ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUONNA Sirkku Kiviniitty

Transkriptio

1 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUONNA Sirkku Kiviniitty

2 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Esitettyjen toimenpiteiden eteneminen ja uudet toimenpide-ehdotukset 4 Lapsiperheiden tukeminen 4 Nuorten osallisuuden vahvistaminen 4 Espoo tarina - poikkihallinnolliset ohjelmat 5 Palvelujen saavutettavuus ja toimiva arki 5 Hyvinvointibarometri 6 Koetut kohtuuttomat tilanteet - mistä apua? 6 Palvelusuunnitelmat 7 Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä ja päätöksenteko 7 Asumispalvelut 9 Henkilökohtainen apu 9 Terveyspalvelut 10 Perusopetus 10 Liite 1 Taulukko: Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta 11 Liite 2 Asiakaspalautteet 12

3 3 1. Johdanto Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. Katsaus käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä lähetetään tiedoksi tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelu-lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, suomenkieliselle opetuslautakunnalle ja ruotsinkieliselle päivähoito- ja opetuslautakunnalle. 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista. Vammaisasiamies toteuttaa toiminnallaan palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta sekä ympäristön esteettömyyttä. Vammaisasiamies toimii poikkihallinnollisena asiantuntijana toimialojen päätöksenteossa ja kehittämishankkeissa. Vammaisasiamiehen toimintaaluetta ovat kaikki toimialat. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston ja vammaispoliittisen vastuuryhmän valmistelijana ja sihteerinä sekä linkkinä kaupungin ja vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöjenvälillä. Vammaisasiamies neuvoo vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään sekä ottaa vastaan kuntalaisten palautetta sekä kehittämisehdotuksia. Päivitetyssä esteettömyysohjelmassa esitetään, että vammaisasiamies toimii jatkossa esteettömyyden ohjausryhmän yhtenä valmistelijana. Vammaisasiamies osallistui seuraaviin toimintoihin ja työryhmiin vuonna 2012: - Vammaisneuvoston ja sen työryhmien kokousten valmisteluun ja lausuntojen laatimiseen. Vammaisneuvosto antoi lausunnon mm. järjestöavustusten jakoesityksestä, ympärivuorokautisesta asumispalveluiden valvontasuunnitelmasta ja määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien toimintaohjeesta. - Vammaispoliittisen ohjelman kautta käynnistyneeseen Esteetön Espoo - hankkeeseen, jossa laadittiin kartoituslomaketta yrityksille esteettömyyden edistämiseksi sekä valmisteltiin Vuoden Esteetön Teko kilpailua. - Esteettömyysohjelman ja -suunnitelman päivityksen ohjausryhmään sekä Matinkylä - Olarin alueelliseen esteettömyyskartoituksen ohjausryhmään - Palvelukartan käyttöönottoon sosiaali- ja terveystoimessa. Sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköiden esteettömyystiedot viedään pääkaupunkiseudun palvelukarttaan.

4 4 - Espoon tasa-arvosuunnitelman laadintaan. Espoo on sitoutunut Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan ja valinnut kolme artiklaa, joita edistää. - Niittymaan asumisyksikön yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmässä käydään läpi asumisyksikön toimintaa ja ajankohtaisia asioita. - Haapa -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa luodaan yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen alueella toimiviin järjestöihin, jotka haluavat kehittää toimintaansa maahanmuuttajille. - Santra -hankkeen kumppanuus- ja kenttäryhmässä sekä Kaveritoiminnan ryhmään. Hankkeelle on myönnetty Raha-automaattiyhdistyksen pysyväisavustus, mikä mahdollistaa vapaaehtoistyön toimintakeskuksen perustamisen Espooseen. - Espoon seurakuntien tilojen esteettömyyskartoitustyöryhmään, jonka tavoitteena on esteettömyys- ja saavutettavuuskartoituksen tekeminen Espoon seurakuntayhtymässä. 3. Esitettyjen toimenpiteiden eteneminen ja uudet toimenpide-ehdotukset Vammaisasiamiehen katsauksessa vuodelta 2011 esitettyjen toimenpiteiden eteneminen toimialoilla vuoden 2012 aikana on esitetty liitteessä. Tähän on koottu uusia toimenpide-ehdotuksia ja kerrottu joidenkin aiemmin esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä. Lapsiperheiden tukeminen Lapsiperheiden palvelut ovat usean eri lakien alla ja silloin korostuu poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys, että palveluista saadaan perheelle toimiva kokonaisuus. Uudistuvassa sosiaalihuoltolaissa painotetaan ennaltaehkäisevien palvelujen merkitystä, mikä on erittäin tärkeää vammaisten lasten perheille ja vanhempien jaksamiselle. On tärkeää että lapsiperheille tarkoitetut palvelut ja toiminnot ovat yhtälailla saavutettavia vammaisten lasten perheille. Vammaisten lasten osallisuuteen tarvitaan muutoksia palvelujen rakenteissa ja hyvien käytäntöjen levittämistä, joista Espoossakin on monia esimerkkejä mm. koulutuksen ja päivähoidon järjestämisessä. Jo käyttöönotettujen toimintatapojen jatkuvuus tulee turvata. Toimenpide-ehdotus: Lapsiperheiden palvelut saavutettaviksi vammaisten lasten perheille ja yhteistyöverkostojen luominen. Vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä tulee huomioida lapsiperheiden palvelut. Nuorten osallisuuden vahvistaminen Vammaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää, koska tässä itsenäistymisen vaiheeseen tarvitaan uusia tukimuotoja ja todellisia mahdollisuuksia

5 5 koulutuksen, ammatin ja työn saamiseen sekä muiden nuorten tapaamiseen ja harrastuksiin. Nuorille tarvitaan paikkoja, joissa he voivat kokea yhteisöllisyyttä. Edellisessä raportissa toin esiin, että on erittäin tärkeää viedä inkluusio ammattiopetukseen. Ammatillista opetusta toteutetaan varsin perinteillä rakenteella. Myös erityisoppilaitoksiin on hyvin vaikea päästä, koska aloituspaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hakijoita. Tämä kierre tulisi katkaista ja kaupungin olla aktiivinen vammaisten henkilöiden koulutuksen ja työllistymisen edistäjä. Toimenpide-ehdotukset: Vammaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen ja uusien toimivien käytäntöjen luominen sekä henkilöstön tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta otetaan osaksi nuorille suunnattua kaupunkitason ohjelmaa. Vammaisille nuorille mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Olisi tärkeää saada kaikille nuorille soveltuva kynnyksetön kohtaamispaikka/kohtaamispaikkoja, jonka toiminnassa varmistetaan vammaisten nuorten mahdollisuus osallistumiseen. Kohtaamispaikassa olisi mahdollisuus toisten nuorten tapaamiseen ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Peruskoulun oppilashuoltoryhmien toimintaan uusia vaikuttavia työskentelymenetelmiä ja resurssien varaaminen tarvetta vastaavaksi. Espoon kaupungin osallistuminen aktiivisena yhteistyökumppanina toisen asteen integraatiokoulutuksen kehittämiseen sekä peruskoulun opintojen ohjaukseen lisää tietoa vammaisten nuorten opiskeluvaihtoehdoista. Työllisyyden hoidon kuntakokeiluun olisi tärkeää saada mukaan väliinputoaja nuoret (nuoret joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet) Espoo tarina - poikkihallinnolliset ohjelmat Espoo tarinan ohjelmiin olisi tärkeää saada vammaisten henkilöiden huomioiminen mukaan valtavirtaistamalla ja konkreettisilla toimilla edesauttaa kaiken ikäisten vammaisten henkilöiden osallisuutta. Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla olisi tärkeää koota yhteen ne tahot, jotka voivat toimintojen kehittämisellä edistää lapsiperheiden ja nuorten osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Vastaavia ikäihmisten kohdalla olisi erittäin tärkeää lisätä yhteisöllisyyttä. Toimenpide-ehdotus: Vammaisten henkilöiden huomiointi olisi tärkeää saada systemaattisesti kaikkiin Espoon tarinan ohjelmiin edistämään yhteisöllisyyttä ja selviytymistä arjessa, erityisesti nuorten ja ikäihmisten ohjelmiin. Palvelujen saavutettavuus ja toimiva arki Eräs vammaisen nuoren vanhempi sanoi: yritämmekö sovittaa ihmisiä palveluihin vai teemmekö palveluja ihmisiä varten? Tässä mielestäni kiteytyi jotain hyvin olennaista

6 6 meille kaikille ja erityisesti vammaisille henkilöille. Lähdemmekö suunnittelussa ja palvelun järjestämisessä kaikkien espoolaisten tarpeista. Ovatko palvelut aistivammaisille, liikuntavammaisille ja kehitysvammaisille saavutettavia? Vammaisasiamiehen poikkihallinnollisessa työssä tulee usein näkyviin palvelujen ja toimintojen järjestämisen tarve yli yksikkö- ja toimialarajojen. Rajojen ylittämisellä palveluista ja toiminnoista voidaan saada sujuvampia, tarkoituksenmukaisempia ja kaupunkitasolla edullisempia. Säästö voi olla kustannus toisella toimialalla. Esimerkiksi jalankulkuväylien kattava talvikunnossapito estää kaatumisia ja sitä kautta vammautumisia. Yksilötasolla voi olla kyse elinikäisestä, elämänlaatua merkittävästi heikentävästä vammasta ja kaupunkitasolla pysyvästä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta. Palvelujen saavuttavuuden edistämiseen tarvitaan toimiva verkosto, jossa tietoa ja hyviä käytäntöjä voidaan levittää kaikille. Palvelujen saavutettavuus on esillä sekä vammaispoliittisessa ohjelmassa että päivitetyssä esteettömyysohjelmassa ja - suunnitelmassa. Toimenpide-ehdotus: Vammaispoliittisen ohjelmaan luodaan poikkihallinnollinen verkosto, jonka kautta viedään vammaisten henkilöiden selviytymistä edistäviä toimenpide-ehdotuksia käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Verkosto toimisi vuorovaikutteisena kanavana vammaisasiamiehelle ja katsauksessa ehdotettujen toimenpiteiden edistämisessä. Hyvinvointibarometri Vammaisten henkilöiden hyvinvointia tulisi seurata hyvinvointibarometrissa. Koetut kohtuuttomat tilanteet - mistä apua? Asiakaspalautteita tuli usealta asiakkaalta tilanteessa, jossa he olivat ottaneet kaupunkiin useaan kertaa yhteyttä, mutta eivät saaneet tarvitsemaansa apua ja vaikeassa elämäntilanteessa yhteydenottoihin ei olisi voimia. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan toimivia ratkaisuja ja vastuunottamista. Palautteiden perusteella kyse on palvelujen saatavuudesta ja eri palvelujen toimivasta kokonaisuudesta, eri toimijoiden yhteistyöstä jossa asiakas on mukana sekä palvelujen valvonnasta ja laadusta. Palveluiden on oltava käyttäjilleen turvallisia ja mahdollisia käyttää. Palvelut toimimaan -tutkimuksessa (Itä-Suomen yliopiston selvitys) kohderyhmänä oli nuoruusiässä vammautuneet nuoret. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiseksi nuori kokee vammautumisen jälkeisen elämän tuen tarpeet ja miten yhteyskunta vastaa niihin. Tutkimuksessa todetaan, että kokonaisvastuuta palveluista ei ole tällä hetkellä millään taholla. Ammattilaisten tulisi nähdä työn ensisijaisesti palvelutehtävänä hallintotehtävän sijaan. Eri ammattialojen toimijoilta tulisi edellyttää työotteen muutosta ja rohkeutta tehdä avointa ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä asiakkaan hyväksi. Tarvitaan vammautumista koskevaa tietoperustaa ja ammattieettistä tietoisuutta.

7 7 Tutkimusraportissa ehdotetaan valtakunnallista vammaisasiamiesjärjestelmää ja palveluohjaajajärjestelmää. Toimenpide-ehdotus: Ennaltaehkäisevä toimintatapa, välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut Palvelusuunnitelmat Vammaisasiamies on seurannut palvelusuunnitelmien laadintaa vammaispalveluissa, koska vammaispalvelulaki edellyttää palvelusuunnitelman laatimista kaikille asiakkaille ellei asiakas siitä kieltäydy. Vammaispalvelulain 3 a 2 momentin mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimienselvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaanasemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :ssä säädetään. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vuonna 2011 vammaisasiamiehen katsauksen perusteella esittää, että talousarvion Seuranta I:n yhteydessä varataan riittävät resurssit palvelusuunnitelmien laatimiseen kaikille vammaispalvelujen asiakkaille vammaispalvelulain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tasolla. Vammaispalvelut ovat nopeuttaneet palvelusuunnitelmien laadintaa merkittävästi vuosien 2011 ja 2012 aikana. Palvelusuunnitelmia oli tehty vuoden 2012 loppuun mennessä 83 %:lle asiakkaista. Tärkeä muutos on, että pysyväksi käytännöksi on nyt vakiintumassa tehdä palvelusuunnitelma kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Vammaispalvelut, tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä ja % -osuus asiakkaista vuosi palvelusuunnitelmat yhteensä tehtyjä %-osuus asiakkaista Vammaisasiamies esitti edellisessä katsauksessa palvelusuunnitelmalaadinnan eri vaiheiden kehittämistä asiakaslähtöisesti. Tämä kehittämisehdotus ei ole vielä edennyt vammaispalveluissa, mutta se on tarkoitus ottaa huomioon vammaissosiaalityön kehittämishankkeessa. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä ja päätöksenteko Vammaisasiamiehen vuoden 2011 katsauksessa esitin edelleen riittävien henkilöstöresurssien saamista vammaispalvelujen sosiaalityöhön niin, että asiakas määrät eivät ylitä 160 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Esitin myös, että tätä asiaa selvitetään asiakaslähtöisen sosiaalityön näkökulmasta vammaispalvelujen kehittämishankkeessa vuonna 2012.

8 8 Kolmen sosiaalityöntekijän lisäys on nopeuttanut hakemusten käsittelyaikoja ja nopeuttanut päätöksentekoa. Kehittämishanke, jossa määrän riittävyyttä oli tarkoitus arvioida, on vielä kesken. Asiakkaiden kokemus on tärkeää ottaa mukaan arviointiin. Vammaispalvelun asiat edellyttävät paneutumista, aikaa asiakkaan kuunteluun ja sosiaalityöhön. Palautteiden perusteella on tärkeää vuorovaikutteinen sosiaalityö ja asiakkaan kokonaistilanteeseen sopivien yksilöllisten ratkaisujen tekeminen sekä palvelujen koordinointi. On myös tullut palautteita tilanteista, joissa henkilöt, joilla olisi oikeus vammaispalveluihin, eivät ole palveluista tietoisia. Näkisin tärkeänä näiden henkilöiden tavoittamisen. Toimenpide-ehdotus: Tiedottamisen lisäämistä ja selvitettäväksi etsivää vammaispalvelun sosiaalityötä. On noussut esiin myös useita tilanteita, joissa olisi tarvetta vammaispalvelujen lakimieheen. Päätöksien valmisteluun ja toimintaohjeiden laatimiseen tarvitaan vahva lainsäädännön tuntemus. Toimenpide-ehdotus: Lakimiespalvelujen lisääminen vammaispalveluun. Jaostossa oli edellistä vuotta enemmän muutoksenhakuja vammaispalvelupäätöksistä, erityisesti kuljetuspalveluista. Vammaispalveluita koskevat oikaisuvaatimukset: v VpL kuljetuspalvelu 60 (v ) Asunnon muutostyöt 10 Henkilökohtainen apu 14 Taloudellinen tuki 12 yhteensä 96 Omaishoidon tuki 5

9 9 Asumispalvelut Edelleen nousi esiin asumispalveluissa ilmeneviin ongelmiin puuttumisen merkitys. Ostopalveluissa ongelmiin puuttuminen on vaikeampaa, koska valvonta tapahtuu pääosin sen tiedon varassa, jonka palveluntuottaja antaa ja sen merkitys näyttäisi korostuvan verrattuna asukkailta tai omaisilta tulleeseen palautteen. Jos kaupungilla ei ole valvontaan riittäviä resursseja, sopimuksessa ei ole sanktioita ja tilanteen vakavuutta ei tunnisteta, voivat ongelmat jatkua jopa vuodesta toiseen. Viime vuonna sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli päätettävänä, miten pääosin vaikeasti liikuntavammaisille suunnatun Niittymaan asumisyksikön palvelut järjestetään ostopalvelun sopimiskauden päätyttyä. Vaihtoehtoina oli ostopalvelu tai kaupungin omana toimintana järjestettävä palvelu, josta oli tehty kuntalaisaloite. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palvelun järjestämistä kaupungin omana toimintana vuoden 2013 alusta lukien. Tämä päätös on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Niittymaan asumisyksikkö on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin osaaminen tulee taitavan ja aidosti välittävän esimiehen ja henkilökunnan kautta asumisyksikön käyttöön. Kaupungin omana toimintana toteutetussa asumisyksikössä osataan hyödyntää muita palveluja kuten apuvälinepalveluja, terveyspalveluja ja sosiaalipalveluja. Olennaista on, että esimies on tuonut yksikköön välittämisen kulttuurin, jolloin asukkaat voivat hyvin. Asukkaiden itsenäistyminen on ollut mahdollista, kun on ammattitaitoiset hoitajat. Tämä on osoitus siitä, mikä merkitys välittämisellä on. Niittymaan onnistunutta, ihmisestä välittämiseen perustuvaa kulttuuria olisi tärkeää levittää ja nostaa esiin. Kaupungilla on myös paljon osaamista, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Hyvällä yhteistyöllä ja verkostoitumisella on tärkeä merkitys, johon on omana toimintana järjestettävissä palveluissa hyvät mahdollisuudet. Käynnissä oleva kehitysvammaisten laitoshoidon purku edellyttää myös asumispalvelujen kehittämistä, että tarvittavat avopalvelut saadaan järjestymään. Fyysisen esteettömyyden kannalta asumisyksiköiden rakennuslupa-ehtoihin tulisi lisätä esteettömän lähiympäristön vaatimus. Hansakallion asumisyksikkö sijaitsee mäen päällä, mikä tekee ympäristöstä esteellisen pyörätuolin käyttäjälle ja asumisen mahdottomaksi ko. yksikössä. Asumisyksikköjen asuntojen koot voivat olla edelleen liian pieniä ja usein yksiöitä rahoituksesta johtuen, vaikka esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen ja apuvälineiden säilytys vaatii riittävästi tilaa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun saantia ovat edistäneet vaihtoehtoiset järjestämistavat, joista Espoossa on käytössä palveluseteli ja ostopalvelu. Avustajan työnantajana toimiminen on linjattu Espoossa ensisijaiseksi järjestämistavaksi. Työnantaja-järjestämistavan ulkopuolelle jää iso ryhmä vaikeavammaisia henkilöitä. Tähän tulisi löytyä ratkaisu.

10 10 Palvelusetelin ja ostopalvelun tuntimäärät pieniä ei, työnantajatunteja myönnetään merkittävästi enemmän. Avustajavälitykseen on hyvä, toimiva ratkaisu Vantaalla, jota olen esittänyt myös Espooseen. Terveyspalvelut Edellisessä katsauksessa toin esiin, että odotusajat terveysasemille ovat hidastaneet kohtuuttomasti lääkärinlausuntojen kuntoutuksen hakemista varten. Avokuntoutuspalvelut -yksikön perustamisella saadaan korjattua kuntoutuksen saamiseen syntynyttä viivettä. Ajan varaaminen terveyskeskuslääkärille puhelimitse on ollut mahdoton kuulovammaisille henkilöille. Takaisinsoittojärjestelmässä ei myöskään ole ollut vaihtoehtoista yhdenottotapaa. Terveyspalveluissa on käynnistymässä nyt menettely, jossa kuulovammaiset henkilöt voivat varata ajan tekstiviestin välityksellä. Vastaava ajanvaraaminen olisi otettava käyttöön muiden palvelujen ajanvaraukseen. Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille. Toimenpide-ehdotuksena esitän, että toiminta laajennetaan kaikille vammaisille tarkoitetuksi palveluksi. Perusopetus Espoossa on toteutettu kehitysvammaisten lasten ryhmäintegraatiota viidessä koulussa. Ryhmäintegraatio-opetusta on Espoossa toteutettu onnistuneesti kahdeksan vuoden ajan. Perheet ovat olleet ryhmäintegraatioon erittäin tyytyväisiä. Viime vuoden aikana on ollut ongelmia ryhmäintegraation toteutuksessa yhdessä koulussa. Ryhmäintegraatiota on heikentänyt pätevän erityisopettajan puuttuminen ja määräaikaiset työsuhteet. Opetuksen toteuttamisessa ryhmäintegraationa ja tiedonkulussa kodin ja koulun välillä on ollut puutteita. Tilannetta on selvitetty ja korjaustoimia luvattu. On erittäin tärkeää säilyttää tämä yhdenvertaisuutta lisäävä ja jopa oppimistuloksiin vaikuttava toiminta Espoossa. Oikeusasiamies on ottanut kantaa (apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 577/4/11) kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen järjestämiseen Espoossa ja voitiinko perusopetuksen oppilaaksioton perusteissa sitovasti määrätä, että tiettyyn diagnoosiryhmään kuuluvat oppilaat oli suljettu yleisopetuksen ulkopuolelle. Ratkaisun mukaan erityisopetuksessa ei toteudu lain edellyttämä yksittäisen oppilaan tilanteeseen perustuva arviointi erityisen tuen päätöstä tehtäessä, mikäli lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten opetus järjestetään kategorisesti vain joko erityisluokalla tai ryhmäintegraationa, jossa ryhmän perustaminen edellyttää vähintään neljää hakijaa. Erityisopettajien vähäinen määrä tarpeeseen nähden on ollut pidemmän aikaa puutteena ja sen ratkaisemiseen tulee löytää keinoja. Erityisopettajien kouluttamista tulee lisätä tarpeen mukaan.

11 11 Liite 1 Taulukko: Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta TARVE-ALUE Espoo tarina, ohjelmajohtaminen TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Viedään vammaisten henkilöiden huomioimineen ohjelmiin ja käynnistetään kehittämishanke linkitettynä nuorten ohjelmaan TOTEUTUMISEN SEURANTA Uusi esitys KOSKEE SEURAAVIA TAHOJA Kaupunkitaso Välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut Välittävän, vastuutaottavan, asiakkaan kokonaistilannetta tukevan palvelukulttuurin levittämiseen suunnitellaan toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja seuranta - valitaan pilottikohteita Uusi esitys Kaupunkitaso Kehittämisohjelmat ja -hankkeet Selvitetään vammaisten henkilöiden tarpeiden huomiointi kaupungin ohjelmissa ja projekteissa Viedään ohjelmien ja projektien ohjeisiin Toteutuu vaihtelevasti, puuttuu systemaattinen toimintatapa Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaste -hankkeet Selvitetään, kuinka vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon Espoon Kaste -hankkeissa Toteutustavan selvittäminen Kaste-ohjelma II - toimijat Espoossa Vammaisneuvostot ja - yhdistykset ja asiamiehet mukaan suunnitteluun Kaste I vammaisneuvosto ja vammaisasiamies esittivät vammaisten nuorten työllistymisen edistämistä yhdeksi tavoitteeksi osakokonaisuuteen, aloite ei kuitenkaan edennyt.

12 12 Palvelujen saavutettavuus Suunnitellaan kaikille tarkoitetut palvelut saavutettaviksi vammaisille henkilöille. Vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon heti suunnittelun alkaessa. Toteutuu vaihtelevasti, puuttuu systemaattinen toimintatapa Toteuttamisen keinoja: Vammaispoliittinen ohjelma: Vammaispoliittisen ohjelman poikkihallinnollinen seurantatyöpaja keväällä 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Esteetön Espoo -hanke Esteettömyysohjelman ja - suunnitelman päivitykset ovat valmistumassa. Julkiset tilat ja palvelupisteet Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Uudisrakennuksissa esteettömyys toteutuu osittain, vielä kehitettävää Peruskorjausten yhteydessä esteettömyyskorjauksia, kustannukset vaikuttavat. Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Systemaattinen kartoitus puuttuu. Palvelukartan yhteydessä saadaan tietoa esteettömyydestä ja mm. Kulttuurikeskuksessa tehty saavutettavuuskartoitus. Päiväkodit ja koulut viety palvelukarttaan Osa sosiaali- ja terveystoimen palveluista viety palvelukarttaan. Vammaispalvelujen vastaus: Vammaispalvelun omat toimipisteet viedään palvelukarttaan, vammaispalvelujen yksityisille palveluntuottajille annetaan mahdollisuus merkitä itsensä palvelukarttaan Palvelukarttaan vietyjen esteettömyystietoja tulisi hyödyntää myös korjaustarpeina. Esteetön Espoo -hanke, esteettömyysohjelma ja - suunnitelma päivittäminen. Koulujen tarvittaville peruskorjauksille ja pienkorjauksille tulee varata rahoitus. Korjaustoimenpiteet viety eteenpäin ja tarvittavien resurssien varaamista on esitetty.

13 13 Tiedottaminen Resurssien varaaminen varmistamaan esteettömän tiedottamisen mm. tiedottaminen viittomakielellä Selvitetään toteuttamista pääkaupunkiseudun yhteishankkeena Pääkaupunkiseudun yhteishanke viittomakielisestä tiedottamisesta toteutuu. Kaupunkikohtaiset tiedot lisätään myöhemmin. Viestintä ja kaikki toimialat Esteettömät internet-sivut Toteutuu vaihtelevasti Pääkaupunkiseudun yhteishankkeena toteutettu tiedottamista selkokielellä Esteettömyysneuvonta Esteettömät kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit Esteettömyysneuvontaa ei ole riittävästi saatavilla. Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmä esittänyt esteettömyysneuvojan palkkaamista palkkatuella teknisen keskuksen asiakaspalveluyksikköön Kartoitettujen ulko-alueiden korjaustoimenpiteiden toteutus ja seurannasta tiedottaminen Esteettömyysneuvojaa haetaan. Ulkoalueiden kartoituksia on tehty suunnitelman mukaan. Vuonna 2013 kartoituksia ei tehdä, vaan selvitetään kartoituksissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Tekninen keskus Esteettömyyden systemaattinen huomioiminen kaavoituksessa (80% ympäristön esteettömyydestä päätetään kaava-vaiheessa) Seurantatiedot tulee olla helposti saatavilla. Esteetön kaavoittaminen - opasta ei riittävästi huomioida kaavoituksessa. Opasta päivitetään. Vammaisneuvoston aloitteesta järjestettiin kaavoitusseminaari. Julkiset palvelurakennukset tulee kaavoittaa esteettömille tonteille. Esteettömien reittien toimivuus varmistetaan myös talvella Saatava apua myös pihaalueiden lumien auraukseen. Ei vielä toteudu, tarvitaan kaupunkitason päätös Toteutus vaihtelee Talvikunnossapitoon tulee saada lisäresursseja ja etsittävä keinoja piha-alueiden talvikunnossapitoon. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille Edennyt merkittävästi Vuoden 2012 aikana tehtiin palvelusuunnitelmia 1057 kpl. Palvelusuunnitelma puuttuu 17 %:lta asiakkaista. Vammaispalvelut Kotihoito Terveyspalvelut Palvelujen koordinointi ja palvelusuunnitelman toteutuminen käytännössä, kiireellinen kehittämistarve Toteutus ei edennyt Osana vammaissosiaalityön kehittämishanketta, prosessikuvausten

14 14 valmistuminen siirtyy Palvelusuunnitelmista saatava tieto asiakkaiden tarpeista viedään talousarvion laadintaan Asiakkaalle valmistautumismahdollisuus Asiakkaalle tulisi lähettää palvelusuunnitelmarunko etukäteen ja viedä runko myös Internetiin. Palvelusuunnitelmalomakkeen ja kirjaamisen kehittäminen, yhtenäinen laatu Toteutuu osittain Ei toteudu, koska ko. tietojärjestelmä puuttuu Toteutustavaksi järjestetty: Vammaispalveluissa sastyöryhmätoiminta, joka koordinoi palvelutarvekartoitusta, sosiaalityöntekijä tuo palvelutarvetiedon tiedoksi sas-ryhmälle Ei vielä käytäntönä Kehitetään osana kehittämishanketta, kesken Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Ratkaisukeskeinen - dialoginen vuorovaikutus palvelusuunnitelman laadinnassa Mahdollisuus tukihenkilöön Sosiaalityöntekijöiden määrää tulee lisätä vastaamaan tarvetta. Helsingissä on 1 sos.tt./160 asiakasta, mikä tarkoittaisi Espoossa 25 sosiaalityöntekijää. Kahden palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten (7-11v., 12-17v.) perheille Kehitetään osana kehittämishanketta, kesken Tavoitteena on, että Santran kautta saataisiin yhteistyökumppanit kolmannelta sektorilta, kesken Selvitetään, kesken Vammaispalvelujen vastaus: Sosiaalityöntekijöitä on tällä hetkellä riittävästi. Osana asiakastyön organisointia kehitetään työnkuvia ja samalla arvioidaan mm. palveluohjauksen tarve. Vammaisasiamiehelle tulleiden asiakaspalautteiden perusteella sosiaalityöntekijöiden ja palveluohjaajien tavoittamisessa edelleen vaikeutta. Etsivät vammaispalvelujen sosiaalityö: tulee tavoittaa vammaispalvelujen ulkopuolelle jäävät henkilöt Uusi esitys

15 15 Lainsäädännön tuntemuksen vahvistaminen, oma lakimies tai lakimiespalvelun lisääminen vammaispalveluun Uusi esitys Kaupungin vuokraasuntojen esteettömyys Esteettömyyskriteereiden laatiminen inva-asuntoihin ja vuokra-asuntoihin Inva-asunnon tarpeen kirjaaminen palvelusuunnitelmaan Toteutuu vaihtelevasti. Toteutunee vaihtelevasti. Espoon Asunnot Vuokraasuntotoimisto Vammaispalvelut Asuntojen kunnon määritys ja tarkistus Toteutuu vaihtelevasti. Asuntojen välityksen koordinointi Asunnoista tiedottaminen mm. internetissä Edennyt vammaispalveluissa Vammaispalveluissa vastuuhenkilönä ja yhteyshenkilönä on SASsihteeri. Ei ole toteutunut Vaikeavammaisten palveluasuminen (VpL) Kehitysvammaisten asumispalvelut (KvL) Asumispalvelut saatava tarpeita vastaavasti ja toteutettava VpL:n mukaisesti Ostettujen asumispalvelujen valvontaa tulee kehittää Toteutuu vaihtelevasti, tarve välittävään, asiakaslähtöiseen toimintaan Kilpailutus tuo ongelmia asumispalvelujen toteuttamiseen VpL:n mukaisesti mm. palveluntuottajan konsepti, valvonnan vaikeus, korkealla hinnallakaan ei voida taata laatua, korjaustoimien aikaansaaminen ja määräaikaiset sopimukset. Vammaispalvelujen vastaus: Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelman , valvonta ja yhteistyö toteutuu suunnitelman mukaisesti. Vammaispalveluissa toimii moniammatillinen valvontaryhmä. Asumispalveluja lisätään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän asumisen strategian mukaisesti ( ) Vammaispalvelut Kotihoito Omaiset Kaavoitus (asumisyksiköide n sijainti) Hankesuunnittelu Hankintayksikkö Kiinteistöpalveluk eskus Talonrakennus Yksityiset rakennuttajat ja palveluntuottajat Tietohallinto; tilastotiedot Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat nähtäville

16 16 Toteutetaan vaihtoehtoisia asumisen ratkaisuja Kaavoituksessa huomioita esteetön ympäristö Kehitysvammaisten laitoshoidon purku Esteelliseen ympäristöön ei tule rakentaa asumispalveluyksikköjä Avopalvelujen kehittämisen tarve Nuorten vammaisten henkilöiden asumistarpeiden ennakointi Otetaan hyvissä ajoin esiin palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun kaikkien järjestämistapojen käyttöönotto: työnantajamalli, palveluseteli, oma toiminta ja ostopalvelu Starttiavustajien palkkaaminen Vammaispalvelujen vastaus: Työnantajamalli on ensisijainen palvelun järjestämistapa. Ostopalveluna apua on mahdollista järjestää erityisen perustein. Palveluseteli toimii työnantajamallin vaihtoehtona, jos avustusta tarvitaan mm. epäsäännöllisesti tai pieniä tuntimääriä kerrallaan. Starttiavustajamalli ei ole käynnistynyt, mietitään vielä mikä olisi soveltuvin malli oman toiminnan osalta. Tällä hetkellä sosiaalityössä kaksi palveluohjaajaa, jotka vastaavat työnantajaneuvonnasta. Vammaispalvelut Avustajavälitys, palveluohjaajan tehtäväksi myös avustajavälitys (vrt. Vantaa) Vammaispalvelujen vastaus: Avustajavälitystä avustajakeskus Sentterin kautta. Seurantatietoa palvelun toimivuudesta tarvitaan. Avustajavälitystä ei ole suunniteltu palveluohjaajan tehtäviin Vantaan hyvistä kokemuksista huolimatta. Hoiva-avustaja Avustajien koulutus Avustajan tutkinto Selvitettävä mitä hoivaavustaja tarkoittaa ja mitkä ovat myöntämiskriteerit ja laadittava toimintaohje Palvelu ostetaan Sentteristä. Vammaispalvelujen vastaus: Työvoimatoimiston kurssi avustajalle ja työnantajalle Avustajan tutkinto puuttuu Vammaispalvelujen vastaus: Toimintaohje tilapäishoidosta valmisteilla, samalla täsmennetään hoivaavustajakysymys. Vammaispalvelut

17 17 Palvelusta tiedotetaan julkisesti ja palvelun hakeminen mahdolliseksi kaikille Ei ole toteutunut. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen vapaiden järjestämisessä tilapäishoitopaikassa huomioidaan ikä ja vammaryhmä niin että lapsi/nuori viihtyy ja voi saada toisista kavereitakin. Vammaispalveluissa on suunnitteilla varata Kuninkaantien toimintayksikköön muutama viikonloppu kesä-syyskaudelle ei-kehitysvammaisten lasten perheille. Vammaispalvelujen vastaus: Viikonloppuja /yhteisryhmiä on tarjottu asiakkaille, mutta ainakin ensimmäisellä kerralla kiinnostuneita vähän. Vammaispalvelut ja vanhuspalvelut Huomioitava myös että omaishoidon tuki voi olla osa palveluasumista Tulisi kirjata omaishoidon tuen toimintaohjeeseen palveluasumisen toteuttamisvaihtoehtona. Asunnon muutostyöt "Asunnonmuutostöiden hyvän käytännön perusteet Espoon kaupungissa" - opinnäyteyössä esitettyjen kehittämisehdotusten toteuttaminen Vammaispalvelun vastaus: Lakisääteisten vapaapäivien järjestämistavat ovat toimintaohjeessa. Asiakaskohtaiset kirjataan palvelusuunnitelmaan/päätöks een. Kehittämisehdotuksia ei ole hyödynnetty Asiakasohje on ollut valmisteilla yli vuoden Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut.Asiakasohjeen laatiminen, kiireellinen tarve Asunnon muutostöiden toteutuminen käytännössä varmistettava. Päivätoiminta Nuorille suunnatun päivätoiminnan kehittäminen Vammaispalvelujen vastaus: Rakennustekninen asiantuntijapalvelu ostetaan palveluliikelaitokselta. Vammaispalvelut Tilapäishoito Perheiden tarpeiden mukaisten toteuttamistapojen lisääminen Tilapäishoitopaikkoihin on jonoa erityisesti viikonloppupaikkoihin, joita perheet tarvitsisivat. Tähän olisi löydettävä ratkaisu Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Vammaispalvelujen vastaus: Asiakkaille ei pystytä tarjoamaan pelkkiä viikonloppuja, mutta jaksojen

18 18 jaossa huolehditaan tasapuolisuudesta (kaikille järjestetään tasapuolisesti sekä vkonloppuja että arkipäiväjaksoja) Kiisiapua Kriisiapu on erittäin kiireellinen kehittämistarve Kriisipaikkojen saamista on pyritty kehittämään, mutta ei vielä riittävästi. Lapsiperheiden perhetyö Lapsiperheiden perhetyön järjestäminen tarpeen mukaan On lisätty, mutta ei vielä riittävästi. Palveluun hakeutumista parannettu. Suoraan hakemisesta tiedottamisen parantaminen Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotipalvelu Palveluohjaus-hankkeessa esitetty tilastojen kehittämistä Järjestetään alle kouluikäisten lasten perheille. Olisi tarpeen myös kouluikäisten lasten perheille. Tilastoja ei ole vielä saatavana. Saamani tiedon mukaan ei ole suunnitteilla nostaa ikärajaa. Kouluikäisten lasten perheille ko. apu olisi myös todella tarpeellinen Toimeentulotuki Kuljetuspalvelut ja saattajapalvelut Vammaisten henkilöiden toimeentulon huomiointi osana palvelusuunnitelman laadintaa Toimeentulotuessa tulisi huomioida vammaisuudesta aiheutuvat lisäkulut Saattajapalvelun toimintaohjeen laatiminen Vakiotaksin myöntämisen kriteerit näkyviksi. Edelleen kehitettävä Vammaisneuvosto järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden Ei ole vielä toteutunut Ei muutosta. Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Perhe- ja sosiaalipalvelut; vammaispalvelut Vakiotaksipäätöksen yhteydessä varmistettava, että asiakas saa vakiotaksin. Ei ole menettelytapaa. Päivähoito Avustajat ja muut tukitoimet tulee järjestää päivähoidossa tarpeen mukaan ja tuoda tukitoimet lapsen luo Integroituja ryhmiä lisätty. Pääsääntöisesti myönnetään ryhmäavustaja. Varmistettava myös henkilökohtaisen avustajan saaminen tarpeen mukaan. Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Kuntouttavan päivähoidon maksuttomuus kaikille tarvitseville, ilman Ei ole edennyt. Kuntouttavan päivähoidon saaminen vaikeutunut myös

19 19 diagnoosirajausta kehitysvammaisten lasten perheille. Koulu Avustaja- ja tulkkipalvelut tarpeet tuodaan näkyviksi ja järjestetään tarpeen mukaan Avustajien saaminen sekä ala- että yläasteella tulee varmistaa. Opetustoimi Vammaisille lapsille mahdollisuus käydä lähikoulua yleisopetuksen ryhmässä vanhempien niin halutessa Toteutuminen vaihtelee. Esteenä voi olla mm. tukipalvelujen riittämättömyys ja koulutilojen esteellisyys. Oikeusasiamiehen ratkaisu tukee esitystä. Työ Terveys Ammatilliseen koulutukseen saatava integroitua ryhmiä Vammaisten henkilöiden rekrytointi kaupungille Vammaisten nuorten työllisyyden edistäminen Terveyspalvelujen saatavuuden varmistaminen vammaisille henkilöille Kehitettävä, toteutus satunnaista Kiireellinen kehitettävä. Pyritty kehittämään Kastehankkeen kautta, mutta aloite ei edennyt. Avokuntoutuspalveluyksikön perustaminen edistää osaltaan Rekrytointipalvelu t Kaste-ohjelma Terveyspalvelut HUS Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen saatavuus ja jatkuvuuden turvaaminen varmistettava. Erikoissairaanhoitoon pääsyä tulee parantaa ja nopeuttaa. Kuntoutus, terapiat Tarvittavien terapioiden myöntäminen ja myöntämiskriteereiden yhtenäistäminen ja näkyväksi tekeminen Vaihtelua terapiapalvelujen saatavuudessa. Terveyspalvelut Apuvälineet Apuvälineiden myöntäminen myös kodin ulkopuoliseen apuvälinetarpeeseen. Apuvälineiden saatavuus ja kunto tulee korjata tarpeita vastaaviksi Myönnetään pääasiassa kotiin. Vammaisneuvosto järjestää apuvälineiden saatavuudesta keskustelutilaisuuden Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö Vapaa-aika Kaikille soveltuvien harrastusmahdollisuuksien kehittäminen Vammaiset nuoret on suuri väliinputoaja ryhmä. Heille tulee järjestää integroituja ryhmiä liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan Liikuntapalvelut kehittävät kaikille soveltuvia harrastusmahdollisuuksia Vammaisten nuorten integroiduilla liikuntaryhmillä ja muilla harrastusryhmillä erittäin kiireellinen kehittämistarve. Ryhmiä lisätty. Liikuntatoimi Vapaa sivistystyö Nuorisotoimi

20 20 Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan; huomioiminen kuljetuspalvelupäätöksissä ja yhteiskuljetuksien järjestäminen Ryhmäkuljetuksia tulisi järjestää edullisesti.yhteiskuljetuksia järjestetään, mutta kustannukset korvataan itse mm. vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalvelumatkana. Vapaaehtoistoiminta, vertaisryhmien perustaminen, tukihenkilötoiminta Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen kehittäminen osana Santra-hanketta. Santra-hankkeelle haetaan kohdennettua toimintaavustusta RAY:ltä Tukihenkilöiden koordinointi Santra-hanke saanut pysyväisrahoituksen vapaaehtoistoimintakeskuks en perustamiseen. Kehitetään edelleen Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Vertaisryhmien perustaminen ja niistä tiedottaminen Vaihtelee, tiedostusta lisättävä Asiakaspalveluun ja työntekijöiden toimintaan liittyvät kehittämistarpeet Poikkihallinnollinen yhteistyö Poikkihallinnollisen ja verkostotyön kehittäminen niin, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta, niin että asiakkaan asian ratkaisemiseksi löydetään tarkoituksenmukainen yhteistyö ja ylitetään sektorirajat eli ns. "yhden luukun periaate" Luodaan poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet. Asiakaslähtöisyys Jokaisen asiakasyhteydenoton ja päätöksenteon jälkeen varmistetaan asiakkaan avunsaanti. Ja mietitään asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisua, jos asiakkaan avuntarpeeseen ei ole vastattu. Palautteen antamiseen kannustetaan. Viedään asiakastyössä esille tulevia kehittämistarpeita aktiivisesti eteenpäin. Neuvonta Neuvonnan määrän lisäksi olisi tärkeää arvioida neuvonnan laatua. Kuinka kattavasti asiakkaan kysymykseen vastataan ja kerrotaanko kaikista vaihtoehtoisista palveluista. Esteetön Espoo hankkeen ja vammaispoliittisen ohjelman toiminnan kautta Edennyt vaihtelevasti, asiakaslähtöisyyden tulee toteutua kaikessa asiakaspalvelussa Teknisen ja ympäristötoimen neuvontapalvelu ollut tärkeä kanava ja myös internetin kautta tapahtuva palaute, tiedotuksen lisääminen tärkeää Terveyspalvelujen neuvonta terveyskeskuksissa on vaikeutunut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Avoimuuden lisääminen Avoimuuden lisäämistä päätöksenteon valmistelussa. Asiakkaat otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun Osallistavia menetelmiä otettu käyttöön, mikä on erittäin myönteistä Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi

21 21 Liite 2 Asiakaspalautteet Tässä on kooste asiakaspalautteista: Aihe Esimerkkejä palautteiden sisällöistä: 1. Vammaispalvelun sosiaalityö - sosiaalityöntekijän tavoitettavuus - vammaisen lapsen perhe ei saa riittävästi tukea - arvostusta ja välittämistä lisää - päätösten viipyminen - saa asiantuntevaa palvelua - tiimi päättää, miksi sosiaalityöntekijä ei voi päättää 2. Palvelusuunnitelmat - palvelusuunnitelman lähettäminen hyväksyttäväksi voi venyä tai ei ole lähetetty ollenkaan - palvelusuunnitelmaa ei ole tehty/ei ole korjattu - omaisia ei kuulla - hyvä että palvelusuunnitelma tehtiin 3. Vammaispalveluista - kuljetuspalveluista: iäkkäille henkilöille ei myönnetä kuljetuspalvelua - matkoja myönnetty alle 18 matkaa/kk - lisämatkat poistettiin - hidas hakemuksen käsittely - saattajapalvelusta puuttuu toimintaohje - rikkinäinen invataksin nostin 4. Asuminen - kotiin saa liian vähän apua - asumisyksikön palveluissa puutteita - uudessa Espoon Asunnot asunnossa esteettömyyden huomiointi pyörätuolinkäyttäjän kannalta 5. Henkilökohtainen apu - ei löydä avustajaa - lyhyet työsuhteet - vaikeus toimia työnantajana - oppaassa puutteelliset ohjeet työnantajalle - lyhyet työsuhteet 6. Asunnon muutostyöt - nostolaitetta ei myönnetty - ei pääse parvekkeelle - valituksen kautta sai apua 7. Perheen tukeminen - tilapäishoidon saamisen ongelmat

22 liikuntavammaisten lasten perheille - kodinhoitoon ei saa apua - omaishoidon tuen vapaapäivien käyttäminen ei onnistu 8. Terveyspalvelut - ajanvaraus ei toimi viittomakielisille - lääkärinlausuntojen viivästyminen kuntoutussuunnitemaa varten 22