Opintokysely Raportti INKUBIO RY. Petteri Parkkila, opintomestari

Transkriptio

1 INKUBIO RY Opintokysely 2012 Raportti Petteri Parkkila, opintomestari Inkubio ry:n jäsenille tarkoitettu vuoden 2012 opintokysely järjestettiin toukokuussa killan opintotoimikunnan toimesta

2 1 1. Alkusanat Inkubio ry:n opintotoimikunta on järjestänyt opintokyselyitä jo niin kauan kuin kilta on ollut olemassa. Kyselyt ovat olleet omiaan nostamaan esiin opiskelijoiden mielipiteitä ja tuntemuksia tärkeissä opintoasioissa. Painotukset ovat vaihdelleet, ja viime vuonna keskityttiin uutena painopistealueena myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Tämän vuoden tuloksia hyödynnetään erityisesti uuden Sähkötekniikan korkeakoulun bioit-pääaineen opintosisältöjen suunnittelussa. Tämän vuoksi raportti sisältää erityisen paljon avointa palautetta, millä halutaan tuoda suoraan esiin opiskelijoiden konkreettisia näkemyksiä siitä, mitä ongelmia bioit-ohjelmassa tällä hetkellä on ja mihin suuntaan sitä voisi tulevaisuudessa kehittää. Vuoden 2012 opintokysely jakatutuu viiteen kokonaisuuteen: 1. Perustiedot 2. Kysymykset bioit-ohjelmasta 3. Mielipiteet kursseista 4. Kysymykset vuoden 2011 fukseille 5. Kysymykset valmistuneille Kysymyksiin voi jälkikäteen tutustua liitteenä varsinaisen raportin jälkeen.

3 2 2. Vastaajien perustiedot Vastaajia oli kaikkiaan 59 opiskelijaa, joista 31 oli miehiä ja 28 naisia. Kuvassa 1 on esitetty vastaajien vuosikurssijakauma. Valmistuneita kyselyyn vastasi kuusi henkilöä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuotena. Kyselyn vuosikurssijakauma oli kohtalaisen tasainen. Vuoden 2011 fukseja vastanneista oli peräti neljäsosa N Valmistunut 18 % 10 % 27 % 8 % 17 % 20 % Kuva 1: Vuosikurssien jakautuminen Noin neljäsosa vastanneista on opiskellut jossain muussa koulutusohjelmassa tai korkeakoulussa (Taulukko 1). BioIT:lle oli vaihdettu muun muassa automaatio- ja systeemitekniikasta, tuotantotaloudesta, elektroniikka- ja sähkötekniikasta sekä teknillisestä fysiikasta. Nykyisiä BioIT-opiskelijoita on myös opiskellut vastausten perusteella muun muassa Helsingin yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Taulukko 1: Oletko opiskellut jossain muussa koulutusohjelmassa tai korkeakoulussa ennen kuin aloitit bioit:llä? Kyllä 17 Ei 40 Ei vastausta 2

4 3 Kolmetoista vastaajaa eli noin viidesosa on suunnitellut hakevansa muuhun kouluun tai tutkinto-ohjelmaan. Näistä kahdeksan (13,6 %), joista kolme vuoden 2011 fukseja, on aikeissa hakea lääketieteelliseen koulutukseen. Vastaukset ovat pitkälti linjassa edellisvuoden kyselyn kanssa, jolloin lääketieteelliseen hakevia oli 15 % vastaajista. 16 % 11 % 18 % 27 % 28 % Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Biotroniikka Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka En tiedä vielä Kuva 2: Vastaajien pääainejakauma Kyselyyn vastanneiden pääainejakauman perusteella Biologisen tekniikan sekä Biologisen kemian ja biomateriaalien pääaineiden suosio on laskussa. Toisaalta vastanneista peräti 18 % ei vielä tiennyt pääainettaan, mikä saattaa heijastua pääaineiden puutteellisesta markkinoinnista, tutoroinnista tai esittelystä ylipäätään. 44 % eli lähes puolet vastanneista käy opintojen ohella töissä ja yli puolella (65 %) tämä työ liittyy opintoihin mielekkäällä tavalla. Tämän perusteella bioit-opiskelijat työllistyvät hyvin opintoihin liittyvään työhön jo opiskeluaikana.

5 4 3. Kysymykset bioit-ohjelmasta Vastaajista 26 eli 44 % mainitsi bioit-koulutusohjelman olleen ensimmäinen vaihtoehto. Kyselystä kävi selvästi ilmi, että tekniikan alalle ei välttämättä monikaan hakisi ilman bioit:tä. Oli ensimmäinen vaihtoehto. Koulutusohjelma vaikutti mielenkiintoiselta ja mielekkäältä, mitä se on ollutkin. 2. vk mies Oli ensimmäinen vaihtoehto, ja ainoa johon TKK:lla halusin. Yhdisti sopivalla tavalla kaikki luonnontieteet, jotka kiinnostivat. Lisäksi DI-opinnot tuntuivat sopivalta koska en vielä osannut tarkkaan sanoa mitä "isona" halusin tehdä. Minua kiinnosti ja kiinnostaa edelleeen tutkinto-ohjelman poikkitieteellisyys. Tutkin opinto-opasta ja huomasin, että biolla on monia kiinnostavia pääaineita. Eniten kiinnostuin mahdollisuudesta opiskella laskennallista ja kognitiivista biotiedettä tai lääketieteellistä tekniikkaa. Bio oli minulle ykkösvaihtoehto. 1. vk mies Yksinkertaisesti lääketieteeseen soveltuva tekniikka sekä poikkitieteellisyys kiinnostivat. Lisäksi DI:n työn luonne on sellainen, jonka koen sopivan minulle. 3. vk nainen Selvä enemmistö oli saanut tietää bioit:sta ensimmäisen kerran (kuva 3) hakuoppaan (44 %) ja netin (36 %). Toisaalta näiden mainostuskanavien toteutuksen laadussa on ollut viime vuosina puutteita, liittyen ohjelmasta syntyvien mielikuvien ja todellisuuden suhteeseen. Yksi vastaaja oli kuullut ohjelmasta perhetutun, kaksi biologian opettajilta ja yksi avoimien ovien päiviltä. Nettimainonnan merkitystä nykyaikana ei voi liikaa korostaa. 4 % 9 % 7 % 36 % 44 % Hakuoppaasta Netistä Opinto-ohjaajalta Kaverilta Muualta Kuva 3: Mistä vastaajat ovat saaneet tietää bioit:sta?

6 5 Opiskelijoilta kysyttiin, mikä heistä kuvaa parhaiten opiskelemaansa alaa (kuva 4). Reilu enemmistö oli sitä mieltä, että Biolääketieteellinen tekniikka kuvastaa alaa parhaiten. Tämä on vastaajilta sama kannanotto kuin killan vuosikokouksen tekemä keväällä % 17 % 64 % Biolääketieteellinen tekniikka Bioinsinööritieteet Bioinformaatioteknologia Kuva 4: Vastaajien mielipide siihen, mikä nimi vastaa parhaitan heidän opiskelemaansa alaa. Viimeisenä tässä osiossa kysyttiin, missä korkeakoulussa bioit:n olisi luontevinta olla, mikäli opinnot kandidaatintutkinnossa olisivat samat korkeakoulun sisällä. Hieman useampi oli sitä mieltä, että tällaisessa tilanteessa Perustieteiden korkeakoulu tarjoaa bioit:lle luontevammat kandidaatinopinnot. 6 % 40 % Sähkötekniikan korkeakoulu 54 % Perustieteiden korkeakoulu Kemiantekniikan korkeakoulu Kuva 5: Jos opinnot kandidaatintutkinnossa olisivat samat korkeakoulun sisällä, missä korkeakoulussa vastaajien mielestä bioit:n olisi luontevinta olla?

7 6 4. Mielipiteet kursseista Taulukko 2: Mitkä kurssit ovat mielestäsi olleet sisällöltään erityisen kiinnostavia ja relevantteja opintojesi kannalta (Perusopinnot, Pääaineopinnot)? Solubiologian / Biotieteiden perusteet 20 Fysiologia 14 Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan 13 Ohjelmoinnin perusteet (Python) 7 Ohjelmoinnin perusteet (Java) 6 Biomateriaalitiede 7 Signaalit ja järjestelmät 3 Datasta tietoon 3 Machine Learning: Basic Principles 3 Materiaalitieteen perusteet 3 Ohjelmatyöt bioinsinööreille 3 Biosignal Processing 3 Kyselyn kolmannessa osiossa vastaajia pyydettiin listaamaan mielestään kiinnostavia, toimivia, turhia ja huonosti järjesteltyjä kursseja. Myös tässä kyselyssä biologiaan suuntautuneet kurssit nousivat selvästi muiden edelle kiinnostavina kursseina (Taulukko 2). Pääaineopinnoista erottui selvästi muista Biomateriaalitiede, jonka arvioi relevantiksi kurssiksi seitsemän vastaajaa. Muuten vastaukset jakautuivat varsin tasaisesti eri pääaineiden kesken. Muun muassa molemmat Ohjelmoinnin peruskurssit sekä Piirianalyysi 1 arvioitiin järjestelyiltään varsin toimiviksi kursseiksi (Taulukko 3). Taulukko 3: Mitkä kurssit ovat mielestäsi olleet erityisen toimivia järjestelyiltään (Perusopinnot, Pääaineopinnot)? Ohjelmoinnin perusteet (Python) 9 Ohjelmoinnin perusteet (Java) 5 Matematiikan peruskurssit C 3 Solubiologian / Biotieteiden perusteet 2 S-fysiikat 2 Piirianalyysi 1 6 Biomateriaalitiede 5 Fysikaalinen kemia 2 3 Datasta tietoon 3 Ylivoimaisesti opintojen kannalta turhimpana kurssina vastaajat pitivät Polymeeriteknologian perusteita, jonka jälkeen seurasivat Elektroniikan peruskurssi

8 7 sekä Orgaaninen kemia I (Taulukko 4). Pääainekursseista mainintoja oli vähän, mutta esiin nousivat Mittaustekniikan perusteet Y, Optimoinnin perusteet sekä Fysiikka III. Taulukko 4: Mitkä kurssit ovat mielestäsi olleet sisällöltään irrelevantteja ja turhia opintojesi kannalta (Perusopinnot, Pääaineopinnot)? Polymeeriteknologian perusteet 16 Elektroniikan peruskurssi 7 Orgaaninen kemia I 6 Orgaanisen kemian laboratoriotyöt 1 5 Fysiikan lisäkurssit I- II ( ) 4 Mittaustekniikan perusteet Y 3 Optimoinnin perusteet 2 Fysiikka III 2 Vastaajien mielestä huonosti järjestetyin kurssi oli Elektroniikan peruskurssi seitsemällä maininnalla, ja suurin osa oli käynyt kurssit vuosina 2011 ja 2012 (Taulukko 5). Vaikka Fysiikan lisäkursseja on uudistettu paljon, nousivat ne kuitenkin esiin sekä turhina että huonosti toimivina kursseina. Suuri osa vastaajista oli käynyt kurssit vuonna Myös Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan oli koettu huonosti järjestetyksi, vaikka se oli mainittu yhtenä kiinnostavimmista kursseista. Vastaajista suurin osa oli niin ikään käynyt kurssin vuosina 2011 ja Pääaineopinnoista mainittiin erityisesti Elollisen aineen fysiikka I ja Laskennallinen tiede. Taulukko 5: Mitkä kurssit ovat mielestäsi olleet erityisen huonosti toimivia järjestelyiltään (Perusopinnot, Pääaineopinnot)? Elektroniikan peruskurssi 7 Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan 4 Fysiikan lisäkurssit ( ) 3 Elollisen aineen fysiikka I 3 Laskennallinen tiede 2

9 8 Vapaissa kommenteissa näkyi etenkin opiskelijoiden turhautuminen kurssien huonoon laatuun. Tiedonvälityksessä ja opetuksen tasossa nähdään usein puutteita. Myös kurssien sisältöihin halutaan muutoksia, ja varsinkin paremmin juuri biotieteiden opiskelijalle räätälöityä opetusta heti opintojen alkuun. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat lähinnä vain perusopintoja eikä itse biotieteelle tärkeitä kursseja ole kuin ehkä yksi. Tämä antaa mielestäni väärän kuvan koulutusohjelmastamme. Meidän koulutusohjelmamme on loppujen lopuksi aika erilainen muihin ohjelmiin verrattuna, joten yhteisillä peruskursseilla tulee paljon hyödytöntä tietoa, mikä turhauttaa. BioIT:n pitäisi saada siis enemmän omia kursseja ja peruskursseja, joissa keskitytään niihin seikkoihin, jotka ovat meille relevantteja. Perusopintoja pitäisi myös tulla hiljalleen opiskeluiden aikana, jotta kursseilla käydyt perustiedot saisivat heti mahdollisen oikean sovellustarkoituksen. Pedagoginen osaaminen paikallisilla proffilla saattaa olla aika heikkoa. On toisaalta typerää, että professoreilla on opetusvelvollisuus, sillä kaikkia tämä ei kiinnosta. Yleisesti ottaen opetus täällä on melko heikkoa, koska asioita ei _opeteta_ vaan ne _annetaan_. On poikkeuskursseja, jotka tietenkin näkyvät edellä annetuissa listauksissa. On uskomatonta miten Elektroniikan peruskurssista useiden kokeilujen jälkeen ei ole vieläkään onnistuttu saamaan toimivaa kurssia aikaiseksi. Oppimateriaali on välillä laadutonta tai hajanaista. Ei selkeää kuvaa siitä, mitä tulisi osata ja millä tarkkuudella. Tiedotus ja mahdollisuus kysyä apua välillä huono. Moni vastaajien vapaissa kommenteissa ollut ongelmakohta tulee onneksi muuttumaan uudessa kandidaatintutkinnossa. Esimerkiksi polymeeriteknologiaa ei tulla opettamaan erillisenä kurssina, matematiikan peruskurssit tullaan pilkkomaan ja käytännön mittaus- ja laboratoriotöitä tuodaan tutkinnon alkuun. Myös Elektroniikan peruskurssi tulee korvautumaan BioIT- ja AIT-opiskelijoiden yhteisellä elektroniikkakurssilla, jonne halutaan ehdottomasti motivoitunut ja osaava kurssihenkilökunta. Kuitenkin opintojen sulkeminen korkeakoulujen sisälle saattaa tulevaisuudessa rajoittaa etenkin bioit:n kandiohjelmaa, josta opiskelijat toivovat enemmän biotieteisiin keskittynyttä kandidaattitutkintoa.

10 9 5. Kysymykset vuoden 2011 fukseille Kuvassa 6 on esitetty vuoden 2011 fukseille esitettyjen kysymysten vastausjakauma. Suuri osa katsoi bioit-ohjelmassa opiskelemisen vastanneen odotuksia, opintoihin liittyviin ongelmiin on saatu riittävästi apua ja pääaineiden mukaan jaetut tutorryhmät koettiin hyödyllisiksi. Epävarmuutta ilmeni fuksivuoden kurssien hyödyllisyyteen ja vaikeuteen liittyen. Myös opintoisoista oltiin hieman eri mieltä vastaajien kesken. # vastaajaa Täysin samaa mieltä (5) Jokseenkin samaa mieltä (4) Siltä väliltä (3) Jokseenkin eri mieltä (2) Täysin eri mieltä (1) 0 Kuva 6: Vuoden 2011 fuksien vastaukset heille kohdistettuihin kysymyksiin.

11 10 Tutoreita oli tavattu fuksivuoden aikana keskimäärin kolme kertaa. Yksi vastaaja oli tavannut tutorinsa vain kerran. Lisäksi avoimien vastausten perusteella tutoroinnin laatu ja sisältö ovat vaihdelleet varsin paljon eri ryhmien kesken. Pääaineista halutaan selkeästi enemmän tietoa jo opintojen alkuvaiheessa. Avointa palautetta tutorointiin liittyen: Olen ymmärtänyt, että joissain tutorryhmissä on ollut melko aktiivista toimintaa, mutta meidän ryhmällämme (kemia) on ollut ensimmäisen tapaamisen lisäksi vain yksi tapaaminen, joten tutorin funktio on jäänyt vähän epäselväksi, sillä en ole osannut kaivata mitään, mutta toisaalta en tiedä mistä olen jäänyt paitsi. On hyvä idea jakautua tutorryhmiin. Olisi kuitenkin parempi, jos joka ryhmässä olisi enemmän tietoa jokaisesta pääaineesta. Opiskelijatutorin rooli on jäänyt vähän epäselväksi, sillä meidän ryhmässä hän ei tehnyt oikeastaan muuta kuin (syksyn esittelykierrosta lukuun ottamatta) opasti meidät oikeaan paikkaan tapaamisiin varsinaisen tutorin kanssa. Oli kiinnostavaa kuulla, minkälaisia töitä/projekteja tutorit ovat tehneet pääaineeseen liittyen. Pääaineen mukaan jaoteltu tutorointi hyvä, koska pääsee tutustumaan yhteen pääaineeseen vähän syvemmin ja saa kuvan, olisiko se kiinnostavaa. Vuoden mittaan tullut esittelyjä kaikista pääaineista ja jos tutorointi toimisi samalla periaatteella, se ei välttämättä toisi hirveästi uutta. Ryhmiin jaottelussa on ideaa mutta fuksit eivät vielä oikeasti tiedä, mitä haluaisivat opiskella. Tämän takia pääaineista ja niiden kursseista pitäisi mielestäni kertoa jo suhteellisen nopeasti lukuvuoden alettua, jotta fuksit osaisivat valita kurssinsa paremmin ja pidemmällä tähtäimellä. Mahdollisesti myös vielä tarkempi kahden kesken tapaaminen tuutoreiden kesken voisi kirkastaa omia kiinnostuksen kohteita. Tutoreiden pitäisi siis mielestäni tietää jokaisesta pääaineesta pääkohdat, jotta he tarpeen tullen osaisivat ohjata eksyneen fuksin toiseen ryhmään. Henkilökohtainen tapaaminen pitäisi jokaisella fuksilla olla jo I periodin aikana.

12 11 Avointa palautetta ensimmäisen vuoden opintoihin liittyen: Enemmän biotieteeseen liittyviä kursseja, jotka pitävät mielenkiinnon yllä peruskurssien ohella eivätkä latista kokonaan käsitystä bioit:stä heti ensimmäisenä vuonna. Laajan tarpeellisuudesta olisi myös tärkeää kertoa heti mahdollisimman pian ettei kukaan fuksi kärsi laajoja turhaan. Toisin sanoen enemmän bioa heti ekaan vuoteen. Heti alkuun olisi hyvä saada joku innostava biokurssi. Kaiken lääketiede-painotteisen promoamisen jälkeen opintojen alkaessa kaikki matematiikan ja fysiikan peruskurssit tappavat ylimääräisen motivaation. Biotieteiden perusteet alkaa tarjota hieman jo apua II-periodissa. Enemmän realistista tietoa perustieteiden laajasta oppimäärästä ja varsinkin sen kuormittavuudesta ja hyödystä olisi hyvä saada heti alkuun fukseille. Ensimmäisen vuoden opinnoilta toivottiin erityisesti bioit:lle ominaisia opintoja ja tasaisempaa matematiikan, fysiikan ja biokurssien jakautumista lukuvuoden aikana. Laajasta oppimäärästä on vastaajien mukaan tärkeää tiedottaa tarpeeksi heti opintojen alussa. Muuta palautetta: Biotieteiden perusteet insinööreille on hyvä kurssi, jossa on sitä biologiaa ja biokemiaa, mitä tarvitaan ekaan vuoteen. Muuten ensimmäisen vuoden opinnot ovat tuntuneet liiaksi hajottavilta ja turhan irrelevanteilta, vaikkakin niissä on ollut myös hyödyllistäkin tietoa. En siis voi sanoa, että yksikään kurssi olisi ollut täysin irrelevantti. Kaiken kaikkiaan mielestäni hyvä paketti erilaisia peruskursseja. Toisinaan hieman puuduttavaa kahlata lähinnä matikoita ja fysiikoita läpi, mutta kyllä sen jaksaa, kun tietää, että myöhemmin tulee muutakin.

13 12 6. Kysymykset valmistuneille Valmistuneista vastaajista kaksi oli jatko-opiskelijoita, kaksi töissä oman alan yrityksessä ja yksi muun alan yrityksessä. Yksi vastaaja oli puoliksi oman alan töissä ja uusissa opinnoissa. Avoimessa palautteessa opintoihin liittyen tuli selkeästi ilmi bioit:n tutkijapainotteisuus ja yritysmaailmaan valmentamisen puute. Positiiviseksi asiaksi koettiin vahva luonnontieteellinen perussivistys, jonka bioit tarjoaa. Avointa palautetta siihen, mitä opintoihin olisi kaivattu enemmän: Enemmän harjoitustöitä tekniikan soveltamisessa biologian tutkimukseen, lääketieteeseen, bioteknologiaan yms. Tietoa lääketieteellisten laitteiden hyväksymiskriteereistä CE (IVD) / FDA, verifioinnista, validaatiosta, testauksesta, markkinoilleviennistä yms. Tälle on markkinoilla tarvetta. Lisää käytännönläheistä opetusta ja kokemusta valmistuneilta ihmisiltä. Enemmän kursseja liittyen potilasmonitorointiin joka on vahva ala suomessa. Olisin halunnut opintoihin lisää ryhmätöitä ja muuta opetusta, jossa joutuu tekemään yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa. Se on välillä kamalaa, mutta tarjoaisi taitoja, joita työelämässä oikeasti tarvitaan. Pääaineopinnot valmensivat lähinnä tutkijaksi ja sopivat siihen ihan hyvin. Avointa palautetta siihen, kuinka hyvin opinnot valmistivat työelämään: Sopii aika hyvin. Toisaalta päädyin työelämään sivuaineeni alalta, joten meni pääaineen opiskelu ehkä hukkaan. Työelämässä tarvitsee kirjoitustaitoja, suurien kokonaisuuksien (projektien) hallintaa ja ryhmätyötaitoja, joita olisi voinut opiskella enemmänkin. Riittävän hyvin. Vaikka en sitten lopulta päätynytkään tutkijaksi, olen saanut hyvän luonnontieteellisen perussivistyksen, jolla pärjää vähän kaiken kanssa. Lisää tietotekniikkaa olisi toki voinut opiskella, mutta työ kyllä opettaa ne käytännön taidot, jotka jäivät koulussa oppimatta. Opin koulussa ongelmanratkaisua, loogista ja tieteellistä ajattelua, eri alojen asiantuntijoiden kanssa työskentelyä ja muuta, josta on hirvittävästi hyötyä.

14 13 7. Loppusanat Kyselystä saatu runsas avoin palaute on erityisen tärkeää niin edunvalvojille, killan toimihenkilöille kuin bioit-ohjelman keskeisille vaikuttajille. Siksi palautetta on tässä raportissa esitetty runsaasi, ja sen analysointiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Aiempien vuosien kanssa linjassa voidaan vetää johtopäätös, että bioit-opiskelijat haluavat enemmän heille räätälöityjä kandidaatti- ja maisteriopintoja siten, että erityisesti opintojen mielekkyyteen ja alakeskeisyyteen panostetaan. Uudessa Sähkötekniikan korkeakoulun bioit-pääaineessa tuleekin tarkkaan harkita, mitä asioita voidaan opettaa yhteisesti korkeakoulun sisällä, ja missä tarvitaan kolmen korkeakoulun yhteisesti muodostamaa poikkitieteellisyyttä, joka tekee bioitpääaineesta ainutlaatuisen omalla alallaan. BioIT on ollut monelle opiskelijalle se ensimmäinen vaihtoehto, ja vuonna 2012 sisäänpääsypistemäärät olivat ennätyksellisen korkealla. Opiskelijoiden lähteminen muihin opintoihin, erityisesti lääketieteellisiin koulutusohjelmiin, on noussut usein esiin kun on puhuttu bioit:n tarpeellisuudesta tekniikan alalla. Täytyy muistaa, että viime vuosien kyselyjen valossa ilmenee, että todella moni opiskelija päättää lopulta jäädä bioit-ohjelmaan suorittamaan tutkintonsa loppuun. Lääketieteelliseen haluavien määrä on nyt kahden viime vuoden kyselyissä pysynyt noin vastaajassa sadasta. Biotieteiden yhdistäminen tekniikkaan houkuttelee lopulta Aalto-yliopistoon niitä lahjakkaita opiskelijoita, jotka eivät tänne muuten päätyisi. opiskelijat eivät ole kyselyn perusteella tyytyväisiä useiden nykyisten kurssien laatuun ja sisältöihin. Tiedotuksessa, opetuksessa ja vaadittavassa työmäärässä nähdään puutteita. Kursseista ei haluta vaikeita vaikeuden vuoksi. Usein ongelmat johtuvat kurssihenkilökunnan haluttomuudesta kehittää kurssejaan saadun palautteen perusteella. Toisaalta myös palautteen kerääminen saattaa olla puutteellista. Esimerkillisen hyvin ja toisaalta myös heikommin järjestetyt kurssit esiintyvät useasti kyselyissä, mikä tarkoittaa, että tilanteeseen on hankalaa saada muutosta. Uusi kandidaatintutkinto tulee toivottavasti korjaamaan monia kursseihin liittyviä epäkohtia ja tässä asiassa tieto sekä esimerkillisistä että kehittämistä vaativista kursseista on tärkeä apuväline uusia kursseja suunniteltaessa.