Metsäalan tuloskunto kohenee

Transkriptio

1 PTT-ennuste METSÄSEKTORI 2/2013 ( ) Metsäalan tuloskunto kohenee Taloustilanne on jatkunut Euroopassa tänä vuonna epävarmana. Paraneva talouskasvu kirkastaa osin metsäsektorin näkymiä ensi vuonna. Paperin kysyntä vähenee Euroopassa talouden elpymisestä huolimatta. Kapasiteetin lisäsulkemiset ovat mahdollisia myös jatkossa Suomessa. Paperin vienti ja tuotanto alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Keskimääräinen vientihinta laskee tänä vuonna, mutta nousee jälleen ensi vuonna, jos tarjontaa edelleen vähennetään Euroopassa. Kartongin vienti on kasvanut Suomessa tänä vuonna reippaasti. Vienti kasvaa myös ensi vuonna. Sellun viennissä positiivinen vire jatkuu. Vienti kasvaa tänä vuonna liki 10 prosenttia. Koska huomattava osa tuotetusta massasta käytetään kotimaassa, kasvaa massan tuotanto kuitenkin selvästi vientiä vähemmän. Rakentaminen Euroopassa näyttää vihdoin saavuttavan pohjakosketuksen tänä vuonna. Maltillinen talouskasvu pitää rakentamisinvestoinnit kuitenkin edelleen varovaisina ensi vuonnakin. Rakentamisen viriäminen Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla kompensoi osin kysynnän laskua kotimaassa ja muualla Euroopassa. Vientiä pystytään lisäämään parantuneen kilpailukyvyn turvin. Sahojen nousevaa kannattavuuskehitystä tukee myös sahatavaran hinnannousu. Ensi vuonna puutuotteiden kysyntä kasvaa lievästi myös Euroopassa, mutta painopiste säilyy Aasian kasvavilla markkinoilla %-muutos 2014 %-muutos Vientimarkkinat Paperi määrä hinta Kartonki määrä hinta Massa 1 määrä hinta Sahatavara määrä hinta pääosin sellua Keskeiset ennusteluvut vuosina Metsäteollisuuden valoisammat näkymät lisäävät puun käyttöä tänä ja ensi vuonna. Käyttö heijastuu sekä tuonnin että kotimaan hakkuiden kasvuna. Hakkuumäärät nousevat korkeimmiksi sitten vuoden 2007 ennätyshakkuiden. Puun kysyntä on vauhdittanut puukauppaa tänä vuonna. Ensi vuonna kauppa käy edelleen vilkkaasti, mutta kasvuprosentti jää maltillisemmaksi kuin tänä vuonna. Tukin hinta nousee tänä vuonna hieman sahatavaran vientihintaa enemmän. Ensi vuonna puun hinta pysyy reaaliarvoltaan tämän vuoden tasolla. Alueellisesti puukauppa on käynyt tänä vuonna tavanomaiseen tapaan. Etelä-Savo, Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi ovat edelleen vahvoja tukkipuun tarjoajia. Puun hinnan nousu ja lisääntyvät hakkuut näkyvät metsätalouden kannattavuuden ja bruttokantorahatulojen selkeänä kasvuna. Ensi vuonna bruttokantorahatulot yltävät 1,5 miljardiin euroon. Myös metsätalouden kannattavuus paranee tänä ja ensi vuonna. Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa kasvaa noin 9,1 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2014 käyttömäärä kasvaa edelleen ja yltää noin 10 miljoonaan kuutiometriin. Vuodelle 2015 asetettu käyttötavoite miljoonaa kuutiometriä on siten jo hyvin lähellä %-muutos 2014 %-muutos Puumarkkinat Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsissä Puun nimellishinta 2 tukki kuitu Nimelliset kantorahatulot pystykaupat Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh , paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh , sahateollisuus: Jyri Hietala, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi

2 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden vientitulot hivuttautuvat ylöspäin Euroopan talous alkaa vihdoinkin elpyä Taloustilanne on jatkunut Euroopassa tänä vuonna epävarmana, mutta hidasta elpymistä on tapahtunut. PTT arvioi euroalueen talouden supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna, mutta kasvavan ensi vuonna 1,4 prosenttia. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 2,3 prosenttia. Koko maailman talous kasvaa Aasian vetämänä tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,9 prosenttia. Kiinan kasvu on edelleen vahvaa, noin seitsemän prosenttia kumpanakin vuonna. USA:n kasvu voimistuu ensi vuonna tämän vuoden 1,7 prosentista 2,5 prosenttiin. Euro on vahvistunut tänä vuonna hieman USA:n dollariin nähden. PTT:n arvion mukaan euro heikkenee ensi vuonna, mutta muutos ei ole suuri. Ruotsin kruunun keskikurssi heikentyy hiukan euroon nähden ensi vuonna, mutta kruunu säilyy edelleen vahvana. Paperin kysynnän nopea väheneminen on jatkunut Euroopassa Paperin kysynnän väheneminen on jatkunut Euroopassa voimakkaana tänä vuonna. Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan kysyntä on vähentynyt vuoden 2013 tammi-elokuussa lähes kuusi prosenttia vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Kysynnän väheneminen on ollut erityisen voimakasta päällystetyssä hienopaperissa (CWF) ja päällystetyssä aikakauslehtipaperissa (LWC, MWC), molemmissa noin kahdeksan prosenttia. Myös paperin toimitukset ovat vähentyneet Euroopassa kaikkiaan liki kuusi prosenttia viime vuodesta. Paperin kysynnän väheneminen jatkuu myös ensi vuonna. Vaikka taloudellinen tilanne Euroopassa paranee, kysyntää heikentää paperin korvaaminen muilla viestintävälineillä. Paperikoneiden sulkemisesta on Euroopassa tullut arkipäivää Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime vuosina ja myös tänä vuonna. Sulkemisilla on pyritty vähentämään paperin tarjontaa ja siten parantamaan hintakehitystä ja tuotannon kannattavuutta kysynnän vähentyessä. Tänä vuonna on suljettu erityisesti sanomalehtipaperi- ja SC- paperikapasiteettia. Kapasiteetin vähentämisestä huolimatta paperin hintakehitys on edelleen Euroopassa heikkoa. Paperintuottajat jatkavat Euroopassa ensi vuonna sekä kapasiteetin vähentämistä että kustannusten karsimista. Myös Suomessa on viime vuosina suljettu monia paperikoneita. Vuodesta 2008 kapasiteetti on vähentynyt noin kolmella miljoonalla tonnilla ja on noin neljänneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Tälle vuodelle on syyskuuhun mennessä ilmoitettu yhden paperikoneen sulkemi- nen. UPM sulki vuoden ensimmäisen puoliskon aikana SC-paperia tuottavan koneen Raumalla. Vaikka Euroopan talous kasvaa, paperin tuotanto vähenee Suomessa Paperin vienti ja tuotanto Suomessa vähenivät tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana noin kolme prosenttia. Erityisesti aikakauslehtipaperien vienti on vähentynyt. PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin vähenevän Suomessa tänä vuonna 3 4 prosenttia kysynnän jatkuessa Suomen tärkeimmissä vientimaissa loppuvuonnakin vaimeana. Taloustilanteen lisäksi taloussuhdanteista riippumaton rakenteellinen kysynnän väheneminen vaikuttaa vientiin. PTT:n arvion mukaan talouskasvu on ensi vuonna Euroopassa tätä vuotta parempaa. Paperiteollisuuden ra- 2

3 kenteellinen muutos kuitenkin jatkuu ja talouskasvusta huolimatta paperin kysyntä edelleen vähenee. Tuotanto Suomessa vähenee tästä vuodesta edelleen 2 4 prosenttia. Paperikoneiden lisäsulkemiset ovat mahdollisia. Paperin vientihinnan kehitys nihkeää Paperin hintakehitys on jatkunut Euroopassa tänä vuonna heikkona. FOEX:n raportoimien paperilajien hinnat ovat laskeneet 1 6 prosenttia. Myöskään paperin keskimääräinen vientihinta Suomesta ei ole noussut, vaan oli vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla sama kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Paino- ja kirjoituspapereista ainoastaan päällystämättömän hienopaperin vientihinta oli hienoisesti viime vuotta korkeampi. Aikakauslehtipaperin vientihinta aleni kaksi prosenttia. PTT arvioi Suomen keskimääräisen vientihinnan kehityksen jäävän tänä vuonna useammasta aiemmasta vuodesta poiketen negatiiviseksi. Keskihinta jää pari prosenttia viime vuotta alhaisemmaksi. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee hieman eli 0 2 prosenttia. Hintatason nostaminen edellyttää kuitenkin tarjonnan vähentämistä ja koneiden sulkemisia Euroopassa. Kartongin vienti kasvanut reippaasti, vientihinnassa ei muutosta Vaikka lama on tuonut haasteita myös kartongintuottajille, tilanne kartonkiteollisuudessa on huomattavasti paperintuotantoa valoisampi. Kartongin kysyntä kasvaa, eikä tuotannossa ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kartongin vienti Suomesta kasvoi noin kymmenyksen. Suurta prosentuaalista kasvua osin selittää viime vuosina toteutetut kapasiteetin laajennukset, mutta myös odotettua heikompi vertailujakso. PTT:n arvion mukaan kysyntä jatkuu syksyllä hyvänä ja vienti Suomesta kasvaa tänä vuonna 6 7 prosenttia viime vuodesta. Taloustilanteen paraneminen lisää kartongin kysyntää edelleen ensi vuonna. Tuotanto ja vienti Suomesta kasvavat PTT:n arvion mukaan 2 3 prosenttia. Vientihinnan kehitys on ollut vientimäärien nousua vaimeampaa. PTT:n arvion mukaan kartongin keskimääräinen vientihinta säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai nousee korkeintaan prosentin. Vientihinta nousee ensi vuonna hieman enemmän, 2 3 prosenttia, talouden kasvaessa ja kysynnän vahvistuessa. Sellun hinta pysyy korkeana Sellun kysyntä on tänä vuonna jatkunut vahvana ja erityisesti havusellun hinta on pysynyt korkeana. Pohjoisen havusellun dollarihinta lähti syyskuussa 2012 jälleen nousuun ja nousi kesäkuuhun saakka. Hintataso on tämän jälkeen säilynyt vakaana. Maailmanlaajuisesti sellun kysyntää on viime vuosina pitänyt yllä erityisesti Kiina. Maailmalla on käynnistynyt tai käynnistymässä useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntyminen tuo painetta sellun hintoihin ensi vuonna. Lehtisellun tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa myös havusellun hintoihin. PTT:n arvion mukaan havusellun kysyntä tarjontatasapaino säilyy tänä vuonna edelleen hyvänä. Sellun keskimääräinen vientihinta Suomesta on 2 4 prosenttia viime vuoden keskihintaa korkeampi. Globaalin kapasiteetin lisäyksen vaikutukset näkyvät Suomen vientihinnassa ensi vuonna. Hinnan aleneminen on kuitenkin vähäistä, 0 5 prosenttia. Sellun vientimäärät poikkeuksellisen korkeita, massan tuotanto ei juuri muutu Massan vienti Suomesta oli jo viime vuonna poikkeuksellisen suurta viime vuosiin nähden. Tänä vuonna vienti on kasvanut entisestään ja sellutehtaiden käyntiasteet ovat olleet korkeat. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana massan vienti Suomesta kasvoi 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nousua selittää paitsi vahva kysyntä myös paperintuotannon väheneminen Suomessa. Kun kotimaassa tarvittavan sellun määrä on vähentynyt, markkinasellun määrä on noussut. PTT:n arvion mukaan vienti säilyy vahvana myös syksyllä ja vientimäärä koko vuonna kasvaa 9 10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna vienti edelleen kasvaa hieman, 0 5 prosenttia, paperintuotannon vähentyessä Suomessa ja kysynnän säilyessä vahvana. Sellun viennin ja kartongin tuotannon kasvaessa tuotetaan Suomessa massaa tänä vuonna viime vuotta enemmän, vaikka paperin tuotantomäärä väheneekin. Tuotantomäärä kasvaa 2 3 prosenttia. Massa sisältää kemiallisen massan eli sellun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan. Ensi vuonna massan tuotantomäärä säilyy likimain tämän vuoden suuruisena. Rakentaminen Euroopassa saavuttamassa pohjakosketuksen Suomen sahateollisuus on kärsinyt Euroopan alati jatkuvasta heikosta talouskehityksestä ja sen tuomasta vaisusta rakentamisaktiivisuudesta. Alueen osuus Suomen sahatavaran viennistä on laskenut enää kolmannekseen kaikesta viennistä. Rakentamisen ennusteita on korjattu tänäkin vuonna alaspäin talouskasvun jäädessä monissa Euroopan maissa aiemmista arvioista. Euroconstructin ennusteen mukaan rakentamisen nousua Euroopassa saadaankin odotella ensi vuoteen. Vuodelle 2013 ennusteet povaavat 2,8 prosentin laskua rakentamisen volyymissa. Erityisesti uudisasuntorakentaminen on jäänyt aiemmista ennusteista. PTT:n ennusteen mukaan asuinrakentaminen laskee Suomessa tänä vuonna kolme prosenttia. Sahatavaran menekin kannalta erityisen haitallista on pientalorakentamisen väheneminen tänäkin vuonna. Luottamusindikaattoreiden perusteella rakentaminen Euroopassa näyttäisi vähitellen saavuttavan käännepistettä. Sahojen ahdinko ei kuitenkaan helpotu saman tien, sillä maltillinen talouskasvu pitää rakentamisinvestoinnit va- 3

4 rovaisina. Vuodelle 2014 Euroconstruct ennustaa puolen prosentin lisäystä rakentamisen volyymiin Euroopassa. PTT arvioi talonrakentamisen kasvavan Suomessa lievästi ensi vuonna, vaikka asuinrakennuksissa investoinnit edelleen vähenevät. Epävarmuus kasvaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoilla Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat lisänneet sahatavaran tuontia voimakkaasti viime vuosina. Toistuvat konfliktit ovat kuitenkin luoneet alueelle merkittävää epävarmuutta. Markkinatilanne näyttääkin olevan nyt tietynlaisessa murrospisteessä. Egyptin yhteiskunnallinen epävakaus on vähentänyt turismia tänä vuonna ja maan bruttokansantuotteen kasvuvauhti on laskenut. Taloudellisen aktiviteetin hiipuminen on johtanut maassa valuuttapulaan, mikä voi vaikeuttaa kaupankäyntiä. Syyrian konfliktin eskaloitumisella laajemmalle alueelle olisi vaikutuksia myös alueen muihin tärkeisiin sahatavaramarkkinoihin. Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa rakentaminen nousussa Japanin valtion mittavat elvytystoimet yhdistettynä maassa vuosia patoutuneen rakentamistarpeen kanssa ovat lisänneet asuinrakentamista vauhdilla tänä vuonna. Vuoden 2014 huhtikuussa voimaan astuvat arvonlisäverokorotukset ovat myös oletettavasti siirtäneet investointeja kuluvalle vuodelle. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa asuntoaloitukset nousivat vajaa kymmenen prosenttia, puurakenteisten jopa hieman enemmän. Suurten rakennusyritysten tilauskannat ovat myös kasvaneet voimakkaasti. Kiinassa valtion tukema rakentaminen on jatkanut voimakasta kasvua tänä vuonna. Kun samalla USA:n talous on kääntynyt kasvu-uralle ja rakentaminen lisääntynyt, ovat Kanadan tuottajat kääntäneet katseitaan Kiinasta entistä enemmän rajanaapurin suuntaan. Asuntoaloitukset USA:ssa olivat elokuussa lähes 20 prosenttia korkeammat edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrät ovat vielä kaukana huippuvuosista, mutta rakentamisen arvioidaan jatkavan tasaista nousevaa trendiä myös tulevaisuudessa. Suomen sahatavaran tuottajien markkinaosuus kasvanut Suomen sahatavaran tuotanto nousi viisi prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kotimaan toimitukset vähenivät arviolta vajaa viisi prosenttia. Sahojen lopputuotevarastot laskivat viime vuodesta. Sahatavaran tuotantoa nosti viennin kymmenen prosentin lisäys edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vienti lisääntyi sekä kuusi- että mäntysahatavarassa. Vienti Eurooppaan laski neljä prosenttia. Tähän vaikutti erityisesti viennin voimakas vähennys Ranskaan. Euroopan ulkopuolisille markkinoille vientimäärä lisääntyi reilun viidenneksen. Japaniin vienti lisääntyi puolella ja Kiinaan vientimäärät kolminkertaistuivat. Yleisesti viennin edellytyksiä Suomesta on lisännyt euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden. Puun saatavuudessa ilmenneet ajoittaiset ongelmat Ruotsissa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa ovat toisaalta häirinneet kilpailijamaiden sahatavaran tuotantoa. Näiden seurauksena suomalaiset sahatavaran tuottajat ovat onnistuneet lisäämään markkinaosuuksia päävientimarkkinoilla. Viime vuoden lopussa toteutetut tuotannonrajoitukset Euroopassa lisäsivät kysynnän ja tarjonnan tasapainoa jo alkuvuodesta. Sahatavaran varastot ovat pienentyneet viime vuodesta, mikä on vahvistanut tuottajien neuvotteluasemaa. Saavutettu markkinatasapaino on mahdollistanut noin kolmen prosentin korotuksen Suomen sahatavaran keskimääräiseen vientihintaan tammi-kesäkuussa. Kuusisahatavaran vientihinta on noussut suhteellisesti hieman enemmän kuin mäntysahatavaran. Tänä vuonna sahatavaran tuotanto kasvaa viennin siivittämänä Sahatavaran tuotanto kasvaa PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna neljä prosenttia. Kotimaan toimitukset jäävät edellisvuodesta muutaman prosentin. Sahatavaran viennin kasvu tasoittuu loppuvuodesta ja yltää vuonna 2013 yhteensä 7 9 prosentin kasvuun. 4

5 Euro on vahvistunut lievästi kruunuun nähden alkuvuoden arvosta, eikä siten nosta suomalaisten viejien kilpailukykyä vuoden toisella puoliskolla. Vientiä ylläpitää loppuvuodesta vahva kysyntä Aasiassa. Japanin sahatavaran tuonti on alkuvuodesta kasvanut huomattavasti nopeammin kuin rakentaminen, ja tämän seurauksena PTT arvioi viennin kasvuvauhdin tasaantuvan vuoden jälkipuoliskolla. Kuusisahatavaran vientiä pitää yllä myös vahvana pysyttelevä kysyntä Kiinassa ja Lähi-idässä. Pohjois-Afrikan markkinatilanteeseen PTT ei ennakoi muutoksia vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta. Euroopan vientimarkkinat säilyvät haasteellisina myös loppuvuodesta. Kausitasoitetun kysynnän lievä hiljeneminen vuoden toisella puoliskolla sekä kilpailijamaiden lisääntynyt tarjonta luo PTT:n arvion mukaan laskupainetta sahatavaran keskihintaan. Sahatavaran keskimääräiseen vientihintaan vaikuttaa olennaisesti myös muutokset viennin suuntautumisessa. Verrattuna edellisvuoteen kuusisahatavarasta yhä suurempi osa viedään Kiinaan ja Lähi-itään, missä keskihinta ei useinkaan yllä Euroopan markkinoilla saatuun hintaan. PTT ennustaa Suomen sahatavaran keskivientihinnan jäävän silti 2 3 prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeammaksi. Ensi vuonna vientinäkymät kohenevat entisestään PTT ennustaa sahatavaran tuotannon lisääntyvän kolme prosenttia vuonna Kotimaan toimitukset pysyttelevät kuluvan vuoden alentuneissa määrissä. Viennin PTT arvioi kasvavan ensi vuonna 3 5 prosenttia. Painopiste säilyy Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Vientiä saadaan PTT:n näkemyksen mukaan lisättyä Aasiaan ja Lähi-itään. Lisääntyvä rakentaminen USA:ssa tuo entisestään tilaa Kiinan sahatavaramarkkinoille. Menekkiä Pohjois-Afrikkaan avittaa osaltaan euron arvioitu heikkeneminen dollariin nähden. Sahatavaran kysyntä ei enää Euroopassa laske ensi vuonna. Suomen päävientimarkkinoilla kysyntä kasvaa muuallakin kuin Saksassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa asuntorakentamisen aloitukset ovat nousussa. Ranskassa sen sijaan aloitukset ovat laskeneet. Lisäksi rakentamisen luottamusindikaattori on heikentynyt jo toista vuotta peräjälkeen. Lisähelpotusta Ruotsin kruunun vahvistumisesta PTT ei ennusta ensi vuodelle. Sen sijaan kruunun ja euron heikentymiset dollariin nähden voivat lisätä vientiä Ruotsista ja Saksasta USA:han. Merkittävää vaikutusta tällä ei kuitenkaan arvioida vielä olevan kilpailutilanteeseen muilla markkinoilla. Edelleen jatkuva ylikapasiteetti sahatavaran tuotannossa ei PTT:n arvion mukaan ennakoi merkittäviä lisäkorotusmahdollisuuksia vientihintaan keskipitkällä aikavälillä. Sahatavaran kokonaiskysynnän kasvun myötä Suomen sahatavaran keskihinta nousee 1 3 prosenttia vuonna Kuusisahatavaran vientihintaan PTT ennustaa kohdistuvan suuremmat korotuspaineet. Myös vanerin menekki kasvussa Vanerin tuotanto nousi tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhteensä viisi prosenttia. Euroopan heikko rakentamisaktiivisuus painoi edelleen vanerin kysyntää. Toimituksia pystyttiin lisäämään etenkin Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Havuvanerin menekkiä on tukenut Chilestä vähentynyt havuvanerin tuonti Eurooppaan. Koivuvanerin vientiä on edesauttanut jossain määrin parempi kysyntätilanne teollisuuden loppukäyttösektorilla. Tuotannon kannattavuutta vuoden ensimmäisellä puoliskolla laski vanerin keskimääräisen vientihinnan parin prosentin pudotus. Viimeisimmät tiedot markkinoilta kertovat, että Suomesta vietävän vanerin tilaukset loppuvuodelle ovat säilyneet vahvoina. Saadut hinnankorotukset sekä koivu- että havuvaneriin lisäävät tuotannon kannattavuutta. PTT ennustaa tuotannon ja viennin kasvuvauhdin silti tasoittuvan loppuvuodesta ja päätyvän koko vuoden osalta 4 6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Vanerin keskihinnan ennustamme jäävän 0 1 prosenttia viime vuodesta. Vanerintuottajien näkymät parantuvat entisestään ensi vuonna. PTT ennustaa vanerin tuotannon ja viennin kasvavan Suomessa 1 3 prosenttia vuonna Ensi vuodelle ennustettu rakentamisen vähäinen lisäys Euroopassa tar joaa lievää piristystä markkinoille. PTT arvioi Chilestä tuotavan havuvanerin kasvavan ensi vuonna, mutta ole- Metsäteollisuuden tuotanto Paperi Milj. t. Massa Milj. t. Kartonki Milj. t Sahatavara Milj. m 3 Vaneri Milj. m ,8 11,1 2,5 12,2 1, ,2 13,1 3,0 12,1 1, ,3 12,9 3,1 12,4 1, ,2 11,6 2,9 9,8 1, ,1 8,8 2,5 8,0 0, ,9 10,5 2,8 9,4 1, ,6 10,4 2,7 9,7 1, ,9 10,2 2,8 9,3 1,0 % % % % % 2013e e Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT 5

6 tettavasti Etelä-Amerikan tuottajat kääntävät katseitaan entisestään myös USA:n kasvaville rakennusmarkkinoille. Kokonaisuudessaan haasteellisena jatkuva taloustilanne päämarkkina-alueella Euroopassa pitää korotukset vanerin keskihintaan ensi vuonna maltillisina. Metsäteollisuuden kannattavuus nousee tänä vuonna toista vuotta peräjälkeen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen metsäteollisuuden liiketulos nousi viime vuonna noin neljään prosenttiin. Massa- ja paperiteollisuuden voittoprosentti nousi edellisvuodesta, kun euromääräinen liikevoitto kasvoi liikevaihdon laskusta huolimatta. Puutuoteteollisuus puolestaan pystyi lisäämään myyntituloa, mutta tulos jäi niukasti tappiolliseksi. Metsäteollisuuden tuloksentekoon tuo tänäkin vuonna haasteita heikko talouskehitys useimmilla päämarkkinoilla. Massa- ja paperiteollisuuden tulosta nostaa markkinasellun ja kartongin viennin arvon nousu. Paperintuotannon kannattavuus sen sijaan heikkenee viime vuodesta paperin hinnan laskiessa ja vientimäärän vähentyessä. Saha teollisuus nousee voitolliseksi käyntiasteiden nousun myötä. Puutuoteteollisuuden tulosta nostaa myös vanerintuotannon positiivinen tulos. PUUMARKKINAT JA METSÄTALOUS Tukin kysyntä ollut vilkasta koko Euroopassa Metsäteollisuuden puun käyttö lisääntyy Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta noin 61,5 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä energiateollisuuden kulutuksen kanssa raakapuun käyttö on suurin piirtein 2000-luvun alun lukemissa, noin 70 miljoonassa kuutiometrissä. PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön lisääntyvän tänä vuonna noin kolmella prosentilla vuodesta Taustalla on lisääntynyt lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten reilu 63 miljoonaa kuutiometriä. Massateollisuuden osuus käytöstä on noin 60 prosenttia. Vuonna 2014 metsäteollisuuden puun käyttö nousee edelleen vajaalla miljoonalla kuutiometrillä tästä vuodesta eli noin prosentilla. Puun tuontia lisätään varovaisesti Venäjän WTO-jäsenyys ei ole vielä juurikaan muuttanut puun tuonnin rakennetta. Tämän vuoden alkupuoliskolla puun tuonti nousi neljänneksellä viime vuoden vastaavasta jaksosta. Runsaimmin tuodaan edelleen tullittomia puutavaralajeja eli koivukuitupuuta ja haketta, jotka yhdessä vastaavat yli kahdesta kolmasosasta kokonaistuontia. Koivu- ja kuusitukin tuonti on kuitenkin lisääntynyt selvästi viime vuodesta. PTT arvioi puun tuonnin tänä vuonna kasvavan reilulla miljoonalla kuutiometrillä viime vuoteen verrattuna. Tuonti nousee noin 12 miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuonna puun tuonti nousee edelleen hieman. Markkinahakkuut kasvussa Markkinahakkuut olivat vuonna 2012 noin kolme prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011 eli 53 miljoonaa kuutiometriä. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa hakkuut ovat yltäneet jo ennätykselliseen 30 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuisiin ovat myötävaikuttaneet koko vuoden kestäneet erinomaiset korjuukelit. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut ovat kasvaneet kahdeksan prosenttia: Kuitupuun hakkuukertymä on jopa 10 prosenttia viimevuotista suurempi, tukkipuun kertymä on noussut neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Tänä vuonna hakkuukertymä tulee olemaan PTT:n arvion mukaan kaiken kaikkiaan vajaa 55 miljoonaa kuutiometriä. Nousua viime vuoteen on noin kolme prosenttia. Tänä vuonna yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna 5 7 prosenttia enemmän pystykauppaleimikoita ja 3 5 prosenttia vähemmän hankintaleimikoita. Yksityismetsien hakkuut ovat siten hieman vajaa 43 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kotimaan puunkorjuu edelleen vilkasta Markkinahakkuut nousevat PTT:n ennusteen mukaan hieman ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä tämän vuoden lukemista. Puutuoteteollisuus nostaa tuotantoaan muutamalla sadalla tuhannella kuutiometrillä, kun taas massantuotanto pysyttelee tämän vuoden lukemissa. Vuonna 2014 markkinahakkuut lisääntyvät 1 3 prosentilla reiluun 55 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ylittävät 43 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupassa ei markkinahäiriöitä Tämän vuoden tammi-heinäkuussa pystypuukauppa kävi viime vuotta selvästi vilkkaammin. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli lähes 16 prosenttia. Mänty- ja koivutukkia sekä koivukuitua meni kaupaksi yli neljänneksen viimevuotista enemmän. Hankintakaupoissa trendi vaihteli selvästi puutavaralajeittain. Koivupuuta myytiin hankintakaupoin selvästi viime vuoden alkupuolta enemmän, mutta erityisesti kuusikaupat laskivat huomattavasti. Hankintakaupat kokonaisuudes- 6

7 saan vähenivät lähes seitsemän prosenttia viimevuotisesta. PTT:n ennusteen mukaan puukauppa jatkuu loppuvuoden vilkkaana, vaikkakin kasvuvauhti hiipuu. Puukaupoista kertyy hieman yli 43 miljoonaa kuutiometriä. Uusia pystykauppoja solmitaan prosenttia viimevuotista enemmän eli reilun 35 miljoonan kuutiometrin edestä. Hankintakauppojen määrä laskee hieman viime vuodesta. Vakaaseen kaupankäyntiin vaikuttavat tasainen kysyntä ja häiriötön toimintaympäristö. Useina viime vuosina verotuksen muutokset tai myrskyt ovat aiheuttaneet tarjontapiikkejä tai markkinoilta vetäytymistä puukaupassa. Tänä vuonna vain kirjanpainajahyönteisten tuhot ovat tuoneet jonkin verran kuusileimikoita ennenaikaisesti tarjolle. Puun hintakehitys vakaata Alkuvuoden hinnat olivat huomattavasti viime vuoden alkua korkeammat johtuen viime vuoden myrskypuiden tarjonnasta. Havupuun kanto- ja hankintahinnat nousivat vuoden alusta aina toukokuulle saakka, jolloin kuukauden keskihinta oli mäntytukilla 56,71 euroa ja kuusitukilla 57,68 eu- roa. Keväällä keskihintoja nostaa kauppojen painottuminen kesäkorjuuleimikoihin. Kesällä hinnat kääntyivät laskuun, joka taittui elokuussa. PTT arvioi loppuvuoden hintojen säilyvän tasaisina lopputuotteiden hintojen vanavedessä. Ennusteen mukaan koko vuoden nimellinen keskihinta havutukkeilla on euroa kuutiometriltä. Nousua viime vuoden keskikantohintaan on 3 4 prosenttia. Tukin hinta nousee siten hieman sahatavaran vientihintaa enemmän. Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan PTT ennustaa nousevan noin prosentin viime vuodesta. Tarjonnan voi odottaa pysyvän tasaisena metsänhoidollisten tarpeiden vuoksi. Mäntykuitupuun hinta on noussut jonkin verran kuusikuidun hintaa enemmän. Puun keskikantohinta on tukki- ja kuitupuun hintojen nousua suurempi eli noin 4 5 prosenttia, koska tukkipuun osuus puukaupoista kasvaa. Puukauppa käy ensi vuonnakin PTT:n ennusteen mukaan puun ostot yksityismetsistä lisääntyvät edelleen ensi vuonna noin prosentilla sahatavaran kysynnän nousun seurauksena. Uusista puukaupoista 7

8 yksityismetsissä kertyy noin 44 miljoonaa kuutiometriä. Metsänhoitoyhdistyslain ja metsälain muuttuminen vaikuttaa jonkin verran puukaupparakenteeseen, mutta vaikutus näkynee selvemmin pidemmällä aikavälillä. Vakaa ja toimiva puukauppa saattaa kuitenkin häiriintyä ohjauskeinojen muutoksesta tai hyönteistuhojen lisääntymisen seurauksena. Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee 0 2 prosenttia vuonna Siten puun reaalihinta pysyttelee suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Muutos on lähes yhtä suuri kaikilla puutavaralajeilla. Havutukin hintaa tukee vientisahatavaran hienoinen hinnannousu. Paperin ja kartongin vientihinnoissa on PTT:n mukaan odotettavissa kasvua, mutta sellun hinta on laskussa ja tuonti korvaa hieman kotimaista kuitupuun tarjontaa. Yksityismetsien bruttokantorahatuloissa nousua Viime vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot jäivät viime kevään ennakkotietoja alhaisemmiksi eli 1,37 miljardiin euroon. Vuonna 2012 kantorahatuloja pienensivät sekä puun hintojen lasku että vähentyneet hakkuumäärät. Tänä vuonna PTT ennustaa yksityismetsien puunmyyntitulojen nousevan yli kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Nimelliset bruttokantorahatulot ovat tällöin noin 1,48 miljardia euroa. Kantorahatuloja nostavat tänä vuonna puun nimellisen keskihinnan nousu sekä kasvaneet hakkuumäärät. Ensi vuonna kantorahatulot nousevat edelleen pari prosenttia tästä vuodesta hakkuiden lisääntymisen sekä puun hintojen hienoisen nousun myötä. Nimelliset bruttokantorahatulot yltävät ensi vuonna yli 1,5 miljardiin euroon. Vilkastunut hakkuutoiminta lisää metsänuudistamiskustannuksia Yksityismetsien nimelliset metsänhoito- ja perusparannuskustannukset nousevat PTT:n arvion mukaan tänä vuonna hieman vuodesta Kustannuksia nostaa etenkin lisääntyneiden hakkuiden kasvattama metsänuudistamistarve. PTT arvioi kustannusten nousevan tänä vuonna noin 217 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 PTT arvioi kustannuksiin jälleen nousua edelleen vilkastuvien hakkuiden seurauksena. Metsätalouden kustannukset yksityismetsissä ovat tällöin yli 220 miljoonaa euroa. Kemera-varoja yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin varattiin valtion budjetissa tälle vuodelle runsaat 61 miljoonaa euroa eli likimain saman verran kuin vuonna Lisäksi energiapuun korjuuseen tarkoitettua tukea on ollut käytettävissä tänä vuonna kaikkiaan 18 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin ehdotetaan valtion talousarvioesityksessä lähes 60 miljoonaa euroa. Määrä on siten likimain yhtä suuri kuin tälle vuodelle budjetoitu tuki. Pienpuun energiakäytön edistämiseen ehdotetaan ensi vuodelle tukea 20 miljoonaa euroa. Metsätalouden kannattavuus nousussa Viime vuonna hehtaarikohtainen liiketulos yksityismetsätaloudessa heikkeni lähes 10 prosenttia puun hinnan laskun ja kohonneiden kustannusten myötä. Tänä vuonna PTT ennustaa yksityismetsien hehtaarikohtaisen nettokantorahatulon nousevan noin kymmenyksen viime vuodesta eli noin 89 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna hehtaarikohtainen nettokantorahatulo nousee edelleen 2 4 prosenttia tämän vuoden lukemista. Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat 2012 /m e /m e % 2014e % Mäntytukki 53,6 55, Kuusitukki 53,9 56, Mäntykuitu 15,7 15, Kuusikuitu 17,5 17, Koivukuitu 15,5 15, Lähde: Metla, ennuste PTT 8

9 Etelä-Savo edelleen merkittävä puukauppa-alue Alueelliset osuudet koko Suomen yksityismetsien pystypuukaupoista vaihtelevat kymmenvuotisjaksoilla melko vähän. Lyhytaikaisia tarjontapiikkejä aiheuttavat muun muassa myrskytuhot. Esimerkiksi vuoden 2012 alkukuukausina Lounais-Suomen osuus havupuiden tarjonnassa nousi lähes viidesosaan koko maan pystykaupoista. Vuoden 2010 kesän myrskyt nostivat erityisesti Etelä-Savon puukauppojen osuutta muutaman kuukauden ajan. Tarjontapiikit kuitenkin lähes häviävät koko vuoden tilastossa, saati pidemmän aikavälin tarkastelussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueellinen osuus koko maan yksityismetsien pystypuukaupoista on laskenut Suomen Metsäkeskuksen alueista Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikolla. Nousua on ollut itäisessä Suomessa eli Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Siten itäisessä Suomessa 2000-luvulla tapahtuneet paperintuotannon kapasiteetin leikkaukset eivät ole laskeneet alueen osuutta puukaupoista. Viime vuosina lisääntynyt sellun vienti paikkaa osittain paperintuotannon vähenemistä, mikä vaikuttaa myös kuitupuun kysyntään. Muilla alueilla puukauppaosuudet ovat pysyneet melko tasaisina kymmenen viime vuoden aikana. Tukkikaupoista suurin osuus on ollut Etelä-Savolla. Alueelta ostettiin viime vuonna neljännes koivutukeista ja kuudennes mäntytukeista. Suurin kuusitukin toimittaja oli Häme-Uusimaa noin 18 prosentin osuudella. Kaakkois-Suomessa tehtiin merkittävä osa, kaikkiaan yli kymmenesosa, koko Suomen yksityismetsien tukkikaupoista. Kuitupuun erityisesti männyn tarjonta jakautui vuonna 2012 tasaisemmin eri alueille. Suurin tarjoaja oli Etelä-Savo, josta tulee merkittävä osa kaikkien puulajien kuitupuusta. Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala tuottivat yhdessä yli kolmasosan koivukuitupuun kokonaistarjonnasta. Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi kattoivat reilun viidesosan kuusikuidun tarjonnasta. Alueet ovat merkittäviä puuntarjoajia myös muiden puulajien osalta. Luvut koskevat vain yksityismetsien pystykauppoja. On huomattava, että Metsähallituksen hallinnoimat talousmetsät sijaitsevat suurelta osin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Siten näiden alueiden osuudet yksityismetsien pystypuukaupoista eivät kuvasta niiden tärkeyttä puun tarjonnasta kokonaisuudessaan. Rannikon alueen osuudet (Pohjanmaa ja Etelärannikko) on yhdistetty. Alueelliset osuudet yksityismetsien pystypuukaupoista puutavaralajeittain vuonna 2012 Lähde: Metla 9

10 Metsämaan hintamuutos alueellisesti eriytynyt Tänä vuonna metsämaan mediaanihinnan nousu näyttäisi jäävän muutamaan euroon eli prosenttimuutoksena nollaan. Alueellisesti metsämaan mediaanihinta on kuitenkin noussut tai jopa laskenut. Eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa metsätilojen hinnat ovat nousseet vuoden alkupuoliskolla kolme ja viisi prosenttia. Väli-Suomessa metsätilojen mediaanihinta on sen sijaan hieman laskenut viime vuodesta. Koska Väli-Suomessa tehdään lähes puolet kaikista metsäkaupoista, sen vaikutus mediaanihintaan on myös suurempi. Ensi vuonna PTT arvioi metsätilojen hintojen nousevan 2 4 prosenttiyksiköllä puun hinnan tämän ja ensi vuoden nousun myötä. Pienpuun osuus metsähakkeesta jo lähes puolet Metsähakkeen energiakäyttö Suomessa lähestyi vuonna 2012 jälleen sille asetettuja tavoitteita: kokonaiskäyttö nousi viime vuonna 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Määrästä valtaosa eli noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa. Nousua edellisestä vuodesta oli noin 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 11 prosenttia. Alueellisesti metsähaketta käytettiin eniten Keski-Suomessa, missä sen kokonaiskäyttö kasvoi kymmenyksen ja ylsi miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa kasvaa PTT:n arvion mukaan noin 9,1 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2014 käyttömäärä kasvaa edelleen ja yltää noin 10 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa metsähakkeen kokonaiskäyttö miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on saavutettavissa vajaan miljoonan kuutiometrin vuotuisella lisäyksellä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin, eli miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä, tarvitaan noin 0,5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu. Nykyinen kasvuvauhti on siten riittävä tavoitteiden saavuttamiseen. Metsähakkeen raaka-aineista pienpuuta oli viime vuonna hieman vajaa puolet ja hakkuutähteitä noin kolmannes. Pienpuun käyttö kasvoi edellisvuodesta noin kuudenneksen ja hakkuutähteiden käyttö lähes saman verran. TNS Gallup Elintarviketiedon syyskuun alussa 2013 tekemän Metsätutka-kyselyn mukaan alle 10 prosenttia metsänomistajista tarjosi energiapuuta markkinoille vuonna Kaikkiaan energiapuuta oli korjannut noin kolmannes metsänomistajista, mutta kolme neljännestä heistä oli käyttänyt korjaamansa energiapuun itse. Lähes puolet oli saanut energiapuusta korvauksen kiintokuutiometrikohtaisesti. Kahdella kolmanneksella saatu korvaus oli alle viisi euroa kuutiometriltä. Ainespuukertymään korvaus oli sidottu joka kuudennella metsänomistajalla. Energiapuun tarjonta-aikeita tälle vuodelle oli vielä noin joka viidennellä metsänomistajalla. Havutukin saatavuudessa ongelmia sekä Ruotsissa että Virossa Ruotsissa kuusitukin tilastoitu koko maan keskihinta nousi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi 10

11 toisella neljänneksellä laskuun. Mäntytukilla hintakehitys oli koko ensimmäisen vuosipuoliskon aleneva. Danske Bankin katsauksen mukaan taustalla oli sahatavaran vahva kysyntä Kiinassa alkuvuonna ja sitä seurannut kysynnän hiipuminen kevään mittaan. Lisäksi sahatavaran kysyntä Ruotsissa ja muualla Euroopassa jatkui vaimeana koko vuoden alkupuoliskon, mikä heijastui tukkimarkkinoille. Havutukin hinnanlasku hiljensi puolestaan tukin tarjonnan, mikä on johtanut puupulaan useilla Ruotsin sahoilla. Tästä huolimatta sahat ovat pyrkineet DB:n mukaan välttämään havutukin hintojen korotuksia. Virossa kuusitukin hintakehitys on ollut nouseva lähes kaksi vuotta. Myös mäntytukin hinta on noussut viime vuoden heinäkuusta lähtien selvästi. Virossa sahatuotanto kasvoi EUWID-julkaisun mukaan tämän vuoden alkupuolella tuntuvasti kysynnän lisääntyessä erityisesti Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Tämä kasvatti havutukin kysyntää ja nosti hintoja. Hinnankorotukset eivät kuitenkaan ole kasvattaneet tukin tarjontaa riittävästi, vaan Viron sahoilla on Euwidin mukaan ongelmia tukin saatavuudessa. Puupula on myös johtanut tuotannon vähennyksiin monilla sahoilla. Havutukin kysyntä ylittää tarjonnan Keski-Euroopassa Saksassa kuusitukin hinnat nousivat koko alkuvuoden 2013 ja olivat toukokuussa lähellä vuoden 2011 lopun huippuhintoja. Mäntytukin hintakehitys oli alkuvuonna maltillisempi, ja paikoitellen sahat korvasivat kalliimman kuusitukin mäntytukilla. Korkeiden puunhintojen taustalla olivat talven vaikeat korjuuolosuhteet, jotka rajoittivat tukin saatavuutta. Tämän lisäksi vähäinen hakkuutoiminta yksityismetsissä vähensi puun tarjontaa teollisuudelle. Havutukin kysyntä on pysynyt vahvana Saksan sahateollisuudes- (1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja. Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro) 11

12 sa myös loppukesällä ja Holz Journal -julkaisun mukaan puuntarjontaa on pyritty lisäämään tukin hinnankorotuksin. Kuusitukin kysynnän HJ arvioi vahvistuvan edelleen syksyn aikana, mutta puuntarjonta ei kaikkialla riitä tyydyttämään kysyntää. Itävallassa mänty- ja kuusitukin koko maan keskihinnat jatkoivat hienoista nousuaan tämän vuoden alkupuoliskolla. EUWID-julkaisun mukaan hakkuut ja tukin tarjonta vilkastuivat hetkellisesti touko- ja kesäkuussa, kun puuta korjattiin lumi- ja myrskyvaurioiden jäljiltä, jolloin hinnannousu taittui. Kesällä sateet ja niiden pehmittämät metsätiet rajoittivat jälleen puun saatavuutta. Lisäksi yksityisten metsänomistajien puuntarjontahalukkuus on ollut vähäistä Itävallassa. Tämän seurauksena havutukin kysyntä on ollut kesäkuun jälkeen tarjontaa suurempaa. Koko maan nimelliset keskihinnat olivat etenkin kuusitukilla hyvin korkeat elokuun alussa. Havukuidun kysyntä vilkasta Euroopassa hintakehitys maltillista Mänty- ja kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa vuodenvaihteessa ja pysyivät melko vakaina kevään ajan. Havukuidun vilkkaana jatkunut kysyntä ei siten heijastunut puun hintoihin. Alueellisesti hinnoissa oli kuitenkin vaihtelua. Alhaisimmat hinnat olivat Keski-Ruotsissa. Myös havukuitupuun tarjonta vaihteli alueellisesti: Danske Bankin katsauksen mukaan teollisuus sai Etelä- Ruotsissa havukuitua riittävästi, mutta muualla maassa kysyntä ylitti tarjonnan. Havukuidun kysyntä säilynee vilkkaana sellun hyvän markkinatilanteen vedossa myös syksyllä, mutta puunhintoihin ei edelleenkään ole DB:n mukaan odotettavissa muutoksia. Virossa havukuitujen koko maan keskihinnat pysyivät tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla likimain viime vuoden lopun lukemissa. EUWID-julkaisun mukaan Skandinavian selluteollisuuden puuntarve kasvatti havukuidun vientiä Virosta vuoden alkupuolella, mutta kesällä kysyntä hiljeni. Havukuitujen hinnoissa tämä ei aiheuttanut kuitenkaan merkittäviä muutoksia. Saksassa sekä mänty- että kuusikuidun koko maan keskihinnat olivat melko vakaat tämän vuoden alkupuoliskolla. Kesällä havukuidun kysynnän kasvu sekä sahahakkeen vähäinen tarjonta lisäsivät EUWIDin mukaan kilpailua kuitupuusta metsäteollisuuden ja energiateollisuuden kesken. Tämä käänsi puunhinnat hienoiseen nousuun. Havukuitujen tarjonta oli kesällä niukkaa hiljaisen hakkuutoiminnan seurauksena yksityisissä ja kuntien metsissä. Lisäksi havukuidun tarjontaa vähensivät kuitupuun kuljetusvaikeudet tienvarsivarastoilta tehtaille riittämättömän kuljetuskapasiteetin vuoksi. Holz Journal-julkaisun mukaan havukuidun kysyntä jatkunee vilkkaana syksyn aikana ja hinnat saattavat nousta hieman. Itävallassa mänty- ja kuusikuidun koko maan keskihinnat ovat olleet melko vakaat jo noin vuoden verran. Havukuidun kysyntä on ollut vilkasta koko alkuvuoden 2013, mutta puun hintoihin tämä ei ole tuonut juurikaan korotuksia. Merkittäviä syitä kysynnän taustalla ovat vilkkaana jatkunut tuotanto massa- ja levyteollisuudessa sekä sahahakkeen vähäinen tarjonta, ilmenee Itävallan metsäviranomaisten katsauksista. Tekijät: Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö Kuviot on tehty Macrobondilla PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet. 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti: