Me niinku opitaan kuunteleen toista
|
|
- Jutta Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anu Nurmela & Kaisa Kuurne Mannerheimin Lastensuojeluliitto Me niinku opitaan kuunteleen toista Tukioppilastoiminta rakentaa myönteistä kouluyhteisöä
2 SISÄLTÖ KUULUUKO NUOREN ÄÄNI KOULUSSA?... 2 MITÄ TUKIOPPILASTOIMINTA ON? vuotta tukioppilastoimintaa... 3 Tukioppilastoiminnan laajuus kouluissa... 7 Tukioppilastoiminnan arki koulussa... 8 TUKIOPPILASTOIMINTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOULUYHTEISÖÖN Ennaltaehkäisevää toimintaa Kohti myönteistä ihmiskäsitystä Lisää vastuuntuntoa ja yhteistyötä EHDOTUKSIA KOULUN HYVINVOINNIN PARANTAMISEKSI Oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edistää turvallista opiskeluympäristöä Koulutuksen arviointi ulotettava oppilaiden hyvinvointiin Tukioppilastoiminta osaksi opetussuunnitelmaa Ennaltaehkäisevä työ koulussa aloitettava riittävän varhain Tukioppilastoiminnan raportti 2002 Kirjoittajat: Anu Nurmela, Kaisa Kuurne Mannerheimin lastensuojeluliitto Ruusulankatu Helsinki Puhelin: (09)
3 KUULUUKO NUOREN ÄÄNI KOULUSSA? Koulun tehtävänä opetuksen lisäksi on tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Koulun arjessa jaetaan onnistumiset ja ilot, mutta myös surut ja kasvukivut. Myös erilaiset nuorisokulttuurit tuovat ilmettään koulun arkeen. Tieto- ja taitosuorittamiseen keskittyvä koulu ei ole riittävä toimintaympäristö vaan tarvitaan epävirallisempaa kohtaamista ja kasvun tukemista, jotta oppilaat kokisivat olonsa mielekkääksi ja turvalliseksi koulussa. Nuoret muodostavat koulussa yhteisön, jossa harjoitellaan kasvua eettiseen vastuunottoon. Luokkayhteisöä hallitsee sosiaalinen peli, jossa käydään valtataisteluja, häviöitä, neuvotteluja ja kiistoja. Uuteen ryhmään tulevat oppilaat ryhmittyvät, etsivät liittoja ja ystävyyssuhteita. Kaikki toiminta on arvioivien katseiden alla, seurauksena voi esiintyä ryhmästä vetäytymistä, yksinäisyyttä tai kiusaamista. Koulun tehtävä onkin tunnistaa luokkayhteisön dynamiikkaa ja kehittää sopivia toimintoja, joiden avulla oppilaat saavat tukea sekä yksilöinä että ryhmänä. Koulun työilmapiirin tulisi olla avoin ja turvallinen siten, että jokainen oppilas voisi tuntea kuuluvansa joukkoon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämä tukioppilastoiminta on koulun opetus- ja kasvatustyötä tukevaa toimintaa, joka keskittyy sosiaalisten vuorovaikutustaitojen edistämiseen, jossa oppilaat itse voivat ottaa vastuuta toisistaan. Tavoitteena on käyttää rakentavasti hyväksi nuorten toveriyhteisön mielenterveyttä tukevia voimia ilman aikuisille kuuluvan vastuun siirtämistä nuorille. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on kehittää kouluyhteisöä siten, että se olisi turvallinen ja inhimillinen paikka jokaiselle. Tukioppilaita on ollut jo 30 vuoden ajan ja toiminta elää vahvasti koulun arjessa. Suurin kiitos toiminnasta kuuluu aktiivisille tukioppilaille sekä heidän ohjaajilleen. Vuodesta toiseen tämä joukko on innokkaasti toteuttanut toimintaa Suomen kouluissa. Tukioppilaita tehtävään motivoi hauskuus, halu auttaa, yhteinen hyöty ja kivat kaverit. Tukioppilaiden ansiosta nuoren ääni kuuluu paremmin koulussa. Eeva Kuuskoski Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri 2
4 MITÄ TUKIOPPILASTOIMINTA ON? Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilaana toimii tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat toimintaan koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilas toimii seuraavissa rooleissa: Yhdysoppilas: edistää koulutulokkaiden sopeutumista uuteen oppilaitokseen pitämällä oppitunteja ja toiminnallisia tutustumisleikkejä Luottohenkilö: ohjaa, neuvoo ja tukee nuorta ongelmatilanteissa sekä tarvittaessa ohjaa muiden palvelujen piiriin Yhteisvastuun lisääjä: järjestää yhteisiä tilaisuuksia, tempauksia ja teemapäiviä yhdessä henkilökunnan ja muiden oppilaiden kanssa Tiedottaja: tiedottaa koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista ja vapaaajasta Nuorten edustaja: edistää yhteistyötä nuorten ja aikuisten välillä sekä tuo nuoren äänen kuuluviin koulussa Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukee koulujen työtä järjestämällä tukioppilaiden, ohjaajien ja kouluttajien koulutuksia sekä tuottamalla materiaalia toiminnan tueksi. Käytännössä toimintaa koordinoidaan 13 piiritoimistossa ja lähes 200 paikallisyhdistyksessä. Keskusjärjestö, piirit ja paikallisyhdistykset muodostavat yhteisen tukiverkoston. Toimintaa pyritään kehittämään pitkäjänteisen laatutyön keinoin. 30 vuotta tukioppilastoimintaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan vuonna 1972 muutamassa pääkaupunkiseudun koulussa. Malli on peräisin USA:sta, Philadelphian kaupungista ja perustuu vertaistuen ideaan, jossa nuoret auttavat ja tukevat toisiaan jakamalla kokemuksiaan yhdessä. Alkuaikoina tukioppilastoiminta painottui huumevalistukseen: tukioppilaiden tehtävänä oli kertoa nuoremmille oppilaille huumeiden vaaroista. 3
5 Toiminta laajeni nopeasti Etelä-Suomen alueelle. Samalla toiminnan sisällössä alkoi korostua ennaltaehkäisevä mielenterveystyö. Tukioppilaiden tärkeänä tehtävänä oli toisten oppilaiden kohtaaminen ja auttaminen sekä kyky kuunnella ja eläytyä toisen asemaan. Tukioppilaiden koulutus keskittyi itsetuntemukseen, toisten auttamiseen sekä neuvonnan ja ohjaamisen vahvistamiseen. Tukioppilaille saattoi avautua ja kertoa ongelmistaan. Tukioppilaan tehtävänä oli opastaa oppilaita muun avun piiriin ja tarvittaessa ottaa yhteyttä kotiin luvulla kouluissa oppilashuoltotyö vahvistui ja tukioppilastoiminta nähtiin tärkeänä linkkinä oppilashuollon ja oppilaiden välillä. Tukioppilastoiminnan avulla haluttiin herättää keskustelua oppilaista yksilöinä ja kritisoitiin koulun persoonattomuutta ja tasapäistämistä. Valtakunnallinen työryhmä ideoi toiminnan tavoitteita koulutyön näkökulmista luvulla toiminta levisi koko maahan, ja tukioppilastoimintaa toteuttavia kouluja oli jo lähes 400. Peruskoulun yläasteiden lisäksi toimintaa oli joissakin lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Toiminnan sisältö alkoi painottua yksilöllisestä näkökulmasta yhteisölliseen ja vuorovaikutustaitoja korostavaan suuntaan. Tukioppilastoiminnan keskeiseksi tehtäväksi tuli lisätä yhteisvastuuta ja yhteishenkeä koulussa. Koulutusten sisällöissä korostettiin ryhmädynamiikkaa ja yhteishengen luomista toiminnallisen lähestymistavan keinoin. Tukioppilaiden tehtävät monipuolistuivat siten, että tukioppilaalla oli monia eri rooleja. Jokainen tukioppilas saattoi toimia itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Toiminnan tuli olla mielekästä ja hauskaa, eikä tukioppilaille saanut asettaa liikaa paineita ja odotuksia. Toiminnassa korostettiin sitä, että siinä on oltava mukana aikuinen ohjaaja. Koulun tehtävänä oli järjestää ohjaajan toimintaan riittävät voimavarat. Tukioppilastoiminta kytkettiin mukaan terveyskasvatukseen: se oli mukana Lääkintöhallituksen rahoittamassa koulujen tupakanvastaisessa kampanjassa. Lisäksi haluttiin kokeilla koulun ulkopuolella toteutettavaa yhdyskuntatyötä, jossa tukioppilaat olivat mukana toteuttamassa keräyksiä huono-osaisille luvulla toiminta oli vakiintunut valtaosaan suomalaisista peruskouluista. Yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehitettiin kummioppilastoimintaan liittyvä koulutusmateriaali, joka keskittyi vastaavaan ala-asteelle suunnattuun toimintaan. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nähtiin edelleen ajankohtaisena tukioppilastoimintaan liittyvänä työmuotona Zonta-järjestön avustuksella kehitettiin Selvä Elämä ohjelma, jossa päihdeva- 4
6 listusta suunnattiin oppilaille, koulun henkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Toimintaideana oli kouluttaa tukioppilaat ohjaamaan toiminnallisia opetusjaksoja 4-6 luokan oppilaille. Vuodesta 1996 tukioppilastoimintaa on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys, joka on mahdollistanut toiminnan systemaattisen kehittämisen. Vuodesta 1989 alkaneen ja jo perinteeksi muodostuneen Koulurauhan julistuksen yhteistyökumppaneiksi tulivat vuonna 1996 Opetushallitus ja vuonna 2000 Poliisi. Koulurauhan vuosittainen julistus tapahtuu lukuvuoden alussa sovitulla paikkakunnalla, jonne koulut kokoontuvat seuraamaan vuoden teemaan liittyvää ohjelmaa. Koulurauhan tavoitteena on tukea kouluvuoden työn aloittamista sekä tuottaa materiaalia koulutyön tueksi. 30-vuotisjuhlavuonna Koulurauhan teemana on turvallinen koulu. Vuosikymmenen lopussa aloitettiin lähialueyhteistyöprojekti Virossa. Projekti kestää viisi vuotta. Keskeinen toiminta-ajatus oli levittää tukioppilastoimintaa virolaisiin kouluihin. Viron tukioppilastoiminnan TORE-hankkeessa koulutettiin aluksi ohjaaja- ja kouluttajaverkosto, jonka jälkeen toimintaa on viety kouluihin. Tavoitteena on, että TORE-hankkeelle luodaan maan kattava organisaatio sekä kouluttaja- ohjaaja- ja tukioppilasverkosto, joka toimii itsenäisesti hankeen loputtua. Yhteistyöprojektiin on kuulunut tukioppilaiden vaihto, jota on toteutettu yhteisten leirien muodossa luvulla tukioppilastoiminta on vakiinnuttanut asemansa perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla. Haasteena on toiminnan sisältöjen laadukkuuden turvaaminen. Toiminnan päämäärä on edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen, jossa yhteistoiminnalliset ja vuorovaikutusmenetelmät ovat keskeisiä. Nykyisin tukioppilaat toimivat yhä enemmän projektimaisesti koko kouluympäristön hyvinvoinnin tukemiseksi. Tukioppilastoiminta on vuosien saatossa sisältänyt erilaisia teemoja (ks. taulukko 1), mutta edelleen ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ovat ajankohtaisia. Niihin riittää haasteita, sillä viimeisten kahden vuosikymmenten aikana nuorten päihdekokeilut ovat yleistyneet 1 ja 1990-luvulla nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille on selvästi yleistynyt. 2 Nykyisin myös suvaitsevaisuuskasvatus nähdään tärkeänä aihealueena. Teoriapainotteisessa peruskoulussa tarvitaan edelleen tukioppilaita nostattamaan yhteishenkeä ja järjestämään nuorille vapaamuotoista ohjelmaa. 5
7 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Sisältö Vertaistuki. - Nuoret auttavat toisiaan. - Yksilönäkökulma; tukioppilas auttajana. - Idea laajeni sosiaalisen kasvun tukemiseen. - Huomio ryhmän toimintaan ja koulun ilmapiirin edistämiseen. - Ennaltaehkäisevä päihdetyö; nuoret pitävät oppitunteja alaasteen oppilaille. - Koulukiusaamisen ehkäisy. - Suvaitsevaisuuskasvatus. - Koulu turvallisena opiskeluympäristönä. - Kummioppilastoiminta alaasteen kouluihin. Vaikuttavuus - Pääkaupunkiseudun alkava huumeongelma. - Nuorten mielenterveysongelmat. - Oppilas yksilönä. - Tupakanvastainen kampanja, muut kampanjat koulun sisällä. - Yhdyskuntatyö; tukioppilaat järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. - Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen yhteistoiminnallisin keinoin. - Lapset ja nuoret vaikuttavat koulun hyvinvointiin projektimaisin ja yhteistoiminnallisin keinoin. Laajuus - Muutama pääkaupunkiseudun koulu. - Levisi nopeasti eteläiseen Suomeen. - Levisi koko maan kouluihin. Mukana lähes 400 koulua. - Mukana muutamia lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. - Toiminta vakiintunutta yläasteilla. - Toimintaa alaasteille kyselyn perusteella 83% perusopetuksen 7-9 vuosiluokista ilmoittanut toteuttavansa tukioppilastoimintaa. Taulukko 1. Tukioppilastoimintaa 30 vuotta 6
8 Tukioppilastoiminnan laajuus kouluissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuoden 2002 alkupuolella valtakunnallisen kyselyn, jossa kartoitettiin tukioppilastoiminnan kattavuutta ja luonnetta Suomen perusopetuksen luokilla. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina ja kirjeitse. Vastausprosentti oli korkea, 83%. Vastanneita kouluja oli 538. Tukioppilastoiminnan kysely 2002 Koulujen kokonaismäärä 649 Vastanneiden koulujen määrä 538 Koulut joissa tukioppilastoimintaa 447 Tukioppilaiden määrä yhteensä Tukioppilasohjaajien määrä yhteensä 488 Taulukko 2. Tukioppilastoiminnan kokonaistilanne Kyselyyn vastanneista kouluista 83%:ssa on tukioppilastoimintaa. Tukioppilaita on kyselyn mukaan koko Suomessa Tukioppilaiden koulukohtainen määrä vaihtelee suuresti koulun koon ja aktiivisuuden mukaan. Tukioppilaiden koulukohtainen määrä vaihtelee yleensä 5-30 oppilaan välillä koulun koosta ja aktiivisuudesta riippuen. Tukioppilastoiminnan ohjaajia on koko maassa 488. Tyypillisesti koulussa on yksi henkilö, joka vastaa koko tukioppilastoiminnan suunnittelusta ja käytännöstä. 10%:ssa kouluista toiminnan ohjaajana toimii työpari. Yleensä tukioppilastoiminnan ohjaaja on opettaja (74%), joskus opinto-ohjaaja (16%) tai koulukuraattori (5%). Joissakin tapauksissa (5%) toimintaa ohjaa joku muu henkilö, kuten kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai rehtori. Alueellisesti tarkasteltuna näyttää siltä, että tukioppilastoiminta on vilkasta kaikkialla Suomessa Lapin lääniä lukuun ottamatta. Lapissa toimintaa on alle puolessa kouluista. Pitkät välimatkat ja koulujen vähäiset voimavarat ovat vaikeuttaneet toimintaa Lapissa. Sielläkin tukioppilastoiminnan aloittamisesta ollaan monissa kouluissa kiinnostuneita. Kyselyn mukaan aktiivisimpia tukioppilastoiminnan alueita ovat Kainuu, Pohjois-Karjala, Häme, Pohjois-Savo ja Satakunta, joiden kouluista yli 90% toteuttaa tukioppilastoimintaa. Haasteena on jatkossa kehittää toimintaan alueellista tasapainoa. 7
9 Lappi 44 Pohjois-Pohjanmaa 73 Kainuu 100 Pohjois-Savo 92 Pohjanmaa 86 Pohjois-Karjala 100 Keski-Suomi Etelä-Savo Satakunta Häme Kymi 84 Varsinais-Suomi 72 Uusimaa 86 0 % 50 % 100 % Kaavio 1. Tukioppilastoiminnan aktiivisuus kyselyyn vastanneissa kouluissa (%) Tukioppilaiden koulutusta toteutetaan monin eri tavoin. Tyypillisimmin koulun oppilaat osallistuvat Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämään tai tukioppilasohjaajan pitämään koulutukseen. Jonkin verran koulutuksia järjestetään yhteistyössä muiden tahojen toimesta, kuten kunnan nuorisotoimen, kansalaisopiston tai seurakunnan kanssa. Koulutuksia voidaan toteuttaa myös naapurikoulun kanssa yhteistyössä. Joissakin tapauksissa vanhat tukioppilaat ovat toteuttaneet koulutuksia ilman aikuista ohjaajaa, joka ei toiminnan sisällön ja päämäärien suhteen ole suositeltavaa. Tukioppilaat tarvitsevat koulutukseen ja toimintaan aikuisen tukea. Tukioppilastoiminnan arki koulussa Tukioppilastoimintaa kartoittavassa kyselyssä ohjaajilla oli mahdollisuus lähettää omia terveisiä, kommentteja ja ehdotuksia Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Ohjaajien terveisistä ilmenee, että valtaosin toimintaa pidetään hyvänä tukijärjestelmänä koulussa ja siitä on hyötyä koulutyön arjessa. Monissa kouluissa tukioppilastoiminnan asema on kuitenkin epäselvä, eikä ohjaajilla riitä aikaa ja jaksamista jokapäiväisen koulutyön lisäksi toiminnan ohjaamiseen. Yleinen toivomus kentällä olikin, että toimintaan saataisiin 8
10 lisää resursseja niin, että toiminnan ohjaaminen voisi olla osa jokapäiväistä työtä. Moni ohjaaja koki myös olevansa yksin ja irrallaan muusta koulutyöstä, sillä tukioppilastoiminta ei kaikissa kouluissa liity kiinteästi koulutyöhön. Ohjaajaverkoston luomista pidettiin tärkeänä. Mannerheimin Lastensuojeluliitolta toivottiin lisää tukea tukioppilaille ja ohjaajille järjestettävään koulutukseen. Myös uusia materiaaleja toivottiin. Viestit kertoivat siitä, että toiminta lepää vahvasti ohjaajien oman motivaation ja vapaaehtoisuuden varassa. Usein toimintaa ideoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan yksin ja muusta työstä irrallaan. Yhteistyö ja innokkaat tukioppilaat ovat se voimavara, jonka varassa ohjaaja on jaksanut tehtäväänsä toteuttaa. Myyrmäen yläasteella Vantaalla tehtiin tukioppilastoimintaa kartoittava haastattelu, jossa haastateltiin tukioppilaita, muutamia 7. luokan oppilaita sekä tukioppilastoimintaa ohjaavaa opinto-ohjaajaa. Myyrmäen yläasteella on 370 oppilasta, tukioppilaita on tällä hetkellä 14. Tukioppilaiden päätehtävänä on ottaa tulevat 7. luokkalaiset vastaan opastamalla ja neuvomalla heitä sekä järjestämällä luokkarajat ylittävää sosiaalista toimintaa. Tukioppilaat tapasivat tulevat 7.-luokkalaiset jo ennen koulun alkua ja viettivät heidän kanssaan yön leirikeskuksessa tutustuen toisiinsa sekä kertomalla yläasteelle siirtymisestä. Haastatellut 7.-luokkalaiset oppilaat olivat tyytyväisiä saamastaan tuesta ja kokivat yläasteelle siirtymisen turvallisena. He pitivät myös koulun yhteishenkeä hyvänä. Tukioppilastoiminnan ohjaajan mielestä koulun ilmapiiri on osin juuri tukioppilastoiminnan myötä hyvä. Toiminta on ikään kuin turvaverkosto, joka on olemassa kaiken varalta. Tärkeintä on tietoisuus siitä, että voi olla turvassa oma itsensä. Myyrmäen yläasteen tukioppilaat ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja kokevat sosiaalisten taitojensa kasvavan tukioppilaana toimimisen myötä. Sekä tukioppilaat että 7.- luokkalaiset olivat yhtä mieltä siitä, että luokkarajojen hämärtyminen vapaamuotoisessa kanssa käymisessä on tärkeä kouluilmapiiriä edistävä tekijä. Jatkossa esiintyvät sitaatit ovat lainauksia Myyrmäen yläasteella tehdystä haastattelusta. 9
11 TUKIOPPILASTOIMINTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOULUHTEISÖÖN Perusopetuslain (1998, 2 ) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Viime vuosina onkin kiinnitetty huomiota oppilaiden terveen itsetunnon, elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. 3 Tukioppilastoiminta on jo valtaosassa kouluja vakiintunut tukimuoto, joka vaikuttaa myönteisesti koulun ilmapiiriin sekä yhteishengen että turvallisuuden luomiseen. Toiminta edistää nuoren vastuuntunnon ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymistä kouluyhteisössä ja oppilaiden aito kuuleminen lisää yhteistä vastuuta omasta oppimisympäristöstä. 4 Toiminta voi myös edistää työtoveruutta oppilaiden ja opettajien välillä, sillä tukioppilaat ovat muille esimerkkinä siitä, miten aikuisten kanssa ja aikuisten maailmassa toimitaan. Opettajien suuntaan tukioppilaat puolestaan voivat viestittää tietoa nuorten maailmasta, suhteesta elämään tai toiveista paremman koululaitoksen suhteen. Ennaltaehkäisevää toimintaa 1990-luvun rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet nuoruuden kokemuksiin hyvin voimakkaasti. Nykynuoruutta eletään yhteiskunnassa, joka vaatii nuorilta pätevyyttä, koulutusta ja sosiaalisia taitoja. Pelkillä tiedoilla ei enää pärjää kilpailuhenkisessä työelämässä luvun koulutuspolitiikka onkin ollut hyvin tuloskeskeistä 5. Tuloskeskeisyyttä korostettaessa kuitenkin helposti unohdetaan koulun asema nuoren koko arkielämän areenana. Tukioppilastoiminta parantaa koulun työskentelyilmapiiriä muun muassa ehkäisemällä koulukiusaamista, sovittamalla ristiriitatilanteissa ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tukioppilaiden järjestämä toiminta luo me-henkeä koulussa ja edesauttaa hyväksyvän ja myönteisen ilmapiirin ja yhteisön syntymistä. Yhteisöllisyyttä opitaan pääasiassa koulussa: jos koulun valmiudet rakentaa positiivista ilmapiiriä ja yhteisöä ovat vähäiset, nuoren yhteisölliset taidot ja kokemukset jäävät kapea-alaisiksi. Sosiaalisen syrjäytymisen siemen näkyy koulussa ryhmistä poissulkemisena ja vetäytyvien oppilaiden yksinäisyytenä. Poikkeavaksi leimautuminen johtaa kouluissa usein kiusaamiseen. Jatkuva, samoihin ihmisiin kohdistuva koulukiusaaminen heikentää itseluottamusta ja vähentää sosiaalisia kontakteja. Kiusaaminen vie kouluista ilon ja työrauhan sekä vaurioittaa yhteishenkeä ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. 6 10
12 Vuonna 1993 tehdyssä koulukiusaamista koskevassa kyselyssä todettiin, että Helsingin yläasteilla noin neljä kymmenestä nuoresta on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Keskimäärin jokaisessa luokassa oli kolme oppilasta, jotka ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi toistuvasti. 7 Koulukiusaamiseen puuttuminen tilanteen ulkopuolisena oppilaana on vaikeaa. Tukioppilaat ovat saaneet koulutusta kiusaamistilanteiden varalle ja tehtäväkseen puuttua kiusaamiseen. ollaan hoidettu se silleen, et on juteltu niiden kanssa ja sit juteltu opon kanssa. Osana oppilasyhteisöä tukioppilailla on opettajia enemmän tietoa ja luottamusta oppilaiden asioissa. Vertaistukeen perustuva tukioppilastoiminta voi ehkäistä alkavia ongelmia. Toiminnan näkökulma on ennaltaehkäisyssä, eikä sitä ole tarkoitettu vakavien ongelmien ratkaisuun Tukioppilastoiminnan keskeisin tavoite on luoda ilmapiiri, jossa kaikki tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Tällöin koulussa on tilaa ja turvaa kasvaa ja kehittyä kohti tasapainoista aikuisuutta. Jo se, että koulussa järjestetään kiusaamista ehkäisevää toimintaa antaa selvän viestin yhteisön toimintaperiaatteista. Kristiina Salmivallin tekemä kartoitus 8 tukioppilaiden kampanjasta eräässä pääkaupunkiseudun koulussa toi esille sen, että sekä itseen että kavereihin kohdistunut kiusaaminen väheni kampanjan jälkeen koulussa. tukareille vois kertoo joitain huolia, et kyl niihin voi luottaa, ettei ne mee levitteleen mun juttui. Kohti myönteistä ihmiskäsitystä Tukioppilaiden saama koulutus ja tukioppilaana toimiminen auttavat lasta ja nuorta löytämään itsestään voimavaroja. Itseluottamus ja esiintymisvarmuus kasvavat, samoin sosiaaliset valmiudet huomioida toisten nuorten tilanteita. et me niinku opitaan kommunikoimaan ihmisten kanssa Suomalainen peruskoulutus antaa varsin hyvät tiedolliset valmiudet lapsille ja nuorille. Sosiaalisten taitojen kehittäminen ja nuoren kasvun tukeminen jäävät helposti tietopuolisten tavoitteiden varjoon. Tukioppilastoiminnan ytimenä on kasvu sosiaalisen vuorovaikutukseen. tukioppilaan tehtävä on olla sosiaalinen, ettei oo vaan oman edun tavoittelija 11
13 Koulussa viihtyminen ja hyvä kouluilmapiiri vaikuttavat myönteisesti oppilaiden hyvinvointiin. Tutkimuksissa on huomattu, että suomalaiset koululaiset viihtyvät muiden Pohjoismaiden koululaisia huonommin koulussa. Suomalaisista kuudesluokkalaisista vain 54% oppilaista kertoi pitävänsä koulunkäynnistä. Tärkeimpinä koulunkäynnistä pitämisen syinä kuudesluokkalaiset mainitsivat kaverit (49%), ja sen, että oppii uusia asioita (52%). Lisäksi neljännes oppilaista pitää mukavaa tekemistä tärkeänä koulussa viihtymiseen vaikuttavana tekijänä. 9 Keskeisimmin kouluilmapiiriin on todettu vaikuttavan kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta, turvallisuuden tunne sekä opettajien ja toverien antama tuki. Suomalaisessa koulumaailmassa näiden saamisessa on koettu ongelmia 10. Tukioppilaat luovat kouluihin viihtyvyyttä ja yhteishenkeä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia, jotka katkaisevat koulun arjen. Eri luokkien eri-ikäiset oppilaat osallistuvat yhdessä erilaisiin teemapäiviin ja tutustuvat toisiinsa. Hauskanpidon positiivisia sivuvaikutuksia ei kuitenkaan ole syytä vähätellä. Se tuo iloa ja energiaa kouluyhteisöön ja voi motivoida muita oppimistilanteita. Ajatus siitä, että koulussa voidaan toisinaan pitää hauskaakin ja unohtaa itse koulutyö tuntuu vapauttavalta. halipäivänä oli ihan erilainen tunnelma, ku kaikki vaan hali toisia. Koulussa, jossa on oman kaveripiirin ja luokat ylittävää vuorovaikutusta ja rakentavaa, iloista toimintaa, voi tuntea olevansa osa yhteisöä. Sellaisessa koulussa viihtyy ja kasvaa myös ihmisenä. Tukioppilastoiminnalla pyritään luomaan helposti lähestyttävän kouluympäristön, johon myös uusien 7.-luokkalaisten sopeutuminen olisi mutkatonta. tukarit sano, et voi tulla jutteleen ja puhuun Omalta osaltaan tukioppilasjärjestelmä on näin luomassa positiivisen kasvun edellytyksiä ja siten sen vaikutukset ulottuvat parhaimmillaan koko oppilasyhteisöön. Lisää vastuuntuntoa ja yhteistyötä Tukioppilailla on mahdollisuus osallistua koulutyönsä suunnitteluun ja kouluyhteisön pulmien ratkaisuun. Tukioppilaat nauttivat sekä opettajien että oppilaiden luottamusta, siten heidän näkemyksensä otetaan vakavasti. Näin heillä on mahdollisuus tuoda myös laajemmin oppilaiden näkökulmaa koulussa päätettäviin asioihin. tukareille voi esittää toivomuksia ja sit ne yrittää parhaansa 12
14 Omakohtainen sitoutuminen toimintaan lisää vastuuta itsestä, toisesta nuoresta ja koko kouluyhteisöstä. Tukioppilastoiminnan kokonaisvaltainen viesti nuorille on, että yleisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille. Tukioppilaat toimivat linkkinä oppilaiden ja koulun aikuisten välillä. He välittävät tietoa esimerkiksi oppilashuoltoryhmään ongelmista, toimivat luokanvalvojan tukena uuden oppilasjoukon ryhmäyttämiseksi tai viestittävät oppilaiden näkökulmia aikuisille. He toimivat yhteistyössä opettajien ja muiden oppilaiden kanssa koko kouluyhteisön hyväksi. Vaikka tukioppilaat ovatkin mukana ratkomassa kouluyhteisön sisäisiä ongelmia, heidän ei yksin tarvitse kantaa vastuuta. He saavat tarvittaessa tukea koulun aikuisilta ja vakavammissa kysymyksissä he kääntyvät suoraan ohjaajan puoleen. kerran yks tukari käveli tosta ovesta sisään ja kysy, tiiätsä, mitä on tapahtunu Silti näissäkin kysymyksissä heidän roolinsa oppilaiden maailman sisällä olevina yhteyshenkilöinä on merkittävä. Aikuisten viestit, jotka myös tukioppilaat hyväksyvät, saavat vertaisten kautta ehkä luontevamman sijan muiden oppilaiden ajatuksissa. Tukioppilaiden välityksellä myös oppilaiden tarpeet ja huolet saavat enemmän kuuluvuutta koulussa. Tukioppilastoiminta ei luonnollisestikaan ratkaise koulun kaikkia sosiaalisia ongelmia, mutta se voi hyvin organisoituna olla mukana rakentamassa toimivaa ja myönteistä yhteisöä, jossa koulutuksen lisäksi on tilaa ja turvaa kehittyä ja kasvaa ihmisenä. 13
15 EHDOTUKSIA KOULUN HYVINVOINNIN PARANTAMISEKSI Oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edistää turvallista opiskeluympäristöä Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 1998, 29 ). Oikeus kattaa sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden. Useat koulut ovat turvallisuuden lisäämiseksi kiinnittäneet huomiota muun muassa opiskelutiloihin, työvälineisiin, työskentelyilmapiiriin sekä koulukiusaamiseen ehkäisyyn. Tukioppilastoiminnan turvaaminen kouluissa vaikuttaa merkittävästi koulun ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Oppilaiden turvallisuutta edistävänä keinona on nähty lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vakiinnuttaminen kouluyhteisössä. 11 Kokemuksen mukaan tämä lisää vastuuntunnetta koko kouluyhteisöstä sekä yksittäisistä oppilastovereista. Tukioppilastoiminta arvostaa oppilaan mahdollisuutta pohtia yhteisössä esiintyviä konfliktilanteita ja etsiä turvallisuutta edistäviä, oikeudenmukaisia ratkaisuja. Kouluyhteisön jäsenten kokema emotionaalinen turvallisuus vaikuttaa fyysisen turvallisuuden rinnalla siihen, miten yhteisön vuorovaikutusmallit toimivat. Osaltaan tukioppilastoiminta muiden toimien ohella vaikuttaa jokaisen oppilaan subjektiivisiin oikeuksiin oppia ja kasvaa turvallisessa ja myönteisessä ympäristössä. Koulutuksen arviointi ulotettava oppilaiden hyvinvointiin Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta (Perusopetuslaki 1998, 21 ). Koulutuksen arvioinnilla tuetaan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä paremmin oppimista tukevaksi ja edistetään tasa-arvon toteutumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kansalliset arviointihankkeet ovat keskittyneet koulutuksen tuloksellisuuden arviointiin: oppimistuloksiin, oppimisvalmiuksiin sekä koulutuksen järjestelmä- ja tila-arviointeihin. Toistaiseksi ainoastaan suurimmat kaupungit ja kuntayhtymät ovat kyenneet aloittamaan koulutuksen arviointia vireämmin. Paikallisen tason koulutuksen arviointijärjestelmät ovat vasta kehittymässä. 12 Huomio kiinnittyy siihen, että arviointijärjestelmät ovat keskittyneet oppimistuloksien ja oppimisvalmiuksien arviointiin. Arviointia ei toistaiseksi ole ulotettu koulun ilmapiiriin, viihtyvyyteen, oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Turvatyöryhmän muistiossa ehdotetaan, että koulutuksen arviointia ja koulu- 14
16 jen itsearviointia kehitettäessä tulee kiinnittää huomio kouluyhteisön hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja turvallisuuden edistämiseen. Koulutuksen tavoitteet liittyvät sekä opetukseen että kasvatukseen, jolloin nämä näkökulmat tulee huomioida myös koulutuksen arvioinnin yhteydessä. Arviointia toteutettaessa esimerkiksi tukioppilailta ja ohjaajilta kerätty tieto voi olla hyödyllistä silloin, kun halutaan arvioida kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Tukioppilastoiminta osaksi opetussuunnitelmaa Kokemustieto on osoittanut, että riittämättömät resurssit ohjata ja kouluttaa tukioppilastoimintaa kaventavat sen mahdollisuuksia ja päämääriä koulussa. Uhkana on, että ohjaajat väsyvät tehtäväänsä, mikäli sitä toteutetaan jatkuvasti ylimääräisenä työnä oman työn ohella. Tämä aiheuttaa kokemuksen, ettei toimintaa arvosteta riittävästi, ja alkuinnostuksen jälkeen toiminta voi alkaa hiipua ajanpuutteen ja väsymisen vuoksi. Joissakin kouluissa tukioppilaat ovat toimineet jopa ilman ohjaajaa, jolloin toiminnasta on puuttunut kokonaan pitkäjänteinen suunnittelu ja yhteistyö koulun muun henkilökunnan kanssa. Parhaiten tukioppilastoiminta näyttää voivan kouluissa, joissa se on sisällytetty osaksi koulutyötä, opetussuunnitelmaan kirjattuna. Joissakin kouluissa tämä merkitsee sitä, että tukioppilastoimintaa toteutetaan valinnaisaineena ja toisissa kouluissa ylimääräisenä kerhotuntina. Kun toiminta on turvattu koulun resursseissa, sitä voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti. Tällöin tukioppilastoiminnan ohjaajalla on aikaa ohjata toimintaa, kouluttaa tukioppilaita, mahdollisuus hankkia itse koulutusta ja ennen kaikkea motivoida tukioppilaita ja koko kouluyhteisöä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Ennaltaehkäisevä työ koulussa aloitettava riittävän varhain Ennaltaehkäisevä työ on tehokasta ja tuloksellista, mikäli sen tarpeet tunnistetaan ajoissa. Tukioppilastoiminta edistää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja ja hyvinvointia. Se on merkittävää ennaltaehkäisevää työtä ja voi ennaltaehkäistä syrjäytymistä koulussa. Tukioppilastoiminnalla on kiistatta saavutettu myönteisiä tuloksia perusopetuksen vuosiluokilla. Toiminta on levinnyt maanlaajuiseksi. Onkin tärkeää, että toimintaa laajennetaan aktiivisesti perusopetuksen vuosiluokille. Huomio koulun viihtyvyyteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää riittävän ajoissa. Esimerkiksi koulukiusaaminen on yleistä alakouluissa. Jotta mahdollisiin ongelmiin pystytään reagoimaan varhaisessa vaiheessa, on ennaltaehkäisevä työ aloitettava ensimmäisestä koulupäivästä. Mannerheimin 15
17 Lastensuojeluliiton ja Opetushallituksen kehittämä kummioppilastoiminta on suunnattu perusopetuksen vuosiluokille. Se toimii tukioppilastoiminnan idean mukaisesti siten, että kuudesluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten kummeina auttamalla oppilaita sopeutumaan uuteen kouluun sekä luomalla kouluun hyvää yhteishenkeä. Kummioppilastoiminnan kehittäminen ja levittäminen tulisi nostaa valtakunnalliseksi hankkeesi. Näin ollen toiminta saisi luonnollisen jatkumon ja oppilaat olisivat tulevaisuudessa koko peruskouluiän tukioppilastoiminnan piirissä. 16
18 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja (2001). Stakes, SVT 2001:4. 2 Nuorten terveystapatutkimus Tupakoinnin ja päihteidenkäytön muutokset :Humalajuominen vähentyy, tyttöjen tupakointi lisääntyy (2002): Stakesin tiedote nro 17/ Heino, Salmi & Bardy (2002): Lamaleikkaukset, hallinnon uudistukset. Teoksessa: Bardy, Salmi & Heino: Mikä lapsiamme uhkaa? 4 Turvatyöryhmän muistio (2000): Opetusministeriö, Helsinki. 5 Lampinen, O. (1998): Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Gaudeamus, Helsinki. 6 Penttilä, E. (1994): Turvallinen koulu. Opetus WSOY, Helsinki. 7 Tikkanen, T. (1993): Kysely helsinkiläisille kouluille koulukiusaamisesta sekä siitä tehdyt yhteenvedot ja tilastot. Helsingin Opetusvirasto. Helsinki 8 Salmivalli, C. (2001): Oppilaat voimavarana kiusaamisen vähentämisessä. Puhe Opetusministeriön, Terveyden edistämisen keskuksen, Helsingin kaupungin, Opetushallituksen, Sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyössä järjestämässä Connect.fi-seminaarissa Kouluväkivallan sovittelusta ks. Pölkki, P. (2001): Oppilaiden syrjäytymisuhkien tunnistaminen ja ehkäisy peruskoulun haasteena. Teoksessa Järventie & Sauli (toim.): Eriarvoinen lapsuus. WSOY, Helsinki. 10 Samdal, O., Nutbeam, Wold, & Kannas (1998): Achieving health and educational goals through schools a study of the importance of the school climate and the students satisfaction with school. Health Education Research 13, s Turvatyöryhmän muistio (2000): Opetusministeriö, Helsinki. 12 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uusien koululakien vaikutuksista ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta (2002): Selonteko on julkaistu opetusministeriön wwwsivuilla osoitteessa: 17
MLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia
MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotOPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu
OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotValtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa
Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna
Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamista ennalta ehkäisevä työ Opetussuunnitelma Kasavuoren
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotVanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013
Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa tapahtuvaa nuorten vertaistukea Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE
VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKysely huoltajille ja oppilaille
Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotOpiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotKoulunuorisotyö Tampereella
Koulunuorisotyö Tampereella nuoriso-ohjaaja osana kouluyhteisöä 1 LAPE koulu, oppilaitos ja vapaa-ajan kehittämisryhmän TOP 4 tavoitteet 1. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen, kaverisuhteiden
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotEnnaltaehkäisevä monitoimijuus: EMOK
Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi koulujen toimintakulttuuria EMOK Opiskeluhuollon koulutuskierros 14.-15.11.2017 Katja Norvapalo, Kaisa Thessler, Miia Välimaa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotKouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotSIMO JANUARY 08, 2015
Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotKoulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit
Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
Lisätiedot