ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty

Transkriptio

1 1 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty

2 2 Sisällys sivu 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen tehtävät ja toiminta 3 3. Vammaisten henkilöiden tilanne yhdenvertaisuuden näkökulmasta 3 4. Espoon vammaispoliittinen ohjelma VPO 4 5. Vammaisneuvosto 5 6. Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot 5 7. Palvelukulttuurin kehittäminen 6 8. Saavutettavuus 8.1. Palvelujen saavuttavuus Tiedottamisen saavutettavuus Ympäristön saavutettavuus 8 9. Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmat ja henkilöstöresurssit Työllistyminen, opiskelu, mielekäs tekeminen Asuminen Vammaisten nuorten asumisen toiveet ja tarpeet Asumisen palautteet Asunnon muutostöiden saattaminen ennalleen Pääkaupunkiseudun hissiryhmä Liikuntaesteisen autopaikka Henkilökohtainen apu Hoidollinen apu Terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälineet Toimeentulotuki Liikkuminen Päivähoito Koulu Liikunta ja kulttuuri Vertaisryhmien/integroitujen ryhmien perustaminen 18

3 3 1. Johdanto Vammaisasiamiehen toiminnassa keskeinen asiakirja on YK:n vammaissopimus, jonka Suomi allekirjoitti vuonna Eduskunta hyväksyi sopimuksen tänä vuonna, mutta jos itsemääräämislainsääntö ei valmistu tällä hallituskaudella, siirtynee sopimuksen ratifiointi seuraavalla hallituskaudelle. Toinen tärkeä asiakirja on valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Ohjelman toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkia politiikan lohkoja kehitetään vammaisten ihmisten oikeuksien, vapauksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Vammaiskysymykset kuuluvat kaikille elämänaloille. Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. Vammaisen henkilöiden tarpeet tulee huomioida kaikissa palveluissa ja toiminnoissa. Tämä huomiointi tarkoittaa kaikkien toimintojen tarkastelua vammaisnäkökulmasta. Erityispalvelujen kuten vammaispalveluissa lähtökohta on asiakkaan yksilölliset tarpeet. 2. Vammaisasiamiehen tehtävät ja toiminta Vammaisasiamies sijoittuu sosiaali- ja terveystoimen esikuntaan, mutta tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamiehen tehtäviä ovat: Edistää yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksin toteutumista Tekee näkyväksi, tekee aloitteita ja järjestää koulutusta vammaisten henkilöiden osallisuudesta ja huomioimista kaikissa palveluissa ja toiminnoissa Osallistuu kaupungin vammaisneuvoston työskentelyyn valmistelijana ja sihteerinä. Toimii poikkihallinnollisena asiantuntijana kaupungin kehittämishankkeissa ja projekteissa. Edistää yhdenvertaisuus huomioiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaikille esteetöntä ympäristöä. Toimii linkkinä kaupungin eri toimijodien ja vammais- ja potilasjärjestöjen välillä. Ohjaa ja neuvoo vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ottaa vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. 3. Vammaisten henkilöiden tilanne yhdenvertaisuuden näkökulmasta Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen muihin kuntalaisiin nähden koskee kaupungin kaikkia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, itse asiassa ihan jokaista espoolaista. Vielä on ainakin osin vallalla käsitys, että vammaisten henkilöiden asiat kuuluvat pelkästään vammaispalveluille. Näinhän se ei ole, vaan vammaisnäkökulma tulee olla kaikessa mukana. Yhdenvertaisuuden edistäminen on uusien näkökulmien löytämistä entuudestaan tuttuun asiaan. Vammaisia henkilöitä ei ole vielä totuttu ottamaan mukaan palvelujen suunnitteluun, vaan tyydymme usein työpöytä ratkaisuihin, vaikka kokemustietoa

4 4 on saatavilla. Yhdessä suunnittelu on innostavaa ja takaa onnistuneen tuloksenkin. Tämän mallin toivon leviävän laajasti kaikkiin kaupungin palveluihin. Vammaispalvelujen toimivuus on tärkeää, koska niitä tarvitaan vammaisten henkilöiden osallisuuden ja perusoikeuksien toteutumiseen. Vammaispalvelujen tarvetta voimme lisätä tai vähentää riippuen siitä asetammeko kaikkien toimivan arjen tavoitteeksi. Paljon on vielä tehtävää osallisuuden toteutumisessa. Vammaiset henkilöt ovat heikoimmassa asemassa olevia, joten on kohtuutonta, että vammaisten henkilöiden palvelujen vähennetään tai maksuja korotetaan. Silloin ei voida huomioida myöskään yksilöllisiä tarpeita. Tällaisia toimenpiteitä olivat mielestäni mm. vammaispalveluiden asiakasmaksujen korottaminen, ilmaisen matkakortin poistaminen ja HSL:n ehdottama alennus- ja vapaalippujen poistaminen. 4. Espoon vammaispoliittinen ohjelma VPO Vammaispoliittisessa ohjelmassa käynnistynyt sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyö on avannut hyvää keskustelua vammaisten henkilöiden osallistumisen esteistä. Ohjelmassa on käynnistetty pilotteja yhteisyössä sivistystoimen kanssa: - Iloisesti liikkumaan - Viihdytään kirjastossa - Vammaiset nuoret mukaan porukkaan - Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön Ohjemassa järjestetään työpajoja, koulutusta ja edistetään tiedottamista saavutettavuudesta mm. internetissä ja kirjallisesti. Piloteista on saatu jo myönteisiä kokemuksia. Onnistuneena pidettiin mm. järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa yhteistyönä järjestettyä tapahtumaa Kaikki pyörii kirjastossa, josta on tulossa joka vuotuinen tapahtuma. Kevään aikana laaditaan vammaispoliittisen ohjelman ajantasainen toimenpidesuunnitelma. Vammaispoliittisen ohjelman vetämässä Esteetön Espoo hankkeessa on mahdollisuus viedä esteettömyyttä eteenpäin Vuoden esteetön teko kilpailun kautta ja luovuttamalla Esteetön Espoo tunnus esteettömille yrityksille, palveluille tai yhteisöille. Esteettömyysneuvoja neuvoo arviointilomakkeen täyttämisessä ja esteettömyyden toteuttamisessa sekä ottaa vastaan vuoden esteetön teko ehdotukset. Toiminta tuo esteettömyyden merkitystä näkyväksi myönteisellä tavalla. Toimintaa kehitetään edelleen.

5 5 Vammaispoliittinen ohjelma - Pilottikohteet - Esteetön Espoo - hanke TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Vammaispoliittisen ohjelman aktiivinen edistäminen ja vaikuttavuus. Esteetön Espoo hankkeeseen kuuluu: Vuoden esteetön teko kilpailu Esteetön Espoo tunnus yrityksille ja kaupungin toimipisteille Esteettömyysneuvoja (määräaikainen), sijainti teknisen keskuksen asiakaspalvelu. TOTEUTUMISEN SEURANTA Ohjelmaan on valittu pilottikohteita sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä nuoriso- ja liikuntapalveluista, kirjastopalveluista, opetustoimesta, erityisopetuksesta sekä yhteispalveluista. Toimenpidesuunnitelma on laadittavana. Esteettömyysneuvoja on määräaikainen. Ehdotan, että esteettömyysneuvoja palkataan vakinaiseen työsuhteeseen Espoon kaupungille. 5. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto-toiminta on tärkeä osa vammaisasiamiehen työtä sekä sihteerinä, asioiden valmistelijana ja niiden eteenpäin viejänä. Vammaisneuvosto tuo asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kokemusasiantuntijan näkökulman, jota vielä liian vähän osataan hyödyntää. Kokemustiedon huomioiminen heti palvelun/hankkeen ideointi vaiheessa säästää muutoksilta myöhemmissä vaiheissa. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että sen toimintaedellytyksiä parannetaan toimittamalla lausuntopyynnöt hyvissä ajoi ja liittämällä mukaan kattava, lautakuntien päätöksentekoon menevä materiaali. Vammaisneuvostoon nimettiin (kaupunginhallituksen päätös ) ensimmäistä kertaa lautakuntien edustajia, koska toimintaa halutaan tehdä näkyvämmäksi ja laajentaa keskustelua vammaisasioista lautakuntiin. 6. Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot On tärkeää löytää toimintatapa, jolla vammaisten henkilöiden osallisuus huomioidaan kehittämisessä ja tehtävissä tutkimuksissa. Vähän on myös tilastotietoja saatavilla. Tilastotietojen tulisi saada vammaisten henkilöiden tilanteesta, eri palvelujen käyttäjinä ja vammaispalveluissa. Vammaisneuvosto on pitänyt tätä tärkeänä mm. lausuntoja laadittaessa.

6 6 Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot Selvitetään vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointi kaupungin kehittämisprojekteissa ja tutkimuksissa Tilastotietojen saaminen mm.vammaiset henkilöt, eri palvelujen käyttäjinä ja hyvinvointiin liittyviä tilastoja Löydettävä toimiva menettely. Uusi ehdotus 7. Palvelukulttuurin kehittäminen Olen tuonut välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin kehittämisen esille aiemmissakin katsauksissa. Asiakkaan kohtaaminen synnyttää luottamuksen asioiden etenemisestä asiakaslähtöisesti. Asiakkaat usein esittävät, että olisi yksi työntekijä, joka ottaisi vastuuta heidän tilanteestaan. Näkisin että tässä on kyse yksittäisten työntekijöiden toiminnan lisäksi sovituista menettelytavoista. Näistä hyviä esimerkkejä on perhe- ja sosiaalipalveluissa kehitetyt toimintamallit huolitilanteisiin. Toinen hyvä esimerkki on Tajua mut toimintamalli, jonka tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille heidän tarvitsemansa palvelut koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti. Vastaavia toimintamalleja tarvitaan lisää. Välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut Välittävän, vastuutaottavan, asiakkaan kokonaistilannetta tukevan palvelukulttuurin levittämiseen suunnitellaan toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja seuranta. Esimerkkejä toimenpiteistä: Perhe- ja sosiaalipalvelu kehittävät huolitilanteisiin toimintamalleja. Tajua mut hankkeen toiminta VPO:n asiakkaan kohtaaminen -koulutus 8. Saavutettavuus 8.1. Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Kaikkien palvelujen saavutettavuus ja saatavuus lisää yhdenvertaisuutta muihin kuntalaisiin nähden ja syrjimättömyyttä. Palvelujen ja toimintojen soveltuminen ja saavuttavuus vammaisille henkilöille ja tärkeä kehittämiskohde, joka hyvin toimiessaan vähentää erityispalvelujen tarvetta. Palvelujen tekemiseen saavutettavaksi tarvitaan monipuolista tietoa vammaisten henkilöiden tarpeista ja vammaisten henkilöiden osallistumista suunnitteluun. Usein huomioinnissa on kyse saavutettavuuteen liittyvästä tiedosta, muistamisesta palveluja kehitettäessä ja uusien näkökulmien oppimisesta.

7 7 Palvelujen saavutettavuuteen päästään helpoiten, kun luovutaan raja-aidoista palvelujen välillä ja aletaan kehittämään palveluja ihmisille yhdessä asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmässä keskeisenä tavoitteena on palvelujen saavutettavuus. Vammaisasiamiehen käytännön työhön olisi hyvä kytkeä myös verkosto, jonka jäsenet voivat tuoda vammaisnäkökulmaa esiin omilla palvelualueillaan. Palvelujen saavutettavuudesta ja saavutettavuudesta lisää eri palvelujen kohdalla. Palvelujen saavutettavuus Kaikkien palvelujen saavutettavuus Toimijoiden verkoston luominen saavutettavuuden edistämiseksi ja vammaisasiamiehen toiminnan vahvistamiseksi Vammaispoliittinen ohjelman toimenpide Kaikkien palvelujen ja toimintojen tehtävä 8.2. Tiedottamisen saavutettavuus Espoon internet-sivut tulee saada esteettömiksi kaikille käyttäjille. Tällä hetkellä ne eivät ole esteettömät. Kaupungin ensimmäiset viitotut videot ovat Esteetön Espoo hankkeen tiedotteet. Viitottua tietoa tarvitaan lisää. Perustuslain mukaan mm. viittomakieltä käyttävien henkilöiden kielelliset oikeudet tulee turvata. (17 3 mom.). Viittomakielilaki on ollut valmisteilla ja se tulee voimaan mahdollisesti jo lähipäivinä. Tiedonsaaminen internetissä palvelujen saavutettavuudesta/ esteettömyydestä toteutuu vammaispoliittisen ohjelman kautta. Sähköinen asiointi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ei ole kaikille soveltuva menettely. Osalle vammaisista henkilöistä tämä on este käyttää sähköistä asiointia. Tähän olisi tärkeää saada kaikille soveltuva kirjautuminen, koska sähköinen asiointi muuten helpottaisi asioiden hoitamista. Tiedottaminen Espoon kaupungin internet-sivut esteettömiksi. Internet-sivujen esteettömyys tulisi toteuttaa kaupunkitasolla. Kaupungin omaa viittomakielistä tiedottamista tulee saada ajankohtaisista asioista ja palveluista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tiedottaa ajankohtaisista asioista viitottuna internet-sivuillaan. Sähköinen asiointia helppokäyttöiseksi Ei ole edennyt Internet-sivujen käyttö hankaloitui mobiiliversioon siirryttäessä. Kaupungin ensimmäiset viittomakieliset videot ovat toteutuneet: Esteetön Espoo hankkeesta ja siihen kuuluvasta Vuoden esteetönteko kilpailusta saa tietoa viitottuna. Sähköiseen asiointiin tulee saada kaikille soveltuva kirjautumistapa..

8 8 Selkokielen käyttäminen on tärkeää mm. vammaispalvelujen sivuilla 8.3. Ympäristön saavutettavuus Ulkoalueet Ulkoalueiden esteettömyyttä on kartoitettu useana vuonna. Toimenpide-ehdotuksia on viety suunnitteluohjelmiin ja varattu rahaa seuraavalle vuodelle. Vuonna 2014 on tehty rakennussuunnitelmia (penkki, käsijohde, valaistus, portaat), jotka toteutetaan vuonna 2015 rahoituksen puitteissa. Osa toimenpiteistä odottaa isompien tie- ja katuhankkeiden toetutumista. Kaikkiin korjaustoimiin raha ei ole riittänyt. Tieto toimenpiteistä on esteettömyysasiamiehellä. Toimipisteet ja julkiset rakennukset Vastaavaa systemaattista kartoitusta kirjattuine toimenpiteineen ei ole kaupungin toimipisteistä ja julkisista rakennuksista tehty. Sellainen kuitenkin tarvittaisiin. Tietoa on jonkin verran saatavilla. Palvelukartan esteettömyystietojen keräämisen yhteydessä saatiin tietoa toimipisteiden esteettömyydestä. Esteetön Espoo hankkeen yhteydessä kartoitetaan myös kaupungin toimipaikkojen esteettömyyttä. Esteetön Espoo tunnuksen saamiseksi. Jonkin verran korjaustoimia on tehty mm. hankittu induktiosilmukoita asiakaspalvelupisteisiin. Esille tulleita esteellisistä tiloja on mm. työväenopistojen toimipisteissä, työpajan tilat Suomenojalla, Etyp:n tilat Leppävaarassa, osa kouluista, osa liikuntatiloista sekä kuntoiluvälineistä ja Soukan kirjaston tilat. Korjauksia on tarpeen vauhdittaa. Esteettömyyskorjauksille tulisi varata korvamerkitty määräraha. Esteellisillä tiloilla on kerrannaisvaikutuksia espoolaisten hyvinvointiin. Esteettömät kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit Kartoitettujen ulko-alueiden korjaustoimenpiteiden toteutus ja seurannasta tiedottaminen. Korjaustoimia on jonkin verran tehty.. Esteettömyysraha on vuodessa, joka ei ole ollut riittävä. Esitän määrärahan lisäämistä ja korjaustoimista tiedottamista. Esteettömyyden systemaattinen huomioiminen kaavoituksessa. Julkiset palvelurakennukset tulee kaavoittaa esteettömille tonteille. Esteettömyysasiamies osallistuu tarvittaessa hankepalavereihin. Tehdyn ohjeen pohjalta kaavoituksen esteettömyysvaatimukset tunnetaan paremmin.

9 9 Esteettömien jalankulkureittien toimivuus varmistetaan myös talvella Joitakin esteettömyyden erikoistason kohteita (jalkakäytävä, bussipysäkki) on nostettu talvikunnossapidossa ylempään luokitukseen. Kalustoa vähennetään, koska kunnossapidon määrärahoja vähennetään. Julkiset tilat ja palvelupisteet Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet kiireellinen kehittämistarve. Korvamerkitty määräraha Espoo toimipisteiden ja toimitilojen esteettömyyskorjauksille. Rakennusprosessin kuvaaminen kaavoituksesta lähtien esteettömyyden näkökulmasta Systemaattinen kartoitus korjausesityksineen tarvitaan. Uusi ehdotus. Uusi ehdotus 9. Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmat ja henkilöstöresurssit Palvelusuunnitelmia on tehty edelleen aktiivisesti. Vuonna kappaletta. Vuosi Asiakkaita, joille tehty palvelusuunnitelma Tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä Lähde: Fakta / Sosiaali Effica Palautetta on tullut palvelusuunnitelmien vaihtelevasta laadusta. Asumiskyselyssä palautetta tuli palvelun ja palvelukokemuksen liian suuresta vaihtelusta. Vammaispalveluissa tehtiin kielteisistä päätöksistä 64 ratkaisua yksilöasioiden jaoksessa. Näistä päätöksistä jaosto on muuttanut/palauttanut 13 päätöstä. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille Vammaisten henkilöiden toimeentulon huomiointi osana palvelusuunnitelman laadintaa Vuoden 2014 aikana on tehty palvelusuunnitelmaa. Tulisi saada tieto, kuinka monella asiakkaalle on voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma lomakkeen laadinta yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa käynnistetty.

10 10 Palvelusuunnitelmista tulisi saada systemaattinen tieto asiakkaiden tarpeista talousarvion laadintaan Ratkaisukeskeinen -dialoginen vuorovaikutus palvelusuunnitelman laadinnassa Systemaattinen tiedon siirto puuttuu. SAS.asiakasohjaustyöryhmään viedään, esim. asiakkaiden palvelusuunnittelussa esille tulevat asumisen tarpeet viedään tiedoksi. Edelleen kehittämistarve Olen aikaisemmissa katsauksissa esittänyt henkilöstöresurssien lisäämistä vammaispalveluun. Edelleen on tullut esiin tilanteita, joissa resurssit eivät riitä. Vammaisten nuorten asumiskyselyssä nuoret ja omaiset toivoivat vammaispalveluilta mm. aktiivista yhteydenottoa asiakkaiden suuntaan ja henkilökohtaisempaa otetta perheisiin ja sitoutumista asiakkaisiin. Vammaispalveluissa on aloittanut tänä vuonna uusi asiantuntija, mikä on tärkeä resurssi palvelujen kehittämisessä. Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Riittävät henkilöstöresurssit vammaispalveluun. Yhdellä sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 429 asiakasta. Kahden palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten (7-11v., 12-17v.) perheille Sosiaalityöntekijöillä on asiakkaita edelleen paljon, jos pyritään asiakkaiden tärkeäksi kokemaan henkilökohtaisempaan työhön ja aktiiviseen yhteydenpitoon asiakkaisiin. 10. Työllistyminen, opiskelu ja mielekäs tekeminen Vammaiset nuoret on huomioitu nuorten elinvoimaisuusohjelmassa mm. seuraavasti: Erityishuomioita ohjelmassa kiinnitetään Työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin sekä romaninuoriin. Vammaisten nuorten osallisuuden edistäminen on tärkeää ja se on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi Espoon vammaispoliittisessa ohjelmassa. Tärkeä osa sekä osallisuuden, ansioiden että henkisen hyvinvoinnin kannalta on työ sekä mielekäs tekeminen. Vammaisten henkilöiden työllistymisessä on vielä monia tiedollisia, rakenteellisia (byrokratia) ja sosiaalisia esteitä, joihin paneutuminen onnistuessaan johtaisi joustavampaan työelämään, jossa hyväksytään kaikki ihmiset. Suomessa on vammaista henkilöä, joista 30 % kokevat työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Vammaisten nuorten työllistymisen eteen on jo käynnistynyt toimia kuten sopimus työharjoittelupaikoista Keskuspuiston ammattiopiston kanssa ja kesätyöpaikkojen varaamisella vammaisille nuorille. Nämä ovat merkittäviä toimenpiteitä työkokemuksen saamiselle.

11 11 Tässä vaiheessa olisikin hyvä käydä läpi työllistymistä vammaisen henkilöiden näkökulmalta. Ehdotankin, että vammaisten henkilöiden opintojen tukeminen, työllistyminen ja mielekäs tekeminen nostettaisiin Espoon tulostavoitteeksi. Espoo tarina ja poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Vammaisten henkilöiden työllistymisen, opiskelun ja mielekkään tekemisen edistäminen Espoon tulostavoitteeksi. Uusi ehdotus. 11. Asuminen Vammaisten nuorten asumisen toiveet ja tarpeet -kysely Espoon sosiaali- ja terveystoimessa toteutettiin keväällä 2014 kysely vammaispalvelujen asiakkaana oleville kotona asuville vuotiaille vammaisille henkilöille. Kyselyn vastausprosentti oli 45 % (kysely lähettiin 281 nuorelle, vastaajia oli 127). Tuloksia hyödynnetään asumisohjelman laadinnassa vuonna Eniten toivottiin erilaisia yhteisöllisiä ja valvottuja asumismuotoja kuten ryhmäkodit ja asumisyksiköt, jossa oman asunnon/huoneen lisäksi on yhteiset tilat (olohuone, keittiö, ruokailutila), mielekästä tekemistä, riittävästi apua, huolenpitoa, esteettömyyttä, pysyvää, tuttua ja ammattitaitoista henkilökuntaa ja avustajia. Moni piti tärkeänä samanhenkistä porukkaa ja tukiverkkoa (vanhemmat, läheiset) Lisäksi mahdollisuus harrastaa, palvelujen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet olivat tärkeitä. Nykyisessä tilanteessa hyvänä koettiin apu, huolenpito, rakkaus, perheen seura, oma rauha ja turvallisuus. Muuton tarpeet liittyivät itsenäistymiseen, yksinäisyyteen (kavereiden puute), vanhempien väsyminen ja vanheneminen. Muuttoon liittyi toisaalta pelkoa yksinäisyydestä, jäämistä ilman riittävää apua ja tekemistä. Suuri osa vastaajista tarvitsi konkreettista apua päivittäisissä toiminnoissa ja osa vastaajista tarvitsi ohjausta päivittäisissä tilanteissa ja arjen hallinnassa. Vammaispalveluilta toivottiin aktiivista tiedottamista, säännöllisiä infoiltoja sekä keskustelua hyvissä ajoin asumisen eri vaihtoehdoista. Vastaajat pitivät tärkeänä, että on riittävästi erilaisia asumisvaihtoehtoja. Nykyinen palveluvalikon kapeus koettiin suureksi ongelmaksi. Useiden tutkimusten mukaan nykyiset palvelukäytännöt eivät tue vammaisen ja hänen perheensä osallistumista ja aitoa yhteystyötä vammaisen nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Perheet kokivat, että päätöksentekijöillä on liian ohut kosketuspinta perheiden elämään. Tulisi olla tieto siitä, kuinka paljon todellisuudessa on vammaisia nuoria, jotka kahden vuoden sisällä ovat halukkaita muuttamaan lapsuudenkodista. Tässä kyselyssä heitä oli 48 nuorta. Tulokset antavat hyvän pohjan asumisohjelman laadintaan ja nuorten ja perheiden vastausten huomioimiseen asumisohjelmassa.

12 Asumispalvelujen palautteet Luottamuksen syntyminen on tärkeää, kun nuori muuttaa omaan asuntoon asumisyksikköön tai ryhmäkotiin. Vammaisasiamiehelle tulleissa palautteissa on nähtävissä, että luottamus syntyy todellisista kokemuksista. Vammaisen nuoren voi olla vaikea tuoda omat näkemyksensä esiin työntekijöille. Vanhemmat tuntevat oman nuorensa ja siksi heitä on tärkeää kuulla. Asumispalveluissa palautetta tuli asukkaiden ja omaisten kuulemisen huomioonottamisesta ja palveluntuottajan konseptista palvelun järjestämisessä, jossa ei ollut mahdollista vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Asumispalvelujen valvonta on tärkeää palvelun laadun varmistamisessa. Yksittäiset valvontakäynnit ovat tärkeitä, mutta varsinkin ostopalveluissa on merkittävää, että sosiaalityöntekijä on yhteydessä asukkaaseen. Palautteiden perusteella tässä olisi kehittämistarvetta Asunnon muutostöiden saattamisesta ennalleen Asunnon muutostöissä on tullut palautetta käytännöstä, jossa vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten henkilöiden esteettömyyttä lisäävien asunnonmuutostöiden saattaminen ennalleen eli esteellisiksi ja asukkaan maksettavaksi. Tämä on johtanut siihen, että osa vaikeavammaisista henkilöistä ei enää voi tai ei uskalla hakea asunnonmuutostöitä, koska ei pysty korvaamaan muutostöiden palauttamista ennalleen. Vammaispalvelulaki korvaa asunnonmuutostöiden kustannukset ja on ristiriitaista että vaikeavammaisen henkilön kuuluisi maksaa asunnon muutostöiden palauttaminen. Tilanne on kohtuuton vaikeavammaisille henkilöille. Asuntojen koordinointia tulisi tehostetaan, niin että esteettömän asunnon tarvitsijat ja em. korjatut asunnot kohtaisivat nykyistä paremmin. Asunnon muutostöissä olisi tärkeää huomioida muunneltavuus, niin että ne ovat soviteltavissa kaikille asukkaille Pääkaupunkiseudun hissityöryhmä Pääkaupunkiseudulle perustettiin hissityöryhmä osana Hissi Esteetön Suomi 2017 hanketta. Vammaisasiamies kuuluu PKS:n hissityöryhmään Espoon kaupungin yhtenä edustajana. Ryhmän tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja välittäminen hyvistä käytännöistä jälkiasennushissiprojekteissa. Ryhmä kehittää viestintää taloyhtiöille ja myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa ryhmän toiminnassa. Espoossa laadittiin tiedote Tarvitsetko hissin päästäksesi ulos tunnetko hissiavustukset? Tiedote lähetettiin hissittömien taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallituksen puheenjohtajille ja jaettavaksi asukkaille. Vuoden 2015 toukokuussa järjestetään jälkiasennushisseistä tiedotustilaisuus. Kiinnostus jälkiasennushissien rakentamiseen on lisääntynyt, mikä tarkoittaa, että Espoon avustusosuutta olisi tarpeen tarkastaa lisääntynyttä tarvetta vastaavaksi.

13 13 Vaikeavammaisten palveluasuminen (VpL) ja kehitysvammaisten asumispalvelut (KvL) Tarvittavien asumispalvelujen järjestäminen ja vaihtoehtojen lisääminen Sosiaalityöntekijöiden parempi perehtyminen perheiden tilanteisiin.. Kaupungin vuokraasuntojen esteettömyys ja koordinointi Hissiavustus Säännöllisten infoiltojen järjestäminen nuorten perheille, asumisvaihtoehdoista hyvissä ajoin. Asumisyksiköiden asukkaiden yhteydenpitoon varattava sosiaalityön resursseja. Esteettömyyskriteereiden laatiminen inva-asuntoihin ja vuokra-asuntoihin. Inva-asuntojen välityksen koordinointi Asiakkaita velvoitetaan palauttamaa ennalleen asunnonmuutostyöt, jotka on tehty vammaispalvelulain mukaisina asunnonmuutostöinä ja olleet siten asukkaalle maksuttomia. Hissiavustuksen varaaminen tarpeen mukaan Kehitettävä Ei toimi riittävästi, tulee kehittää Tämä käytäntö on kohtuuton. Etsittävä menettely, jolla tämä tilanne vältetään. Tältä vältyttäisiin, jos asunnonmuutostyöt olisivat muunneltavia ja esteettömiksi korjattujen asuntojen nykyistä tehokkaampi välittäminen esteetöntä asuntoa tarvitseville Liikuntaesteisen autopaikka Vammaisasiamiehelle on tullut useita palautteita vaikeudesta saada liikuntaesteisen autopaikan vanhojen taloyhtiöiden paikoitusalueelle. Liikuntaesteinen voi joutua jonottamaan LE-autopaikkaa vuosia, mikä on kohtuutonta. Tällaisiin tilanteisiin tulisi löytää ratkaisu, koska muuttaminen pois LE-autopaikan puuttumisen vuoksi on kohtuutonta. 12. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua voidaan järjestää: 1) työnantajamallilla 2) palvelusetelillä 3) ostopalveluna, joka mahdollistaa avun järjestämisen myös kunnan omana toimintana eli palkkaamalla henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille. Vaikeavammaiset henkilöt kokevat tutkimusten mukaan suurimpana vaikeutena juuri avustajien rekrytoinnin ja luotettavan avustajan saamisen. Juridinen ja taloudellinen vastuu on myös hyvin merkittävä. Useat vaikeavammaiset henkilöt voivat haastatella samoja hakijoita ja ilman tietoa toisilta työantajilta. Olisi huomattavasti helpompaa palkata avustaja hyvistä hakijoista. Palautetta on tullut avustajan vakavista

14 14 laiminlyönneistä ja epärehellisyydestä sekä sitoutumattomuudesta työhön. Hankalista tilanteista on tullut palautetta työnantajamallista ja joitakin ostopalvelusta. Espoo ostaa tätä palvelua henkilökohtaisen avun keskus Sentteriltä, joka sijaitsee Helsingissä ja espoolaiset ovat harvoin saaneet sitä kautta avustajia. Tästä palvelusta Espoo maksaa kuitenkin vuosittain. On hyvä, että palveluseteli on otettu Espoossa käyttöön, mutta sitä myönnetään vain pieniin tuntimääriin. Ostopalvelua myönnetään vähiten. Esitän edelleen, että Espoossa otetaan työnantajamalliin käyttöön toimiva avustajavälitys. Sen voi toteuttaa monin tavoin esimerkiksi osana palveluohjaajien työtä, perustamalla avustajapankki tai henkilökohtaisen avun keskus. Esitän, että henkilökohtaista apua tulee saada riittävästi myös palveluna ja toteuttaa sitä myös kaupungin omana toimintana. Alla tilasto henkilökohtaisen avun järjestämistapojen asiakasmääristä vuosina Eri järjestämistapoja sisältävät päätökset henkilökohtaisesta avusta Palvelussa asiakas työnantajana Palveluseteli, jolla asiakas hankkii palvelun Palvelut hankitaan ostopalveluna Asiakkaalla voi olla yksi tai useampi järjestämistapa käytössään. Vuonna 2013 asiakkaita oli yhteensä 555. Espoossa on ollut 400 työnantajamallin käyttäjää vuonna Uskoisin että heistä suuri osa hyötyisi toimivasta avustajavälityksestä. Siten voisi saada pysyvämmän, luotettavamman, kokeneemman ja työhön sitoutuneen avustajan. Espoossa toteutetaan kysely henkilökohtaisen avun työnantajamallista kevään aikana. Henkilökohtainen apu Toimivan avustajavälityksen (myös sijaiset) ja toteuttaminen. Toimivan avustajavälityksen toteuttamiseen on useita eri toteuttamistapoja. Myös lakisääteiset velvoitteet on mahdollista siirtää toisen tahon hoidettavaksi Avustajien koulutus Ei ole toteutunut Avustajavälitys olisi mielestäni välttämätön luotettavan avustajan ja sijaisten saamiseksi. Voisi toteuttaa mm. palveluohjaajien työnä, avustajapankkina tai oman avustajakeskuksen perustamisena, jossa avustajavälitys ja vahva tuki henkilökohtaiseen avun toimivuuteen Mahdollisuus siirtää lakisääteiset velvoitteet toisen tahon hoidettavaksi. Avustajien koulutus käynnistetty Omniassa.

15 15 Henkilökohtaisen avun toteutus omana toimintana palkkaamalla avustajia ja palvelusetelin ja ostopalvelun käyttäminen tarpeen mukaan. Linjaus työnantajamallin ensisijaisuudesta aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita Kaupungin omien avustajien käyttöönotto tärkeä kehittämistarve 13. Hoidollinen apu Kriisiavun kehittämiseen on edelleen kiireellinen tarve. Olen saanut palautteita kriisipäivystyksen toiminnasta niin sosiaali- ja kriisipäivystyksen osalta että vammaispalvelujen kriisiavun osalta. Palautetta antaneet vammaisten lasten perheet ovat kokeneet, että he eivät saa apua kriisitilanteissa. Palaute on koskenut pääasiassa akuutin hoitoavun saamista kotiin tai hoitopaikan saamista. Esimerkiksi tilanteissa, joissa yksinhuoltaja sairastuu ja joutuu menemään sairaalaan tai lapsi pitää viedä kiireellisesti lääkäriin. Hoiva-avustaja ei ole lakisääteinen, vaan on Espoossa kehitetty tilanteeseen, jossa on katsottu, että vaikeavammaiselle henkilölle ei voi myöntää henkilökohtaista apua. Hoiva-avustajassa on käytössä työnantajamalli, jossa esimerkiksi omainen toimii työnantajana. Hoiva-avustajan välitystä ei ole. Kriisiapu Kriisiapu on erittäin kiireellinen kehittämistarve Hoitoavun saaminen kotiin akuuteissa tilanteissa on vammaisten lasten ja nuorten perheissä kiireellinen kehittämistarve. Myös muita avunmuotoja ja helppoa tiedonsaantia tulee kehittää. Lapsiperheiden perhetyö Palveluohjaus-hankkeessa esitetty tilastojen kehittämistä Lapsiperheiden perhetyö suunnattu Tilastointi käynnistynyt, tilastot saadaan vuonna 2015, täydennän Hoiva-avustaja Selvitettävä mitä hoiva-avustaja tarkoittaa ja mitkä ovat myöntämiskriteerit ja laadittava toimintaohje Toimintaohje tilapäishoidosta valmisteilla, samalla täsmennetään hoivaavustajakysymys. 14. Terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälineet Terveyspalveluihin tarvitaan lisätietoa vammojen vaikutuksista sairaanhoidossa. Tieto on nyt riittämätöntä ja on johtanut lisävammoihin. Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen saatavuus on turvattava, esimerkiksi iän perusteella voidaan siirtää perusterveydenhoitoon. Kuntoutuksen kenttä on hyvin pirstaleinen, vaikka on hyvin tärkeä vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Asiakkaiden ja työntekijöidenkin on vaikea hahmottaa kuntoutuksen eri muotoja ja miten ne

16 16 parhaiten toimivat asiakkaan kokonaistilanteen kannalta. Kuntoutussuunnitelmien saamista on rajoitettu, vaikka asiakasta saatetaan ohjata se pyytämään. Apuvälineiden kilpailutus on johtanut tilanteeseen, jossa palveluntuottaja ei osaa tehdä kaikkia asiakkaiden tarvitsemia apuvälineitä. Asiakas ei kuitenkaan tiedä, mitä palveluntuottajan kanssa on sovittu ja mitä hän voi edellyttää. Terveys Kuntoutus, terapiat, apuvälineet Tiedon lisääminen terveydenpalveluihin vamman/vammojen vaikutuksista. Nykyisessä tilanteessa, jossa tietoa on liian vähän, voidaan aiheuttaa jopa merkittäviä lisävammoja. Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen saatavuus ja jatkuvuuden turvaaminen varmistettava. Kuntoutus ja sen eri toteutustavat monitahoinen ja vaikea asiakkaan hahmottaa. Kuntoutuksen selkeyttäminen ja tiedottamisen lisääminen Kuntoutussuunnitelmien laatiminen kaikille sitä tarvitseville ja siitä tiedottaminen Apuvälineiden kilpailutus kolmen vuoden välein, asiakkaalla vastuu seurannasta. Etsittävä asiakaslähtöinen toimintatapa Uusi esitys Erikoissairaanhoidon saatavuuden ja avoterveydenhuollon koordinoinnissa kehitettävää Uusi esitys Uusi esitys Uusi esitys 15. Toimeentulotuki Toimeentulotuki Toimeentulotuessa tulisi huomioida vammaisuudesta aiheutuvat lisäkulut Ei ole edennyt. 16. Liikkuminen Kuljetuspalvelukeskuksen lopetettua asiakkaille myönnettiin matkat, joita he olivat saaneet vapaa-ehtoisesta matkan yhdistelystä. Useilta asiakkailta matkojen määrä on vähennetty 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kk perusteena, että tuolloin matkoja ei myönnetty tarpeen mukaan, vaan käytön mukaan. Vammaispalvelulaki edellyttää kuitenkin matkojen myöntämistä tarpeen. Tuolloin kuitenkin käytön mukaan

17 17 toteutetut matkat todettiin myös tarpeellisiksi. Minimimäärä 18 matkaa/kk ei riitä harrastuksiin, jotka voivat olla mm. terveyden ylläpitämisessä erittäin tärkeitä. Kuljetuspalveluista kielteisen päätöksen ovat saaneet henkilöt, joille on se aiemmin myönnetty, vaikka asiakkaan vamma on pysynyt samana. Vammaispalvelujen myöntämä ilmainen matkakortti on myös poistettu. HSL on myös valmistellut päätöstä, jossa alennus- ja vapaalippuja esitetään poistettavaksi alentuneen liikkumis- ja/tai toimintakyvyn omaavilta henkilöiltä vedoten joukkoliikenteen esteettömyyteen. Joukkoliikenne ei kuitenkaan ole kaikilta osin ja kaikille käyttäjäryhmille esteetöntä. Tämä päätös todennäköisesti vähentää vammaisten henkilöiden joukkoliikenteen käyttöä lisäten tarvetta kunnan kustantamaan vammaispalvelulain kuljetuspalveluun ja ehkäisee vammaisten henkilöiden osallisuutta. Kuljetuspalvelumatkoja on samanaikaisesti vähennetty. Espoossa oli hanke, jossa kehitettiin saattajapalvelua, mutta se ei edennyt. Vammaispalvelulain mukainen saattajapalvelu liittyy kuljetuspalveluun. Henkilökohtainen avustaja voi toimia saattajana, siinä kuitenkin henkilökohtainen apu kohdassa kertomiani ongelmia ja sen kustannukset tulevat myös kuntien maksettavaksi. Kuljetuspalvelut ja saattajapalvelut Kuljetuspalvelumatkojen myöntäminen tarpeen mukaan Kuljetuspalvelukeskuksen lopetettua asiakkaille myönnettiin matkat, joita he olivat saaneet vapaa-ehtoisesta matkan yhdistelystä. Useilta asiakkailta matkojen määrä on vähennetty 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kk. Tämä määrä ei riitä mm. harrastuksiin, jotka tulisi sisältyä asiointi ja virkistysmatkoihin. Palveluliikenteen kehittäminen Espoossa on meneillään palvelulinjojen suunnittelu. Ehdotus asiakkaan hakemisesta ja noutamisesta kotoa, jos se tarkoittaa pientä poikkeamaa ajoreitistä ei ole edennyt. 17. Päivähoito Päivähoidon osalta palautetta on tullut kuntouttavan päivähoidon saamisesta, josta päätös tehdään vammaispalveluissa. Päivähoito Kuntouttavan päivähoidon maksuttomuus kaikille tarvitseville, ilman diagnoosirajausta Kuntouttavan päivähoidon saaminen vaikeutunut myös kehitysvammaisten lasten perheille.

18 Koulu Koulutoimessa pyritään kehittämään vammaisten nuorten koulunkäyntiä tukevia toimia. Edelleen nivelvaiheet ala-asteelta yläasteelta siirtyminen ja yläasteella sopivan jatkokoulutuspaikan saaminen ovat haasteellisia tilanteita. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on käynnistymässä suomenkielisen opetuksen kassa yhteistyössä pilotti Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön. Koulu Vammaisille lapsille mahdollisuus käydä lähikoulua yleisopetuksen ryhmässä vanhempien niin halutessa Opinto-ohjauksen kehittäminen vastaamaan vammaisten nuorten tarpeita peruskoulun loppuvaiheessa. Toteutuminen vaihtelee. Esteenä voi olla mm. tukipalvelujen riittämättömyys ja koulutilojen esteellisyys. Koulukiusaamisesta on tullut palautetta. Lakiuudistuksen seurauksena tilanne jossain määrin parantunut 19 Liikunta ja kulttuuri Tärkeää on edelleen kehittää kaikille sovellettua liikuntaa ja integroituja harrastusryhmiä. Harrastuksiin kuljetuksen järjestäminen olisi tärkeää, kosta vammaispalvelumatkat eivät välttämättä riitä harrastamiseen. Vammaispoliittisessa ohjelmassa suunnitteilla Iloisesti liikkumaan teemavuosi, jossa näitä asioita pyritään kehittämään. Vapaa-aika Kaikille soveltuvien harrastusmahdollisuuksien kehittäminen Vammaiset nuoret on suuri väliinputoaja ryhmä. Heille tulee järjestää integroituja ryhmiä liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan; huomioiminen kuljetuspalvelupäätöksissä ja yhteiskuljetuksien järjestäminen Työntekijöiden koulutusta on lisätty soveltavasta liikunnasta. Ryhmiä on jonkin verran lisätty. Haasteena on ollut nuorten tavoitettavuus. Vammaispoliittisen ohjelman pilottien yhtenä keskeisenä tavoitteena. Vammaispalvelujen myöntämät kuljetuspalvelumatkat matkat eivät useinkaan riitä harrastuksiin osallistumiseen. Matkoja tulisi myöntää enemmän ja liikuntapalvelujen järjestää enemmän yhteiskuljetuksia. 20. Vertaisryhmien/integroitujen ryhmien perustaminen Sekä vertaisryhmille että integroiduille ryhmille on tarve. Ryhmiin olisi olla helppo tulla ja osa voisi olla toiminnallisia ryhmiä.

19 19 Vertaisryhmien perustaminen Vertaisryhmien ja vertaistoiminnan perustaminen vammaispalvelujen ja/tai nuorisopalvelujen ja järjestöjen yhteistyönä Ei ole edennyt.