Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että:

Transkriptio

1 Vammaisneuvosto Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen 236/050508/2009 VAMMNEUV 26 Valmistelevan työryhmän ehdotus vammaisneuvostolle: Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että: 26.1 käytetään pohjana Suolahden kaupungin ja Äänekosken kaupungin vammaispoliittista ohjemaa, jotka ovat sähköisessä muodossa käytettävissä (lähde mainiten), sekä tarvittavilta osiltaan kehitysvammaisille tarkoitettua Äänekosken kaupungin palveluopasta 26.2 täydennetään ja saatetaan ajan tasalle ohjelma niiltä osin, kun palvelut ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan välillä 26.3 huomioidaan hyvinvointikertomusten rakentuminen ja sen yhtymäkohdat vammaispoliittiseen ohjelmaan kaupunginhallitus nimeää työryhmän toteuttamaan vammaispoliittisen ohjelman uudistamisen niin, että vammaispoliittinen ohjelma on valmiina esiteltäväksi vammaisneuvostolle ja hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle viimeistään vammaispoliittisen ohjelman toteutumista arvioidaan vammaisneuvostossa 2010, jolloin vammaisneuvosto kerää vammaispoliittisen ohjelman vaikutuksesta tietoa eri hallinnonaloilta ja vammaisilta henkilöiltä sekä vammaisjärjestöiltä vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen nimetään työryhmä, johon tulee edustajat vammaisneuvostosta, eri hallinnon aloilta, myös mahdollisesti terveydenhoidon puolelta. Kuitenkin vähintään niin, että vammaisneuvostoa edustaisivat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri ja mielellään liikuntaesteisiä edustava neuvoston jäsen vammaispoliittinen ohjelma laaditaan oppilastyönä vammaisneuvoston johdolla.

2 Hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL 31 Aiemmat vammaispoliittiset ohjelmat on Suolahdessa laadittu vuonna 2002 ja Äänekoskella vuonna Kummakin lähtökohtana on ollut " Yhteiskunta kaikille " - periaatteen toteutumisen tuki ja seuranta. Sumiaisissa erillistä vammaispoliittista ohjelmaa ei ole ollut. Kaupunginjohtajan ehdotus: Uuden Äänekosken vammaispoliittisen ohjelman laadinnassa voidaan hyödyntää näitä aiempia suunnitelmia huomioiden myös kaupungin hyvinvointikertomus. Keskeistä uuden vammaispoliittisen ohjelman laadinnassa on huomioida muuttunut palvelurakenne ja toimintaympäristö koko kunnan alueella. Tästä näkökulmasta kyse ei ole ainoastaan aiempien suunnitelmien päivityksestä ja yhteensovittamisesta, vaan laajemmasta tehtävästä. Vammaispoliittisen ohjelman laadintaan on käytettävissä opiskelijan työpanosta siten, että vammaispalvelun palveluohjaaja vastaa laadinnasta osana sosionomi ( AMK ) opintojaan ja harjoittelujaksoa Pieksämäen Diakonia ammattikorkeakoulusta. Laadinta-aikataulu tulee sovittaa opiskelun aikatauluun. Koska vammaispoliittinen ohjelma koskee useita eri hallintokuntia ja toimijoita on tarkoituksenmukaista, että työtä johtaa ohjausryhmä, johon nimetään tarpeellisten tahojen edustus. Erityisesti vammaisneuvoston työpanosta ja asiantuntemusta tarvitaan. Vammaispoliittisen ohjelman tulee myös sisältää suunnitelma ohjelman toteutumisen seurannasta. (valmistelu sosiaalityön johtaja Outi Markkanen, puh ) Kaupungille laaditaan vammaispoliittinen ohjelma vuosille hyödyntäen Suolahden ja vanhan Äänekosken aiempia vammaispoliittisia ohjelmia. Ohjelma laaditaan opiskelijatyönä vuoden 2008 aikana. Vammaispoliittisen ohjelman laadinnasta vastaamaan asetetaan ohjausryhmä, johon vammaisneuvosto, vammaispalvelut ja muu sosiaalitoimi, terveydenhuolto, tekninen ja ympäristötoimi, sivistystoimi ja vapaa-aikatoimi nimeävät kukin edustajan. Kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään oman edustajansa. Ohjausryhmän puheenjohtajan valitsee ohjausryhmä keskuudestaan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Päivi Pulli.

3 Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus valitsi Piia Soinisen ohjausryhmän jäseneksi. KHALL 311 Vammaispoliittinen ohjelma on valmistunut siihen vaiheeseen, että asiasisältö on valmis, mutta ohjelman ulkoasua vielä parannetaan ja lisätään kuvitusta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Vammaispoliittisen ohjelman ohjausryhmän muodostivat perusturvan, teknisen toimen, sivistys- ja vapaa-aikatoimen sekä vammaisneuvoston edustajat. Ohjausryhmän sihteerinä toimi vammaispalvelun palveluohjaaja Päivi Pulli. Ohjelma laadittiin omana työnä ja siten, että se palveli myös Päivi Pullin opinnäytetyönä sosiaalialan jatko-opinnoissa. Toimialat ja vammaisneuvosto ovat olleet myös ohjausryhmää laajemmin valmistelutyössä mukana mm. laatimalla tekstejä ohjelma-asiakirjaan ja käymällä keskusteluja painopisteistä ja toimenpiteistä. Vammaispoliittisen ohjelman kantavia teemoja ja periaatteita ovat esteettömyys asuinympäristössä ja vammaisen henkilön oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, saavutettavuuteen ja tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Ohjelma on laadittu poikkihallinnollisena siten, että siinä on pyritty kokonaisvaltaisesti tarkastelemaan kaupungin eri toimijoiden vastuita vammaisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. (Valmistelija perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, puh ) Pyydetään vammaispoliittisesta ohjelmasta teknisen lautakunnan, opetuslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan sekä perusturvalautakunnan ja vammaisneuvoston lausunnot. Lausunnoissa tulee erityisesti arvioida toimialan mahdollisuuksia sitoutua ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ohjelman toteuttamiseen osana toimialan vuosisuunnittelua. Hyväksyttiin. PETUR 80 Vammaispoliittisen ohjelman lähtökohtiin on kirjattu esteettömyys asuinympäristössä, yhdenvertaisuus, osallisuus, saavutettavuus sekä tarpeelliset palvelut ja tukitoimet. Perusturvan toimiala järjestää useita vammaisten kuntalaisten tarvitsemia erityispalveluita, joiden laajuus ja tarve on riippuvainen siitä miten kaikille kuntalaisille

4 suunnatut palvelut ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa ja käytettävissä. Näistä lähtökohdista vammaispoliittisen näkökulman tulee liittyä kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Kun vammainen kuntalainen tarvitsee erityistä tukea, apua tai palveluja esteettömyyden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, korostuu moniammatillinen yhteistyö ja poikkihallinnollinen työote. Vammaisen henkilön palveluja ja hyvää elinympäristöä, joka turvaa mahdollisimman itsenäisen selviytymisen, ei voida kehittää yksin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vammaiselle hyvin soveltuva esteetön asuinympäristö ja asunto soveltuu hyvin myös muille kuntalaisille. Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelun tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Riittävät yleisen joukkoliikenteen ja asiointiliikenteen palvelut edesauttavat myös vaikeavammaisen liikkumista ja voivat osittain korvata yksilöllisiä kuljetustarpeita. Asiointiliikenteen laajentaminen edesauttaa myös ikäihmisten selviytymistä kotona. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen välinen yhteistyöntarve korostuu vammaisen lapsen siirtyessä päivähoidosta kouluun. Kehitysvammaisten lasten osalta kuntoutusohjaaja voi toimia yhtenä linkkinä ja yhteistyökumppanina perheen, päivähoidon ja koulun välillä. Perusturvan järjestämässä varhaiskasvatuksessa sitoudutaan yksilöllisen ja mahdollisimman hyvän ja motivoivan oppimisympäristön tarjoamiseen kaikille toiminnan piirissä oleville lapsille. Varhaisen ja erityisen tuen toimintamalli on tässä työväline. Vammaisen kuntalaisen osallisuuden näkökulmasta työllä tai mielekkäällä työ- ja päivätoiminnalla on keskeinen merkitys. Vammaisten henkilöiden osaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen on yhteinen etu ja työllistämisen esteiden poistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Myös välityömarkkinoiden ja avosuojatyön kehittäminen on tärkeää. Perusturvan sosiaalityön palveluissa sitoudutaan kehittämään moniammatillista tiimityötä ja käyttämään vammaispalvelun asiantuntijuutta myös muilla sosiaalityön osa-alueilla. Vammaispalveluissa palvelutarpeen selvittämisen lakisääteisen määräajan toteutuminen ja palvelusuunnitelmien laatiminen on asetettu vuoden 2010 sitovaksi tavoitteeksi ja toteutumista seurataan säännöllisesti. Kaupungin omien peruspalveluiden ja kehitysvammaisten erityispalveluiden välille pyritään löytämään tarkoituksenmukainen työnjako. Vammaispalveluissa sitoudutaan jatkamaan hyvin käynnistynyttä avosuojatyön ja tuetun työtoiminnan kehittämistä. Asumispalveluissa huomioidaan erityisesti tukiasumisen tarve. Asumispalveluiden suunnitelmallinen, asiakaslähtöinen ja myös taloudellisesti tarkoituksenmukainen työnjako oman toiminnan ja ostopalveluiden

5 välillä edellyttää yhteistä suunnittelutyötä perusturvan eri vastuualueiden välillä. Terveydenhuollossa palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys huomioidaan uusien toimitilojen saneerauksissa (esimerkkinä Suolahden terveysasema) ja vanhojen tilojen peruskorjauksissa. Yhteistyötä potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa kehitetään erityisesti tiedottamisen ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sitoudutaan vammaisen asiakkaan tarvitsemaan moniammatilliseen yhteistyöhön. Perusturvajohtajan ehdotus: Vanhuspalveluissa jatketaan vammaispalvelun asiakkaiden palveluasumisen keskittämistä yksiköihin, joissa rakenteet edesauttavat asiakkaan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä. Kotihoidon tarpeessa olevien asiakkaiden osalta palveluohjaaja, kotiutushoitaja ja kotihoito toimii yhteistyössä vammaispalvelun kanssa. Tarvittaessa oman kotihoidon vaihtoehtona voidaan käyttää palveluseteliä kotona pärjäämisen tukemiseksi. Perusturvan toimiala sitoutuu osaltaan vammaispoliittisen ohjelman seurantaan ja toteutumisen arviointiin. Perusturvan näkemys on, että tässä seurantatyössä vammaisneuvosto on tärkeä yhteistyötaho. Annetaan vammaispoliittisesta ohjelmasta yllä oleva lausunto. Asia päätettiin jättää pöydälle. PETUR 95 Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan vammaispoliittisesta ohjelmasta yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistui kokoukseen asiantuntijana tässä asiassa. KHALL 46 Vammaispoliittisesta ohjelmasta pyydetyt lausunnot on saatu kaikilta toimielimiltä (oheismateriaali). Lausunnoista ilmenee hyvä toimialojen pa neu tu mi nen ja sitoutuminen ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Vammaisneuvoston lausunnossa on esitetty useita, lähinnä ilmaisuta paa ja terminologiaa koskevia muutosehdotuksia, jotka on huo-

6 Kaupunginjohtajan ehdotus: mioitu uudessa ohjelmaversiossa. On kuitenkin huomattava, että vammaispoliittisella ohjelmalla ei voida sinänsä sitoa toimialojen yksityiskohtaista päätöksentekoa, vaan luodaan yhteisiä suuntaviivoja oh jaa maan ja huomioitavaksi kaupungin eri toimijoiden tavoitteissa. Hyväksytään vammaispoliittinen ohjelma ohjelma-asiakirjana niin, että siinä esitetyt päälinjaukset huomioidaan vuosittain toimialojen ta loudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asetettaessa. Hyväksytään, että ohjelmatyön ohjausryhmä jatkaa seurantaryhmänä, joka vuosittain kokoontuu seuraamaan tavoitteiden edistymistä ja varmistamaan toimialojen sitoutumista tavoitteisiin. Saatetaan vammaispoliittinen ohjelma tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin.