteille on ominaista, että ne sekä varastoivat että välittävät tietoa Kortin visuaalinen osa välittää tyypillisesti tietoa kortin jakelijasta (esimerkkinä KELA), kortin haltijasta ja kortin käyttöalueesta Usein kortille on myös talletettu tietoa digitaalisessa muodossa Tiedon talletukseen käytetään mm juovakoodeja (2- ja 3- ulotteinen Barcode), tallennusta magneettijuovalle, muistisirulle sekä mikroprosessorin muistipiiriin Suomalaisessa KELA-kortissa tietoa on tallennettu juovakoodiin, saksalaisessa sosiaalivakuutuskortissa käytetään tietovarastona muistisirua ja uusimmat nk älykortit käyttävät mikroprosessoria Muistipiirejä ovat myös digitaalikameroiden ns memory stick -kortit sekä optisesti luettavat kortit Viimeksi mainittuja kokeillaan mm Japanin terveydenhuollossa Älykorteilla parempi tietoturva Vaikka muistaminen ehkä on älyllistä toimintaa, varsinaisesti älykorteilla (tai sirukorteilla) tarkoitetaan tavallisesti korttia, johon on upotettu mikroprosessori tarpeellisine muisteineen Koska kortilla oleva mikroprosessori on ohjelmoitava, mahdollistaa tällainen teknologia varsin monipuoliset toiminnat Näiden älykorttien merkittävä etu verrattuna magneettijuovakortteihin on parempi tietoturva Monesti puhutaan ns monitoimikorteista Kyseessä on tavallisesti sirukortti, jonka sisältämät ohjelmat mahdollistavat useita eri käyttötarkoituksia (esim kuljetusten maksamisen, kirjojen lainaamisen tai pankkitoiminnot) Sirukorttien yhteydessä voidaan puhua myös kontaktillisista ja kontaktittomista korteista Kontaktikortti toimii vain, kun se on syötetty kortinlukijaan, jolla on mekaaninen kosketus korttiin Kontaktittomissa korteissa (ns antennakortit) korttia voidaan sen tyypistä riippuen lukea ja sen sisältämiä tietoja päivittää joko lähietäisyydeltä (5 20 cm) tai jopa 1 2 metrin päästä Sekä kontaktilliset että kontaktittomat älykortit ovat mekaanisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vahvasti kansainvälisesti standardisoituja Korttiteknologia on suuren volyymin teollisuutta Kortin aihioiden ja sirujen valmistajia on Euroopassakin vain muutamia Sen jälkeen kun kortin aihioon on painettu jakelijan haluamat kuvat ja tekstit ja siru on istutettu siihen, tulee kortti vielä personifioida haluttuun käyttöön Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen jakelija voi luovuttaa kortin varsinaiselle kortin haltijalle Käytännössä kortin jakelija tarvitsee myös tietojärjestelmän (ns card management system), jonka avulla tiedetään, kenelle kortteja on jaettu, mitkä kortit ovat kulloinkin voimassa ja mitkä on mitätöity esimerkiksi katoamisen johdosta Älykorttitekniikan käytön tavoitteet terveydenhuollossa Terveydenhuollossa korttiteknologiaa käytetään ensisijaisesti apuvälineenä asiakkaan tai ammattilaisen tunnistamisessa Lisäksi korttia käytetään henkilökohtaisen terveystiedon varastona ja välittäjänä sekä kortin haltijan oikeuksien osoittamiseen Silloin kun korttia käytetään osana terveydenhuollon sähköisiä (tietoverkkoja käyttäviä) palveluja, korttia käytetään myös avaimena verkossa sijaitseviin tietoihin sekä välineenä verkossa siirrettävän tiedon salaukseen Älykorttia 11

12 voidaan käyttää myös tiedon digitaaliseen allekirjoitukseen ja viestin aitouden ja muuttumattomuuden varmentamiseen Terveydenhuollossa laajimmin käytetyt korttisovellutukset sairausvakuutuskortit, sosiaalivakuutuskortit ja erilaiset terveyskortit eivät sinänsä edellytä toimiakseen tietoverkkoyhteyksiä Nämä kortit ovat ennen kaikkea kortin haltijan tunnistamisen apuvälineitä Lisäksi niissä on tietoa kortin haltijan vakuutusturvasta ja jopa subjektiivisista oikeuksista (esim KELA-kortissa olevat tiedot lääkkeiden erityiskorvauksista ja vammaiskuljetukseen oikeuttavat kaupunkikortit) Tunnistaminen luotettavaksi Terveydenhuollossa ollaan laajalti ottamassa käyttöön tietoverkkoon perustuvia palveluita ja tietoverkkoasiointi Tällaisessa asioinnissa on keskeistä toimijoiden luotettava tunnistaminen, verkossa välitettävän tiedon salaaminen sekä verkossa sijaitsevan terveystiedon käytön hallinta Älykorttiteknologia tarjoaa näihin ongelmiin ratkaisuja Lisäksi se mahdollistaa kansalaiselle henkilökohtaisen terveystiedon kuljettamisen myös sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joissa tietoverkkoja ei ole käytettävissä Terveydenhuollon sähköisissä palveluissa on edelleen voitava varmistaa tiedon aitous ja muuttumattomuus Tämä voidaan toteuttaa korttiteknologiaa hyväksikäyttäen Edelleen voidaan älykorttiteknologian avulla toteuttaa digitaalinen (sähköinen) terveysasiakirjojen allekirjoitus Terveydenhuollon verkkoasioinnissa tulee sekä potilas että palveluja antava ammattilainen voida tunnistaa luotettavasti Yhdeksi ratkaisuksi tähän ongelmaan on potilaskortti, ammattilaiskortti sekä niitä tukeva ns julkisen avaimen infrastruktuuri (PKI) Potilaskortin avulla voidaan sen käyttäjä tunnistaa ja henkilöllisyys varmentaa Terveydenhuollon ammattilaiskortin avulla voidaan varmentaa ammattilaisen henkilöllisyys, se että hänellä on ammatinharjoittajan oikeus ja jopa hänen kulloinenkin ammattilaisroolinsa Asiakkaan kortti ja ammattilaisen kortti voivat olla erillisiä kuten on laita Ranskan VITA- LE-SESAM -järjestelmässä tai perustua yhden kortin käyttöön kuten Suomessa on kaavailtu Tiedon salaus Avoimet tietoverkot eivät tunnetusti ole turvallisia kanavia arkaluontoisen tiedon siirtämiseen Terveystiedot ovat puolestaan hyvinkin arkaluontoisia Siksi niitä käytettäessä on siirrettävät tiedot salattava käyttämällä riittävän vahvaa salausta Nykyisin älykorttien yhteydessä käytetään yleisesti ns epäsymmetristä julkisen avaimen menetelmään perustuvaa teknologiaa, jossa vahva salaus merkitsee vähintään bittistä salausavaimen pituutta Tämä merkkijono (salainen avain) ei saa olla kenenkään muun kuin sen omistajan tiedossa ja se voidaan luontevasti sijoittaa sirukortille Kortille voidaan tallettaa sekä tunnistukseen, salaukseen että sähköiseen allekirjoitukseen tarvittavat avaimet PIN-koodien avulla voi kortin haltija käyttää näitä avaimia ilman vaaraa, että tiedot joutuisivat ulkopuolisten tietoon Älykorttitekniikka näyttääkin tarjoavan mm pankkimaailmassa jo koetellun ratkaisun arkaluontoisen terveystiedon salaamiseen ja sähköiseen allekirjoitukseen Potilaan suostumus Yli organisaatiorajojen tapahtuva potilastiedon käyttö edellyttää poikkeustapauksia lukuun ottamatta aina potilaan nimenomaista suostumusta Toisaalta esimerkiksi laajalti hyväksytty palveluketjuajattelu nojautuu siihen, että potilaan hoitohistoria on ammattilaisen käytettävissä Terveydenhuollon älykortti on käyttökelpoinen väline tämän suostumuksen antamiseen Korttiin voidaan tallettaa kortin haltijan haluama suostumusprofiili ja kun potilas antaa kortin ammattilaiselle, antaa hän myös suostumuksen kortin ilmoittamassa laajuudessa verkossa olevien terveystietojensa käyttöön Silloin kun terveydenhuollon älykorttiin on tallennettu tiedot niistä paikoista, joissa asiakkaan aikaisempia hoitotietoja sijaitsee, mahdollistuu terveyskortin käyttäminen ns avainkorttina (key card) Henkilökohtainen terveystietojen varasto Sirukortti on myös oivallinen henkilökohtaisten terveystietojen mukana kulkeva varasto Korttiin voidaan tallettaa keskeisiä henkilökohtaisia terveystietoja kuten esimerkiksi voimassa oleva lääkitys, tieto kroonisista sairauksista, yhteystietoja, rokotustietoja ja vakuutustietoja On todettava että jotkut suomalaiset asiantuntijat ajattelevat, että kaikki kansalaisen terveystieto tulee tallettaa tietoverkkoon (esim terveyskeskukseen), josta se on aina ammattilaisen saatavissa Tätä ajattelua en ole kohdannut Suomen ulkopuolella Euroopassa, Amerikassa ja Japanissa esimerkiksi korostetaan sitä, että kansalainen itse on terveystietojensa hallinnoija Käytännön ratkaisu tulee varmaankin kulkemaan jossain näiden ajattelutapojen puolivälissä Todennäköisesti kansalaisella tulee olemaan sekä mukana kulkevia että tietoverkkoon talletettuja terveystiedon varastoja, joiden käyttöä hän hallinnoi Euroopan Unioni on viimeaikaisissa linjauksissaan tukenut voimakkaasti kansalaisen henkilökohtaista terveyskorttia mm E-europe ohjelman julkaisemisen yhteydessä 12

13 Terveydenhuollon suomalaisia älykorttitoteutuksia Ensimmäisiä suomalaisia terveydenhuollon älykorttikokeiluja on Kirkkonummen CARDLINK2 -projekti Se on osa monikansallista EU-projektia Hankkeessa on testattu potilastietoa sisältävän terveyskortin toimivuutta lähes vuoden ajan noin kirkkonummelaisella Korttiin on tallennettu supistettu ja paikallistettu versio ns G7-maiden määrittämästä tietosisällöstä (ns G7-Emergency Data Set) Kortti luetaan ja päivitetään web-selaimen avulla Potilaat ovat suhtautuneet korttiin varsin positiivisesti Terveydenhuollon ammattilaisten odotukset painottuvat kortin käyttämiseen avaimena Kirkkonummen, Jorvin ja HYKSin potilastietoihin Tämä toteutuukin parhaillaan HUS-piirissä käynnissä olevassa toisessa EU-hankkeessa eli InterCare -projektissa Sosiaali- ja terveysministeriön asiakaskorttityöryhmän (1998) linjausten pohjalta on Satakunnan Makropilotissa ryhdytty määrittelemään toisen sukupolven suomalaista sosiaalija terveydenhuollon asiakaskorttia Kortin valtakunnallista määrittelyä ja koordinointia suorittaa STM:n asettama ja KELAn vetämä sosiaaliturvakorttityöryhmä Alla olevassa kuvassa on luonnos suunnitellusta sosiaaliturvakortista Sosiaaliturvakortin mikrosiru sisältää henkilön sähköisen tunnistami- sen (ns HST) sovellutuksen sekä sosiaaliturvasovellutuksen Pilotoitavaan korttiin on tarkoitus tallettaa keskeisiä potilaan terveystietoja, työterveystietoja, tiedot viimeisistä käynneistä sekä palveluketjun suunnitelman vastuuhenkilön yhteystiedot Lisäksi kortilla on vain asiakkaan luettavissa kortin käytön lokitiedot Sosiaaliturvakortin suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon sekä mahdollinen G7- että EU-yhteensopivuus Satakunnan Makropilotissa sosiaaliturvakortti on osa aluetietojärjestelmän toimintaa Tavoitteena makropilotissa on pilotoida noin asiakkaalle ja tuhannelle ammattilaiselle jaettua sosiaaliturvakorttia ja saatujen kokemusten pohjalta tehdä linjaukset mahdollisista kansallisista jatkotoimista Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi on pilottivaiheessa yksityinen Terveyspassi älykortti Yksityisyyden suoja ja luottamuksellisuus Luonnos sosiaaliturvakortin ulkonäöstä (STM:n korttiryhmä) Korttiteknologian käytön yksi keskeisiä motiiveja on sen tarjoama mahdollisuus toteuttaa korkealuokkainen tietosuoja Poiketen kansainvälisistä trendeistä on Suomessa päädytty siihen, että myös terveydenhuollossa käytetään yleistä sähköisen asioinnin tunnistustekniikkaa eli HST-ratkaisua (useat muut maat toteuttavat terveydenhuoltospesifistä tunnistusratkaisua) HST-tekniikka on kehitetty sisäasiainministeriön julkaiseman sähköisen henkilökortin yhteydessä, mikä yhdessä Väestörekisterikeskuksen tarjoamien varmennepalvelujen kanssa mahdollistaakin luotettavan tunnistuksen Terveydenhuollon tarvitsema hyvä tietosuoja edellyttää kuitenkin, että HST-tekniikan lisäksi kortinlukijoina käytetään turvalukijoita ja että tietoliikenneyhteys on turvallinen Tietosuojan kannalta on lisäksi muistettava, että älykortin avulla tapahtuva tunnistamisen ja allekirjoittamisen turvallisuus on aina viime kädessä riippuvainen siitä, miten käyttäjä hallinnoi oman korttinsa PIN-koodeja Yksityisyyden suojan toteutumisen näkökulmasta älykortti on vain yksi laajemman kokonaisuuden osatekijä Kortin lisäksi tarvitaan luotettavan kolmannen osapuolen antamat varmenteet, 24 tuntia päivässä keskeytyksettä toimiva sulkulistapalvelu, turvallinen tiedon siirtotie (esimerkiksi ns turva-web) ja yleisissä tiloissa kortin turvalukijat Kortin lisäksi tarvitaan siis kokonainen turvallinen infrastruktuuri, jotta kokonaisuus olisi turvallinen Terveydenhuollossa edellytetään, että potilaan terveystiedot ovat kaikissa käyttötilanteissa aitoja, muuttumattomia ja kiistämättömiä Nämä vaatimukset voidaan toteuttaa älykortin avulla tapahtuvalla sähköisellä allekirjoituksella Lisäksi tarvitaan digitaalisiin potilasdokumentteihin luotettavan aikaleiman ja terveydenhuollon ammattilaisten roolien hallinnan varmennepalvelut Näitä ratkaisuja ollaan parhaillaan toteuttamassa edellä kuvatuissa piloteissa Kansalaisen kannalta on tärkeää, että hän voi luottaa edellä hahmoteltuun teknisesti mutkikkaaseen järjestelmään Yksi luottamuksen synnyttämisen ja ylläpitämisen keino on, että kansalainen voi aina halutessaan (vaikkapa kotitietokoneelta käsin) tarkistaa, kuka hänen terveystietojaan on käyttänyt, koska ja mihin tarkoitukseen Korttiteknologia tarjoaa tähän hyvän ratkaisun, koska kortin käyttä- 13

14 misestä ja käyttäjästä jää aina jälki, joka voidaan tallettaa erilliseen lokitiedostoon tai jopa suoraan kortille Tekniikka Kuten aikaisemmin todettiin on älykorttitekniikka standardisoitunut eikä siinä sinänsä ole mitään terveydenhuoltospesifistä Terveyskortit, kuten myös edellä kuvattu sosiaaliturvakortti, ovat teknisesti normaaleja sirukortteja Sosiaaliturvakorttiin on myös upotettu yleinen HST-sovellutus Tietorakenteiden ja PINin avulla on sosiaaliturvakortti saatu sellaiseksi, ettei siitä voida lukea pilotin ulkopuolisilla lukijoilla arkaluonteisia tietoja Kansainväliset näkymät ja standardisointi Eurooppalaiset ovat japanilaisten lisäksi olleet viime vuosina aktiivisia terveyskorttirintamalla Yksistään Japanissa on käynnissä noin 60 terveyskorttiprojektia Tärkeimpiä eurooppalaisia terveyskorttihankkeita ovat edellä mainittu InterCare-projekti, NETLINK-projekti sekä Ranskan Vitale-Sesam II hanke Merkittäviä pilotteja on myös Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja Slovakiassa Amerikkalaiset ovat nähneet korttiteknologian tarpeelliseksi vain potilaan tunnistamisessa Kuten edellä todettiin, pidetään kansainvälisesti terveydenhuollon ammattilaisten omaa älykorttia tarpeellisena, vaikka me Suomessa uskomme selviävämme ilman sitä Terveyskortin standardisointia varten on kansainväliseen ISO-standardisointielimeen perustettu terveyskorttityöryhmä Sen tavoitteena on luoda nopeasti standardit terveyskortin tietosisällölle ja sille, miten kortille voidaan tallentaa viitteitä Suomalaiset ovat osallistuneet tähän määrittelytyöhön Käytännön standardeja voidaan odottaa lausunnolle jo ensi vuodeksi Lopuksi Puhuttaessa älykorteista ei pidä liikaa painottaa sanaa kortti Samat turvallisen sähköisen asioinnin edellyttämät toiminnat voidaan sijoittaa yhtä hyvin kännykkään, sormukseen, rannekelloon, korvarenkaaseen tai vempaimeen, josta amerikkalaiset käyttävät nimeä token Tulevaisuuden älykortit ovat myös aivan jotain muuta kuin nyt käyttämämme muoviläpyskät Niissä voi olla värinäyttö, näppäimistö, langaton internet-yhteys, biometrinen tunnistusanturi ja puheentunnistin Tulevissa terveyskorteissa voi olla lisätoimintoina vaikkapa pitkäaikainen ekg-mittaus ja analyysi sekä internet-yhteys haluttuun spesialistiin Ei olekaan mielekästä kinata siitä, tarvitaanko yksi vai monta korttia tai ovatko terveystiedot verkossa vai kortilla Tärkeintä on se, että tällä hetkellä älykorttiteknologia on yksi niistä tarpeellisista tekniikoista, joiden avulla terveydenhuollossa voidaan luoda edellytykset turvallisille ja luottamuksellisille sähköisille palveluille 14

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita on Suomessa satoja Projektisuunnittelija Pia Paaso, Etelä-Suomen lääninhallitus Etelä-Suomen lääninhallituksen Helsingin alueyksikössä on tehty valtakunnallinen hankekartoitus Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista Hankekartoitus liittyy Makropilottihankkeeseen Kartoituksen tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys Suomessa meneillään olevista hankkeista Eri puolilla maata on viime vuosina käynnistetty runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita Yksi niistä on Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, Teknologian kehittämiskeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton käynnistämä Makropilotiksi nimetty kokeilu siitä, miten uutta tietoteknologiaa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä Kokeilualueeksi on valittu Satakunta Makropilottiin liittyvät palveluiden sekä sisällölliset että tekniset uudistukset ovat laajoja Uusien ratkaisujen kehittämisen ohella on hyödynnettävä myös olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja Yhteistyötä varten tarvitaan kokonaiskäsitys eri puolilla maata kehitetyistä ratkaisuista ja sovelluksista Makropilottihankkeen tavoitteena on saumattomien hoito- ja palveluketjujen aikaansaaminen ja kansalaisten itsenäisen suoriutumisen tukeminen hyödyntämällä uusia tietoteknisiä ja telemaattisia ratkaisuja Hankkeessa kehitetään henkilön sähköisen tunnistamisen sisältävä uusi sosiaaliturvakortti sekä parannetaan tietosuojaa ja tietoturvaa Alan yritykset ja asiakasjärjestöt osallistuvat kehittämistyöhön Aktiivisia alueita ja valkeita vyöhykkeitä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita löytyi internetin avulla tehdyssä kartoituksessa yhteensä 386 Yrityshankkeita ei juurikaan internetistä löydy niiden tuotekehittelyluonteen vuoksi, joistain Tekesin rahoittamista hankkeista saatiin tiedot suoraan Tekesiltä Myös joitakin järjestöjen hankekuvauksia pyydettiin järjestöiltä itseltään Hankkeiden luokitteluperusteena on käytetty Makropilotin toimintamallijakoa Maantieteellisesti tarkasteltuna voidaan selvästi havaita ns aktiiviset paikkakunnat ja alueet, joihin on kasaantunut sosiaali- ja terveysalan kehittämistoimintaa (kuva 1) Selkeitä hankeryppäitä esiintyy Uudenmaan alueella, Varsinais-Suomessa Turun seudulla, Satakunnassa Porin seudulla, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissakin jonkun verran Vastaavasti hyvin vähän tai ei ollenkaan hankkeita on meneillään Vaasan seudulla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Itä-Savossa Valtakunnallisia, kansainvälisiä tai muuten usealle paikkakunnalle sijoittuvia hankkeita on kaikista hankkeista 47 % Voitaneenkin todeta, että täysin pimennossa eivät luultavasti ole nekään paikkakunnat, joissa varsinaista oman alueen kehittämistoimintaa ei vielä ole Myös julkisen sektorin hankkeet pyrkivät saamaan omalta osaltaan koko valtakunnan mukaan teknologian hyödyntämiseen Kuva 1 Alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet Suomessa Tavoitteena saumaton palvelujärjestelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomia palvelujärjestelmiä tukevia hankkeita on löytyneistä hankkeista 76 % Hankkeet ovat usein pienehköjä, yhteen sektoriin keskittyviä kehit- 15

16 tämishankkeita, verkostoitunutta toimintaa on kuitenkin monessa mukana Saumattomuutta edistäviä, palveluiden sisällön kehittämiseen keskittyviä hankkeita löytyy Makropilotin lisäksi erityisesti Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Uudeltamaalta, yhteensä 102 hanketta eli 23 % kaikista löytyneistä hankkeista Edelleen saumattomuutta tukevaa sähköisen tiedonsiirron ja muun telematiikan hyödyntämishankkeita on 23 % löytyneistä hankkeista Näitä hankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea; erityisesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa Turussa sekä Lapissa Erilaisia sosiaalija terveydenhuollon toimintaan sekä teknologiamäärittelyihin liittyviä luokitus- ja tutkimushankkeita löytyi internetistä 70 kappaletta, 15 % kaikista hankkeista Laajasti käsitettynä suurin osa hankkeista tukee siis saumattomuuden käsitettä Itsenäiseen suoriutumiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä ainakin internetin löydöksen mukaan suhteellisen vähän Vain 52 eli 11 % löytyneistä hankkeista on luokiteltu tähän luokkaan Tämän alan toimintaa on keskittynyt Makropilotin lisäksi erityisesti Pohjois-Karjalaan Sosiaalitekniikka-hankkeen myötä Muita pienehköjä hankkeita on käynnissä mm Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa Internetistä löytyy jo monen alan informaatiopalvelusivuja Moneen kehittämishankkeeseen kuuluu myös palvelusivujen luominen verkkoon, joten informaatio- ja asiointipalveluiden verkkotarjonnan voidaan olettaa olevan kasvamaan päin Löydetyistä hankkeista 52 kappaletta eli 11 % käsitteli informaatio- ja asiointipalvelua Haasteena on varmaankin kaiken jo olemassa olevan sekä tulevan verkkotiedon kokoaminen isompien kokonaisuuksien alle Jo nykyiselläänkin tietoa alkaa olla vaikea löytää Esimerkiksi Makropilottihankkeessa kehitetään verkkoon alueelliset informaatio- ja asiointipalvelusivut, johon kootaan mm alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat tahot käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi Uuden teknologian hyödyntämiseen tähtääviä koulutushankkeita on meneillään vielä suhteellisen vähän (7 % kaikista hankkeista) Koulutushankkeet näyttävät sijoittuvan paikkakunnille, joissa on muitakin kehittämishankkeita Poikkeuksena on Varsinais-Suomi, josta ei löytynyt koulutushankkeita, vaikka alueella on muuten aktiivista hanketoimintaa Stakes on alan merkittävä toimija Hankkeissa toimivista organisaatioista merkittävin yksittäinen taho on Stakes, joka on mukana 20 %:ssa löytyneistä hankkeista Stakes tekee paljon alan tutkimus- ja luokitustyötä, myös itsenäisen suoriutumisen hankkeista Stakes on monessa mukana Sosiaalija terveysministeriö sekä Tekes ovat löytyneiden hankkeiden suurimpia yksittäisiä rahoittajia Järjestöjen osuus oli 17 % löytyneistä hankkeista Järjestöjen hankkeita voidaan olettaa olevan enemmänkin Monilla pienillä järjestöillä ei ole kotisivuja eikä näin ollen hankkeitakaan ole verkossa esillä Muita toimijoita ovat sairaanhoitopiirit, kunnat, yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ymv Päällekkäistä työtä tehdään paljon Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta Suomessa näyttää siis olevan runsasta ja monimuotoista Kehittämistoimintaa on satojen hankkeiden muodossa Hanketoiminta on ei-koordinoitua, minkä vuoksi päällekkäistä toimintaa on käynnissä eri puolilla Suomea Erityisesti samantyyppisiä telelääketieteen, ja -konsultoinnin sekä aluearkkitehtuuriin liittyviä projekteja on useilla eri paikkakunnilla (kuva 2) Sisällöltään ja tavoitteiltaan samanlaisia hankkeita ei kuitenkaan liene järkevää käynnistää saati rahoittaa useita samalla alueella Samantyyppiset hankkeet tulisi saada myös toimimaan yhdessä ja eri projektien tietotaito ja kokemukset tulisi saada nykyistä paremmin muiden käyttöön Lähitulevaisuuden haasteena on näiden kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden tulosten hyödyntäminen niin hankekohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti Kuva 2 Sähköisen tiedonsiirron alueelliset kehittämishankkeet Suomessa Lisätietoja: Pia Paaso Makropilotin valtakunnallinen koordinointiyksikkö Etelä-Suomen lääninhallitus PL 110, Helsinki puh piapaaso@eslhinterminfi Kartoituksen tulokset ja hankkeet ovat myös internetissä osoitteessa wwwoskenetfi 16

17 JUNA kulkee Kehittämispäällikkö Marjukka Saarijärvi, Sisäasiainministeriö Julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke JUNA on osa hallituksen hankesalkkua Hanke kuuluu myös Sitran Kärkiverkostoon, jolla edistetään suomalaista tietoyhteiskuntakehitystä JUNA on verkkoasioinnin kehittämisen koordinointi- ja tukihanke, joka vastaa osaltaan julkisen hallinnon siirtymisestä verkkoasiointiin, verkkopalveluihin ja verkkokulttuuriin Hankkeen toimialana on koko julkinen hallinto valtio, kunnat ja välillinen valtionhallinto Hankkeen toimikausi päättyy vuoden 2002 lopussa Julkisilla verkkopalveluilla tarkoitetaan tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja toisille hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka voivat ulottua yksinkertaisesta tietojen etsinnästä ja tarkistamisesta aina vuorovaikutteisten palvelujen tarjoamiseen ja mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon Verkkoasioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa julkisten palveluiden tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen Hanke käynnistyi viime vuoden lokakuussa, ja sen tavoitteena on mm 1) julkisten verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdaksi arvioida verkkoasioinnin mahdollisuudet ja rajoitteet julkisissa palveluissa 2) varmistaa julkisen hallinnon siir- Julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke JUNA tyminen verkkopalvelujen tuottajaksi ja käyttäjäksi laaja-alaisesti ja riittävän yhtenäisesti 3) parantaa kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia julkisissa palveluissa 4) parantaa julkisten palveluiden laatua ehkäisten riskit kansalaisten syrjäytymiseen ja tukien alueiden tasapainoista kehittymistä 5) parantaa hallinnon palvelukykyä ja kustannustehokkuutta Hanke keskittyy ensisijaisesti kansalaisten, yritysten ja palvelutuottajien tarpeisiin JUNAn keskeisenä tavoitteena on lisätä verkkoasioinnin palveluvalikoimaa ja palveluiden tuottamiseen liittyvää osaamista, jotta yksityinen kansalainen ja yritys voi hyödyntää laadukkaita julkisia palveluja jokapäiväisessä elämässään Tieto- ja viestintäteknologian näkökulmasta hanke rajautuu Internetin ja sen selainkäyttöliittymän hyödyntämiseen julkisten palveluiden tuottamisessa ja käyttämisessä Hankkeen tehtävät ja toimintatavat Ennakoiva rooli: linjaa verkkoasiointia tulevaisuuteen osana hallinnon kehittämistä poliittista päätöksentekoa varten Asiakaspinta: tekee, tukee ja seuraa asiakaspinnalla tapahtuvaa kehitystyötä Reaktiivinen rooli: evaluoi ja kokoaa tietoa jo toteutetusta kehitys- 17

18 REAKTIIVINEN Parhaiden käytäntöjen kokoaja ja julkaisija Evaluoija Koordinoija Pelisääntöjen luoja Hankkeen tehtävät ja toimintatavat ASIAKASPINTA Verkkoasioinnin käytäntöjen kehittäjä Verkkoasiointikulttuurin edistäjä hallintopolitiikassa HALLINTOPOLITIIKKA ENNAKOIVA palveluverkoston kehittämiseen sekä verkkoasioinnin ja -palveluiden laadun ja vaikutusten arviointiin uudet esteettömät WWW-sivut julkaistaan kesäkuussa osoitteessa: Sivuille tulee mm ajankohtaista uutisaineistoa, linkkejä palvelutuottajien ja kehittämishankkeiden sivuille, julkaisuja Sivuilta löytyy jo tällä hetkellä perustietoa JUNA-hankkeesta, hankesuunnitelma ja linkkejä erilaisiin julkisiin verkkopalveluihin Yhteyksiä työstä Hallintopolitiikka: valmistelee ja antaa ohjeita ja pelisääntöjä palvelujen kehittämistyön tueksi Missä JUNA-hanke kulkee tällä hetkellä Hanke on edennyt käynnistämisvaiheesta verkkopalveluiden kehittämisen nykytilanteen selvittämiseen Toukokuussa julkistetaan valtion- ja kunnallishallinnon johdolle ja tietohallinnon asiantuntijoille suunnatun kyselytutkimuksen Verkkopalveluiden kehittämistilanne julkisessa hallinnossa tulokset Yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa toteutettuun kyselyyn vastasi 773 henkilöä, eli 52 % niistä 1 500:sta johtavasta virkamiehestä, joille kyselylomake toimitettiin Heiltä kysyttiin mm näkemyksiä verkkoasioinnin kehittämisesteistä sekä vaikutuksista virastojen, laitosten ja kuntien toimintatapoihin ja asiakaspalveluun Myös odotuksia ja suhtautumista verkkoasioinnin tulevaisuuteen selvitettiin Tulokset julkistetaan kahdessa tilaisuudessa toukokuussa: Kuntapalvelut verkkoon -seminaarissa ja Verkkopalvelut uusi menestystekijä valtionhallinnossa -seminaarissa Tuloksista ilmestyy myös julkaisu JUNA-hankkeen tuottama katsaus: Verkkopalvelut ja kehittämishankkeet julkaistaan touko kesäkuun vaihteessa Ensimmäiset JUNA-avainhankkeet (muiden käynnistämiä hankkeita, joihin JUNA osallistuu) ja omat JUNA-hankkeet valitaan touko kesäkuussa Syksyllä 2000 hanke painottuu entistä enemmän palveluiden ja Projektijohtaja Timo Ojala, puh (09) , timoojala@sminterminfi Kehittämispäällikkö Marjukka Saarijärvi, puh (09) , marjukkasaarijarvi@sminterminfi Kehittämispäällikkö Antti-Olli Taipale, puh (09) , antti-ollitaipale@sminterminfi Osastosihteeri (oto) Mirja Fogelgrén, puh (09) , mirjafogelgren@sminterminfi Sisäasiainministeriö, JUNA-hanke, PL 257, Helsinki Faksi (09) Sähköposti: juna@sminterminfi Internet: 18

19 Siirtyminen elektroniseen terveysja sairauskertomukseen Erityisasiantuntija Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Suomen valtakunnallinen manuaalinen sairauskertomus antaa erinomaisen pohjan yhtenäiselle strukturoidulle elektroniselle terveys- ja sairauskertomukselle, jonka kehittämistyötä on Kuntaliitossa tehty osana osaavien keskusten verkostoa Työssä ei kuitenkaan ole orjallisesti noudatettu manuaalisen kertomuksen mallinnusta, vaan kertomusta on ajanmukaistettu vastaamaan paremmin prosessimaista työtapaa Lähes kaikissa Euroopan maissa ollaan pikku hiljaa siirtymässä elektroniseen terveys- ja sairauskertomukseen Suomessa lähtötilanne on erinomainen, sillä meillä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisesti käytössä valtakunnallisesti yhtenäinen jatkuva manuaalinen sairauskertomus Tämä antaa meille erinomaisen pohjan valtakunnallisesti yhtenäiselle strukturoidulle elektroniselle terveys- ja sairauskertomusjärjestelmälle Tätä alan parhaiden ammattilaisten laatimaa ja yleisesti hyväksyttyä pohjaa hyväksikäyttäen on Suomen Kuntaliitto osana osaavien keskusten verkostoa laatinut pohjan strukturoidulle elektroniselle kertomukselle Siirtyminen elektroniseen kertomukseen on vaiheittaista Paperilla oleva kertomustieto voidaan skannaamalla tallentaa bittikarttana (kuvina) atk:lle Jatkossa näin tallennettua tietoa voi lukea tietojärjestelmissä, mutta sitä ei voi enää jatkossa työstää Sinällään se on hyvä asia, sillä kertomustietoa ei jälkikäteen saakaan muuttaa muuten kuin erillisillä korjauksilla Näin tallennettuun tietoon ei voi myöskään tehdä hakuja ja poimintoja eri yhteyksistä Tämä tilanne poikkeaakin paperikertomuksesta vain siinä, että tietoa voi katsoa näyttöpäätteiltä ja tieto on aina asianmukaisilla oikeuksilla saatavilla useistakin toimipisteistä samanaikaisesti Valtaosaa nykyisin käytössä olevista elektronisista kertomusjärjestelmistä käytetään tekstinkäsittelyjärjestelmien tapaan Niiden tuottamaa tietoa voi siis myös työstää jatkossa, mutta niillä tuotettu tieto on pääosin tekstimassaa, josta erilaisten poimintojen tekeminen on hankalaa Tietoa haetaan lähinnä indeksoitujen hakusanojen avulla Kuntaliiton vetämässä kertomusprojektissa kertomustieto ryhmitellään hoitoprosessin tapahtumien mukaisesti Näin tietoa voidaan katsoa jälkikäteen erilaisilla poiminnoilla Tätäkin olennaisempaa on kuitenkin, että eri toimipisteissä tuotettua kertomustietoa on mahdollista käyttää myös alueellisesti eri toimittajien ohjelmistotuotteilla kaikkien ymmärtämässä muodossa Strukturoitu elektroninen kertomus mahdollistaa uuden sukupolven tuotteiden, kuten esimerkiksi Internetpohjaisten (HTML ja XML) tuotteiden käyttöönoton Valtakunnallinen yhtenäisyys taas mahdollistaa, että toteutuksiin kuluu vähemmän työtä, saamme yhtenäisiä ja yhteen sovitettavia ratkaisuja ja alueellisia tietokantoja Tässä projektissa tehty määritystyö saadaankin käytännössä elämään juuri näiden uuden sukupolven järjestelmätuotteiden kautta Tietomääritystyö toteutetaan vaiheittain Projektin määritystyön painopiste on ollut ydinkertomuksen strukturoinnissa Ydinkertomuksella tarkoitetaan hoitokoostetta, joka sisältää asiakkaan ja/tai potilaan henkilö- ja yhteystietojen lisäksi terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät merkinnät, joissa esitellään tiivistetysti hoitoon tai tarkastukseen hakeutumisen syy, päätavoitteet, hoitomenetelmät ja toimenpiteet sekä loppuarvio ja jatkohoitosuunnitelma Kertomuksen ydin on koko kertomuksen kannalta kaikkein keskeisin osa ja se liittyy kaikkiin erikoisaloihin Tässä työssä ei kuitenkaan ole täysin pitäydytty manuaalisen kertomuksen mallinnuksessa, vaan manuaalista kertomusta on pyritty hieman ajanmukaistamaan niin, että se paremmin vastaa prosessimaista työtapaa yhteistyössä potilaan ja asiakkaan kanssa Pari vuotta kestäneessä työssä on käytetty laajaa asiantuntemusta eri puolilta Suomea sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta Näin perinteiseen struktuuriin tehdyt muutokset ovat olleet harkittuja ja laajan konsensuksen myötä aikaansaatuja Määritystyön tulokset kootaan kolmeen taulukkoon: Ydinkertomuksen rakennetaulukossa kuvataan prosessimaisesti tuotettava tieto Tiedot on ryhmitelty kolmeen otsikkotasoon ja tulkinnan helpottamiseksi on tiedoille annettu täsmennyksiä ja esimerkkejä Ydinkertomuksen sanastossa on määritelty keskeisimmät termit tai niitä on pyritty ohjeistamaan Tä- 19

20 POTILAAN HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT ONGELMAT DIAGNOOSIT TIEDON KULKU HOITOPROSESSISSA RISKIT TULOTILANNE VÄLIARVIO LOPPUARVIO HOITOTIIVISTELMÄ HOITOPALAUTE män avulla pyritään helpottamaan tietojen oikeaa tulkintaa, kun tietoa välitetään eri yksiköiden välillä Ydinkertomuksen tietokuvausten avulla kerrotaan tietojen esitysmuoto, määrämitat tai vaihtoehtoiset arvot Näin mahdollistetaan tietojen vaihto eri tietojärjestelmien kesken ja eliminoidaan erilaiset tulkinnat Raportissa on näiden tietomääritysten lisäksi koottu katsauksia alueellisiin kertomushankkeisiin Raportissa on myös esitetty yleisluonteisia kannanottoja tietosuojaan, elektronisten lomakkeiden mallinnustapaan, elektronisen kertomuksen siirtymäpolkuun, arkistointiin ja tietojen hävittämiseen sekä kertomusrakenteen tekniseen toteutukseen TIIMIN HOITOSUUNNITELMA yhteenveto OHJAUS NEUVONTA yhteenveto ohjaa yhteenveto ROKOTUKSET TOIMENPITEET HOIDON OSA-ALUEIDEN SUUNNITELMAT TUTKIMUKSET HOIDOT TERVEYSTIEDOT SOSIAALITURVA LÄÄKITYS TODISTUKSET LAUSUNNOT Valtakunnallisella koordinoinnilla ei puututa alueellisiin toteutuksiin Valtakunnallisen yhteisen määritystyön tarkoitus on helpottaa paikallisesti tietojen hyödyntämistä ja tiedonvaihtoa eri yksiköiden välillä Kun tieto tallennetaan yhteisesti sovitulla tavalla käyttäen yhteistä terminologiaa, sen hyödyntäminen eri järjestelmätoimittajienkin sovelluksissa on mahdollista Tämä kuitenkin edellyttää, että käyttäjät vaativat, että järjestelmätoimittajat hyödyntävät valtakunnallisesti sovittuja määrityksiä ohjelmistotuotteissaan Valtakunnallisella koordinoinnilla ei kuitenkaan rajoiteta alueellisia toteutuksia ja järjestelmätoimittajien tuotekehitystä Alueellisesti voidaan toiminta, tietokannat, tiedonsiirto- ja arkistoratkaisut toteuttaa halutulla tavalla Vastaavasti yksiköt voivat järjestää omat toimintatapansa, toimintakulttuurinsa ja työnjakonsa itse parhaaksi katsomallaan tavalla Yksilötasolla työn organisointi, käyttöliittymät ja kullekin näkyvät tiedot voidaan toteuttaa kunkin työssään tarvitsemien tietojen pohjalta Tämä määritystyö on Osaavien keskusten verkoston projekti, jonka vetovastuu on ollut Kuntaliitossa Ydintyöryhmään ovat kuuluneet Kauko Hartikainen, Ritva Larjomaa ja Anita Kokkola Projektin osaprojekteihin on osallistunut Stakesin ja VTT Tietotekniikan asiantuntijoita ja STM on tukenut projektia taloudellisesti Määrittelytyössä on käytetty laajaa joukkoa asiantuntijoita eri sairaanhoitopiireistä, terveyskeskuksista ja järjestelmätoimittajilta Työn tuloksena syntyy raportti, joka saadaan jakeluun kesäkuussa 2000 Tämän projektin puitteissa tehtiin myös terveydenhuollon tietojärjestelmäkartoitus, jonka tulokset on koottu Osaavien keskusten verkoston raporttiin Terveydenhuollon tietotekniikan käyttöselvitys 1999 Se löytyy osoitteesta: wwwoskenetfi/dokumentit/ indexhtml Määritystyö jatkuu Määritystyötä jatketaan projektissa, jossa sovitaan tietomääritykset muutamille keskeisimmille erikoisalalomakkeille Työ tehdään samaan tapaan Osaavien keskusten projektina yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja vastaavien erikoisalayhdistysten kanssa Projektia koskevia kyselyitä ja kannanottoja voi esittää Kauko Hartikaiselle: 20