Ryhmä pohjoinen suunnittelutasojen suhteet keskeiset päätelmät ja kannanotot

Transkriptio

1 Ryhmä pohjoinen suunnittelutasojen suhteet keskeiset päätelmät ja kannanotot Liikenteen ja liikenneinfran suunnittelu on selkeästi osa MALPEkokonaisuutta ja maankäytön suunnittelun sekä liikennejärjestelmätyön (ja ljsuunnittelun) vuorovaikutteisuus on tunnistettu Jatkuvan liikennejärjestelmätyön rooli liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavana prosessina tulee nostaa keskeiseen asemaan (esim. lainsäädäntö) ja resursoida (henkilö ja raharesurssit) Esisuunnittelun merkitys keinovalikoiman etsinnässä ennen toteuttamiseen tähtääviä suunnitelmia (suunnitteluperusteet seuraavaa vaihetta varten) Väyläinfraa koskevan suunnittelun eteneminen ja askellukset Myös muut, kuin väyläinfraa koskevat suunnittelut (joukkoliikenne) on tunnistettu ja vaiheistettu 1 Liikennejärjestelmä

2 Valtakunnalliset tavoitteet, tarpeet, linjaukset ja suunnitelmat Maankäytön, palveluiden ja elinkeinotoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet Yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat vaikutukset ja seudullisille M,A,L,P,E-strategioille Maankäytön Suunnittelu Maakuntakaavoitus, seudullinen yleiskaavoitus Yleiskaavoitus A P Selvitykset M Jatkuva liikennejärjestelmätyö Rakennemalli, kehityskuva, alueiden käytön strategia E L Tarpeet, tavoitteet, keinovalikoima, nykytila, tulevaisuus, poikkitieteellisyys Liikennestrategia Liikkumisen, kuljetusten ja liikenneympäristön nykytila, puutteet ja kehittämistarpeet Liikennejärjestelmän suunnittelu Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Toiminnan taso Strateginen taso Asemakaavoitus Liikennejärjestelmä Hankkeen suunnittelu

3 Suunnittelutaso Tarkoitus Seuraavalle tasolle siirtyy Liikennestrategia ja MALPE Selvitykset / Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Hankkeen suunnittelu Nykytila, tavoitteet, tarpeet ja niiden tausta. M-A-L-P-E vuorovaikutussuhteet, niiden ymmärtäminen ja kytkeytyminen L- kirjaimeen. Yhteinen suunta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehityssuunnat suhteessa tavoitteisiin. Tavoitteiden tarkentaminen, käyttäjäryhmien tunnistaminen, kysyntä- ja palvelutaso-analyysit eri liikennemuotojen ja/tai käyttäjäryhmien kautta, Vaihtoehtojen arviointi, sopivimman keinovalikoiman tunnistaminen, konkretisointi ja priorisointi. Mihin suuntaan ja millä keinoilla edetään? Liikennepalveluiden ja toimenpiteiden yleissuunnittelu ja arviointi (esim. joukkoliikenne, liittymäparantaminen, ratainfran kehittäminen, liikenteen ohjauksen suunnittelu). Hoidon ja ylläpidon yleissuunnittelu. Väylähankkeiden toteuttamisen ja rahoittamisen hyväksyminen. Hankkeen fyysisten ratkaisujen määrittely. Yleiset kehittämistavoitteet, tavoiteltavat vaikutukset ja suunnittelua ohjaavat toimintalinjat Sunnitteluperusteet, joissa on tarkennetut tavoitteet ja jatkosuunnitteluun valittava keinovalikoima. Suunnitteluperusteet, jossa liikennestrategiset tavoitteet sekä mahdollisesti M,A,P;Etavoitteistoa ja alustavia teknisiä mitoituksia hankearviointi Suunnitteluperusteet, jossa tavoitteita ja teknisiä mitoitusperusteita hankearviointi Jatkuva liikennejärjestelmätyö Muiden (MAPE) strategioiden seuranta Toiminnan taso Strateginen taso Tavoitteet Tilanseuranta 3 Liikennejärjestelmä

4 Liikennejärjestelmäsuunnittelun tulee jatkua prosessin loppuun saakka Tie- tai ratalain mukainen hankesuunnittelu Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Tie- ja ratasuunnittelu Infrasuunnittelu Yhdyskunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Seutu Käytävä Väylä 4 Liikennejärjestelmä

5 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUN UUDISTAMINEN LIIKENNESTRATEGIA on ylätason määräajoin toistettava, MALPE-teemoja yhteen sovittava suunnitelma Tavoitteiden, haluttujen vaikutusten ja seurannan käytäntöjen (menettelytapa, indikaattorit) määrittäminen Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja niihin varautuminen. Epävarmuuden hallinta skenaariotarkastelut pitkän aikavälin toimintaympäristön ja kysynnän muutoksista tarpeen, mutta vuoden suunnittelu (-ohjelmointi) aikajänne liian pitkä, pidemmän aikavälin asiat maakuntakaavaan. Vuoropuhelu ja sitouttaminen hallinnonalojen yli Sitouttavat valtakunnantavoitteet, alueelliset erityispiirteet synnyttävät lisäarvoa, MALPE yhteistyö => liikennejärjestelmäsuunnittelunäkökulman tuominen osaksi kaikkea yhteiskunnan suunnittelua ( UUSI SUUNNITTELUINSTRUMENTTI SEUTUTASOLLA) / Maakuntatasolla ajattelu lähestyy maakuntastrategian sisältöä => ei vaadi uutta suunnitteluinstrumenttia, vaan voidaan hoitaa maakuntastrategian sisältöön kohdistuvan määrittelyn tarkentamisella. Suunnittelun ja toteutuksen painopisteitten valinta, mihin kehittämis- ja suunnittelupanokset kohdistetaan Strategian päivittäminen esim. hallituskausittain. Edellyttää: Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällön uudelleenmäärittämistä (lainsäädäntö?) Uudenlaista MALPE yhteistyötä, kokonaiskoordinaatiota ja uusia toimintamalleja. Myös muut MALPEtoimijat on saatava mukaan, Miten? Kytkentää poliittiseen päätöksentekoon Hyödyt: Mahdollistaa keskittyminen strategisiin kysymyksiin ja strategiatason ihmisten kytkennän oikeaan työvaiheeseen 5 Liikennejärjestelmä Mahdollistaa monialaisemman mutta tiiviin tavoitetyöstövaiheen.

6 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUN UUDISTAMINEN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ: Toteuttaa liikennestrategiaa mm. osallistumalla työryhmiin, antamalla lausuntoja jne. Vastaa toimintaympäristön ja vaikutusten seurannasta, reagoi tarvittaessa, jos suunta on väärä. Osallistuu aiesopimus- ja MAL-prosesesseihin, laatii pitkän ja lyhyen aikavälin toteuttamisohjelmia. Tekee esityksiä liikennestrategian toteuttamiseksi tarvittavista selvityksistä ja suunnitelmista. Sopii vastuista selvitysten ja esisuunnitelmien teettämiseksi ja tekee johtopäätökset esiselvitysten tuloksista arvioimalla niitä liikennestrategiassa määritettyihin tavoitteisiin ja periaatteisiin Reagoi tarvittaessa esille nouseviin erityiskysymyksiin. Koordinoi ja tekee edunvalvontaa Edellyttää: Jatkuvan liikennejärjestelmätyön roolin vahvistamista/uudistamista ja liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällön uudelleenmäärittämistä (lainsäädäntö?) Edellyttää eri osapuolten sitoutumista uuteen toimintamalliin ja jatkuvan LJ-työn resurssointia (LJ-raha, MAL-raha) osana toiminnanohjausta. Riittävä edustuksellisuus Koordinaattorin ja asialleen omistautuneen liikennejärjestelmätyöryhmän, seudun liikennejärjestelmätyön vastuuhenkilö myös tilaajatahoilla. Vuorovaikutteisuuden varmistamista myös muihin MALPE-teemoihin Hyödyt: Mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuvassa toimintaympäristössä Varmistaa LJ-ajattelun jatkuvuuden ja laadun eri prosesseissa. 6 Liikennejärjestelmä

7 Esiselvitykset ja suunnitelmat ESISUUNNITTELU on tärkein vaihe uuden liikennepolitiikan tavoitteiden ja ratkaisukeinojen määrittelyssä toteuttamisessa: Prosessissa tulisi aina edellyttää esisuunnitteluvaihetta, ennen kuin yleissuunnittelu käynnistetään Esisuunnittelu on keino tunnistaa oikeat ratkaisukeinot. Esisuunnittelu on kohdistettua liikennejärjestelmäsuunnittelua: Edellyttää perusteellista lähtökohtien analyysiä (kysyntä, palvelutasopuutteet ja ongelmat sekä ylemmältä tasolta tulevien tavoitteiden tarkentamista) Esisuunnittelu voi kohdistua esimerkiksi tiettyyn alueeseen tai liikennekäytävään: Aluetasolla tarpeiden ja keinojen tunnistaminen eri vyöhykkeillä Yhteysvälitasoilla tarpeiden ja keinojen tunnistaminen jaksoittain. Keinovalikoiman arviointi sisältää myös ne keinot, joilla voidaan vaikuttaa liikennekysyntään 7 Liikennejärjestelmä

8 ESISUUNNITTELU Esisuunnittelu palvelee jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja hankesuunnittelun ohjelmointia Tavoiteasetannalle nykyistä enemmän painoarvoa Laaja keinovalikoiman tarkastelu, ei ryhdytä suoraan toimenpidesuunnitteluun Käyttäjälähtöisyys/ käyttäjien tarpeet (palvelutasoajattelu) Vyöhykeajattelu ja jaksottelu Yleissuunnittelussa ei enää tarvetta palata tavoitteiden ja lähtökohtien työstämiseen, Siirtyvät edellisestä vaiheesta Edellyttää: Esisuunnittelun sisällön tarkempaa määrittelyä ULP:n näkökulmasta Esisuunnittelun roolin vahvistamista suunnittelujärjestelmässä Hyödyt: Varmistetaan riittävän laaja keinovalikoiman testaaminen ennen yleissuunnittelutasolle siirtymistä Varmistetaan strategisten tavoitteiden välittyminen hankesuunnitteluun ja toteuttamiseen 8 Liikennejärjestelmä

9 YLEIS- ja HANKESUUNNITTELU Liikennejärjestelmän suunnittelu Esiselvitykset ja -suunnitelmat Suunnittelun käynnistämispäätös Suunnitteluperusteet Yleissuunnittelu - tielain mukainen yleissuunnitelma - aluevaraussuunnitelma - toimenpidesuunnitelma Hyväksymispäätös tai kaavan hyväksyminen Suunnitteluperusteet Hankesuunnittelu - tiesuunnitelma - ratasuunnitelma - katupiirustus - yksityistie-/reittisuunnitelma Hyväksymispäätös Suunnitteluperusteet Toteuttamisvaihe - rakennussuunnittelu ja rakentaminen Vastaanottaminen Hoito ja ylläpito 9 Liikennejärjestelmä

10 YLEISSUUNNITTELU Kaikkien väylähankkeiden suunnitteluun sisältyy ennen tie- ja ratasuunnitelman laatimista jonkin asteista yleissuunnittelua. Maantielain/ ratalain mukainen yleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka tien/ rautatien sijainti ja sen vaikutukset ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laadittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA-lain mukaista arviointimenettely. Tarkastellaan vaihtoehtoja ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia eri näkökulmista. Määritellään toiminnallinen perusratkaisu ja laatutaso asetettujen palvelutasotavoitteiden perusteella. Tarkastellaan vaiheittain toteuttamisen mahdollisuudet, ehdotus kehittämispoluksi. Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkeä vaihe. Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Edellyttää: Uusi liikennepolitiikka edellyttää yleissuunnittelussa kustannustietoisuutta ja panostusta vaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin Hyödyt: Varmistetaan hankeen toteutettavuus ja arvioidaan vaikutukset, määritetään kustannuspuite Varmistetaan strategisten tavoitteiden välittyminen hankesuunnitteluun ja toteuttamiseen 10 Liikennejärjestelmä

11 HANKESUUNNITTELU Tiesuunnitelma ja ratasuunnitelman laatiminen perustuu Maantielakiin ja Ratalakiin. Hyväksytty tiesuunnitelma/ ratasuunnitelma on juridinen asiakirja, joka antaa tien- ja radanpitäjälle oikeuden alueiden ja oikeuksien lunastamiseen. Katujen, reittien ja yksityisteiden rakentamisessa oma lainsäädäntönsä. Jos hankkeesta on laadittu maantielain tai ratalainmukainen yleissuunnitelma, tulee suunnitelman perustua siihen ja sen hyväksymispäätökseen. Jos hyväksymispäätöksen mukaisista perusratkaisuista on tarpeen poiketa olennaisesti, on laadittava ja hyväksyttävä muutossuunnitelma Suunnitelmassa osoitetaan tien/ rautatien sijainti, korkeusasema, poikkileikkaus ja kuivatus niin, että vaikutukset voidaan riittävästi arvioida ja tie/ rautatie voidaan merkitä maastoon, lisäksi esitetään toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Edellyttää: Uusi liikennepolitiikka edellyttää laajoissa hankekokonaisuuksissa vaiheittain toteuttamismahdollisuuksien huomioon ottamista Uusi liikennepolitiikka edellyttää hankesuunnittelussa kustannustietoisuutta/ kustannustehokkuutta Hyödyt: Suunnittelun ja rakentamiset resurssit kohdistetaan kustannustehokkaasti Varmistetaan strategisten tavoitteiden välittyminen toteuttamiseen 11 Liikennejärjestelmä

12 Case Hiukkavaara (1/2) Suunnittelutaso Tarkoitus Tasojen välillä Maankäyttö Tapahtunut vuosien saatossa Liikenneverkko Huomioita / miten uuden ajatuksen mukaan tehtäisiin Liikennestrat egia ja MALPE Nykytila, tavoitteet, tarpeet ja niiden tausta. M-A-L-P-E vuorovaikutussuhteet, niiden ymmärtäminen ja kytkeytyminen L- kirjaimeen. Yhteinen suunta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Seuraavalle tasolle siirtyvät: yleiset kehittämistavo itteet, tavoiteltavat vaikutukset ja suunnittelua ohjaavat toimintalinjat Oulun seudun yleiskaava Tavoiteasettelu Rakennemallit (3 kpl) Sormimalli Samaan aikaan maakuntakaava ja Oulun yleiskaava LJS osana yleiskaavaprosessia Pohjois-eteläsuunta paras erityisesti joukkoliikenteen kannalta Asetti reunaehtoja Hiukkavaaran rakentamiselle (Poikkimaantien silta tarvitaan) Hiukkavaara mukana vaikkei sormi olekaan Jatkuva LJS alkanut Selvitykset Kehityssuunnat suhteessa tavoitteisiin. Tavoitteiden tarkentaminen, käyttäjäryhmien tunnistaminen, kysyntä- ja palvelutaso-analyysit eri liikennemuotojen ja/tai käyttäjäryhmien kautta, Vaihtoehtojen arviointi, sopivimman keinovalikoiman tunnistaminen, konkretisointi ja priorisointi. Mihin suuntaan ja millä keinoilla edetään? Seuraavalle tasolle siirtyvät suunnitteluper usteet, joissa on tarkennetut tavoitteet ja jatkosuunnittel uun valittava keinovalikoima. Tehty Oulun alueella (Hiukkavaara osana) mm Työpaikka-aluevarausten perusselvitys Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma Kaupan palveluverkosto ja suurmyymälöiden sijoittuminen Päivittäistavarakaupan rakenneselvitys Tehty Oulun alueella (Hiukkavaara osana) mm. Liikennemalli Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen Keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma Uuden lentoasemantien pääsuuntaselvitys (kevytliikennestrategia) 12 Liikennejärjestelmä

13 Case Hiukkavaara (2/2) Suunnittelutaso Tarkoitus Tasojen välillä Maankäyttö Tapahtunut vuosien saatossa Liikenneverkko Huomioita / miten uuden ajatuksen mukaan tehtäisiin Esisuunnittelu Hiukkavaaran kaavarunko Maankäytön osa-alueet Osa-alueiden asukasmäärät Palvelujen sijoittuminen Tavoitteina mm. joukkoliikenteen maks. 2 linjaa ja maks 500 m pysäkille Liikenneverkkosuunnitelma Vaalantien toimenpideselvitys Muutamia selkeitä mittareita määritelty Yleissuunnittelu Liikennepalveluiden ja toimenpiteiden yleissuunnittelu ja arviointi (esim. joukkoliikenne, liittymäparantaminen, ratainfran kehittäminen, liikenteen ohjauksen suunnittelu). Hoidon ja ylläpidon yleissuunnittelu. Seuraavalle tasolle siirtyy suunnitteluper usteet, jossa liikennestrategiset tavoitteet sekä mahdollisesti M,A,P;Etavoitteistoa ja alustavia teknisiä mitoituksia hankearviointi Hiukkavaaran asemakaavoitus osa-alueittain Tilavaraukset eri toiminnoille, toimintojen korttelit Liikenneverkon tarkentaminen Joukkoliikenteen linjastosuunnittelu Eri liikkumismuotojen edellytykset Katujen yleissuunnittelu Reittisuunnittelu Maantien yleissuunnitelma Pysäkkien paikat Liikenneturvallisuuden varmistaminen Esteettömyyden tasot Hiukkavaaran rakentaminen alkanut takaosastaan Joukkoliikenneajatus uhkaa näivettyä (valtuuston päätös mennä minimijoukkoliikenneratkaisulla) Toteutusrahoituksen väheneminen näkyy hiukan ratkaisuissa Ei ole selkeää LJS:n valvontaa Hankesuunnittelu Väylähankkeiden Seuraavalle toteuttamisen ja tasolle siirtyy rahoittamisen hyväksyminen. Hankkeen suunnitteluper fyysisten ratkaisujen usteet, jossa määrittely. tavoitteita ja teknisiä mitoitusperust eita 13 Liikennejärjestelmä hankearviointi Maankäytön toteutuminen Omakotiasuminen toteutunee nopeasti Palvelut hitaammin Katupiirustukset ja rakennussuunnitelmat Maantien tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma Esteettömyyden toteutuminen Tiedon siirtyminen ylätasolta toteutukseen kaipaa vielä lisäpanostusta

14 Esimerkki 2 Case Joukkoliikenteen suunnittelu Suunnittelutaso Mitä tarkastellaan joukkoliikenteeseen liittyen, esimerkkejä Seuraavalle tasolle siirtyy (dialta 2) Liikennestrategia ja MALPE Selvitykset / Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Hankkeen toteuttaminen/suu nnittelu Tarpeet ja yleiset kehittämistavoitteet joukkoliikenteelle ja muille henkilöautoilun sijaan järjestettäville liikkumispalveluille osana liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen rooli liikennejärjestelmässä ja kulkutapaosuustavoitteet. Määritetään joukkoliikenteen kehittämissuunnat ja niitä tukeva maankäyttö. Henkilökuljetusten ja palveluverkkojen suunnittelun yhteistyötapa. Tunnistetaan alueiden käyttäjäpotentiaali ja liikkumistarpeet, määritetään palvelutasotavoitteet. Tarkennetaan kulkutapaosuustavoitteita (matkaryhmittäin). Tarkastellaan joukkoliikenteen nykytarjontaa, palvelutasoa ja puutteita suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin. Periaatteellisten ratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen, esim. pikaraitiotie, lähijunaliikenne, bussiliikenne., kutsuliikenne, jne. Vaihtoehtojen vertailu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (MAPE). Valitun ratkaisuvaihtoehdon suunnittelu: esim. joukkoliikenteen linjastosuunnitelma eri vaihtoehtoineen, suunnitelma kutsuliikennepalveluista. Toteutuksen suunnittelu: Esim. valitun linjaston aikataulusuunnitelma ja hankintatavan ja hankinta-asiakirjojen suunnittelu tms. Yleiset kehittämistavoitteet, tavoiteltavat vaikutukset ja suunnittelua ohjaavat toimintalinjat Sunnitteluperusteet, joissa on tarkennetut tavoitteet ja jatkosuunnitteluun valittava keinovalikoima. Suunnitteluperusteet, jossa liikennestrategiset tavoitteet sekä mahdollisesti M,A,P;E-tavoitteistoa ja alustavia teknisiä mitoituksia hankearviointi Suunnitteluperusteet, jossa tavoitteita ja teknisiä mitoitusperusteita hankearviointi Jatkuva liikennejärjestelmätyö Muiden (MAPE) strategioiden seuranta Tavoitteet Tilanseuranta 14 Liikennejärjestelmä