vuosikertomus 2O10 ANNUAL REPORT

Transkriptio

1 vuosikertomus 2O10 ANNUAL REPORT

2 Satamalautakunnan Puheenjohtaja Chairman Of The Harbour Board

3 vuosikertomus 2O10 ANNUAL REPORT Satamalautakunnan puheenjohtaja Chairman of the harbour board 4 Satamajohtajan katsaus Port Director s review 8 Liikenne ja palvelutuotanto Traffic and service 15 Talous economy 18 Kehittäminen ja investoinnit development and Investments 23 Markkinointi- ja muu yhteistyö Marketing and other forms of co-operation 25

4 4 Satamalautakunnan Puheenjohtaja Chairman Of The Harbour Board LIIKENNEMÄÄRÄ KÄÄNTYIVÄT JÄLLEEN KASVUUN Tavoitteet saavutettiin Vuosi 2010 lähti liikkeelle odotusten mukaisesti. Runsaan vuoden kestäneen taloustaantuman jälkeen liikenne lähti jälleen kasvuun. Naantalin sataman kokonaisliikenne kasvoi vuonna 2010 jälleen yli kahdeksaan miljoonaan tonniin, jääden ennätysvuodesta 2008 tosin vielä 7 %. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua oli 12 %, joten voidaan sanoa, että vuosi oli kaikin puolin onnistunut. Saamme Naantalissa olla kiitollisia osaavista yhteistyökumppaneistamme sekä hyvistä asiakassuhteista. Satama kehittyy Nykyinen vuonna 2009 kautensa aloittanut lautakunta joutui heti haastavaan tilanteeseen kun se taloudellisen taantuman keskellä, joutui samanaikaisesti tekemään päätöksiä välttämättömistä investoinneista. Edellinen lautakunta päätti omana kautenaan yli 11 miljoonan euron investoinneista satamassa. Kaikki investoinnit olivat välttämättömiä ja sataman kilpailukykyä turvaavia. Nykyisen lautakunnan aikana on käynnistetty investointiohjelma sataman vanhojen 50- ja 60-luvuilla rakennettujen bulk-laitureiden peruskorjaamiseksi. Korjaustyöt saataneen kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuonna 2010 käynnistettiin tähän investointiohjelmaan kuuluva viimeinen eli laitureiden 23 ja 24 korjaushanke, joka tulee maksamaan noin 1,6 miljoonaa euroa. Yksi merkittävimmistä viime vuosien sataman investoinneista on ollut Utöstä Naantaliin kulkevan syväväylän ruoppaustyöt Naantalin satama-alueella ja siihen liittyvä ns. Moton matalan poisto Nesteen öljysataman edustalta. Hanke tuli maksamaan noin 5 miljoonaa euroa. Utön kautta Naantaliin johtava entinen 13 metrin syvyinen väylä saatiin ruopattua valmiiksi vuoden 2009 lopulla. Vuoden 2010 keväällä 15,3 metrin kulkusyvyiseksi vahvistettu väylä on nyt yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä yhdessä Porvoon Sköldvikin, Porin Tahkoluodon ja Kotkan Mussalon väylien kanssa. Neste Oyj:n aframax luokan supertankkerit Mastera ja Tempera pääsevät turvallisesti täydessä lastissa Naantaliin. Alusten kantokyky, dwt, voidaan nyt hyödyntää kokonaan Naantalin jalostamon kuljetuksissa. Investoinnit mahdollistavat sen, että satama on jatkossakin merkittävä tulon lähde kaupungille. Naantalin satama ei voi kuitenkaan laajentua merkittävästi, joten nykyisen satama-alueen jatkuva kehittäminen valituilla liikennemuodoilla korostuu. On tärkeää, että satama kehittyy jatkuvasti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan. Tyhjää satamaa ei kukaan tarvitse. Liikenteen ja satamatoimintojen sujuvuudelle on keskeistä lähialueiden järkevä kaavoituspolitiikka sekä toimintaa tukevat investoinnit. Saharannan roro-laituriin 27 suunnitteilla oleva uusi säädettävä yläramppi sekä roro-laiturin 20 ylärampin peruskorjaus parantaisivat nykyisen liikenteen palvelutasoa, lisäisivät joustavuutta ja kapasiteettia, vähentäisivät ramppien toimintahäiriöitä ja huoltotarvetta sekä mahdollistaisivat myös aikataulujen TRAFFIC FIGURES ACHIEVE NEW GROWTH Targets are met 2010 began according to expectations. After a recession lasting over a year, traffic figures once again began to grow. The total volume of traffic in the Port of Naantali exceeded eight million tonnes once again in 2010, although it was still 7 per cent below the record figures achieved in There was 12 per cent growth over 2009, however, so the year can be called a success all in all. For this, Naantali can thank its skilled partners and excellent customer relations. Development of the port The current Harbour Board, which was appointed in 2009, met with challenges straightaway as it had not only to deal with the recession but also to decide on essential investments. The previous board, which sat from 2005 to 2008, approved investments totalling over EUR 11 million during its term. All investments were essential in order to safeguard the port s competitiveness. The current board has initiated an investment scheme for the restoration of the port s old bulk quays from the 1950s and 60s. The repairs are scheduled for completion by the end of The final restoration project belonging to the investment scheme, concerning quays 23 and 24, kicked off in 2010 and is expected to cost approximately EUR 1.6 million. One of the most noteworthy investments by the port in recent years has been the dredging of the Utö-Naantali deep-water channel (at the Naantali end) and the related removal of the Moto shallows in front of the Neste oil terminal. The total cost of the scheme was around EUR 5 million. The dredging of the old 13-metre channel from Naantali via Utö was completed in late With its draught confirmed as 15.3 metres in spring 2010, the channel is now one of the deepest sea channels in Finland, together with Sköldvik in Porvoo, Tahkoluoto in Pori and Mussalo in Kotka. Neste Oil s Aframax supertankers Mastera and Tempera can now safely access the Port of Naantali fully loaded. That means that the vessels maximum capacity of 105,000 dwt can be wholly utilised by the Naantali refinery. Investments are being made to ensure that the port continues to be a significant source of income for the city. The Port of Naantali has very limited capacity for physical expansion, so the focus is on development of the existing port area and its chosen traffic forms.

5 Satamalautakunnan Puheenjohtaja Chairman Of The Harbour Board 5 nopeat muutokset, lisäliikenteen sekä uusien liikennekonseptien kehittämisen tulevaisuudessa. Muista edessä olevista keskeisistä investoinneista voidaan mainita myös matkustajaterminaalin peruskorjaus. Alueellinen yhteistyö Jatkossa tärkeäksi seikaksi nousee myös alueellinen yhteistyö. Satamaklusterin tai laajemmin ajateltuna meriklusterin kannalta on tärkeää, että lähialueen satamat pyrkivät kehittymään niin, että alueellinen kilpailukyky voimistuu. Varsinais-Suomen satamat muodostavat jo volyymeiltaan (henkilö- ja rahtiliikenne yhdessä) erittäin merkittävän satamaparin Suomessa, joiden liikennejärjestelmät, terminaalit ja laivalinjat tukevat ja täydentävät toisiaan. Etäisyys maanteitse on Naantalin satamasta Turun satamaan vain noin 15 km ja merta pitkin ainoastaan noin 4 merimailia. Etäisyys on siis huomattavasti pienempi kuin Kotkalla ja Haminalla, jotka kuuluvat nykyään hallinnollisesti samaan satamayhtiöön. Naantalin satama on tänään erityisesti Suomen ja Scandinavian välisen rahtiliikenteen keskus. Rahtiliikenteelle on Naantalilla tarjota nopein merireitti Suomesta Ruotsiin. E18 eli Eurooppatie 18 haarautuu sekä Naantalin että Turun satamiin niin maan kuin merenkin puolelta. E18 on keskeinen osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää, johon Naantalin ja Turun satamat kuuluvat. Haarautuvan E18 väliin jäävät mm. Pansion sotasatama, STX Finland Oy:n Turun telakka ja Neste Oilin Naantalin öljyjalostamo Tero Tavio Satamalautakunnan puheenjohtaja Chairman of the Harbour Board It is important for the port to develop continuously in line with the needs of its customers and partners, as an empty port is no use to anyone. For traffic and port operations to function smoothly, the planning of the surrounding areas must be done judiciously and suitable investments must be made. The new adjustable upper ramp for RoRo quay 27 at Saharanta and the restoration of the upper ramp of RoRo quay 20 would improve the service level for existing traffic, increase flexibility and capacity, reduce ramp downtime and maintenance, and allow for swift timetable changes, additional traffic and the future development of new traffic concepts. Another coming investment worth mentioning is the renovation of the passenger terminal. Regional cooperation Regional cooperation is an issue that will increase in importance in coming years. From the point of view of the harbour cluster, or the maritime cluster as a whole, it is important for ports in adjoining areas to develop in ways that foster regional competitiveness. The two ports in Southwest Finland already form a very prominent pair of ports in terms of volume (both passenger and freight traffic), and their traffic systems, terminals and shipping lines supplement and complement each other. The distance between the Port of Naantali and the Port of Turku is only around 15 km by land and just 4 nautical miles by sea. This distance is significantly smaller than that between Kotka and Hamina, which now belong to the same administrative company. The Port of Naantali is today especially a centre for freight traffic between Finland and Scandinavia. Naantali offers the fastest freight route from Finland to Sweden. European route E18 runs into the ports of Naantali and Turku from both land and sea. The E18 is a central element of the Nordic Triangle axis, to which the ports of Naantali and Turku belong. Where the E18 forks towards Naantali on the one hand and Turku on the other, it envelops the Pansio military harbour, the STX Finland Turku shipyard, Neste Oil s Naantali refinery and terminal, the Turku Repair Yard in Naantali, the grain company Suomen Viljava Oy, Fortum s Power and Heat coal-fired power plant, ExxonMobil Finland s lubricants factory, Finnfeeds Finland s betaine factory, Raisio Plc and

6 6 Satamalautakunnan Puheenjohtaja Chairman Of The Harbour Board ja -satama, Naantalissa sijaitseva Turun Korjaustelakka Oy, Suomen Viljava Oy, Fortumin Power and Heat Oy:n hiilivoimalaitos, ExxonMobil Finland Oy:n voiteluainetehdas, Finnfeeds Finland Oy:n betaiinitehdas, Raisio Oyj sekä paljon meriklusteriin ja logistiikkaan liittyvää toimintaa ja toimijoita, joita Naantalin ja Turun satamat yhdistävät. Turun seudulla on myös lähes kaikkien merkittävien kuljetusliikkeiden ja logistiikkayritysten terminaaleja ja varastoja, joista molemmat satamat sekä niiden asiakkaat hyötyvät ja niitä hyödyntävät. Nykyisiä liikennemääriä ei ylipäätään kyettäisi hoitamaan vain toisesta satamasta eikä siksi ole tarkoituksenmukaista myöskään tarkastella, kehittää ja suunnitella alueellista maankäyttöä, satamayhteyksiä ja näiden satamien ympäröivää liikenneinfrastruktuuria irrallisina ja erillään vaan satamaparina Turun ja Naantalin tulee kuulua suunnitteilla olevaan Euroopan laajuiseen TEN -ydinverkkoon täysin riippumatta siitä, miten näitä satamia hallinnoidaan. Satamat tekevät keskenään jo nykyisellään paljon yhteistyötä esimerkiksi ympäristöön, turvallisuuteen, henkilöstön koulutukseen ja kansainväliseen markkinointiin liittyvissä kysymyksissä. Tällä hetkellä satamat muun muassa tutkivat ja etsivät lähialueelta yhteistä läjityspaikkaa ruoppauksille. Yhtiöittäminen etenee tiontukisäännöksien vastaisten tukien poistamiseen. Työryhmän tehtävänä oli tehdä kuntalakiin ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan kilpailun tasapuolisuus kuntien toimiessa markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta on velvollinen yhtiöittämään sekä liikelaitos- että virastomuotoisen toimintansa, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Työryhmä esitti, että laki tulisi voimaan vuoden 2011 aikana ja siirtymäaikaa olisi vuoteen 2013 asti. Naantalissa selvitystyö on lähtenyt sataman osalta käyntiin ja uskon vakaasti, että meillä on kaikki edellytykset viedä yhtiöittämisprosessi kaikkien osapuolten kannalta onnistuneesti päätökseen tämän vaalikauden loppupuolella siirtymäajan päätymiseen mennessä. Varmuudella voitaneen todeta, että nykyinen satamalautakunta jää historiaan viimeisenä satamalautakuntana Naantalissa. Jatkossa lautakunnat korvataan osakeyhtiölain mukaisella ja edellyttämällä yhtiön hallituksella ja hallitustyöskentelyllä. Yhteenvetona voitaneen todeta, että vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Kokonaisliikenteessä ylitettiin 8 miljoona tonnin raja nyt kolmannen kerran sataman historiassa ja toimintatuottojen osalta tulos oli sataman toiseksi paras. Tästä suuri kiitos kuuluu tietysti sataman asiakkaille sekä sataman tehokkaalle organisaatiolle. Satamalautakunnan puheenjohtajana haluan kiittää osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa esimerkillisesti tehdystä työstä. Tero Tavio Satamalautakunnan puheenjohtaja Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmä jätti 8. kesäkuuta 2010 esityksenä silloiselle hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Työryhmän ehdotukset liittyivät EU-komission katsomien EU-valmany operators and functions related to the maritime cluster and to logistics, which are linked together by the ports. The Turku region contains terminals and warehouses of all the major transport agencies and logistics companies in Finland, utilised by both ports and their customers. Current traffic volumes could not be handled at just one of the two ports, so it makes no sense to examine, develop or plan either port s land use, transport connections or surrounding infrastructure separately. Instead, Turku and Naantali must enter the planned pan-european core TEN network as a pair, regardless of what their administration may be at the time. The ports already collaborate on many issues, including environment, safety, personnel training and international marketing. At the moment for example, the ports are working together to find and obtain a shared dumping ground for dredged soil in the surrounding area. Progress of corporatisation On 8 June 2010, the Local Government and Competitive Neutrality task force submitted a proposal to the then Minister of Public Administration and Local Government, Mari Kiviniemi. The proposal concerned the removal of subsidies considered by the European Commission to be in violation of EU government subsidy regulations. The purpose of the task force was to propose amendments to the Local Government Act that would ensure fair competition when local governments operate in the market. In practice this would mean the corporatisation of state-owned enterprises and government agencies that operate in a competitive situation. According to the proposal, the law should come into effect during 2011, with a transition period until Preparatory work for the corporatisation has begun at the Port of Naantali and I firmly believe that we will be able to complete the process by the end of the transition period, towards the end of the current electoral term, in a way which satisfies all the parties involved. It seems fairly certain that the current Harbour Board will be the last of its kind in Naantali. In future, it will be replaced by a company board of directors in line with the Limited Liability Companies Act. All in all, one can confidently call 2010 a successful year for the Port of Naantali. It was the third time in the port s history that 8 million tonnes of total traffic volume was exceeded, and in terms of operating income, it was the port s second best year ever. Thanks for this is due to the port s customers and to the efficient organisation. As the chairman of the Harbour Board, I want to thank the port s competent and motivated personnel for their exemplary work. Tero Tavio Chairman of the Harbour Board

7 Satamalautakunnan Puheenjohtaja Chairman Of The Harbour Board 7

8 8 satamajohtajan katsaus port director s review ULKOMAAN MERIKULJETUKSET ELPYIVÄT TALOUSTAANTUMASTA Liikenne Suomen satamissa vuonna 2010 Suomen ulkomaan merikuljetukset alkoivat jo alkuvuodesta 2010 nopeasti toipua talouden taantumasta. Vuonna 2010 ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin yli 93 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on yli 10 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. Tuonti kasvoi 14 prosentilla ja oli 51 miljoonaan tonnia. Vastaavasti vienti lisääntyi 11 prosentilla 42 miljoonaan tonniin. Suomen omat ulkomaankaupan kuljetukset lisääntyivät lähes 10 miljoonalla tonnilla edellisvuoteen verrattuna ja olivat yhteensä 86 miljoonaa tonnia. Transitokuljetusten määrä myös kasvoi ja ne olivat yli 7 miljoonaa tonnia vuonna Suomalaisen tonniston osuus ulkomaan meriliikenteen kuljetuksista väheni edellisvuoden 33 prosentista 31 prosenttiin. Tuontikuljetuksista suomalaisten alusten osuus laski 41 prosenttiin ja vientikuljetuksissa 18 prosenttiin. Transitoliikenteen kuljetukset kasvoivat Suomessa 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2010 ne olivat yhteensä 7,4 miljoonaa tonnia, josta tuontitransitoa oli 2,1 miljoonaa tonnia ja vientitransitoa 5,3 miljoonaa tonnia. Tuontitransito kasvoi 22 prosenttia ja vientitransito 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tuontitransiton suurimmat tavaralajit muodostuivat kappaletavaran konttikuljetuksista, jotka kasvoivat 32 % sekä uusien moottoriajoneuvojen kuljetuksista, jotka lisääntyivät 34 %. Vientitransitossa malmirikasteiden kuljetukset olivat suurin tavaralaji ja ne olivat yhteensä yli 2,5 miljoonaa tonnia eli likimain edellisvuoden tasolla. Muiden tavaralajien vientitransito kasvoi ja mm. kemikaalien kuljetukset olivat lähes 20 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Transitokuljetukset keskittyivät pääosin Haminan ja Kotkan ja sekä Helsingin, Hangon ja Kokkolan satamiin. Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiin viime vuonna 51 eri satamasta, joista suurin oli Kilpilahti sekä viennin että tuonnin määrällä mitattuna. Sataman kautta kuljetettiin yhteensä 16,9 miljoonaa tonnia tavaraa. Seuraavaksi suurimpia ulkomaankaupan satamia vuonna 2010 olivat Helsinki (10,8 milj.t), Kotka (9,3 milj.t), Naantali (6,5 milj.t) ja Kokkola (5,8 milj.t). Suomen kymmenen suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä oli 76 prosenttia. Suurimmat ulkomaankaupan tuontisatamat Kilpilahden jälkeen olivat järjestyksessä Helsinki, Naantali (3.), Raahe ja Kotka. Vastaavasti suurimmat vientisatamat Kilpilahden jälkeen olivat Kotka, Helsinki, Kokkola, Rauma, Hamina ja Naantali (7.). Suomen ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin ennätykselliset 17,4 miljoonaa matkustajaa vuonna Kasvua edellisvuodesta oli 3,4 prosenttia. Kasvu selittyy lisääntyneellä Viron liikenteellä, jossa matkustajamäärä lisääntyi peräti 9,5 prosentilla lähes 7 miljoonaan. Ruotsin liikenne puolestaan väheni 1,9 prosentilla ja oli yhteensä 9,3 miljoona. Ulkomaisten risteilyalusten matkustajamäärä myös väheni ja oli yhteensä matkustajaa eli 6,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suomen kotimaan rannikko- ja sisävesiliikenteen kuljetukset vuonna 2010 olivat yhteensä 13,16 miljoonaa tonnia. Kyseinen määrä sisältää tavarakuljetukset rannikolla ja sisävesillä yh- FOREIGN SEA TRANSPORTS RECOVER FROM RECESSION Traffic in Finland s ports in 2010 Finland s foreign sea transports began to recover rapidly from the economic recession already in early The total freight transported by sea between Finland and other countries exceeded 93 million tonnes, which was over 10 million tonnes more than in the previous year. Imports grew by 14 per cent to 51 million tonnes, and exports by 11 per cent to 42 million tonnes. Finland s own foreign transports increased by nearly 10 million tonnes compared to the previous year, totalling 86 million tonnes. Transit transports also increased, reaching over 7 million tonnes in Finnish tonnage as a proportion of international maritime transports fell from 33 to 31 per cent. The proportion of Finnish vessels in import shipping fell to 41 per cent and in exports to 18 per cent. Transit transports in Finland increased by 18 per cent compared to the previous year, to 7.4 million tonnes, of which imports accounted for 2.1 million and exports for 5.3 million tonnes. This meant a 22 per cent increase in import transits and a 16 per cent increase in export transits. The main import cargo types were unitised container transports, which grew by 32 per cent, and transports of new motor vehicles, which grew by 34 per cent. The main exported goods were ore concentrates, which totalled over 2.5 million tonnes, remaining practically level with the previous year. Other goods types grew; for example chemical transports by approximately 20 per cent. Transit transports mainly take place at the ports of Hamina, Kotka, Helsinki, Hanko and Kokkola. During the year, sea transports to foreign countries were processed at 51 different ports, the largest in terms of both exports and imports being Kilpilahti. That port processed a total of 16.9 million tonnes of freight. The next busiest ports in 2010 were Helsinki (10.8 million tonnes), Kotka (9.3), Naantali (6.5) and Kokkola (5.8). Finland s ten largest ports accounted for 76 per cent of all foreign freight. The main ports of entry after Kilpilahti, in order of volume, were Helsinki, Naantali (3rd), Raahe and Kotka, while the largest export points after Kilpilahti were Kotka, Helsinki, Kokkola, Rauma, Hamina and Naantali (7th). Total ridership in sea traffic between Finland and foreign countries was a record 17.4 million passengers, which represented growth of

9 Satamajohtajan katsaus port director s review 9 teensä 8,31 milj.t, ruoppausmassat 4,34 milj.t. sekä uiton 0,51 milj.t. Alusliikenteen tavaramäärän osuus rannikolla oli yhteensä 8,01 miljoonaa tonnia, johon sisältyy Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia yhteensä 2,25 miljoonaa tonnia. Naantalin sataman kautta hoidettu kotimaan tavaraliikenne rannikolla Ahvenanmaan liikenne mukaan lukien oli yhteensä lähes 1,61 miljoonaa tonnia. Tässä liikenteessä Naantalin satama oli Kilpilahden (3,68 milj.t) ja Kotkan (2,02 milj.t.) jälkeen maan kolmanneksi suurin. Naantalin sataman liikenne kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2010 Vuonna 2008 Naantali teki vielä kaikkien aikojen liikenne-ennätyksensä. Sataman laiturien ja/tai vesialueiden kautta kuljetettiin yhteensä yli 8,72 miljoonaa tonnia tavaraa. Talouslaman seurauksena liikennemäärät kuitenkin vähenivät vuonna 2009 niin Naantalissa kuin muissakin Suomen satamissa huomattavasti vuoteen 2008 verrattuna. Noin 17 %:n ja lähes 1,5 miljoonan tonnin pudotuksesta huolimatta laski liikenne Naantalissa Suomen muihin satamiin verrattuna keskimääräistä vähemmän. Vuoden 2010 aikana tavaravirrat Naantalin sataman laiturien ja/tai vesialueitten kautta kääntyivät jälleen vahvaan nousuun. Naantalin sataman kokonaisliikenne (lastattu + purettu) vuonna 2010 oli yhteensä noin 8,12 miljoonaa tonnia, mikä on noin 12 % eli lähes 0,9 miljoonaa tonnia enemmän verrattuna vuoden 2009 liikenteeseen. Kahdeksan miljoonan tonnin raja ylitettiin satamassa nyt kolmannen kerran. Vuonna 2010 kuljetettiin Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueiden kautta tavaraa kolmanneksi eniten sen historiassa. Ennätysvuoden 2008 liikenteestä (8,72 miljoonaa tonnia) jäätiin kuitenkin vielä jälkeen noin 7 %. Toimintatuottojen osalta vuosi 2010 oli sataman toiseksi paras. Yrjö Vainiala Satamajohtaja Port Director 3.4 per cent from This was mainly due to an increase in Estonian traffic, where passenger volumes grew by as much as 9.5 per cent to nearly 7 million. Swedish traffic, on the other hand, decreased by 1.9 per cent to 9.3 million passengers. Ridership on foreign cruise vessels fell to 323,000 passengers, representing a 6.1 per cent decrease. Transports in domestic coastal areas and inland waterways totalled million tonnes in This included 8.31 million tonnes of freight transports, 4.34 million tonnes of dredged soil and 0.51 million tonnes of timber. In coastal areas, vessel traffic accounted for 8.01 million tonnes of transported goods, which includes 2.25 million tonnes from transports related to the construction of a gas pipeline between Russia and Germany. Domestic coastal goods transports passing through the Port of Naantali, including traffic to Åland, totalled nearly 1.61 million tonnes. In terms of coastal goods volumes, the Port of Naantali was the third busiest in Finland, after Kilpilahti (3.68 million tonnes) and Kotka (2.02). Port of Naantali once again achieves traffic growth In 2008, the Port of Naantali achieved its all-time traffic record, when a total of 8.72 million tonnes of freight were transported via the port s quays and/or water areas. The recession caused a significant reduction in traffic in Naantali in 2009, as at all other Finnish ports, although the 17 per cent, or 1.5 million tonne, reduction was not as significant at Naantali as at other Finnish ports on average. During 2010, goods volumes through the quays and/or water areas of the Port of Naantali began growing strongly once again. The total volume of traffic (loaded + unloaded) at the port in 2010 was approximately 8.12 million tonnes, which is nearly 0.9 million tonnes or 12 per cent higher than in This was the third time that the eight million-tonne mark was exceeded at the port was the third busiest year in the history of the Port of Naantali in terms of the quantity of goods passing through its quays and/ or water areas. It was still 7 per cent below the record year of 2008 (8.72 million tonnes), however. In terms of operating income, 2010 was the port s second best year. Measured by tonnage of overall traffic, the Port of Naantali remained the third largest public and general port, and the fourth largest of all the ports in Finland. Based on vessel traffic, Naantali was the fourth busiest, after Helsinki, Mariehamn and Turku. A total of 1,977 vessels called at the port in International traffic accounted for 80 per cent of traffic in Naantali, which means that it was the third largest public port and the fourth largest of all ports in Finland in terms of combined exports and imports. In domestic coastal traffic, the Port of Naantali was the largest public port in the country, and the second largest of all ports after

10 10 satamajohtajan katsaus port director s review Tonnimäärillä mitaten Naantali oli edelleen maan kolmanneksi suurin kunnallinen ja yleinen satama sekä neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Aluskäynneillä mitaten Naantalissa oli maan neljänneksi tihein liikenne Helsingin, Maarianhaminan ja Turun jälkeen. Vuonna 2010 oli aluskäyntejä Naantalissa yhteensä kappaletta. Naantalin sataman ulkomaan liikenteen osuus oli yli 80 % ja se oli tässä liikenteessä vienti ja tuonti yhteenlaskettuna maan kolmanneksi suurin kunnallinen ja neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Kotimaan rannikkoliikenteessä Naantali oli yleisistä satamista maan suurin ja kaikista satamista toiseksi suurin Kilpilahden jälkeen. Lisäksi suurin osa Ahvenanmaan huolto- ja muusta tavaraliikenteestä kulkee Naantalin kautta. Naantalin satama oli myös manner-suomen kolmanneksi suurin matkustajaliikenteen satama. Naantalin satama Suomen ja Scandinavian välisen rahtiliikenteen keskus Ympäröivän teollisuuden myötä Naantalin satamasta on kasvanut huomattava teollisuussatama, jossa käsitellään suuria määriä kuivia ja nestemäisiä irtolasteja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana satamasta on kuitenkin kehittynyt myös kansallisesti merkittävä suuryksikköliikenne- ja lauttasatama. Suomen satamista Naantalin kautta kuljetettiin rekkoja, perävaunuja ja niihin rinnastettavia kuljetusyksiköitä Helsingin jälkeen toiseksi eniten. Naantalin markkinaosuus tässä liikenteessä vuonna 2010 oli tonnimäärillä mitaten yli 17 % ja yksiköillä mitaten noin 15 %. Liikennealueittain tarkasteltuna, peräti puolet kaikesta Suomen ja Ruotsin välillä lautoilla kulkevasta kumipyöräliikenteestä tulee tai lähtee Naantalin kautta. Tonneilla mitaten noin 27 % Naantalin sataman kokonaisliikenteestä kulki kumipyöräyksiköissä RoRo/Ropax aluksilla. Kiitos tästä kuuluu asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat hankkineet ja rakentaneet riittävästi kuljetuskapasiteettia sekä toteuttaneet rahdin ehdoilla toimivan tiheän, luotettavan ja aikatauluihin sopivan liikennekonseptin. Myös Naantalin satama on ollut omalta osaltaan luomassa tälle liikenteelle toimintaedellytyksiä investoinneillaan ja vahvistanut näin edelleen asemaansa Suomen ja Scandinavian välisen rahtiliikenteen merkittävimpänä ja suurimpana RoRo-satamana. Naantalin kautta kulkee nopein rahdin meritie Suomen ja Ruotsin välillä. Kilpilahti. Additionally, most of the service and other freight traffic of the Åland Islands is coordinated through Naantali. The Port of Naantali was also the third largest passenger traffic port in Finland. Centre for freight traffic between Finland and Scandinavia Thanks to the surrounding industries, the Port of Naantali has grown into a considerable industrial harbour, through which large quantities of dry and liquid bulk cargo are transported. In the last decade, the port has also gradually developed into a nationally significant unitised cargo and ferry harbour. In terms of the number of trucks, trailers and similar transport units passing through, the Port of Naantali was the second busiest port in Finland, immediately behind Helsinki. The market share of the Port of Naantali in this traffic category is over 17 per cent in terms of tonnage and 15 per cent in terms of units. Up to one half of the rubber-tyred traffic travelling between Finland and Sweden by ferry passes through Naantali. In terms of tonnage, around 27 per cent of the overall traffic of the Port of Naantali was transported in rubbertyred units on RoRo/RoPax vessels. All this is thanks to our customers and partners, who have acquired and constructed sufficient transport capacity and created a functional, dense and reliable traffic plan, which operates on the cargo s terms and suits all timetables. The Port of Naantali has been involved in creating suitable conditions for these operations with its investments, and has further strengthened its position as one of the largest and most significant ports for RoRo vessels in Finland s Scandinavian freight traffic. The fastest sea route for freight between Finland and Sweden starts at Naantali. Investments to safeguard operating conditions and competitiveness As we have often said, a port is a place that is never complete. There is always something that needs to be built, fixed or dismantled. In the last few years, essential major investments have been made in the Port of Naantali in order to maintain the conditions required by customers and to guarantee the port s competitiveness. Some of the most noteworthy recent investments include the overhaul of the port s old bulk quays, the dredging of the Utö-Naantali deep-water channel (at the Naantali end) and the related removal of the Moto shallows in front of the Neste oil terminal.

11 Satamajohtajan katsaus port director s review 11 Investointeja toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi Kuten usein on tullut todettua, niin satama on paikka, joka ei tule koskaan valmiiksi. Aina rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Parin viime vuoden aikana Naantalin satamassa toteutetut huomattavat investoinnit ovat olleet välttämättömiä ja tehty asiakkaiden toimintaedellytysten sekä sataman kilpailukyvyn turvaamiseksi. Merkittävimmistä viime aikojen investoinneista voidaan mainita sataman vanhojen bulk-laitureiden peruskorjaukset sekä Utöstä Naantaliin kulkevan syväväylän ruoppaustyöt Naantalin päässä ja siihen liittyvä ns. Moton matalan poisto Nesteen öljysataman edustalta. Peruskorjauksen yhteydessä bulk-laiturien kantokykyä nostettiin kolmesta tonnista per neliö (3 ton/m 2 ) neljään tonniin per neliö (4 ton/m2). Laitureilla kulkee kiskoparit junavaunuille ja lastaus laiturilta junavaunusta suoraan laivaan tai laivasta vaunuihin on nyt mahdollista. Yhdelle laiturille rakennettiin samalla myös purku-/lastauspaikka raskaalle projektitavaralle. Utön kautta Naantaliin johtava entinen 13 metrin väylä saatiin ruopattua valmiiksi vuoden 2009 lopulla. Vuoden 2010 keväällä 15,3 metrin kulkusyvyiseksi vahvistettu väylä on nyt yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä yhdessä Porvoon Sköldvikin, Porin Tahkoluodon ja Kotkan Mussalon väylien kanssa. Neste Oyj:n aframax luokan supertankkerit Mastera ja Tempera ovat jo päässeet turvallisesti täydessä lastissa Naantaliin. Alusten kantokyky, dwt, voidaan nyt hyödyntää kokonaan Naantalin jalostamon kuljetuksissa. Investoinnit eivät kuitenkaan jää tähän vaan ohjelmaan liittyen on lähiaikoina edessä vielä muun muassa matkustajaterminaalin saneeraus, roro-laiturin No. 20 ylä- ja alarampin, peruslohkon ja nousuosan teräsosien peruskorjaus ja hydrauliikan uusinta sekä uuden ylärampin rakentaminen roro-laiturille No. 27. Onnea ja menestystä vuodelle 2011 Positiivisin mielin ja tulevaisuuteen luottaen haluan lopuksi kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme hyvin onnistuneesta vuodesta 2010 sekä toivottaa menestystä vuodelle Yrjö Vainiala Satamajohtaja As part of the overhaul, the carrying capacity of the bulk quays was increased from 3 ton/m 2 to 4 ton/m 2. The quays now have rails, making it possible to load goods directly from railway carriages onto ships or vice versa. At the same time, a loading bay for heavy project goods was built. The dredging of the old 13-metre channel from Naantali via Utö was completed in late With its draught confirmed as 15.3 metres in spring 2010, the channel is now one of the deepest sea channels in Finland, together with Sköldvik in Porvoo, Tahkoluoto in Pori and Mussalo in Kotka. Neste Oil s Aframax supertankers Mastera and Tempera have already safely accessed the Port of Naantali fully loaded. That means that the vessels maximum capacity of 105,000 dwt can be wholly utilised by the Naantali refinery. That is not the end of the investments, however; the scheme for the near future also includes renovation of the passenger terminal, renovation of the upper and lower ramps, main section and riser steel sections of RoRo quay 20, including the replacement of hydraulic systems, and the construction of a new upper ramp for RoRo quay 27. Best wishes for 2011 In this positive spirit, with confidence in the future, I want to thank our customers, partners and personnel for the success of 2010, and to wish everyone all the best for Yrjö Vainiala Port Director

12 12 kokonaisliikenne total traffic Kokonaisliikenne Total traffic Lastityypit Types of cargo x Yksikköliikenne, rekat/trailerit Unitized cargo, trucks/trailers 2,2 Mt 27 % Nestebulk Liquid bulk 4,34 Mt Total 8,12 Mt 58 % Kuivabulk Dry bulk 1,2 Mt 15 % Lastitonnit Cargo tons Aluskäynnit Port calls Rekka- ja trailerliikenne lautoilla Truck and trailer traffic by ferries Lastitonnit Cargo tons x

13 kokonaisliikenne total traffic 13 Aluskäynnit ja alusten kokonaisvetoisuus NT Port calls and total net tonnage NT of the vessels Aluskäynnit ja alusten keskimääräinen nettovetoisuus Port calls and average net tonnage NT of the vessels Nt Aluskäynnit Port calls Kokonaisvetoisuus Total net tonnage, NT x 1000 Aluskäynnit Port calls Keskimääräinen nettovetoisuus Avg.net tonnage Rekat ja trailerit Truck and trailer units Yksiköitä (kpl) Units Matkustajat Passangers Lukuihin eivät sisälly rahtiin liittyvät matkustajat (esim. kuljettajat). Freight-related passangers, for example truck drivers, are not included

14 14 liikenne ja palvelutuotanto traffic and services ALUSliikenne vessel TRAFFIC Muutos % TAVARALIIKENNE GOODS TRAFFIC Change % ALUSLIIKENNE (kpl) VESSEL TRAFFIC (number) % Nettovetoisuus NT (yhteensä) Net tonnage NT (total) % Bruttovetoisuus BT (yhteensä) Brutto tonnage BT (total) % TAVARALIIKENNE (tn) TOTAL GOODS TRAFFIC (tonnes) % Lastattu Loaded % Purettu Unloaded % TAVARALAJIT (tn) TYPE OF CARGO (tonnes) Nestebulk Liquid bulk % Kuivabulk dry bulk % Yksikköliikenne, rekat/trailerit Unitized cargo, trucks/trailers % Muut Others Nestebulk (tn) Liquid bulk (tonnes) raakaöljy crude oil % öljyjalosteet oil products % voiteluöljy lubricating oil % muut nesteet other liquids % Kuivabulk (tn) Dry bulk (tonnes) hiili coal % vilja grain % suola salt % sementti cement % öljykasvit oil plants % muu kuivabulk other dry bulk % Rekat/trailerit lautoilla (kpl) Trucks/trailers by ferries (units) % lastissa loaded % tyhjänä empty % Muut (tn) Others (tonnes) % MATKUSTAJALIIKENNE (hlö) PASSENGER TRAFFIC (people) % rahtiin liittyvät matkustajat freight-related passengers % muut matkustajat other passengers % Ulkomaan tuonti Ulkomaan vienti Kotimaa purettu Kotimaa lastattu Yhteensä foreign import Foreign export Domestic unload Domestic loaded Total TRAFFIC AND SERVICES Traffic through the port in 2010 Freight traffic through the Port of Naantali began to recover in early 2010 after a recession lasting just over a year. The total volume of traffic (loaded + unloaded) at the port in 2010 was approximately 8.12 million tonnes, which is nearly 0.9 million tonnes or 12 per cent higher than in This was the third time that the eight milliontonne mark was exceeded at the port was the third busiest year in the history of the Port of Naantali in terms of the quantity of goods passing through its quays and/or water areas. It was still 7 per cent below the record year of 2008 (8.72 million tonnes), however. International traffic accounted for 80 per cent of the total volume, i.e. approximately 6.51 million tonnes. Imports grew by 11 per cent and exports by 24 per cent over the previous year. Domestic traffic (including coastal and to and from Åland) totalled 1.61 million tonnes, which represented an increase of nearly 4 per cent. A total of 1,977 vessels called at the port in 2010, which is 15 vessels or approx. 1 per cent more than in The combined gross tonnage of the vessels was 36.4 megatons (down by 2 per cent) and the net tonnage was 12.1 megatons (down by 1 per cent). The average vessel size was 6,120 net tonnes. Altogether 5,214,393 tonnes (64 per cent of the overall traffic) were unloaded in the port, which was approximately 10 per cent or 467,712 tonnes more than in the previous year. A total of 2,905,512

15 liikenne ja palvelutuotanto traffic and services 15 LIIKENNE JA PALVELUTUOTANTO Sataman liikenne vuonna 2010 Naantalin sataman tavaraliikenne alkoi alkuvuodesta 2010 elpyä runsaan vuoden ajan kestäneen taloustaantuman jälkeen. Sataman kokonaisliikenne (lastattu + purettu) vuonna 2010 oli yhteensä noin 8,12 miljoonaa tonnia, mikä on 12 % eli lähes 0,9 miljoonaa tonnia enemmän verrattuna vuoden 2009 liikenteeseen. Kahdeksan miljoonan tonnin raja ylitettiin satamassa nyt kolmannen kerran. Vuonna 2010 kuljetettiin Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueiden kautta tavaraa kolmanneksi eniten sen historiassa. Ennätysvuoden 2008 liikenteestä (8,72 miljoonaa tonnia) jäätiin kuitenkin vielä jälkeen noin 7 %. Ulkomaan liikenteen osuus sataman kokonaisliikenteestä oli 80 % eli noin 6,51 miljoonaa tonnia. Ulkomaan tuonti kasvoi Naantalissa 11 % ja vienti 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaan liikennettä (sis. Ahvenanmaan ja kotimaan rannikkoliikenteen) oli yhteensä 1,61 miljoonaa tonnia, missä kasvua vuoteen 2009 verrattuna lähes 4 %. Aluskäyntejä oli Naantalin satamassa vuonna 2010 yhteensä 1977 kappaletta, mikä on 1 % eli 15 käyntiä enemmän verrattuna vuoteen Alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus vuonna 2010 oli noin 36,4 miljoonaa BT (-2 %) ja nettovetoisuus 12,1 miljoonaa NT (-1 %). Alusten keskimääräinen nettovetoisuus oli 6120 NT. Satamassa purettiin tavaraa yhteensä tonnia (noin 64 % kokonaisliikenteestä), mikä oli lähes 10 % eli tonnia edellisvuotta enemmän. Satamassa lastattiin yhteensä tonnia tavaraa (noin 36 % kokonaisliikenteestä), mikä puolestaan oli noin 16 % eli tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tavararyhmittäin tarkasteltuna suuryksikköliikenne kasvoi Naantalissa suhteellisesti eniten. RoRo ja Ropax aluksilla Naantalin satamaan saapuvissa tai satamasta lähtevissä rekoissa ja perävaunuissa kuljetettiin vuoden 2010 aikana yhteensä yli 2,21 miljoonaa tonnia rahtia, missä kasvua vuoteen 2009 verrattuna 19 % eli lähes 0,36 miljoonaa tonnia. Säiliöajoneuvoissa kulki sataman yhteensä tonnia erilaisia vaarallisia aineita. Rekkoja ja trailereita kuljetettiin sataman kautta lautoilla yhteensä yksikköä, joista tyhjänä Kaikkiaan yksiköitä kulki 15 % eli yhteensä enemmän kuin vuonna Lastissa kulkevia yksiköitä oli noin 17 % eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Tyhjänä kulkevia yksiköitä oli puolestaan noin 10 % eli yhteensä 1181 vähemmän kuin vuonna Erilaisia raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmiä kulki Naantalin sataman kautta lautoilla edelleen toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Noin puolet Suomen ja Ruotsin välisestä suuryksikköliikenteestä kulkee Naantalin kautta. Lisäksi valtaosa koko Ahvenanmaan huoltoliikenteestä, joka myös on RoRo-aluksella hoidettua suuryksikköliikennettä, kulkee Naantalin kautta. Tonnimäärillä mitattuna suuryksikköliikenteen osuus Naantalin sataman kokonaisliikennemäärästä vuonna 2010 oli noin 27 %. Nestemäisiä irtolasteja (mm. raakaöljy, polttoaineet, voiteluöljyt, kemikaalit, kasviöljyt, kalaöljyt, vinasse jne.) kuljetettiin vuonna 2010 Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueiden kautta yhteensä lähes 4,68 miljoonaa tonnia, mikä on 8 % eli tonnes (36 per cent of overall traffic) were loaded, which was 15 per cent or 401,807 tonnes more than in With regard to the types of freight, unitised cargo had the highest relative growth. A total of over 2.21 million tonnes of freight was transported in RoRo and RoPax vessels arriving at the Port of Naantali or departing from it in trucks and trailers in 2010, which is 19 per cent or nearly 0.36 million tonnes more than in Tank trucks brought 143,856 tonnes of various hazardous materials to and from the port. A total of 147,132 trucks and trailers were transported by ferries via the Port of Naantali, 11,025 of them empty. Overall, there were 15 per cent or 18,735 more units than in At 19,916 units the increase in loaded vehicles was around 17 per cent more than a year previously, while the decrease in empty units was around 10 per cent or 1,181 units. The Port of Naantali saw the second highest volume of heavy articulated vehicles passing through a Finnish port, after Helsinki. Around one half of the unitised cargo between Finland and Sweden passes through Naantali. In addition, most of the service traffic to and from the Åland Islands, which is also in the form of unitised cargo traffic on RoRo vessels, goes via Naantali. Measured in tonnes, unitised cargo accounted for around 27 per cent of the total volume of traffic in Naantali in Liquid bulk (crude oil, liquid fuels, lubricants, chemicals, vegetable oils, fish oil, vinasse, etc.) passing through the port totalled nearly 4.68 million tonnes in 2010, which is 8 per cent or around 0.33 million tonnes more than in Liquid bulk accounted for nearly 58 per cent of the overall traffic. Dry bulk (coal, cement, salt, grain, feeds, glass cullet, sodium silicate, fertilisers, gypsum rock, clay, slag, woodchips, rubber granules, etc.) passing through the port totalled 1.23 million tonnes, which was around 17 per cent or 0.18 million tonnes more than in Dry bulk accounted for around 15 per cent of the overall traffic. The total number of passengers travelling with a car was 49,742 in 2010, which was a decrease of around 2 per cent (993 passengers) compared to the previous year. This figure does not include professional freight drivers. In terms of passenger traffic, Naantali was Finland s fifth largest port when Mariehamn and Eckerö in Åland are included, and the third largest of Finland s mainland ports (after Helsinki and Turku).

16 16 liikenne ja palvelutuotanto traffic and services noin 0,33 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna Nestemäisten irtolastien osuus kokonaisliikenteestä oli lähes 58 %. Kuivia irtolasteja (mm. kivihiili, sementti, suola, vilja, rehut, lasimurske, vesilasi, lannoitteet, kipsikivi, savi, kuona, hake, kumirouhe jne.) kuljetettiin sataman kautta vuonna 2010 yhteensä 1,23 miljoonaa tonnia, mikä puolestaan on noin 17 % eli noin 0,18 miljoonaa tonnia enemmän vuoteen 2009 verrattuna. Kuivien irtolastien osuus sataman kokonaisliikenteestä oli noin 15 %. Ajoneuvo mukanaan liikkuvien ns. tarvematkustajien määrä oli vuonna 2010 yhteensä henkilöä, jossa vähennystä noin 2 % eli 993 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Lukuun ei sisälly ammattimaista tavaraliikennettä harjoittavat kuljettajat. Matkustajaliikenteessä Naantali oli maan viidenneksi suurin satama Ahvenanmaan satamat Maarianhamina ja Eckerö mukaan lukien ja mantereen satamista Helsingin ja Turun jälkeen kolmanneksi suurin. Huoltotyöt ja alueen kunnossapito Sataman kunnossapitotyöt kohdistuivat vuonna 2010 pääasiassa kenttä- ja laiturialueisiin, ramppeihin sekä kiinteistöihin. Rampeilla uusittiin mm. ajoneuvoritilöitä, vaihdettiin kulutusosia ja vahvistettiin ramppien rakennetta. Liikennealueella ja laitureilla tehtiin pinnoitekorjauksia sekä rataverkon huoltotöitä. Kiinteistöpuolella tehtiin peruskorjauksia ja maalauksia. Kiinteistöihin kohdistuvia kunnossapitotöitä kertyi omana työnä vuoden aikana 832 tuntia. Alueen ja kiinteistöjen valaistus- ja sähköverkoston kunnossapitotunteja kertyi omana työnä 533. Satamaterminaalissa uusittiin ja muutettiin mm. huonetiloja sekä jatkettiin sähköpiirustusten päivittämistä nykytilanteen mukaiseksi sekä tehtiin terminaaliin kuntoarvio ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma (PTS). Liikennealueella suoritettiin lisäksi mm. lumenaurausta, hiekoitusta sekä harjausta. Sataman huoltoautolle kertyi kilometrejä yhteensä Pyöräkuormaajalle käyttötunteja kertyi yhteensä 846. Sataman vuoden 2010 sähkönkulutus oli yhteensä kwh, energiankulutus 720 MWh ja vedenkulutus m 3. Palvelutuotanto Satamassa käyneiden alusten lukumäärä oli kpl, mikä oli 15 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Irrotus- ja kiinnityspalveluja suoritettiin kpl. Luotsikutteri Ajonpäätä ja yhteysvene Valpasta käytettiin mm. luotsien kuljetuksiin, sukellustöiden avustamisessa, öljypuomituksissa, apuna laiturirakenteiden tarkastuksissa jne. yhteensä 87 kertaa. Makeaa vettä juoksutettiin aluksille yhteensä m³, sähköä myytiin kwh ja harmaata vettä vastaanotettiin yhteensä m³. Servicing and maintenance of the port area In 2010, maintenance work in the port focused mainly on loading fields, quays, ramps and property. The ramps were improved, for example by renewing vehicle grates, replacing wearable parts, and strengthening the structures. Surface repairs and rail maintenance were carried out in the vehicle areas and on quays. On the building side, repair work included general renovations and painting. 832 hours were spent internally on building maintenance. The maintenance of the lighting and electrics of the buildings and the area took up 533 hours. In the harbour terminal, some rooms were renovated and changed, updating of electrical drawings continued, a condition survey was conducted, and a long-term repair plan was made. In the loading field, maintenance included snow clearance, gritting and brushing. The port s service truck drove a total of 17,671 kilometres, while the wheel loader was used for 846 hours. In 2010, the port s electricity consumption was 805,205 kwh, energy consumption 720 MWh and water consumption 39,869 m³. Service production A total of 1,977 vessels called at the port, which was 15 fewer than in Mooring services were offered on 3,183 occasions. The pilot cutter Ajopää and the tender Valpas were used 87 times for transporting pilots, assisting in diving work and in inspections of the quay structures, installing oil booms etc. A total of 31,512 m³ of drinking water and 1,741 kwh of electricity were sold to ships, while 16,076 m³ of waste water was unloaded.

17 liikenne ja palvelutuotanto traffic and services 17

18 18 TALOUS FINANCIAL RESULTS TALOUS Toiminta-ajatus Sataman toiminta-ajatuksena on kehittää palvelujaan, rakennuttaa ja ylläpitää liikenteen tarvitsemia satamarakenteita, kenttiä ja kulkuväyliä asiakkaiden ja muiden sataman käyttäjien toimintaedellytysten parantamiseksi, johtaa ja koordinoida sataman käyttöä, huolehtia siitä määrättyjen maksujen tulouttamisesta omistajalleen Naantalin kaupungille sekä valvoa toiminnan kannattavuutta. Toiminnan tulot Kokonaistuottoja kertyi vuonna 2010 yhteensä euroa, mikä on 5,1 % ts. noin euroa enemmän kuin mitä sataman tulotavoitteeksi talousarviossa vuodelle 2010 oli asetettu ja budjetoitu ( euroa). Ennätysvuoden 2008 kokonaistuotot olivat noin euroa ja lamavuonna 2009 tulot vähenivät edellisvuoteen verrattuna noin 19 % eli yhteensä euroa. Taloustaantuma taittui vuoden 2010 alkupuolella ja liikennemäärät lähtivät jälleen kasvuun. Vuoden 2010 tulos oli nyt toimintatuottojen osalta Naantalin sataman historian toiseksi paras, vaikka ennätysvuodesta 2008 jäätiinkin vielä jälkeen noin 4 % eli yhteensä euroa. Käyttömenot Vuoden 2010 käyttömenot (sisäiset + ulkoiset) olivat yhteensä euroa, mikä on noin 2,7 % eli euroa vähemmän kuin mitä satama vuoden 2010 talousarvioonsa budjetoi ( euroa). Vuoden 2010 henkilöstökulut olivat euroa ja noin 8 % eli euroa suuremmat kuin oli budjetoitu. Ero selittyy suurelta osin sillä, että varhaiseläke- ym. eläkemaksut sekä henkilösivukulut arvioitiin alun perin liian pieniksi. Henkilöstökulut olivat suuremmat myös siksi, että satamassa jouduttiin palkkaamaan määräaikaista henkilöstöä paitsi hoitamaan vakinaisen henkilöstön erilaisia vuosi- ja sairasloman aikaisia sijaisuuksia niin myös osa-aikaisista eläkkeistä johtuen. Kasautuneita työtehtäviä hoidettiin myös ylitöinä, joten myös ylityö- ja erilliskorvaukset nostivat osaltaan henkilöstökuluja arvioitua suuremmiksi. Ostettavat palvelut olivat euroa ja yli 21 % eli euroa pienemmät kuin oli budjetoitu. Kyseinen summa kertyi ja säästyi erilaisista koulutus-, toimisto-, kunnossapito- ja asiantuntijapalveluista. Maksetut vuokrat puolestaan olivat euroa ja lähes 15 % eli euroa pienemmät kuin oli budjetoitu. Luonnon-