KUUSAMO. Liikenneturvallisuussuunnitelma - liikenneympäristö. Tielaitos. Tammikuu Kuusamon kaupunki Oulun tiepiiri

Transkriptio

1 KUUSAMO Liikenneturvallisuussuunnitelma - liikenneympäristö Tielaitos Tammikuu 2000 Kuusamon kaupunki Oulun tiepiiri

2 ALKUSANAT Kuusamon kunnan ( alkaen kaupunki) ja Oulun tiepiirin yhteistyönä tehdyn Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen käynnistyi toukokuussa Suunnitelman laatiminen todettiin tarpeelliseksi, jotta liikenneturvallisuuden parantamiseksi eri yhteyksissä esitetyt toimenpiteet voitaisiin ottaa tiepiirin, kunnan ja muiden mahdollisten tahojen toimenpideohjelmiin sekä laatia niiden toteuttamiselle kiireellisyysjärjestys. Työn yleisenä tavoitteena on ollut esittää toimenpiteet, joilla kunnan alueella olevia liikenneturvallisuusongelmia voitaisiin poistaa tai lieventää. Suunnitelmaa laadittaessa ovat kuntalaiset osallistuneet liikenneongelmien kartoitukseen ja esittäneet samalla toimenpide-ehdotuksia ongelmien vähentämiseksi. Tässä työssä on tutkittu liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä ja kunnossapitoon liittyviä asioita. Samaan aikaan on laadittu myös koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma, josta on tehty erillinen raportti. Suunnittelua on ohjannut ja valvonut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet (ks. myös organisaatiokaavio liitteellä 1): Kuusamon kaupungista: Olavi Tauriainen, pj Pekka Kantola Erkki Hämäläinen Irja Lohilahti Eero Heiskanen Mika Mankinen Sirpa Aikkila Oulun tiepiiristä: Pentti Lauronen Tarja Jääskeläinen Eero Nyman Kuusamon poliisilaitokselta: Pentti Tuppurainen Liikenneturvasta: Rainer Kinisjärvi Konsulttina on toiminut Oulun Viatek Oy, jossa työstä on vastannut Matti Jäntti ja suunnittelijana on ollut Erkki Sarjanoja. Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu työryhmässä, johon ovat kuuluneet Teuvo Kynsijärvi, pj., Juhani Määttä, Pentti Lauronen, Erkki Sarjanoja ja Matti Jäntti. Suunnittelussa on ollut mukana myös Kuusamossa toimiva alueellinen liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä, jossa on jäseninä kunnan ja Tielaitoksen edustajia. Suunnittelun lähtökohtia ja toimenpideideoita on esitelty kuntalaisille helmikuussa Saatu palaute on käsitelty ja otettu mahdollisuuksien mukaan suunnittelussa huomioon.

3 .XXVDPRQOLLNHQQHWXUYDOOLVXXVVXXQQLWHOPD 1 SISÄLTÖ ALKUSANAT SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO 2 2 NYKYTILA Suunnittelutilanne Maankäyttö Liikenneverkko Liikennemäärät Liikenneonnettomuudet Kysely Olosuhdetarkastelut Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista 12 3 TAVOITTEET Määrälliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Tämän suunnittelun erityistavoitteet 16 4 PARANTAMISTOIMENPITEET Maankäytön suunnittelu ja toteutus Liikenneverkon täydentäminen Väistämisvelvollisuudet Nopeusrajoitukset Rakenteelliset toimenpiteet Keskustaajama Haja-asutusalue Valaistus Koulut Kunnossapito Tienvarsimainonta Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma 38 5 VAIKUTUSTARKASTELU 39 6 TOTEUTTAMISOHJELMA 41 7 JATKOTOIMENPITEET 50 LIITTEET 1 Kuusamon liikenneturvallisuustyön organisointi 2 Kuusamon liikennemääriä (KVL 1999) 3 Käyttäjäkyselyn mukaiset ongelmakohteet TOP-40 4 Kouluympäristöjen parantamisesitykset haja-asutusalueella

4 KUNTASEKTORI 2 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuussuunnittelu luo pohjan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden toteutukseen. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja valvontaa (vrt. kuva 1). Tämän suunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta kehittämällä liikenneympäristöä. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuspuutteita. Tärkeä lähtöaineisto on saatu kuntalaisille suunnatusta kyselystä, muu aineisto on kerätty Tielaitoksen, poliisin ja kunnan ylläpitämistä rekistereistä ja arkistoista. Paikallisiin olosuhteisiin on tutustuttu maastokäynnein. Nykytilanteen selvitys antaa lähtötiedon liikenneturvallisuuden toimenpidetarkastelulle. Tässä raportissa on esitetty liikenneturvallisuuden ongelmakohteet ja parantamistoimenpiteet niiden poistamiseksi. Toimenpiteet on priorisoitu ja niille on laadittu toteuttamisjärjestys alustavine kustannuksineen. Toimenpiteiden suunnittelussa on keskitytty lyhyen, käytännössä alle kymmenen vuoden ajanjakson aikana tehtäviin toimenpiteisiin. Suunnitelma kattaa koko Kuusamon kaupungin alueen. HALLINTOKUNTA/ TOIMINTA-ALUE TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE TAVOITE TIELAITOS KAAVOITUSTOIMI TEKNINEN TOIMI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU VÄYLIEN SUUNN. JA KUNNOSSAPITO YKSITYISKOHTAISET LIIK.TURV.TMP. LIIKKUMISTARVE, LIIKENNEJÄRJES- TELMÄN TOIMIVUUS, RISKIT LIIKENNE- JÄRJESTE- LYT SIVISTYSTOIMI PERUSTURVA KASVATUS TIEDOTUS ASENTEET JA OSAAMINEN, RISKIEN TUNNISTAMINEN IHMINEN LIIKENNE- TURVALLISUUS LIIKENNETURVA TAPATURMIEN EHKÄISY POLIISI VALVONTA RISKIT LIIKENNE- VÄLINE KATSASTUSTOIMI AJON. KUNNON TARK. JA VALVONTA Kuva 1 Liikenneturvallisuustyön kenttä ja tämän suunnitelman toimintaalue.

5 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 3 NYKYTILA 2 NYKYTILA 2.1 Suunnittelutilanne Kuusamon kirkonkylää koskeva tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut v Ydinkeskustan alueelle on tehty keskustan liikennejärjestelyiden ja ympäristön yleissuunnitelma v Kuusamon Kirkonkylän länsiosan tieverkkosuunnitelma on vuodelta Kuusamon sisääntulotien (pt välillä Toranki-Oulangantie) liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu v Uusin kaavoituskatsaus on laadittu vuonna Rukan alueelle on valmistunut tieverkkosuunnitelma vuonna Maankäyttö Sijainti Kuusamo sijaitsee Oulun läänin koillisosassa (vrt. kuva 2). Se rajoittuu idässä Venäjään, etelässä Suomussalmeen, lännessä Taivalkoskeen ja Posioon sekä pohjoisessa Sallaan. Pinta-alaltaan Kuusamo on km 2, josta vesistöä on 799 km 2. Asukastiheys on keskimäärin 3,7 asukasta/km 2. Kuusamo sijaitsee ns. Koillis-Suomen ylängöllä. Alueelle luonteenomaista ovat maaston korkeusvaihtelut ja mannerilmaston talvi. Väestö ja elinkeinot Kuusamossa asui vuonna 1998 yhteensä henkilöä, joista noin 62 % asui taajama-alueilla. Väkimäärä on pysynyt lähes ennallaan viimeiset kymmenen vuotta, kasvua on ollut muutama sata henkeä. Vanhusväestön suhteellinen osuus kuusamolaisista on kasvussa, lasten suhteellinen osuus on käytännössä pysynyt ennallaan (vrt. taulukko 1). Taulukko 1 Prosentuaalinen ikäjakauma Kuusamossa v. 1986, 1991 ja Ikäryhmä [%] [%] [%] 0-14 v ,6 23, v. 17, , v. 49,7 51,3 51,0 Yli 65 v. 9,2 10,1 11,4 Työpaikoista 66 % oli palvelualalla, jalostuksessa oli 16 % ja alkutuotannossa 14 % työpaikoista.

6 r ventie K emijä 4 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA Salla Kemijärventie Vt 5 Piiloperä Patoniemi Ala-Kitka Kitka Kallunkijärvi Käylä Takkusalmi Säkkilä Liikasenvaara Juuma Oulu Kuusamo Helsinki Posio Mustosenvaara Virkkula Yli-Kitka Suorajärvi Vasaraperä Rovaniementie Kurkijärvi Purnuvaara Kuontivaara Kt 81 Meskusvaara Ouluntie Vt 20 Kuolio Oivanki Ruka Vuotunki VENÄJÄ Rukajärvi Tuovila Nissinvaara Mäkelä Kirkonkylä Määttälänvaara Suininki Ylä-Suininki Säynäjä Heikkilä Kiitämä Riekki Muojärvi Kärpänkylä Kuusamojärvi Kantokylä Törmäsenvaara Koskenkylä Maanselkä Kemilä Joukamojärvi Lämsänkylä Iijärvi Hiltunen Poussu Penttilänvaara Visala Käsmä Soivio Taivalkoski t 5 Kajaanintie V Irni Irnijärvi Kero Iso-Kero Murtovaara Kurvinen km Koulu Suomussalmi Teeriranta Kuva 2 Suunnittelualueen yleiskartta haja-asutusalueelta

7 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 5 NYKYTILA Kemijärventie (vt 5) vt 5 Kitkantie (pt ) Kaarlo Hännisen tie Meskusvaa (pt rantie 18864) Vuotungintie (mt 8690) Oulangantie Maaseläntie Vienantie Kaiterantie Joukamontie Saapunki Ouluntie (pt 18857) Kirkkotie Kitkantie Järvenpää Petäjäkangas Myllylä 0 0,5 1km Ruostesuontie Nilon- eli Leskelänjärvi Ruostesuo Nilonkangas Nilon koulu Kolvanki Sossonniementie (pt 18858) Lukio Lahdentaus Ammattiinstituutti (uusi lukio) keskusta Kirkkokedon koulu Kuusamojärvi Ouluntie (vt 20) Toranginaho Torangin koulu Kajaanintie (vt Torangintaus Toranki Tolpanniementie (pt 18856) Torangintaival Tolpanniemi Tolpanniemen koulu 5) Kuusamojärvi 0 1 2km Kuva 3 Suunnittelualueen yleiskartta keskustaajamasta

8 6 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA Koulut Kuusamossa peruskoulu toimii 23 eri paikassa, joista neljä sijaitsee Kuusamon keskustaajamassa ja 20 haja-asutusalueella. Nykyiset ja viiden vuoden päähän ennustetut oppilasmäärät luokilla on seuraavassa taulukossa. Taulukko 2 Koulujen luokkien nykyiset ja ennustetut oppilasmäärät nykyisellä kouluverkolla. Koulu Heikkilä Kero Kirkkoketo Kuolio Käylä Maanselkä Mäkelä Määttälä Nilo Nissinvaara Noukavaara Poussu Ruka Rukajärvi Salminen Sänkikangas Takkusalmi Tolpanniemi Törmänen Vasaraperä Visala Vuotunki Yhteensä Luokkia 7-9 opetetaan nykyisin Nilon, Torangin ja Rukan kouluilla. Kaikki koulut on merkitty kuvien 2 ja 3 karttoihin. Kaavoitus Rakennuskaavoitettuja alueita Kuusamossa on keskustaajamassa ja Rukalla. Rantakaavoja on eri puolella Kuusamoa. Keskustaajamassa on vireillä rakennuskaavoitusta ydinkeskustassa ja Torangin länsiosassa. Rukalla rakennuskaavoitus etenee Rukahovinaukio ja Keloruka -alueen muutoksilla ja Mastontien laajennuksella.

9 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 7 NYKYTILA 2.3 Liikenneverkko Kuusamon päätieverkon muodostavat: valtatie 5, Kajaanintie ja Kemijärventie valtatie 20, Ouluntie kantatie 81, Rovaniementie maantie 950, Sallantie maantie 8690, Vuotungintie maantie 8692, Rukatunturintie Kuusamon keskustaajamassa päätieverkon muodostavat yleiset tiet (Kemijärventie, Kitkantie, Ouluntie, Tolpanniementie, Muikkutie ja Paanajärventie) sekä rakennuskaavateistä Oulangantie, Kitkantie, Kaarlo Hännisentie, Nuottatie, Torangintaival, Nurminiementie ja Teollisuustie. 2.4 Liikennemäärät Suurimmat liikennemäärät yleisillä tiellä on Kuusamon keskustassa Ouluntiellä ja Kitkantiellä (KVL yli auto/vrk). Valtateillä (vt 5 ja vt 20) keskustaajaman kohdalla liikennemäärät vaihtelevat auto/vrk. Valtatiellä liikennemäärät ylittävät 2000 autoa/vrk keskustaajaman lähialueilla, muualla liikennemäärät ovat pienempiä. Keskustaajamassa Tolpanniementiellä liikennemäärä on noin 3100 autoa/vrk, Muikkutiellä ja Paanajärventiellä noin 2500 autoa/ vrk. Ominaista Kuusamon liikenteelle on runsas matkailijoiden määrä etenkin talvella. 2.5 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuustiedot on koottu vuosilta Tielaitoksen liikenneonnettomuusrekisteristä ja poliisin onnettomuusilmoituslomakkeista Viiden vuoden tarkastelujaksolla Kuusamossa on sattunut keskimäärin noin 110 onnettomuutta vuodessa. Suurin osa tarkastelluista onnettomuuksista on aiheuttanut omaisuusvahinkoja, henkilövahinkoon on johtanut keskimäärin noin 20 onnettomuutta vuodessa (kaikkiaan 94 onnettomuutta viidessä vuodessa). Onnettomuuksissa on kuollut kaikkiaan 5 ja loukkaantunut 138 ihmistä. Onnettomuusmäärien perusteella arvioituna pahimmat risteykset ja tieosat ovat keskustassa (ks. onnettomuuskartat kuvissa 4-6). Tieosista vaarallisimmat ovat Kitkantie Ouluntieltä Muikkutielle ja Ouluntie Kitkantieltä Kemijärventielle. Pahimpia liittymäalueita ovat Kitkantiellä Ouluntien ja Paanajärventien liittymät, Torangintien ja Luomantien liittymä, Ouluntien ja Kaiterantien liittymä sekä Kemijärventien ja Kaarlo Hännisentien liittymä. Tarkastelujakson aikana Kemijärventien ja Ouluntien sekä Kitkantien ja Paanajärventien liittymiin on rakennettu kiertoliittymät. Osa rekisteröidyistä onnettomuuksista on jouduttu jättämään pois kartalta vajaiden osoitetietojen takia.

10 8 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA Onnettomuustyypeistä eniten on sattunut yksittäisonnettomuuksia (ks. taulukko 3). Risteämis- ja kääntymisonnettomuuksien osuudet ovat seuraavaksi suurimmat. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on sattunut viiden vuoden aikana kaikkiaan 59 kpl, joiden osuus on 11 % koko onnettomuusmäärästä. Onnettomuuksien aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan arvioida Tielaitoksen esittämien onnettomuus- ja henkilövahinkokustannusten avulla. Vuosittainen onnettomuuskustannus on Kuusamossa noin 15 milj.mk vuoden 1995 hintatasossa. Taulukko 3 Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien ja uhrienlukumäärät sekä onnettomuustyypit Kuusamossa v Vuosi Onnettomuudet Yht. Omaisuusvahinkoon joht Loukkaantumiseen joht Kuolemaan joht Yhteensä Uhrit Kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä Onnettomuustyypit [kpl] [%] Yksittäisonnettomuudet Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus 51 9 Risteämisonnettomuudet Kohtaamisonnettomuus 40 7 Peräänajo-onnettomuus 41 7 Eläinonnettomuudet Kevyen liikenteen onn Muut 44 8 Yhteensä

11 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA Ke m ijä rv e nt ie ) t5 (v aniementie (k t 81 ) (v t 20 ) Rov Kaja a nin tie ( vt 5) tie lun u O km Onnettomuustyyppi m.ajon. yksitt. eläin pp jk Vakavuusaste kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Kuva 4 Liikenneonnettomuudet Kuusamon haja-asutusalueella v

12 10 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA e n ti e ( k t 8 1) tie ( lun nin jaa ( tie Ou Ka vt 20 ) Ro v ani em vt 5) km Onnettomuustyyppi m.ajon. yksitt. eläin pp jk Vakavuusaste kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Kuva 5 Liikenneonnettomuudet Kuusamon taajamien lievealueilla v

13 11 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA m Ke rve ijä ntie ) (vt 5 Muikkutie Kit ie nt ulu ron int ie O 0 0,5 1 km Onnettomuustyyppi m.ajon. yksitt. eläin pp jk Vakavuusaste kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Kuva 6 Liikenneonnettomuudet Kuusamon keskustaajamassa v

14 12 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA 2.6 Kysely Liikenneturvallisuussuunnittelun taustatietojen keräämiseksi Kuusamon jokaiseen talouteen lähetettiin liikenneturvallisuuskysely kevätkesällä Kyselyllä etsittiin kuusamolaisten hankalana pitämiään risteyksiä ja tieosia. Vastaajat kirjoittivat ongelmallisen kohteen osoitteen ja/tai merkitsivät sen liitekartalle. Vastaajia pyydettiin kertomaan ongelmallisuuden syy ja esittämään parannusehdotuksensa ko. kohtaan. Lomakkeella kysyttiin yleisiä kuusamolaiseen liikennekäyttäytymiseen liittyviä mielipiteitä. Samalla kyselyllä kerättiin lähtötietoja myös liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus ja tiedotussuunnitelmaa varten. Lomakkeita lähetettiin kaikkiaan 6750 kpl kotitalouksille, yrityksille ja järjestöille. Lomakkeita palautettiin noin 700 kpl, joten vastausprosentti talouksien määrän suhteen oli 10,6 %. Vastaajien mielestä hankalimmat kohteet olivat Kuusamon keskustaajamassa tai sen lähialueilla (ks. kuvat 7 ja 8). Vaikeimpana paikkana pidettiin Kemijärventien (vt 5) ja Rajamiehenladun ns. Rajan liittymää. Toiseksi eniten mainintoja sai Kajaanintie (vt 5) Torangista etelään. Kolmanneksi nousi Kaarlo Hännisentie liittymä Kemijärventiellä (vt 5). Useimmin ongelman syyksi mainittiin huono näkemä liittymissä. Seuraavaksi eniten hankaluutta todettiin aiheuttavan autoliikenteen ja kevyen liikenteen liikkuminen samalla väylällä, suuret liikennemäärät sekä tasa-arvoiset liittymät. Parannusehdotuksista eniten kannatusta sai kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Paljon kannatettiin myös väistämisvelvollisuutta osoittavien merkkien lisäämistä liittymiin ja nopeusrajoituksen alentamista. Yleisesti toivottiin valvonnan ja valistuksen lisäämistä. 2.7 Olosuhdetarkastelut Olosuhdetarkastelulla eli maastokäynneillä täydennettiin kyselyllä ja onnettomuustarkastelulla kerättyä tietoa. Maastokäynneillä etsittiin myös sellaisia liikenneturvallisuuden kannalta vaikeita kohteita, jotka eivät tulleet esiin kyselyssä tai onnettomuustarkastelussa. Maastokäynneillä tarkastettiin noin 90 erillistä kohdetta. 2.8 Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista Kuvien 7 ja 8 kartoille on koottu liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Kuusamossa. Mukaan on otettu ne kohteet, jotka on todettu maastokäynnein vaarallisiksi, jotka olivat kyselyssä neljänkymmenen eniten mainintoja saaneen joukossa, ja/tai jossa on sattunut vähintään kaksi henkilövahinko-onnettomuutta tarkastelujakson aikana. Liitteelle 2 on luetteloitu kyselyssä eniten mainintoja saaneet kohteet.

15 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 13 NYKYTILA Kemijärventie Vt 5 Ala-Kitka Kallunkijärvi Käylä 15 Juuma Yli-Kitka 27 Ruka Vuotunki 17 Vasaraperä Rovaniementie Kt Määttälänvaara Suininki Keskustaajaman alueelta tarkempi kartta Kurkijärvi Ouluntie Vt 20 r ventie K emijä 32 Kirkonkylä Kuusamojärvi Heikkilä Kiitämä Muojärvi Kemilä Joukamojärvi Kuolio Iijärvi t 5 Kajaanintie V Iso-Kero Irnijärvi km 32 Kohde on saanut kyselyssä enemmän kuin kymmenen mainintaa, numero viittaa liitteellä 2 olevan taulukon järjestysnumeroon (mitä suurempi sektori tai paksumpi viiva, sitä useampi maininta) Kohde on saanut kyselyssä ns. asiantuntijamaininnan (mitä suurempi sektori, sitä useampi maininta) Kohteessa on sattunut väh. kaksi henkilövahinko-onnettomuutta v (mitä suurempi sektori, sitä useampi onnettomuus) Kuva 7 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Kuusamon haja-asutusalueella.

16 14 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma NYKYTILA Kemijärventie (vt 5) 25 Meskusvaa (pt rantie 18864) 6 Vuotungintie (mt 8690) Kitkantie 31 Ruostesuontie Nilon- eli Leskelänjärvi Kolvanki 33 Sossonniementie (pt 18858) Kuusamojärvi 35 Toranki Tolpanniementie (pt 18856) Ouluntie (vt 20) 13 2 Torangintaival 0 1 2km Kajaanintie (vt 2 Kohde on mainittu kyselyssä yli kymmenen kertaa numero viittaa liitteellä 2 olevan taulukon järjestysnumeroon (mitä isompi sektori tai leveämpi viiva, Kuusamojärvi sitä useampi maininta) 5) Kohde on saanut kyselyssä asiantuntijamaininnan Kohde on lisäksi todettu ongelmalliseksi olosuhdetarkastelussa Kohteessa on sattunut väh. kaksi henkilövahinko-onnettomuutta v Kuva 8 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Kuusamon keskustaajamassa.

17 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 15 TAVOITTEET 3 TAVOITTEET 3.1 Määrälliset tavoitteet Valtioneuvosto on vuoden 1993 periaatepäätöksessään tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta asettanut tavoitteeksi liikennekuolemien määrän puolittamisen vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä (vuonna 2000 liikennekuolemien määrä tulee olla alle 367 kpl koko maassa). Loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä on samalla vähennettävä. Vuoden 1997 päätöksessään valtioneuvosto asetti uuden tavoitteen. Sen mukaan vuonna 2005 liikennekuolemien määrä koko maassa tulisi olla alle 250. Samalla on lähennyttävä Ruotsin ja Norjan liikenneturvallisuustasoa. Periaatepäätöksen mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: liikenteen kasvua hillitään, taajamien turvallisuutta parannetaan, suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia vähennetään ja niiden seuraamuksia lievennetään sekä alueellista liikenneturvallisuustyötä kehitetään. Vuonna 1997 laaditussa Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa v on valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi asetettu puolittamistavoite myös henkilövahinkoihin johtaville liikenneonnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrille. Kuusamossa edellä mainitut tavoitteet tarkoittaisivat enintään 15 henkilövahinko-onnettomuutta ja 20 loukkaantunutta v Toiminnalliset tavoitteet Läänin liikenneturvallisuussuunnitelman pitkän aikavälin toiminnan avainalueita ovat liikenneturvallisuustyön tehostaminen ja liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen. Sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä että läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu ajantasaiset kunnalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat. Liikenneturvallisuusasiat tulee kytkeä osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnittelua. Liikenneturvallisuustyön tulee perustua entistä enemmän kansalaisten aktiivisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Yhteistyötä kehitetään eri kansalaisryhmien ja järjestöjen kanssa. Liikenneturvallisuustyö jakaantuu karkeasti ajatellen kolmeen osaan: liikenneympäristön parantamiseen, tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä liikenteen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan (vrt. kuva 1 sivulla 2).

18 16 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOITTEET 3.3 Tämän suunnittelun erityistavoitteet Tämä suunnitelma on luonteeltaan tarve-/toimenpideselvitys. Yleisenä tavoitteena on esittää sellaisia, lähinnä liikenneympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä, joilla Kuusamon alueella olevia liikenneturvallisuuspuutteita voidaan poistaa. Toimenpiteiden suunnittelussa keskitytään päivittäisessä liikkumisessa esiin tulevien ongelmien ratkaisemiseen, joten kuntalaisten osallistuminen on tärkeää. Toimenpiteiden tarkastelussa keskitytään lyhyellä aikajänteellä (1-10 v.) toteutettaviin toimenpiteisiin. Tärkeä osuus liikenneturvallisuuden kehittymisessä on koulutuksen-, valistuksen- ja tiedotuksen (KVT) suunnittelulla ja toteutuksella. KVT- ja ympäristön parantamissuunnittelua sekä niiden toteutusta tulee tehdä yhtäaikaisesti ja vuorovaikutteisesti. KVT-suunnitelma on laadittu samanaikaisesti tämän suunnitelman kanssa. Suunnittelualueena on koko Kuusamon kunnan alue. Erityisesti paneudutaan koulujen ympäristöjen liikenneturvallisuuteen.

19 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 17 PARANTAMISTOIMENPITEET 4 PARANTAMISTOIMENPITEET 4.1 Maankäytön suunnittelu ja toteutus Maankäytön suunnittelulle ja toteutuksella ratkaistaan pitkälti liikennetarpeet ja -turvallisuus. Yleisesti maankäyttö on viime vuosina pyrkinyt hajautumaan, mikä lisää etenkin henkilöautoliikennettä. Toisaalta uusien liikenneväylien rakentamisilla voidaan vaikuttaa liikennemuotojen jakaantumiseen, esimerkiksi kevyen liikenteen väylästön parantaminen voi lisätä pyöräilyä ja vähentää autoilua. Eriasteinen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee aina tehdä samanaikaisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee erityisesti huomioida moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiset päivittäisillä matkoilla. Toinen huomioitava seikka on pitkämatkaisen liikenteen ja lyhytmatkaisen paikallisliikenteen sekoittumiskohdat. Paljon liikennettä synnyttävien kohteiden, kuten päiväkotien, koulujen, työpaikka-alueiden ja palveluiden huolellisella sijoittamisella saadaan aikaan edellytykset turvallisille (ja yleensä edullisille) liikennejärjestelyille. Haja-asutusalueiden rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon liikenneturvallisuus. 4.2 Liikenneverkon täydentäminen Tie- ja kaavatieverkko Alueiden ja kaavatieverkon jäsennöintiä kehitetään edelleen. Tavoitteena on asuntoalueiden rauhoittaminen ja toisaalta liikenteen sujuvuuden turvaaminen pää- ja kokoojaväylillä. Toranginahon teollisuusalueelle rakennetaan kokoojatie, jolloin raskaan liikenteen ajoreitit selvenevät ja läpiajo asuntoalueiden kautta vähenee. Yhteydet Kemijärventien (vt 5) alitse helpottavat ydinkeskustan ja Toranginahon välistä liikennettä. Torangintauksen ja Tolpanniemen yhdistävän tien rakentaminen aloitetaan kesällä Kevyen liikenteen verkko Kevyen liikenteen verkon kehittämisellä pyritään erottamaan kevyt liikenne ja autoliikenne toisistaan. Lisäksi sujuvat kevyen liikenteen yhteydet lisäävät jalankulun ja pyöräilyn suosiota, mikä vähentää autoliikennettä. Kevyen liikenteen verkkoa täydennetään pää- ja kokoojateiden suuntaisilla väylillä sekä täysin erillisillä väylillä. Kemijärventien (vt 5) suuntaisilla väylillä vähennetään kevyen liikenteen liikkumista valtatiellä. Sossonniementien (pt 18858) ja Vuotungintien (mt 8690) väyliä rakennetaan maankäytön tehostumisen mukana. Lahdentaus yhdistetään ydinkeskustaan Samostenperän kiertävällä väylällä ja myöhemmin mahdollisesti toteutuvalla Kuusamojärven ylittävällä sillalla. Ydinkeskustassa kevyen liikenteen verkkoa täydennetään pääasiassa puistoihin rakennettavilla reiteillä.

20 18 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärventie (vt 5) Meskusvaa (pt rantie 18864) Vuotungintie (mt 8690) Kitkantie Ruostesuontie Nilon- eli Leskelänjärvi Kolvanki Sossonniementie (pt 18858) Kuusamojärvi Tolpanniementie (pt 18856) Ouluntie (vt 20) Toranki toteutetaan v Kajaanintie (vt Torangintaival 0 1 2km 5) Nykyinen kevyen liikenteen väylä tai jalkakäytävä Kuusamojärvi Suunniteltu kevyen liikenteen väylä Nykyinen kevyen liikenteen eritasoristeys Suunniteltu kevyen liikenteen eritasoristeys Suunniteltu tie ja silta Kuva 9 Liikenneverkon täydentäminen

21 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 19 PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärventie (vt 5) Meskusvaa (pt rantie 1. vaihe 18864) Vuotungintie (mt 8690) Kitkantie tavoite Ruostesuontie Nilon- eli Leskelänjärvi Suunniteltu vaihtoehto Kolvanki Sossonniementie (pt 18858) Kuusamojärvi Suunniteltuja vaihtoehtoja Suunniteltu vaihtoehto Tolpanniementie (pt 18856) Ouluntie (vt 20) Toranki Kajaanintie (vt Torangintaival 0 1 2km 5) Kuusamojärvi liittyvillä teillä on väistämisvelvollisuutta osoittavat merkit väistämisvelvollisuutta osoittava merkki: kärkikolmio väistämisvelvollisuutta osoittava merkki: stop suunniteltu väistämisvelvollisuutta tie, johon liittyvillä osoittava teillä merkki: väistämisvelvollisuutta STOP osoittavat merkit suunniteltu tie, jolla tasa-arvoiset liittymät Kuva 10 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä

22 20 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET 4.3 Väistämisvelvollisuudet Väistämisvelvollisuusjärjestelmällä selkeytetään liikenneympäristöä ja korostetaan tieverkon jäsentelyä. Pääväyliin liittyvillä teillä on usein väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki; asunto-, keskusta- ja työpaikkaalueilla teiden liittymät ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoinen liittymä hidastaa ajonopeuksia ja joissakin tapauksissa helpottaa liikkumista. Etuajo-oikeutetulla tiellä voidaan ajonopeuksia tarvittaessa hillitä erilaisilla hidastimilla. Nopeusrajoitus- ja väistämisvelvollisuusjärjestelmien on tuettava toisiaan. Vuoden 1998 lopussa annetun tieliikenneasetuksen muutoksen myötä nykyisen kaltaiset tasa-arvoiset liittymät voidaan säilyttää, jos tien nopeusrajoitus on enintään 40 km/h. Väistämisvelvollisuus liittymissä on osoittava liikennemerkillä tai tasa-arvoisesta liittymästä on varoitettava ennakkomerkillä, mikäli tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai enemmän. Tarvittavat muutokset on tehtävä vuoden 2001 loppuun mennessä. Tasa-arvoisia liittymiä on ainoastaan keskustaajaman alueella, muualla väistämisvelvollisuus osoitetaan aina liikennemerkillä. Keskustaajamassa väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkillä yleisiin teihin liittyvillä teillä. Rakennuskaavateistä Kitkantiehen, Kaarlo Hännisentiehen ja Nuottatiehen liittyvillä teillä on kärkikolmiot. Helmenpyytäjäntielle (pt 18863) asetetaan stop-merkki Kemijärventien liittymään ensiapuna ennen muita liittymämuutoksia. Muutokset tehdään v loppuun mennessä. 4.4 Nopeusrajoitukset Nopeusrajoituksilla vähennetään liikenneonnettomuuksien määrää ja onnettomuusriskiä, lievennetään onnettomuuksien seuraamuksia, parannetaan riskialttiiden tiekäyttäjäryhmien turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä. Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan yhtenäiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenneympäristöihin. Nopeusrajoitusten on tuettava tieverkon erilaisten teiden luonnetta ottaen huomioon toiminnallinen luokittelu ja jaksottelu. Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla pitää käytettävien ajonopeuksien olla selvästi alhaisempia kuin pääväylien nopeuksien liikenneturvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Pääväylillä korostuu liikenteen sujuvuus ja matkojen pituudet, jolloin kohtuullisen korkea ajonopeus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liikenneympäristöön. Mikäli haluttu nopeustaso ja liikenneympäristö eivät ole sopusoinnussa, tulee nopeusrajoitusta tai ympäristöä muuttaa. Nopeusrajoitus 50 ja 60 km/h on usein liian korkea asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla. Auton ja jalankulkijan välisessä törmäyksessä jalankulkijan kuoleman todennäköisyys kasvaa voimakkaasti, kun törmäysnopeus kasvaa (vrt. kuva 8). Edellä mainituilla alueilla ajomatkat jäävät lyhyiksi, jolloin alemman ajonopeuden vaatima ajan lisäys jää merkityksettömäksi. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen täydellinen erottelu (erilliset väylät, risteäminen eri tasossa) ei usein ole mielekästä vähäisen liikennemäärän, maankäytön tai kustannusten takia.

23 km/h.xxvdprqollnhqqhwxuydoolvxxvvxxqqlwhopd 21 PARANTAMISTOIMENPITEET Tilanne alkaa (jarrutus) Törmäys 100% 90% Nopeus Reaktioaikana (1 s) kuljettu matka 1RSHXVÃ W UPl\V KHWNHOOl ÃNPK 1RSHXVÃ W UPl\V KHWNHOOl ÃNPK metriä Etäisyys Kuoleman todennäköisyys 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% km/h Auton törmäysnopeus.xyd 9DVHPPDOOD NXYDWDDQ DXWRQ QRSHXGHQ YDLNXWXVWD S\VlKW\PLV PDWNDDQ MD PDKGROOLVHHQ W UPl\VQRSHXWHHQ RLNHDOOD RQ DXWRQ W UPl\VQRSHXGHQ YDLNXWXV MDODQNXONLMD WDL S\ UlLOLMlQ NXROHPDQ WRGHQQlN LV\\WHHQ.XXVDPRQNHVNXVWDDMDPD Keskustaajaman asuin-, kauppa- ja työpaikka-alueille asetetaan 40 km/h aluenopeusrajoitus. Alempia nopeusrajoituksia voidaan toteuttaa esimerkiksi asukkaiden toivomuksesta. Taajama-alueen yleinen 50 km/h nopeusrajoitus on voimassa sisääntuloväylillä eli Paanajärventiellä, Kitkantien pohjoisosassa, Kaarlo Hännisentien länsipäässä, Ouluntien eteläosassa ja Tolpanniementien keskiosassa. Näillä tieosilla tonttiliittymiä on vähän, liikennemäärät ovat runsaat ja liikenne on suhteellisen pitkämatkaista taajaman mittakaavassa. Ouluntien eteläosan ja Tolpanniementien keskiosan nopeusrajoitus voidaan nostaa 60 km/h:iin, kun tiet on perusparannettu ja täyttävät korkeamman rajoituksen vaatimukset. Muutoin yleisillä teillä säilytetään entiset nopeusrajoitukset. +DMDDVXWXVDOXH Nopeusrajoitus alennetaan seuraavissa kohteissa: - Käyläntielle 40 km/h, Käyläntie on lyhyt, varsin tiiviin asutuksen läpi kulkeva kapea tie, jonka varrella on koulu ja kauppa- yms. toimintaa, - Mustosenvaarantielle (pt 18880) 60 km/h Salmisen kylän kohdalle, tien varrella koulu, - Kuontivaarantielle (pt 18883) 60 km/h kylän kohdalle, - Tahkolanrannantielle (pt 18885) 60 km/h Tahkolanrannan kohdalle, tie on kapea ja mutkainen - Kajaanintielle (vt 5) 80 km/h ja Lämsänkyläntielle (mt 866) 60 km/h teiden liittymäalueelle talvinopeusrajoituksen ajaksi, koulu liittymän lähellä Suunnittelun aikana nopeusrajoitusta alennettiin Rovaniementiellä (kt 81) Vasaraperän kohdalla, Kajaanintiellä (vt 5) Torangintauksen kohdalla ja Meskusvaarantiellä (pt 18864) Noukavaaran koulun kohdalla, missä rajoitus on voimassa kouluvuoden aikana. Ouluntiellä (vt 20) nopeusrajoitusta 80 km/h jatkettiin Kuolion kohdalla.

24 22 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärventie (vt 5) 100 Meskusvaa (pt rantie ) Vuotungintie (mt 8690) 80 Kitkantie 50 Ruostesuontie 80 Nilon- eli Leskelänjärvi 80 Kolvanki Sossonniementie (pt 18858) Kuusamojärvi Ouluntie (vt 20) Toranki 80 Tolpanniementie (pt 18856) Kajaanintie (vt Torangintaival 60 5) 100 Kuusamojärvi 0 1 2km aluerajoitus Taajama (50 km/h aluerajoitus) 50 km/h rajoitus 80 km/h rajoitus 60 km/h rajoitus 100 km/h rajoitus Kuva 12 Keskustaajaman nykyiset nopeusrajoitukset

25 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 23 PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärventie (vt 5) Meskusvaa (pt rantie ) 80 Kitkantie Vuotungintie (mt 8690) Nilon- eli Leskelänjärvi Kolvanki Ruostesuontie Sossonniementie (pt 18858) Kuusamojärvi 50 Tolpanniementie (pt 18856) tavoite Ouluntie (vt 20) Kajaanintie (vt Toranki Torangintaival 60 5) 100 Kuusamojärvi 0 1 2km aluerajoitus 50 km/h rajoitus 80 km/h rajoitus 60 km/h rajoitus 100 km/h rajoitus Kuva 13 Nopeusrajoitusjärjestelmä

26 24 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Muut liikennemerkit Haja-asutusalueen yleisten teiden liittymiin pystytetään suunnistustaulut Tielaitoksen ohjeiden mukaan. 4.5 Rakenteelliset toimenpiteet Keskustaajama Kemijärventie (vt 5) Sekä asiantuntijatarkastelussa että kyselyssä todettiin Kemijärventiellä Rajamiehenladun liittymä ja Helmenpyytäjäntien liittymä vaarallisiksi. Kyselyssä kuusamolaiset totesivat myös Kajaanintien Torangista Sänkikankaalle hankalaksi liikkua. Kemijärventien ja Rajamiehenladun ns. Rajan liittymässä on huono näkemä. Näkemää heikentävät kumpareinen maasto, puusto ja talvella lumi. Liittymän kohdalla Kemijärventiessä on kaarre, jota ei voi maankäytön takia loiventaa. Liittymässä on runsaasti sekä valtatietä suoraan meneviä että kääntyviä autoja. Kevyelle liikenteelle on alikulkutunneli Kemijärventien alitse. Tunnelin käyttö on vähäistä. Rajamiehenladun liittymää ei voida parantaa nykyiselle paikalleen, joten liittymä on siirrettävä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE 1) liittymä siirretään noin 230 m. etelään päin. Vaihtoehdossa kaksi (VE 2) Rajamiehenlatu liitetään Kemijärventiehen Rajamiehenladun eteläpäästä. Näistä vaihtoehdoista vaihtoehto kaksi on näkemiltään parempi. Liittymän tarkemman suunnittelun yhteydessä huomioidaan erityisesti Rajamiehenladun asukkaiden, yritysten ja rajavartioston tarpeet. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan Kemijärventien länsipuolelle Ruostesuontieltä nykyiseen Rajan liittymän alikulkuun saakka. Väylän sijoituksella pyritään eliminoiman Kemijärventien ylitykset. Lisäksi väylän rakentaminen parantaa näkemää uudessa Rajamiehenladun liittymässä. Kemijärventien ja Helmenpyytäjäntien liittymä koetaan hankalaksi suuren liikennemäärän, suurten ajonopeuksien ja laajan liittymäalueen takia. Pääliikennevirta kulkee Kemijärventietä suoraan (noin 2300 autoa/vrk.). Kaarlo Hännisentieltä pohjoisen suuntaan kääntyviä autoja on runsaasti (1100 auto/vrk.). Pitkällä aikavälillä liittymään on suunniteltu rakennettavaksi eritasoliittymä. Ennen eritasoratkaisua liittymän toimintaa helpotetaan siirtämällä Helmenpyytäjäntien liittymää etelämmäksi, vanhalle paikalleen. Kahden T-liittymän on todettu olevan turvallisempi ratkaisu kuin yksi neljän tien (X) liittymä.

27 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 25 PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärvenite (vt 5) Kitkantie (pt 18857) Tie Näkemäalue Nykyinen kevyen liikenteen väylä Uusi kevyen liikenteen väylä Rajamiehenlatu 25 m 200 m 25 m 200 m VE 2 VE 1 Keskivuorokausiliikenne, KVL-95, Vt5/Ruostesuontien nykyisessä liittymässä (ajon/vrk) Latu Kemijärventie (vt 5) KVL-95:n mukainen liikennemäärä (ajon/vrk) porrastetussa liittymässä Helmenpyytäjäntie Kaarlo Hännisentie 1. VAIHE liittymän porrastaminen KVL-95:n mukainen liikennemäärä (ajon/vrk) porrastetussa liittymässä m Kuva 14 Kemijärventien (vt 5) ja Kaarlo Hännisentien sekä Rajamiehenladun liittymien muuttaminen.

28 26 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Kemijärventien ja Kitkantien, ns. Tropiikin liittymä porrastetaan. Samalla rakennetaan kevyen liikenteen väylä Kitkantieltä Petäjälammentielle. Kunta aloittaa yhdystien rakentamisen Tolpanniemen ja Torangintauksen välille vuonna Tämä lisää kevyen liikenteen alikulkusillan tarvetta Kajaanintielle Torangin ja Torangintauksen välille. Ydinkeskusta Kitkantien eteläosa ja Ouluntien pohjoisosa rakennetaan Keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön yleissuunnitelman (v. 1993) pohjalta. Oulangantielle rakennetaan hidasteita turvaamaan kevyen liikenteen tien ylitys ja vähentämään autojen ylinopeuksia. Korotettu suojatie ja keskisaareke rakennetaan Kuntakeskuksen ja lukion/kansalaisopiston kohdalle. Suojatie säilyy tärkeänä ylityspaikkana vaikka lukio siirtyykin. Oulangantien ja Kaiterantien liittymäalue korotetaan. Korotus hidastaa ajonopeuksia ja helpottaa Oulangantien ylitystä. Kevyen liikenteen ylitys lisääntyy lukion uuden sijainnin myötä. Liittymän lähellä on Kuntakeskus ja vanhusten palvelutaloja. Kun uusi kevyen liikenteen väylä rakennetaan puiston läpi Ouluntieltä Oulangantielle, Oulangantien ylityskohtaan rakennetaan korotettu suojatie ja keskisaareke. Joukamontiellä Maaseläntien ja Vienantien liittymäalueet korotetaan. Samoin Kaiterantiellä Maaseläntien ja Vienantien liittymät korotetaan. Maaseläntielle rakennetaan korotettu suojatie Juhantien liittymän eteläpuolelle. Rakenteilla ohjataan läpiajoliikenne Oulangantielle, Kitkantielle ja Ouluntielle pois osin kapeilta, asuntoalueen läpi kulkevilta teiltä. Samalla parannetaan kevyen liikenteen ylityskohtien turvallisuutta. Kaiterantielle lisätään suojatie kunnanviraston ja valtion virastotalon välistä tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalle. Suojatie palvelee ennen kaikkea viereisen palvelutalon asukkaita. Kaarlo Hännisentien ylittämistä varten rakennetaan suojatie Kuusamo-talon ja linja-autoaseman liittymän itäpuolelle. Torangintaus Torangintaipaleen liikenne lisääntyy, kun yhteys Tolpanniemeen valmistuu. Torangintaipaleen liittymäalueet korotetaan Torangintauksen alueella, koska alue on tiheästi asuttu. Tärkein korotettava liittymä on Torangintaipaleen ja Pororinteentien liittymä, jossa kevyen liikenteen väylä vaihtuu Torangintaipaleen puolelta toiselle. Myös Kallungintien ja Nurkkalantien liittymäalueet korotetaan.

29 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 27 PARANTAMISTOIMENPITEET Kuva 15 Lukion ympäristön parantamistoimenpiteet

30 28 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Kitkantiellä (pt 18857) Liikuntakeskuksen suojatien turvallisuutta parannetaan korottamalla suojatie ja kaventamalla Kitkantien länsipuolista ajorataa 3,5 m:iin. Suojatielle valitaan sellainen pintamateriaali, joka hidastaa myös mahdollisia pyöräilijöitä. Ensiapuna joudutaan suojatien eteläpuolella oleva koivu kaatamaan ja pihlajia karsimaan. Kirkkotielle rakennetaan korotetut liittymäalueet Juomuspolun ja Torangintien sekä Kitronintien liittymiin. Kirkkokadun eteläpuolella olevan korotetun kevyen liikenteen väylän reunakivi madalletaan liittymissä, reunakiveä ei katkaista. Kirkkotieltä Kuusamo-hotellille vievät liittymät siirretään kauemmas Kirkkotien kaarteesta, jotta Kirkkotien optinen ohjaus paranee. Torangintielle rakennetaan pysähtymistaskut vanhempien oppilaskuljetuksia varten. Joukamontien ja Torangintien liittymän pohjoispuolella olevan pysäköintialueen liittymä siirretään selvästi Joukamontielle pois teiden liittymästä. Samalla poistetaan yhteys pysäköintialueelta suoraan Torangintielle. Toimenpiteellä pyritään turvaamaan huolto- ja koululaisliikenteen sujuminen. Kitkantien ja Ouluntien valoristeyksen kaistamerkintöjä selkeytetään. Toimenpide vaatii erillisen, yksityiskohtaisen tarkastelun. Kuva 16 Liikuntakeskuksen suojatie Kitkantiellä (pt 18857)

31 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 29 PARANTAMISTOIMENPITEET Kuva 17 Kirkkotie ja Kirkkokedon koulun ympäristö

32 30 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Nilo Kitkantien sekä Kemijärventien (vt 5) ja Kitkantien välisen yhdystien (pt 18857) liittymässä pääliikennevirta on Kitkantien suunnassa. Nykyisin ongelmia on sekä Kitkantien että Muikkutien liittymissä, joista liittyminen Kitkantielle koetaan hankalaksi. Myös kevyen liikenteen edustajat totesivat kyselyssä Muikkutien liittymän vaikeaksi. Kitkantien liittymään on suunniteltu rakennettavaksi kiertoliittymä. Kiertoliittymässä ajonopeudet laskevat ja liittyminen Kitkantieltä pohjoisesta helpottuu. Ajonopeuksien laskiessa Kitkantiellä myös Muikkutien liittymän toimivuus paranee. Muikkutien eteläpuolen jalkakäytävä levennetään kevyen liikenteen väyläksi Harripolulle saakka. Muikkutien pohjoispuolella olevaa kevyen liikenteen väylää jatketaan Koulutieltä Kyhäläntielle saakka. Lahdentaus Vänrikintielle rakennetaan suojatiesaareke Tärkkämöntien liittymän kaakkoispuolelle. Tässä kohdassa Vänrikintien kevyen liikenteen väylä vaihtuu tien eteläpuolelta pohjoispuolelle. Liittymän ympäristössä on myös palvelutoimintoja. Lahdentauksen kevyen liikenteen yhteystarpeet tyydytetään aluksi Punaisentorintie ja Harripolun sekaliikennekatujen sekä uuden Muikkutien eteläpuolisen väylän avulla. Varsinainen yhteys Lahdentauksen alueelta ydinkeskustaan rakennetaan Kuusamojärven rantareittiä. Kevyen liikenteen yhteydet Lahdentauksen ja ydinkeskustan välillä paranevat, mikäli Kirkkolahden ylittävä kevyen liikenteen silta toteutetaan. Kuva 18 Vänrikintien suojatiesaareke Tärkkämöntien liittymässä

33 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 31 PARANTAMISTOIMENPITEET Kuva 19 Kitkantien liikenneympyrä ja Muikkutien kevyen liikenteen väylä

34 32 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Petäjäkangas Petäjäkankaan päiväkodin piha ja Kuusingintie päiväkodin kohdalla koetaan liikennejärjestelyiltään vaarallisiksi. Suunnitelmassa henkilökunnan pysäköintialue siirretään päiväkodin itäpuolelle. Lastenpihaa laajennetaan nykyiselle pysäköintialueelle. Liikenne päiväkodin pohjoispuolisella pihalla muutetaan yksisuuntaiseksi. Lasten kuljettamista varten pysähtymispaikat sijoitetaan päiväkotirakennuksen pohjoispuolelle siten, ettei pysäköinnin yhteydessä tarvitse peruuttaa. Kuusingintien ja Varsitien liittymäalue korotetaan. Evakkotien liittymä Kemijärventielle katkaistaan, kuitenkin kevyen liikenteen yhteys säilytetään. Jatkossa Järvenpään asutuksen kasvaessa rakennetaan kevyelle liikenteelle alikulkusilta Kemijärventien alitse. Vuotungintien (ja Paanajärventien) kevyen liikenteen väylää jatketaan Myllyläntien liittymästä Saapungintien liittymään saakka. Väylä voidaan rakentaa useammassa osassa, joista ensimmäinen yltää Myllyläntien liittymästä Ristikankaan hautausmaan liittymään asti. Kuva 20 Petäjäkankaan päiväkoti

35 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 33 PARANTAMISTOIMENPITEET Haja-asutusalue Rukalla Rukatunturintielle rakennetaan suojatiesaareke Uunikulmantien liittymän itäpuolelle. Rukatunturintien pohjoispuolelle tien ja kevyen liikenteen väylän väliin pystytetään aita, joka estää oikaisun Uunikulmantien liittymäalueen ylitse. Rakenteet lisäävät suojatien huomattavuutta ja ohjaavat kevyen liikenteen ylityksen yhteen paikkaan. Vasaraperällä Jäkäläniementien liittymässä on huono näkemä itään ja Jäkäläniementiellä on jyrkkä mäki lähellä liittymää. Liittymä siirretään lähemmäksi kauppaa, jolloin Jäkäläniementien ja kaupan liikenne hoidetaan saman liittymän kautta. Uudessa kohdassa näkemät paranevat ja Jäkäläniementien nousu loivenee. Viereisen P-alueen itäpään liittymästä on myös huono näkemä oikealle itään. Liittymästä kielletään kääntymästä vasemmalle länteen päin liikennemerkillä. Kuva 21 Suojatiesaareke Rukatunturintiellä

36 34.XXVDPRQOLLNHQQHWXUYDOOLVXXVVXXQQLWHOPD PARANTAMISTOIMENPITEET Kaarretta siirtämällä Jäkäläniementien tasaus loivenee Jäkäläniementie Jäkäläniementien liittymä ja kaupan edessä oleva liittymä yhdistetään, näkemät paranevat ja Jäkäläniementien tasaus loivenee Rovaniementie (kt 81) m.xyd -lnlolqlhphqwlhqollww\plqvlluwr Maanselässä Sarviperäntie ja Tavelantie yhdistetään sellaisella väylällä, joka riittää kevyen liikenteen tarpeisiin. Sarviperäntien varrella on koulu, johon nyt kuljetetaan oppilaita alle viiden kilometrin etäisyydeltä, koska reitti Ouluntien kautta on katsottu liian vaaralliseksi. Oijusluomantien ja Sarviperäntien liittymät Ouluntiehen (vt 20) voidaan samalla yhdistää, jolloin uusi yhteys on tehtävä korkeampitasoiseksi. Riihivaarantie Ouluntie (vt 20) Sarviperäntie koulu Nykyiset tiet yhdistetään kevytrakenteisella väylällä, pituus noin 300 m Tavelantie Oijusluomantie 0 0,5 1,0 km.xyd 6DUYLSHUlQWLHQMD7DYHODQWLHQ\KGLVWlPLQHQ

37 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 35 PARANTAMISTOIMENPITEET Kuoliossa kaupan liittymä selkeytetään kaventamalla liittymää Ouluntielle. Yksityiskohtien suunnittelussa varmistetaan huoltoliikenteen sujuminen. Käylässä rakennetaan kevyen liikenteen väylä Käyläntieltä Liikansenvaarantielle. Käylässä maankäyttöä on molemmin puolin Kitkanjokea ja kesäisin alueella on paljon matkailijoita. Väylän toteutuksessa tuleekin huomioida matkailun erityistarpeet. Yksityisteillä olevat kolmihaaraiset liittymät muutetaan normaaleiksi T- liittymiksi. Esimerkiksi Sarviperäntien ja Juusolantien liittymä Maaselässä muutetaan selkeäksi T-liittymäksi. Kuva 24 Esimerkkipiirros kolmihaaraisen liittymän muuttamisesta T- liittymäksi. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että tonttiliittymään saadaan riittävät näkemät ja että tonttitien tasaus liittymän lähellä ei ole liian jyrkkä. Mahdollisuuksien mukaan tonttiliittymiä yhdistetään. 4.6 Valaistus Uusia valaistuskohteita yleisillä tiellä on seuraavasti Nissinvaarantiellä (pt 18865) valaistusta jatketaan noin 220 m. itään päin, asutus laajenee em. suuntaan Poussuntie (mt 843) Poussun kylän kohdalla, tien varrella on koulu ja runsaasti asutusta Kärpänkyläntie (mt 8670) Heikkilän kylän kohdalla, tien varrella on asutusta Vuotungintie (mt 8690) ja Saapungintie (pt 18869) Mäkelän alueella, alueella koulu ja asutusta Alakitkantie (pt18896) Kitkan kylän kohdalla, tie on mutkainen, kapea ja tien varrella on taloja ja mökkejä Tahkolanrannantie (pt 18885) asutuksen kohdalla

38 36 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma PARANTAMISTOIMENPITEET Yleisten teiden valaistuksen saneerauskohteita on lueteltu seuraavassa Käylässä Sallantiellä (mt 950) Kuusamon ydinkeskustassa Ouluntiellä ja Kitkantiellä (pt 18857) Rukajärventiellä (pt 18884) Määttälänvaarantiellä (pt 18886) Kaikki kaavatiet valaistaan. Erityisesti tulee tarkistaa suojateiden riittävä valaistus. Valaisimet sijoitetaan suojatien kohdalle ja siten ettei kasvillisuus, rakennukset tms. luo havainnointia haittaavia varjoja. 4.7 Koulut Liikenneturvallisuus koulujen ympäristössä on tässä työssä ollut erityisen huomion kohteena. Ennen tämän suunnitelman aloittamista Tielaitos on tehnyt kouluympäristöjen inventoinnin Kuusamossa. Siinä on koulukohtaisesti kerätty lähtötietoja ja esitetty parantamistoimenpiteitä kouluympäristöjen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteet on luetteloitu liitteelle 3. Koulujen ympäristössä liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: polkupyörien ja autojen pysäköintijärjestelyt, autojen peruuttamisten välttäminen näkemät kulkuyhteydet pihasta tielle sekä pysäkkien ja pihan välillä tie- ja pihavalaistus kouluympäristön viihtyisyys ja virikkeellisyys liikennemerkit kunnossapito Autojen pysäköintialueet tulee sijoittaa niin, että piha-alueen poikki ajaminen voidaan välttää. Myös autojen peruuttaminen koulun pihalla on riskitekijä, joka tulee minimoida liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Polkupyörien pysäköintialueen tulee olla riittävän suuri ja sen tulee autojen pysäköinnistä erillään. Liittymissä tarvitaan riittävät näkemät, jotta liittymään tulevat havaitsisivat toisensa riittävän ajoissa toimiakseen turvallisesti. Näkemätarkasteluissa käytettävä silmäpistekorkeus lapsipyöräilijällä on 0,8 m ja autoilijalla 1,1 m. Näkemäalueilla ei saa olla tiheää puustoa eikä pensaita. Lumivallit on pidettävä riittävän matalina. Kulkuyhteys päätien yli koulun pihalle saattaa olla liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä riskitekijä. Tavoite on, että oppilaat jätetään linjaautosta ja taksista aina koulun pihalle muusta pihasta erotetulle pysäkkialueelle tai koulun puoleiselle pysäkille. Taajamaoloissa ylityspaikalla on yleensä suojatie, jonka tehoa voidaan parantaa saarekkeen tai korotuksen avulla. Suojatien kohdalla tulee olla enintään km/h nopeusrajoitus. Vilkkaimmissa kohteissa tarvitaan vaihtuva nopeusrajoitus tai kevyen liikenteen alikulku. Haja-asutusalueen koulun kohdalla kevyen liikenteen ylityspaikalla tulee olla hyvät näkemäolosuhteet, kouluvuoden aikana enintään 60-80

39 Kuusamon liikenneturvallisuussuunnitelma 37 PARANTAMISTOIMENPITEET km/h nopeusrajoitus ja turvallisuutta voidaan parantaa mm. siten, että ryntääminen pihalta ja pysäkiltä ajoradan poikki eliminoidaan sopivilla rakenteellisilla järjestelyillä. Koulujen kohdalla käytetään lapsia varoitusmerkkiä, jonka alapuolella voidaan käyttää samassa varressa esim. 60 nopeusrajoitusmerkkiä, jotka voidaan poistaa koulujen kesälomien ajaksi. Tievalaistuksella voidaan parantaa koulun kohdalla liikenneturvallisuutta, koska kouluympäristön ja koululaisten havaittavuus paranevat. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat mm. liikenteen määrä ja koostumus sekä tienvarsiasutuksen määrä. Tie- ja pihavalaistus sekä viihtyisä kouluympäristö parantavat ympäristön laatutasoa, mikä parantaa liikenneturvallisuutta selkeiden liikkumisolosuhteiden myötä. Kouluympäristöjen liikenneturvallisuuteen liittyen Tielaitoksella on meneillään (v. 1999) hanke, jonka avulla haetaan sellaisia tieosia, joilla tarkennetaan talvihoidon ajoitusta lähinnä koulumatkojen turvaamiseksi. Liikenneministeriön ja Kuusamon kunnan hankkeella arvioidaan omin voimin matkansa tekevien koululaisten koulumatkojen liikenneturvallisuus koko kunnan alueella. 4.8 Kunnossapito Kunnossapidon onnistuminen on merkittävä liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä. Kunnossapidon taso eri tieosille määritetään kunnossapitoluokituksella. Luokituksen avulla keskitytään liikenteellisesti tärkeiden väylien kunnossapitoon, mutta kaikkien väylien liikennöitävyys kuitenkin turvataan. Kuusamossa korostuu talvikunnossapito, koska talvi on kohtuullisen pitkä ja lunta on paljon. Talvella myös liikennemäärät ovat suuret matkailun ansiosta. Talvikunnossapidon ajoituksessa huomioidaan erityisesti kevyen liikenteen määrän huippuhetket, kuten koulun alkamis- ja loppumisajankohdat. Talvikunnossapidolla varmistetaan riittävät näkemät. Erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen käyttämiin reitteihin. Kesäkunnossapidon tärkeimpiä tehtäviä liikenneturvallisuuden kannalta on turvata riittävät näkemät. Tarvittaessa näkemiä parannetaan puustoa harventamalla ja kasvillisuutta niittämällä. Tärkeää on, että kunnossapidon vastuujaot ovat selvillä kaikilla osapuolilla. 4.9 Tienvarsimainonta Liikenteessä annettava informaatio tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksikäsitteistä. Liikkujan toimintaa ohjaavien havaintoärsykkeiden liiallinen määrä vaikeuttaa valintojen tekoa ja saattaa johtaa ajovirheisiin, jopa liikenneonnettomuuksiin. Vilkkaassa liikenteessä voi ärsykkeitä esiintyä niin paljon tai ne esiintyvät niin vilkkaassa tahdissa, että kuljettajan toimintakyky ylittyy.