Inkubio ry:n opintokysely 2009

Transkriptio

1 Inkubio ry:n opintokysely 2009 Katri Kinnunen, opintomestari Tiivistelmä: Vuoden 2007 lopulla Inkubio ry suoritti opintokyselyn Teknillisen Korkeakoulun Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa opiskeleville. Loppukeväästä 2009 tämä kysely toistettiin, hieman päivitetyin kysymyksin. Päämääränä opintokyselyissä on ollut kartoittaa opiskelijoiden mielipiteitä tutkinto-ohjelmasta, yksittäisistä kursseista, opintomotivaatiosta ja killasta. Kevään 2009 kyselyyn vastasi 38 henkilöä, joista 27 oli täyttänyt kyselyn loppuun asti. BioITopiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan alaansa, vaikka monella alkoi jo loppukeväästä väsymys painaa. Noin puolet vastanneista oli harkinnut alan vaihtoa. Kyselyn pohjalta esitämme lisäfysiikoiden poistoa perusopinnoista. Elektroniikan peruskurssia tulisi kehittää huomattavasti. Perusopintoihin toivottaisiin lisää biologiaa, varsinkin laboratoriotöiden muodossa. En oikein tiedä, mitä se edes on tai mihin siitä valmistuu... Opiskelu ei ole koko elämä, sen itsekin välillä unohtaa, Liian herkästi tulee kysyneeksi itseltään: oliko tämä hyvä valinta? BioIT on ihan huippu, kyllä se siitä pikkuhiljaa. [1]

2 Inkubio ry toteutti BioIT-opiskelijoille suunnatun kyselyn opintojen etenemisestä sekä motivaatiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kysely suoritettiin viimeksi joulukuussa Tällä kertaa kysely oli avoinna Menetelmät Kysely suoritettiin Internetissä täytettävällä lomakkeella. Kysely oli jaettu viiteen ryhmään, jotka olivat - Perustiedot - Kurssien toimivuus - Kurssit kokonaisuutena - Edunvalvonta - Motivaatio Kysymykset löytyvät liitteestä Tulokset 2.1. Perustiedot Osion tarkoituksena oli kartoittaa, millainen otanta opiskelijoita oli saatu vastaajiksi. Kyselyyn vastasi 38 henkilöä, mutta heistä vain 27 oli täyttänyt kyselyn loppuun asti. Päätimme jättää vajaat vastaukset pois tilastoista, koska niissä oli useimmiten vastattu vain perustieto-osioon. Vastaajista 19 oli naisia ja 7 miehiä. Yksi ei ollut paljastanut sukupuoltaan. Vuosikurssijakauma keskittyi kahdelle ensimmäiselle vuosikurssille, kyselyyn vastasi 10 ensimmäisen vuoden, 8 toisen vuoden, 3 kolmannen ja 4 neljännen vuosikurssin opiskelijaa. Tällä kertaa kyselyyn ei vastannut ainutkaan viidennen vuoden opiskelija. Keskimäärin opintopisteitä maaliskuun 2009 lopussa oli 1. vuosikurssi 29,89 op 2. vuosikurssi 92,00 op 3. vuosikurssi 132,65 op 4. vuosikurssi 183,67 op Laskuissa on jätetty huomiotta suuret poikkeukset, jotka vääristäisivät tuloksia. [2]

3 Suurin osa (17 vastaajaa) oli tullut suoraan lukiosta, mutta mukaan mahtui muutama TKK:n sisäinen vaihtaja, asepalveluksen lukion jälkeen suorittanut ja toisesta yliopistosta tullut. Vain yksi vastaaja oli pitänyt välivuoden. Vuoden 2007 kyselyssä 28 opiskelijaa oli tullut sisään fysiikan kokeella, 12 kemian kokeella, 11 papereilla ja 1 kilpailukiintiöllä. Vuonna 2009 vastanneista 11 ilmoitti päässeensä koulutusohjelmaan kemian kokeella, 11 fysiikan kokeella ja 4 paperivalinnalla. Eri kokeilla sisään päässeitten suhde on siis huomattavasti tasoittunut. Perustiedoiksi kyseltiin myös pää- ja sivuainevalintoja. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vastasivat sen mukaan, mitä aikovat valita. Heidän suuri määränsä vastaajien joukossa tekee tuloksista tietenkin epätarkempia. Biologinen Biokemia ja Biotroniikka Laskennallinen ja Bioautomatiikka tekniikka biomateriaalit kognitiivinen biotiede Taulukko Pääainejakauma Vuonna 2007 selvästi suosituin pääaine on ollut laskennallinen ja kognitiivinen biotiede. Biologinen tekniikka, biokemia ja biomateriaalit ja biotroniikka ovat olleet suunnilleen yhtä suosittuja. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen opiskelijoiden määrä näyttää siis vähentyneen huomattavasti, kun biologinen tekniikka on kerännyt eniten opiskelijoita. Tuotantotalous Perustieteet Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Biologinen tekniikka Biokemia ja Biotroniikka biomateriaalit Taulukko Sivuainejakauma Sivuaineiksi olivat myös yksittäiset vastaajat ilmoittaneet tietotekniikan tai JOO-opintoja. Koulun vaihtoa koskevaan kysymykseen vastanneista oli yli puolet (13/24) jossain vaiheessa harkinnut asiaa. Viisi vaihtoa miettineistä oli suunnitellut hakevansa lääketieteelliseen. Muina kiinnostavina vaihtoehtoina oli pidetty [3]

4 muun muassa erilaisia biotieteisiin liittyviä koulutusohjelmia sekä kauppatieteitä Kurssien toimivuus Kyselyssä haluttiin selvittää, mitkä kurssit opiskelijat ovat kokeneet hyviksi, ja mitkä huonoiksi. Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme parasta ja kolme huonointa kurssia, jotka he ovat TKK:lla käyneet. Seuraavaksi kyseltiin perusteluja sille, miksi kurssit olivat hyviä tai huonoja. Lopuksi haluttiin tietää, mille kursseille opiskelijat toivoisivat järjestettävän palauteryhmiä ja miten opiskelijat kokevat hallinnon palveluiden toimivuuden. Ääniä parhaaksi kurssiksi keräsi yhteensä 38 eri kurssia. Jotkut kurssit esiintyivät sekä parhaiden, että huonoimpien kurssien listoilla. Eniten kehuja keräsivät - T /.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y (9 ääntä) - S Solubiologian perusteet (8 ääntä) - Mat /20 Matematiikan peruskurssit C1 & C2 (yht. 8 ääntä) - KE Orgaaninen kemia I (6 ääntä) - S Piirianalyysi I (3 ääntä) - Tfy Fysiologia (3 ääntä) Huonoimman kurssin nimeäminen tuntui olevan huomattavasti helpompaa. 19 kurssia nimettiin huonoimpien joukkoon. Eniten vihastuttivat - S /20 Fysiikan lisäkurssit I & II (SFT) (yht. 28 ääntä) - S Elektroniikan peruskurssi (11 ääntä) - S /20 & S Fysiikka I, II & III (yht. 7 ääntä) - KE Orgaaninen kemia I (7 ääntä) Orgaaninen kemia I jakoi siis mielipiteitä voimakkaasti, se sai liki yhtä monta positiivista kuin negatiivista arvostelua. Liki kaikki muutkin hyviksi tai huonoiksi arvioidut kurssit saivat sekä negatiivisia että positiivisia ääniä. Ainoastaan Fysiikan lisäkurssit I & II eivät saaneet ainuttakaan positiivista ääntä. Nämä eniten ääniä hyviksi tai huonoiksi kursseiksi saaneet kurssit kuuluvat suurin osa perusopintoihin (P- ja O-moduulit). Kysekyyn vastanneita suurin osa oli ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, joten on ymmärrettävää että eniten ääniä saivat kurssit jotka monet olivat suorittaneet. [4]

5 Muista kuin perusopintojen kursseista positiivisia arviota saivat myös T Datasta tietoon, MT Materiaalitieteiden perusteet ja T Tietotekniikan työkurssi. Useampia negatiivisia ääniä saivat Mat /20/30 Matematiikan perusteet L1, L2 ja L3, KE Orgaaninen kemia II, S Laskennallinen tiede ja Tfy Ohjelmatyöt bioinsinööreille. Perusteluja kurssien hyvistä ja huonoista puolista tuli yli kolmen A4-arkin verran. Tässä muutamia poimintoja: - Hyviä ovat kurssit, joilla on jotain muuta kuin teknistä näkökulmaa. Huonoja ovat kurssit, joilla on epämotivoitunut opettaja, joka ei jaksa nähdä vaivaa sen eteen, että opiskelijoita kiinnostaisi. - Piirissä yksinkertaiset asiat oli oikeasti myös esitetty yksinkertaisesti. - Solubiologiassa vierailevat luennoitsijat olivat hieno bonus, sillä tuntui, että sai asiantuntevampaa opetusta. - Elektroniikan peruskurssille pitäisi todellakin tehdä jotain, luennoitsijan opetusmetodi on "pudotetaan lapsi veteen ja katsotaan osaako se uida". - Lisäfysiikat ovat molemmat olleet aivan uskomattomia, luennoista ei tajua mitään ja assaritkaan eivät osaa tehdä tehtäviä. Meille on moneen kertaan sanottu jopa, että kannattaa googlettaa olisiko malliratkaisuja netissä. - Orgaanisen kemman labrat ei ollut kovin motivoiva kurssi, ja on vaikea käsittää miksi biolaiset joutuvat käymään sen noin laajana. Olisi siistiä jos biolaisille olisi joku oma labrakurssi, jossa tehtäisiin biojuttuihin liittyviä erilaisia labratöitä eikä vaan jotain ankeeta orgaanista synteesiä. Vertailun vuoksi: Vuonna 2007 hyviksi kursseiksi oli nimetty liki samat kurssit, vain Orgaaninen kemia I ja Piirianalyysi I eivät olleet silloin yltäneet parhaiden joukkoon. Orgaaninen kemia I oli kerännyt silloin eniten negatiivisia ääniä, Orgaaninen kemia II toisiksi eniten. Voidaan siis päätellä, että kurssin Orgaaninen kemia II poistaminen perusopinnoista on ollut hyvä siirto, sen korvaava KE Polymeeriteknologia I ei ole herättänyt suuria tunteita opiskelijoissa. Orgaaninen kemia I on ilmeisesti jossain määrin kehittynyt parempaan suuntaan, vaikkei vieläkään miellytä kaikkia. Fysiikan lisäkurssit olivat myös vuonna 2007 huonoimpien kurssien joukossa, eikä positiivista kehitystä niiden suhteen ole tapahtunut. Elektroniikan [5]

6 peruskurssin opetuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä kahdessa vuodessa. Palauteryhmiä toivottiin yllättäen elektroniikan peruskurssille(10), fysiikan lisäkursseille(7), orgaaninen kemia I:lle(4) ja solubiologiaan(3), solubiosysteemeille (2). Yksittäiset vastaajat toivoivat palauteryhmiä myös kursseille Laskennallinen tiede, Fysiikka I ja Elektroniikan luotettavuus (S ). Hallinnon palvelut saivat melko hyvän arvosanan asteikolla 1-5. Alla esitetyssä kaaviossa näkyvät eri arvosanojen frekvenssit. Kaavio Hallinnon palvelut 2.3. Kurssit kokonaisuutena Kysyttäessä millaisia kursseja haluttaisiin lisätä perusopintoihin, opiskelijoiden toiveet olivat melko yhtenäisiä. Monilla oli mielessä lisää soluja molekyylibiologiaa, erityisesti laboratoriotöiden muodossa. Tietotekniikan työkurssi oli koettu todella hyödylliseksi, ja sitä toivottiin pakolliseksi mm. siksi, että se helpottaisi ohjelmoinnin oppimista. Yksittäiset opiskelijat mainitsivat myös Tuotantotalouden peruskurssin, Piirianalyysi I:sen, C-ohjelmoinnin kurssin, Matlabin käyttöön johdattelevan kurssin ja jotain puheviestintää. [6]

7 Perusopinnoista opiskelijat poistaisivat lisäfysiikan kurssit. Näin toivoi 11 vastaajaa. Elektroniikan peruskurssi oli myös poistolistalla, mutta eräs vastaaja totesi elektroniikan opintojen kenties kuitenkin olevan tarpeellisia, ja kehotti parantamaan kurssia. Yksittäiset vastaajat toivoivat Orgaanisen kemian laboratoriotöiden ja Polymeeriteknologian perusteiden poistamista. Eräs bioelektroniikan ja laitetekniikan opiskelija haluaisi lisätä pääaineopintoihinsa Sovelletun kenttäteorian. Yksi laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen opiskelija toivoi C-ohjelmoinnin lisäämistä johonkin hänen pääainemoduuliinsa, koska se on esitietovaatimuksena muutamille pääaineen muille kursseille. Biologisen kemian ja biomateriaalien opiskelija toivoisi jotain lääkeainekemiaan tai NMR spektroskopiaan liittyvää. Hänestä Elollisen aineen fysiikka I, II ja III voisivat myös kuulua hänen pääaineopintoihinsa. Eräs biologisen tekniikan opiskelija toivoi Työpsykologian kurssia. Biologisen kemian ja biomateriaalien sekä biologisen tekniikan opiskelijat toivoivat Fysiikka III:sta poistettavaksi heidän pääaineopinnoistaan. Yksi laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen opiskelija puolestaan halusi Koesuunnittelun ja tilastolliset mallit pois lukujärjestyksestään. Eräs biologisen kemian ja biomateriaalien opiskelija haluaisi poistaa Ohjelmatyöt bioinsinööreille, toinen taas oli sitä mieltä että Biologisen tekniikan A1 moduuli tukee paremmin biologisen tekniikan jatkomoduulia kuin biologinen kemia ja biomateriaalit moduulia. Hänestä biologista kemiaa opiskelevien orgaanisen kemian opintoja voisi hieman vähentää. Kesätöissään BioIT-opiskelijat ovat tarvinneet mm. matematiikkaa, ohjelmointia ja fysiikan taitoja. Teoriaa he kokevat osaavansa asiat tarpeeksi hyvin, mutta käytännön taitoja laboratoriotyöskentelystä saisi koulussa karttua enemmän Edunvalvonta Kyselyssä kartoitettiin myös opiskelijoiden käsitystä BioIT-opiskelijoiden edunvalvonnasta. Vastausten keskiarvot (asteikko 1-5) olivat - Kilta ajaa minulle tärkeitä asioita: 3,77 - Kilta tukee opiskeluani: 3,27 - Tiedän, ketkä ovat halopedeja ja mitä he tekevät: 3,35 - Halopedeja on helppo lähestyä: 3,5 - Kilta tekee BioIT:stä opiskelijaystävällisempää: 4,12 [7]

8 Keskimäärin killan edunvalvonta sai siis hyviä arvosanoja, vaikka kaikissa kysymyksissä viimeistä lukuun ottamatta hajonta ääripäiden välillä oli runsasta. - Henkilökunta on valmiina tekemään muutoksia meidän ehdotusten pohjalta, mikä on loistavaa. - Kovinkaan moni ei varmaan ymmärrä sitä, miten kilta voi valvoa opiskelijoiden etua koulutusneuvostossa ja tiedekunnassa Opintomotivaatio Vuonna 2007 BioIT-opiskelijoiden opintomotivaatio oli hyvä. Keväällä 2009 suurin osa opiskelijoista oli yhä motivoituneita opiskelemaan, vaikkakin huonosti motivoituneita oli prosentuaalisesti huomattavasti enemmän kuin pari vuotta sitten. Kaavio Opintomotivaatio keväällä 2009 Opintomotivaatioon nostavasti vaikuttaviksi tekijöiksi kyselyn täyttöhetkellä vastaajat mainitsivat valmistumisen halun ja mielenkiintoiset pääaineopinnot. Päinvastaiseen suuntaan vaikuttivat lähestyvä vappu, henkilökohtaiset syyt, uupumus ja turhautuneisuus huonosti järjestettyihin ja vaikeisiin kursseihin. - Ihmeellinen tämä TKK:lainen asenne että ihan sama kunhan läpi pääsee. Kukaan ei tunnu tahtovan oppia mitään kunnolla. Hieman yli puolet opiskelijoista oli kokenut fuksivuotensa opinnot raskaiksi. Toisaalta opintomotivaatiokaavio fuksivuonna näyttää tasaisemmalta kuin edellinen kaavio. [8]

9 Kaavio Opintomotivaatio fuksivuonna Fuksivuoden tutortoiminnan oli koettu hyödylliseksi. Seuraavaksi muutamia kommentteja fuksivuodesta: - Varsinkin syksyn kurssit iski päin kasvoja. Opiskelu oli kaukana kuvitelmista. - Haastavia mutta aihealueiltaan aika tylsiä ja turhantuntuisia kursseja, ei hyvä yhdistelmä... - Riennot eivät pahemmin haitanneet opiskeluja. Lähinnä masensi pedagogiikan puuttuminen, huonot kurssijärjestelyt. - Opiskelin kaikesta biletyksestä huolimatta ahkerasti, mutta reppuja ropisi keväällä. Alkuvaiheessa olisi saattanut olla hyötyä siitä, jos tutor tms. olisi kysynyt vähän kuulumisia. - Tuutorointia voisi jatkua kauemminkin kuin sen yhden vuoden. - Porukassa tekeminen kannattaa ja solubiologia tuo kaivattua vastapainoa fysiikkaan ja matematiikkaan. - Oikean motivaation löydyttyä kurssit menivät helposti ainakin läpi, ja loppujen lopuksi hyviä arvosanojakaan ei ollut mahdotonta saada. Yhteenvetona siis, toisilla motivaatio löytyy fuksivuonna, toisilla ei. Tutorien pitäisi seurata ryhmänsä opiskelijoiden tilannetta tarkemmin ja tarvittaessa tarjota apua motivaation etsinnässä. Suurin osa koki saavansa opintoihinsa ohjausta niin halutessaan. Vain viisi vastaajaa oli kuitenkaan koskaan käynyt opintoneuvojan juttusilla ja yksi opintopsykologilla. Yleisesti motivaatiosta: [9]

10 - Isojen järjestämät laskupiirit olisi olleet hyödyllisiä. Tällöin olisi kannattanut myös jakaa fuksiryhmät L- ja C-ryhmin tms. - Mitä niille pääainekohtaisille tutoreille tapahtui? Tarvitsisin kurssivinkkejä joltain luotettavalta taholta. Proffat ovat aika kiireisiä. - Ekskursiot ja vierailevat luennoitsijat yleensä saavat hieman piristettyä motivaatiota kurssilla kuin kurssilla. - Kyllä kiva kiltaporukka motivoi suorittamaan kursseja ja tekemään yhdessä töitä niiden eteen. - Opinnot kuormittavat aika kovasti. Vaikka ei tee muuta kun käy koulua niin tuntuu ettei ehdi pysyä kärryillä kursseissa Avoin sana Mikä on parasta BioIT:ssä? - Poikkitieteellisyys: BioIT:ssä yhdistyvät ideaalisella tavalla lääketiede, biologia ja tekniikka. - Parasta ovat ns. pehmoaineet kuten solubiologia. Kuitenkin olemme teekkareita, ja tuntuu että olemme omiemme parissa. Kiva yhdistelmä. - Pieni ja tiivis porukka, löytyy helposti kavereita kursseilla. Mikä on huonointa BioIT:ssä? - Epäselvä kokonaisuus kursseja. Luetaan vaan vähän kaikkea. - Firmat eivät tunnu tietävän meistä mitään. Huono työllisyys. Monipuolisuus kostautuu siinä, ettei tunnu oppivan mitään ihan kunnolla, vaan kaikesta vähän jotakin. - Tuntuu siltä että opinto-oppaista huolimatta opiskelijalla on itsellä aika kova vastuu siitä, että osaa valita pää-, sivuaineet ja kurssit siten, että saisi jotain syventävääkin oppia eikä vaan pintaraapaisuja. Ovatko tutorien avustuspalvelut loppuneet fuksivuoden jälkeen? Kurssien järjestelyt? - Kaikkia kursseja voitaisiin kannustaa keräämään palautetta jo silloin kun kurssi on menossa, jotta opetusta voidaan kehittää jo kurssin aikana eikä vasta sen jälkeen. - Palautteen antaminen ei toimi laskennallisen tieteen laitoksen kursseilla. [10]

11 - Monesti huonot mahdollisuudet tenttiä kursseja, liian vähän huomioon ottoa suhteessa opiskelijoiden taustoihin, kurssit järjestetään liiaksi päällekkäin. - Kaikista laskuharjoituksista tulisi aina saada lisäpisteitä. - Laskutupa on auttanut paljon. Opintojen rytmitys ja mitoitus? - Ensimmäiset kolme vuotta olivat melkoisen raskaat (ainakin jos yritti tavoitetahdissa pysyä), sen jälkeen huomattavasti helpotti. Kesäopetukseen voisi yrittää panostaa enemmän, nopeuttasi monen valmistumista... - Valmistuminen viidessä vuodessa on aika utopistista, harvat kykenevät tekemään niin pitkää päivää. - Kyllä tämän DI-tutkinnon viidessä vuodessa saa kasaan mutta se vaatii hurjasti töitä, ja niin kuin minullekin on käynyt tänä vuonna, että syksyllä painaa hirveätä vauhtia niin keväällä ei jaksakaan enää. 3. Suositukset Muutamia yleisiä kommentteja vielä: - Yhteyksiä muihin yliopistoihin pitäisi pitää paremmin yllä. Lisäksi esim. biotutkijakouluja, joissa TKK on mukana, on heikosti - on vakavasti harkittava yliopiston vaihtoa valmistumisen jälkeen. - Biolla on hyvä olla. Vaikkei olisi ihan varma, että haluaako juuri sitä, niin ainakin se antaa avaimet aika moneen muuhun hommaan ja ihmiset on niin mukavia, että pelkästään niidenkin takia on mukavaa. - Yritysyhteistyö kun näyttää olevan opiskelijoiden harteilla. - En yhtään tiedä, onko tämä alaani, ja vaikka tiedän, että moni muu ajattelee samoin, ei se poista epävarmuuttani. Jotkut varmasti pitävät siitä, että tulevaisuus on ikään kuin avoin, mutta itse kaipaisin enemmän tietoa alasta ja sen tarjoamista työpaikoista. Näiden tulosten pohjalta esitämme seuraavaa: 1. Fysiikan lisäkurssit poistetaan perusopinnoista. Teoriassa fysiikan perusopintojen määrä (18 opintopistettä) on tutkintoohjelmallemme sopiva. Opetuksen taso on kuitenkin pysynyt fysiikan lisäkursseilla niin huonona jo yli kaksi vuotta, ettei niiden suorittaminen ole hyödyllistä. Perusopintoja suunnitellessa tulisi ottaa huomioon aloittavien opiskelijoiden erilaiset pohjatiedot. [11]

12 Vankkaa fysiikan pohjaa opinnoissaan tarvitseville laaja fysiikka on varteenotettava, jo olemassa oleva vaihtoehto. (peruste: kohta 2.2.) 2. Elektroniikan peruskurssia kehitetään. Kurssin opetuksen taso on heikentynyt voimakkaasti ja kurssin oppimistavoitteet muuttuneet kauas alkuperäisestä luennoitsijan vaihduttua kaksi vuotta sitten. (peruste: kohta 2.2.) 3. Lisätään perusopintoihin alan johdatus- ja laboratoriokursseja. Vastausten perusteella opiskelijat kaipaavat parempaa kokonaiskuvaa alasta ja käytännön taitojen kerryttämistä töiden saamiseksi ja opintomotivaation ylläpitämiseksi. (peruste: kohta 2.3.) Espoossa Inkubio ry Hallitus 2009 [12]