Sisällys. Sisällys. Satamalautakunnan puheenjohtaja... 4 Chairman of the harbour board. Satamajohtajan katsaus... 6 Port Director s review

Transkriptio

1 Vuosikertomus Annual report

2 Sisällys Sisällys Satamalautakunnan puheenjohtaja... 4 Chairman of the harbour board Satamajohtajan katsaus Port Director s review Liikenne ja palvelutuotanto Traffic and service Talous Economy Investoinnit ja kehittäminen Investments and development Ympäristö Environment Yhteistyön muotoja Forms of co-operation

3 Satamalautakunnan puheen Satamalautakunnan puheenjohtaja Satama kukkarossa Naantalin satama on jälleen vuonna 2006 tuonut hyvinvointia ja vaurautta naantalilaisille. Veroprosenttimme lähentelisi kahdeksaatoista ilman sataman tuloja. Keskiverto palkansaaja saa sataman tuottona kukkaroonsa vuosittain melkein 400 euroa. Käytännössä Naantalin satama tarjoaa jokaiselle naantalilaiselle etelänmatkan vuosittain. hankkimalla. Välillä tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta saattaa satama vastuuseen kaikesta sen alueella ja lähimerialueilla tapahtuvasta toiminnasta. Tietty määrä melua, pölyä ja hajuja kuuluvat väistämättä satamaan. Jos ei ole melua, ei ole liikennettäkään. Toimivat yhteydet Elävä satama Satamamme sijaitsee herkän merialueen reunalla ja sataman ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on tärkeää. Öljyvahinkojen riskit on pyritty hallitsemaan ennakolta ja Naantalin satama onkin osallistunut ennalta ehkäisevien toimenpiteiden rahoittamiseen esimerkiksi öljylaivojen puomituskalustoa Anne Pentti Satamalautakunnan puheenjohtaja Harbour Board Chairman Vuosaaren suursatamaa rakennettaessa on useampaankin kertaan tullut mietityksi Naantalin sataman läpi kulkevia tavaravirtoja. Itsenäisyytemme ajan suurin investointi, Helsingin Vuosaaren satama, rakennetaan 200 hehtaarin kokoiselle alueelle. Naantali pyörittää satamaansa 16 hehtaarin alueella ja rahtimäärillä laskettuna satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Chairman of the harbour bo Chairman of the harbour board A Port that Benefits Everyone In 2006, the Port of Naantali continued to bring well-being and prosperity to the citizens of Naantali. Without the income brought in by the port, our tax percentage would border on 18%. The average wage earner receives an extra 400 euros from the profit made by the port. In practice, this means that the port pays for every citizen of Naantali to go away on holiday every year. Sounds of work Our port is located next door to a sensitive marine environment, which means that evaluating the port s environmental impact is an essential task. The risk of oil spills has been taken into account, and the port has contributed to the funding of preventive measures equipping ships with oil booms, for example. Complaints as regards operations carried out in the port and its surroundings can sometimes seem somewhat unreasonable, especially given that a certain amount of dust and noise, and certain unpleasant smells, are characteristic of a port as standard. Also, without any noise there would be no traffic either. Smooth connections As the construction of the huge Vuosaari harbour in Helsinki progresses, I ve often thought about the amount of freight transported through our port. The Vuosaari harbour, Finland s biggest ever investment, will stretch over 200 hectares, whereas the Port of Naantali operates in only 16. Even so, Naantali is the third largest public harbour in Finland. The traffic arrangements in Naantali, compared to many other coastal port cities, are well organised. New access roads that are under construction will enable traffic to run

4 njohtaja Moniin muihin rannikon satamakaupunkeihin verrattuna liikenne on Naantalissa järjestetty hyvin. Rakenteilla olevat liittymäjärjestelyt lisäävät sujuvuutta ja turvallisuutta entisestään. Liikennevaloissa ei rekkojen tarvitse Naantalissa odotella ja kaupungin keskusta on onnistuttu rauhoittamaan raskaalta liikenteeltä. Yhteiseloa Huviveneily on Naantaliin tulevien laivaväylien varrella vilkasta. Moottorija purjeveneet sukkuloivat rahtilaivojen väylillä. Toistaiseksi yhteiselo on onnistunut hyvin. Pienen purjeveneen kannelta on huikeaa katsella ohi porhaltavaa kerrostalon kokoista laivaa ja tervehtiä laivan komentosillan väkeä. Väylät ovat kuitenkin kapeita joten kaikilta osapuolilta vaaditaan tarkkuutta, varovaisuutta ja joustavuutta. Osa kaupunkikuvaa Jokin aika sitten tilasin taksin Naantalin kotiosoitteeseeni ja pyysin kuljettajaa ajamaan satamaan. Melko pian huomasin, että kuljettaja oli aikeissa ajaa Turkuun. Ensimmäinen reaktioni oli syvä loukkaantuminen. Eikö Naantalin sataman merkitystä täällä ymmärretä! Hetken mietittyäni olin kuitenkin tyytyväinen. Näinhän sen pitää ollakin: Suomen kolmanneksi suurin rahtisatama on toiminnassaan onnistunut, jos sen olemassaoloa ei tavallinen asukas huomaa. Paitsi tuloina kukkarossaan. oard even more smoothly and safely in the future: lorries will no longer be held up by congestion in Naantali, and the old centre of the city is spared from heavy traffic. Co-existence Private boats are common in the channels leading to the Port of Naantali: sailboats and motorboats can be found shuttling amongst freighters. So far, this co-existence has worked well. It is breathtaking to stand on the deck of a small sailboat and see a towering tanker pass by in such close proximity. The channels, however, are narrow, which means that accuracy, cautiousness and flexibility are required from all involved. Out of sight, out of mind Recently, I asked a taxi to take me from my house to the port. I noticed rather quickly that the driver was about to take me to the Port of Turku. At first I felt angry and disappointed: don t the locals understand the significance of their local port? After a while I realised something and the anger was replaced by contentment. Isn t this just how it s supposed to be? Surely the fact that the local community is happily oblivious, save for the extra income that the port provides, to the fact that they are sharing their town with the third largest freight harbour in Finland means that the port has succeeded in its operations.

5 Satamajohtajan katsaus Satamajohtajan katsaus Merkittävä bulk- ja suuryksikköliikennesatama Vuonna 2006 kokonaisliikenne Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueiden kautta oli yli 7,15 miljoonaa tonnia. Satama oli tonnimäärillä mitaten edelleen maan kolmanneksi suurin kunnallinen satama ja neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Satamassa lastattiin yli 2,53 miljoonaa tonnia (35%) ja purettiin noin 4,62 miljoonaa tonnia (65%) erilaista tavaraa. Naantalin satama oli maan neljänneksi suurin tuontisatama ja seitsemänneksi suurin vientisatama. Kokonaisliikenteestä yli 80% eli noin 5,76 miljoonaa tonnia oli ulkomaan tuontia tai vientiä. Aluksia Naantalin satamassa kävi kap- paletta, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli yli 38,8 miljoonaa tonnia ja nettovetoisuus noin 12,9. miljoonaa tonnia. Aluskäyntien lukumäärällä mitaten Naantalin satama oli maan viidenneksi vilkkain satama. Työtä ja tuloja Yrjö Vainiala Satamajohtaja Port Director Naantalin satama mahdollistaa monipuolisen teollisen toiminnan ja sitä tukevan palvelutuotannon lähialueellaan. Tutkimusten mukaan sataman välittömässä läheisyydessä ja siihen sidoksissa olevien teollisuusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto olisi noin miljoonaa euroa. Nämä yritykset, satama mukaan lukien, työllistävät reilusti yli toistatuhatta henkilöä. Satama Port Director s review Port Director s review Important Bulk, Lorry and Trailer Port In 2006, overall traffic passing through the port of Naantali amounted to over 7.15 million tonnes. The port remains Finland s third largest public harbour, and the fourth largest port overall in terms of annual tonnage. Over 2.35 million tonnes (35%) were loaded and 4.62 million tonnes (65%) unloaded in the port. The port of Naantali is the fourth largest harbour for imports and seventh largest harbour for exports in Finland. Over 80% around 5.76 million tonnes of the total traffic comprised foreign exports and imports. A total of 1,959 vessels called at the port: their combined gross capacity amounted to over 38.8 million tonnes and their net tonnage was around 12.9 million tonnes. Based on vessel traffic, the port of Naantali is the fifth busiest harbour in Finland. Jobs and income The Port of Naantali creates excellent operating conditions for all kinds of industrial producers and service providers both within the port and in its neighbourhood. Studies indicate that the combined turnover of companies linked to the port or operating in its vicinity amounts to around EUR 1,300 million. These companies, including the port, employ well over 1,000 employees. The port is also an important source of income for its owner, the town of Naantali. An annual surplus of 4 million euros provides income to the town, which accounts for about 10% of Naantali s net tax income and affects communal tax by 1 2 percentage points. An industrial port Heavy traffic to and from the industrial enterprises operating in the vicinity of the harbour has reinforced the port s public image as an important industrial harbour, and especially as a major liquid and dry bulk harbour. All in all,

6 on omistajalleen, Naantalin kaupungille, myös merkittävä tulonlähde. Sataman vuosittain tulouttaman noin neljän miljoonan euron ylijäämän osuus kaupungin verotuloista on keskimäärin ollut noin 10% ja tämän vaikutus kunnallisverotuksessa 1-2%-yksikköä. Teollisuuden satama Sataman kautta kulkevat ympäröivän raskaan teollisuuden suuret tavaravirrat ovat vahvistaneet julkisuudessa mielikuvaa Naantalin satamasta tärkeänä teollisuussatamana ja erityisesti huomattavana neste- ja kuivabulksatamana. Sataman kautta kuljetetaankin erilaista nestebulkkia kuten raakaöljyä, erilaisia öljyjalosteita, voiteluöljyä, polttoaineita, kemikaaleja sekä elintarvikeöljyjä yli neljä miljoonaa tonnia. Kokonaisliikenteestä noin miljoona tonnia on lisäksi erilaista perinteistä kuivabulkkia kuten hiiltä, viljaa, sementtiä, suolaa jne. Irtolasteille on tarjolla satamassa lastaus- ja purkukäsittelyiden sekä varastopalveluiden lisäksi joukko logistisia lisäarvopalveluita kuten säkitystä ja punnitusta. Suuryksikköliikennettä Mielikuvaa Naantalin satamasta pelkkänä teollisuus- ja bulksatamana on ollut omiaan vahvistamaan myös vuonna 1996 loppunut matkustajaliikenne. Logistiikan ammattilaiset ja rahdinkuljettajat kuitenkin tietävät, että kymmenen viimeisen vuoden aikana Naantalin satamasta on kehittynyt myös kansallisesti merkittävä suuryksikköliikennesatama. Rekkoja ja trailereita Puolet kaikesta meritse RoRo/Ropax aluksilla tai matkustaja-autolautoilla kulkevasta rekka- ja trailerliikenteestä Suomen ja Ruotsin välillä kulkee Naantalin kautta. Naantalin kautta hoidetaan suurelta osin myös koko Ahvenanmaan huoltoliikenne, joka myös on pääasiassa RoRo-aluksilla kuljetettavaa rekka- ja trailerliikennettä. Suuryksikköliikenteen osuus Naantalin sataman kokonaisliikenteestä on yli 33% ja yhteensä yli 2,4 Mt. Rekkoja ja trailereita kuljetettiin Naantalin sataman kautta yli kappaletta eli toiseksi eniten Suomen over four million tonnes of liquid bulk such as crude oil, refined oil products, lubricants, fuels, chemicals and food oils are transported through the port every year. About one million tonnes of the total traffic comprises dry bulk, including coal, grain, cement, salt, etc. In addition to loading, unloading and warehousing, the port offers various value-added services for general cargo, such as packing and weighing. The choice of logistics professionals The discontinuation of passenger traffic in 1996 further enhanced the image of Naantali as a purely industrial and bulk harbour. However, the fact that the Port of Naantali has also become an important harbour for lorry and trailer traffic during the past decade is widely known amongst transporters and logistics professionals. Lorries and trailers Half of all lorries and trailers that travel between Finland and Sweden on board RoRo-RoPax vessels or car and passenger ferries use the Port of Naantali. Most of the Åland islands service traffic, which primarily comprises lorries and trailers on RoRo vessels, is also coordinated in Naantali. Lorries and trailers account for over 33%, or 2.4 million tonnes, of all traffic that passes through Naantali. In terms of the number of individual lorries and trailers, over 134,000 pass through Naantali every year, making it second only to the Port of Helsinki. Over 40,000 passengers (not including lorry drivers) travelled by car via the Port of Naantali on business or on holiday. Naantali has remained competitive thanks to its fast routes and freight operator-friendly timetables. Lorry and trailer traffic has increased steadily by 2 4% per year, and investments made in the harbour also promise future growth. Examples include the new RoRo pier that was built in 2005, the adjoining field, which was introduced

7 Satamajohtajan katsaus Satamajohtajan katsaus satamista Helsingin jälkeen. Tarvematkustajia (ei sisällä kuorma-auton kuljettajia) eli ajoneuvon kanssa työasioissa tai lomalla matkaavia kulki lisäksi sataman kautta yli henkilöä. Nopeat yhteydet ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukaan laaditut aikataulut ovat pitäneet Naantalin kautta kulkevat reitit erittäin kilpailukykyisinä. Suuryksikköliikenne kasvaa tasaisesti noin 2-4% vuosittain ja satamassa tehtyjen investointien ansiosta edellytykset tämän liikenteen kasvattamiseen ovat hyvät jatkossakin. Näistä esimerkkeinä vuoden 2005 aikana rakennettu uusi RoRolaituri ja siihen liittyvä kenttäalue, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 puolella sekä satamaan johtavan tieyhteyden rakentamistöiden käynnistäminen. Investointeja toimintaedellytysten turvaamiseksi Satama on paikka, joka ei koskaan tule valmiiksi. Olosuhteiden muuttuessa on tehtävä myös valintoja. Aina rakennetaan jotain uutta, korjataan tai puretaan vanhaa. Samansuuruisia uudisrakennusinvestointeja, joita vuonna 2005 satamassa toteutettiin, ei varmaankaan aivan lähivuosina satamassa nähdä. Välttämättömiä kunnostuksia ja korjauksia joudutaan kuitenkin tekemään. Tulevaisuuden tehtävää Esimerkiksi 50- ja 60-luvuilla rakennetut sataman hiili- ja viljalaiturit ovat tulossa elinkaarellaan vaiheeseen, jossa niille on tehtävä huomattavia peruskorjausinvestointeja. Myös vesioikeudellisten lupaja valitusprosessien vuosia siirtämä ja pitkittämä Naantalin väylän syvennyshanke tulee jossain vaiheessa toteutettavaksi. Lisäksi lähivuosina on tehtävä päätös Naantalin öljyjalostamon edustalla sijaitsevan ja öljykuljetuksia haittaavan matalikon mahdollisesta poistosta. Edellä mainitut hankkeet yhdessä maksavat enemmän kuin mitä uusi RoRo-laituri kenttäalueineen tuli maksamaan. Kaikki tämä on kuitenkin välttämätöntä ja asiakkaidemme parhaaksi, teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja satamatulojen varmistamiseksi. Port Director s review Port Director s review in 2006, and the construction of a new access road to the port area, which is also under way. Investments for securing operating conditions for the future A port is a place that will never be complete. As conditions change, decisions must be made regarding future development. There is always something to build, fix or dismantle. The kinds of major investments that were implemented in the port in 2005 are unlikely to be seen again in the near future, but essential repairs and modifications will still have to be carried out. Things to do For example, the coal and grain quays built in the 1950s and 1960s are approaching a stage in their life cycle where they will need major renovation. The deepening of the port s incoming fairway, which has been postponed again and again due to permit applications and appeals, will also take place at some stage. Equally, the potential removal of the shallows that hinder oil transportation around the refinery should be carried out in the near future. Together, these projects will cost more than the new RoRo quay and its loading area. These are, however, essential improvements which will benefit our customers, improve the operating conditions of the industrial sector and ensure the port s income.

8 Liikenne ja palvelutuotanto Liikenne ja palvelutuotanto Traffic and service TAVARALIIKENNE GOODS TRAFFIC Muutos % Change % ALUSLIIKENNE Aluksia (kpl) VESSEL TRAFFIC Vessels (number) Nettovetoisuus (1000 tn) Net tonnage (1,000 tonnes) TAVARALIIKENNE 1000 tn GOODS TRAFFIC 1,000 tonnes Lastattu Loaded Purettu Unloaded TAVARALAJIT Nestebulk TYPE OF CARGO Liquid bulk Kuivabulk Dry bulk Yksikköliikenne, rekat/trailerit Unitized cargo, trucks/trailers Muut Others Nestebulk: Liquid bulk: raakaöljy crude oil muut nestem.polttoaineet other liquid fuels muut nesteet other liquids voiteluöljy lubricating oil Kuivabulk: Dry bulk: hiili coal vilja grain soija soy suola salt sementti cement rehu feed muu kuivabulk other dry bulk öljykasvit oil plants Muut: Others: Ulkomaa Ulkomaa Kotimaa Kotimaa Yhteensä tuonti vienti purettu lastattu Foreign Foreign Domestic Domestic Total import export unloaded loaded

9 Liikenne ja palvelutuotanto Liikenne ja palvelutuotanto Suuryksikköliikenne jatkoi kasvuaan Sataman liikenne-ennätys on vuodelta 2005, jolloin sen laiturien ja/tai vesialueiden kautta kulki yhteensä tonnia tavaraa. Vuonna 2006 liikenne laski 2% edelliseen vuoteen verrattuna ollen yhteensä tonnia. Syynä kokonaisliikenteen (lastattu + purettu) tilapäiseen laskuun oli lähinnä Neste Oil Oy:n Naantalin jalostamon korjausseisokki. Ilman seisokkia kokonaisliikenne olisi todennäköisesti myös vuonna 2006 kasvanut uuteen ennätykseen. Liikenteen kehitys Sataman kautta kulkevasta kokonaisliikenteestä ulkomaan liikenteen osuus oli 81% eli tonnia (-3%), josta tuontia oli yhteensä tonnia (-8%) ja vientiä tonnia (+14%). Kotimaan liikenteen osuus oli 19% kokonaisliikenteestä eli yhteensä tonnia (+2%), josta tuontia tonnia (+48%) ja vientiä tonnia (-9%). Luvut suluissa kuvaavat kehitystä edelliseen vuoteen. Öljytuotteet kasvussa Suurivolyymisista ja Naantalin sataman kokonaisliikenteeseen suuresti vaikuttavista tavaralajeista raakaöljyä tuotiin tonnia (-15%), öljytuotteita tonnia (+70%) ja hiiltä tonnia (-12%). Öljytuotteita vietiin tonnia (-6%) ja viljaa yhteensä tonnia (+12%). Suuryksikköliikenne Suuryksikköliikennemäärät Naantalin ja Kapellskärin (Ruotsi) sekä Naantalin ja Långnäsin (Ahvenanmaa) välisillä reiteillä olivat yhteensä tonnia, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna yli 7%. Sataman kautta kulki lautoilla yhteensä kuormassa olevaa rekkaa tai traileria. Matkustajaliikenne lautoilla oli yhteensä henkilöä (+43%). Palvelutuotanto Satamassa käyneiden alusten lukumäärä oli kpl. Irrotus- ja kiinnityspalveluja suoritettiin kpl. Luotsikutteri Ajonpäätä käytettiin 106 tuntia ja yhteysvene Valpasta 20 tuntia mm. luotsien Traffic and service Traffic and service 10 Continuous increase of lorry & trailer cargo traffic The traffic record of the Port of Naantali dates back to 2005, when a total of 7,338,985 tonnes of goods were transported through the port. In 2006, traffic declined by 2% compared to the previous year (7,157,283 tonnes). The temporary decline was primarily due to a service break at the Naantali refinery. Without the break, the total volume of traffic would probably have grown to a new record in Development of traffic volumes International traffic accounted for 81%, or 5,764,000 tonnes (-3%), of overall traffic. Imports accounted for a total of 4,253,516 tonnes (-8%) and exports for 1,510,484 tonnes (+14%). Domestic traffic accounted for 19% of the overall traffic, amounting to 1,393,284 tonnes (+2%). Imports accounted for 365,136 tonnes (+48%) and exports for 1,028,148 tonnes (-9%). The figures shown in brackets represent development from the previous year. Growth in oil product transports As regards products that are transported in large volumes and that have the greatest effect on the total amount of traffic, 2,019,690 tonnes of crude oil (-15%), 496,993 tonnes of refined oil products (+70%) and 491,285 tonnes of coal (-12%) were imported. Exports comprised 1,160,317 tonnes (-6%) of refined oil products and 119,061 tonnes of grain (+12%). Trailer and lorry traffic Trailer and lorry traffic between Naantali and Kapellskär (Sweden) and Naantali and Långnäs (Åland) amounted to a total of 2,408,766 tonnes, with over 7% growth compared to the previous year. A total of 134,360 lorries and trailers passed through the port during the year. Passenger traffic on the ferries amounted to a total of 40,252 people (+43%). Services A total of 1,959 ships passed through the port. Mooring services were offered

10 kuljetuksiin. Makeaa vettä juoksutettiin aluksille m³ ja sähköä myytiin kwh. Sataman huoltoautolle kertyi kilometrejä yhteensä km. Pyörökuormaajalle käyttötunteja kertyi yhteensä 898 tuntia. Lautta- ja alusliikenne Ferry and vessel traffic matkustajat x passengers x tonnit x tons x Huoltotyöt ja alueen kunnossapito Kunnossapitotyöt kohdistuivat pääasiassa kenttä- ja laiturialueisiin, kiinteistöihin sekä sähköverkkoon. Kiinteistöjen ja rakenteiden kunnossapitotöitä kertyi vuoden aikana 1350 tuntia. Alueen valaistus- ja sähköverkoston kunnossapitotunteja kertyi tonnit tons matkustajat passengers Suoritteet Output Auto, km Automobile, km Ajonpää, h Cutter Ajonpää, h Valpas, h Cutter Valpas, h 20 6,5 Vesi, m3 Water, m Sähkö, kwh Electrical power, kwh Kiinnitys/irrotus Mooring/Unmooring Volvo L50D,h Volvo L50D,h on 3,350 occasions. The Ajonpää pilot cutter logged 106 hours and the Valpas tender logged 20 hours, which included, for example, time spent transporting pilots to and from ships. A total of 27,855 m³ of drinking water and 1,375 kwh of electricity were sold to the ships. The port s service lorry drove a total of 13,030 km and the wheeled loader was used for 898 hours aluskäynnit port calls tonnit x tons x Maintenance of the Port Area Maintenance was mainly carried out on loading fields, quays, property and electrics. Repairs made to buildings and infrastructure within the port area took a total of 1,350 hours, and repairs to lighting and electrics took 320 hours tonnit tons aluskäynnit port calls

11 Talous Talous Toiminnan tulot Liiketoiminnan kokonaislaskutus vuonna 2006 oli yhteensä noin euroa. Tämä oli lähes 5%, ts. noin euroa enemmän kuin mitä satama toimintatuotoiksi alun perin budjetoi. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille sataman tuloarviota vuoden 2006 osalta kuitenkin nostettiin eurolla euroon ja käyttömenoja vähennettiin eurolla satamalautakunnan esitykseen verrattuna. Lähinnä Neste Oil Oy:n Naantalin jalostamon korjausseisokin aiheuttaman öljyliikenteen vähenemisen sekä Fortum Power and Heat Oy: n Naantalin voimalaitoksen oletettua pienemmän hiililiikenteen vuoksi julkisoikeudellisia alus- ja tavaramaksuja kertyi hieman arvioitua vähemmän ja kaupunginhallituksen asettamasta tavoitteesta ja ohjeluvusta jäätiin 0,8% eli yhteensä euroa. Tavaramaksujen osuus kokonaistuotoista oli 77,7% ( euroa) ja alusmaksujen 10,5% ( euroa). Jätehuoltomaksuja kannettiin yhteensä euroa ja vuokrista kertyi tuloja euroa. Käyttömenot Satamalaitoksen käyttömenot 2006 olivat yhteensä euroa ja käyttöprosentti 95,2%. Palveluihin, materiaali- ja tarvikehankintoihin sekä vuokriin kului rahaa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökulut olivat budjetoitua suuremmat, koska eläkeperusteiset maksut oli arvioitu liian pieniksi. Sataman kokonaistulot Port s total revenue milj. euroa million EUR Economy Economy Tuottavuus, panos/tuotto Productivity, investment/profit 3 2,5 2 1,5 1 0,5 2,5 2,3 1,9 2, ,1 2,5 2,7 2,8 2,6 Tuottavuus=Toimintatuotot/(Käyttökulut+Laskennalliset kulut+poistot) Productivity=Operating income/(operating expences+calculated expenses+depreciation) 1,9 Proceeds Total invoicing for operations in 2006 amounted to approximately EUR 6,445,798. This translates to almost 5% (EUR 305,789) more than the amount originally set out in the budget on 6 September However, the port s estimated revenue for the year 2006 was revised at a city council meeting on 28 November 2005 and increased by EUR 360,000 to EUR 6,500,000 in the updated financial plan for At the same time, operating costs were cut by EUR 20,000. The drop in oil traffic, which was due to both the service break at the Naantali refinery and the less than expected level of coal transports to the Fortum Power and Heat power plant, meant that the public law fees on vessels and cargo fell slightly short of what was originally estimated. As a result, the objective set by the city council was not reached. The deficit amounted to EUR 54,202 (0.8%). Of the total income, goods tariffs accounted for 77.7% (EUR 4,991,226) and vessel call tariffs for 10.5% (EUR 672,601). A total of EUR 43,857 of waste disposal charges were collected and rental income amounted to a total of EUR 240,080. Expenditure In 2006, the operating expenses of the Port of Naantali amounted to a total 12

12 Henkilöstökuluja kasvattivat lisäksi tehdyt palkkatarkistukset ulkopuolisen vartiointitoiminnan siirryttyä satamavalvojien hoidettavaksi sekä ylityöt ja erilliskorvaukset, jotka johtuivat omana työnä tehdystä kulunvalvontajärjestelmän uusimisesta.toimintavuoden aikana myönnettiin avustuksia Naantalin Meripelastajat ry:lle ja Suomen Merimieskirkko ry:lle, yhteensä euroa. Toiminnan ylijäämä euroa. Laskennalliset erät ja poistot vähennettynä satamatoiminnan ylijäämää kertyi euroa. Vuonna 2005 rakennetun ja vuoden 2006 puolella käyttöönotetun uuden RoRo-laiturin ja kenttäalueen suunnitellusta nopeasta kymmenen vuoden poistoaikataulusta johtuen ylijäämää kertyi kuitenkin euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ylijäämän osuus Naantalin kaupungin verotuloista oli kuitenkin yli 6,8%. Toimintakatteeksi vuonna 2006 jäi noin Taloudellisuus Efficiency Käyttökate Operating profit aluskäynnit port calls kustannukset euroa/alus costs EUR/vessel milj. tonnia million tonnes käyttökate -% operating profit -% aluskäynnit port calls kustannukset euroa/alus costs EUR/vessel milj. tonnia million tonnes käyttökate -% operating profit -% of EUR 1,870,496, with 95.2% of the capacity in use on average. The port spent less on services, materials, tools and rent than budgeted. Personnel expenses exceeded the budget as pensionrelated costs had been underestimated. Personnel expenses also grew due to the wage adjustments made as a result of the port s own staff taking over security duties from external service providers. Other reasons for the increased costs included overtime pay and bonuses awarded in compensation for extra work carried out in-house on the new access control system. A total of EUR 4,500 was awarded as financial subsidies to the local maritime rescue services (Naantalin Meripelastajat ry) and to the Finnish Seamen s Mission (Suomen Merimieskirkko ry). Surplus In 2006, the port s profit margin amounted to approximately EUR 4,575,302. The operating surplus after imputed items and depreciation was EUR 3,112,122. Due to the rapid ten-year depreciation schedule of the new RoRo quay and loading field, the operating surplus was EUR 866,234 lower than in the previous year. The surplus accounted for 6.8% of the total tax income of the town of Naantali. 13

13 Talous Talous x EUR TULOSLASKELMA INCOME STATEMENT Muutos % Change % LIIKEVAIHTO TURNOVER ,3 Liiketoiminnan muut tuotot Other operating income Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Materials and services Goods, materials and supplies Palvelujen ostot Services purchased Henkilöstökulut Personnel expenses Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Depreciation and value adjustment Planned depreciation Liiketoiminnan muut kulut Other operating expenses LIIKEYLIJÄÄMÄ OPERATING SURPLUS Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Financial income and expenditure Interest income Korvaus peruspääomasta Compensation for capital Tuloutus kunnalle Income to the municipality Tilikauden ylijäämä Surplus of the year Sataman vaikuttavuus kunnan talouteen Port s impact on the municipality s economy Kokonaisliikenne Total traffic milj. euroa million EUR verotulot milj. euroa tax revenue million EUR %-osuus verotuloista share of tax revenue ylijäämän %-osuus verotuloista surplus share of tax revenue ulkomaa tuonti ulkomaa vienti foreign import kotimaa purettu domestic unloaded foreign export kotimaa lastattu domestic loaded 14

14 Economy Economy x EUR TASE BALANCE SHEET Muutos % Change % VASTAAVAA ASSETS PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet FIXED ASSETS Intangible assets Intangible rights Tangible assets Land and sea areas Rakennukset Buildings Kiinteät rakenteet ja laitteet Fixed structures and equipment Koneet ja kalusto Machinery and rolling stock Keskeneräiset hankkeet Incomplete projects Saamiset Myyntisaamiset Receivables Accounts receivable Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Loan receivables Receivables from the municipality Other receivables Accrued income and prepaid expenses EUR -100 Rahat ja pankkisaamiset Cash in hand and in bank VASTATTAVAA LIABILITIES OMA PÄÄOMA Peruspääoma EQUITY Equity capital Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Retained earnings Tilikauden ylijäämä/alijäämä Net surplus/deficit for the year VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta LIABILITIES Short-term liabilities Municipal loans Ostovelat Accounts payable Siirtovelat Accruals and deferred income Tavoite Target Mittari Indicator Arvo Value Käyttökatteen parantaminen Improve operating profit Käyttökate -% Operating profit -% Tuottavuuden parantaminen Improve productivity Tuottavuusindeksi Productivity index 1,9 2.8 Asiakastyytyväisyys Customer satisfaction Asteikko 4-10 Scale of 4 to (Satamat/Taloustutkimus Oy) (Ports/Taloustutkimus Oy) 15

15 Investoinnit ja kehittäminen Investoinnit ja kehittäminen Investoinnit Kertomusvuoden aikana satamassa tehtiin tie-, kenttä- ja laiturialueisiin liittyvää suunnittelua sekä satamarakenteisiin liittyviä kuntokartoituksia ja kunnostuksia. Satamassa teetettiin mm. suurlauttapaikan (laituri 20) kuntokartoitus, korjattiin ramppeja, kunnostettiin rekkakenttäaluetta ja parannettiin alueen liikennejärjestelyjä ( euroa). Lisäksi oikaistiin valomastoja ( euroa). Vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuille säiliövaunuille rakennettiin odotus- ja valumapaikka ja valomasto sekä sähkösyöttö uudelle rekkakentälle ( euroa). Lisäksi satamassa suoritettiin kenttäalueiden ja ratapihan asfaltointia ( euroa) sekä hankittiin hiekoitin ( euroa). Kertomusvuoden aikana viimeisteltiin myös sataman liikenne- ja turvajärjestelmää ja hankittiin tähän tarkoitukseen sopivat aidat, portit ja valvontatekniikka ( euroa). Uusi laituri voiteluöljylaivoille Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi myös uusi nestebulklaituri, jossa voiteluöljyä kuljettavat säiliöalukset jatkossa puretaan. Kohteeseen varatusta euron määrärahasta käytettiin euroa. Satama teki myös edellä mainittujen alusten puomittamista koskevan sopimuksen sekä hankki tähän työhön tarvittavat laitteet ja öljyntorjuntakaluston ( euroa). Syväväylähanke siirtyi taas Syväväylähanketta jouduttiin siirtämään jälleen kerran myöhemmäksi, koska hankkeen edellyttämä ympäristölupakäsittely oli kesken. Kohteeseen varattua määrärahaa käytettiin selvityksiin, jotka koskivat mm. ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Investments and developmen Investments and development 16 Investments During 2006, new plans were produced for roads, loading fields and quays in the port area. The conditions of the port structure were also reviewed and various repairs were made: for example, the port authority ordered a condition survey to be carried out on the large ferry quay (quay No 20), made repairs to ramps and lorry fields, and improved traffic arrangements (EUR 168,618). Light posts were straightened (EUR 19,825) and a new waiting and spill zone was built for railway cars used for transporting hazardous substances. A light post and a power feed for the new lorry field (EUR 67,510) were constructed, and rail yard and loading areas were paved (EUR 51,034). A gritter was purchased for winter maintenance (EUR 11,148). The port s traffic and security system was completed, which included the construction of suitable gates, fences and surveillance equipment (EUR 77,568). The new liquid bulk quay The new liquid bulk quay, which will be used to unload ships carrying lubrication oil, was also completed during the year. Of the EUR 330,000 reserved for the project, EUR 328,087 was spent. The port also drafted an oil recovery plan, drew up contracts regarding the aforementioned vessels and purchased the required equipment (EUR 16,939). The deepening of the fairway postponed again The project concerning the deepening of the port s incoming fairway was postponed once again as the process involving the environmental permit application remains incomplete. The allowance budgeted for the project was used to prepare surveys on the effects that dredge-spoil dumping has on marine life and fishing, amongst other things. Part of the allowance was also

16 Määrärahaa käytettiin myös VTT:n laatimaan tutkimukseen, jonka tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltainen menettelytapa TBT:stä (tributyylitina) aiheutuvien ympäristövaikutusten ja riskienhallintatoimenpiteiden optimoimiseksi. Menettelytapa sisälsi myös sedimenttien tutkimusmenetelmien kehitystyön sekä ruoppaus- ja kunnostusmenetelmien elinkaaritarkastelun. Kohteeseen varatusta euron määrärahasta käytettiin yhteensä euroa. Moton matala Naantalin öljyjalostamon edustalla olevan Moton matalan poistamiseen ja ruoppaukseen tarvittavien suunnitelmien laatimiseksi ja vesioikeudellisten lupahakemusten valmistelemiseksi teetettiin maaperätutkimuksia ja siihen liittyvät matalataajuusluotaukset sekä sedimenttinäytteiden laboratorioanalyysit. Kohteeseen varatusta euron määrärahasta käytettiin yhteensä euroa. Toimintavuodelle oli varattu investointeihin yhteensä euron määräraha. Hankkeet toteutuivat syväväylähanketta lukuun ottamatta suunnitellusti. Määrärahaa käytettiin euroa. Toimintavuodelle varatut yhteenlasketut investointimäärärahat toteutuneiden hankkeiden osalta eivät ylittyneet. Turvallisuus Vuoden 2006 alkupuolella ostopalveluna hankittu vartiointitoiminta siirtyi satamavalvojien hoidettavaksi ja henkilöstö sai myös tähän työhön liittyvän täydennyskoulutuksen. t used to fund a survey coordinated by the Technical Research Centre of Finland (VTT) for developing a comprehensive operating model for assessing the environmental effects and risks resulting from TBT (tributyl tin) and for optimising risk management procedures. The operating model also includes guidelines for developing research into sediments and for analysing the life cycle of alternative means of dredging and soil recovery. Only EUR 16,100 of the total allowance of EUR 800,000 was used. The Moto shallows In order to prepare the permit applications and plans for removing a shallow from in front of Naantali s oil refinery by dredging, the port ordered soil surveys to be carried out, including low-frequency scanning and laboratory analyses of the sediment samples. A total of EUR 4,485 of the budget of EUR 30,000 was used. During the financial year, a total of EUR 1,697,000 was budgeted for the said investments. All projects, with the exception of the fairway deepening project, were carried out as planned. Of the total allowance, EUR 860,551 was used. The port did not exceed the overall investment allowance allocated for these projects. Safety The staff of the traffic department of the port took over security services, which were previously outsourced, at the start of Staff training was provided to take into account the new duties. 17

17 Ympäristö Ympäristö Ympäristölupa Naantalin satamalaitos on hakenut toiminnalleen ympäristölupaa , joka kuitenkin vuoden 2006 lopulla oli edelleen myöntämättä ja käsittelyssä. Ympäristökustannukset Ympäristöön kohdistuneet kulut (ei sisällä investointeja) eritellään ostolaskujen tiliöintien yhteydessä. Ympäristökustannuksia kertyi euroa vuonna Jätemäärät Alusjätemaksujen tuloja kertyi yhteensä euroa, joista öljyjätteiden osuus (sisältää pilssivedet) oli euroa. Sataman jätehuollon kautta kulkeneet jätemäärät vuosina Amounts of waste handled by port waste management from 2004 to Sekajäte Mixed waste kg kg kg Teollisuusjäte Industrial and ja muu jäte other waste kg Poltettavaksi Firewood toimitettu delivered polttopuu for burning kg - - Alusten öljyjäte Oil waste from vessels kg kg kg Öljynsekaiset Oily vedet waters kg kg kg Sisältää Includes jäteöljytynnyrit waste oil barrels Tartuntavaaran takia haudattavia elintarvikkeita toim. kaatopaikalle á 275 l Foodstuffs to be buried due to risk of infection delivered to the landfill á 275 l Pilaantunut maa-aines Contaminated soil kg kg - Environment Environment Environment The port authority applied for an environmental permit on 31 December 2003, but the permit was still pending at the end of Environmental Costs Costs resulting from environmental sustainability (not including investments) are itemised at the invoicing stage. In 2006, the said costs amounted to EUR 60,779. Waste A total income of EUR 43,857 was brought in by waste handling services, of which EUR 41,107 originated from oil waste handling (including sludge). 18

18 Yhteistyön muotoja Yhteistyön muotoja Kansainvälinen markkinointi Naantalin satama jatkoi edelleen pitkäaikaista yhteistyötä mm. Lounais- Suomen satamien (SW-PORTS) sekä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa. Lounais-Suomen satamien yhteiset markkinointimatkat suuntautuivat vuonna 2006 Ruotsiin ja Tanskaan ( ) sekä Saksaan ( ). Matkan kohteina Ruotsissa olivat Malmö ja Göteborg, Tanskassa Köpenhamina ja Saksassa Cuxhaven, Bremerhaven, Bremen sekä Emden. EU-hankkeita Varsinais-Suomen satamat Naantali ja Turku jatkoivat yhteistyötä Rostockin (Saksa), Bremenin (Saksa), Tukholman (Ruotsi) ja Kristiansandin (Norja) satamien kanssa. Satamien yhteistyöprojekti Nordic Triangle Sea Motorway liittyy EU:n Motorway of the Sea hankkeisiin. Tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyösatamien välistä intermodaaliliikennettä sekä hakea TEN tukea tätä liikennettä edistäville investoinneille. Forms of co-operation Forms of co-operation International Marketing The Port of Naantali continued its cooperation with other ports in southwestern Finland (SW Ports) and the Finnish Centre for Maritime Studies (MKK). In 2006, ports in southwestern Finland organised joint marketing visits to ports in Sweden and Denmark (24 26 April 2006) and Germany (15 17 Nov. 2006). The destinations of the visits were the ports of Malmö and Gothenburg in Sweden, Copenhagen in Denmark and Cuxhaven, Bremerhaven, Bremen and Emden in Germany. EU Projects The two neighbouring ports Turku and Naantali continued their cooperation with the ports of Rostock and Bremen (Germany), Stockholm (Sweden), and Kristiansand (Norway). The ports joint venture, known as the Nordic Triangle Sea Motorway, is part of the wider Sea Motorway programme coordinated by the European Union. Its objective is to increase and develop intermodal traffic connections between the participating ports and to apply for TEN funding for investments. 19

19 Naantalin Satama / Port of Naantali Satamatie 13, Naantali, Finland Satamajohtaja / Port Director Liikenneosasto / Traffic department Fax