Tieto on oikeus! Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Kuopio Raportti

Transkriptio

1 Tieto on oikeus! Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Kuopio Raportti 1

2 Tieto on oikeus! Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Kuopio Raportti Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus PL , Oulun kaupunki 2

3 Sisällys Alkusanat...5 Ohjelma... 7 Puheenvuorot... 9 Koordinaatti-keskuksen ajankohtaiskatsaus nuorten tieto- ja neuvontatyöhön Suomessa... 9 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä...12 Tieto on oikeus! -kampanja...14 Nettinatiivi internetlukijana - tiedonhaun, arvioinnin ja informaation hyödyntämisen pulmia Yhteistyöllä entistä parempaa - opastusta monialaiseen yhteistyöhön...18 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen verkkopalvelu...19 Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä...20 Kehittämistyöryhmät...23 Nuorten tieto- ja neuvontatyön auditointimalli...23 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin mahdollisuudet ja haasteet...25 Tukea nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkkovastaamiseen...27 Nuorten mediaryhmien kanssa työskentely Nuorten tieto- ja neuvontatyön ja Aloitekanava.fi-verkkodemokratiapalvelun lyhyt oppimäärä Pop in -esittelyt...35 Alueellinen nuorisotiedotus ja -neuvonta, Vantaan malli...35 Kasvun kumppanit ja Lastensuojelun käsikirja -verkkopalvelut Asumisen ABC - asumisen tietopaketti nuorille...37 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja etsivän nuorisotyön palvelut samasta pisteestä...38 Digitaalinen portfolio - Oma Elämä Näkyväksi Osallistujaluettelo

4 4

5 Alkusanat Yli 80 henkilöä nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallisesta palveluverkostosta kokoontui Kuopioon Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäiville lokakuuta Kehittämispäivien järjestämisestä vastasi Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Vuosittain järjestettävien kehittämispäivien tarkoituksena on tarjota nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille mahdollisuus työmuodon yhteisölliseen kehittämiseen, vaihtaa kuulumisia muiden alan ammattilaisten kanssa ja verkottua toimijoiden kanssa. Kehittämispäivät ovat myös foorumi kuulla ajankohtaisia kuulumisia työmuodon suomalaiselta ja eurooppalaiselta kentältä. Kehittämispäivien teemana vuonna 2012 oli Tieto on oikeus! Samanniminen, nuorille ja päättäjille suunnattu Euroopan-laajuinen kampanja on käynnissä vuoden 2012 loppuun Euroopan neuvoston sekä ERYICAn (European Youth Information and Counselling Agency) koordinoimana. Se, että nuorille voidaan tarjota laadukkaita nuorten tieto- ja neuvontapalveluita, vaatii myös työmuodon parissa toimivilta ammattilaisilta paljon. Koordinaatti-keskus valitsi kampanjan teeman myös kehittämispäivien teemaksi, jotta tietoa kampanjasta saataisiin välitettyä kentän ammattilaisille, työmuotoon liittyvien ajankohtaisten asioiden lisäksi. Kuopiossa pidetyt kehittämispäivät muodostuivat yleisistä luento-osuuksista, kehittämistyöryhmistä sekä pop in -esittelyistä. Torstaipäivän luento-osuuksien aikana kuultiin Koordinaatti-keskuksen ajankohtainen katsaus työmuodon tilanteesta Suomessa, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön ajankohtaisia kuulumisia sekä Tieto on oikeus! -kampanjan nuoren lähettilään esittely eurooppalaisesta kampanjasta. KT Carita Kiili Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta perehdytti osallistujia aiheeseen "nettinatiivi internetlukijana - tiedonhaun, arvioinnin ja informaation hyödyntämisen pulmia. Luentomaisten osuuksien jälkeen osallistujat jakaantuivat kehittämistyöryhmiin omien valintojensa mukaisesti. Perjantaiaamusta dosentti Tapio Kuure esitteli Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön -projektia otsikolla Yhteistyöllä entistä parempaa - opastusta monialaiseen yhteistyöhön. Ennen perjantain suosittuja pop in -esittelyjä osallistujille esiteltiin Koordinaatti.fi ja Nuortenelämä.fi -verkkopalveluja. Pop in -esittelyissä osallistujat pääsivät tutustumaan kolmeen eri projekti- tai palveluesittelyyn. Valittavana oli yhteensä kuusi esittelyä eri aiheista. Kehittämispäivät päätti työmuodon ajankohtaiskatsaus eurooppalaiselta kentältä. Kuopion päivien sisältöä ja kehittämisryhmien tuloksia esitellään tarkemmin tässä raportissa. Palaute kehittämispäivien pohjana Koordinaatti-keskus kerää vuosittain kehittämispäivien jälkeen palautetta osallistujilta. Tänä vuonna 40 henkilöä vastasi palautekyselyyn. Saatu palaute oli positiivista, myös kehittämiskohtia löytyi. Keskuksen henkilökunta perehtyy saatuun palautteeseen tarkemmin ennen seuraavia kehittämispäiviä ja pyrkii jälleen järjestämään tarpeita ja odotuksia vastaavat kehittämispäivät. Kehittämispäivien eri menetelmien yhdistelmää pidetään palautteen perusteella sopivana. Pienempien kehittämistyöryhmien mahdollistamaa keskustelua pidetään hyvänä, myös pop in -esittelyjen aikana pääsee tutustumaan useampaan toimintamalliin. Kehittämistyöryhmien ja esittelyiden kohdalla toivottiin yleisesti enemmän aikaa työskentelyyn. Kehittämispäivien puheenvuorot saivat myös läpi linjan hyvät arviot. Kehittämispäivien anti perustuu myös paljon sille, että osallistujat itse verkottuvat ja osallistuvat aktiivisesti. Palautteen mukaan osallistujat arvioivat osallistumistaan ja verkottumistaan pääasiallisesti melko aktiiviseksi. Vastaajat kokevat kehittämispäivät itselleen erityisesti tilaisuudeksi verkottua, oppia uutta, mahdollisuutena vaihtaa kokemuksia ja kuulla kansallisen 5

6 tason kuulumisia. Kiitämme kaikkia osallistujia antoisista kehittämispäivistä ja antamastanne palautteesta. Päivät ovat myös tärkeä tilaisuus Koordinaatti-keskuksen toimijoille tavata kasvotusten kentän toimijoita. Tavataan viimeistään seuraavilla Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivillä Sinulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa järjestämispaikkakuntaan vastaamalla olevaan gallupkyselyyn. koordinaattori Jaana Fedotoff suunnittelija Mika Pietilä suunnittelija Merja-Maaria Oinas palveluassistentti Heidi Leppäkari suunnittelija Eija Kauniskangas 6

7 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Ohjelma TORSTAI PERJANTAI :00 Ilmoittautuminen (2. kerroksen aula) 10:00 Kehittämispäivien avaus 10:05 Tervetuloa vs. nuoriso- ja liikuntatoimen suunnittelija Anna Kapanen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10:20 Koordinaatti-keskuksen ajankohtaiskatsaus nuorten tieto- ja neuvontatyöhön Suomessa koordinaattori Jaana Fedotoff, Koordinaatti-keskus 11:00 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä ylitarkastaja Emma Kuusi, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö 11:40 Tieto on oikeus! -kampanja kampanjan suomalainen nuori lähettiläs, opiskelija Tuomas Alfthan 12:00 Lounas ravintola Dos Amigos, 1. krs 13:00 Nettinatiivi internetlukijana - tiedonhaun, arvioinnin ja informaation hyödyntämisen pulmia KT Carita Kiili, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 14:00 Ohjeistus kehittämistyöryhmiin ja kahvit 14:30 Kehittämistyöryhmät Nuorten tieto- ja neuvontatyön auditointimalli koordinaattori Jaana Fedotoff, Koordinaatti-keskus kokoushuone Marmori, 2. krs Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin mahdollisuudet ja haasteet aluekoordinaattori Pirjo Kovalainen, Oulun kaupungin nuorisotoimi kokoushuone Dolomiitti, 2. krs Tukea nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkkovastaamiseen suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti-keskus kokoushuone Graniitti, 2. krs Nuorten mediaryhmien kanssa työskentely nuoriso-ohjaaja Esa Linna, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut & Lassi Peltonen, Nuorten nettilehti Painovirhe kokoushuone Atlas-sali, 2. krs Yleisön toivomuksesta: Nuorten tieto- ja neuvontatyön ja Aloitekanava.fi-verkkodemokratiapalvelun lyhyt oppimäärä suunnittelija Merja-Maaria Oinas, Koordinaatti-keskus kokoushuone Kvartsi, 2. krs 16:30 Kehittämistyöryhmien purku 17:30 Ohjelma päättyy 19:30 Ohjelmallinen illallinen Atlas-sali 09:00 Yhteistyöllä entistä parempaa - opastusta monialaiseen yhteistyöhön valtio-opin dosentti Tapio Kuure, Opit käyttöön -projekti, Sosiaalikehitys Oy 09:45 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen verkkopalvelu suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti-keskus 10:15 Kahvitauko 10:30 Pop in -esittelyt Alueellinen nuorisotiedotus ja -neuvonta, Vantaan malli projektikoordinaattori Heidi Åkerblom kokoushuone Kvartsi klo 10.30, & Kasvun kumppanit ja Lastensuojelun käsikirja -verkkopalvelut, tietoa nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille erikoissuunnittelija Hanna Harju, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoushuone Dolomiitti klo 10.30, & Asumisen ABC asumisen tietopaketti nuorille laatupäällikkö Tiina Kupari, Nuorisoasuntoliitto ry kokoushuone Marmori klo Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja etsivän nuorisotyön palvelut samasta pisteestä, Kokkolan kaupungin nuorisopalvelut sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori Anu Keisanen ja nuoriso-ohjaaja Sani Anttila, Kokkolan nuorisopalvelut kokoushuone Atlas-sali klo 10.30, & Digitaalinen portfolio - Oma Elämä Näkyväksi projektinjohtaja Miikka Ringman ja projektikoordinaattori Panu Isotalo, NäytönPaikka ry kokoushuone Graniitti klo 10.30, & UngInfo - Ungdomsrådgivning och mötesplats för unga ungdomskoordinator Mirjam Malik, UngInfo / Luckan i huvudstadsregionen kokoushuone Marmori klo :00 Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti-keskus 12:30 Kehittämispäivien yhteenveto ja päätössanat 12:45 Lounas ravintola Dos Amigos, 1. krs 13:30-15:00 Hankeklinikka (ennakkoon ilmoittautuneille) kokoushuone Kvartsi, 2. krs 7

8 8

9 Puheenvuorot Kehittämispäivien puheenvuoroissa syvennyttiin eri teemoihin vierailevien asiantuntijoiden ja Koordinaatin työntekijöiden johdolla. Käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa tiedonhaun pulmat, monialainen yhteistyö sekä ajankohtaiset kuulumiset kentältä. Koordinaatti-keskuksen ajankohtaiskatsaus nuorten tieto- ja neuvontatyöhön Suomessa koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti-keskus Huolenaiheet ja ilmiöt otsikoissa Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet tuplaantuneet viidessä vuodessa (Kaleva ) Hyvin, huonosti ja hyvin huonosti pärjäävät koulupojat (Kaleva ) Kehuttu koulumaailma alkaa repeillä reunoilta (HS ) Kuraattorin huoneessa tarvitaan itkupaperia (HS ) Koulun keskeyttämisen riskitekijät kasaantuvat (HS ) Moni nuori tarvitsee tutkijoiden mukaan ulkopuolista apua (HS ) Nuoria työttömiä yhä enemmän (Kaleva ) Aggressiosta on tullut hyväksyttävää (Kaleva ) Riskitekijöitä nuorten elämässä on luokiteltu yli 20; opintojen keskeyttäminen, säännöllinen tupakointi, humaltuminen, vähintään toisen vanhemman työttömyys, vaikeudet opiskelussa sekä opettajien ja kaverien kanssa, toistuvat rikkeet, tappelut, masentuneisuus... Kun puhumme nuorista... Suomessa on tällä hetkellä nuorta (20-29-vuotiasta) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa Alla 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita TEtstoissa 12/2011 noin heistä pelkän perusasteen varassa Arviot työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien peruskoulun jälkeisiä tutkintoja vailla olevien nuorten määrästä vaihtelevat, mutta alle 30-vuotiaissa arvio on noin Nuorisotakuu, joka tulee perustumaan siihen, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-. työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. minkä roolin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut saavat ja ottavat nuorisotakuun toteuttamisessa nuorten elämän hallinnan tukijana? Valtaosa nuorista voi hyvin, jopa entistä paremmin (Nuorisobarometri 2012, HS , HS ) Epäluottamus, katkeruus ja kyynisyys periytyvät sukupolvelta toiselle. Kenenkään ei voi luottaa -asenne sosiaalinen epäluottamus periytyy, nuori kokee elävänsä keskellä kovaa ja laskelmoivaa maailmaa, jossa keneenkään ei voi luottaa 9

10 Jos vanhemmat ovat pettyneitä elämäänsä, kotona on lastenkin huono olla Kotoa saadut huonot eväät tekevät lapsista sosiaalisesti hauraita Sosiaalinen luottamus on keskeistä yksilön pärjäämiselle, myös koko yhteiskunnalle, jonka toiminta perustuu luottamukseen muita toimijoita kohtaan Miten nuorten tieto- ja neuvontatyön piirissä työskentelevät voivat työllään - tiedolla, ohjauksella ja neuvonnalla - vahvistaa nuorten sosiaalista luottamusta? Nuorisobarometri 2012, julkaistu 9/2012. Henkilökohtaista tietoa, ohjausta ja neuvontaa nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyö perustuu ammattitaitoiseen tietoon, ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkoperustaisissa palveluissa. Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja heille mahdollistetaan tila aktiivisina palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun arvioijina. Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea, ohjausta ja neuvontaa laajennetaan nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan mutta erityisesti tuetaan nuorten oman elämän hallintaa sekä vahvistetaan sosiaalista luottamusta yksilöön ja yhteiskuntaan. OKM toiminta- ja taloussuunnitelma Tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan. Sähköisten verkkojen kehitys luo mahdollisuuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluille, demokratiakasvatukselle sekä nuorten yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja nuorten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa. Tämä asettaa odotuksia ja osaamisvaatimuksia niille, jotka toteuttavat verkossa palveluja nuorille. Vaikka nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret pitävät kuitenkin tärkeänä kasvokkaista kohtaamista. Lähipalveluille on edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää kuntakentän uudistuessa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenne Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteesta ovat osa nuorisotyön yleistä kehittämistä ja yleisten edellytysten luomista ( / Dnro 9/600/2010 sekä / Dnro 15/600/2011). Keskuksia on yhteensä 14. Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulu Yksi valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus Toiminta/tehtävä aloitettu 2006 Toimii Oulun kaupungin nuorisotoimen alaisuudessa Tavoite: Kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla on käytettävissään laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Tavoitteena luoda edellytyksiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen palveluverkoston yhteisölliselle työmuodon, palveluiden, menetelmien ja välineiden kehittämiselle Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kattavuus kunnissa Kuntien määrä vuonna , joista 16 Ahvenanmaalla, 320 kuntaa Manner-Suomessa Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut osuus kunnista, tavoite % % % % % % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö toiminta- ja taloussuunnitelma , s.60-64, julkaisu 2012:9 Vuonna 2012 palveluiden kattavuus on 77 % Palveluverkosto koostuu kunnissa ja järjestöissä toimivista nuorisoalan ammattilaisista. Verkostossa on mukana toimijoita 247 kunnasta ja järjestöstä. Nuorten tieto- ja neuvontapisteitä ja -keskuksia 159 Viimeisempiä avattiin nuorten tieto- ja neuvontapiste Raumalle Verkkoperustaisia palveluita 35 10

11 Koordinaatin asiantuntija- ja tukipalvelut tavoitteiden saavuttamiseksi Keskuksen palvelut edistävät ja tukevat toimijoita löytämään sopivimmat ratkaisut nuorten tietoja neuvontapalveluiden tuottamiseksi niin, että nuoret huomioidaan erityisesti palveluiden suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina. Verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi edistää ja tukee osaltaan näitä tavoitteita (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Aluekoordinointimalli/rakenne tulee edistämään työtekijöiden ammattitaitoa ja palveluiden saatavuutta ja laatua pilottihanke Oulun seutu ja Oulunkaari Suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä tuetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallista verkostoa ja työmuodon kehittymistä sekä tunnettuutta Kansalliset ja kansainväliset hankkeet - edistävät työmuodon ja palveluiden kehittämistä - hankkeiden tuloksena syntyy välineitä, menetelmiä, julkaisuja sekä uudenlaisia verkostoja ja kumppanuuksia. Koulutukset: eurooppalaiset koulutusmoduulit sekä muut teemalliset tai räätälöidyt alueelliset koulutukset Konsultoinnit hankekonsultointi/neuvonta palveluiden järjestämiseksi, teemallinen asiantuntijakonsultointi, ohjaus palveluiden suunnittelussa Seminaarit: vuosittain kansalliset kehittämispäivät sekä kansainväliset seminaarit ja kongressit Kansainvälinen yhteistyö: asiantuntijayhteistyö, hankkeet jne. Kansalliset ja eurooppalaiset asiantuntijatyöryhmät ja verkottuminen Toiminnan painopisteet ja toimenpiteet 2012 Kentän työntekijöiden osaaminen ja ammatillisuuden vahvistaminen Uusien hankkeiden toiminnan tukeminen, laatu hankkeissa Nuorten tieto- ja neuvontatyön tunnettuuden lisääminen kaikilla tasoilla Keskuksen verkostotoimijuuden laadukkuuden parantaminen; menetelmät, välineet, toimijuus, osallisuus, kentän ääni, yhteisöllisyys Yhdessä tekeminen, kehittäminen ja laatu Keskuksen koordinoimat, keskeisimmät kehittämishankkeet Kansalliset verkkopalvelut Koordinaatti.fi ja Nuortenelämä.fi Tilastointiohjelman kehittäminen yhdessä verkoston kanssa Aluekoordinointimallin suunnittelu ja kehittäminen edelleen Suunnitelmia vuodelle 2013 Nuortenelämä.fi-portaalin kehittäminen ja toteuttaminen jatkuu, laaja markkinointiin panostaminen palvelun julkaisun myötä Työmuodon näkyvyys ja tunnettavuus Aluekoordinointimallin edelleen kehittäminen arvioinnin ja kokemuksen kautta Uusien aluekoordinointialueiden tehostettu tukipalvelu Koulutustarjonnan suunnitelmallinen kehittäminen verkoston toimijoiden sekä eurooppalaisten kumppanien kanssa Auditointimallin kehittäminen, työryhmä Verkkovastaajien kehittämistyöryhmä Arviointitutkimus (esitetään rahoitusta 2013, osana auditointi) Koulutuksellisen yhteistyön aloittaminen nuorisoalan oppilaitosten kanssa Suomessa ja Virossa (rahoitushakemus tehty) Julkaisu työmuodosta Tulosneuvottelut ministeriön kanssa tulossa loka-/ marraskuu 2012 vuoden 2013 toiminnasta ja rahoituksesta. Sanottua Jos nuori nähdään pedagogisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kasvatusta ja opettamista tarvitsevana ihmisenä, hänen opettajilleen ja kasvattajilleen olkoon ne sitten yksittäisiä ihmisiä tai kasvattavan vaikutuksen kenttiä avautuu mahdollisuus olla aidosti mukana hänen kasvussaan, oppimisessaan ja sosialisaatiossaan. Veli-Matti Ulvinen, Nuorisotutkimuslehden 2/2012 pääkirjoitus ( ) Työlle suuntaviivaa antavat 1. Nuorisolaki (tavoitteelliset peruspalvelut) 2. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta No.R (90) 7 & uusi Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta 2010 Rec(2010)8 4. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet (2004) 11

12 5. Verkkoperustaisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun periaatteet (2009) 6. Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia, jonka nuorisoasioista vastaavat ministerit hyväksyivät , luo puitteet nuorisotoimialan yhteistyölle vuosille koko EU:n alueella "Nuorille suunnattujen tieto- ja neuvontapalveluiden tulee läpileikata kaikki nuorille suunnatut palvelut" 7. Lisäksi oikeus tietoon on ilmaistu YK:n kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä ylitarkastaja Emma Kuusi opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Esityksen sisältö Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Tavoitteet ja TAE 2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustusten kriteerit vuodelle 2013 VN asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta 103/ Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisolain (72/2006) 4 :ssä tarkoitettu nuorisopolitiikan kehittämisohjelma valmistellaan OKM:ssä yhteistyössä STM:ön, TEM:ön, YM:ön sekä tarvittaessa myös muiden nuorten kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä läänien ja kuntien nuorisopoliittisen ohjelmatyön suuntaviivat, jotka liittyvät nuorten koulutukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen, yrittäjyyteen, asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun sekä muihin lapsia ja nuoria koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Ohjelmassa lapsiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon erityisesti lasten kasvun kannalta. Lanuke Valtioneuvostossa hyväksytty Kieliversiot: suomi, ruotsi, englanti Julkaisumyynti verkkokaupassa: kopistore tai julkaisumyynti@kopijyvä.fi Pdf ladattavissa OKM:n sivuilta: Lähtökohdat Lanuke Jatkoa ohjelmalle Kytkös hallitusohjelmaan HO painopiste I : köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Nuorisotakuu: jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka Yhteys keskeisiin kv.sitoumuksiin, muihin strategioihin, ohjelmiin jne Arviointi ja seuranta selkeäksi, "lapsi- ja nuorisoindikaattorit" käytäntöön Kehitetään osallisuutta 1 Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. 1.1 Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 1.2 Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus 1.3 Oppilaskuntatoiminta 1.4 Tietoyhteiskuntaosallisuus ja mediataidot 2Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. 2.1 Nuorisopalvelut lähipalveluina 2.2 Harrastusten saavutettavuus 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta 2.4 Kansalaisjärjestöt 3 Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. 3.1 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö osana nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista 3.2 Työmarkkinoiden muutostrendien vaikutukset 3.3 Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut Edistetään yhdenvertaisuutta 4 Yhdenvertaisuus toteutuu. 4.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus 4.2 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä sateenkaariperheet 4.3 Alueellinen yhdenvertaisuus 5 Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. 5.1 Harrastusten sukupuolittuneisuus 12

13 5.2 Sukupuolivaikutusten arviointi lapsia ja nuoria koskevassa toiminnassa 5.3 Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus Seurataan ja valvotaan arjen rakentumista 6 Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. 6.1 Nuorten asuminen 6.2 Oman talouden hallinta 7 Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada itselleen korkeatasoinen koulutus. 7.1 Sosioekonomisen taustan vaikutus koulutukseen osallistumiseen 7.2 Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus 7.3 Opintotukijärjestelmä 8 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. 8.1 Terveelliset elämäntavat 8.2 Oppilas- ja opiskelijahuolto 8.3 Kiusaaminen 8.4 Vanhemmuuden tuki 8.5 Päihteet ja mielenterveys Vahvistetaan yhteistyötä 9 Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä. 9.1 Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio 9.2 Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen Tavoitteet 2013 Edistetään osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä niihin liittyviä järjestelmiä toimeenpannaan nuorisotakuu nuorisotoimen osalta edistetään kaikkien nuorten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa riippumatta sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta Parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja toimeenpannaan lanuke hyödynnetään palvelu- ja kehittämiskeskuksia otetaan käyttöön indikaattorijärjestelmä lasten ja nuorten elinoloista, nuorten elinoloasenteista ja tulevaisuudenkäsityksistä sekä nuorisotyön peruspalveluista Määrärahoja Tieto- ja neuvontapalvelut sekä verkkomediat -määräraha & Lanuke-määräraha OKM:n vastuulla olevien tavoitteiden toimeenpano valtakunnalliset kehittämishankkeet, jos paikallinen niin pilotti, yhteistyöverkostot vuonna 2012: 2,5 milj. euroa OKM:n kautta, 1 milj. euroa ELY:jen kautta Nuorisotilojen rakentaminen, peruskorjaaminen ja varustaminen OKM:n tuki n % Kehittämisavustukset ensisijaisesti valtakunnalliset nuorisotyöhankkeet hakuaika ympäri vuoden Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä verkkomediat - näkökohtia Tieto- ja neuvontapalvelut osa kunnan nuorisotyötä (nuorisolaki) saatavuus, kattavuus - verkkopalvelut ja tiedotus- ja neuvontapisteet täydentävät toisiaan nuoret haluavat kohdata aikuisen reaalimaailmassa tieto- ja neuvontatyön rooli nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa - tietoyhteiskunnan kehitys verkkopohjainen nuorisotyö ja verkkonuorisotyö aluekoordinaatio - Kuinka taata kaikille samantasoiset palvelut? - Alueiden tarpeet, kuntien sitoutuminen - Oulun seudun ja Oulunkaaren alueen pilottihanke 2011 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä verkkomediat - avustukset 2013 alueellisen ja paikallisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen aluekoordinaatio ja siihen liittyvät esiselvitykset verkkomedioiden käynnistäminen ja kehittäminen enintään 3-vuotiset hankkeet, nuorten osallistuminen kaikkiin vaiheisiin hakemusten liitteinä hankesuunnitelma ja kustannusarvio sähköinen käsittely

14 Tieto on oikeus! -kampanja Tuomas Alfthan kampanjan nuori lähettiläs Perustietoa kampanjasta Eryica ja Euroopan neuvosto järjestävät yhteistyössä Tarkoituksena herättää nuoret, media ja päättäjät huomaamaan nuorille suunnatun tiedon tärkeys Oikeus tietoon määritellään ihmisoikeuksissa ja lasten oikeuksissa Nuoret lähettiläät Nuoret lähettiläät koulutettiin kampanjaa varten levittämään tietoa nuorten oikeuksista Koulutus Maltalla - tehtiin kampanjalle aineistoa - tutustuttiin toisiin Euroopan maihin ja toisiimme Toimintaa omissa maissa koulutuksen jälkeen - suunnitelmissa konsertti Oulussa aiheen tiimoilta - medianäkyvyyttä kampanjalle - muualla mm. flashmobeja, workshopeja yms. Tuomas Alfthan esittelemässä kampanjaa kehittämispäivillä Miksi laadukas ja riippumaton tieto on nuorille tärkeää? Demokratian toteutumisen ehto Ennaltaehkäistään sairauksia yms. Mahdollistetaan nuorten haaveiden toteutuminen Saavutettavuuden vuoksi tiedon pitää olla nuorille räätälöityä Suomi vs. muu maailma Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut hyvin saatavilla, verkossa ja kasvokkain. Koulu ei anna tällä hetkellä tarpeeksi tietoa mm. tunteiden käsittelystä. Kaikki ei kuitenkaan koe tärkeäksi tiedon saatavuutta. Ei siis riitä, että asiat ovat hyvin meillä. Mitä voi tehdä? Kiinnostunut asenne nuorten asioihin ja ajatuksiin Järjestää kampanjaan liittyviä tempauksia yhdessä nuorten kanssa Te ta Lähestyä kunnan päättäjiä tai mediaa asiasta Mitä ikinä keksittekin! 14

15 Nettinatiivi internetlukijana - tiedonhaun, arvioinnin ja informaation hyödyntämisen pulmia KT Carita Kiili Jyväskylän yliopisto Opetuskokeilut Opiskelijat 25 lukiolaista (osatutkimukset I ja II) Työskentelytapa Yksilötyöskentely Tehtävä Uni ihmisen voimavarana Tutkimusaineisto Opiskelijoiden ääneenajattelut, toiminnot internetissä ja esseet Luennon sisältö Internetlukemisen prosessi Tiedonhaku internetissä Internetlähteiden arviointi Internetsivujen sisältöjen hyödyntäminen 76 lukiolaista n = 38 (Osatutkimus III) n = 76 (Osatutkimus IV) Yhteisöllinen työskentely Pitäisikö internet-sensuuria tiukentaa? Opiskelijaparien vuorovaikutus, toiminnot internetissä ja esseet Teknologia on muuttanut tekstikäytänteitä. Tekstitaidot informaatioyhteiskunnassa (Andreas Schleicher 2007) Yksilöiden kiinnostus, asenne ja kyvyt käyttää asianmukaisesti sosiokulttuurisia työkaluja, jotta he voivat hankkia, integroida ja arvioida informaatiota, ratkaista ongelmia, muodostaa uutta tietoa ja kommunikoida toisten kanssa ja täten olla aktiivisia yhteiskunnan jäseniä Opiskelijoiden eri toimintoihin käyttämä aika (yksilöllinen lukeminen) Toiminta Web-sivujen lukeminen Osuus käytetystä ajasta % 61 Keskihajonta 14,6 Min-max % Uudet Tekstitaidot (Leu ym. 2004) Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vaatii uusia tekstitaitoja: taitoja, strategioita ja sosiaalisia käytänteitä. Uudet tekstitaidot muuttuvat alati, kun teknologia kehittyy. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu. Uudet tekstitaidot ovat tärkeitä, jotta yksilö voi toimia täysipainoisesti globaalissa yhteiskunnassa. Internetlukeminen eroaa perinteisestä lukemisesta. Internetlukeminen vaatii useiden kognitiivisten toimintojen organisointia. Hakutulosten selailu Hakukyselyn muotoilu tai URL-osoitteen käyttö Web-sivun silmäily ja hylkääminen Muut (linkkien navigointi ja niiden latautuminen) ,3 4,0 3, Yhteensä 100 % 15

16 Opiskelijaparien internetlukemisen prosesseihin käyttämä aika Relevantin informaation löytäminen sivustolta (Cromley & Azevedo 2009; Rouet 2006) Internetlukemisen prosessi Osuus käytetystä ajasta (ka %) Kh Min%-Max% Opiskelijoiden tiedonhakutoiminnot (yksilöllinen lukeminen) Sisällön prosessointi 65,5 13, Hakutoiminto Hakutulosten selailu Ka 27 Min-Max Tiedonhaku 23,0 10, Linkin valinta hakutuloksista Informaation arviointi Toiminnan tarkkailu ja säätely 4,7 6,5 3,7 5, Hakukyselyn muotoileminen Muut Hakutoiminnot yhteensä Tehtävään kuulumaton keskustelu 0,3 0,8 0-3 Opiskelijoiden hakukyselyt Yhteensä 100 % Hakukysely Yksilöllinen lukeminen Yhteisöllinen lukeminen Sisällön prosessoinnin ja tiedonhaun välinen korrelaatio r = -0,894; Yksi termi 41 % 32 % p<0.01 Kaksi termiä 30 % 41 % Sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä lukemistilanteessa netissä harhailleille opiskelijoille jäi sisältöjen lukemiseen huomattavasti vähemmän aikaa kuin tiedonhaussaan onnistuneille lukijoille. Tiedonhausta voi siis muodostua joillekin opiskelijoille pullonkaula. Tiedontarpeen määrittely kysymysten asettaminen (Eagleton & Dobler 2007, Kiili 2012) Lukiolaiset näyttävät aloittavan tiedon etsimisen yleensä ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen olisi kuitenkin tärkeä lähtökohta onnistuneelle tiedonhaulle. Kysymysten pitäisi olla sopivasti rajattuja ei liian laajoja. Näyttää siltä, että ongelman rajaaminen on nuorille erityisen haastavaa. Tiedonhaku Hakukyselyjen muotoileminen (Walraven, Brand- Gruwel & Boshuizen 2008) Tiedontarpeen muuntaminen hakukyselyksi: relevanteiksi hakutermeiksi ja niiden yhdistelmiksi Hakutulosten analysointi (Henry 2006) Enemmän kuin kaksi termiä Muu Yhteensä 17 % 12 % 100 % 16 % 11 % 100 % Tiedonhaun ongelmia (yksilöllinen lukeminen) Suurin osa lukiolaisista (n=25) ajatteli osaavansa käyttää sujuvasti hakukoneita ja niiden antamia tuloksia. Osalla opiskelijoista oli kuitenkin huomattavia vaikeuksia: hakukyselyiden muotoilemisessa hakukoneiden toiminnan ymmärtämisessä hakutulosten analysoinnissa tiedonhaun suunnittelussa ja sen säätelyssä Ongelmat hakukyselyjen muotoilemisessa Opiskelijat rajasivat hakujaan taitavasti melko harvoin sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä lukemistilanteessa. Ongelmia aiheuttivat hakukyselyt, jotka eivät sisältäneet lainkaan aiheen pääkäsitettä (voimavarat; voimavarat ihminen) Hauissa saatettiin käyttää yhtä, hyvin laajaalaistakin termiä (terveys, tiedonlähteet) Ongelmallisia olivat myös hakukyselyt, jotka 16

17 sisälsivät - Tehtävänannon joko sellaisenaan (Uni ihmisen voimavarana) - Kaikki tehtävänannon termit (uni ihminen voimavara) Relevanssin ja luotettavuuden arviointi (yksilöllinen lukeminen) Relevanssin arviointi Ka 16,9 Kh 9,8 Min-Max 6-43 Esimerkki hakukyselyn laatimisen ongelmista Seuraavassa yhden opiskelijan muodostamat hakukyselyt: Luotettavuuden arviointi Yhteensä 3,2 20,1 3,8 11, Unet -> Unet ja ihminen Uni ja ihminen Uni ja ihminen voimavarat Uni ihminen voimavarat Uni ihminen Uni ihminen voimavara Uni Uni (kaikki) Sleep Voimavarat Voimavarat uni Voimavarat uni ihminen Mielenterveysseura Uni ja ihminen Opiskelija ei kyennyt muuttamaan tehottomia hakukyselyjään ratkaisevasti, vaan hän toisti samaa hakua tai muotoili sitä vain vähän. Tiedontarpeen käsitteellistäminen Tehtävänannon käsitteet: Uni nukkuminen lepo Ihminen lapset koululaiset nuoret aikuiset työntekijät Voimavara terveys hyvinvointi oppiminen luovuus jaksaminen tunne-elämä Informaation arviointi Informaation laatu internetissä vaihtelee, kriittisen lukemisen taidot ovat siten erityisen tärkeitä Tarvitaan taitoja arvioida: 1. informaation hyödyllisyyttä 2. kirjoittajan tai julkaisijan luotettavuutta 3. informaation ajantasaisuutta 4. kirjoittajan argumentteja ja hänen esittämäänsä evidenssiä 5. informaation objektiivisuutta (vrt. kaupallisesti tai poliittisesti värittynyt informaatio) 6. eri näkökulmia Monet nuoret eivät välttämättä arvioi internetistä löytämänsä informaation luotettavuutta (Kiili ym. 2008; Walraven ym. 2008) Suuri osa nuorista arvioi huijaussivun puussa elävästä mustekalasta luotettavaksi (Leu 2009) Osa opiskelijoista ei kiinnitä huomiota siihen, kuka on tuottanut informaation sivustolle (Kiili ym. 2008). Kuusi opiskelijaa ei arvioinut informaation luotettavuutta kertaakaan lukemisen aikana. Myös yhteisöllisessä lukemistilanteessa relevanssin arviointi oli huomattavasti yleisempää kuin luotettavuuden arviointi. Lukijoiden arviointiprofiilit Informaatiota monipuolisesti arvioivat lukijat (n=3) Relevanssin arviointiin keskittyvät lukijat (n=5) Suppeasti informaatiota arvioivat lukijat (n=8) Disorientoituneet lukijat (n=5) Kritiikittömästi informaatioon suhtautuvat lukijat (n=3) Informaation yhdistely eri lähteistä Syntetisointi Useista eri lähteistä löydetyn informaation syntetisointi (Rouet 2006) Vertailua, yhdistelyä Erilaisten informaatiomuotojen syntetisointia (Rouet 2006) Kuva, ääni, liikkuva kuva Löydetyn informaation yhdistämistä omaan aikaisempaan tietoon Informaation yhdistely eri lähteistä Yksilöllisessä lukemistilanteessa monet opiskelijat keskittyvät informaation poimimiseen nettisivuilta sellaisenaan syvällisen informaation prosessoinnin sijaan. Yhdessä lukeminen, jonka tavoitteena oli tarkastella kiistanalaista asiaa eri näkökulmista, tuki syvällistä sisältöjen tarkastelua. Opiskelijoiden yhdessä lukemisen tavat vaihtelivat kuitenkin melkoisesti. Kun jotkut opiskelijaparit rakensivat tietoa aktiivisesti yhdessä, toiset parit suosivat yksilöllisempää lukemistapaa, jopa hiljaa lukemista. Parhaimmillaan yhdessä lukeminen edistää asioiden syvällistä ymmärtämistä. Lopuksi Tämän päivän nuoria kutsutaan usein nettinatiiveksi, 17

18 mikä pitää sisällään ajatuksen siitä, että kaikki nuoret olisivat ikään kuin luonnostaan taitavia netin käyttäjiä. Oman tiedontarpeen käsitteellistäminen hakukyselyissä, kriittinen lukeminen ja useiden lähteiden hyödyntäminen ovat vaativia taitoja. Siksi näiden taitojen hallitsemista ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä. Yhteistyöllä entistä parempaa - opastusta monialaiseen yhteistyöhön valtio-opin dosentti Tapio Kuure Sosiaalikehitys Oy Opaskirjan muoto Opaskirja toimitetaan kahdessa muodossa. 1. Monialainen yhteistyö -opaskirja verkkopalveluna Toteutetaan Koordinaatti.fi-verkkopalvelun yhteydessä. Monialainen yhteistyö teemoitetaan omana kokonaisuutenaan palveluun. Koordinaatti.fi-kokonaisuudesta vastaa valtakunnallinen Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus. Opit käyttöön -projekti tuottaa verkkopalvelun sisällön teemasta monialainen yhteistyö. Projektin päättyessä sivuston päivitys siirtyy Koordinaatti.fi:n päivityksestä vastaavalla kehittämiskeskukselle. 2. Monialainen yhteistyö -opaskirja Toteutetaan monivärijulkaisuna. Julkaisussa esitetään tiiviisti verkkopalvelun sisältämä keskeinen aineisto populäärissä muodossa. Julkaisun sisällöstä ja toteutuksesta vastaa kokonaisuudessaan Opit käyttöön -projekti. Opaskirjassa käytettävä aineisto 1. Piloteista saatava aineisto A. Monialaisen yhteistyön johtaminen (PRO koulutusja konsultointi, Kirsti Mäkinen/Ulla Rasimus) Raportti tuotetaan vuoden 2012 loppuun mennessä B. Syrjäytymisen hintalappu, yleinen taloudellisuuden analyysi ja case-tutkimus Sataedun alueelta (T:mi Pro- Ces/Tuomas Leinonen) Raportti tuotetaan maaliskuun loppuun 2012 mennessä C. Kangasala Monialaisen yhteistyön johtaminen (PRO koulutus ja konsultointi) Nuorten osallisuus (Lamminrahka-case kaavoituksen osalta, nuorten osallisuus monialaisen yhteistyön osalta) Raportin tuottamista ei ole aikataulutettu toistaiseksi Piloteista saatava aineisto D. Tiedon tuotanto ja organisointi monialaisessa yhteistyössä Kilpailutetaan maalis-huhtikuussa 2012, toteutetaan syksyllä 2012 Raportointi syksyllä 2012 E. Kansainväliset vertailuaineistot Laaja kansainvälinen vertailu syrjäytymisen ehkäisyn malleista ja monialainen yhteistyö hyödyistä, jossa on mukana toimenpideehdotukset (Jani Ursin) Raportointi kesäkuussa F. Muut kansainväliset aineistot lähinnä pohjoismaista, erityisesti Ruotsista. Tehdään mahdollisesti yhteistyötä Pohjoismaisen Ministerineuvoston tutkimushankkeen kanssa. Ei raportointiaikataulua. Opaskirjan rakenne 1. Aloitussivu Aloitussivulla esitellään lyhyesti Monialainen yhteistyö nuorten palveluissa idea, eli moniammatillisen yhteistyön ja monialaisen yhteistyön merkitys, uudistuksen normitausta nuorisolaissa. Sivustoa ei kuitenkaan sidota pelkästään nuorisolakiin (vrt. Lastensuojeluopas) vaan viitataan myös muuhun lainsäädäntöön ja niiden pohjalta nouseviin käytäntöihin. 2. Pääteemat A. Keskeiset käsitteet Ammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, monialainen yhteistyö, poikkihallinnollinen yhteistyö - Käsite-erottelut, havainnollistetaan esimerkkien avulla B. Yhteistyö on välttämätöntä mutta ei itsestäänselvää Yhteistyö yli ammatillisten ja hallinnollisten rajojen on välttämätöntä Yhteistyön hyödyt eivät ole itsestäänselvyys - Fountain Parkin toteuttaman tutkimuksen tulokset heikot ja vahvat signaalit C. Yhteistyö on taloudellisesti kannattavaa Pilotin aineistot (Pro-ces, Tuomas Leinonen) Kv-aineistot (Jani Ursin) Ruotsalaiset laskelmat 18

19 VTT:n laskelmat Turun ammatti-instituutin laskelmat Sosiaalikehitys Oy/300 nuoren tuetut opinpolut laskelmat D. Yhteistyö on vaikeaa 12 prinsiippiä Asenteista, luottamuksesta ja toimintaperiaatteista E. Monialaisen yhteistyön johtaminen PRO-koulutus ja -konsultointi aineiston pohjalta - Leadership henkilöstöjohtaminen (ryhmädynamiikka, asema kuntaorganisaatiossa) - Management monialaisen yhteistyön resurssit ja budjetointi F. Tietojohtaminen päivitettyä tietoa johtamisen käyttöön Asiantuntija kilpailutetaan syksyllä 2012, raportti 2013 keväällä G. Monialainen yhteistyö muuttuvassa palvelujärjestelmässä Tilaaja-tuottaja -mallin erilaiset sovellutukset Muut toimintamallit H. Monialainen yhteistyö heterogeenisessa kuntakentässä Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit Keskikokoiset ja pienet kunnat Haja-asutusalueet I. Nuorten osallisuus 10 prinsiippiä Nuorten kuuleminen, osallistuminen, osallisuus - Nuoret asiakkaina ja kansalaisina J. Hyviä käytäntöjä Jaoteltuna toisaalta nuorisolaissa määritellyin sektorein eli nuorisotoimi, koulu, työmarkkinat, sosiaali ja terveys, toisaalta edellä esiteltyjen teemojen mukaan. Muut aineistot Katso lisää osasto sisältää Pilottien raportit kokonaisuudessaan (PDF) Videoklippejä: asiantuntijat, ammattilaiset, nuoret Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen verkkopalvelu suunnittelija Mika Pietilä Koordinaatti-keskus Koordinaatti.fi Nuorten tieto- ja neuvontatyön ja nuorisotyön ammattilaiset, alaa opiskelevat, alaa opettavat, yhteistyökumppanit Kokoaa yhteen useampia palveluja, myös uusia tukipalveluja Helpottaa Koordinaatti-keskuksen työtä Suomeksi ja ruotsiksi, osittain englanniksi Päätoimittajuus Koordinaatissa, osittain yhteistyökumppaneiden toimittamaa sisältöä (mm. ammatillinen yhteistyö) Visuaalinen ilme, käyttöliittymäsuunnittelu mainostoimisto Siberia (Oulu), tekninen toteutus Nord Software Oy (Helsinki) Käyttöönotto tapahtuu lokakuun lopussa / marraskuun alussa Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen verkkopalvelu käsitteellinen rakenne Nuortenelämä.fi-portaali Toteuttamisen syyt: Tarve nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluverkoston puolelta yhteen kokoava portaali, markkinointi, tunnettuus Koordinaatti-keskuksen tarpeet työmuodon markkinointi nuorten suuntaan, tunnettuuden lisääminen Kansallisen nuorisoportaalin puuttuminen on huomioitu Euroopan komission nuorisopolitiikan yksikössä Youth on the Move -aloitteen valmistelun aikana ja Eurooppalaisen nuorisoportaalin uusimisen yhteydessä Resurssien hyödyntäminen, yhdistäminen ja järkevä käyttö Palvelu, joka ohjaa nuoren lähipalveluun mahdollisimman nopeasti Sisällöt: Kansallinen kanava nuorten omalle tuotannolle (videot, blogit, verkkolehdet) 19

20 Tietoalueet (yleisesti kansallisella tasolla nuorten, Koordinaatin, verkoston ja yhteistyökumppaneiden tuottamina) Kysy-vastaa -palvelu Chat-palvelu Tiedot kaikista nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Ajankohtaista ja kalenteri Paikallisten ja alueellisten palveluiden on myös mahdollisuus käyttää julkaisujärjestelmää jatkossa omien palveluiden julkaisemiseen. Ajankohtaista työmuodon eurooppalaiselta kentältä suunnittelija Mika Pietilä Koordinaatti-keskus Euroopan Unionin nuorisokonferenssi Kyproksella EU:n nuorisokonferenssi on osa rakennellun vuoropuhelun prosessia, jonka tehtävänä on varmistaa nuorten kuuleminen EU:n nuorisopolitiikan tasolla Päätöslauselmassa 14 suositusta - A: TIETO Tiedon jakamisen/välittämisen ja median rooli sosiaalisessa vahvistamisessa - EU:n jäsenvaltioiden ja komission tulee perustaa, tukea ja edelleen kehittää nuorten tieto- ja neuvontapalveluja, jotka ovat suunnattuja siirtolaistaustaisille nuorille, jotta voidaan tarjota räätälöityjä ja innovatiivisia tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan palveluja F-2-F ja verkkoperustaisin menetelmin. ERYICA - European Youth Information and Counselling Agency perustettu 1986 Luxembourgissa 34 jäsenjärjestöä, 28 Euroopan maata Suomesta Koordinaatti ja Allianssi jäsenorganisaatioita eurooppalainen verkkotyöalusta Koulutuskokonaisuudet: YIntro, Digital YIntro, Advanced YIntro ja Jimmy Koulutustyöryhmä (TTF): kaksi uutta koulutuskokonaisuutta ja entisten täydentäminen palautteen perusteella YoMIM = Youth Mobility InfoMobility Summer/Winter University 2013 State of Youth Information in Europe Tieto- ja neuvontapalveluiden määrä: 7,422 Kysytyimmät aihealueet: koulutus, ulkomaille, työllisyys, vapaaehtoistyö ja vapaa-aika Suurin asiakasikäryhmä: vuotiaat nuoret Erityisiä kehittämisalueita: ammatillisuus, koulutus, laatu ja laadunarviointi, vertaistiedottamisen menetelmät, verkkomedioiden mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen Tieto on oikeus! Information är en rättighet! Euroopan neuvoston ja ERYICAn koordinoima kampanja vuoden 2012 loppuun Nuorten oikeus tietoon ja tietoa nuorten oikeuksista Kampanjan valokuvanäyttely lähtenyt kiertueelle Kampanja esillä Euroopan neuvoston nuorisoministereiden konferenssissa Materiaalia löytyy vielä FB-sivut Ilmoita tapahtumista Koordinaattiin 20